![rl_epress_mediatiedotpohja_kuvat_peace]()
Sisäasianministeriön johtava asiantuntija Johanna Puiro ja Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Jukka Kotilehto kertovat Reserviläisliiton nettisivuilla tänään ilmestyneessä blogissa, ettei EU:n asedirektiivi tule todennäköisesti merkittävästi vaikuttamaan reserviläistoimintaan tai -koulutukseen.
- EU:n asedirektiivi toteutuu, mutta vielä on osin epäselvää missä muodossa. On myös varmaa, että direktiivi tuo muutoksia kansalliseen aselainsäädäntöömme ja aiheuttaa tarpeen tarkentaa säännöksiä, jotka vaikuttavat osin myös reserviläistoimintaan ja muuhun ammunnan harrastamiseen. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että uusi asedirektiivi ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista. Myös tämän suuntaisia vaihtoehtoja oli olemassa neuvottelujen alkaessa.
EU:n komissio antoi Pariisin 2015 terrori-iskujen jälkeen esityksen ns. ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi. Suomelle ehdotus oli erityisen ongelmallinen, koska siinä esitettiin rynnäkkökivääriä muistuttavien puoliautomaattikiväärien kieltämistä yksityishenkilöitä. Suomessa näillä ns. reserviläiskivääreillä on suuri merkitys reserviläisten omaehtoisessa ampumaharjoittelussa ja -koulutuksessa.
Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230.000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpitäminen ei ole mahdollista vain Puolustusvoimien toimenpitein vaan vaatii reserviläisiltä omaehtoista ampumaharjoittelua, joka onkin Suomessa laajaa. Yksinomaan Reserviläisliitossa järjestettiin viime vuonna yli 10.000 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin noin 65.000 osallistumiskertaa.
Lupaperusteeksi maanpuolustus
Suomessa valtioneuvoston ja eduskunnan linjaama, selkeä kanta olikin alusta saakka se, että reserviläiskivääreihin tulisi jatkossakin voida myöntää lupia maanpuolustusratkaisumme johdosta. Tämän tavoitteen eteenpäinviemistä EU:ssa on hankaloittanut erityisesti se, ettei suomalaisia, vahvasti reserviläisiin ja reserviläistoimintaan nojaavia puolustusratkaisuja muualla Euroopassa juuri enää ole.
- Suomen kokonaisturvallisuuden malli, samoin kuin puolustusratkaisumme, laajaan reserviin nojaava yleinen asevelvollisuus, poikkeaa muiden Euroopan unioniin kuuluvien maiden turvallisuusratkaisuista. Onkin luonnollista, että Suomi joutui ponnistelemaan, jotta muut jäsenmaat, komissio ja Euroopan parlamentti ymmärsivät komission ehdottaman aseiden luokittelun merkityksen Suomen maanpuolustukselle.
Suomi on EU-neuvottelujen aikana edistänyt johdonmukaisesti tavoitteitaan niin poliittisella kuin virkamiestasollakin. Lisäksi edunvalvontaa ja lobbausta ovat EU:n suuntaan tehneet Reserviläisliitto ja monet muut tahot. Useat Suomen europarlamentaarikoista ovat antaneet edunvalvonnalle tukea tai olleet asiassa muuten aktiivisia.
- Tärkeimpänä viestinä on ollut, että Suomi ei hyväksy asedirektiiviin muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten koulutukseen.
Direktiivistä päätetään jäsenvaltioiden määräenemmistöllä ja eri tahojen näkemykset vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi Suomi on pyrkinyt aktiivisesti etsimään rakentavia kompromissiehdotuksia, joilla direktiiviä on voitu suunnata Suomelle suotuisaan suuntaan. Puheenjohtajamaa Slovakian johdolla järjestettiin viimeinen korkean tason trilogikokous viime viikolla. Neuvoston ja Euroopan parlamentin osalta neuvotteluissa löydettiin pitkälle yhteisymmärrys mutta komissiolle jäi vielä pohdintaan erityisesti aseiden luokittelu. Tavoitteena on yhteisymmärrys vuoden loppuun mennessä.
Reserviläiskivääreitä Suomessa kymmeniä tuhansia
Asedirektiivi on nyt viimeistelyvaiheessa ja työtä Suomen kantojen edistämiseksi jatketaan. Tällä hetkellä esillä on ratkaisumalli, jossa jatkossa kiellettyihin ns. A-luokan aseisiin voisi saada jatkossakin lupia maapuolustusperusteilla.
- Tällä hetkellä pöydällä on malli, jossa keskisytytteisten puoliautomattiaseiden ja isojen lippaiden yhdistelmät kiellettäisiin ja mahdollisesti myös tietyt isot lippaat. Lisäksi kiellettäisiin sellaiset pitkät puoliautomaattiaseet, jotka voisi helposti lyhentää. On kuitenkin huomattava, että näihinkin A-luokan aseisiin voisi kuitenkin jatkossakin saada luvan esimerkiksi maanpuolustustarkoituksessa ja ampumaurheiluun.
Asia on Reserviläisliitolle poikkeuksellisen tärkeä, sillä keväällä tehdyn jäsentutkimuksen mukaan noin 4/5 liiton jäsenistä harrastaa ammuntaa vähintään satunnaisesti. Heistä hieman vajaa puolet harjoittelee ja kilpailee myös reserviläiskivääreillä. Poliisin sähköisen aseluparekisterin mukaan suomalaisilla on tällä hetkellä hallussaan yli 21.000 reserviläiskivääriä. Todellinen määrä on merkittävästi tätä suurempi, koska 1990-luvulla myönnettyjä lupia ei ole viety sähköiseen luparekisteriin.
Koko blogi on luettavissa täällä. Lisätietoja myös Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.
