Hallitus esittää sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevissa linjauksissaan, että kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto toteuttaisiin jatkossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta. YTHS toimisi sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon valtakunnallisena ja lakisääteisenä toimijana, joka järjestää ja tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut. Osa opiskeluterveydenhuollon rahoituksesta kerättäisiin jatkossakin opiskelijoiden terveydenhoitomaksulla.

“YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on tärkeä ja kaivattu uudistus, joka toisi korkeakouluopiskelijat vihdoinkin yhdenvertaiseen asemaan. Jatkossa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käytettävissä olisi samat laadukkaat ja saavutettavat opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden laajentaminen AMK-opiskelijoille myös vahvistaisi entisestään YTHS:n roolia opiskeluterveydenhuollon asiantuntijana ja ensisijaisena palveluntuottajana”, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Marianna Kupias iloitsee.

Ehdotuksessa YTHS toimisi valinnanvapauden ulkopuolella ja tarjoaisi korkeakouluopiskelijoille perusterveydenhuollon ja laajennetun perustason tietyt palvelut, kuten suun terveydenhuollon sekä gynekologi- ja mielenterveyspalvelut. Korkeakouluopiskelijat valitsivat lisäksi suorana valintana perustason palvelujen tuottajan kuten muutkin palveluiden käyttäjät. Kokoomusopiskelijat pitää ehdotusta hyvänä, sillä se tarjoaisi myös opiskelijoille mahdollisuuden valita toisen palveluiden tuottajan.

Kokoomusopiskelijat kiittää YTHS:n puolustajia, erityisesti Kokoomuksen neuvottelijoita opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta ja sisäministeri Paula Risikkoa, jotka pitivät neuvotteluissa esillä YTHS:n tärkeää roolia opiskelijoille ja edistivät ratkaisevasti YTHS:n erillisratkaisun toteutumista.

Lisätietoja:

Marianna Kupias

Puheenjohtaja

p. 044 239 90 29

marianna.kupias@kokoomusopiskelijat.fi

Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi 21.12.2016 

SYL: Opiskelijoille vihdoin valoa sotetunnelin päässä! 

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää maan hallitusta linjauksista, joiden myötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaisi tulevaisuudessa selkeästi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä lainsäädännön turvin. Merkittävää on myös, että hallitus linjaa YTHS:n palveluiden laajentamisesta ammattikorkeakouluopiskelijoille.

“YTHS:n toiminnan turvaaminen varmistaa korkeakouluopiskelijoiden laadukkaan opiskeluterveydenhuollon. Olemme lisäksi iloisia, että korkeakouluopiskelijoiden keskinäinen yhdenvertaisuus terveyspalvelujen osalta toteutuu. Tämä päätös tulee merkittävästi parantamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluita tulevaisuudessa”, linjaa SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen.

SYL on iloinen, että YTHS vastaa tulevaisuudessakin sekä yhteisöterveyden että yksilöllisen terveydenhoidon avulla opiskelijoiden hyvinvoinnista ja terveydestä kokonaisuutena. Tärkeää on, että tulevaisuuden tekijöiden ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle annetaan myös jatkovalmistelun myötä työrauhaa kehittää toimintaansa entisestään. Ensiarvoista on, että YTHS:n resurssit ja toimintaedellytykset turvataan nyt pysyvillä ratkaisuilla. ”SYL haluaa kiittää hallitusta selkeistä ja hyvistä linjoista! Odotamme innolla kutsua osallistua lainsäädäntötyön jatkovalmisteluun”, Koponen iloitsee.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Heikki Koponen (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Turkka Sinisalo (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL), p. 041 515 2227, etunimi.sukunimi@syl.fi

Ställningstagande
Får publiceras 21.12.2016 

FSF: Studerande ser äntligen ljus i Sote-tunneln!

Finlands studentkårers förbund (FSF) tackar Finlands regering för beslutet som medför att Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS) i framtiden kommer ha ett tydligt och lagenligt ansvar att arrangera hälsovården för högskolestuderande. Det är också av stor betydelse att regeringen vill att SHVS tjänster ska utvidgas till att omfatta yrkeshögskolestuderande.

”Genom att trygga SHVS verksamhet säkerställer regeringen en god studerandehälsovård för högskolestuderande. Vi är också glada att likvärdiga hälsotjänster för högskolestuderande blir verklighet. Det här beslutet kommer att ansenligt förbättra framtida hälsotjänster för yrkeshögskolestuderande”, kommenterar FSF:s ordförande Heikki Koponen.

FSF gläder sig åt att SHVS även i framtiden kommer att bära ansvar för studerandes välbefinnande och hälsa som helhet både via individuell hälsovård och genom socialmedicin. Det är viktigt att även den fortsatta beredningen ger den förebyggande vården för framtida aktörer arbetsro att fortsätta utveckla sin verksamhet. Det viktigaste är att SHVS resurser och verksamhetsförutsättningar nu säkerställs genom bestående lösningar. ”FSF tackar regeringen för de goda och klara besluten. Vi väntar ivrigt på inbjudan till lagstiftningsarbetet som påbörjas, säger Koponen.”

Mer information:
Ordförande Heikki Koponen (Finlands studentkårers förbund – FSF), tfn 044 906 5007, fornamn.efternamn@syl.fi
Sakkunnig (socialpolitik) Turkka Sinisalo (Finlands studentkårers förbund – FSF), tfn 041 515 2227, fornamn.efternamn@syl.fi

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

toivoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

HAMKin vuoden 2016 opiskelijaksi on valittu Alma Uotila Lepaalta ja vuoden työntekijäksi Marjatta Kariniemi Hämeenlinnasta. Erityisen ansioituneen opiskelijan stipendin sai Samu Salonen Forssasta.

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö palkitsee vuosittain Hämeen ammattikorkeakoulun vuoden opiskelijan ja henkilöstön jäsenen. Lisäksi palkitaan erityisen ansioitunut opiskelija Veijo Hintsasen erikoisrahaston stipendillä.

Stipendit jaettiin Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa 20.12.2016. Alla stipendinsaajat ja perustelut heidän valinnalleen.

Vuoden 2016 opiskelija (1000 euron stipendi): Alma Uotila, Lepaa, puutarhatalouden koulutus

Alma Uotila on suorittanut opintonsa erinomaisesti ja on aktiivinen osallistuja niin opinnoissa kuin erilaisissa projekteissa. Lisäksi hän toimii aktiivisesti ja oma-aloitteisesti opiskelijatuutorina. Opiskellessaan hän on tarkka, huolellinen ja paneutuu asioihin.

Alma Uotila on yhteistyökykyinen rauhallinen, empaattinen ja toisia kuunteleva ja siten hän lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa ilmapiiriä sekä opiskellessaan että työharjoittelussa ollessaan.

Vuoden 2016 työntekijä (1000 euron stipendi): Marjatta Kariniemi, Hämeenlinna, talous- ja hallintopalvelut

Riskienhallintapäällikkö Marjatta Karinimiemi on laaja-alaisesti ja syvällisesti asiat osaava ammattilainen, jatkuvasti itseään ja osaamistaan kehittävä multitalentti, joka kaikessa toiminnassaan valvoo HAMKin etuja.

Marjatta Kariniemellä on kyky katsoa laaja-alaisesti Hämeen ammattikorkeakoulun kaikkia toimintoja nähden kokonaisuuden, analysoida toiminnan laadukkuutta ja riskejä oikeudenmukaisesti. Hän on empaattinen ja omaa lämpimän sydämen ja huomioi ihmiset asioiden takana. Luonteeltaan hän on valoisa ja positiivinen, uskollinen HAMKilainen!

Erittäin ansioitunut opiskelija 2016 (Veijo Hintsasen erityisrahaston stipendi 1000 euroa): Samu Salonen, Forssa, kestävän kehityksen koulutus

Samu Salonen on suorittanut opintonsa täsmällisesti ja laadukkaasti. Hänellä on taito yhdistää oppimansa tieto, etsiä uutta tietoa ja analysoida näitä.

Opiskelijana Samu Salonen on erittäin luotettava ja valmistautuu tehtäviin täsmällisesti. Hän osallistui Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen toimenpiteisiin osoittaen siinä täsmällisyyttä, oma-aloitteista ja laadukasta työotetta.

Lisätietoja:                                   

säätiön asiamies Jyrki Miettunen, jyrki.miettunen@hamk.fi, p. 040 538 1681

säätiön sihteeri Aira Lappalainen, aira.lappalainen@hamk.fi, p. (03) 646 4221

www.hakkts.fi

Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa juhlitaan valmistuvia opiskelijoita

Aika: torstaina 22.12.2016 klo 13.00
Paikka: Vaasan ammattikorkeakoulu (Wolffintie 30, juhlasali)

Tutkintotodistuksen aherruksen päätteeksi saa kaikkiaan 124 opiskelijaa: insinööriksi valmistuu 17, tradenomiksi 41, restonomiksi 5, sairaanhoitajaksi 26, terveydenhoitajaksi 1 ja sosionomiksi 30 AMK-tutkinnon suorittajaa. Ylempään AMK-tutkintoon valmistuu 5 opiskelijaa.

Juhlassa puheenvuoron pitävät rehtori Tauno Kekäle sekä liiketalouden tradenomiksi valmistuva opiskelija Karoliina Kalliokoski, 23. Kalliokoski on erikoistunut opinnoissaan taloushallintoon ja toiminut opintojen ohella myös Vaasan tradenomiopiskelijat VATO ry:n hallituksessa. Yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Kalliokoski on työskennellyt aiemmin tilitoimistossa ja aloittaa valmistumisen jälkeen työt perheensä perintätoimistossa.

Ohjelman kesto on noin kaksi tuntia.

Ohjelma
Rehtori Tauno Kekäleen puhe
Musiikkia
Tutkintotodistusten jako
Opiskelijan puheenvuoro
30 vuotta VAMKissa työskennelleiden palkitseminen
Kahvitarjoilu opiskelijaravintola Serverissä

Lisätietoja:

Rehtori Tauno Kekäle
puh. 040 076 1619

Anna Sjöholm, rehtorin sihteeri
puh. 040 197 6214

Opiskelija Karoliina Kalliokoski
puh. 044 252 4807

Keski-Suomen alueella on kuluneen vuoden aikana järjestetty lähes 70 koulutustapahtumaa nautakarjatilallisille. Pienryhmätoiminnasta, koulutuksista, seminaareista ja opintomatkoista koostuvat tapahtumat ovat keränneet mukaansa yli 200 osallistujaa. Kolmetoista pienryhmää toimii edelleen ympäri maakuntaa.

–  Alkuvuodesta on käynnistymässä uusia ryhmiä. Toiveita yrittäjien suunnalta tulee paljon. Aiheista kiinnostavat erityisesti biokaasu ja maatilan energiatehokkuus, yrittäjien keskinäiset sparrausryhmät sekä kasvinviljelijöiden ja kotieläintilojen yhteistyö, projektipäällikkö Susanna Lahnamäki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista toteaa. 

Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA)–hankkeella onkin ensi vuodelle isot tavoitteet.

– Kehitämme edelleen keskisuomalaista nautakarjataloutta ja sitä sivuavaa kasvinviljelyä koulutuksen, vertaisoppimisen ja verkostoitumisen keinoin. Tavoitteena on saada tilalliset liikkeelle entistä sankemmin joukoin. Koulutusten avulla yrittäjät lisäävät osaamistaan haastavan taloustilanteen hallintaan ja keskisuomalainen alkutuotanto kehittyy pienten parannusten ja isompien investointien kautta.

Toiminta halutaan viedä lähelle karjatiloja ja koulutuksissa sovelletaan erilaisia toimintatapoja yrittäjien jaksamista tukien.

Tuleva vuosi käynnistyy vauhdikkaasti, kun nautakarjatilalliset pääsevät verkostoitumaan Talvipäivien merkeissä tammikuussa. Talvipäivillä keskitytään maltillisiin investointeihin, yrittäjien hyvinvointiin ja kokonaisuuden hallintaan omaa ajattelua kehittämällä. Luvassa on myös Sarka–messumatka rakentamista suunnitteleville tiloille sekä navettarasteja.

Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila-hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti yhdessä ProAgria Keski-Suomen kanssa. Rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hanke jatkuu vuoden 2018 lokakuun loppuun saakka.

Lue lisää

Lisätietoja:
Susanna Lahnamäki, projektipäällikkö, 040 725 6603, susanna.lahnamaki-kivela@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Filosofisen niin & näin -aikakauslehden talvinumerossa 4/2016 syvennytään scifiin kirjallisuudessa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Myös sata vuotta sitten syntynyt Lauri Viita saa oman pienteemansa.

Numeron avauksena Itä-Suomen yliopiston filosofian professori Seppo Sajama valottaa n&n-haastattelussa, mitä voisi olla ”välieurooppalaisuus”. Tieteentekijyyden ja taiteilijuuden rajapinnassa luovii myös numeron alkupään toinen haastateltava, englantilainen mediatutkija ja kirjailija Anna Reading. Elokuvapalstalla puolestaan pääsee ääneen Cannesissa parhaana ohjaajana palkittu Cristian Mungiu, joka pohtii ohjaamisen etiikkaansa.

Sata vuotta sitten syntynyttä Lauri Viitaa arvostetaan sanataiturina. Yrjö Varpio tuo esiin, miten Viidan kielen kyvyt tulevat esiin jo hänen sota-aikaisessa kirjeenvaihdossaan. Sakari Katajamäki tuo lisävalaistusta Viidan filosofisiin vaikutteisiin.

Scifi ja spekulatiivinen fiktio avaavat oven todellisuudestamme johonkin toisaalle. Teeman kirjoituksissa syvennytään niin kirjallisuuden, elokuvien ja televisiosarjojen mahdollistamiin maailmoihin ja toimijuuksiin. Hanna-Riikka Roine käsittelee artikkelissaan kansainväliseen suosioon nousseen Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogian maailmanrakentamista. Aino-Kaisa Koistinen luo katsauksen siihen, miten fantastiset toimintasankarittaret tuovat lisäulottuvuuksia naisen yhteiskunnalliseen rooliin.

Teemojen ohella lehdessä julkaistaan Inkeri Koskisen artikkeli objektiivisuuden vaatimuksesta humanistisissa tieteissä sekä Joona Taipaleen artikkeli toisten mielen hahmottamisen melodisista mahdollisuuksista. Kaikki vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit julkaistaan tästä numerosta eteenpäin myös verkossa.

Numeron kolumnisteina ovat tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu professori Heikki Hiilamo sekä dosentti, oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari. Hiilamo esittää kolumnissaan, että tuloerojen kasvu on terveysriski. Halme-Tuomisaari kertaa koulutusleikkausten ja niiden vastustamisen leimaamaa toivon ja uupumisen vaihtelua yliopistomaailmassa.

Kirja-arviot ja ajankohtaisotteet tarjoilevat parhaita paloja viimeaikaisesta tiede-, kulttuuri- ja julkaisusadosta. Vierailemme niin täyteenpakatussa Kiasman filosofian yössä kuin hiljaisuusretriitissä Rovaniemellä.

Lehden taiteilijoista Erica Nyholmin valokuvat tutkivat perheen dynamiikkaa, kun taas Vappu Rossi on piirroksissaan arkaaisten arvoitusten äärellä, herkällä viivalla.

Talvinumeron 4/2016 sisällysluetteloon, vapaasti luettaviin verkkoteksteihin ja kaikille avoimen juttuarkiston helmiin voi tutustua lehden verkkosivuilla. Olemme myös avanneet vuosikerrat 2013 ja 2014 kokonaan luettaviksi verkkosivuillemme.

Yhteydenotot

niin & näin -päätoimittaja (paatoimittaja@netn.fi): 

Tytti Rantanen, 040 741 8992

yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset:

Jukka Kangasniemi, jukka.m.kangasniemi@gmail.com, 040 721 4891

 www.netn.fi

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kauppakeskus Isoon Omenaan Espoossa on tehty pelisäännöt yhdessä nuorten kanssa. ”Pelisääntöprosessissa on kyse siitä, että kun nuoret pääsevät itse mukaan päättämään pelisäännöistä tiloihin, niin he paremmin myös niitä noudattavat”, kommentoi nuorisomanageri Ilkka Puomilahti Nuorten reviireillä -projektista. ”Nuorten kanssa tehdyt pelisäännöt koskevat kaikkia tiloissa oleskelevia iästä riippumatta ja lisäävät kaikkien tiloissa viihtymistä. Vaikka pelisäännöt ovat valmiit, niiden julkaisu päätettiin kuitenkin jättää vuoden 2017 puolelle. Joulun alla julkaistut yhteiset säännöt saattaisivat jäädä monelta huomaamatta joulukiireiden takia.”

Nuorten reviireillä -projekti ja Iso Omena ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä liittyen nuorison ajanviettoon kauppakeskuksessa. Nuorten kanssa on toteutettu mm. yöpyminen kauppakeskuksessa –tempaus. Lisäksi nuoret on otettu osaksi kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua. Ison Omenan laajennuksen elokuiseen avaamiseen liittyen kauppakeskus toivoi myös pelisääntöprosessin toteutettavaksi nuorten kanssa.

”Iso Omena on monille nuorille kuin toinen olohuone, minkä takia kauppakeskuksessa vietetään myös paljon aikaa. Jotta kaikki viihtyisivät Isossa Omenassa mahdollisimman hyvin, halusimme luoda yhdessä nuorten kanssa ajanviettoon pelisäännöt. Näin varmistamme, että saamme pidettyä hyvän ilmapiirin yllä ja pystymme yhdessä luomaan valmiiksi mietittyjä ratkaisuja myös mahdollisiin ongelmatilanteisiin.”, sanoo Kauppakeskuspäällikkö Siim Rosenthal.

Alkuvaiheessa pelisääntöjä oli pohtimassa joukko nuoria. Nuorten suunnittelemista säännöistä suosituimmat pääsivät lopulliseen nettiäänestykseen, jossa valikoitui viisi parasta pelisääntöä. Nettiäänestykseen osallistui lähemmäs sata kauppakeskuksessa aikaansa viettävää nuorta. ”On kiva kun nuorille on varattu omia tiloja”, ”Iso omena on paras, tääl on kiva viettää aikaa!! #secondhome <3”. Kommentoivat äänestykseen osallistuneet nuoret.

Kauppakeskuksen turvallisuudesta vastaava Securitas Oy:n palveluesimies Tomi Matson on ollut yhteistyöstä innoissaan. ”Olen ollut etuoikeutettu, koska olen saanut olla mukana tekemässä konkreettisesti Isosta Omenasta viihtyisämpää paikkaa yhdessä nuorten ja Nuorten Palvelun kanssa. Yhteistyö nuorten kanssa on kasvattanut nuorten ja järjestyksenvalvojien välistä kunnioitusta. Lisäksi nuoret ovat eri tempausten ja hankkeiden myötä tulleet helpommin lähestyttäviksi. Uskon, että yhteistyö on kasvattanut nuorten kiinnostusta yksityistä turvallisuusalaa kohtaan, koska olemme päässeet avaamaan paremmin sitä, mitä järjestyksenvalvojan tai vartijan työnkuvaan kuuluu kauppakeskusympäristössä. Tällä kaikella toiminnalla on myös positiivinen vaikutus siihen, miten nuoret käyttäytyvät kauppakeskus Isossa Omenassa nyt ja tulevaisuudessa.”

Nuorten reviireillä -projekti on valtakunnallisen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry:n kolmevuotinen projekti, jossa on edistetty nuorten ja kaupallisten tilojen aikuisten keskinäistä ymmärrystä ja lisätty nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa erilaisilla toiminnoilla.

Lisätietoja projektista nuorisomanageri Ilkka Puomilahti, ilkka.puomilahti@nuortenpalvelu.fi puh. 0447300228

Monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tutkimuksensa tieteellistä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi. Yritysten rahoitus yliopistojen tutkimustoiminnalle on pienentynyt. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääntyminen on merkittävin positiivinen muutos.

Uudessa Tieteen tila 2016 -raportissa Suomen Akatemia arvioi tieteen tilan kehitystä tarkastelemalla muun muassa eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista eri maissa (top 10 -indeksi) sekä eri maiden saamia European Research Councilin (ERC) rahoitusmyöntöjen määrää korkeakoulu- ja julkisen sektorin tutkijoiden henkilötyövuosiin suhteutettuna.

Kymmenen viime vuoden aikana Suomen tieteen top 10 -indeksi on parantunut hieman. Samanaikaisesti esimerkiksi Sveitsi, Alankomaat, Tanska, Itävalta, Irlanti ja Belgia ovat onnistuneet nostamaan tutkimuksen tieteellistä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi (kuva liitteenä).

– Raportista löytyy onneksi myös ilahduttavia uutisia, Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Mervi Karikorpi toteaa. Sekä tekniikan että humanististen tieteiden aloilla taso on noussut selvästi. Rohkaisevaa on myös lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut merkittävästi. Jaksolla 2011 – 2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli jo 53 %.

Raportin suosituksissa korostetaan aivan oikein yliopistojen profiloitumisen tärkeyttä, rekrytointien strategista roolia ja tutkijankoulutuksen merkitystä.

– Pidän todennäköisenä, että esimerkiksi Aasian maiden investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen alkavat näkyä toden teolla 10 – 15 vuoden aikajänteellä. On entistäkin tärkeämpää, että löydämme konkreettisia keinoja edistää yliopistojen erikoistumista ja profiloitumista ja vahvistaa strategista muutosjohtamiskyvykkyyttä yliopistoyhteisöissä, Karikorpi korostaa.

– Vaikka yliopistot ovat tässä itse avainasemassa, tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministerin ehdotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansallisen visiotyön käynnistämisestä on tervetullut avaus. Toivomme, että myös Tutkimus- ja innovaationeuvosto nostaa yliopistosektorin uudistumisen yhdeksi lippulaivahankkeekseen, Karikorpi jatkaa.   

Yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä suuri merkitys yrityksille sekä yliopistoyhteisölle

Tieteen tila -raportissa käsitellään laajasti tieteen yhteiskunnallisia rooleja ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuus syntyy montaa reittiä. Yliopistojen yhteistyö muun työelämän kanssa ja yhdessä tekemisen tärkeys korostuvat.

OECD-tilastojen perusteella merkittävä osa Suomessa toimivista yrityksistä tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yritysten ja yliopistojen yhteistyö on perustellusti pidetty suomalaisena vahvuutena. Yritysten osuus yliopistojen tutkimuksen rahoituksesta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin melko alhainen – noin 3.8 %. Yritysten rahoitus yliopistojen tutkimustoiminnalle on useista tekijöistä johtuen viime aikoina pienentynyt. 

– On Suomen edun mukaista, että yliopistojen ja yritysten yhteistyö säilyy vahvuutenamme ja entisestään vahvistuu myös tulevina vuosina. Tarvitsemme ekosysteemejä, jotka houkuttelevat parhaita osaajia ja investointeja globaalisti. On tärkeää, että julkinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus tukee omalta osaltaan yrityslähtöistä tutkimusyhteistyötä, jossa tutkimusongelmat lähtevät yritysten ja niiden asiakkaiden tarpeista ja niistä sovitaan yhdessä, Karikorpi pohtii.

– Myös yritysten on panostettava rohkeasti yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Meillä on esimerkiksi parannettavaa siinä, miten osaamme käyttää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. PoDoCo-ohjelmasta (Post Docs in Companies) saatujen hyvien kokemusten perusteella myös yliopistojen tohtorikoulutusohjelmia ja niiden toteutusta voidaan kehittää niin, että valmistuneet tohtorit työllistyisivät nykyistä paremmin yrityksiin.    

Lisätietoja:
Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 7419801

Tieteen tila 2016 -raportti, Suomen Akatemia

Kuva: European Research Councilin (ERC) rahoitusmyöntöjen määrä korkeakoulu- ja julkisen sektorin tutkijoiden henkilötyövuosiin suhteutettuna ja tieteen taso top 10 -indeksillä tarkasteltuna. Lähde: Tieteen tila 2016, Suomen Akatemia.

Taloustutkimus Oy on tutkinut elinkeinoelämän näkemyksiä kaupunkien imagosta 2016. Lappeenrannan yrittäjiltä saama kokonaisarvosana 7,33 yltää 17. sijalle maan 36 suurimman kunnan joukossa. 

Lappeenrannan yleisarvosana on sama kuin vuonna 2015, mutta on parantunut vuosien 2012–2013 tasosta. Parhaimmiksi arvioitiin Kaarina, Vaasa, Joensuu ja Oulu. 

Imagotekijöitä erikseen arvioitaessa Lappeenranta saa parhaimmat arvosanat liikenteellisestä sijainnista ja yhteyksistä (7,45) sekä kaupunkikeskuksen kaupallisista palveluista (7,43). 

Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön kouluarvosana on 7,40, joka tämän imagotekijän kohdalla nostaa Lappeenrannan sijalle yhdeksän kaupunkien keskinäisessä vertailussa. 

Yhdestätoista imagotekijästä heikoimmat arviot tulevat kaupungin markkinoinnista (6,55), kuntayhteistyön tuloksellisuudesta (6,50) sekä kunnan asioista tiedottamisesta yrityksille (6,47). 

Suositeltaessa Lappeenrantaa yrityspaikaksi kriitikoita oli enemmän kuin suosittelijoita. Moitteita tuli muun muassa sijainnista, suhtautumisesta yrittäjiin sekä poliittisen päätöksenteon jahkailusta. Myönteisissä arvioissa esille tuotiin sijainti, ihmiset ja yliopisto. 

Suomen Yrittäjät tekivät alkuvuodesta 2016 vastaavan sisältöisen kyselyn, jonka tulokset olivat samansuuntaiset. Tuossa kyselyssä Lappeenranta ylti maan 15 suurimman kaupungin TOP 10:een, ja Lappeenrannan kokonaisarvosanan paraneminen vuosien 2014 ja 2016 välillä oli kyseisten kaupunkien joukossa ripeimpiä. 

Lisätietoja: 

Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh.040 581 1998, markku.heinonen@lappeenranta.fi

Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistot sekä Åbo Akademi kehittävät yhdessä opiskelua ja opetusta tukevaa tietojärjestelmäkokonaisuutta liittymällä Peppi-konsortioon. Peppi on järjestelmäkokonaisuus, jonka kautta kaikkien yliopistoihin ja korkeakouluihin rekisteröityneenä olevien opiskelijoiden opintotietoja voidaan hallita Pepissä yhteisellä tavalla.

Peppiin kirjataan opinto-oikeudet, opintosuoritukset, ja opiskelijat voivat suunnitella järjestelmässä opintojaan, nähdä opintopistekertymänsä jne.

Peppi-konsortion yhteistyökumppanien tavoitteena on poistaa muun muassa erillisten tietojärjestelmien, käyttäjätunnusten ja tilahallintaratkaisujen aiheuttamia esteitä yhteensopivalla IT-infrastruktuurilla ja luomalla yhtenäiset perusjärjestelmät ja niille ketterä hallintamalli.

Peppi-konsortioyhteistyön taustalla on digitalisaatioon liittyvät odotukset ja muutospaineet sekä rahoitusrakenteen muutokset, jotka edellyttävät korkeakoulujen rakenteiden uudistamista ja toiminnan tehostamista. Opiskelun ja opetuksen palveluita edistävä konsortioyhteistyö on askel kohti digitaalista kampusta, jossa opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilökunnalle tarjotaan yliopistojen yhteistyönä toteutettuja sähköisen asioinnin palveluita.

Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa järjestelmän ja palveluiden kehittäminen käynnistyy vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on yhteinen digitaalinen kampus. Osana tätä kukin korkeakoulu ottaa Peppi-järjestelmän käyttöönsä omien aikataulujensa mukaan siten, että järjestelmä ja sen kautta tarjottavat palvelut ovat käytössä viimeistään vuonna 2019.

Peppi-järjestelmä on jo useiden korkeakoulujen käytössä.

Lisätietoja:

Juha Eskelinen, tietohallintojohtaja, Itä-Suomen yliopisto puh. 0294 458012, juha.eskelinen@uef.fi

Kari Keinänen, tietohallintojohtaja, Oulun yliopisto, puh. 0294 483067, kari.keinanen@oulu.fi

Yrjö Saarikko, tietohallintojohtaja, Turun Yliopisto puh. 040 088 7907, yrjo.saarikko@utu.fi

Björn Pundars, Åbo Akademi, puh. 040 7365186, bjorn.pundars@abo.fi

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Reserviläisliiton 61. toimintavuosi on kääntymässä lopuilleen. Vuosi on ollut työntäyteinen mutta menestyksekäs. Medianäkyvyytemme on ollut aiempaa selvästi suurempaa, jäseneksi liittyneiden määrät ovat nousseet ja edunvalvontamme on ollut poikkeuksellisen tehokasta.

Reserviläisliitto aloitti vuoden alussa yhteistyön Viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n kanssa. Ammattimainen ote liiton ulkoisessa viestinnässä on lisännyt merkittävästi näkyvyyttämme mediassa. Olemme olleet pitkin vuotta esillä niin televisiossa, radiossa ja sähköisessä mediassa kuin perinteisessä printtimediassakin.

Aiempaa laajempi medianäkyvyys on saanut aiempaa suuremman joukon suomalaisia hakeutumaan mukaan Reserviläisliiton toimintaan. Kuluvana vuonna jäsenyyttä hakeneiden määrä nousee todennäköisesti suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Merkittävä muutos on myös se, että liittyneiden joukossa on aiempaa enemmän alle 40-vuotiaita. Tätä selittänee liiton vahva panostus sosiaaliseen mediaan ja Facebook-markkinointiin.

Reserviläisliiton edunvalvontaa on kuluvana vuonna työllistänyt erityisesti EU:n asedirektiivi, johon komissio esitti vuosi sitten merkittäviä tiukennuksia. Yhdessä valtioneuvoston, eduskunnan, ministeriöiden ja europarlamentaarikkojemme kanssa tehty edunvalvonta on toiminut hyvin ja ollut tuloksekasta. Reserviläisliitto kiittää kaikkia tähän prosessiin osallistuneita tahoja ja henkilöitä.

EU:n ns. trilogineuvotteluissa saavutettiin viime viikolla yksimielisyys asedirektiivin sisällöstä. Keväällä lopullisesti hyväksyttävä asedirektiivin muutos ei vaikuta merkittävästi reserviläisten, urheiluampujien tai metsästäjien ampumatoimintaan. Reserviläisten ampumaharrastuksen edellytykset itse asiassa paranevat, koska maanpuolustus lisätään asedirektiivin muutoksen myötä aselakiin yhdeksi aseluvan myöntämisperusteeksi.

Reserviläisliiton toimintavuoden 2016 päättää perinteiseen tapaan jouluaaton kunniavartiot, joita järjestään sankarihaudoilla eri puolilla maata. Näihin kunniavartioihin eivät aina mahdu mukaan kaikki halukkaat vaan omaa vartiovuoroaan joutuu jonottamaan vuoden tai pari. Kunniavartioilla teemme kunniaa niille, jotka aikanaan turvasivat itsenäisyytemme ja vapautemme.

Joulukorttien lähettämisen sijasta olemme tänä vuonna tehneet lahjoituksen sotiemme veteraanien hyväksi. Reserviläisliitto toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Korkeakoulujen kevään yhteishaun ensimmäinen hakuaika alkaa 10.1.2017. Hakeminen koulutuksiin tapahtuu korkeakoulujen yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika päättyy 25. tammikuuta kello 15.00. Opinnot alkavat syksyllä 2017 Seinäjoella.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on haettavana englanninkielinen Bachelor of Business Administration, International Business -koulutus ja englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus Bachelor of Health Care, Nursing. Molempiin koulutuksiin voivat hakea sekä suomalaiset että ulkomaalaiset hakijat.

International Business -koulutus keskittyy kansainväliseen liiketoimintaan. International Business -koulutus antaa opiskelijalle kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavat teoreettiset tiedot käytännön taitoja unohtamatta. Opiskelija tutustuu myös erilaisten kulttuurien kohtaamiseen, yrittäjyyteen sekä sähköiseen kaupankäyntiin. Tutkinto-ohjelmasta saa tradenomi (AMK) ja Bachelor of Business Administration -tutkinnon.

Nursing-koulutuksessa opinnot toteutuvat monikulttuurisessa ryhmässä, jonka pääasiallinen opetuskieli on englanti. Sairaanhoitajan opinnot sisältävät lähtökohdat ihmisen ja hänen läheistensä sekä elinympäristön eettisesti kestävään kohtaamiseen sekä terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tutkinto-ohjelmasta saa sairaanhoitaja (AMK) ja Bachelor of Health Care -tutkinnon.

Lisätiedot
Lisätietoja SeAMKin haettavina olevista koulutuksista löytyy osoitteesta www.seamk.fi/haku. SeAMK Hakijapalvelut auttaa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä (hakijapalvelut@seamk.fi, 020 124 5501).

Poikkeuslupien hakeminen voi alkaa tarpeen mukaan välittömästi. Suomen riistakeskus aloittaa lupahakemusten käsittelyn 2.1.2017. Päätösharkintaa voidaan tehdä sen jälkeen joustavasti hakemustilanteen kehittymisen mukaan. Hakemukset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös millaisista yksilöistä sen hetkinen susisaalis koostuu. Erityisesti seurataan alfanaaraiden päätymistä saaliiksi. Lupa-ajat tulevat olemaan enintään 21 vuorokautta.

Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemukset toivotaan jätettävän sähköisenä Suomen riistakeskukseen.

Hakemusalue tulee rajata tarkasti. Alueellista näkökantaa poikkeuslupaharkintaan voivat tuoda reviiriyhteistyöryhmät tai suurpetoneuvottelukunnat, jotka arvioivat tarvetta poikkeusluvan hakemiselle paikallisesti.

Suomen riistakeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön asetuksellaan asettaman suurimman sallitun saalismäärän eli 53 suden rajoissa poronhoitoalueen ulkopuolella. Määrä tulee sisältämään myös asetuksen voimaantulon jälkeen muutoin ihmisen toimesta tapetut eläimet.

Luonnonvarakeskuksen väliarvion mukaan Suomessa arvioidaan olevan 32–38 susilaumaa. Laumojen määrässä ei näytä tapahtuneen merkittävää muutosta vuoteen 2015 verrattuna. Lopullinen kanta-arvio valmistuu maaliskuussa 2017.

Lisätietoja:

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Ansökningarna om dispens för vargjakt kan efter behov göras redan nu. Finlands viltcentral inleder handläggningen av dispenserna den 2.1.2017. Beslutsprövningen kan därefter göras flexibelt efter hur ansökningsläget utvecklar sig. Ansökningarna är, om inte annat bestäms, offentliga handlingar.

Dispensprövningen görs alltid separat för varje ansökan. Grunderna för prövning kan vara skador som vargar orsakar, sociala skäl eller säkerhetsrisker, som upprepade besök vid hus. Vid dispensprövningen tas hänsyn också till hurdana individer som redan har blivit fällda. Viltcentralen följer särskilt uppmärksamt med om alfahonor har blivit fällda. Licenstiden blir maximalt 21 dygn.

Ansökningarna ska i första hand göras elektroniskt till Finlands viltcentral för att handläggningen ska gå snabbare.  

Ansökningsområdet ska avgränsas noggrant. Revirsamarbetsgrupperna eller förhandlingsdelegationerna för de stora rovdjuren kan bidra till dispensprövningen med en regional synvinkel. De kan göra en lokal uppskattning av dispensbehovet.  

Finlands viltcentral följer jord- och skogsbruksministeriets förordning som fastställer det största tillåtna antalet fällningar till 53 vargar utanför renskötselområdet. I antalet ingår också individer som dödas på grund av mänsklig verksamhet sedan förordningen trätt i kraft.

Enligt Naturresursinstitutets preliminära uppskattning finns det mellan 32 och 38 vargflockar i landet. Av allt att döma har det inte skett några ändringar av betydelse i antalet flockar sedan 2015. Den slutliga uppskattningen av vargstammens storlek blir klar i mars 2017.

Ytterligare information:

Sauli Härkönen, chef för offentliga förvaltningsuppgifter, Finlands viltcentral,

tfn 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Uudenlainen oppilaskuntatoiminta on hyvässä vauhdissa Taksvärkki ry:n hankkeessa Nepalissa.

Suomalaiset nuoret tukivat lukuvuoden 2015–2016 Taksvärkki-keräyksen tuotoilla oppilaskuntien toimintaa Itä-Nepalin kyläkouluissa. Yksi kouluista on Shree Harin yläaste.

Ensimmäisenä uudistustoimenpiteenä Shree Harin koululle perustettiin kierrätysroskikset sekä rakennettiin komposti ja polttosäiliö sekajätteelle. Oppilaskunta-aktiivit tiedottavat koululaisia mm. kierrätyksen ja hygienian tärkeydestä.

"Koulutusten kautta olen ymmärtänyt oman roolini ja yhteistyön merkityksen koulun kehittämisessä", pohtii Dikimaya, Shree Harin peruskoulun oppilaskunta-aktiivi.

Oppilaskunnan edustajat sekä ohjaavat opettajat osallistuvat erilaisiin koulutuksiin, joissa nuoret yhdessä paikallistoimijoiden kanssa käsittelevät koulujen ympäristön parantamista, opetuksen laatua sekä hygieenisten vesipisteiden rakentamista kouluihin. Osana Taksvärkin hanketta on 13 kyläkoulussa järjestetty myös sarjakuvatyöpajoja, joissa nuoret ovat käsitelleet valitsemiaan ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita.

Kavi Shiromanin koulu Jhapassa oli puolestaan mukana jo Taksvärkki ry:n ja sen nepalilaisen kumppanijärjestö ECCAn vuosina 2006–2010 toteuttamassa koulujen kehittämishankkeessa. Tänä vuonna alkaneessa hankkeessa se toimii mallikouluna tuoreemmille hankekouluille, joissa oppilaskuntatoiminta aktivoitiin tänä vuonna.

Kavi Shiromanissa on siistit vessat ja käsienpesupaikat. Parhaillaan remontoitavan tyttöjen vessan yhteyteen rakennettiin juuri uuni kuukautissuojien turvallista hävittämistä varten. Osana koulun kehittämissuunnitelmaa rakennettiin kloorimenetelmään perustuva puhtaan juomaveden järjestelmä. Oppilaskunta-aktiivit testaavat säännöllisesti veden laatua ja huolehtivat juomapaikan siisteydestä.

Oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on Kavi Shiromanissa edistyksellisen tasavertaista. Oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan edustajat osallistuvat koulun johtokunnan kokouksiin ja heidän mielipiteitään kuullaan koulun päätöksenteossa. Lähikylien koulujen oppilaskunta-aktiivit opettajineen ovat vierailleet tutustumassa koulun toimintaan ja kehittämisprojekteihin ja saaneet vinkkejä oman toimintansa suunnitteluun.

Hanke Nepalissa on osa Taksvärkin kehitysyhteistyöohjelmaa, johon se saa rahoitusta ulkoministeriöltä.

Lisätietoja Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöstä Nepalissa:
ohjelmasuunnittelija Veera Blomster, veera.blomster@taksvarkki.fi

Elokuussa 2017 koulujen alkaessa käynnistyvään perusopetuksen iltapäivätoimintaan hakuaika päättyy 31.3.2017. Toimintaan haetaan keskitetysti Wilma-järjestelmän kautta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville oppilaille. Toimintaa toteutetaan Opetushallituksen määrittämien Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti.  Lähtökohtana on laadukas ja kattava iltapäivätoiminta koko Turun kaupungin alueella.

Turussa toimintaa järjestää ja koordinoi kaupungin sivistystoimiala. Toimintaa tuotetaan sekä Turun kaupungin että eri palveluntuottajien toimesta. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat.  Iltapäivätoimintaa järjestetään koulujen tiloissa tai koulun läheisyydessä sijaitsevissa Turun kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen tiloissa. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä lasten osallisuutta. Toimintaan osallistuminen on maksullista.

Iltapäivätoimintapaikkaa haetaan lukuvuodeksi kerrallaan. Toimintaan haetaan Wilma-järjestelmän kautta, https://wilma.turku.fi. Iltapäivätoimintapaikan saamisesta ilmoitetaan sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta toukokuun loppuun mennessä.

Lisätietoja:
www.turku.fi/ippe

Birgitta Sainio, p. 040 637 7301
Sari Nummila-Piispanen, p. 050 590 7674

I augusti när skolåret börjar inleds även eftermiddagsverksamheten för elever inom den grundläggande undervisningen, ansökningstiden slutar den 31.3.2017. Till verksamheten ansöker man via Wilma -programmet.

Morgon- och eftermiddagsverksamheten är riktad till elever i årskurs 1 och 2 samt till elever på alla årskurser inom specialundervisningen. Grunderna för morgon- och eftermiddagsverksamheten är givna av utbildningsstyrelsen. Utgångspunkten är en högklassig och heltäckande eftermiddagsverksamhet för skolelever inom hela Åbo stad. 

I Åbo ordnas och koordineras verksamheten av stadens bildningssektor. Verksamheten förverkligas både av Åbo stad och av olika serviceproducenter. Yrkesutbildade handledare leder verksamheten. Eftermiddagsverksamheten ordnas i skolan eller i skolans närhet i lokaler ägda av Åbo stad, församlingar eller andra organisationer. Eftermiddagsverksamheten har som målsättning att stöda samarbetet mellan hem och skola samt att förebygga utslagning och öka barnets delaktighet. För deltagandet i verksamheten uppbärs en avgift.

En eftermiddagsverksamhetsplats ansöker man om för ett läsår i taget. Till verksamheten söker man via Wilma-programmet, https://wilma.turku.fi. Beslutet om eftermiddagsverksamhet tilldelas vårdnadshavarna elektroniskt i Wilma -programmet inom majmånad.   

Ytterligare information:
www.turku.fi/ippe

Birgitta Sainio, p. 040 637 7301
Sari Nummila-Piispanen, p. 050 590 7674

Turun nuorisopalvelujen nuorisosihteeri Mirja Teräs palkittiin Nuorisovaltuustojen liiton liittokokouksessa vuoden nuorisovaltuuston ohjaajana. Häntä ehdottivat nuoret itse. Valinnan oli ennen liittokokousta tehnyt Nuva ry:n liittohallitus.

Kun Turun nuorisovaltuusto perustettiin 2014, nuorisosihteeri Mirja Teräs oli järjestämässä nuorisovaltuustovaaleja. Jo ennen nuvan perustamista Teräs toimi Turun nuorisopalveluissa nuorisosihteerinä, mutta nuorisovaltuuston vastaavana nuorisotyöntekijänä hän on nuvalaisille erittäin tärkeässä asemassa. Nyt hänet palkittiin vuoden nuorisovaltuuston ohjaajana. Ehdolla oli vahvoja ehdokkaita myös useista muista kunnista, mutta Terästä yksimielisesti ehdottaneiden nuorten kattavat perustelut nostivat hänet kärkeen.

– Mirja luotsaa meitä läpi kaupungin byrokratian ja selvittelee paperisotaa, jotta me nuoret voimme keskittyä itse asioihin: vaikuttamiseen, mielipiteittemme ilmaisuun ja tapahtumien järjestämiseen, Turun nuorisovaltuuston tiedottaja Maija Maunu mainitsee yhtenä lähetettynä perusteluna.

– Mirja ei halua olla auktoriteetti yläpuolellamme, vaan helposti lähestyttävä aikuinen, joka tukee meitä jokaista nuorisovaltuustossa.

Turun nuorisovaltuuston perusteluissa oli kirjattuna myös, että Mirja Teräs on ollut ja on “nuvaemo” mitä vahvimmassa mielessä jo kahdelle nuorisovaltuustolle ja yli 50 nuorelle.

– Mirja ansaitsee palkinnon todellisesta kiinnostuksestaan, välittämisestään ja työstään nuorisovaltuuston ja sitä myötä kaikkien Turun nuorten eteen.

Ehdolla oli nuorisovaltuustojen ohjaajia koko Suomesta. Liittokokouksessa palkitaan vuosittain paras ohjaaja, nuorisovaltuusto ja nuorisovaltuutettu.

Turun nuorisovaltuusto on vaaleilla valittu sitoutumaton Turussa asuvia ja opiskelevia nuoria edustava vaikuttajaryhmä, joka ajaa nuorten etuja.

Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Osuuskauppa KPO tukee alueensa yliopistoja lahjoittamalla näiden varainkeruukampanjoihin 40 000 euroa. Summasta KPO osoittaa 20 000 euroa Oulun yliopistolle ja 20 000 euroa Jyväskylän yliopistolle.

Lahjoituksilla KPO haluaa tukea yliopistollista toimintaa Keski-Pohjanmaan alueella Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kautta. Lahjoitusten tuottoja käytetään pitkäjänteisesti yliopistotoiminnan kehittämiseen.

”Yliopistokeskuksen monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja tutkimustyö tukevat pohjalaismaakuntien elinvoimaisuutta. Alueellisena toimijana meille on erityisen tärkeää, että laadukkaiden opiskelumahdollisuuksien lisäksi yliopistokeskus tuottaa osaavia työntekijöitä ja innovaatioita pohjalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin”, Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Kim Biskop kertoo.

Oulun, Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen muodostamassa yliopistokeskuksessa opiskelee yli 4000 akateemista aikuisopiskelijaa. Jyväskylän ja Oulun yliopistojen alaiset maisteriopinnot Kokkolassa kuuluvat jo valtakunnan vetovoimaisimpiin, ja nyt uusimpana käynnistyy Vaasan yliopiston alainen kauppatieteen maisteriohjelma. Ohjelmat ovat hyviä esimerkkejä yliopistojen ja alueen yritysten yhteisistä tavoitteista.

Yliopistojen käynnissä oleva varainkeruu kestää 30.6.2017 saakka. Valtio on luvannut tukea yliopistojen pääomakeräystä vastinrahalla. Jokainen yrityksiltä tai yksityisiltä lahjoittajilta saatu euro tuo yliopistoille kaksinkertaisesti vastinrahaa.

Lisätietoja:

Tanja Risikko, johtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius,
tanja.risikko@chydenius.fi, p. 040 195 2037

Kim Biskop, toimitusjohtaja, Osuuskauppa KPO,
p. 040 577 0821