Suomen Olympiakomitea on käynnistänyt kolmen vuoden kokeilujakson urheiluluokkatoiminnan toteuttamiseksi peruskoulujen painotetun liikunnanopetuksen yhteydessä. Mukaan on hyväksytty 19 yläkoulua, joista yksi on lahtelainen Salpausselän peruskoulu.

Sivistyslautakunta päätti tiistain kokouksessaan, että Salpausselän peruskoulu lähtee mukaan urheiluluokkatoimintakokeiluun vuosiksi 2017 – 2020.

Kokeilun tavoitteena on edistää yläkouluikäisen oppilaan urheilun vaatiman harjoittelun ja opiskelun yhdistämistä. Tavoitteellisesti kilpaurheilua harrastavan nuoren liikunnan kokonaismäärän tulisi olla 20 -30 tuntia viikossa. Koulussa tapahtuvan liikunnan osuus tästä olisi 6-10 tuntia viikossa luokka-asteesta riippuen.

Urheiluluokkaa varten opetussuunnitelmaan muodostetaan oppiaine nimeltä Urheilijaksi kasvaminen. Sen sisältöihin kuuluu muun muassa yleisvalmennusta, ravitsemustietoa, oppilaanohjausta koulutyön ja urheilun yhdistämisessä. Urheilijaksi kasvaminen -oppiainetta opiskellaan 8. ja 9. luokilla kaksi tuntia viikossa. Tarkempi tuntijako löytyy koulun kotisivuilta kohdasta Painotettu opetus.

Urheiluluokalle haetaan tammikuussa 2017 ja soveltuvuuskoe järjestetään helmikuussa. Kokeen sisältö on Olympiakomitean ohjeiden mukainen. Myös liikuntapainotteiselle luokalle hakevat tekevät saman kokeen. Urheiluluokalle valitaan 24 oppilasta eli yksi luokka. Liikuntapanotteisille luokille valitaan oppilaita 48 eli kaksi luokallista. Salpausselän peruskoulun ensimmäinen urheiluluokka aloittaa Salpausselän peruskoulussa elokuussa 2017.

Urheiluluokalla opiskeleva nuori voi koulun harkinnan mukaan opiskella osan opinto-kokonaisuuksista etäopiskeluna sähköisiä oppimisvälineitä hyödyntäen. Tällä menettelyllä nuoren urheilijan opiskelun ja urheilun yhdistämisessä saadaan joustavuutta. Tällaisessa tapauksessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma yhteistyössä kodin kanssa.

Urheiluluokkatoiminnan koordinaattorina aloittaa liikunnanopettaja Arto Pulkkanen. Hänen toimenkuvaansa kuuluu muun muassa yhteistyö urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa.

Urheiluluokalle hakeminen tapahtuu muun painotetun opetuksen haun yhteydessä sähköisesti Wilma-palvelun kautta tammikuussa 2017. Hakija merkitsee Wilman hakulomakkeeseen hakevansa Salpausselän koulun urheiluluokalle. Etusijalla valinnassa ovat lahtelaiset hakijat.

Salpausselän peruskoulun uudesta urheiluluokkatoiminnasta, liikunnan sekä luonnontieteen ja matematiikan painotetusta opetuksesta järjestetään kiinnostuneille huoltajille ja oppilaille infotilaisuus keskiviikkona 11.1.2017klo 18, Hämeenlinnantie 3.

Lisätiedustelut
Lahden kaupungin perusopetuspalvelut
rehtori Markku Karjalainen, Salpausselän peruskoulu, puh. 050 559 7976

- - - - - -

INFO
Hakeminen 7. luokan painotettuun opetukseen tapahtuu sähköisesti wilma-palvelun kautta 13. - 22.1.2017.

Tekes on käynnistänyt Reboot School -haastekilpailun, jonka tavoitteena on synnyttää ja pilotoida tulevaisuuden digitaalisia oppimisympäristöjä. Kilpailun myötä saadaan koulujen ja oppilaitosten käyttöön uusia, testattuja digioppimisympäristöjen kokonaisratkaisuja. Kilpailu toteutetaan osana laajempaa Reboot Finland -kokonaisuutta, jossa 100-vuotias Suomi käynnistetään uudelleen digiaikaan.

"Haemme kilpailulla täysin uudenlaisia ennakkoluulottomia, kokonaisvaltaisia ja vientikelpoisia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja useiden yritysten, koulujen ja oppilaitosten yhteistyönä. Kilpailussa haetaan ratkaisuja sekä yleissivistävän opetuksen, että ammatillisen koulutuksen uusiin tarpeisiin. Lähtökohtana ovat pedagogiikka, oppilaat ja opiskelijat, ei teknologia”, sanoo ohjelmapäällikkö Markku Heimbürger Tekesistä.

14.12. järjestetyssä kilpailun lanseeraustilaisuudessa kuultiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen lähettämät kiitokset kilpailun järjestämisestä. Ministeri muistutti terveisissään, että maailma muuttuu vauhdilla, ja koulun tehtävä ja merkitys muuttuvat. Hänen mukaansa koulun kehittämisen avaimet löytyvät koulun toimijoista ja kumppanuuksista. Kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kouluissa saadaan uuteen vauhtiin, kun huippuoppimisratkaisut nostetaan esille ja niiden jalkauttamista tuetaan.

Alustavien ideoiden ja tarpeiden kerääminen käynnissä, kaikilla tilaisuus osallistua keskusteluihin

Nyt on aika jättää alustavia ideoita perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen uusien digioppimisympäristöjen kehittämiseksi. Ideoita kerätään 31.1.2017 asti. Asiantuntijaryhmä muotoilee ideat haasteiden muotoon ja niiden perusteella avataan 20.2.2017 kilpailu yrityksille. Yritysten esittämistä ratkaisuideoista 3-8 lähdetään viemään eteenpäin yhteiskehittämisen keinoin esimerkiksi sparrauksin, hackatoneilla ja työpajoilla. Parhaat ratkaisut pilotoidaan kouluissa ja oppilaitoksissa syksystä 2017 alkaen.

Tekes kannustaa yrityksiä kumppanoitumaan koulujen ja oppilaitosten kanssa jo ennen ratkaisuideoiden jättämistä. Myös kouluja ja oppilaitoksia, oppilaita ja heidän vanhempiaan, opettajia ja kaupunkeja osallistetaan kilpailun myötä kehitystyöhön.

Kilpailun järjestäjä Tekes voi osallistua oppilaitosten suunnittelukuluihin ja rahoittaa yritysten tuotekehitystä.

Lisätietoja

www.rebootfinland.fi/school

Ohjelmapäällikkö
Markku Heimburger
Huippuostajat-ohjelma, Tekes
Puh. 050 5577 977
markku.heimburger(at)tekes.fi

Huippuostajat-ohjelman aktivaattori
Mia Toivanen
Owal Group Oy
Puh. 040 566 7536
mia(at)owalgroup.com

Euroopan unionin komissio on päättänyt esittää jäsenmaille mahdollisuutta laskea digilehtien ja e-kirjojen arvonlisäveroa. Pääministeri Juha Sipilä on näyttänyt alustavaa vihreää valoa digijulkaisujen alv-alennukselle. (Keskisuomalainen 8.12.)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ja Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) haluavat muistuttaa, että alv-alennus on ulotettava myös digitaalisiin oppimateriaaleihin. Digitaalisten oppimateriaalien arvonlisävero on 24 prosenttia, kun printtikirjoista maksetaan 10 prosentin arvonlisävero.

“Nykytilanne on kummallinen: verotuksella tuetaan printissä pitäytymistä, vaikka koulutuksen digitalisaation etenemisen kannalta laadukkaiden ja kohtuuhintaisten digimateriaalien yleistyminen on aivan olennaista“, OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra toteaa.

Digitaalisten oppimateriaalien yleistymisen on toivottu pienentävän opiskelijalle koituvia kustannuksia. Käytännössä säästö ei kuitenkaan ole tähän asti ollut merkittävä.

“Lukion kustannukset lukiolaiselle ovat jo yli 2600 euroa – kipuraja on ylitetty aikoja sitten. Arvonlisäveron alennuksen siirtyminen kuluttajahintoihin olisi palvelus myös lukiokoulutuksen saavutettavuudelle“, SLL:n puheenjohtaja Elli Luukkainen toivoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Elli Luukkainen, elli.luukkainen@lukio.fi, 050 433 3171

Erityisasiantuntija Olavi Arra, olavi.arra@oaj.fi, 020 748 9635

Maanantaina juhlitaan SeAMKista syyslukukaudella 13.12.2016 mennessä valmistunutta 300 opiskelijaa. Valmistuneista 182 osallistuu juhlaan Uimahalli-Urheilutalolla. AMK-tutkintoja valmistui syyslukukaudella 287 ja ylempiä AMK-tutkintoja 13. Valmistuneiden juhlassa jaetaan todistuksia 21 eri tutkinto-ohjelmasta valmistuvalle (18:sta AMK-tutkinto-ohjelmasta ja 3:sta YAMK-tutkinto-ohjelmasta). Valmistuneiden juhlaan osallistuu yhteensä noin 540 henkilöä.

Syyslukukaudella valmistuneet yksiköittäin

SeAMK Elintarvike ja maatalous 22 valmistunutta
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri 85 valmistunutta
SeAMK Sosiaali- ja terveysala 152 valmistunutta
SeAMK Tekniikka 41 valmistunutta

Englanninkielisestä Nursing-koulutuksesta valmistuu 10 opiskelijaa

Nursing-koulutuksesta valmistuvat Norbert Abamukong ja Doris Atashili Shwiri tuottivat opinnäytetyössään uutta tietoa psykososiaalisesta ja fysiologisesta tupakkariippuvuudesta. Opinnäytetyön antamaa tietoa voidaan hyödyntää sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Norbert ja Doris saavat arvokkaan stipendin Pihkahovi-säätiöltä opinnäytetyöstään.

Tervetuloa jutuntekoon!

Valmistuneiden juhlan ohjelma

Paikka: Uimahalli-Urheilutalo (Kirkkokatu 6, Seinäjoki)
Aika: 19.12.2016 klo 12 alkaen

Rehtorin puhe, Tapio Varmola
Musiikkia, Jonna Pirttijoki
Juhlapuhe, apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta
Musiikkia, Jonna Pirttijoki
Tutkintotodistusten jako
Valmistuneen puhe
Vuoden opettaja, SAMO
Vuoden tekijä, SeAMK
Kahvitarjoilu

Lisätiedot valmistuneiden juhlasta:

Hanna-Mari Rintala, 040 830 2144, hanna-mari.rintala(a)seamk.fi

Tulevaisuuden työmarkkinoilla palkka maksetaan yhä useammin suoritteista eikä nykyiseen tapaan ajan perusteella. Aiheesta kirjoittaa työelämätutkija Tuija Koivunen uudessa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä 4/2016.

– On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä suuret organisaatiot ovat kadonneet ja niiden tilalle on tullut erilaisia projektien muodostamia verkostoja. Useimmilla ei ole silloin enää vakinaisia työsuhteita eikä täsmällisesti määriteltyjä työaikoja tai työnantajan tarjoamia tiloja.

Kun ammatteja, työtehtäviä ja työpaikkoja katoaa kiihtyvällä tahdilla, syntyy tilalle uusia tehtäviä, joissa teki­jät voivat aiempaa paremmin toteuttaa itseään ja järjestää tekemisensä entistä joustavammin mielensä mukaan.

– Toinen puoli muutoksesta on li­sääntyvä työn ja työttömyyden vuorottelu. Yritykset edellyttävät työntekijöiltä enemmän joustavuutta myös työsuhteissa, huomauttaa kasvatustieteen professori Heikki Silvennoinen lehden pääkirjoituksessa.

Epävarmuus luo uusia työn tapoja

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa on noin 350 000 työtöntä. Viime vuonna työttömien määrä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan sitten 1990-luvun lama-ajan. Työttömät työnhakijat eivät silti ole koko kuva työttömyydestä. Suomessa alkoi viime vuonna lisäksi noin 700 000 eri mittaista työttömyysjaksoa.

Vaikka osa työttömyysjaksoista kestää vain lyhyen aikaa, tilastollisesti tarkasteltuna työttömäksi joutuminen koskettaa vuosittain suurta joukkoa. Tämän lisäksi eri syistä työnhausta luopuneita niin sanottuja piilotyöttömiä on Suomessa liki 160 000.

Korkean työttömyyden aikoina yleisesti koettu epävarmuus lisääntyy myös työnsä säilyttäneiden joukossa. Johtaako tämä helposti tilanteeseen, jossa pätkää tekevän on käytettävä yhä enemmän aikaa sellaisen työn tekemiseen, jonka tavoitteena on työn saaminen tai säilyttäminen? pohtii Koivunen.

Tutkija mainitsee esimerkkinä ammattimaisen harrastustoiminnan: epävarmoilla työmarkkinoilla toinen ammatti, joka ei ole erityisen altis taloussuhdanteille tai muille epävar­muuksille, tuo turvaa ja tunteen jatkuvuudesta.

– Se tarjoaa jotain enemmän kuin mahdollisuuden jäädä työttömäksi sijaisuuden päätyttyä. Se on heikko lupaus paikasta työmarkkinoilla.

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat sekä politiikan ja käytäntöjen tutkijat. Aikuiskasvatusta julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS ry. Lehden voit ostaa KVS-kaupasta tai tilata Kulttikiskasta.

Lisätietoja: toimituspäällikkö Annu Griñan, 040 759 4532. 

HAMKin ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuu 16.12.2016 yhteensä 92 uutta ammatillista opettajaa ja 13 ammatillista erityisopettajaa.

Alla luetellaan ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Ammatillinen opettajankoulutus

Aaltonen, Timo, Pöytyä; Aava, Kaisa, Turku; Ainasoja, Kirsi, Lahti; Auramaa, Sari, Turku; Autero, Jarkko, Espoo; Björkman, Virpi, Hollola; Blomqvist, Kati, Salo; Einola, Kristiina, Valkeakoski; Forsström, Anna, Lahti; Hakimsan, Kati, Tampere; Havukainen, Maarit, Helsinki; Heikkilä, Kaisa, Asikkala; Heinonen, Riina, Loimaa; Helasto, Piia, Tuusula; Hemminki-Tuominen, Tarja, Turku; Hugg, Marja, Lahti; Hyttinen, Petteri, Lahti; Issakainen, Johanna, Espoo; Jantunen, Sirpa, Kärkölä; Jokinen, Kati, Lahti; Jokivuori, Janne, Kouvola; Jäppinen, Laura, Lahti; Jäppinen, Teemu, Lahti; Kakko, Johanna, Orimattila; Kilpinen, Ari, Vantaa; Kinnunen, Juha, Lahti; Koivu, Reija, Rusko; Koli, Raika, Vantaa; Koponen, Matti, Rauma; Krannila, Ville, Kirkkonummi; Kumpulainen, Antti, Lahti; Kuusisto, Raija, Lahti; Kuusisto, Tero, Kaarina; Kyttä, Janika, Espoo; Käyhkö, Eriikka, Helsinki; Laakso, Mikko, Riihimäki; Lehtinen, Sakari, Huittinen; Lehtinen, Tiina, Lahti; Leistiö, Riitta, Hyvinkää; Liikanen, Susanna, Lahti; Lindroos, Nina, Kirkkonummi; Läpikivi, Marja, Helsinki; Maisila, Päivi, Mynämäki; Manninen, Erja, HelsinkI; Martiskainen, Kai, Hyvinkää; Marttila, Sari, Hyvinkää; Muinonen, Maria, Vantaa; Myllylä, Satu, Riihimäki; Mäntynen, Laura, Vantaa; Nordström, Kari, Lahti; Nuottokari, Maria, Helsinki; Ojala, Arto, Pirkkala; Onjukka, Verneri, Turku; Pajala, Riikka, Turku; Pajunen, Annamari, Vihti; Pajunen, Mika, Sauvo; Pesonen, Jorma, Hämeenlinna; Pyykönen, Kari, Pori; Rajamäki, Suvi, Espoo; Rantala, Jouni, Lahti; Rosselló Ramón, Margarita, Turku; Sandberg, Olli-Pekka, Turku; Selkee, Petri, Orimattila; Seppilä, Sami, Helsinki; Sivenius, Teemu, Vihti; Suominen, Marko, Turku; Suuronen, Jari, Vantaa; Taalikka, Teemu, Masku; Terho, Mikko, Turku; Titus, Merja, Espoo; Tondi, Heidi, Helsinki; Vainionpää, Sanna, Mynämäki; Wederhorn, Titta, Lahti; Welling, Ari, Turku; Venäläinen, Jussi, Vantaa; Vikstén, Suvi, Helsinki; Vilenius, Jani, Tampere; Wischtukat, Katriina, Hamina; Voutilainen, Hanna, Kaarina; Vuori, Tero, Hattula; Väisänen, Jani, Helsinki

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Ahlgren, Tiina, Riihimäki; Jylhä, Riitta, Hämeenlinna; Koskela, Heta, Hyvinkää; Körkkö, Veli-Pekka, Akaa; Nykopp, Sari, Orimattila; Ranto, Päivi, Porvoo; Körkkö, Veli-Pekka, Akaa; Sauso, Tanja-Annika, Sipoo; Savukoski, Elina, Järvenpää; Toivonen, Satu, Järvenpää; Visanko, Arja, Lahti; Ylikorpi, Päivi, Vantaa

Helsingin nuorisoasiainkeskus & Nuorisotutkimusverkosto

Koulujärjestelmämme on ollut kiivaan keskustelun kohteena, kun oppimistulosten on todettu heikentyneen, eriarvoistuminen on lisääntynyt ja toiselle asteelle siirtyminen takkuilee. Kaikki käy koulua -toimintamallin tyttö- ja poikaryhmät ovat yksi käytännön keino puuttua näihin huolta herättäviin kehityskulkuihin.

Helsingistä jo useisiin kaupunkeihin levinneessä Kaikki käy koulua -toimintamallissa menestyksen resepti on yksinkertainen. Kouluajalla valinnaisaineena kokoontuvissa tyttö- ja poikaryhmissä nuori pyritään huomioimaan yksilönä ja näkemään myönteisessä valossa. Ryhmät tarjoavat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille nuorille tasa-arvoisesti keskustelevan ympäristön, jossa tukea saadaan ja annetaan. Nuori voi halutessaan muuttaa omaa toimintaansa ja samalla toimia vertaistukena muille ryhmän nuorille. Nuorista välittämässä on nuoriso-ohjaaja ja opettaja, joskus myös oppilashuollon edustaja.

Juuri valmistuneen arviointitutkimuksen perusteella toiminta on onnistunutta. Nuorten koulumotivaatio on kohentunut ja pärjäämiskyky kasvanut. Nuorten erilaisiin elämäntilanteisiin on löytynyt ratkaisuja tai ryhmä on muutoin pitänyt yllä nuoren hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa.  Muutosta ei kuitenkaan tapahdu vain nuorissa: aikuisten taito kohdata nuoria on toiminnan myötä kehittynyt. Ohjaajana toimiminen ja virastojen yhteistyö lisäävät ymmärrystä niin nuoria kuin toisten ammattikuntien työtä kohtaan. Lisäksi ryhmän nuoret ovat saaneet mahdollisuuksia näkyä aiempaa positiivisemmassa valossa niin kouluyhteisöissä kuin laajemminkin asuinalueilla, kun nuorten kanssa työskentelevien lähitoimijoiden yhteistyö on kehittynyt.

Onnistuneessakin toiminnassa on varaa parannuksille. Jatkossa tulee huolehtia siitä, että nuoret voivat hakeutua ryhmiin mahdollisimman monilla tavoilla ja toimintaa esitellään kattavasti kaikille kouluyhteisön jäsenille. Ryhmien keskustelujen käynnistämistä ja vastavuoroisuutta voi edelleen kehittää. Apu kohdistuisi nuorille entistä paremmin myös lisäämällä ohjaajan ja nuoren välisiä yksilökeskusteluja. Nuoret pääsisivät helpommin muutoksiin toiminnassaan, jos kannustava ote välittyisi heille koko kouluyhteisöltä, myös ryhmien ulkopuolelta. Nyt kehitetyt toiminnan seurannan välineet auttavat toiminnan laadun ylläpidossa myös toiminnan vaikeissa kohdissa.

Syksyllä 2015 alkaneessa kehittävässä arviointitutkimuksessa arvioitiin ryhmien toiminnan onnistuneisuutta ja päivitettiin toiminnan seurannan välineitä. Tutkimuksessa haastateltiin 21 Helsingissä eri aikoina toiminnassa mukana ollutta nuorta. Lisäksi toteutettiin ryhmäkeskustelut ohjaajille sekä kyseistä toimintaa kehittäville ja johtaville tahoille nuorisoasiainkeskuksessa sekä opetus- ja sosiaalivirastossa. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Anu Gretschel & Noora Hästbacka: Onnistunut monialainen nuorten kohtaamisen malli – Arviointi Kaikki käy koulua -toiminnan vaikutuksista

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, julkaisuja 1/2016 &

Nuorisotutkimusverkosto | Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 109

ISBN 978-951-9245-35-5 (painettu), ISBN 978-951-9245-36-2 (pdf)

Helsinki 2016, 68 s., nid, 12 euroa.

Verkkojulkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteista:

http://www.hel.fi/www/nk/fi/Tietoa+meista/Julkaisut-ja-esitteet/

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa/verkkojulkaisut

Painettuna julkaisun voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa/kirjat.

Lisätietoa:

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kaikki Käy Koulua -toimintamalli

Kouluttaja Paula Määttä, 040 1604067, paula.maatta@hel.fi

Suunnittelija Päivi Anunti, 050 5591725, paivi.anunti@hel.fi

Arviointitutkimuksen toteutti Nuorisotutkimusverkosto:

Anu Gretschel, erikoistutkija, FT, anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi, puh. 040 516 91 89

Noora Hästbacka, tutkija, VTM, noora.hastbacka@nuorisotutkimus.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi vuodelle 2017 talousarvion, jossa kuntayhtymä aloittaa kolmivuotisen toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman.

Sopeuttamisohjelmalla tavoitellaan talouden tasapainoa vuonna 2019. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta leikataan valtakunnallisesti 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Käytännössä rahoituksen perusteena käytettävä opiskelijoiden enimmäismäärä (6 200 opiskelijaa) määrätään 12,44 prosenttia koulutuksen järjestämislupien mukaista kokoisnaisopiskelijamäärää alemmalle tasolle. Kuntayhtymän valtionosuus- ja valtionavustusperusteiset toimintatuotot pienenevät vuodesta 2016 lähes 10 milj. euroa noin 90 milj. eurosta noin 80 milj. euroon.

Koulutuskuntayhtymän toimintatuotot ovat 119,9 milj. euroa (ilman sisäisiä tuottoja 95,1 milj. euroa) ja toimintakulut 119,6 milj. euroa (ilman sisäisiä kuluja 94,7 milj. euroa). Rahoituserien jälkeen vuosikate painuu 0,4 milj. euroa miinukselle, mikä tarkoittaa sitä, että toiminta- ja rahoituskuluja on tältä osin rahoitettava velkarahalla. Koulutuskuntayhtymä maksaa omistajakunnilleen peruspääoman korkoa kolme prosenttia, joka on noin 0,4 milj. euroa. Tilikauden alijäämän arvioidaan olevan 8,9 milj. euroa.

Talousarviossa on varattu rakentamisinvestointeihin 15,1 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat Harjun kampukselle (12,2 milj. euroa) ja Kyllönmäelle (1,5 milj. euroa). Kuntayhtymän nettolainanotto vuodelle 2017 on 16,7 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa lainamäärän arvioidaan olevan 38,9 milj. euroa.

Vuonna 2017 koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa opiskelee arvion mukaan 6 252 ammatillisen peruskoulutuksen ja 2 551 lukiokoulutuksen opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa on yli 10 000 opiskelijaa.

Koulutuskuntayhtymän markkinaehtoisessa koulutuksessa toimii tytäryhtiö ao-koulutus Oy. Koulutusvientiä tehdään Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän omistaman EduCluster Finland Oy:n kautta.

Lisätietoja

Jari Blom, valtuuston puheenjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 050 368 9190
Pauli Partanen, hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 050 592 4471
Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5100

Bioaika-rekka ja Bioaika-tori ovat monipuolinen ja oppiainerajat ylittävä oppimisympäristö biotalouden mahdollisuuksista. "Etsimme nyt kiertuekohteista oppilaitoksia yhteistyöhön. Tavoittelemme erityisesti 13-19 vuotiaita nuoria.”, innoittaja Laura Kuusisto kertoo. ”Paikkakuntakohtainen aikataulu löytyy osoitteesta www.bioaika.fi. Koulukiertue toteutetaan elo-joulukuussa 2017. Kiertue on ainutlaatuinen ja pysähdyspaikkoja on rajoitettu määrä, joten kannattaa ottaa nopeasti yhteyttä!”

"Tarjoamme koululuokille mahdollisuuden vierailla Bioaika-rekan näyttelyssä sovittuna ajankohtana innoittajan kanssa. Rekan läheisyydessä Bioaika-torilla ryhmillä on mahdollista tutustua paikallisiin biotalousvahvuuksiin ja tavata biotalouden ammattilaisia.", Kuusisto sanoo.

Vierailuaikoja tarjotaan ensin sille koululle, jonka alueella rekka on. Bioaika-vierailu on maksuton ja varattavina ajankohtina rekka on avoinna vain kouluryhmille. Varauskalenteri avataan lähempänä kiertueen alkua. Vierailu tukee mm. kestävän kehityksen, biotalouden sekä yhteistoiminnan ja ammatinvalinnan oppimisen teemoja.


Lisätietoja:
Laura Kuusisto, innoittaja, Metsähallitus, Tiedekeskus Pilke, laura.kuusisto@metsa.fi, p. 040 180 2739

SAMKista valmistuu maanantaina 19.12. neljä ensimmäistä vanhustyön masters-tason koulutuksen suorittanutta. Otsikot vanhustyöstä eivät ole olleet mairittelevia: kaltoinkohtelua, kiirettä ja sitä, että ei oteta vakavasti.

Arjessa toimivaa kehittämistä tarvitaan.

–  Hoitajamitoitus on oltava, mutta kaikkea ei tehdä rahalla eikä lisääntyvillä käsillä. Paljon tehdään asenteella työhön, pienillä muutoksilla työssä, sanoo yksi valmistuvista, Katri Keihäs Pöytyältä. Hän halusi opinnoista osaamista siihen, miten yhdistetään asiakastyön yksilölähtöisyys ja hyvä henkilöstöhallinto, joka vahvistaa työntekijöiden innostusta.

Armi Kreivilä Säkylän kunnan ikäneuvolasta nostaa esiin alan kehittäjäosaajien verkostoitumista. Ylempi AMK -opiskelijat ovat jo alansa osaajia tahollaan, joten verkostoitumisen merkitys korostuu.
– Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan on hyvä kilauttaa kaverille. Samat ongelmat ja haasteet meillä on kaikilla. Muilta saa vinkkiä siitä, mitä voisi tehdä ja mitä ainakaan ei kannata tehdä, ihan arkisia juttuja.

Keihäs on valmistuttuaan sairaanhoitaja (ylempi AMK), Kreivilä geronomi (ylempi AMK). Tutkintonimike riippuu aiemmasta tutkinnosta. Muut kaksi nyt valmistuvaa ovat Anna-Maria Uski Kaarinasta ja Riitta Tähtinen Kankaanpäästä.

Ikääntyneiden palvelut on Satakunnan ammattikorkeakoulun strateginen vahvuusala. SAMKin ensimmäinen vanhustyön ylempi AMK -ryhmä aloitti syksyllä 2014, ensimmäiset valmistuvat jouluksi 2016. Ryhmässä aloittaneiden lähtökohtaiset tutkinnot olivat geronomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK), joiden mukaisesti maisteritason tutkintonimike muodostetaan – siis suluissa (ylempi AMK), tuttavallisemmin YAMK.

Katso kaikkien valmistuvien nimet SAMKin sivuilta.

Lue lisää vanhustyön YAMK-tutkintoon valmistuvista.

SeAMK Elintarvike ja maatalous

Agrologi (AMK)

Lampinen Ilona, Karstula

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Niemi-Aro Elina, Seinäjoki

Metsätalousinsinööri (AMK)

Laukka Juha-Pekka, Seinäjoki

Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut

Hietala Sini, Lapua, Härmälä Kaisa, Seinäjoki, Kaaranka Taru, Kuortane, Mannila Mira, Seinäjoki, Mattila Anni, Pori, Maunuksela Jonna, Isokyrö, Puoliväli Milla, Perho, Rauhala Kaisu, Seinäjoki, Taipale Noora, Seinäjoki, Teikari Sanna-Mari, Kuopio, Tiainen Matleena, Seinäjoki, Tuomaala Noora, Lapua, Varttila Taina, Vaasa, Ylitalo Minna, Seinäjoki

SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Degree Programme in International Business (BBA), Tradenomi (AMK)

Kortesoja Emma, Jämijärvi, Nguyen Khanh, Vietnam, Quyen Ha Thao Quyen, Vietnam, Rotola-Pukkila Ida, Kauhajoki, Sediqi Omid Gabriel, Seinäjoki

Degree Programme in International Business Management (MBA), Tradenomi (ylempi AMK)

Husu Michael Ayodele, Nigeria

Kulttuurituottaja (AMK)

Siekkinen Matti, Helsinki, Latvala Ari, Helsinki

Muotoilija (AMK)

Pudas Tiina, Seinäjoki

Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala

Kehlo Martta, Seinäjoki, Kivimäki Emmi, Seinäjoki, Kotanen Mira, Kyyjärvi, Lehikoinen Tiia, Joensuu, Rinne Kari, Seinäjoki, Suutari Sanna, Seinäjoki

Tradenomi (AMK), Liiketalous

Aalto Olli, Seinäjoki, Haapala Elina, Seinäjoki, Hanhisalo Taavi, Lappajärvi, Harju Roosa, Seinäjoki, Heikkilä Samuli, Kittilä, Joutila Emilia Seinäjoki, Karhu Anna-Bella, Seinäjoki, Keskinen Tiina, Lapua, Kohtanen Eveliina, Seinäjoki, Korpi Marianne, Seinäjoki, Kujanpää Mikko, Seinäjoki, Kuula Hanna-Leena, Seinäjoki, Latomäki Maiju, Seinäjoki, Latvala Riikka Lappajärvi, Liuska Jarkko, Seinäjoki, Lähteenmäki Marika, Ikaalinen, Lätäkönmäki Emma, Ähtäri, Maijala Mona, Lapua, Multasuo Toni, Jyväskylä, Mäkelä Sanna, Lapua, Mäkiranta Viivi, Seinäjoki, Mäntymaa Miia, Tampere, Niemi Jasmin, Seinäjoki, Putkivaara Lauri, Seinäjoki, Rantala Marianna, Kauhava, Rintanen Alexandra, Seinäjoki, Ristolainen Heidi, Alavus, Ruohomäki Joni, Seinäjoki, Soraniva-Pippola Piia, Seinäjoki, Syrjälä Anu, Seinäjoki, Taittonen Jenni, Seinäjoki, Torkko Elena, Seinäjoki, Viirumäki Marianna, Alajärvi, Viitanen Nina, Helsinki, Ylisiurunen Lassi, Tampere

Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys

Hernesniemi Sari, Lappajärvi, Lehtimäki Lauri, Seinäjoki, Luoma-aho Sari, Vimpeli, Ranto Lauri, Seinäjoki, Suksi Jaana, Teuva, Toivonen Tuomas, Kotka, Varvas Hanna, Kauhava

Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen

Kortesniemi Hanna, Laihia, Paavola Sari, Seinäjoki

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Degree Programme in Nursing, Sairaanhoitaja (AMK)

Addowaa Ruth, Ghana, Atashili Shwiri Doris, Kamerun, Gitonga Olive, Kenia, Nabunya Christine, Uganda, Njine Doreen, Kenia, Osondu Marshall, Nigeria, Soroka Bakari, Espoo

Fysioterapeutti (AMK)

Halkola Roosa, Seinäjoki, Hauta-aho Assi, Seinäjoki, Jokelainen Teemu, Seinäjoki, Kangastie Miia, Alajärvi, Kiviharju Anu, Seinäjoki, Koivumäki Miisa, Seinäjoki, Koivunen Amanda, Seinäjoki, Kolehmainen Heidi, Vaasa, Luoto Laura, Vaasa, Mansikkamäki Anna-Leena, Kurikka, Miettinen Katariina, Pori, Oinas Janna, Vaasa, Pakkala Roosa, Seinäjoki, Pasto Satu-Maria, Seinäjoki, Porkkala Susanna, Vaasa, Rantala Riina, Veteli, Saari Saija-Maria, Seinäjoki, Salenius Tuomas, Seinäjoki, Vilppola Pauliina, Seinäjoki

Geronomi (AMK)

Erkkilä Liisa, Kauhava, Hämäläinen Susanna, Tampere, Kesänen Heidi, Pieksämäki, Kiramo Aino, Jyväskylä, Liimatainen Ella, Sastamala, Luoto Juha, Kangasala, Mertaniemi Helena, Oulu, Nylander Maija, Tampere, Rouhunkoski Minja, Alavus, Siira Tanja, Tampere, Uusitalo Marianna, Loimaa, Vilen Eeva, Tampere

Sairaanhoitaja (AMK)

Anttila Tiia-Riikka, Pyhäjoki, Elgland Jenni, Kauhava, Hakala Teemu, Seinäjoki, Hannuksela Reetta, Alavus, Heimonen Janne, Vimpeli, Hemminki Sallamaari, Kauhava, Hietanen Marika, Seinäjoki, Hildén Eveliina, Raahe, Jaatinen Sanni Seinäjoki, Kankaanpää Laura, Kurikka, Kimpimäki Noora, Seinäjoki, Kitinoja Miia, Seinäjoki, Koskinen Meri-Tuulia, Kurikka, Latvala Jani, Seinäjoki, Leijala Tuomas, Seinäjoki, Leikkari Merina, Ilmajoki, Luoma Emmi, Lapua, Luoma-aho Karoliina, Alajärvi, Mannila Katariina, Ähtäri, Mantere Anu, Seinäjoki, Munkki Jetta, Seinäjoki, Mykkänen Janika, Seinäjoki, Myllyniemi Matti, Seinäjoki, Mäenpää Salla, Seinäjoki, Mäkelä Anna, Tampere, Mäki-Kojola Henri, Seinäjoki, Nikula Hanna, Kannus, Nuolikoski Piia, Seinäjoki, Pahkakangas Tanja, Pori, Pajunen Elina, Kurikka, Perkiö Saana, Seinäjoki, Puntala Joona Ähtäri, Puputti Nora, Karijoki, Ranta-Knuuttila Emilia, Seinäjoki, Rantala Maiju, Kauhava, Rintala Kirsi, Kauhajoki, Salenius Emilia, Seinäjoki, Seppänen Marko, Kauhava, Syrjälä Milla, Karstula, Vainio Petra, Seinäjoki, Vainionpää Milja, Seinäjoki, Valkeinen Jasmiina, Jyväskylä, Viertola Riikka, Kauhajoki, Väliaho Marika, Vaasa

Sosionomi (AMK)

Akseli Jonna, Seinäjoki, Haapamäki Maria, Seinäjoki, Haavisto Marianne, Seinäjoki, Ikola Marianne, Lapua, Kallio-Kujala Iina, Seinäjoki, Kattelus Merja, Seinäjoki, Kivimäki Minna, Isojoki, Koivumetsä Jenni, Seinäjoki, Kujanpää Sofia, Seinäjoki, Lappalainen Riikka, Inari, Lassila Tiina, Kauhava, Latvala, Hanna, Seinäjoki, Lind Erna, Seinäjoki, Lindqvist Sanna-Kaisa, Alavus, Länsiaho Eija, Virrat, Mäkinen Hilla, Seinäjoki, Mäkynen Noora, Seinäjoki, Neste Tiina, Alavus, Niemi Anniina, Seinäjoki, Niinistö Mira, Seinäjoki, Ojapuska Lotta, Kauhava, Peltonen Päivi, Seinäjoki, Pitkäranta Tiia, Lapua, Rauhala Jenni, Seinäjoki, Saariaho Janina, Lappajärvi, Saastamoinen Anne, Seinäjoki, Siljamäki Jenni, Seinäjoki, Tanila Taru, Alavus, Timonen Aapo, Seinäjoki, Tyynelä Mira, Seinäjoki, Vesa Jenni, Virrat, Ämmälä Annukka, Seinäjoki, Ämmälä Janniina, Seinäjoki

Terveydenhoitaja (AMK)

Ahonen Saija, Seinäjoki, Ala-Mattinen Anni, Seinäjoki, Hakala Elina, Seinäjoki, Hytönen Iina, Seinäjoki, Isotalo Jonna, Ilmajoki, Julmala Erika, Seinäjoki, Kormano Maiju, Seinäjoki, Kujala Elina, Tampere, Kukkola Isabella, Kauhava, Kumpula Kaisa, Seinäjoki, Kurppa Katariina, Seinäjoki, Kuusisto Emilia, Ilmajoki, Lepistö Janette, Alajärvi, Niemi Joanna, Seinäjoki, Parkkinen Emmi, Seinäjoki, Perälä Jenni, Seinäjoki, Riihioja Lauriina, Seinäjoki, Saari Hanna, Seinäjoki, Siirilä Anni Seinäjoki, Sippola Katja, Seinäjoki, Valli Maria, Seinäjoki

SeAMK Tekniikka

Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

Niemi Teemu, Seinäjoki, Kallio Matias, Seinäjoki, Ylinen Jesse, Seinäjoki, Pearce Jonathan, Seinäjoki, Ahonen Sami, Lapua

Insinööri (AMK), Konetekniikka

Karesola Juho, Seinäjoki, Pesola Osmo, Seinäjoki

Insinööri (AMK), Rakennustekniikka

Havunen Tuomas, Kauhajoki, Huttu Sakari, Seinäjoki, Kotila Matti, Kurikka, Värinen Timo, Helsinki, Nikitin Jarno, Seinäjoki

Insinööri (AMK), Tietotekniikka

Loukola Niko, Seinäjoki, Ketelimäki Jaakko, Seinäjoki, Pihlajamäki Lauri, Seinäjoki, Tuominen Anna, Seinäjoki

Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen

Rintamäki Riina, Lapua

Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen

Järvenpää Jussi, Seinäjoki, Nyman Jan, Vaasa, Sjölund Johanna, Vaasa, Övermark Joona, Lappajärvi

Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka

Harju-Heikkilä Kimmo, Kauhajoki, Järvenpää Heini, Kauhajoki, Kangaskoski Antti, Lapua, Kartesalo Matti, Vantaa, Korpisaari Kari, Kangasala, Kosonen Ville, Seinäjoki, Käppi Janne, Ylöjärvi, Mäkelä Ville, Ilmajoki, Mäki Timo, Vaasa, Nyman John, Kruunupyy, Salminen Mika, Seinäjoki, Vuoto Mika, Laihia

Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa juhlitaan valmistuvia opiskelijoita

Aika: torstaina 22.12.2016 klo 13.00
Paikka: Vaasan ammattikorkeakoulu (Wolffintie 30, juhlasali)

Tutkintotodistuksen aherruksen päätteeksi saa kaikkiaan 124 opiskelijaa: insinööriksi valmistuu 17, tradenomiksi 41, restonomiksi 5, sairaanhoitajaksi 26, terveydenhoitajaksi 1 ja sosionomiksi 30 AMK-tutkinnon suorittajaa. Ylempään AMK-tutkintoon valmistuu 5 opiskelijaa.

Juhlassa puheenvuoron pitävät rehtori Tauno Kekäle sekä liiketalouden tradenomiksi valmistuva opiskelija Karoliina Kalliokoski, 23. Kalliokoski on erikoistunut opinnoissaan taloushallintoon ja toiminut opintojen ohella myös Vaasan tradenomiopiskelijat VATO ry:n hallituksessa. Yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Kalliokoski on työskennellyt aiemmin tilitoimistossa ja aloittaa valmistumisen jälkeen työt perheensä perintätoimistossa.

Ohjelman kesto on noin kaksi tuntia.

Ohjelma
Rehtori Tauno Kekäleen puhe
Musiikkia
Tutkintotodistusten jako
Opiskelijan puheenvuoro
30 vuotta VAMKissa työskennelleiden palkitseminen
Kahvitarjoilu opiskelijaravintola Serverissä

Lisätietoja:

Rehtori Tauno Kekäle
puh. 040 076 1619

Anna Sjöholm, rehtorin sihteeri
puh. 040 197 6214

Opiskelija Karoliina Kalliokoski
puh. 044 252 4807

Turun suomenkielinen työväenopisto tempaisee lahjoittamalla luentokortit sadalle vähävaraiselle turkulaiselle. Kukin lahjoituksen vastaanottaja saa kaksi korttia, joilla pääsee kaikille opiston luennoille keväällä 2017 ja lukuvuonna 2017-18. Luentokorttien jakaminen toteutetaan yhteistyössä Turun sosiaalitoimistojen kanssa.

– Halusimme tehdä Suomen juhlavuoden kunniaksi jotakin erityistä turkulaisten hyväksi, toteaa rehtori Sanna Orusmaa. – Tästä ehdotuksesta innostuin heti! Yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa varmistamme tempauksen kohdentumisen siitä eniten hyötyville.

Työväenopiston luentovastaava Tero Kuusela on tyytyväinen siitä, että opiston luentotarjonta tulee tempauksen myötä entistä useamman saataville.

– Lahjoituksen ansiosta voimme tarjota mielekkäitä luentoelämyksiä monille, joille luentojemme maksullisuus voisi muodostaa liian korkean osallistumiskynnyksen. Meillä on keväällä todella monipuolinen ohjelma ja eri yhteyksistä tunnettuja luennoitsijoita, joten uskon lahjoitettujen korttien päätyvän myös käyttöön, Kuusela arvioi.

Luentokortilla pääsee seuraamaan kevään aikana muun muassa Juhani Tammisen, Tapani Kiminkisen ja Kaisa Häkkisen esityksiä.

– Teemanamme on keväällä kotikaupunkimme Turku, mikä näkyy myös luento-ohjelmassamme. Muitakin aiheita toki riittää, olympialaisista vanhemmuuteen ja kasvien kasvattamisesta kauneuskäsityksiin. Syyskauden luennoista aletaan neuvotella tammikuussa, mutta teemaksi on jo päätetty Suomi 100, Kuusela kertoo.

LISÄTIEDOT:

Työväenopiston kevään 2017 luento-ohjelma: https://issuu.com/68731/docs/turun-suomenkielisen-tyovaenopiston

Luentovastaava Tero Kuusela, tero.kuusela@turku.fi, 040 827 9777 (lomalla 21.12.-8.1.)
Rehtori Sanna Orusmaa, sanna.orusmaa@turku.fi, 044 907 4732

KUVA: Työväenopiston rehtori Sanna Orusmaa ja luentovastaava Tero Kuusela (Kuva: Mika Tammenkoski)

Hämeen ammatti-instituutin Mustialan kampuksella alkaa tammikuussa maatalousalan perustutkinto aikuiskoulutuksena. Hakuaika koulutukseen päättyy 15.1.2017.

Monimuoto-opinnot koostuvat lähijaksoista, verkko-opetuksesta, etäopiskelusta ja työssäoppimisesta. Mustialan uusi, pitkälle automatisoitu navetta toimii yhtenä käytännön oppimisympäristönä. Hankittu ammattitaito näytetään aidoissa työelämän tilanteissa.

Kolmen päivän mittaisia lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Lähijaksoilla asuntolapaikka ja ruokailu ovat opiskelijalle maksuttomia.

Lisätiedot: www.hami.fi

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 20.12.2016 yhteensä 190 uutta osaajaa.

Alla on lueteltu ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Kulttuuriala

Muotoilun koulutusohjelma, muotoilija (AMK)
Aalto Noora, Hämeenlinna
Arhippainen Samuli, Hämeenlinna
Havanto Laura, Helsinki
Klemetti Johanna, Hämeenlinna
Kristola Ilona, Hämeenlinna
Laitala Anna, Hyvinkää
Laitila Anna, Espoo
Partanen Hanna, Hämeenlinna
Vesala Reika, Forssa

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK)
Mäntysaari Iida, Hämeenlinna

Luonnonvara- ja ympäristöala

Kestävän kehityksen koulutusohjelma, ympäristösuunnittelija (AMK)
Herpiö Pirkka, Mynämäki
Kauranen Saara, Hämeenlinna

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, agrologi (AMK)
Kesti Noora, Forssa
Rantanen Markus, Säkylä

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, hortonomi (AMK)
Laukkonen Emma-Maria, Vantaa

Metsätalouden koulutusohjelma, metsätalousinsinööri (AMK)
Korvenranta Henriikka, Kuhmoinen
Varjonen Teemu, Padasjoki

Puutarhatalouden koulutusohjelma, hortonomi (AMK)
Uusitupa Tiina, Raisio
Välimäki Emilia, Loviisa

Tekniikan ja liikenteen ala

Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Gort Khelil, Tampere
Kaartinen Matti, Hyrynsalmi
Kangasluoma Joel, Lapua
Lepola Ari, Valkeakoski
Nikupeteri Sami, Kangasala
Nuutinen Markus, Valkeakoski
Nykänen Henri, Valkeakoski
Räty Topias, Tampere
Savolainen Jukka-Pekka, Tampere
Virtanen Marko, Hausjärvi

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Kislov Kristian, Hämeenlinna

Degree Programme in Construction Engineering, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
Pesqueira Romero Adrian, Hämeenlinna

Degree Programme in Industrial Management, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
Koksharov Vladislav, Tampere

Degree Programme in Supply Chain Management, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
Mirzabagheri Langeroudi Parvin, Jokioinen

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Helintö Miiro, Helsinki
Leppänen Jussi, Hyvinkää
Ristilä Jani, Hyvinkää
Räty Ella, Hyvinkää
Rosenberg Niko, Hämeenlinna
Pudas Jari, Tuusula
Virtanen Janne, Ähtäri

Liikennealan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Byckling Pauliina, Vantaa
Hytönen Pekka, Helsinki

Logistiikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Busk Niklas, Siuntio
Mäkeläinen Esa, Hämeenlinna
Peltonen Joonas, Tampere

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, rakennusmestari (AMK)
Alakoski Jori, Hämeenlinna
Alén Reemus, Hämeenlinna
Epäilys Esko, Janakkala
Jakonen Jami, Hämeenlinna
Jäske Lauri-Oskari, Hämeenlinna
Karstila Jouko, Orimattila
Kinossalo Jaakko, Riihimäki
Koivisto Jukka, Vihti
Kokkola Lauri, Pälkäne
Melin Niklas, Tampere
Mäkitalo Kaisa, Hämeenlinna
Nykopp Juuso, Riihimäki
Ojaniemi Sami, Sipoo
Peltonen Kimmo, Janakkala
Raninen Joonas, Hämeenlinna
Syrjäsalo Toni, Hämeenlinna
Varjola Janne, Lahti
Viitapohja Katariina, Hämeenlinna
Viljamaa Antti, Lahti
Viljanen Mikko, Hämeenlinna

Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Heinonen Heidi, Hollola
Törnroos Patrik, Hämeenlinna

Tuotekehityksen koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Hassinen Katri, Nokia

Ympäristöteknologian koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Sotamaa Tero, Tuusula

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, tradenomi (AMK)
Elo Karoliina, Janakkala
Karilaakso Saara, Tampere
Pentti Petteri, Somero

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Degree Programme in International Business, tradenomi (AMK), Bachelor of Administration
Aallos Miika, Tampere
Ahola Aleksi, Nurmijärvi
Alferova Liudmila, Valkeakoski
Belaia Ianina, Venäjä
Bessonova Iuliia, Valkeakoski
Dziuban Julia, Valkeakoski
Eerola Tiia, Hämeenlinna
Isufi Festë, Vantaa
Kallio Elina, Hämeenlinna
Katasonova Anna, Helsinki
Kolmakova Alina, Espanja
Kuusniemi Jani, Valkeakoski
Kärki Benjamin, Akaa
Lo Uyen, Tampere
Malackanicova Bianka, Tampere
Mustasilta Hanna-Kaisa, Tampere
Nguyen Hieu, Tampere
Nurmi Noora, Valkeakoski
Nurminen Hanna, Valkeakoski
Petäjä Lauri, Helsinki
Saari Päivi, Tampere
Sotnikova Anastasia, Valkeakoski
Tammivirta Terhi, Hattula
Uusi-Rasi Tiina, Valkeakoski
Vu Anh, Vietnam
Vu Tram, Vietnam
Zadorozhnaya Nataliya, Vantaa
Zakharchuk Polina, Valkeakoski
Zhao Zheng, Kiina

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)
Haapaniemi Timo, Janakkala
Heikkilä Mira, Forssa
Honkala Heidi, Hämeenlinna
Istolainen Kristiina, Riihimäki
Kantelus Leea, Tammela
Kataikko Milla, Lappeenranta
Kivimäki Kalle, Hämeenlinna
Kuusinen Emma, Tampere
Kärmeniemi Anni, Hämeenlinna
Körkkö Iida, Hämeenlinna
Niemi Emma-Liisa, Rauma
Tarkkala Minna, Hämeenlinna
Virtanen Santeri, Tampere

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
Airio Elina, Hämeenlinna
Laakso Katja, Hattula
Lindgren Jenni, Hämeenlinna
Mustajärvi Jenni, Hämeenlinna
Ojanperä Jenni, Hämeenlinna
Palmroos Milja, Pirkkala
Pitkänen Reetta, Pudasjärvi
Rosi Heli ,Hämeenlinna
Siikanen Ella, Hämeenlinna

Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK)
Holm Merja, Akaa

Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK)
Antila Nora, Hämeenlinna
Eskelinen Suvi, Forssa
Heikkinen Elina, Hämeenlinna
Hirvihuhta Krista, Hattula
Hollo Miia, Pälkäne
Hongisto Tiina, Seinäjoki
Härkönen Reetta, Hämeenlinna
Isoaho Anniina, Jokioinen
Jaakkola Sini, Forssa
Jakobsson Toni, Hämeenlinna
Järvinen Karoliina, Urjala
Kalliomäki Verna, Ylöjärvi
Kallioniemi Minna, Hämeenlinna
Karjalainen Nitta, Forssa
Keränen Emmi, Tampere
Kuittinen Joanna, Kerava
Kulmala Linda, Hämeenlinna
Laholuoma Pauliina, Parkano
Lahti Niina, Forssa
Launiala Piia, Hämeenlinna
Lehtonen Piia, Hämeenlinna
Leino Päivi, Loimaa
Maja Sini-Maaria, Forssa
Niekka Pirjo, Loimaa
Nygård Saara, Forssa
Paunonen Sanni, Hämeenlinna
Piirto Hanna-Kaisa, Tampere
Rantala Nina, Tampere
Rantamäki Päivi, Tammela
Räisänen Kirsi, Jokioinen
Salin Kaisa, Aura
Simola Henna, Hattula
Stålnacke Emma, Rovaniemi
Suikkanen Tuija, Loimaa
Tervonen Riku, Hämeenlinna
Uusitalo Johanna, Loimaa
Viik Eeva-Maria, Tampere

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Luonnonvara- ja ympäristöala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)
Kankaanpää Mari, Nurmijärvi

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)
Anttonen Heli, Hämeenlinna
Mäntylä Tommi, Tampere

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship, tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
Cavén Heidi, Forssa
Pulkkinen Pekka, Lahti
Siikamäki Sirkka, Tampere
Toivonen Eveliina, Hämeenlinna

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)
Niittymäki Saija, Urjala
Raikaa Sanna, Espoo
Ruosteluoma Maria, Seinäjoki
Silfverberg Sanna, Ylöjärvi

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Latosaari Hanna, Pirkkala
Seppälä Janna, Nurmijärvi

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Ahola Anu, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sosionomi (ylempi AMK)
Holopainen Outi, Espoo
Niku-Paavo Anniina, Hämeenlinna
Norppa Susanna, Mikkeli
Raike-Ojanen Elina, Helsinki

Sexpon maksuttomat seksuaalineuvontapalvelut tarjoavat tukea ja ohjausta seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä joululomien aikaan. Neuvontaa tarjotaan tänä aikana sekä puhelimitse että neuvontatapaamisissa. Palveluihin voi hakeutua nimettömästi.

Joulun aikaan neuvonnassa näkyvät erityisesti yksinäisyyteen, mutta myös ihmissuhteisiin ja yhdessäoloon liittyvät teemat.

”Kumppanin kaipuu ja yksinäisyys voivat tuntua joulun alla erityisen raskaalta. Toisaalta perheen tai kumppanin kanssa on paljon yhteistä aikaa, johon voi olla ladattuna paljon ylimääräisiä odotuksia. Kun kaikki ei mene odotusten mukaan, voi tilanne tulehtua”, kertoo Sexpon seksuaalineuvontapalvelujen vastaava neuvoja Patricia Thesleff.

Puhelinneuvontaa tarjotaan kohdennetusti nuorille joululomien aikaan. Nuoret tavoittavat neuvonnan pääsääntöisesti nettineuvonnan kautta, mutta ovat löytäneet myös puhelinneuvonnan pariin.

”Nuoria kuormittavat joululomilla turvallisen aikuisen ja tukipalvelujen puute koulujen ollessa kiinni. Neuvonnassa he voivat kertoa avoimesti huolistaan ja saada apua ja tukea luotettavalta aikuiselta”, Thesleff toteaa.

Puhelinneuvonnan ajat päivittyvät Sexpon kotisivuille viikoittain. Puhelinneuvontaa on saatavilla sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Neuvontatapaamiseen voi tiedustella aikoja sähköpostitse osoitteesta neuvonta@sexpo.fi. Nettineuvontaan voi lähettää kysymyksiä jälleen 9.1.

Lisätiedot:

Patricia Thesleff, vastaava neuvoja, seksuaaliterapeutti
050 505 4978, patricia.thesleff@sexpo.fi

Centria on uudistanut tärinätestauspalveluaan asiakaskysynnän vuoksi ja tarjoaa nyt entistä monipuolisempaa tuotteiden testausta. Tärinätestauspalvelussa pyritään selvittämään tuotteiden mekaaninen ja toiminnallinen kestävyys erilaisissa olosuhteissa. Testattavat tuotteet ovat pääosin sähköllä toimivia laitteita.

Sinusoidal-testiä käytetään selvittämään tuotteen mekaanisia heikkouksia tietyssä toiminnassa, esimerkiksi tehdashallin tärisevällä lattialla. Random-testillä voidaan selvittää tuotteen kestävyyttä sellaisessa ympäristössä (esim. juna tai auto), joissa tärinä on luonteeltaan satunnaista. Shock-testissä tutkitaan tuotteen alttiutta iskuille käytön tai kuljetuksen aikana. RSTD-testissä mitataan tuotteen resonanssitaajuudet - tällä tarkoitetaan taajuutta, jolla tuote ”alkaa soimaan”. Tärinätestausohjaimeen voidaan syöttää myös ”kentältä” mitatut tärinäarvot ja toistaa tuotteen luonnollisessa toimintaympäristössä esiintyvä tärinä laboratorio-olosuhteissa.

Investoinnit ovat osa Centrian testaustoiminnan kehittämishanketta, jossa rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Rahoitus on osa "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" Suomen rakennerahasto-ohjelmaa.

Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Jani Rättyä, jani.rattya@centria.fi, 044 449 2577
Asiantuntija Petri Jämsä, petri.jamsa@centria.fi, 044 449 2532

Vastapainon kevät pitää sisällään muun muassa uusliberalismin analyysia, monimutkaista maailmantaloutta ja Viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaaren elämää.

Tiedä enemmän, luule vähemmän!

Paavo Löppönen

Vapauden markkinat. Uusliberalismin kertomus

Onko uusliberalismi tuonut maailmaan hyötyä, kärsimystä vai kumpaakin? Mitä jokaisen täytyy tietää uusliberalismista, löytyy tästä kirjasta.

n. 230 s.

maaliskuu

Juhani Salokannel

Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare

Viron Väinö Linnan elämä teokset ja elämänvaiheet näytetään osana Viron historian suurta kertomusta. Kertomus A. H. Tammsaaresta on kertomus koko virolaisesta mielenmaisemasta.

n. 330 s.

maaliskuu

Johan Söderberg

Maailman taloushistoria – Esiteollinen aika

Suom. Paula Autio

Teos on selkeä, innostava yleisesitys ja välttämätöntä luettavaa jokaiselle taloudesta kiinnostuneelle. Se kertoo mukaansatempaavasti, kuinka talousjärjestelmät muodostuivat eri puolilla maailmaa, kuinka ne kohtasivat ja vaikuttivat toisiinsa.
Tuhat vuotta sitten Eurooppa oli takapajuinen alue, kun taas Kiinassa ja Lähi-idässä oli edistyneet talousjärjestelmät. Vasta keskiajalla Eurooppa alkoi ensimmäistä kertaa kehittyä kohti taloudellista ja sotilaallista etulyöntiasemaa.

n. 420 s.

toukokuu

Saskia Sassen

Karkottamisen logiikka. Brutaali ja monimutkainen maailmantalous

Suom. Mariko Sato

Mitä yhteistä on pakolaisilla, finanssikriisissä kotinsa menettäneillä yhdysvaltalaisilla ja kaivosteollisuuden maananastuksilla? Saskia Sassenin mukaan nämä kaikki ovat esimerkkejä karkottamisesta eli prosessista, jossa ihmisiä, yrityksiä ja maa-aineksia ajetaan ulos elinkeinoista, asuinalueilta ja luonnosta. Kirja on merkittävän ajattelijan puheenvuoro globalisaation julmuudesta.

n. 280 s.

huhtikuu

Natasha Vilokkinen

Tiedontuojat. Opas tietokirjan suomentajalle

Ensimmäinen tietokirjallisuuden suomentajille suunnattu opas. Käytännön käsikirja käy kattavasti läpi kaiken, mitä käännösprosessissa tulee ottaa huomioon. Rennosti kirjoitettu opas on täynnä hyödyllisiä vinkkejä tiedonhakuun ja yhteistyöhön kustantamon kanssa.

n. 250 s.

helmikuu

Toim. Johanna Niemi, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

Sukupuolistunut väkivalta. Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma

Sukupuolella on väliä, kun on kyse väkivallasta. Monitieteinen teos tarjoaa välineitä ymmärtää väkivallan syitä ja seurauksia. Aiheita ovat muun muassa väkivaltakokemusten yleisyys, oikeudelliset käytännöt, väkivallan uhrien ja tekijöiden auttamistyö sekä se, miten etnisyys, ikä ja muut erot liittyvät väkivallan sukupuolistuneisuuteen.

n. 400 s.

maaliskuu

Jaana Sellman ja Tuula Tykkyläinen

Puheterapia. Vuorovaikutus muutoksen välineenä

Uraauurtava perusteos puheterapiasta. Tutkimukseen perustuva teos kuvaa, mitä puheterapia on. Se analysoi, millaisia vuorovaikutuksen keinoja puheterapeutti ja asiakas käyttävät kuntoutuksessa ja miten terapiaan sisältyvä muutos tapahtuu. Vastaavaa teosta ei ole suomeksi aiemmin julkaistu.

n. 220 s.

toukokuu

POKKARIT

Hannah Arendt

Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot

Suom. Riitta Oittinen ja työryhmä

Arendtin merkkiteos on politiikan intohimoinen puolustus. Arendt etsii Vita activassa (1958) filosofista tarkastelutapaa, joka tekisi oikeutta ihmiselämän erikoislaadulle. Tämä runsaasti keskustelua herättänyt puheenvuoro on Arendtin klassikoksi kohonnut filosofinen pääteos.

n. 420 s.

helmikuu

Tommaso Campanella, Francis Bacon, David Hume

Matkoja utopiaan

Toim. Mikko Lahtinen

Suom. Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen & Tuukka Tomperi

Kirja sisältää kolme utopiakirjallisuuden klassikkoa. Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki (1602) ja Francis Baconin Uusi Atlantis (1627) ovat huomattavimmat renessanssin ajan utopiat. Valistuksen aikakauteen sijoittuva David Humen Täydellisen valtion idea (1752) on puolestaan loistelias esimerkki utopiaan kriittisesti mutta arvostavasti suhtautuvasta täydellisen valtion kuvauksesta. Teokseen sisältyy filosofi Mikko Lahtisen kirjoittama johdatus utopistisen ajattelun historiaan.

n. 350 s.

helmikuu

Benedict Anderson

Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua

Suom. Joel Kuortti

Klassinen analyysi siitä, kuinka kansakunta keksittiin. Benedict Anderson tutkii kansakuntien alkuperää ja aatehistoriaa sekä vertailee nationalismin ilmenemismuotoja eri puolilla maailmaa. Hänelle kansakunnat ovat kuviteltuja yhteisöjä, joiden jäsenet sitoutuvat tiukasti yhteen toisilleen tuntemattomien ihmisten kanssa.

n. 345 s.

maaliskuu

Arvostelukappaleet:

Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

• Miten huoltoriidat alkavat?
• Miten niitä pyritään sovittelemaan?
• Mitä tapahtuu, kun edetään käräjille?
• Miten nämä jutut olisi parasta hoitaa ja millaisiin lopputuloksiin päästään?

#Lakikahvit-koulutus huoltoriidoista

Tervetuloa #Lakikahvit-koulutukseen perjantaina 13.1.2017 klo 8.30–9.30, Hotelli Kalastajatorppa, State Room I (hotellin vastaanottoaula), Kalastajatorpantie 1, Helsinki.

Maksuton koulutus tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin kaikille toimittajille, jotka ovat kiinnostuneita lasten huoltoriitoihin liittyvistä kysymyksistä. Kouluttajina toimivat Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Tuija Turpeinen ja asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju. Tarjoamme tilaisuudessa aamiaisen.

Asianajajapäivässä monipuolinen ohjelma

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan myös Asianajajapäivää, jonka monipuolinen ohjelma alkaa heti #Lakikahvit-koulutuksen jälkeen klo 10 Kalastajatorpan Siirtomaasalissa (Kalastajatorpan konferenssikeskus).

Asianajajapäivän ohjelma pureutuu mm. mielipiteiden ja faktatiedon rooliin poliittisessa päätöksenteossa, yritysjuristin toimenkuvan muuttumiseen, asianajajan työn vastuullisuuskysymyksiin, lapsen asioista sopimiseen erotilanteissa, asianajoalan digitalisoitumiseen sekä sovitteluun. Kouluttajina jälleen oikeudenhoidon huippunimet!

Toimittajalounas klo 12.15–13.30

Tarjoamme toimittajille toimittajalounaan klo 12.15–13.30 Ravintola Meritorpan kabinetissa. Toimittajalounaalla tartumme ajankohtaiseen oikeudelliseen teemaan.

Ilmoittaudu 11.1.2017 mennessä, sillä paikkoja on rajoitetusti. Tapahtuma on toimittajille maksuton. Asianajajapäivä on tänä vuonna ennätyksellisen suosittu ja se kokoaa yhteen yli 1 500 oikeuselämän vaikuttajaa.

Ilmoittaudu mukaan: http://bit.ly/Asianajajapaiva2017_medialle (mikäli olet jo ilmoittautunut, asia on osaltasi kunnossa)

Tapahtumasivusto: www.asianajajapaiva.fi

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Viestintä- ja kehityspäällikkö Janne Laukkanen, p. 040 588 1925
Viestintäasiantuntija Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289 

Hämeen ammattikorkeakoulun ICT-Taiturit-hankkeen maksuttomaan koulutukseen otetaan mukaan 45 ICT-alan ammattilaista kehittämään ammattitaitoaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu käynnistää ICT-Taiturit-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa Suomen ICT-alan osaajien ammattitaitoa sekä auttaa alan osaajien uudelleen työllistymistä. Hanke kestää vuoden 2016 lopusta vuoden 2018 kevääseen. Mukaan hankkeen tarjoamaan ICT-Taiturit-koulutukseen mahtuu 45 ICT-alan ammattilaista, jotka hakevat uusia väyliä ammatillisen osaamisensa kehittämiseen. Koulutukseen otetaan sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä. Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja sitä kautta kaikille osallistujille maksutonta.

–  Useat alueen yritykset ovat olleet kiinnostuneita omien ICT-alan osaajiensa taitojen kehittämisestä, joten koulutukselle on selkeää tilausta, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuspäällikkö Sari Hanka. 

Luvassa mm. älykkäitä järjestelmiä ja 3D-tekniikkaa

ICT-Taiturien kokonaisuus koostuu viidestä eri moduulista, jotka kaikki ovat 15 opintopisteen laajuisia. Opintokokonaisuuteen kuuluu Business Intelligence / liiketoimintatiedon hallinta, älykkäät järjestelmät, 3D-tekniikka, pelisuunnittelu ja ohjelmointi sekä Start Up Business School.

Koulutuksen sisältö keskittyy uusien tekniikoiden ja liiketoimintamallien hallintaan, minkä lisäksi mukana on myös palvelumuotoiluun keskittyvä moduuli. Moduulit vastaavat tasoltaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja. Jokainen moduuli toteutetaan sekä suomeksi että englanniksi, joten koulutus sopii myös niille henkilöille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea. Koulutuksessa on mahdollista hyväksilukea sekä aiemmat koulutukset että työssä hankittu osaaminen.

Koulutuksen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin ja suorittaa tutkinto, kuten HAMKin tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. – Tutkintoihin hakeville opiskelijoille on mahdollista rakentaa opiskelijakohtaiset etenemispolut, kertoo Sari Hanka.

Hakuaika käynnissä

ICT-Taiturien hakuaika on tällä hetkellä käynnissä. Mukaan pystyy hakeutumaan osoitteessa www.hamk.fi/ict-taiturit. Hakemukset käydään hakijakohtaisesti läpi ennen koulutuksen alkamista. Koulutukseen voi hakeutua mukaan myös toisen asteen tutkinnolla.

Lisätietoja
suunnittelija Jukka Raitanen, työelämäpalvelut, p. 040 836 8807
koulutuspäällikkö Sari Hanka, liiketalous, p. 050 372 3544