Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoneuvosto, tiedote 7.3.2017

Nuorisobarometrin 2016 aiheena on tulevaisuus. Suomalainen hyvinvointivaltio saa nuorilta vankan kannatuksen, mutta sen säilymiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan epäilevästi. Samoin nuoret toivovat tasa-arvon ja ympäristön tilan paranevan tulevina vuosina, mutta eivät jaksa täysin uskoa siihen. Kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen nuorten keskuudessa onkin yksi tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Erityisesti poikien luottamuksen pudotus on ollut jyrkkää.

Omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Usko omaan tulevaisuuteen on vahvistumassa, mutta luottamus maailman tulevaisuuteen ja Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on selvästi heikentynyt. Myös nuorten usko oman ikäluokkansa taloudellisen aseman parantumiseen on heikentynyt nopeasti. Suomessa on usean sukupolven ajan jatkunut kehitys, jossa kukin uusi sukupolvi on edellistä vauraampi, mutta vain noin joka kymmenes nuori uskoo sekä oman että seuraavan ikäluokan taloudellisen aseman kohenevan.

Nuorten tulevaisuuden toiveet eivät ole suuresti muuttuneet vuosien aikana, vaan hyvät ihmissuhteet ja työpaikka ovat edelleen toivelistan kärjessä. Entistä harvemmat kuitenkaan toivovat saavansa omistusasunnon, auton, oman perheen ja lapsia sekä pysyvän työsuhteen. Työ herättää nuorissa pelkoja: riittääkö tulevaisuudessa työpaikkoja ja jaksavatko he yhä vaativammaksi muuttuvassa työelämässä?

Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää, ja monikulttuurisuus näyttää yhä arkipäiväisemmältä. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä. Entistä harvempi kuitenkaan haluaisi Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia.

Nuorisobarometrin tausta

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 alkaen. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Vuoden 2016 Nuorisobarometri perustuu 1901 puhelinhaastatteluun, ja sen teemana on tulevaisuus.

Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto

ISBN 978-952-7175-27-9 (nid.), ISBN 978-952-7175-28-6 (PDF)

Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 189, sarja: Kenttä; Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 111; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X painettu nro 56; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 verkkojulkaisu nro 56

Kl 31.32; 32.4, 244 s., nid., 28 euroa

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat. Verkkoversiona kirja julkaistaan osoitteessa tietoanuorista.fi. 

Lisätietoja: tutkija Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 040 715 1721, sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi

Sisällysluettelo

Johdanto  5

Sami Myllyniemi

Tilasto-osio 9

Kyselyn toteutus ja taustamuuttujat  11

Tulevaisuudennäkymät  19

Todennäköinen ja toivottu tulevaisuus  19

Oma tulevaisuus 35 ikävuoteen mennessä  27

Asuinpaikkatoiveet  30

Luottamus  35

Luottamus tulevaisuuteen  36

Luottamus toisiin ihmisiin  39

Luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin  42

Oman ja seuraavan ikäluokan taloudellinen tulevaisuus  44

Turvattomuus ja syrjintä  49

Turvattomuuden ja epävarmuuden tunteet  49

Syrjintä  53

Työelämä  57

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat  73

Vertailua vuoteen 2005  75

Monikulttuurisuus omassa elinpiirissä  77

Ympäristö  81

Tyytyväisyys  85

Tyytyväisyyden muutos  87

Viitteet  89

Lähteet  95

Tieteelliset artikkelit  103

Tuomo Laihiala & Nina Kahma & Niko Eskelinen & Maria Ohisalo & Juho Saari

Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? nuorten mielipiteet ja hyvinvointivaltion muutos  105

Tuuli Anna Mähönen & Göksu Celikkol

Suomi kansainvälistyy – entä sitten? Nuorten reaktioita kasvavaan kulttuuriseen moninaisuuteen  123

Arto O. Salonen & Jyrki Konkka

Kun tyytyväisyys ratkaisee – nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta  137

Sinikka Aapola-Kari & Matilda Wrede-Jäntti

Perinteisiä toiveita, nykyhetkeen kiinnittyviä pelkoja – nuoret pohtivat tulevaisuutta  159

Antti Häkkinen & Mikko Salasuo

Aika näyttää. Nuoret, hyvän elämän määrittelyt ja sukupolvien katkeilevat ketjut  177

Näkökulmia 193

Päivi Honkatukia

Mikä väkivallassa huolestuttaa nuoria?  195

Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä

Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä  203

Liitteet  221

Kirjoittajat  237

Tiivistelmä  239

Sammandrag  241

Summary  243

Hämeen ammattikorkeakoulukonsernin tilinpäätös on valmistunut. Konserni ylläpitää Hämeen ammattikorkeakoulua (HAMK) ja Hämeen ammatti-instituuttia (HAMI). Ammattikorkeakoululle ja ammatti-instituutille asetettujen tavoitteiden valossa konsernin toiminta on erittäin tuloksellista.

Vakavarainen konserni

Konsernin toimintavuoden 2016 (suluissa vuoden 2015 luvut) liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat yhteensä 56,8 (59,8) miljoonaa euroa.

Konsernin toimintakuluista suurimman erän muodostivat henkilöstökulut yhteensä 37,3 (39,3) miljoonaa euroa. Muut toimintakulut muodostuivat aineista, tarvikkeista ja ulkopuolisista palveluista 3,3 (3,7) miljoonaa euroa, suunnitelman mukaisista poistoista 3,8 (3,7) miljoonaa euroa ja toiminnan muista kuluista 12,3 (13,3) miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 39,7 (160,4) tuhatta euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 373.691,67 (50.859,99) euroa. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetyt investoinnit olivat yhteensä 4 (4) miljoonaa euroa. Konsernin vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat erinomaiset. Konsernin omavaraisuusaste oli 90,7 % ja kassan riittävyys päivinä oli 154 päivää.

HAMKissa suoritettiin ennätysmäärä tutkintoja

Hämeen ammattikorkeakoulun koulutukseen liittyvistä rahoitusmittareista suorittujen tutkintojen määrä, 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä sekä avoimen amkin opintopistetuotos jatkoivat kasvuaan edellisestä vuodesta. Amk-tutkintoja ja ylempiä amk-tutkintoja suoritettiin yhteensä ennätysmäärä (1082), samoin 55 opintopistettä suorittaneiden määrä (2351) oli korkeampi kuin koskaan aiemmin.

Tutkimukseen liittyvistä mittareista ulkopuolinen rahoitus ja julkaisujen määrä laskivat, ylempien amk-tutkintojen määrä puolestaan nousi. Kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyi mutta henkilöstövaihto väheni edellisvuodesta. Ammatillisen opettajankoulutuksen suorittaneiden määrä on pysynyt lähes ennallaan.

HAMKin talous kunnossa

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n toimintavuoden 2016 liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat yhteensä 51,3 (53,8) miljoonaa euroa. Näiden lisäksi valmistus omaan käyttöön oli 0,2 (0,2) miljoonaa euroa.

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n toimintakuluista suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 33,1 (35,1) miljoonaa euroa. Muut toimintakulut muodostuivat aineista, tarvikkeista ja ulkopuolisista palveluista 2,9 (3,4) miljoonaa euroa, suunnitelman mukaisista poistoista 3,7 (3,6) miljoonaa euroa ja toiminnan muista kuluista 11,2 (12,2) miljoonaa euroa.

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 39 961 (162 200) euroa. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n tilikauden voitto oli 544 595 (-254.095,87) euroa. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n rahoituslaskelmassa esitetyt investoinnit olivat yhteensä 4 (3,9) miljoonaa euroa. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat erinomaiset. Omavaraisuusaste oli 91,8 % ja kassan riittävyys päivinä 159 päivää.

HAMIssa tehdään pitkäjänteistä kehittämistyötä

Hämeen ammatti-instituutin tuloksellisuusrahoitukseen vaikuttavat mittaritiedot laskivat jonkin verran edellisvuodesta. Tulosindeksillä mitattuna Hämeen ammatti-instituutti Oy oli tuloksellisuusrahoitusta saaneen 111 koulutuksen järjestäjän joukossa 62. paras ja suurin piirtein samalla tasolla muiden Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Vuonna 2015 sijaluku oli 57. Tuloksellisuuslukujen odotetaan paranevan tulevina vuosina, koska oppilaitoksessa on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi. Oppilaitoksesta valmistuneiden työllistyminen oli hieman tavanomaista alemmalla tasolla, mikä on ollut seurausta yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita.

Hämeen ammatti-instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 340 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tämä johtui pääosin edellisvuoden ennätysmäisestä valmistujamäärästä (140). Vuonna 2016 tutkinnon suoritti 124 opiskelijaa. Keskeyttäneiden määrä (43 opiskelijaa) oli hieman edellisvuotista korkeampi, mutta suuntaus on ollut aleneva. Nuorten perustutkintokoulutuksessa läpäisyaste nousi 78 %:iin, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena. 

Myös ammatti-instituutin talous on kunnossa

Hämeen ammatti-instituutti Oy:n osalta vuosi 2016 oli toinen toimintavuosi. Toimintavuoden 2016 liikevaihto ja muut toimintatuotot (suluissa vuoden 2015 luvut) olivat yhteensä 8,03 (8,74) M€.

Hämeen ammatti-instituutti Oy:n toimintakuluista suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 4,2 (4,2) M€. Muut toimintakulut muodostuivat aineista, tarvikkeista ja ulkopuolisista palveluista 3 (3,1) M€, suunnitelman mukaisista poistoista 0,1 (0,1) M€ ja toiminnan muista kuluista 1,1 M€.

Hämeen ammatti-instituutti Oy:n rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,3 (-1,8) t€. Hämeen ammatti-instituutti Oy:n liikevoitto oli -169 226,44 (306 736,90) euroa ja tilikauden voitto -170 903,17 (304 955,86). Hämeen ammatti-instituutti Oy:n rahoituslaskelmassa esitetyt investoinnit olivat yhteensä 47,8 (77,7) t€. Hämeen ammatti-instituutti Oy:n vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvät. Omavaraisuusaste - % oli 50,27 % ja kassan riittävyys päivinä oli 71,63 päivää.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulukonserni, Hämeen ammattikorkeakoulu: toimitusjohtaja ja rehtori Pertti Puusaari, p. 0400 469 605 ja sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Hämeen ammatti-instituutti: rehtori Ari Mikkola, p. 0400 876 081 ja sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Talous: talous- ja hallintojohtaja Johanna Närhi, p. 040 503 2136 ja sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Mikäli haluat tutustua tilinpäätökseen kokonaisuudessaan, voit pyytää sen sähköpostiisi Johanna Närheltä (etunimi.sukunimi@hamk.fi) tai HAMKin viestinnästä (viestinta@hamk.fi). 

Vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä tietokirjojen käyttö koulujen kirjallisuuden opetuksessa lisääntyy. Pirjo Hiidenmaan, Ida Henritiuksen ja Taru Varpulan kokoama 75 teosta esittelevä Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogi on tehty helpottamaan ajankohtaisten ja laadukkaiden tietokirjojen löytämistä ja valitsemista. Katalogin kirjat sopivat erityisesti alakouluu­n ja esiopetukseen.

Kirjat on jaoteltu 7 eri aihealueen mukaan: kirjoja löytyy muun muassa teemoilla ympäristö ja luonto, historia ja kulttuurihistoria, harrastukset, musiikki, ihmismieli ja tekniikka. Tietokirjallisuuden professorin Pirjo Hiidenmaan esipuhe johdattaa pohtimaan tietokirjallisuuden eri lajien, tietokirjojen ja kriittisen lukutaidon merkitystä unohtamatta sitä, että tietokirjoja voi lukea myös ihan vain lukemisen ilosta. Kirjakatalogista löytyy myös esimerkkikysymyksiä, joiden kautta lapset pääsevät käsittelemään kirjallisuutta pintaa syvemmältä.

Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogista on otettu 5 000 kappaleen painos. Julkaisun ovat kustantaneet Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry. Listan sähköinen versio löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta.

Lisätiedot:

Pirjo Hiidenmaa | Tietokirjallisuuden professori | Helsingin yliopisto

pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi| 045 145 6514

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry

jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

www.suomentietokirjailijat.fi

www.laurijantinsaatio.fi

Lahden ammattikorkeakoulusta on valmistumassa Sote-uudistuksen kynnyksellä uusia sairaanhoitajia, joilla on oikeus rajattuun lääkkeenmääräämiseen.

Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuu ensimmäisen kerran maaliskuussa 2017 sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutuksesta 18 sairaanhoitajaa, joilla on Valviran rekisteröinnin jälkeen oikeus rajattuun lääkkeenmääräämiseen. Sairaanhoitajat ovat Lahdesta, Heinolasta, Nastolasta, Iitistä, Riihimäeltä, Kouvolasta, Kotkasta ja Helsingistä.

Koulutuksen päätöstilaisuus järjestetään 10.3.2017 klo 13-15 Lahden ammattikorkeakoulun auditoriossa. Tilaisuudessa on vieraana ja luennoitsijana sosiaali- ja terveysministeriöstä Marjukka Vallimies-Patomäki (neuvotteleva virkamies, TtT, terveydenhuoltoneuvos) kertomassa sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat tehostavat terveysasemien toimintaa

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on sekä kaventaa ihmisten hyvinvointi‐ ja terveyseroja että hallita kustannuksia. Muutokset väestön terveystarpeissa ja sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä edellyttävät hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden vahvistamista. Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutus on työelämän vaatimukseen vastaava laaja korkeakoulutasoinen osaamiskokonaisuus, joka muodostuu kahden koulutusammatin (sairaanhoitaja ja lääkäri) väliin syntyvästä tehtäväkuvasta, joka laajentaa sairaanhoitajan roolia lisäten vastuuta ja osaamista asiakkaan terveydentilan määrittelystä ja lääkehoidon toteutuksesta.

”Lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat tehostavat ja joustavoittavat terveysasemien toimintaa. Asiakkaalle tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että saa nopeammin hoidon nielu- tai silmätulehdukseen. Mm. verenpainetaudin vuosikontrollit tapahtuvat sairaanhoitajalla ja lääkkeenmääräämiskoulutettu sairaanhoitaja voi uusia reseptin samalla käynnille, mikä helpottaa asiakkaan hoitoa. Jatkossa, kun koulutettuja hoitajia on enemmän ja lääkkeenmääräämisoikeudet mahdollisesti laajenevat, toiminta voi tehostaa toimintaa hyvinkin merkittävästi”, sanoo koulutusylilääkäri Leea Kallio Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Nyt valmistuvalla kurssilla on viisi Akuutti24ssä työskentelevää sairaanhoitajaa. Yhteensä Akuutissa on tästä keväästä lähtien seitsemän lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa hoitajaa.  Käytännössä siis joka päivä aamusta iltaan hoitaja, joka voi tutkia ja hoitaa itsenäisesti esimerkiksi nielu- ja virtsatietulehduspotilaita. Tämä vapauttaa lääkärin työpanosta vaikeammin sairaille ja nopeuttaa potilaiden hoidon saantia myös päivystyksen muilla hoitolinjoilla toteavat ylihoitaja Pirjo Orre ja ylilääkäri Liisa Kokkonen.

Säännökset rajatusta lääkkeenmääräämisestä astuivat voimaan vuonna 2010  

Säännökset sairaanhoitajan rajatusta lääkkeenmääräämisestä tulivat voimaan vuonna 2010 (L 433/2010). Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää koulutuksen lisäksi terveyskeskuksen vastaavan lääkärin antaman kirjallisen määräyksen ja Valviran rekisteröinnin. Rajattu lääkkeenmäärääminen sisältää oikeuden määrätä apteekista lääkkeitä, kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen. Lääkkeenmääräämisen oikeutta on rajattu tiettyihin tauteihin ja lääkkeisiin. Lisäksi lääkkeenmääräämisoikeuteen kuuluu lääkärin aloittaman lääkehoidon jatkaminen määrätyissä sairauksissa ja lääkityksissä valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitaja voi aloittaa lääkityksen virtsatieinfektioon ja jatkaa verenpainetaudin lääkehoitoa. Lääkkeenmääräämisen oikeus on ainoastaan sairaanhoitajan itse tutkimille avoterveydenhuollon potilaille, jotka ovat pääasiassa yli 12-vuotiaita esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolla, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, kansanterveystyönä järjestetyssä työterveyshuollossa ja terveyskeskuspäivystyksessä. Tarkemmat säännökset lääkkeenmääräämisen koulutuksesta sekä kyseisten oikeuksien piiriin kuuluvista lääkkeistä ja käytännöistä sisältyvät asetuksiin (A1089/2010, A 1088/2010), jotka tulivat voimaan vuonna 2011.

Farmakologia ja reseptioppi yliopistosta

Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutus kestää reilun vuoden ja sisältää monipuolisesti muun muassa lääkehoitoa, farmakologiaa, tautioppia ja potilaan kliinistä tutkimista. Ammattikorkeakoulu vastaa opintojen järjestämisestä pääosin, mutta farmakologian ja reseptiopin opintokokonaisuudesta vastaavat yliopistot, jotka järjestävät saman opintokokonaisuuden sekä lääketieteen opiskelijoille että rajatun lääkkeenmääräämisen sairaanhoitajille. Lisäksi koulutukseen sisältyy erikoispätevyyden osoittaman osaamisen varmentaminen kliinisen tutkimisen, päätöksenteon ja hoitotyön toteuttamisen osalta oikean kaltaisissa standardoidussa vastaanottotilanteissa (OSCE), farmakologisen osaamisen varmentaminen kirjallisin kokein, työelämässä tapahtuva osaamisen näyttö tapauspäiväkirjoilla ja valtakunnallinen loppukoe.  

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisestä on useiden tutkimusten mukaan hyviä kokemuksia. Sairaanhoitajan lääkkeen määrääminen ja toiminnan kehittäminen nopeuttavat potilaan hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista, tukee potilaan itsehoitoa sekä edistää järkevää ja kustannustehokasta työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Hoidon laadun ja potilastyytyväisyyden todetaan olevan hyvää. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrän lisääminen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen vaatii kuitenkin työnjaon kehittämistä ja hyvää moniammatillista yhteistyötä avoterveydenhuollossa.

Toiminta laajenee tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmä on ehdottanut uudistuksia liittyen sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämiseen muun muassa mahdollisuutta ottaa sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen käyttöön erikoissairaanhoidossa ja ostopalveluissa, jotka yksityinen terveydenhuolto tuottaa julkisista terveyspalveluista järjestämisvastuussa olevalle taholle. Sairaanhoitajan kansalliseen lääkelistaan ehdotetaan lisättäväksi lääkkeitä, joita tarvitaan sairaanhoitajan vastaanotolle ohjattavien potilaiden hoidossa. Työryhmä ehdottaa myös joustavampia opintopolkuja lääkkeenmääräämiskoulutukseen.

Lahden ammattikorkeakoulussa alkoi toinen sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutus tammikuussa 2017, jossa opiskelee 16 sairaanhoitajaa. He valmistuvat maaliskuussa 2018.

Seuraava sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen-koulutus alkaa tammikuussa 2018.  Hakukelpoisia ovat laillistetut sairaanhoitajat tai sairaanhoitajana laillistetut terveydenhoitajat tai kätilöt (amk/opistoaste). Lisäksi koulutukseen hyväksyttävällä tulee olla viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden työkokemus sillä tehtäväalueella, jolla hän tulee lääkettä määräämään.

Lisätietoja 

Päivi Saares, lehtori hoitotyö 
puh. 044 708 1711
paivi.saares@lamk.fi 

Ann-Nina Maksimainen, vastaava lehtori täydennyskoulutus 
puh. 044 708 0390 
ann-nina.maksimainen@lamk.fi 

InforMe-hanke järjestää yhdessä HAMKin opiskelijoiden kanssa Uusiutuvat energiat -päivän Mustialassa 9.3.2017 klo 8.30–13.40. Päivän aikana kuunnellaan mielenkiintoisia luentoja ”päivänpolttavista” energioista: mikä on pinnalla nyt ja miten maa- ja metsätalouden investointien tukia on mahdollista hyödyntää.

Päivä koostuu kahdesta osiosta: aamupäivän ajatuksia herättävistä luennoista sekä kiertokävelystä, jonka aikana tutustutaan käytännön toteutuksiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin Mustialan yksikössä.

Päivään tuo lisämaustetta luennoitsijoiden omakohtaiset kokemukset Uusiutuvien energioiden käytöstä. Esimerkiksi hevosenlannan hyödyntäminen polttoaineena on yksi päivän aiheista, jota valottaa InforMe-hankkeen vetäjä ja Lamkin projektipäällikkö Mari Eronen. 

Miten energiatehokkuudella saadaan kilpailukykyä parantavaa vaikutusta maaseudulle? Tähän pureutuu ProAgrian Keskusliitosta Maarit Kari. Biokaasulaitokset maaseudulla on kasvava trendi, joka on herättänyt maaseudun yrittäjät käyttämään biomassoja hyödyksi omalla tilalla. ProAgriasta Antti Rusanen on kertomassa tästä tarkemmin.

Uusiutuvan energialähteen puolestapuhujana päivässä on myös Pajupojat-yrityksen Annakaisa Elo aiheenaan biohiilen monet mahdollisuudet. Pajupojat on kasvua hakeva suomalainen yritys, joka on verkostoitunut useisiin pajututkimuksiin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Yrityksen toimiala on pajupohjaisen biomassan tuottaminen ja sen jalostaminen biohiileksi. Pajupojat on käynnistämässä tänä vuonna laajamittaisen biohiilien kaupallisen tuotannon, ja niiden jatkojalostus funtionaalisiksi hiiliksi on osa yrityksen tutkimustoimintaa.

Hiilinielut ovat tärkeä osa maapallon tulevaisuutta, metsissä on mahdollisuus, mutta niitä pitää osata hyödyntää luonnontasapainoa kunnioittaen. Metsäenergian mahdollisuudesta kaukolämmöntuotannossa luennoi Elenia Lämmöltä Anne Piispanen.

Mustialan monista hyvistä esimerkeistä uusiutuvan energian tuotannossa pääsemme kiertokävelyllä tutustumaan Marko Rantasen opastuksella hakelämpölaitokseen sekä oppilaitoksessa sijaitsevaan navettaan, joka on aikansa edelläkävijä. Biokaasukoereaktorista ja kerääjäkasveista kertovat Jarkko Nummela sekä Maritta Kymäläinen.

Tervetuloa! 

Aika: 9.3.2017 klo 8:30–13:40
Paikka: Mustialan päärakennuksen 2. krs, Vehnä-kokoustila (os. Mustialantie 105, Tammela)

Lisätietoja:
vastuuopettaja Minna Palos (Biotalouden yksikkö, HAMK), minna.palos@hamk.fi, p. 040 567 7627
opiskelija Johanna Venesmäki, johanna.venesmaki@student.hamk.fi

Euroopan maaseuturahaston rahoittama InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hanke toteutetaan vuosina 2016–2018. InforME tuottaa maaseudulle helposti ymmärrettävää, esimerkkeihin perustuvaa ja konkreettista energiatietoa. InforMEn päätoteuttajana on Lahden ammattikorkeakoulu, kumppaneinaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Keskusten Liitto.

Kansainväliset puhtausalan ammattimessut järjestetään tällä kertaa keväisenä ajankohtana, 10.–12.5.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Finnclean on Pohjoismaiden suurin ja merkittävin puhtausalan ammattimessutapahtuma, jonka monipuolisen sisällön avulla alan ammattilaiset puunaavat osaamisensa ja tietämyksensä tähän päivään. Katoava osaaminen, muuttuvat kohdeolosuhteet, alan digitalisaatio sekä epidemioihin varautuminen ovat kolmen päivän kokoontumisen keskeisintä sisältöä. Puhtausalan ammattilainen -finaali kisataan perjantaina 12.5. Viimeksi 30.9.–2.10.2014 järjestetyillä Finnclean-messuilla ennätykselliset 147 yritystä esitteli innovaatioita ja ratkaisuja puhtaus-, hoiva-, ravintola- ja kiinteistöalalle. Messuihin tutustui tällöin 8319 messuvierasta.

– Tällä kertaa päätimme järjestää Finnclean-messut keväällä. Ajankohta ei toki ole ainut uudistus, vaan tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa lähes 20 puhtauspalveluliikettä, ja kiinteistöhuollon toimijoille kohdennettu tarjonta on lisääntynyt. Esimerkiksi kiinteistöhoitokoneita on laajasti näytillä tilavilla ulko-osastoilla. Digitalisaatio, automaatio ja robotiikka koskettavat myös puhtausalaa ja näitä palveluita onkin yhä useamman näytteilleasettajan tarjonnassa. Yksi keskeinen teema on myös sisäilma-asiat, jotka puhuttavat yhteiskunnassamme laajemminkin. Kohti kevään messuja matkataan siis positiivisin ja uudistunein mielin, kertoo projektipäällikkö Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä.

Teemoina katoava osaaminen, muuttuvat olosuhteet, digitalisaatio sekä epidemioihin varautuminen

Puhtausalalta katoaa vuosien mittaista substanssiosaamista eläköityvän henkilöstön mukana. Haasteena – ja tavoitteena – onkin kasvattaa ymmärrystä alan merkityksestä laajemmassa mittakaavassa sekä saada alati kasvavalle ja monipuolistuvalle alalle uusia tekijöitä, joilla on hallussaan alan ajankohtainen tietotaito. Messuilla perehdytäänkin kattavasti puhtaanapitoalan uudistuksiin, muutoksiin ja tämänhetkiseen tilanteeseen. Digitalisaation ja lisääntyneen älyteknologian ohella konkreettisesti muuttuvat kohdeolosuhteet mietityttävät alalla työskenteleviä: torstaina ja perjantaina uppoudutaan Suomessa yleistyviin tekstiililattioihin ja niiden erityistä tietämystä ja tekniikoita vaativaan puhdistamiseen ja hoitoon, ja Finnclean Circuit -koeajoradalla voi testata siivouskoneiden käyttöä erilaisilla lattiamateriaaleilla. Puhtaanapidosta vastaavat henkilöt voivat olla avainasemassa myös yleistyvien, laajalle leviävien epidemioiden ennaltaehkäisyssä. Messuilla valaistaankin, miten siivooja voi auttaa katkaisemaan epidemioiden leviämisen oikeilla menetelmillä. Työhön perehdyttäminen, työhyvinvointi sekä toimiva työyhteisö ja työilmapiiri ovat myös olennaista ohjelmasisältöä.
Lue lisää: www.finnclean.fi (Ohjelma)

Puhtausalan ammattilainen -kilpailussa näkyvyyttä ammattilaisille – finaali messuilla perjantaina

Finnclean-messuilla palkitaan perinteisesti Puhtausalan ammattilainen, tunnustus on jaettu messuilla vuodesta 2008 lähtien. Kilpailun finaali käydään perjantaina 12.5. ja voittaja ratkaistaan käytännön työtehtävien ja kirjallisten tehtävien perusteella. Kisalla halutaan antaa kunniaa ja näkyvyyttä puhtausalan ja asiakaspalvelun ammattilaiselle, joka osaa työnsä perusasiat laaja-alaisesti. Hän on joustava, osaa suunnitella oman työnsä, ottaa huomioon työskentelyssään taloudellisuuden ja tämän päivän laatuvaatimukset ja kokee olevansa palveluammatissa. Kilpailun järjestävät yhteistyössä SSTL Puhtausala ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry.
Lue lisää: Finnclean-messuilla palkitaan Puhtausalan ammattilainen 2017

Kansainvälinen puhtausalan ammattimessutapahtuma Finnclean 2017 järjestetään 10.–12.5.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa ja ulkoalueella. Vuodesta 1981 järjestetty Finnclean on vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden suurimpina puhtausalan ammattimessuina. Tampereen Messut Oy toteuttaa Finncleanin SSTL Puhtausala ry:n toimeksiannosta.

LISÄTIEDOT: www.finnclean.fi / Twitter: @TampereenMessut, #Finnclean
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, facebook.com/tampereenmessut
Materiaalipankki: www.tampereenmessut.fi (Medialle)
Mikael Wänskä, projektipäällikkö, 040 350 0445, mikael.wanska@tampereenmessut.fi
Tanja Järvensivu, viestintäpäällikkö, 050 536 8133, tanja.jarvensivu@tampereenmessut.fi, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, tiedottaja, 040 172 1188, jenna.antila@tampereenmessut.fi, @Jenna_messuaa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tänään 7.3.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt Puolustusvoimien pääesikunnan valituksen koskien arkistolaitoksen tammikuussa 2015 antamaa määräystä siitä, että kaikkien asevelvollisten Peruskoe 1- ja Peruskoe 2 -testien tulokset tulee säilyttää pysyvästi. Arkistolaitoksen (nykyisen Kansallisarkiston) määräys jää täten voimaan.

Pääesikunta valitti määräyksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen todeten, että arkistolaitos on voinut arkistolain 8 §:n nojalla määrätä, mitkä aktiivikäytöstä poistettavat asevelvollisuusrekisteriin kuuluvat asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot säilytetään pysyvästi. Arkistolaitoksen tekemä päätös ei myöskään ole perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämää koskevan suojan vastainen. Lisäksi arkistolaitos on voinut arkistolain 11 §:n nojalla määrätä, millä menetelmällä pysyvän säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava ja mainitun lain 12 §:n nojalla, missä arkistotiloissa pysyvään säilytykseen tarkoitettuja asiakirjoja on säilytettävä, hallinto-oikeuden perusteluissa todettiin.

Pääesikunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että sen ratkaistavana on kysymys siitä, onko arkistolaitos voinut velvoittaa puolustusvoimat säilyttämään pysyvästi asevelvollisten soveltuvuustestien tulostietoja. KHO ei ottanut kantaa tietoaineiston säilytyspaikkaan eikä tietojärjestelmään, jossa tiedot tulee säilyttää.

Kansallisarkisto esitti valituksen johdosta antamassaan lausunnossa valituksen hylkäämistä. Rekisterit, kuten tämä asevelvollisten testituloskokonaisuus, muodostavat merkittävän osan julkisen hallinnon tehtävien hoidon yhteydessä syntyvästä tietoaineistosta, jonka pysyvästä säilyttämisestä arkistolaitos määrää. Rekisteritutkimuksessa operoidaan pitkillä aikasarjoilla ja yhdistelemällä eri rekisterien tietosisältöjä toisiinsa, joten rekisterit mahdollistavat ainutlaatuisten tutkimusasetelmien määrittelyn. Jos asiakirjat hävitettäisiin henkilön tietosuojatarpeella perustellen, johtaisi se tilanteeseen, jossa oleelliset tiedot ihmisten terveydestä ja sosiaalisista olosuhteista eivät olisi käytettävissä terveyttä ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.

Henkilötietojen arkaluonteisuus ei ole eikä voi olla esteenä henkilötietojen pysyvään säilytykseen määräämiselle, kun kyse on niiden säilyttämisestä tieteellistä tutkimusta varten. Henkilötietojen arkaluonteisuus kestää yleensä korkeintaan 130 vuotta, joka on häviävän lyhyt aika kansallisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta. Asevelvollisten soveltuvuustestin tulostiedot asevelvollisrekisterissä ovat tieteellisen tutkimuksen kannalta kiistattoman arvokkaita aineistoja ja osa yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeää kansallista tietopääomaa ja asiakirjallista kulttuuriomaisuutta.

Asevelvollisrekisterin tietojen omistus ja hallinnointi jää edelleen puolustusvoimille. Pääesikunta päättää siis edelleenkin asevelvollisrekisterin tietojen antamisesta tutkijoille omien käytänteidensä mukaisesti.

Koska arkistolaissa ei ole rajoitettu arkistolaitoksen mahdollisuutta määrätä pysyvästi säilytettäväksi salassa pidettäviä asiakirjoja tai asiakirjoja, joihin sisältyy arkaluonteisia henkilötietoja, KHO katsoi, että arkistolaitos voi harkintavaltansa rajoissa määrätä tällaiset aineistot pysyvästi säilytettäviksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1488534581753.html

Lisätietoja:

pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7001
hallintojohtaja Anitta Hämäläinen, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7025
tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7018
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@arkisto.fi

Aika: perjantai 24.3. klo 9–11
Paikka: Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Ilmoittaudu 20.3. mennessä.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden viime vuosina nopeasti kasvanut määrä haastaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän. Maahanmuuttajien nopea integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kaikkien etu. Suomessa ero kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä esimerkiksi lukutaidossa on kuitenkin länsimaiden suurimpia.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat joustavasti ja matalalla kynnyksellä opintoja myös maahan tulleille aikuisille ja vastaavat suurelta osalta maahanmuuttajien kielikoulutuksesta. Parhaimmillaan vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen auttaa kotoutumisessa, ohjaa jatko-opintoihin ja ehkäisee syrjäytymistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastikään julkistama Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset II -raportti esittelee toimenpiteitä onnistuneen kotoutumisen tukemiseksi.

Tervetuloa keskustelemaan maahanmuuttajien opinpolkujen sujuvoittamisesta! Tilaisuudessa esitellään OKM:n raportin toimenpide-esitykset sekä kuullaan maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Osallistujien toivotaan myös nostavan keskusteluun teemoja, jotka ovat itselle tai eduskuntaryhmälle tärkeitä.

Kokemusasiantuntijoiden paneelissa kuulemme eritaustaisia maahanmuuttajia, joita kaikkia yhdistää osallistuminen vapaan sivistystyön opintoihin ja kokemus onnistuneesta kotoutumisesta. Lisäksi tuomme tilaisuuteen vapaan sivistystyön maahanmuuttajakouluttajien ajankohtaiset terveiset.

Liitteenä tilaisuuden alustava ohjelma. Tarjoilujen määrän arvioimiseksi toivomme ilmoittautumista 20.3. mennessä.

Tilaisuuden järjestää Kansanvalistusseura yhteistyössä Vapaa Sivistystyö ry:n kanssa. Tilaisuus on osa Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEA:n koordinoimaa ImplOED-hanketta, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja saamista aikuiskoulutuksen piiriin. Hanke on Euroopan komission rahoittama.

Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi

Kantar TNS selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta (n=1002). Suomalaiset kokevat yleisen asevelvollisuuden maanpuolustuksen tärkeimmäksi vahvuudeksi. Sotilaallisen yhteistyön kannatus on kasvussa viime vuoteen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan hieman yli 60 prosenttia suomalaisista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen tärkeimpänä yksittäisenä vahvuutena. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi vaihtoehtoa kuudesta mahdollisesta. Toiseksi tärkeimmäksi vahvuudeksi osoittautui sotilaallinen yhteistyö (37 %) muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen yhteistyön merkitys oli viime vuoteen verrattuna kasvanut seitsemällä prosentilla.

Maanpuolustustahdon merkitys suomalaisten mielestä on laskenut mutta reservin määrän ja maanpuolustustyön merkitys kasvoi. Kolmannes suomalaisista oli sitä mieltä, että maanpuolustustahto on tärkeä maanpuolustuksen kannalta mutta luku on 11 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Viime vuoteen verrattuna yhä useampi painottaa reserviläisten suurta määrää ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä.

”On kiinnostavaa huomata, että yleinen asevelvollisuus nähdään vahvuudeksi mutta toisaalta reserviläisten suurta määrää ja erittäin laajaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ei niinkään sellaiseksi koeta. Uskon tämän kertovan eniten siitä, ettei puolustusjärjestelmäämme eikä varsinkaan siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja -koulutusta kunnolla tunneta, vaikka tutkimuksen valossa olemme menossa oikeaan suuntaan”, toteaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Nuoret kaupunkilaiset ovat useammin sotilaallisen yhteistyön kannalla. Keskimääräistä useamman varttuneen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvan kansalaisen mielestä yleinen asevelvollisuus muodostaa keskeisen puolustuksemme tukijalan. Vaikka moni nuorempikin on tätä mieltä, heistä useampi kuitenkin korostaa muiden valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Myös Reserviläisliiton jäsenkyselyssä (n=3267) yleinen asevelvollisuus koettiin tärkeimmäksi maanpuolustuksen vahvuudeksi. Liiton jäsenistä 72 prosenttia korostaa yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja 47 prosenttia suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa. Reserviläisliiton jäsenten keskuudessa reserviläisten suuri määrä (33 %) ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus (29%) nousevat kuitenkin kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä (25 %) tärkeämmiksi vahvuuksiksi.

”Tämä tulos kertoo mielestäni siitä, että reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen jäsenillä on muita suomalaisia realistisempi ja ehkä vähän karumpikin käsitys maanpuolustuksen kokonaiskuvasta. Omaa maanpuolustustahtoa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä -koulutusta pidetään reserviläisten keskuudessa tärkeämpinä kuin kansainvälistä yhteistyötä, joka ei kriisitilanteessa välttämättä realisoidu mitenkään, toteaa Nyberg.

Reserviläisliitto on tunnetuin maanpuolustusjärjestö

Reserviläisliitto osoittautui tunnetuimmaksi maanpuolustusjärjestöksi. Sen kokonaistunnettuus on 67 prosenttia ja tunnettuus on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Suomen Reserviupseeriliitto on listatuista ainoa organisaatio, joka tunnetaan lähes yhtä laajasti kuin Reserviläisliitto.

”Reserviläisliiton tunnettuus on kasvanut yksinomaan viimeisen vuoden aikana kymmenen prosenttia ja viimeisenä neljänä vuotena hurjat 23 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että kiinnostus toimintaamme kohtaan on kasvussa. Toisaalta olemme olleet myös paljon aiempaa aktiivisemmin mukana julkisessa keskustelussa. Puolustuspolitiikkaan liittyvälle asiantuntemukselle on myös viime vuosina ollut paljon kysyntää”, Nyberg arvioi viitaten muun muassa Ukrainan tapahtumiin.

Tutkimuksesta

Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Koko maan kattava kansalaiskeskustelujen sarja Suomen askeleet kiertää kevään aikana ympäri Suomea.

Tampereen keskustelu järjestetään to 16.3. Ahjolan opistolla klo 18-21.

Vastaavia kaikille avoimia ajatuspajoja pidetään maalis-toukokuussa 35 paikkakunnalla Suomessa sekä ulkosuomalaisille Espanjan Fuengirolassa.

Keskustelussa pohditaan rennossa kahvipöytätunnelmassa, millaista on hyvä elämä, miten eriarvoisuutta tasataan ja kuinka suunnitellaan yhdessä ratkaisuja tuleville sukupolville. Keskustelu etenee valtakunnallisista kysymyksistä paikallisten asioiden ratkaisemiseen.

Teemoihin johdattelee asiantuntijoiden alustus ajankohtaisista ilmiöistä. Menetelmänä toimii World Cafe -pöytäkeskustelu, jossa huolehditaan, että jokaisen ajatus tulee kuulluksi.

Tilaisuuksiin haetaan aivan tavallisia ihmisiä kaikilta elämänaloilta ja ikäryhmistä. Kasvokkain kohtaamisella rakennetaan keskustelevaa yhteiskuntaa ja kannustetaan yhteisten päämäärien löytämiseen ja toisten kuuntelemiseen.

Keskustelujen ideat julkaistaan keväällä verkossa kaikkien arvioitaviksi, luovutetaan poliittisille päätöksentekijöille ja esitellään heinäkuussa Porin SuomiAreenalla. Sen jälkeen ne jalostuvat paikkakuntien nuorisovaltuustojen käsissä uuteen muotoon.

Keskustelusarja on osa 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -juhlavuoden hanketta, jota koordinoi sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS). Sen toteuttamisessa on mukana useita kansalaisjärjestöjä ja -opistoja lähes kaikista maakunnista sekä ulkomailta. Hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

Ilmoittautuminen: 100askelta.fi/suomen-askeleet tai Ahjolan opiston verkkosivuilla.

Kommentteja aiemmilta paikkakunnilta Instagramissa: www.instagram.com/100askelta

www.facebook.com/100askelta
Twitter: @100askelta

Lisätietoa: projektisuunnittelija Anne Tastula, anne.tastula@kvs.fi, 040 152 3830

Perjantaina 10.3.2017 klo 12, Mattilanniemi, MaA 211

MA Abebe Yehualawork Mallen erityispedagogiikan väitöskirjan ”Policy-practice gap and the participation of students with disabilities in Ethiopia`s formal vocational education programme” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Antti Teittinen (Kehitysvammaliitto) ja kustoksena professori Timo Saloviita (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Abebe Yeahualawork Malle tutki väitöskirjassaan vammaisten henkilöiden ammatillisen koulutuksen ongelmia Etiopiassa. Maassa vuonna 1994 toteutettu koulutusreformi lisäsi oppilaitosten ja opiskelijoiden määrää, mutta vammaisten henkilöiden kouluttautuminen on tästä huolimatta vähäistä. Suurimpia rajoituksia kehitykselle ovat tutkimuksen mukaan asenteelliset, ympäristölliset sekä koulutusjärjestelmän toimintaan liittyvät esteet.

Vammaisuuteen liittyvät kysymykset ovat esillä lakiteksteissä, toimenpideohjelmissa ja muissa valtiollisissa asiakirjoissa. Dokumenttianalyysi kuitenkin paljasti näiden kohtien olevan usein vain sivumerkintöjä, joissa käytettiin perinteisiä ja vanhentuneita käsitteitä. Heikkouksien syynä väittelijä näkee kielteiset asenteet, puuttuvan tiedon sekä vammaisten henkilöiden vähäisen osallisuuden hallintotyöhön. Väittelijä pohtii myös, täyttävätkö asiakirjat YK:n ihmisoikeuksia koskevat säädökset.

Koulutusjärjestelmien ja erityisesti vammaisten henkilöiden ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on väittelijän mukaan tärkeää, että asia on kansalaisten omissa käsissä. Näin voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia ja edistää vammaisten henkilöiden ammatillista koulutusta.

Väitöstutkimuksen aineisto koottiin analysoimalla dokumentteja sekä haastattelemalla hallinnon virkamiehiä, vammaisjärjestön edustajia, koulujen henkilökuntaa ja vammaisia opiskelijoita. Vertailutietoa koottiin myös Etiopian naapurimaista Keniasta ja Tansaniasta. Tarkastelun yleisenä viitekehyksenä olivat ihmisoikeusnäkökulma sekä tavoite inklusiivisesta yhteiskunnasta ja koulutusjärjestelmästä.

Lisätietoja:

Abebe Yehualawork Malle, puh. 0449587843 (Suomi) tai +25191145257, abework2011@yahoo.com

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Abebe Yehualawork Malle valmistui Addis Ababassa Yekatit 12 High Schoolisa vuonna 1984. Vuonna 1988 hän suoritti Addis Ababan yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon historia pääaineena ja vuonna 2008 maisterin tutkinnon erityispedagogiikka pääaineena. Abebe Yehualawork sokeutui lapsuudessaan ja toimii nykyisin etiopialaisen vammaisjärjestön ”Help for Persons with Disabilities” toiminnanjohtajana, hänellä on kokemusta myös opetusalalta ja kansainvälisestä hanketyöstä.

Teos on julkaistu sarjassa jyväskylä studies in education, psychology and social research 578, 44 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 0075-4625 ISBN: 978-951-39-6966-0 (nid.) ISBN: 978-951-39-6967-7 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6967-7

Arvoisat median edustajat,

valmistavasta teknologiateollisuudesta alkaneen vahvan kasvuvaiheen johdosta Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen Lounais-Suomen alueella tarvittavista toimista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Ministeriö on nimennyt selvityshenkilöksi DI Jari Jokisen. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2017.

Selvityshenkilö Jari Jokinen on Turussa yritysten, oppilaitosten ja sidosryhmien tavattavissa 16.3. järjestettävässä osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeiden kuulemistilaisuudessa. 

Toivotamme myös median tervetulleeksi tilaisuuteen. Jari Jokinen on median haastateltavissa kello 11.30 jälkeen.

Kuuleminen osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeista järjestetään torstaina 16.3.2017 kello 8.30 alkaen Turussa, osoite: Joukahaisenkatu 3, ICT-City, auditorio Lambda.

• Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumistiedot taustamateriaaleineen

Paikkoja on rajoitetusti, joten pyydämme myös mediaa ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ilmoittautumisaika päättyy 9.3.2017.

Tervetuloa mukaan kehittämään tulevaisuuden osaamista ja kilpailukykyä!

Ystävällisesti, järjestäjien puolesta
Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
p. 044 907 5710

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen tutkimus on arvioitu korkealle tasolle kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject -vertailussa. Kasvatustieteet pisteytettiin sijalle 101-150, eli sijoitus säilyi edellisvuoden arvioinnin tasolla. Fysiikan tutkimus arvioitiin edellisvuosien tapaan sijoille 301-350 ja matematiikka sijoille 351-400. Psykologia palasi huippujen listalle ja sen sijoitus oli nyt 251-300. Uutena alana listaukseen nousi sosiologia (251-300). Liikuntatieteet arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa ja jyväskyläläinen osaaminen sijoitettiin välille 51-100.

Tieteenaloista humanistinen ala arvioitiin sijoille 401-450 ja luonnontieteet sijoille 451-500.

- On ilahduttavaa, että Jyväskylän yliopiston pitkäjänteinen strateginen työ omien painoalojemme vahvistamiseksi näkyy myös hyvinä sijoituksina kansainvälisissä vertailuissa, rehtori Matti Manninen toteaa.

QS World University Rankings by Subject -vertailussa arvioidaan yliopistojen suoriutumista 46 eri tieteenalalla. Sijoitusten perusteena olevat mittarit ovat akateeminen vertaisarviointi, työnantaja-arviointi, tieteellisten julkaisujen lainausten määrä sekä tutkijoiden ja työn vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Mittauksessa tiedot kerättiin kaikkiaan 4 438 yliopistosta, joista 3098 arvioitiin ja varsinaiseen rankingiin pääsivät 1 117 parasta.

Lisätietoja:

kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.gronlund@jyu.fi

tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen, puh. 0400 648 504, timo.taskinen@jyu.fi

QS World University Rankings by Subject: https://www.topuniversities.com/subject-rankings/2017

Teknologia-ala on miesvaltainen: työntekijöistä vain noin viidennes on naisia ja sama pätee opiskelijoihin ja tutkijoihin. Vaikka tytöt ja naiset käyttävät teknologiaa siinä missä pojatkin, miksi he teknologian suunnittelussa, tutkimuksessa ja yritystoiminnassa jäävät selkeäksi vähemmistöksi? Miten paljon menetämme, kun naisten osaaminen jää käyttämättä?

Microsoftin tuore tutkimus osoittaa, että vaikka useimmat suomalaistytöt kiinnostuvat tiedeaineista noin 11 vuoden iässä, heidän kiinnostuksensa tieteeseen ja teknologiaan romahtaa yläkouluiässä, ja vain 37 prosenttia 11–18-vuotiaista suomalaistytöistä edes harkitsee teknologia-alaa. Tutkimuksen perusteella naisten kiinnostusta lisäisi käytännön kokemus ja harjoitukset tiedeaineissa, naisroolimallit sekä ymmärrys siitä, miten tiedeaineita voidaan soveltaa käytännössä.

Tarvitsemme uusia keinoja kannustaa tyttöjä opiskelemaan peruskoulusta lähtien matematiikkaa, luonnontieteitä ja koodausta. On tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea teknologian taustalla on ja mitä sen avulla voi tehdä. Esimerkiksi kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin ratkaisujen luomiseen kaivataan monipuolista osaamista ja ajattelua.

Teknologiateollisuus ry tekee jäsenyritystensä kanssa pitkäjänteistä työtä rakentaakseen teknologia-alasta houkuttelevan myös tytöille ja naisille.

MyTech-ohjelma antaa tukea ilmiölähtöiseen oppimiseen

Yläkoulujen ja lukioiden ilmiölähtöisen oppimisen vauhdittamiseen käynnistettyä valtakunnallista MyTech-ohjelmaa pilotoidaan keväällä 2017. Kouluille tarjotaan ketterä alusta, jolla ilmiöoppiminen rikastuu yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Teknologiaa laajasti hyödyntävät teemat liittyvät ympäristöön ja terveyteen. Samalla MyTech-sivusto tarjoaa tietoa opiskelun ja ammatinvalinnan tueksi.

Women in Tech – Lisää naisia teknologiayrityksiin!

Women in Tech on Teknologiateollisuus ry:n kumppaniverkostossa virinnyt yhteistyöfoorumi, joka innostaa naisia teknologia-alalle ja herättää keskustelua opiskeluun, ammattiin ja uraan liittyvistä valinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Verkoston kasvava joukko teknologiayrityksiä ja niissä toimivia naisia ja miehiä antavat teknologiateollisuudelle kasvot. Innostavat esimerkit todistavat, että teknologialla voi muuttaa maailmaa ja naiset voivat muuttaa teknologiamaailmaa.

#diginaiset: Naiset vauhdittamaan Suomen digitalisaatiota

Teknologiateollisuus ry:n uusin avaus on Ohjelmistoyrittäjät ry:n kanssa yhdessä toteutettava #diginaiset-kampanja, jossa etsitään sopivaa haastetta naisista koottavan huippuosaajatiimin ratkaistavaksi. Syksyllä järjestetään kolmiviikkoinen Maankoodauskurssi, tiivis sprintti, jonka aikana kourallinen yritysten lahjoittamia koodareita, designereitä ja muita ammattilaisia rakentaa ratkaisun haasteiden joukosta seuloutuneeseen suomalaisen yhteiskunnan kipukohtaan. Sprintti on yksi osa Teknologiateollisuus ry:n Maankoodauskurssien sarjaa – yritysten lahjaa 100-vuotiaalle Suomelle.

#diginaiset-kampanja käynnistyi naistenpäivänä pidetyssä avajaistilaisuudessa, jossa yritysten edustajat ja poliitikot yksimielisesti totesivat, että teknologian avulla ratkaistaan niin suuria yhteisiä ongelmia, että naisten panos on välttämätön. "Suomella ei ole varaa jättää toista puolta osaamispotentiaalista käyttämättä. Naisten osaaminen on valtava voimavara, jonka käyttöön saamiseksi teemme lujasti töitä", sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Lisätietoja:
Laura Juvonen
johtaja, kasvu ja uudistuminen
Teknologiateollisuus ry
040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Lukiolaisilla, henkilökunnalla, kaupunkilaisilla sekä yrittäjillä on nyt tilaisuus tulla seuraamaan lukio- ja ammattiopetusjaoston kokousta ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Kokous pidetään Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa tiistaina 14.3. klo 17 alkaen.

Turun kaupungin sivistystoimialan lukio- ja ammattiopetusjaosto järjestää lajissaan toisen yleisölle avoimen kokouksen Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa tiistaina 14.3.2017 klo 17 alkaen. Kokouksen aiheena on tällä kertaa lukiokoulutus tänään ja tulevaisuudessa. Viime syksynä järjestettiin jaoston ensimmäinen avoin kokous, jonka aiheena oli ammatillinen koulutus.

Lukiokoulutuksen viime aikojen merkittävimpiä tapahtumia ovat olleet uusien opetussuunnitelmien käyttöön otto sekä siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Lukiokoulutus on tulevina vuosina suurten pedagogisten uudistusten edessä. Lukiosta on myös tullut selkeästi osa toisen asteen opiskelukokonaisuutta. Vuonna 2018 Turun lukioverkon kokonaisuus valmistuu, kun Luostarivuoren lukio ja Turun Lyseon lukio yhdistyvät. Samana vuonna myös TSYKin lukio palaa remontoituihin tiloihin.

Turun kaupungin sivistystoimialan lukio- ja ammattiopetusjaosto on halunnut järjestää avoimen kokouksen, jonka tavoitteena on antaa toimijoille vaikutusmahdollisuus. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki lukio-opiskelijat sekä henkilökunta, kaupunkilaisia ja yrityselämää unohtamatta. Jaostolle voi lähettää myös kysymyksiä etukäteen osoitteeseen esko.heikkonen@turku.fi

Lukio- ja ammattiopetusjaoston avoin kokous
tiistaina 14.3.2017 kello 17 - 19.30

Ohjelma

klo 17 Tervetuloa
Mari-Elina Koivusalo, jaoston puheenjohtaja

klo 17.10 Lukiokoulutus tänään ja tulevaisuudessa
Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja

Kommenttipuheenvuorot
Mari-Elina Koivusalo jaoston pj.
Niina Ratilainen, jaoston varapj.

Yleisöllä mahdollisuus kysymyksiin

klo18 Lukio- ja ammattiopetusjaoston kokous
Esityslistalla mm. kevään yhteishaun tulokset, palvelualueiden talousraportit, lukioiden opiskeluhuollon uudistettu käsikirja ja neuvottelukuntien pöytäkirjat.

klo 19.30 Tilaisuus päättyy

Median edustajilla mahdollisuus haastatella kokoukseen osallistuvia päättäjiä, kouluttajia sekä opiskelijoita kokouksen jälkeen.

Paikka Tilaisuus järjestetään Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa Aurakatu 16, 3. krs

Tilaisuuden juontaa Esko Heikkonen

Lisätiedot /
lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen, puh. 044 9072 037

Noin 80 maahanmuutosta kiinnostunutta toimijaa kokoontuu Järjestöbrunssille Diakonia-ammattikorkeakouluun 14.3.2017. Tavoitteena on vahvistaa järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä sekä hyödyntää järjestöjen osaamista ja toimintamahdollisuuksia systemaattisemmin. Yksi konkreettinen etappi on jo saavutettu, kun Diakissa käynnistyy ensimmäinen valmennus keväällä 2017. Valmennuksen osallistujat saavat tukea oman koulutus- tai työllistymispolun löytämiseksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. 

 Valmennusten vertaisohjaajana toimii hanketyöntekijä Ahmed Cherifi Diakista. Kuva: Laura Niemi

Helsingissä asuville maahanmuuttajille on alettu räätälöidä valmennusta järjestö- ja hankevoimin. Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa valmennuksessa panostetaan etenkin arabiankieliseen vertaisohjaukseen, suomen kielen opintopolun vahvistamiseen ja osallistujien oman panoksen hyödyntämiseen valmennuksen sisältöjen suunnittelussa. Ensimmäinen valmennuksista aloittaa 13.3.2017.

-        Uskon vahvasti siihen, että ihmiset sitoutuvat paremmin, kun heillä on vertaisohjaaja kertomassa asioista. Ihmiset hahmottavat aivan eri tavalla asioita, kun saavat keskustella niistä omalla äidinkielellään. Tunnen aiemman tulkin työni kautta sekä viranomaistoimintaa että arabiankielisten kulttuuria, joten minun on helppo yhdistää nämä asiat ohjauksessa, vertaisohjaaja Ahmed Cherifi Diakista pohtii.

Cherifi osallistuu ohjaajana kaikkiin valmennuksiin, ja on mukana rakentamassa osallistujien kanssa heidän näköistään valmennuskokonaisuutta. Valmennukset liittyvät 6Aika ESR-rahoitteiseen Digiolkkarista työelämään -hankekokonaisuuteen, jonka Diakin toteuttama osahanke on nimeltään Järjestöyhteistyöllä oleskeluluvan saaneille polkuja työelämään (JYPOT). Maahanmuuttajille suunnattuja valmennuksia kehitetään yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa ja tiiviissä järjestöyhteistyössä. Valmennuskertoja on keväällä yhteensä neljä, ja pidemmät valmennukset jatkuvat syksyllä.

-        Niiden sisältöihin maahanmuuttajataustaiset henkilöt pääsevät itse vaikuttamaan, ja järjestöjen monipuolista toimintaa halutaan hyödyntää osana valmennuksia, kertoo projektipäällikkö Pia Sahonen Diakista.

Maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutuspolkuja tukevan valmennustoiminnan lisäksi hankkeessa kehitetään järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa.

-        Lukuisia hyviä järjestöverkostoja ja tuloksellista työtä tekeviä järjestöjä toimii Helsingin alueella. Haluamme edesauttaa sitä, että järjestöjen osaamista ja toimintamahdollisuuksia hyödynnetään systemaattisemmin, kun tuetaan maahanmuuttajia koulutus- tai työllistymispoluilla. Stadin osaamiskeskuksen kanssa on yhdessä päästy hyvään alkuun tässä työssä, Sahonen kertoo.

Järjestöbrunssi kiinnostaa Stadissa

Kehittämisen ääreen päästään 14.3.2017, kun Stadin osaamiskeskus ja Diakonia-ammattikorkeakoulu organisoivat yhteisen tapahtuman Kalasatamassa Diakonia-ammattikorkeakoulun kampuksella. Paikalle on ilmoittautunut Helsingin seudulta noin 80 järjestöjen ja eri organisaatioiden toimijaa, jotka työskentelevät maahanmuuttajataustaisten asioiden edistämiseksi.

−       Verkostojen rakentaminen ja yhteistyö järjestöjen kanssa on luonnollista. Osaamiskeskuksen asiakkaiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia. Järjestöillä on tarjota palveluita sekä asiantuntemusta, joista osaamiskeskuksen asiakkaat hyötyvät. Koulutus- ja työllisyysasioiden hoidossa tarvitaan moniammatillisuutta sekä verkostoitumista asioiden edistämiseksi, toteaa projektipäällikkö Arja Koli Stadin osaamiskeskuksesta.

Brunssi on alkusysäys entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin kaikkien toimijoiden osaamista, jotta maahanmuuttajien kielen oppiminen ja kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään tehostuu.

FAKTAA:

−       13.3. käynnistyy helsinkiläisille maahanmuuttajille valmennus, jonka toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima osahanke Järjestöyhteistyöllä oleskeluluvan saaneille polkuja työelämään (JYPOT). JYPOT on osa suurempaa hankekokonaisuutta Digiolkkarista työelämään, jota hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu. Valmennuksen keskiössä on vertaisohjaus. Tavoitteena on, että hankkeen valmennusten osallistujat hyödyntävät systemaattisesti järjestöjen monipuolista toimintaa vahvistaakseen koulutus- ja työelämävalmiuksiaan ja suomen kielen taitoaan.

-        Digiolkkarista työelämään -hankekokonaisuutta (1.11.2016-31.12.2018)  osarahoittaa 6Aika ESR ja rahoittava viranomainen on Hämeen ELY-keskus. Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kuutoskaupungit ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku. www.6Aika.fi.

-        14.3. toteutetaan suuren suosion saanut järjestöbrunssi, joka järjestetään yhteistyössä Stadin osaamiskeskuksen kanssa. Stadin osaamiskeskus on merkittävä yhteistyökumppani Diakin osahankkeessa.

-        Stadin osaamiskeskus on perustettu 1.6.2016 ja sen palvelut on tarkoitettu yli 17-vuotiaille oleskeluluvan tai turvapaikan saaneille helsinkiläisille. Palveluihin hakeudutaan TE-toimiston tai sosiaalitoimiston kautta. Osaamiskeskuksessa yhdistyvät koulutuksen ja työllistymisen palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Palveluissa korostuvat moniammatillisuus, yksilöllisyys sekä kielen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen. Palveluihin kuuluu osaamista tukevia pajoja, toiminnallista kielen opetusta ja työnohjausta- ja valmennusta, kuntouttavaa toimintaa sekä kattava yrityskumppaneiden verkosto työllistymisen tueksi.

Lisätietoja:

Pia Sahonen

Projektipäällikkö (JYPOT)

pia.sahonen@diak.fi

040 552 2742

Turussa toimivat korkeakoulut Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia ovat yhdessä Turku Science Park Oy:n kanssa solmineet aiesopimuksen, jolla tähdätään alueellisen tekniikan koulutuskeskittymän vahvistamiseen.

Sopimus täydentää 2016 aloitettua laaja-alaista Turku Future Technologies -yhteistyötä tuomalla siihen tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi myös koulutuksellisen ulottuvuuden.

Teknisten alojen korkeakouluyhteistyön keskeinen haaste Turussa ja Lounais-Suomessa on teknillisen alan ylemmän korkeakoulutason koulutusmäärien vajavaisuus verrattuna alueen vahvaan asemaan teknologiateollisuuden keskittymänä sekä verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin.

Vahvistuvan yhteistyön tarkoitus on tehostaa osaamisen ja koulutuksen laaja-alaista kehittämistä Turussa yhteistyössä muun Suomen ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti ja alueen kilpailukyvyn takaamiseksi. Erityisenä painopisteenä on palvella Turun ja Lounais-Suomen alueen voimakkaasti kasvavan teknologiateollisuuden monialaisia ja kehittyviä osaamistarpeita.

Yhteistyön kautta voidaan Turun alueella ja Lounais-Suomessa toteuttaa ja ohjata esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevia ja tulevia maisteriohjelmia sekä muita korkeakoulujen yhteisiä koulutuksia ja hankkeita. Lisäksi voidaan kehittää, toteuttaa ja ohjata koulutuksen ja tutkimuksen edellyttämiä infrastruktuureita.

Uutta yhteistyötä voidaan soveltaa esimerkiksi Rolls Roycen tänään julkistaman Turkuun tulevan merkittävän investoinnin ja sen mukanaan tuomien rekrytointi- ja koulutushaasteiden ratkaisussa. Osana uuden toimintamallin käynnistämistä korkeakouluilla on valmius välittömästi lähteä kehittämään monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä laajapohjaisesti alueen yritysten kanssa.

– Turun alueella on vahva ja kasvava tarve erityisesti tekniikan alan korkeakoulutukselle. Turun AMK:n laaja-alainen insinöörikoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet laajentaa tekniikankoulutusta alueella. Nykyisten Åbo Akademin ja Turun yliopiston vahvojen kemiantekniikan, tietotekniikan ja biotekniikan koulutusten lisäksi on diplomi-insinöörikoulutuksen laajentaminen erityisesti konetekniikan ja materiaalitekniikan osalta aivan välttämätön pitkän aikavälin osaamispääoman kehittymiselle Turussa ja Lounais-Suomessa, toteaa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Lisätiedot:

Rehtori Vesa Taatila, Turun ammattikorkeakoulu, p. 050 5985 761

Rehtori Kalervo Väänänen, Turun yliopisto, p. 040 701 1303

Rehtori Mikko Hupa, Åbo Akademi, p. 0400 630801

Rehtori Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novia, p. 050 527 2286

Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy, p. 050 559 0538

De i Åbo verksamma högskolorna Åbo universitet, Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola och Yrkeshögskolan Novia har tillsammans med Turku Science Park Oy undertecknat ett intentionsavtal som siktar på att stärka det regionala utbildningsklustret inom tekniska utbildningar.

Avtalet kompletterar det vidsträckta Turku Future Technologies-samarbetet, som inleddes 2016. Hittills har Turku Future Technologies handlat om forsknings- och utvecklingsverksamhet, nu tillförs också utbildningsdimensionen.

Den centrala utmaningen för högskolesamarbetet är ett otillräckligt utbud av högre utbildning inom det tekniska utbildningsområdet i Åbo och Egentliga Finland, dels i förhållande till den starka ställning som regionens teknologiindustri har, dels i jämförelse med såväl andra stora stadsregioner som övriga landskap. 

Tanken med det stärkta samarbetet är att på bred front effektivera kunskaps- och utbildningsutvecklingen i Åbo, i samarbete med övriga Finland och utländska högskolor. Detta för att möta näringslivets behov och för att garantera regionens konkurrenskraft. Samarbetets särskilda tyngdpunkt ligger i att tillgodose den i Åbo och Egentliga Finland kraftigt växande teknologiindustrins behov av branschövergripande kunnande.

Genom samarbetet kan man i Åboregionen och Egentliga Finland förverkliga och styra till exempel befintliga och kommande magisterprogram, samt andra utbildningar och projekt som är gemensamma för högskolorna. Utöver detta kan man utveckla, förverkliga och styra infrastrukturer som förutsätts för utbildnings- och forskningsverksamhet.

Åbohögskolornas nya samarbete kan tillämpas när man jobbar fram lösningar till exempel för företaget Rolls Royces rekryterings- och utbildningsutmaningar. Rolls Royce har idag offentliggjort att företaget tänker göra en betydande investering i Åbo. Som en del av att starta upp den nya verksamhetsmodellen, har högskolorna beredskap att omedelbart börja utveckla branschövergripande och långsiktigt samarbete, på bred bas med regionens företag. 

– Åboregionen har ett starkt och växande behov av högskoleutbildning inom det tekniska området. Åbo yrkeshögskolas breda ingenjörsutbildning ger utmärkta möjligheter att bredda regionens teknikutbildning. Utöver Åbo Akademis och Åbo universitets starka utbildningar inom kemiteknik, informationsteknologi och bioteknik, är det alldeles nödvändigt att bredda diplomingenjörsutbildningen särskilt med maskinteknik och materialteknik, för att på sikt utveckla kunskapskapitalet i Åbo och Egentliga Finland, säger Kalervo Väänänen, rektor vid Åbo universitet.

För mera information:

Rektor Vesa Taatila, Åbo yrkeshögskola, tel. 050 598 5761

Rektor Kalervo Väänänen, Åbo universitet, tel. 040 701 1303

Rektor Mikko Hupa, Åbo Akademi, tel. 0400 630 801

Rektor Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novia, tel. 050 527 2286

Verkställande direktör Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy, tel. 050 559 0538

Julkaisuvapaa ke 8.3. klo 18.00

Jyväskylän yliopiston vuosijuhla 8.3. klo 18.00, Agora, Martti Ahtisaari -sali.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Istumapaikan varmistamiseksi pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen tiedotus@jyu.fi

Jyväskylän yliopisto vietti perinteistä vuosijuhlaa 8.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Palkinnot lahjoitti Jyväskylän yliopistosäätiö. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto. Kulttuuriohjelmasta vastasivat puhallinorkesteri Puhkupillit ja bodypercussioryhmä KOPS.

Lihastohtori Juha Hulmille tieteellisen tiedon julkistamispalkinto

Tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon (5000 €) sai akatemiatutkija Juha Hulmi.

Juha Hulmi on aktiivinen tieteellisen tiedon levittäjä. Hän muun muassa pitää suosittua blogia ja Facebook-sivua nimimerkillä Lihastohtori ja antaa usein haastatteluja perinteisiin valtakunnallisiin medioihin. Lisäksi Hulmi on julkaissut tutkimusaiheestaan kirjan ja pitää koulutuksia.

Hulmi näyttää kaikille tutkijoille esimerkkiä, miten omasta alastaan voi viestiä tehokkaasti ja kansantajuisesti. Hulmi on rohkeasti hyödyntänyt tämän aikakauden keskeisiä viestintäkanavia ja näin saavuttanut suuren yleisön.

Hyvä opettaja -palkinto Tommi Mäkiselle

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta valitsi Hyvä opettaja -palkinnon (3400 €) saajaksi opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettaja Tommi Mäkisen. Opiskelijoiden mukaan Mäkinen keskittyy opettamisessaan virheiden sijaan havainnoimaan onnistumisia. Hän rohkaisee kokeilemaan uusia asioita pelkäämättä epäonnistumista ja näyttää tässä ennakkoluulottomuudessa esimerkkiä. Opiskelijoiden mielestä hän on aidosti välittävä ja lämmin opettaja, joka on läsnä opiskelijoidensa elämässä.

Tutkimus ADHD:n sosiokulttuurisesta rakentumisesta toi väitöskirjapalkinnon

Hyvä väitöskirja -palkinto (3400 €) annettiin kasvatustieteiden tohtori Juho Honkasillalle kasvatustieteen väitöskirjasta ”Voices behind and beyond the label: the master narrative of ADHD (de)constructed by diagnosed children and their parents”.

Honkasilta tutki aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n sosiokulttuurista rakentumista perheiden näkökulmasta. Honkasillan mukaan äitien ja nuorten diagnoosille rakentamat merkitykset olivat ristiriidassa keskenään. Äideille lapsen diagnoosi merkitsi lupausta vaikeuksien todeksi ottamisesta ja paremmasta huomisesta. Nuoret eivät sitä vastoin passiivisesti hyväksyneet adhd-etuliitettä tai lääketieteellisen häiriön leimaa identiteettinsä rakennuspohjaksi.

Hyvä esimies luo luottamusta

Hyvä esimies -palkinnon (3400 €) sai liikuntakasvatuksen laitoksen johtaja, dosentti Kalervo llmanen. Laitoksen henkilöstön mukaan Ilmanen on perehtynyt perusteellisesti kaikkiin laitosjohtajalle kuuluviin tehtäviin. Hän on ottanut asioista selvää, kuunnellut alaisiaan, toiminut vuorovaikutteisesti sekä kohdellut laitoksen henkilöstöä luottamuksellisesti, arvostavasti, tasapuolisesti ja vaikeissakin tilanteissa tukien. Ilmasen syvällinen ymmärrys korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta yhdistettynä hänen vilpittömään pyrkimykseensä lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumista keskusteluun yliopistoyhteisön muutoshaasteista on harvinainen yhdistelmä. Ilmanen on vaalinut johtamiskulttuuria, joka on paitsi avoin ja kommunikatiivinen myös luottamusta herättävä.

Innovaatiopalkinto musiikkikäsineen kehittäjälle

Yliopistosäätiön innovaatiopalkinnon, 3 400 euroa, sai musiikkikasvatuksen professori Jukka Louhivuori.

Musiikin laitoksessa toteutetun hankkeen aikana kehitettiin päällepuettavaa musiikkiteknologiaa. Tulosten pohjalta on syntynyt Taction Enterprises -yritys, jonka perustajiin ja osakkaisiin professori Louhivuori kuuluu. Yrityksen tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja ilmaisuvoimaisia soittimia. Hankkeessa kehitettyä kosketukseen perustuvaa teknologiaa on mahdollisuus soveltaa myös monilla muilla liiketoiminnan alueilla.

Yrityksen ensimmäinen tuote on musiikkikäsine T-Glove, joka soveltuu musiikista kiinnostuneiden asiakkaiden viihdekäytön lisäksi esimerkiksi opetukseen ja jopa ammattilaisten käyttöön.

Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto virusten evoluution tuntijalle

Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto (5000 €) myönnetään nuorelle tutkijalle, joka on merkittävästi edistänyt tieteellistä tutkimusta Jyväskylän yliopistossa sekä edistänyt kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Tänä vuonna tunnustuspalkinnon sai dosentti, akatemiatutkija Matti Jalasvuori.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella työskentelevän Jalasvuoren erikoisala on virustutkimus, erityisesti virusten evoluutio ja niiden hyötykäyttö antibioottiresistenssien bakteeri-infektioiden hoidossa. Hän on myös astrobiologian eli elämän synnyn tutkimuksen asiantuntija.

Jalasvuori on edennyt urallaan ripeästi, sillä hän väitteli tohtoriksi vuonna 2010 ja toimi sen jälkeen ensin Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja nyt vuodesta 2016 akatemiatutkijana. Jalasvuori johtaa parhaillaan kolmevuotista laajaa projektia ja kuuluu tutkimusryhmineen Suomen Akatemian rahoittamaan Biologisten vuorovaikutusten huippuyksikköön. Jalasvuori on julkaissut kolmisenkymmentä kansainvälistä tiedeartikkelia ja osallistunut asiantuntijana yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa ja ulkomailla. Matti Jalasvuori on lisäksi ahkera akateeminen opettaja ja on kehittänyt solu- ja molekyylibiologian opetusta käytännöllisempään sekä tutkimusta että työelämää paremmin palvelevaan suuntaan.

Lisätietoja: Tiedottaja Vesa Holm, vesa.j.holm@jyu.fi, puh. 050 361 0979

Jyväskylän yliopistosäätiön asiamies Minna Nirkkonen, Minna.Nirkkonen@peurunka.fi, puh. 040 709 2883

Hyväksi myyjäksi ei synnytä, vaan hyväksi myyjäksi opiskellaan. Tampereen ammattikorkeakoulussa on kevään yhteishaussa tarjolla kaksi myyntiosaamiseen keskittyvää tradenomikoulutusta.

Suomessa on myyntiä opetettu tähän asti vain muutamassa ammattikorkeakoulussa. TAMK panostaa nyt tulevaisuuden myyntiosaajien kouluttamiseen ja aloittaa kaksi myyntiosaamisen tradenomin tutkintoon tähtäävää koulutusta, joista toinen on tarkoitettu merkonomeille. Koulutukset toteutetaan monimuoto-opintoina, joten tutkinnon voi suorittaa työn ohessa.

- Myyntiala kärsii aliarvostuksesta, eikä suomalaisissa yrityksissä ole tarpeeksi myyntiosaamista, B2B-myynnistä hiljattain väitellyt TAMKin yliopettaja Pia Hautamäki sanoo.

Myyntiosaamisen puute on maailmanlaajuinen ongelma, johon koulutus tuo muutoksen.

- Vasta aivan liian pieni osa suomalaisista yrityksistä on päässyt rekrytoimaan tradenomeja, jotka ovat opiskelleet B2B-myyntityötä. Nämä yritykset ovat päässeet näköalapaikalta näkemään, että asiakascaset onnistuvat paljon paremmin silloin, kun myyntiosaamisen taidot ovat kohdallaan, kertoo Hautamäki.

Myynnissä ajankohtaista on sen vahva muuttuminen asiakkaiden ostokäyttäytymisen mukaan. Se miten ostamme kuluttajina, on vahvasti muuttanut myös yritysten välistä kaupankäyntiä.

- Vanhat tuotemyyntiaikakauden opit eivät päde enää tänä päivänä. Myynnin tulevaisuus on henkilöissä, joilla on halu uudistaa omaa osaamistaan ja kehittää itseään.

Tradenomiopintoihin kuuluvilla myynnin opintojaksoilla opiskellaan mm. liiketoiminnan lainalaisuuksia, palveluliiketoimintaa ja taloutta sekä tuloksellisia myyntityön taitoja. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suunnata vaihtoehtoisesti omat opintonsa kansainvälisen liiketoiminnan opintokokonaisuuteen tai johtamiseen ja esimiestyöhön.

TAMKissa voi myyntiä opiskella myös Proakatemiassa, jossa oman tiimiyrityksen perustaminen osana tiimioppimista on opiskeluiden punainen lanka. Suuri osa Proakatemiasta valmistuneista valitsee työurakseen yrittäjyyden.

Kevään yhteishaku 15.3.–5.4.2017

Lisätietoja:

Myyntiosaamisen koulutuksen sisällöstä: Pia Hautamäki, pia.hautamaki@tamk.fi
Tutkinto-opiskelijaksi hakemisesta: hakijapalvelut@tamk.fi

Myyntiosaamisen koulutukset:
www.tamk.fi/liiketalous-myyntiosaaminen-monimuoto
www.tamk.fi/liiketalous-myyntiosaamista-merkonomeille-monimuoto

Valokuva: Essi Kannelkoski