Korkeakoulujen yhteishaun toinen hakuaika käynnistyy keskiviikkona 15. maaliskuuta, jolloin haussa ovat suomenkieliset koulutukset. Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa on tarjolla yhteensä 565 aloituspaikkaa tekniikan, liiketalouden, tietojenkäsittelyn sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.

Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.opintopolku.fi. Haku kestää 5.4. saakka, ja opinnot käynnistyvät elo-syyskuussa 2017.

Päiväopintoja VAMKissa voi opiskella 10 suomenkielisessä koulutuksessa. Lisäksi työn ohessa suoritettavina monimuoto-opintoina on tarjolla amk- ja ylempään amk-tutkintoon johtavia koulutuksia sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Keväällä korkeakouluihin järjestetään yksi haku, jossa on kaksi hakuaikaa. Ensimmäisenä hakuaikana tammikuussa haettiin vieraskielisiin koulutuksiin ja toisena hakuaikana (15.3. - 5.4.2017) suomenkielisiin koulutuksiin. Hakija voi hakea kevään ensimmäisenä ja toisena hakuaikana yhteensä kuuteen hakukohteeseen.

Alere vahvistaa kilpailukykyä

Palosaaren korkeakoulukampus täydentyi tammikuussa VAMKin ja Yrkeshögskolan Novian yhteisellä sosiaali- ja terveysalan oppimiskeskus Alerella. Modernin opetuksen vaatimuksiin peruskorjattu Alere tarjoaa opiskelijoille viihtyisien tilojen lisäksi yhteistä opetusta ja opettajien vaihtoa suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten kesken. Yhteistyö vahvistaa merkittävästi opiskelijoiden kilpailukykyä Vaasan alueen kaksikielisissä työympäristöissä.

Lisätietoja:

Yhteishakuvastaava Hanna-Leena Raja-aho
Puh. 0207 663 408, hanna-leena.raja-aho@vamk.fi

VAMK hakijapalvelut
Puh. 020 693 323 (vaihde), hakijapalvelut@vamk.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulussa eli Diakissa alkaa syksyllä 2017 englanninkielinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus, jossa painottuvat yhteisökehittäminen, ihmisoikeudet ja konfliktien sovittelu. Master of Community Development, Human Rights and Conflict Resolution -niminen koulutus järjestetään yhdessä kahden tansanialaisen yliopiston kanssa.

Koulutuksesta valmistuneet ammattilaiset ymmärtävät yhteisöjen merkityksen työssään ja kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi konfliktien ratkaisemiseen, eriarvoisuuteen, syrjäytymiseen tai monikulttuurisuuden haasteisiin.

Koulutus vahvistaa suomalaisen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen yhteisötyön osaamista niin teoreettisesti kuin menetelmällisesti.

– Meillä Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on meneillään monia rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Samaan aikaan sosiaaliset ongelmat ovat moninaistuneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Alue- ja yhteisölähtöinen työote on yksi vastaus näihin muutoksiin, sanoo koulutuksesta vastaava yliopettaja Elsa Keskitalo Diakista.

Yhteistoteutus tansanialaisten yliopistojen tarjoaa opiskelijoille globaalin toimintaympäristön ja mahdollisuuden opiskella kansainvälisessä ryhmässä. Koulutukseen sisältyy myös kahden viikon intensiivikurssi Tansaniassa. Koulutus antaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa työssä ja erilaisten yhteisöjen kanssa kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa.

Koulutuksen tiedot ovat Diakin Hakijan sivuilla: diak.fi/yhteishaku

Lisätiedot: Elsa Keskitalo, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu elsa.keskitalo@diak.fi

Tietokirjailija Teemu Keskisarja kertoo kirjastaan "Hulttio. Mannerheimin painava nuoruus" Maunulan monitoimitalon Metsäpurosalissa (Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki) torstaina 30.3.2017 klo 18.00. Keskisarjaa haastattelee Jukka-Pekka Pietiäinen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Palkittu historioitsija Teemu Keskisarja on Suomen luetuimpia tietokirjailijoita. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset "Raaka tie Raatteeseen" (2012), "Viipuri 1918" (2013), "Tolvajärven jälkeen" (2014) ja "Kirves. Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus" (2015). Hän on kirjoittanut myös useita Suomen taloushistoriaa käsitteleviä teoksia.

Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta.

TIETOKIRJAILIJAVIERAANA TEEMU KESKISARJA
To 30.3.2017 klo 18.00
Paikka: Maunulan monitoimitalon Metsäpurosali, Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki

Tilaisuus on TIETOKIRJA.FI-tapahtuma ja sen järjestävät Maunulan kirjasto ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Lisätiedot:

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry

jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Perjantaina 17.3. klo 12.00, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 1

KM Terhi Ojalan erityispedagogiikan väitöskirjan ”Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti­ - opettajien kokemuksia.” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii professori Kaarina Määttä (Lapin yliopisto) ja kustoksena dosentti Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Osa luokan- ja aineenopettajista kokee neuvottomuutta, riittämättömyyttä ja osaamattomuutta, kun opetusryhmissä opiskelee psyykkisesti oireilevia oppilaita. Useimmiten opettajat tunnistavat ulospäin suuntautuneen oireilun, mutta kokevat näiden oppilaiden kohtaamisen ja opettamisen vaikeana ja osin myös uuvuttavana. Sisäänpäin kääntynyt oireilu jää usein huomaamatta. Aineistossa oli merkkejä oppilaiden lisääntyvistä koulusta pois jättäytymisistä, jota Ojala pitää huolestuttavana.

Opettajuutta ja yhteistyötä kehitettävä

Osa aineiston opettajista koki, ettei opettajankoulutus anna valmiuksia psyykkisen oireilun kohtaamiseen. Näyttääkin siltä, että opettajien pedagoginen hallinnan tunne on vähäistä tai katoaa, kun osa oppilaista oireilee. Opettajat tuntuvat jäävän yksin, eivätkä saa tukea kollegoiltaan.

Osa opettajista pohti oppilaiden ”koulukuntoisuutta”. Aineistossa näkyy myös konservatiivinen poislähettämisen kulttuuri: oppilaat halutaan siirtää erityisopettajalle, tutkimuksiin tai hoitoon. Opettajat kokivat epätietoisuutta siitä, kuka tai mikä taho ottaa vastuun oppilaan asioiden edistämisestä. Myös moniammatilliseen yhteistyöhön oltiin osittain hyvin tyytymättömiä.

Oppilaiden oireilun koettiin vaikuttavan opettajien kuormittumiseen ja työssä jaksamiseen. Tunteiden kerrottiin heittelevän kiintymyksestä epäammattimaisiin vahvoihin tunteisiin. Opettajat kokivat tarvitsevansa vertaistukea, työnohjausta ja täydennyskoulutusta mm. lasten mielenterveydestä, psykiatriasta ja käytöshäiriöistä.

Panostamalla aikuisiin investoidaan lapsiin

Tulokset osoittavat opettajaprofession, kouluhyvinvoinnin, inklusiivisen koulun sekä moniammatillisuuden kehittämistarpeen.

– Koulutetut ja hyvinvoivat opettajat ovat suomalaisen koulun ylpeys, sen timantti. Kollegiaalisesti tuettu aikuinen osaa, jaksaa ja haluaa huomioida myös oireilevat ja tukea tarvitsevat oppilaat. Suuntaa antavat tulokseni vahvistavat useita kenttähavaintoja, joten suositan panostuksia opettajien koulutuksiin, hyvinvointiin ja jaksamiseen, sillä ne heijastuvat suoraan opetusryhmiin ja oppilaisiin. Oireilevat lapset tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi osaavia ja inhimillisiä aikuisia, painottaa Ojala.

Tutkimusaineisto koottiin Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston vaativan erityisen tuen VETURI – tutkimus- ja kehittämishankkeessa (2011-2015). Aineiston 246 opettajaa työskentelivät kunnallisten koulujen opetusryhmissä, erityisryhmissä, erityiskouluissa, sairaalaopetuksessa tai valtion koulukotien kouluissa.

Lisätietoja: Terhi Ojala, puh. 040-748 4508 tai 050-416 0774, terhi.ojala@helsinki.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Väittelijä kirjoitti ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta ja valmistui kasvatustieteiden maisteriksi ja opettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Ojalalla on pitkä kokemus kansallisista opetustoimen kehittämishankkeista, kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksesta sekä johtamisesta. Ojala oli mukana laatimassa Erityisopetuksen strategiaa ja kuuluu Vaativan erityisen tuen kansalliseen kehittämisryhmään. Ojala työskentelee Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen projektipäällikkönä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 575, 155 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 978-951-39-6952-3, ISBN 978-951-39-6951-6 (nid.) 
ISBN 978-951-39-6952-3 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6952-3

Tervetuloa seuraamaan LUMA-keskus Suomen toteuttaman StarT-hankkeen aluefestareita keskiviikkona 15.3.2017 klo 9.30-15.00 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukselle, Seminarium -rakennus, Sali 212 (vanha juhlasali).

Paras aika tutustua tiimien tuotoksiin on klo 9.30-11.30 sekä klo 12.30-15.00 välisenä aikana. Tapahtuman loppuhuipentuma ja parhaiden tiimien julkistaminen klo 14.15 alkaen.

StarTissa lasten ja nuorten tähtitiimit ovat toteuttaneet LUMA-aineisiin ja StarTin teemoihin liittyviä oppimisprojekteja, joita he saapuvat esittelemään StarTin aluefestareille. StarTin tämän vuoden viiden tähden ohjelma on Tiede-Teknologia-Taide-Työelämä-Tulevaisuus.

Jyväskylän aluefestareille osallistuu noin 20 edustusryhmää Keski-Suomen alueen koulusta. Päivän aikana koulujen StarT-tiimit esittelevät toisilleen ja tuomareille mo­nialaisia luonnontieteisiin, matematiikkaan tai teknologiaan liittyviä oppimisprojektejaan sekä jakavat hyviä käytäntöjä. Tuomaristossa on Harvian, Mustankorkean, Keski-Suomen Kemistiseuran, LUMATE-keskuksen, Jyväskylän yliopiston henkilökunnan ja LUMA-KS:n edustajia.

Aluefestareilla palkitaan ansioituneita tiimejä elämyspalkinnoin. Pääpalkintona aluefestareilta kolme parasta projektia sekä kaksi hyvää käytännettä pääsevät palkittaviksi Helsin­gissä 23.5.2017 järjestettävään StarT-gaalaan. StarT-gaala on elämyksellinen palkinnonjakotilaisuus, jossa jokainen sinne esille päässyt palkitaan merkittävällä rahapalkinnolla.

Keski-Suomen aluefestareiden järjestäjänä toimii Keski-Suomen LUMA-keskus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa.

Aluefestareita tukemassa ovat: Mylab Oy, Mustankorkea Oy, Innokas-verkosto, Keski-Suomen Kemistiseura ry, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston luontomuseo, Lasten ja nuorten yliopisto

Liitteenä virallinen kutsu sekä aluefestareiden aikataulu ja ohjelma.

Lisätietoja:

Anniina Koliseva
Keski-Suomen LUMA -keskus
anniina.koliseva(at)jyu.fi / 040-8054837

Ilveksen metsästyskausi päättyi helmikuun lopussa ja saaliiksi saatiin 399 ilvestä. Vuotta aikaisemmin saalis oli 486 ilvestä. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa ilvesten määräksi Suomessa arvioitiin 2490 -2560 vuotta vanhempaa yksilöä.

Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidollisen poikkeusluvan yhteensä 420 ilveksen metsästämiseen. Talven vähälumiset olosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset ilveksen pyynnille. Lupien korkea käyttöaste (95 %) on merkki vahvasta ilveskannasta ja onnistuneesta poikkeuslupien suuntaamisesta tiheimmille ilvesalueille.

Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, jonka määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion ilveskannasta keväällä.

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamiin suurpetohavaintoihin. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen yhteystietohausta.

https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/

Suomen riistakeskus on vuosien 2016–2017 aikana päivittänyt voimassa olevaa ilveksen kannanhoitosuunnitelmaa. Päivityshanke päättyy vuoden 2017 maaliskuussa, jolloin uusi kannanhoitosuunnitelma luovutetaan maa- ja metsätalousministeriölle. 

Liite: Ilvesten kannanhoidollisen metsästyksen saalis alueittain

Lisätietoja:

Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

Psykologian professori Katariina Salmela-Aro on saanut EU-tutkimusrahoituksen, jolla kutsutaan innovatiivinen ulkomaalainen tutkija työskentelemään Jyväskylän yliopistossa. Marie Skłodowska-Curie -rahoituskausi (MSCA) on kaksivuotinen. Se käynnistyy kesäkuun alussa ja sen kokonaissumma on noin 179 000 euroa. Rahoitus kattaa muun muassa palkka- ja tutkimuskustannukset.

Jyväskylään saapuva tutkija on tohtori Filomena Parada Porton yliopistosta. Tuleva tutkimus kohdistuu nuorten ja lasten kehitykseen. Teoreettisesti siinä yhdistyy kolme eri näkökulmaa: elämänkaaren kehityspsykologia, dynaamisten systeemien lähestymistapa ja kontekstualistinen toimintateoria.

Erityisenä kiinnostuksen kohteena Paradalla ovat lasten ja nuorten vertaissuhteet ja suomalaisten nuorten koulutussiirtymät varhaisnuoruudesta myöhäisnuoruuteen ja nuoreen aikuisikään saakka. Niissä tarkastellaan kouluasteelta toiselta siirtymisen vaikutuksia nuorten kehitykseen. Nuorten kehitys, elämänkulku, koulu-uupumus ja hyvinvointi sekä digitaaliset tutkimusympäristöt painottuvat myös hänen tulevassa työssä.

Salmela-Aron Marie Curie -hankkeen nimi on Adolescents’ education transitions: Multiple insights into the process dynamics of goal-construction and youth actions over time. Sitä rahoitetaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Rahoituksella edistetään maailmanlaajuista ja eri sektorien välistä liikkuvuutta, joka voi liittyä huipputason tutkimukseen millä tahansa tutkimusalalla.

Lisätietoja:

Katariina Salmela-Aro, puh. +358 50 4155283, katariina.salmela-aro@jyu.fi

Perjantaina 17.3. klo 12:00 Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

PsL Henna Penttisen psykologian väitöskirjan ”Socially phobic clients' self-descriptions, treatment progress and reflexivity in short-term cognitive-constructivist group psychotherapy” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Klaus Ranta (Turun yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Penttinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivien terapia-asiakkaiden itseen liittyviä kuvailuja ryhmäterapiatilanteessa. Lisäksi hän tutki erilaisia jännityksen kompensaatiokeinoja käyttävien asiakkaiden terapeuttista muutosprosessia sekä niitä tekijöitä, jotka tukivat myönteistä muutosta.

Tarkastelluissa minäkuvailuissa ilmeni kolme pääasiallista tapaa, jotka kuvasivat asiakkaiden erilaisia kompensaatiokeinoja eli pyrkimyksiä selviytyä oman jännittämisongelmansa kanssa. Nämä olivat eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely, korostunut muiden ihmisten miellyttäminen sekä täydellisyyden tavoittelu.

Terapeutilta kaivataan yksilöllistä, empaattista kohtaamista

Penttinen havaitsi, että asiakkaiden tyypillisesti käyttämistä jännityksen kompensaatiokeinojen tavasta huolimatta suurin osa hyötyi lyhytkestoisesta ryhmämuotoisesta terapiasta. Jännittämisongelman helpottuminen oli epävarminta niillä asiakkailla, joiden pääasiallinen kompensaatiokeino oli eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely.

Tästä huolimatta eristäytymään taipuvaiset asiakkaat hyötyivät ryhmäterapiasta, jos terapeutti onnistui huomioimaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tämä on terapeutille haastavaa ryhmäterapeuttisessa tilanteessa, jossa on samanaikaisesti läsnä monta asiakasta, joiden terapeuttiset tarpeet vaihtelevat.

Terapian alkuvaiheessa asiakkaat tarvitsevat terapeutilta varsinkin empatiaa ja myötätuntoa kertoessaan kipeiksi ja häpeällisiksi koetuista jännittämiskokemuksistaan. Vasta tämän jälkeen asiakas on valmis havainnoimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, joilla hän mahdollisesti ylläpitää omaa ahdistuskokemustaan.

Tutkimustietoa hoidon kehittämiseksi

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistushäiriöiden muodoista, joka aiheuttaa ihmiselle merkittävää psyykkistä pahaa oloa. Hoitamattomana se saattaa johtaa opiskelu- tai työelämästä sekä sosiaalisista suhteista syrjäytymiseen.

– Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja tutkia sen hoitoa sekä turvata mahdollisimman aikainen ja matalakynnyksinen hoitoon pääsy. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokevien kanssa työskenteleville psykoterapeuteille ja hoitoalan ammattilaisille. Ryhmämuotoinen terapiahoito on taloudellinen tapa hoitaa psyykkisistä ongelmista kärsiviä henkilöitä, minkä vuoksi tutkimustieto niiden toimivuudesta on tärkeää, Penttinen sanoo.

Lisätietoja:

Henna Penttinen, puh. 040 736 4758 , henna.o.penttinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Henna Penttinen työskentelee osa-aikaisena psykologina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Laukaan psykiatrian poliklinikalla sekä pitää omaa yksityistä psykoterapiavastaanottoa Jyväskylässä. Lisäksi hän toimii psykoterapeuttikouluttajana ja työnohjaajana. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 1993, ja suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999. Hän on valmistunut psykoterapian erikoispsykologiksi (PsL) ja psykoterapeutiksi vuonna 2011 ja psykoterapeuttikouluttajaksi vuonna 2015.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 580, 65 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 580, ISBN 978-951-39-6985-1 (nid.), ISBN 978-951-39-6986-8 PDF. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6986-8

(korjaus seminaarin nimeen klo 12.50)

Yhteisöllinen tekeminen – Koulunuorisotyö – Oppilashuolto kuuluu kaikille

Lähes 900 Lahden kaupungin perusopetuksen, nuorisotyön, oppilashuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista kokoontuu Sibeliustalolle Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeen päätösseminaariin tiistaina 14.3.2017.

Kaikkiaan nelivuotisesta hankekaudesta saatiin kaupungin kouluihin uusia, pysyviä toimintamalleja. Useiden osaprojektien, kyselyjen, mallinnusten ja rekrytointien avulla on onnistuttu rakentamaan ja vahvistamaan koulutyön arkeen kiinnittyviä toimintatapoja sekä edistämään hyvinvointia ja osallistumista. Mukana on ollut kahdeksan koulua, mutta kehittämistyön tulokset hyödyntävät koko Lahden perusopetusta.

Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa on kehitetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa koulun toimijoiden yhteisöllisyyden vahvistumista. Keskeisiä toimijoita tässä ovat opetushenkilöstö, kuraattorit, psykologit, kouluterveydenhoitajat ja koulunuorisotyöntekijät. Projektin aikana on kehitetty työparityöskentelyä opettajien ja kuraattoreiden kanssa. Perusajatuksena on ollut se, että oppilashuolto kuuluu kaikille.

Koulunuorisotyö on uusi työmuoto. Koulunuorisotyöntekijät tukevat nuoria kouluyhteisössä ja osallistuvat koko yhteisön kehittämiseen, muun muassa ryhmäytyksiin, luokkatyöskentelyyn, välituntitoimintaan, erilaisiin teematapahtumiin, leireihin ja retkiin. Oppilaille ja opettajille suunnatuissa asiakastyytyväisyyskyselyissä työ sai erinomaista palautetta.

Hankkeen aikana otettiin käyttöön myös uusi nettipohjainen luokkakysely, jonka myötä päästään tarkastelemaan oppilaiden palautetta. Yhdessä mietitään toimenpiteitä oppilaiden oman ja koko luokan hyvinvoinnin parantamiseksi.  Kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat ovat tulleet entistä tutummiksi oppilaille.

Hanketyö kehitti olemassa olevia palveluja ja perustui kyselyihin, tutkimuksiin sekä kaupungin strategiaan, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä opetussuunnitelmaan. Kaikkien hanketyöntekijöiden vakanssit saatiin vakinaistettua vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä käytännössä tarkoittaa kahdeksaa koulunuorisotyöntekijää, yksi jokaisessa hankekoulussa sekä neljää uutta kuraattoria.  Esi- ja perusopetuksen kuraattoreja Lahden alueella kaikkiaan on 11, samoin psykologeja 11. Hankekausien 2013 – 2017 kokonaisbudjetti on ollut reilut 2 milj. euroa.   

Jatkossa tavoitteena on erilaisin työmuodoin tukea maahanmuuttajataustaisia ja monikulttuurisia perheitä. Lisäksi eri syistä tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille tarvitaan uusia opetuksen ja kuntoutuksen malleja. Yhteistyötä voidaan entisestään tiivistää etenkin nivelvaiheissa. Tärkeää on myös kehittää uusia yhteistyömalleja kolmannen sektorin, koulun ja kodin välillä.

Lisätiedustelut
Lahden kaupungin sivistystoimiala, Lasten ja nuorten kasvun vastuualue, yhteiset palvelut
Minna Säkkinen-Salminen, projektipäällikkö
puh. 050 387 8722
minna.sakkinen-salminen@lahti.fi
_ _ _ _

Koulutuksellisen tasa-arvo -hankkeen päätösseminaari
ti 14.3.2017 klo 12.30 – 16, Sibeliustalo
13.00 Seminaarin avaa Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sirkku Hildén.
13.05 Juhlapuheen pitää opetusneuvos Aki Tornberg Opetus- ja kulttuuriministeriö. 
13.20 Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haastaa puheenvuorossaan, "Pysyvätkö kaikki mukana?".
14.15 Myönteinen tunnistaminen hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä on akatemiatutkija, dosentti Kirsi Pauliina Kallion aiheena. Kallio toimii Tampereen yliopistossa, (lapsuuden tutkimus) Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) RELATE Suomen Akatemian huippuyksikössä.
15.15 Espoosta Iivisniemen koulun rehtori Juhani Kurrosen teemana on ’Hyveet kasvatuksessa’. 

Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät kiertävät Saimaan alueen alakouluissa Etelä-Karjalassa kevään ajan esitellen lapsille saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa. Norppatunneilla lapset pääsevät tutustumaan saimaannorpan elämään ja suojeluun monin eri tavoin, esimerkiksi äänten ja kuvien kautta. Tärkeänä osana vierailuja on myös lasten omien norppa- ja luontokokemusten kuuntelu.

"Haluamme kumpikin tehdä jotain konkreettista norpan säilymisen hyväksi. Siinä mielessä koulujen kiertäminen ja lasten tapaaminen on unelmatyötä. On tärkeää kuunnella lasten ja nuorten – tulevaisuuden Saimaan alueen päättäjien – näkemyksiä ja mielipiteitä, kun norpan halutaan säilyvän myös seuraavien sukupolvien ilona", toteavat norppalähettiläät, Lappeenrantalaiset Jannika Kemppi ja Lauri Tiainen.

Saimaannorppatietouden lisäksi norppalähettiläät toivovat voivansa innostaa lapsia myös huomaamaan kuinka upea Saimaan luonto on kokonaisuutena. Haaveena on toimia itse luonnossa liikkumisen ja luonnon tarkkailun esikuvina.

"Näille lapsille Saimaa on lähiluontoa. Monet heistä ovat mökeillä ja uimarannoilla uineet samoissa vesissä norpan kanssa. Kuitenkin aimaan luonnon ja sen oman norpan ainutkertaisuutta ei tule aina arkipäivässä huomattua. Siksi me toivommekin voivamme tuoda lapsille innostusta omaan lähiluontoonsa niin sen norppaan kuin koko upeaan Saimaaseen kokonaisuutenakin", koulunorppalähettiläät kertovat.

Norppavierailut on kohdistettu ensisijassa kolmasluokkalaisille. Pienemmissä kouluissa viestiä saatetaan viedä useammallekin luokka-asteelle. Vierailujen yhteydessä kerätään lasten kokemuksia ja ajatuksia Saimaasta ja sen omasta norpasta. Kouluille jätetään myös materiaalia ja vinkkejä, joiden avulla aihetta voidaan käsitellä vierailujen jälkeenkin.

Norppalähettiläiden vierailut ovat kouluille maksuttomia. Monen koulun kanssa vierailuajankohta on jo sovittu, mutta kalenteria täytetään vielä pitkin kevättä. Koulunorppalähettiläät kiertävät kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa (Lappeenranta, Imatra, Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala).

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen nisäkäs, jonka suojeluvastuu on yksin suomalaisilla. Ympäristökasvatustyö on osa Suomen luonnonsuojeluliiton valistustyötä, jonka tavoitteena on tuoda lapsille tietoa ja elämyksiä heidän omasta lähiluonnostaan. Kouluvierailut ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Saimaannorppa-LIFE -hanke on EU-rahotteinen saimaannorpan suojelua edistävä hanke, jossa yksi osa on ympäristökasvatus- ja valistustyö. Hanke on käynnissä vuosina 2013-18.

Median edustajilla on halutessaan mahdollisuus lähteä mukaan kouluvierailuille. Lisätietoja saa suoraan koululähettiläiltä.

Liitteenä kuva: Koulunorppalähettiläät, Lauri Tiainen (vas.) ja Jannika Kemppi. (Kuva: Kaarina Tiainen)

Lisätiedot

Jannika Kemppi ja Lauri Tiainen, koulunorppalähettiläät, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 461 7867

Kaarina Tiainen, saimaannorppakoordinaattori, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 530 3270

Nuori Kulttuuri MOVES -tapahtuma järjestetään Lahdessa Wanhassa Teatterissa 18.3.2017. Tapahtumaan on ilmoittautunut 27 tanssiryhmää.  Katselmus kokoaa kaikkiaan lähes 250 nuorta päijäthämäläistä tanssijaa Lahteen. Tämän vuoden katselmuksen suosituin lajikategoria on jazz- ja showtanssi.

MOVES antaa 10–20-vuotiaille tanssinharrastajille mahdollisuuden esiintymiseen ja sen avulla kannustaa harrastamista. Tapahtumassa osallistujat tapaavat muita saman harrastuksen omaavia nuoria, jakavat kokemuksia, saavat palautetta ja nauttivat muiden esityksistä. Yleisölle Nuori Kulttuuri tarjoaa upeita esityksiä.

Tanssin ammattilaisista kootulla raadilla on iso rooli tapahtumassa - he antavat jokaiselle ryhmälle henkilökohtaisen palautteen esiintymisestä. Raati päättää myös, mitkä ryhmät pääsevät esiintymään valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri MOVES -tapahtumaan Rovaniemelle 26. – 28.5.2017. Raadissa toimivat tanssinopettajat Kati Hallio ja Toni Keski-Liikala.

Esitykset alkavat klo 13 ja päivän aikana nähdään esityksiä neljässä eri lajikategoriassa: katutanssi, nykytanssi, jazz- ja showtanssi sekä etniset tanssit.

Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton.  Järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan nuorisopalvelut.   

Lisätietoja
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
Piia Kojola, kulttuurituottaja, puh. p. 050 559 4124
piia.kojola@lahti.fi

www.nuori-x.net/nuorikulttuuri

Suomen Sotaveteraaniliitto ry 

Mediatiedote 10.3.2017 

Sotaveteraaniviikko alkaa 

Kaikille veteraaneille samat kotipalvelut 

Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton keskeisimpänä tavoitteena on saada valmisteluun lakiesitys, jolla kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille toteutetaan vuoden 2019 alusta samanlaiset kotipalvelut kuin mitä sotainvalideille sotilasvammalain nojalla jo nyt korvataan. 

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikille sodan käyneille tarjotaan samat yhteiskunnan kotipalvelut. Valtio käski miehet sotaan. Valtion pitää hoitaa tämäkin elämänvaihe. 

Valtakunnallista Sotaveteraaniviikkoa vietetään 51. kerran 11.—19. maaliskuuta. Nimikollaan sotaveteraanit palauttavat mieleen talvisodan merkityksen sekä kertovat ajankohtaisista tavoitteistaan. Viikko on vuodesta 1967 ajoitettu talvisodan päättymispäivän mukaan. 

Viikon valtakunnallinen avausjuhla on Eurassa lauantaina 11. maaliskuuta. Juhlapuheen pitää valtiovarainministeri Petteri Orpo. Juhla on samalla Euran Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla.

Viikon päätösjuhlaa vietetään Hartolassa sunnuntaina 19. maaliskuuta. Juhlapuheen pitää puolustusministeri Jussi Niinistö. Juhla on samalla Hartolan Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla ja sen naisjaoston 45-vuotisjuhla.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puhe saatavissa Sotaveteraaniliiton internet-sivuilta 11.3.2017

http://sotaveteraanit.fi/

Lisätietoja:  

Suomen Sotaveteraaniliitto                                         
Toiminnanjohtaja Markku Seppä                                  
puh. 09 6126 2012 tai 0400 921 332                           
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi                            

Euran Sotaveteraanit
Puheenjohtaja Seppo Juhola
Puh. 050 360 4910
seppo.juhola@windowslive.com

Perinteinen Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksen avoimien ovien päivä järjestetään 14.3.2017 klo 10 - 15 (os. Mustialantie 105, Mustiala).

Tapahtumassa voi tutustua oppimisympäristöihin sekä maaseutuelinkeinojen ja hevostalouden koulutuksiin, joista valmistuu agrologeja (AMK). Ohjelmassa on työnäytöksiä, traktoriajelua, konepihan laitteiden esittelyä ja talutusratsastusta. Tapahtuman aikana voi vierailla uudessa navetassa, kotieläinpihalla ja Mustialan maatalousmuseossa. Myynnissä kahvia, makkaraa, lettuja ja muuta purtavaa. Avoimien ovien päivän järjestävät ensimmäisen vuoden AMK-opiskelijat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mustialan kampuksella toimii myös Hämeen ammatti-instituutti.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtorille ja toimitusjohtajalle, filosofian tohtori Jussi Halttuselle on tänään myönnetty tasavallan presidentin esittelyssä opetusneuvoksen arvonimi.

Arvonimen myöntämisen perusteina on mm. Jussi Halttusen merkittävä ja monipuolinen toiminta ammattikorkeakoulujen toiminnan ja Keski-Suomen alueen kehittäjänä, kansainvälistäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä.

Jussi Halttusen ura ammatillisen korkeakoulutuksen piirissä alkoi vuonna 1999 Luonnonvarainstituutin johtajan tehtävissä. Siitä hänen työnsä on laajentunut ensin Liiketalouden yksikön johtajaksi, kehitysjohtajaksi, vararehtoriksi sekä nykyiseen tehtävään ammattikorkeakoulun rehtoriksi vuodesta 2006 lähtien.  Ammattikorkeakoulun kehittämisen ja johtamisen korkeatasoista hoitamista on tukenut Jussi Halttusen aiempi monipuolinen toiminta eri yritysten toimitusjohtajana, projektipäällikkönä sekä maakuntaliiton toimialapäällikkönä. Jussi Halttusen osaaminen on rakentunut maa- ja metsätalouden alalta ja laajentunut kauppatieteen alalle aina tohtorin tutkinnon suorittamiseen vuonna 2004. Tutkimustyö on rehtorin tehtävien ohella jatkunut ja se on tuottanut useita konferenssi- ja artikkelimuotoisia julkaisuja yritysten kasvudynamiikan, korkeakoulupohjaisen kasvuyrittäjyyden ja kansainvälisyyden näkökulmista.

Hän on toiminut aktiivisesti ammattikorkeakouluverkoston piirissä esimerkiksi ARENE ry:n (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto)  tehtävissä ARENE:n hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana sekä koulutuksen, T&K-toiminnan ja kansainvälisyyden kehittäjänä. Rehtori Halttunen on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut rakentamassa myös vahvaa  ja tuloksellista yhteistyötä ammattikorkeakoulun, yliopiston ja koulutuskuntayhtymän välille Jyväskylässä. Jussi Halttunen on henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttanut siihen, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu on profiloitunut korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäjänä, Tiimiakatemian toiminnan  kehittäjänä sekä maakunnallisen yrittäjyyspohjaisen yhteistoimintaverkoston vahvistajana. Hän on toiminut ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkoston puheenjohtajana vuosina 2006-2009. Debrecenin yliopisto on myöntänyt Jussi Halttuselle kunniatohtorin arvon ansioista yrittäjyyskoulutuksen kehittäjänä korkeakouluissa. 

Lisätietoja: Jussi Halttunen, rehtori, 0400 644 913, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin sairaanhoitajaopiskelijat ja Veripalvelu järjestävät kaikille avoimen verenluovutustapahtuman

Aika: maanantaina 20.3. klo 11.00–16.00
Paikka: oppimiskeskus Aleren Torilla (Wolffintie 27-31, käynti pääovesta).

Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan.

Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes tuhat verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Luovuttamalla verta voi pelastaa toisen ihmisen hengen.

Mitä minun pitäisi huomioida, jos haluan luovuttaa verta?

• Ota virallinen henkilötodistus mukaan.
• Voit testata, sovitko luovuttajaksi osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi.fi.
• Veripalvelu suosittelee syömään n. 1-2 tuntia ennen luovuttamista.

Lisätietoa:
-    projektipäällikkö Juha Varis, e1600069@edu.vamk.fi
-    tapahtuman facebook-sivut https://www.facebook.com/events/1892024081042499/
-    Veripalvelun verkkosivut www.veripalvelu.fi ja maksuton luovuttajainfo puh. 0800 0 0851

Ensi syksynä koulunsa aloittaa yhteensä 771 vaasalaislasta. Uuden lukuvuoden myötä kielikylpyopetusta saa kahdessa koulussa koko alakouluvaiheen ajan. Sen sijaan musiikkiluokalle etsitään uutta vaihtoehtoa vähäisen hakijamäärän vuoksi.

Uusista koulutulokkaista 549 aloittaa koulupolkunsa suomenkielisessä ja 222 ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Tulevien ekaluokkalaisten vanhempien toiveita on perusopetuksessa kuunneltu herkällä korvalla ja lähes jokainen on pystytty toteuttamaan.

Suurin osa päätöksistä oppilaaksi ottamisesta on tehty maaliskuun alussa. Erikoisluokkien, kuten kielikylvyn päätökset tehdään maaliskuun loppuun mennessä sen jälkeen, kun vanhemmat ovat saaneet esittää toivomuksensa lapsensa koulupolusta.

Kielikylpyopetusta kahdessa koulussa

Alakouluvaiheen kielikylpyopetusta järjestetään tällä hetkellä Keskuskoulussa ja Länsimetsän koulussa Gerbyssä. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti viime vuonna, että Länsimetsästä ei enää siirrytä Keskuskouluun kielikylvyn 3.-6. luokille, vaan siellä aloittavat kielikylpyluokat jatkavat samassa koulussa koko alakoulun ajan.

-       Tavoitteenamme on, että kaupungin keskustasta pohjoiseen ulottuvalla alueella asuvat perheet voivat saada lapselleen alakouluvaiheen kielikylpyopetusta oman alueensa koulussa, kertoo aluerehtori Kari Nummela.

Musiikkiluokalle muutosehdotus

Tänä vuonna musiikkiluokalle tuli vähemmän hakemuksia kuin aikaisempina vuosina. Syksyllä musiikkiluokalla aloittaisi 15 oppilasta runsaan 20 sijaan. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle esitetään, että musiikkiluokalle hakeneet sijoitetaan ensi lukuvuodeksi omaan lähikouluun.

-       Esimerkiksi jos musiikkiluokalle hakeneen lähikoulu on Onkilahden koulu, sijoitettaisiin hakijat samaan luokkaan, mutta luokkaa täydennetään yleisopetuksen oppilailla, kertoo Onkilahden koulun vs. rehtori Markku Nirkkonen.

Muutoksen jälkeen luokan oppilaat tulevat saamaan musiikkiluokalle valmistavaa musiikin opetusta ja tuntimäärä on sama kuin musiikkiluokalla. Musiikkiluokalle voi hakea uudestaan toisen luokan keväällä. Varsinainen musiikkiluokka voidaan perustaa, jos haun jälkeen on riittävä määrä oppilaita.

Vaasassa on voinut valita musiikin painotetun opetuksen ensimmäisestä luokasta lähtien. Muilla paikkakunnilla painotettu musiikin opetus alkaa pääsääntöisesti 3. luokalla. Myös liikuntaa painottava opetus Nummen koulussa on tarkoitus aloittaa vasta 3. luokalla. Hakijoiden vähäisen määrän myötä se ei kuitenkaan toteudu ensi lukuvuonna 2017–18.

Lisätietoja antavat:

Aluerehtori Kari Nummela, puh. 040 754 7702, kari.nummela@edu.vaasa.fi

Onkilahden koulun vs. rehtori Markku Nirkkonen, puh. 040 542 3240, markku.nirkkonen@edu.vaasa.fi

Sammanlagt 771 Vasabarn inleder sin skolgång i höst. Språkbadsundervisning ges i två skolor under hela lågstadietiden under det nya läsåret. Däremot söker man nya alternativ för musikklassen med anledning av få sökanden.  

Av dessa nykomlingar inleder 549 barn sin skolstig inom den finskspråkiga och 222 barn inom den svenskspråkiga grundläggande utbildningen. Man har lyssnat noggrant på önskemålen som föräldrarna till de blivande förstaklassisterna har och nästan varje önskemål har gått att uppfylla. 

Största delen av besluten om elevantagning har fattats i början av mars. Besluten som berör den intensifierade undervisningen, så som språkbad, fattas inom mars månad efter att föräldrarna har fått framföra sina önskemål om barnets skolstig.

Språkbadsundervisning i två skolor

Språkbadsundervisning för elever i åk 1–6 ordnas numera i Keskuskoulu och Länsimetsän koulu i Gerby. Den finskspråkiga sektionen som lyder under nämnden för småbarnsfostran och grundläggande utbildning fattade i fjol beslut om att eleverna från Länsimetsän koulu inte längre övergår till språkbadsundervisning till Keskuskoulu (åk 3–6), utan de språkbadsklasser som inleder sin skolgång i Länsimetsän koulu fortsätter i samma skola under hela lågstadietiden.  

-       Vårt mål är att de familjer som bor inom området som sträcker sig från stadens centrum till norr om staden kan få språkbadsundervisning för sina barn i en skola inom det egna området under hela lågstadietiden, berättar områdesrektor Kari Nummela.  

Ändringsförslag för musikklassen

I år kom det in mindre ansökningar till musikklassen än under de föregående åren. I höst skulle 15 elever i stället för drygt 20 elever börja i musikklassen. För den finskspråkiga sektionen som lyder under nämnden för småbarnsfostran och grundläggande utbildning föreslås att sökandena som sökt till musikklassen placeras i sin egen närskol under det inkommande läsåret. 

-       Exempel: om en elev som sökt till musikklassen har Onkilahden koulu som sin närskola, placeras sökandena i samma klass, men klassen kompletteras med elever från allmän undervisning, berättar Markku Nirkkonen, tf. rektor för Onkilahden koulu

Efter förändringen kommer eleverna i klassen att få musikundervisning som förbereder för musikklassen och timantalet är samma som i en musikklass. I årskurs 2 kan man under våren söka på nytt till musikklassen. En egentlig musikklass kan bildas om tillräckligt många elever ansöker.

I Vasa har man kunnat välja den intensifierade musikundervisningen ända från första klass. Vid övriga orter börjar den intensifierade musikundervisningen i regel från åk 3. Det är även meningen att undervisningen som betonar motion vid Nummen koulu påbörjas först i åk 3. Med anledning av få sökanden kommer det dock inte att ske under inkommande läsår 2017–2018.

Ytterligare information ger:

Områdesrektor Kari Nummela, tfn 040 754 7702, kari.nummela@edu.vaasa.fi

Tf. rektor för Onkilahden koulu Markku Nirkkonen, tfn 040 542 3240, markku.nirkkonen@edu.vaasa.fi

Nuku rauhassa -hankkeen somekanavissa alkaa tänään informaatio- ja kyberturvallisuusteema. Kahden viikon aikana käsittelemme teemaa kattavasti kokonaisturvallisuuden kautta niin vapaaehtoisten kuin viranomaisten näkökulmasta.

Tänään julkaisimme lähettiläämme kirjailija Sofi Oksasen videon, jossa hän painottaa propagandan lukutaidon ja informaatiosodan keinojen tunnistamisen kuuluvan kansalaistaitoihin.

Lisäksi kuluvalla viikolla julkaisemme nuorille tarkoitetun medialukutaito-valistusvideon, jossa mm. opetetaan tunnistamaan valeuutisia ja -medioita. Videon tarkoituksena on avata sitä, miten meistä jokainen voi osallistua informaatio- ja kyberturvallisuuden edistämiseen.

Kahden viikon aikana julkaisemme artikkeleita ja haastatteluja informaatio- ja kyberturvallisuusteemasta. Asiaa avaavia artikkeleita ovat kirjoittaneet mm. Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja kybertutkija Mirva Salminen, jotka molemmat ovat olleet tekemässä helmikuussa julkaistua valtioneuvoston selvitystä Suomen kyberturvallisuudesta, sekä juuri #turpo-kirjan julkaissut Janne ”Rysky” Riiheläinen. Itämeren alueen turvallisuudesta saamme tietoa erityisasiantuntija Antti Sillanpäältä, joka työskentelee Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa (NATO Strategic Communication Center of Excellence) Riikassa.

Lisäksi jaamme tietoa erilaisista osallistumismahdollisuuksista kyber- ja informaatiokursseille ja -seminaareihin.

Paljon muutakin mielenkiintoista ja ajankohtaista kokonaisturvallisuuden kentältä on luvassa Nuku rauhassa -hankkeen somekanavissa. Seuraa meitä ja pysy kartalla mistä puhutaan!

https://www.facebook.com/nukurauhassa/
Twitter ja Instagram: @nukurauhassa #nukurauhassa
www.nukurauhassa.fi
#nukurauhassa #kokonaisturvallisuus #turpo

Nuku rauhassa -hanke

Ainutlaatuinen ja valtakunnallinen, koko juhlavuoden 2017 kestävä Nuku rauhassa -hanke tuo yhteen kaikki keskeiset kokonaisturvallisuuden toimijat: kansalaiset, järjestöt, viranomaiset ja yritykset. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun hankkeen tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietämystä kokonaisturvallisuudesta ja motivoida heitä osallistumaan vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuustyöhön.

Voittoa tavoittelematon hanke toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin ja vastikkeettoman työn osuus on siinä erittäin suuri.

Nuku rauhassa -hanke koostuu eri puolilla Suomea toteutettavasta 10 kokonaisturvallisuustapahtumasta, neljästä asiantuntijaseminaarista sekä viestintäkampanjasta. Hanke huipentuu Helsingin Kansalaistorilla järjestettävään päätapahtumaan elokuussa 2017. Tilaisuuksien yleisötavoite on 300 000 ja laadukkaalla kampanjalla tavoitellaan jopa kahta miljoonaa suomalaista. Kampanjan teemana on Nuku rauhassa - jotta jokainen suomalainen voisi nukkua rauhassa.

Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Kaisa-Maria Tölli
kaisa.tolli@maanpuolustuksentuki.fi tai 040 554 8805

Tiedottaja Lotta Hietaniemi-Sipakko
lotta.hietaniemi@maanpuolustuksentuki.fi tai 040 866 9690

Jämsän ammattiopisto järjestää torstaina 16.3. ja perjantaina 17.3.2017 kukkasidontakilpailun alan opiskelijoille. Mukana on myös venäläiskilpailjoita Leningradin alueelta. Kilpailu järjestetään nyt 23. kerran ja Jämsän ammattiopistossa ensimmäistä kertaa. Samalla Jämsän ammattiopisto käynnistää alan yhteistyön venäläisten kanssa.

Kilpailu on tarkoitettu puutarhatalouden perustutkintoa tai floristin ammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille. Mukana on siis niin nuoria kuin aikuisopiskelijoitakin. Ennakkoon odotetaan tasokkaita töitä. Ne arvioidaan ammattitaidon Suomen-mestaruuskilpailun Taitajan tason mukaisesti. Tehtävät ovat kukkakaupan yleisiä sidontatöitä. Teemana on Kevät, ja sitä toteutetaan kolmella eri tavalla: asetelma kukkasienitekniikalla annettuihin astioihin, ojennettava kimppu, jossa mukana rakennelma ja lahjaesineen koristelu.

Kukkasidontakilpailu on osa suomalais-venäläistä viiden ammattialan kilpailukokonaisuutta Suomessa. Sen tarkoitus on rakentaa kansainvälisiä yhteyksiä sekä nähdä käytännössä, miten alaa toteutetaan toisessa maassa. Muut alat ovat maatalous, kokkilaji, metsäala ja sähköasennus. Kilpailut ovat olleet ammatillisessa koulutuksessa erittäin pidetty osa kansainvälisyystoimintaa.

Tuomaristona toimivat osallistujaoppilaitosten kouluttajat eli tuomaristo on suomalais-venäläinen. Tuomarina on muun muassa floristiikan kouluttaja ja floristimestari Katri Gummerus Jämsän ammattiopistosta. Suomen kukkakauppiasliitto valitsi hänet vuoden floristiksi 2015. Gummerus on toiminut kukkakauppiasliiton ammattilaiskilpailujen tuomarina ja sekä kansainvälisten Skills-ammattitaitokilpailujen valmentajana yli 15 vuotta.

Lisätietoja

Katri Gummerus, kouluttaja ja floristimestari, Jämsän ammattiopisto, puh. 040 341 4469
Outi Honkanen, kouluttaja, Jämsän ammattiopisto, puh. 040 341 4333

Kutsu viestimille

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan kilpailua 16. – 17.3.2017. Parhain aika on torstaina klo 13 jälkeen, jolloin on jo valmiita töitä nähtäväksi. Viimeinen kilpailutyö sidotaan perjantaiaamuna ja palkinnot jaetaan noin klo 14.

Paikka: Jämsän ammattiopisto, Metsäoppilaitoksentie 14, Jämsänkoski (yläkampuksen kukkasidontaluokat)