Antalet sökande till Vamia, Vasas yrkesutbildning, nådde samma storleksklass som i fjol. Antalet förstahandssökande var nu 680.

Glädjande var antalet sökande till den engelskspråkiga montörsutbildningen (mechanical fitter), som var 126. Trots det var antalet sökande till motsvarande finskspråkiga utbildningar bara en aning lägre än förra året. Utbildningen börjar nu för första gången i Vasa.

Inom yrkesutbildningen har man också s.k. fortgående ansökan, varvid man också kan söka sig till utbildning under terminen. Under läsåret var det 36 studerande som sökte via den fortgående ansökningen till Vamia om att få komma och studera på skolan.

Resultaten av vårens gemensamma ansökan publiceras 15.6.2017. Eventuella lediga studieplatser som blir kvar kan sökas fr.o.m. 16.6.2017.

Ytterligare upplysningar:
Rektor Åsa Stenbacka: 040 750 7030
Biträdande rektor Johan Lindman: 040 549 7440

Suomen Sotaveteraaniliitto ry                                                                           Mediatiedote

17.3.2017   

51. sotaveteraaniviikko päättyy 

Kaikille veteraaneille samat kotipalvelut 

Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton keskeisimpänä tavoitteena on saada valmisteluun lakiesitys, jolla kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille toteutetaan vuoden 2019 alusta samanlaiset kotipalvelut kuin mitä sotainvalideille sotilasvammalain nojalla jo nyt korvataan. 

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikille sodan käyneille tarjotaan samat yhteiskunnan kotipalvelut. Valtio käski miehet sotaan. Valtion pitää hoitaa tämäkin elämänvaihe. 

Valtakunnallista Sotaveteraaniviikkoa vietetään 51. kerran 11.-19. maaliskuuta. Nimikollaan sotaveteraanit palauttavat mieleen talvisodan merkityksen sekä kertovat ajankohtaisista tavoitteistaan. Viikko on vuodesta 1967 ajoitettu talvisodan päättymispäivän mukaan. 

Viikon valtakunnallinen päätösjuhla on Hartolassa sunnuntaina 19. maaliskuuta. Juhlapuheen pitää puolustusministeri Jussi Niinistö. Juhla on samalla Hartolan Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla ja sen naisjaoston 45-vuotisjuhla.   

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe on saatavissa Sotaveteraaniliiton internet-sivuilta 19.3.2017
www.sotaveteraanit.fi
 

Lisätietoja:  
Suomen Sotaveteraaniliitto
Toiminnanjohtaja Markku Seppä
Puh. 09 6126 2012 tai 0400 921 332 
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi      

Hartolan Sotaveteraanit
Puheenjohtaja Heikki Havas
heikki.havas@phnet.fi

Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry koordinoi yhdessä oikeusministeriön ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa Suomi100 -ohjelmistoon kuuluvan, kuntavaaleja edeltävän vaalipaneelikiertueen. Paikallisten yhteistyötahojen järjestämissä paneeleissa nostetaan keskusteluun kaikkia kuntalaisia koskevia ajankohtaisia asioita, unohtamatta teemoja, joita lisääntyvä maahanmuutto ja yhteiskunnan monimuotoistuminen välttämättä tuovat mukanaan. Kampanjan tavoitteena on myös herättää uusien suomalaisten mielenkiintoa yhteiskunnallista osallistumista kohtaan.

Vaalipaneelitilaisuuksia järjestetään yhteensä yli 20 paikkakunnalla, aina Helsingistä Rovaniemelle. Kussakin paneelissa käsitellään tiettyjen, koko kiertuetta koskevien, yhteisten teemojen lisäksi paikallisia erityiskysymyksiä. Paneeleihin kutsutaan osanottajia jokaisesta ehdokkaita asettavasta puolueesta. Tilaisuudet ovat täysin puolueettomia. Myös yleisöllä on mahdollisuus esittää tilaisuuksissa kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille.

Pääkaupunkiseudulla paneeleja järjestetään vielä seuraavasti:

Helsinki, kulttuurikeskus Caisa, ke 22.3. klo 16.00-17.30

Vantaa, kaupungintalo, ke 22.3. klo 18.00-20.00

Suomen riistakeskus myönsi helmikuussa poikkeusluvat kahdeksan porovahinkoja aiheuttavan ahman pyytämiseksi. Saaliiksi saatiin maaliskuun puoliväliin mennessä kuusi urosta ja kaksi naarasta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan saaliiksi saadut naarasahmat olivat nuoria yksilöitä, jotka eivät ole lisääntyneet. Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pyydettiin kolme ahmaa Enontekiöltä, kaksi Inarista ja yksi ahma sekä Sodankylän, Savukosken että Sallan alueelta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin poikkeusluvalla sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle on kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat.

Luonnonvarakeskuksen marraskuun lopussa antaman lausunnon mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan viime vuonna 220–250 ahmaa. Ahma on levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle ja ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi

puh. 029 431 2304  sami.tossavainen@riista.fi

Urpo Kainulainen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Lappi

puh. 029 431 2252 urpo.kainulainen@riista.fi

Moniheli ry – Network of Multicultural Associations in cooperation with the Advisory Board of Ethnic Relations coordinates an election panel discussion tour before the municipal elections as part of the Suomi Finland 100 programme.

The panels are organised by local cooperation partners and tackle timely topics arising from the increasingly diverse Finnish society that concern all municipalities.

The objective of the campaign is also to create awareness and interest in social issues and participation among migrants and new arrivers in Finland.

Altogether over 20 panels are organised all around Finland, from Helsinki to Rovaniemi. In addition to the questions that concern every municipality, local issues will be discussed at each panel. Representatives of each party are invited to the panels which are entirely impartial events. The panels are organised mainly in easy Finnish with the possibility to ask questions in English.

Upcoming panels in the Helsinki Metropolitan Area:

Helsinki, Cultural Centre Caisa, Wed. 22.3., 4 - 5:30pm

Vantaa, City hall, Wed. 22.3., 6pm – 8pm

Reserviläisliitto on menossa ensi viikolla Eduskunnan kuultavaksi puolustusselontekoon liittyen. Liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola linjasi tänään liiton näkemyksiä ja esityksiä puolustuksemme kehittämisen osalta. Pohjolan mukaan selonteon isot linjaukset ovat kunnossa.

- Selonteossa linjataan, että vahvuutta nostetaan 50.000 hengellä niin, että sodan ajan vahvuutemme nousee 280.000 henkilöön. Selonteossa on hieman epämääräisesti määritelty se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja ovatpa jotkut epäilleet, että kyse on vain laskentatavan muutoksesta. Totean tässä liiton odotusarvona olevan, että sodan ajan joukkojen määrä nousee niin, että muodostamme lisää, reserviläisistä muodostettavia paikallispataljoonia. Että oikeasti vahvistamme paikallispuolustusta.

Reserviläisliitto on jo pari vuotta pitänyt esillä paikallispuolustuksemme vahvistamisen tarvetta Ukrainan tapahtumiin liittyen. Raisiossa puhunut Pohjola palautti mieleen, että Krimin niemimaalle ilmaantui vieraita joukkoja eikä kukaan tehnyt vastarintaa. Venäjä valtasikin Krimin käytännössä laukaustakaan ampumatta.

Puheenjohtaja Ilpo Pohjolan mukaan paikallispuolustusjärjestelmäämme kehittämällä on varmistettava, että Suomessa pystytään järjestäytyneeseen vastarintaan yllättävissä ja nopeissakin tilanteissa. Tehokkain ja edullisin tapa on lisätä paikallispataljoonien lukumäärää ja sijoittaa niihin vapaaehtoisia reserviläisiä.

- Näiden vuonna 2014 annettujen ja nyt puolustuspoliittisessa selonteossa olevien, julkisten tietojen perusteella voisi tavoitteeksi asettaa vähintään paikallispataljoonien määrän tuplaamisen niin, että niiden henkilövahvuus kasvaisi 30.000 henkilöllä. Erittäin hyvään tilanteeseen pääsisimme, jos paikallispuolustuksen vahvuutta kasvatettaisiin vielä toisella 30.000 hengellä, jolloin jokaisessa maakunnassa olisi jo kolme paikallispataljoonaa.

Selonteossa viitataan myös pohjoismaisiin kodinturvajärjestelmiin mutta uusille rakenteille Reserviläisliitto ei näe tarvetta. Olennaista on, että nykyistä paikallispuolustusjärjestelmää vahvistetaan ja se nojautuu jatkossa enemmän vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen varaan.

- Tässä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen roolin tulee olla erittäin merkittävä. Lisäksi järjestelmän tulee vahvasti nojautua reserviläisjärjestöjen kenttäkelpoisuutta ja ampumataitoja sekä maanpuolustustahtoa ylläpitävän toiminnan varaan. Näiden muodostama kokonaisuus on tehokkain ja edullisin tapa lisätä puolustuksemme tehoa sekä toimintavalmiutta ja -nopeutta. Tosin lisärahaa tämäkin vaatii eikä pelkästään MPK:lle vaan kaikille mukana oleville tahoille. Lisärahaahan on selonteossa varattukin runsaat 50 miljoonaa euroa, josta pieni osa voidaan varmasti korvamerkitä tähän käyttöön.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhui tänään Raision Reserviläiset ry:n lipunnaulaus ja -vihkimistilaisuudessa. Lisätietoja antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.

Turun ammattikorkeakoulussa vietetään kansainvälistä viikkoa 27.–31.3.2017 ICT-cityssä, Lemminkäisenkadulla sekä Ruiskadulla ja samanaikaisesti Salon kampuksella. Turkuun saapuu kymmeniä vieraita erityisesti eurooppalaisista yhteistyökorkeakouluista, mutta myös muualta päin maailmaa. Viikon aikana vierailijat pitävät asiantuntijaluentoja, tutustuvat tutkimusryhmien toimintaan, Turun AMK:n oppimisympäristöihin sekä Turun yrityksiin.

Vieraita tulee monilta eri aloilta ja tänä vuonna yhteistä, monialaista toimintaa on lisätty, koska viime vuoden vieraat kokivat sen positiivisena lisänä viikon antiin.

- Meillä on ideahuutokauppa ja tulevaisuuden projekteja valmisteleva workshop. Vieraat ja Turun AMK:n oma väki pääsevät pitchaamaan ideoita asiaan kuuluvasti SparkUpin tiloissa. Toki meillä on myös alakohtaisia luentoja, jotta opiskelijat pääsevät kuulemaan alan ulkomaisia asiantuntijoita. Luentoja on keskiviikkona ICT-cityssä sosiaalialalle ja torstaina terveysalalle Ruiskadun kampuksella, kertoo KV-asioiden koordinaattori Taina Nordgren.

- Yrittäjyyteen ja digitaalisuuteen liittyviä luentoja on vastaavasti Lemminkäisenkadun ja ICT-cityn kampuksilla torstaina. Kaikkien vieraiden yhteiseen ohjelmaan kuuluu myös tiistaina vieraille järjestettävä Innopeda-työpaja, jossa tuodaan tutuksi Turun AMK:n toimintatapoja ja innovaatiopedagogiikkaa, jolla kasvatetaan tulevaisuuden osaajia ja pitkällä tähtäyksellä yritysten kilpailuetua, toteaa KV-asioiden suunnittelija Päivi Oliva.

Salon-päivänä keskiviikkona 29.3. on tarjolla niin terveysalan kuin yrittäjyyden luentoja. Luennot ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia, ja paikkana ovat Ylhäistentien auditoriot. Samalla pääsee tutustumaan myös Salon toimipisteen innovatiivisiin oppimisympäristöihin kuten BisnesAkatemian tiloihin. 

TERVETULOA KUULEMAAN JA TUTUSTUMAAN AVAJAISIIN

maanantaina 27.3. ICT-Cityssä, Joukahaisenkadulla klo 16.30 – 18.30

Ohjelmassa:

• Turun kaupungin ja Suomi 100 -juhlavuoden tervehdys, kansainvälisten asioiden päällikkö, Mika Akkanen, Turun kaupunki
• Avaus, rehtori Vesa Taatila, Turun AMK
• koulutusjohtaja Juha Kontio, Liiketalous, ICT ja kemiantekniikka
• koulutusjohtaja Marjut Putkinen, Terveys ja hyvinvointi
• Cocktail ja seurustelua

Viikko antaa erinomaisen mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuden yhteistyötä, verkostoitua, vaihtaa ajatuksia ja parhaita käytäntöjä partnerikorkeakoulujemme henkilöstön kesken. Samalla myös Turun AMK:n tutkimusryhmät esittelevät toimintaansa ja suunnittelevat tulevaisuuden yhteistyötä ja mahdollisia hankeideoita vieraiden kanssa.

Kulttuuri- ja oheisohjelmana kansainväliset vieraat pääsevät tutustumaan Turkuun opastetulla kierroksella sekä kokeilemaan suomalaista saunaa.

Lisätiedot:

KV-asioiden koordinaattori Taina Nordgren, Terveys ja hyvinvointi, puh. +358 40 355 0421

KV-asioiden suunnittelija Päivi Oliva, Liiketalous, ICT ja kemiantekniikka, puh. +358 50 5985 606

Lauantaina 25.3. klo 12:00, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 2

FM Sanna-Mari Äyrämön digitaalisen kulttuurin väitöskirjan ”In Order to Enable Meaningful Playing: How to Support Player's Learning through Digital Game Narrative Design” (Merkityksellistä pelaamista tarjotaksemme: Kuinka tukea pelaajan oppimista digitaalisen pelinarratiivisuunnittelun kautta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Petri Lankoski (Södertörn University) ja kustoksena professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjatutkimuksessaan Äyrämö pyrki muodostamaan pelinarratiiviin liittyviä käsitteellisiä työkaluja, joilla voitaisiin tukea erityisesti oppimispelisuunnittelijoiden työtä. Jotta pelinarratiivisuunnittelulle voitaisiin esittää suosituksia tai sunnittelumalleja, täytyy ensin tietää, mitä narratiivilla halutaan tässä yhteydessä tarkoittaa. Tähän kysymykseen vastaamista vaikeuttaa viimeisen neljän vuosikymmenen ajan monilla aloilla kukoistanut runsas kiinnostus narratiivia kohtaan. ’Narratiivin’ monimuotoinen käyttö on myös johtanut käsitteen merkityksen epämääräistymiseen. Modernin pelitutkimuksen piirissä ’narratiivi’ on ollut erityisen kiistanalainen käsite.

Oppimispelien suunnittelu toteutetaan yleensä monitieteisissä työskentelytiimeissä, jonka jäsenille narratiivi-käsite saattaa merkitä ensisijaisesti erilaisia asioita: oppimisen asiantuntijalle narratiivi kytkeytyy ehkä nimenomaan narratiiviseen tietämisen tapaan ja tähän liittyviin pedagogioihin, kun taas pelin grafiikasta ja muusta esillepanosta vastaava suunnittelija tarkastelee narratiivia todennäköisesti erilaisten ilmaisukeinojen ja kerrontatekniikoiden näkökulmasta. Myös pelien tarinasisällön suunnittelu on oma suunnittelullinen osa-alueensa, joka taas voi liittyä oppimisen aihepiiriin joko suoraan tai epäsuorasti.

Äyrämön väitöstutkimuksessa selvitettiin digitaalisten pelien suunnittelijoiden suunnitteluoppaissa esittämiä narratiivikäsityksiä, ja pyrittiin näin löytämään välttämättömät ainekset pelisuunnittelijan ’narratiiville’. Olemassaolevaa narratiiviteoriaa hyödyntäen Äyrämön tutkimuksessa muodostettiin suunnitteluviitekehys, jonka avulla oppimispelien suunnittelijat voivat hahmottaa toisaalta suunnitteilla olevan narratiivisen pelin erityispiirteitä, toisaalta yksittäisten suunnitteluratkaisujen roolia pelin usein laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden sisällä. Työssä muodostettu suunnittelumalli ohjaa suunnittelijaa tarkastelemaan ratkaisujaan erityisesti pelaajan pelikokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaankin soveltaa oppimis- ja hyötypelisuunnitteluun, mutta myös olemassa olevien oppimispelien kriittiseen tarkasteluun.

– Pelinkehityshän voidaan nähdä syklisenä prosessina, jossa toistuvat (uudelleen)suunnittelu ja muodossa tai toisessa hankittu kritiikki pelin kulloisellekin versiolle, Äyrämö toteaa.

Ehdotettu suunnittelumalli havainnollistaa tarinallisen pelisuunnittelun valtavan moniulotteiset mahdollisuudet. Lisäksi työssä rakennettu narratiivisuunnittelun lähestymistapa tunnistaa digitaalisten pelien uniikin potentiaalin mediamuotona, joka pystyy tarjoamaan pelaajalleen tulokulman tarina-ainekseen, kerronnallisuuteen ja jopa narratiiviseen ajatteluumme ikään kuin tiedostavan välimatkan päästä. Johtopäätöksenä voidaankin ajatella, että narratiivisissa digitaalisissa peleissä piilee vielä pitkälti hyödyntämätöntä potentiaalia esimerkiksi erilaisten metakognitiivisten taitojen ymmärtämisen ja oppimisen kannalta.

Lisätietoja:

Sanna-Mari Äyrämö, puh. 040 702 2587, sanna-mari.ayramo@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi.

Sanna-Mari Äyrämö on kirjoittanut ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 2002. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 pääaineenaan kirjoittaminen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, 307 Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; ISBN 978-951-39-6997-4 (nid.); ISBN 978-951-39-6998-1 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh.  040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Teos on luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6998-1

Jyväskylän aikuisopisto järjestää keskiviikkona 22.3.2017 klo 15–17.00 Avoimet ovet ammattiin -tapahtuman Viitaniemen kampuksella (Viitaniementie 1 A, Jyväskylä). Tapahtuma on tarkoitettu kaikille aikuisopiskelusta ja ammatillisista opinnoista kiinnostuneille, ja se tarjoaakin erinomaisen mahdollisuuden tutustua aikuisopiston monipuoliseen koulutustarjontaan, aloihin sekä eri tapoihin opiskella aikuisena. Lisäksi tarjolla on henkilökohtaista ohjausta opintoihin.

Aikuisopiskelulle on tyypillistä aidoissa työympäristöissä oppiminen. Opiskelijat järjestävätkin avoimissa ovissa erilaisia toiminnallisia esittelypisteitä, joissa on luvassa muun muassa elvytystä ja ensiapua, pop up -valokuvausta, niska-hartiahierontaa, jalkojen kuormitustutkimusta, 360-virtuaalimatka luovalle kampukselle, lettutarjoilua ja käsityötuotemyyntiä.

Tapahtumassa näkyvät myös uudet oppimistavat ja -ympäristöt, joista esimerkkeinä ovat pimeän ajon simulaattori sekä maarakennus- ja yhdistelmäajoneuvosimulaattori. Simulaattorit mahdollistavat muun muassa alkuharjoittelun turvallisessa ympäristössä. Kävijät voivat kokeilla myös turvavyöautossa turvavyön pitävyyttä silloin, kun auto menee katon kautta ympäri tai kun se tekee äkkipysäyksen 50 kilometrin tuntivauhdilla.

Lisäksi esittelyssä ovat uudet ja syksyllä 2017 käynnistyvät media-alan tutkinnot: media-alan perustutkinto (mediapalvelujen toteuttaja) sekä media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Nämä parhaillaan haussa olevat koulutukset keskittyvät monikanavaiseen viestintään. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto korvaa puolestaan syksyllä nykyajan vaatimuksiin uudistuneena aiemman kone- ja metallialan tutkinnon. Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa digitalisaatio tulee vahvasti osaksi koulutusta, ja esimerkiksi 3D-mallinnus ja -tulostaminen ovat oleellinen osa opintoja.

Avoimissa ovissa onkin mahdollista tutustua 3D-tulostukseen, jolla valmistetaan erilaisia pieniä kappaleita muovista. 3D-mallinnusta käytetään puolestaan suunnittelun työkaluna kalustealan opinnoissa ja tapahtumassa on mahdollista nähdä, kuinka tapahtuu suunnittelusta tuotteeksi -prosessi.

Aikuisopiskelu sopii kaikille, jotka harkitsevat ensimmäistä ammatillista tutkintoaan tai haluavat suorittaa kesken jääneet opintonsa loppuun sekä alanvaihtajille ja lisäkoulutusta tarvitseville. Olennaista on, ettei aikuisen tarvitse läheskään aina opiskella kaikkia asioita alusta vaan hänen aiempi opiskelu- ja työtaustansa huomioidaan aina opintopolun suunnittelussa.

Paikalla ovat myös Jyväskylän oppisopimuskeskus, Jämsän ammattiopisto ja Jyväskylän aikuislukio kertomassa omista koulutus- ja opiskeluvaihtoehdoistaan aikuisille.

Kutsu viestimille
Tiedotusvälineet ovat tervetulleita avoimiin oviin ke 22.3.2017 klo 15–17.00. Paikalla on myös Jyväskylän aikuisopiston rehtori Pirjo Kauhanen.
Paikka: Jyväskylän aikuisopisto, Viitaniementie 1 A, Jyväskylä

Lisätietoja:
Rehtori Pirjo Kauhanen, Jyväskylän aikuisopisto, puh. 040 341 6152, pirjo.kauhanen(at)jao.fi
Tapahtuman käytännön järjestelyistä, markkinointiassistentti Hanna Kuusisto, Jyväskylän aikuisopisto, puh. 040 341 6379, hanna.kuusisto(at).jao.fi
Avoimien ovien koko ohjelma: www.jao.fi/aikuisopisto/avoimetovet

Centria Bulletin on Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehti, jossa julkaistaan Centria-ammattikorkeakoulun henkilöstön kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita. Lehden tarkoituksena on levittää tietoa Centria-ammattikorkeakoulussa tehtävästä opetus-, tutkimus- ja kehitys- sekä asiantuntijatyöstä.

Centria Bulletinin ensimmäinen numero julkaistaan tiistaina 21.3. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Vuoden 2017 seuraavien numeroiden on suunniteltu ilmestyvän elo-syyskuun vaihteessa sekä marras-joulukuussa.

Ensimmäisen lehden artikkeleissa käsitellään muun muassa digitalisaatiota sekä opetuksen että tutkimus- ja kehitystyön näkökulmasta. Lena Segler-Heikkilä avaa digitalisaation mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun kieltenopetuksessa. Leena Toivanen esittelee Centria tutkimus ja kehityksen  digitalisaatiohankkeita yleisellä tasolla. Jari Isohanni ja Heidi Kaartinen kertovat omissa artikkeleissaan tarkemmin näiden hankkeiden digitalisaatiosovelluksista. Johanna Hautamäki ja Tarja Mäkitalon artikkelissa avataan kokeilevan kehittämisen työskentelyprosessia.

Kahdessa artikkelissa kerrotaan opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisestä: Mia Holmbäckin artikkeli käsittelee verkkokurssin päivittämistä, Paula Santapakan artikkeli erään sovelluksen käyttöönottoa opetuksessa.

Marko Forsell pohtii artikkelissaan, millainen on nykypäivän hyvä johtaja ja miten sellaiseksi tullaan. Esko Johnson esittelee musiikinharrastajia käsitteleviä tutkimuksiaan ja tutkimusmetodeja. Timo Kinnunen kertoo oppikirjan kehitys- ja kirjoitusprosessista. Hannele Myntti kertoo artikkelissaan, millaista on muuttaa kokonainen kirjasto uusiin tiloihin.

Lehden verkko-osoite on www.centriabulletin.fi, josta ensimmäisen numeron artikkelit ovat luettavissa 21.3. alkaen.

Lisätietoja: Tietopalvelupäällikkö Hanna-Riina Aho, p. 044 725 0061, hanna-riina.aho@centria.fi

Perjantaina 24. maaliskuuta, klo 12:00, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Kirsi Piitulaisen fysioterapian väitöskirjan ”The Effectiveness of 12 Months’ Intensive Shoulder Strength Training on Disability, Health-Related Quality of Life and Shoulder Function after Rotator Cuff Repair” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä ylilääkäri, LKT, dosentti Esa-Pekka Takala (Työterveyslaitos, Helsinki) ja kustoksena professori Arja Häkkinen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Olkapääkipu on kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus länsimaissa. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeistä olkapään harjoittelua on tutkittu melko vähän, eikä toimivinta kuntoutusmuotoa ole voitu vielä osoittaa. Aikaisempien tutkimusten mukaan olkakipu vähenee leikkauksen jälkeen merkittävästi, mutta toimintakykyyn, lihasvoimaan ja nivelliikkuvuuteen jää huomattavia puutteita.

Kansainvälisiä työkaluja tarvitaan toimintakyvyn haitan arviointiin

Piitulaisen väitöskirjatutkimukseen liittyi olkapääkivun toiminnallista haittaa arvioivan the American Shoulder and Elbow Surgeons Shoulder Assessment Form (ASES) - kyselylomakkeen suomenkielisen version tutkiminen. Englanninkielinen kyselylomake suomennettiin, jonka jälkeen sitä testattiin olkakipupotilailla. Kyselylomakkeen toistettavuutta ja luotettavuutta selvittävään tutkimukseen osallistui 105 olkakipupotilasta. Suomenkielinen ASES-kyselylomake osoittautui luotettavaksi ja nopeaksi seulontakyselyksi.

Kiertäjäkalvosimen ongelma vaikuttaa lihasvoimaan

Vuoden kestävään harjoittelututkimukseen osallistui 67 kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen läpikäynyttä potilasta Keski-Suomen keskussairaalasta. Tutkimuksessa selvitettiin tehostetun olkapään harjoittelun vaikutusta toimintakykyyn, terveyteen liittyvään elämänlaatuun sekä olkapään lihasten voimaan ja liikkuvuuteen. Potilaat satunnaistettiin harjoittelu- tai kontrolliryhmään. Harjoitteluryhmä ohjattiin tekemään vuoden ajan olkapään tehostettua voimaharjoittelua, johon kuului neljä fysioterapeutin ohjauskertaa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kontrolliryhmä sai puolestaan ainoastaan tavanomaisen, leikkauksen jälkeisen ohjauksen.

Tutkimuksessa ilmeni, että leikatun olkapään voima jäi heikommaksi verrattuna leikkaamattomaan. Olkapään sisäkiertovoima oli vuoden jälkeen palautunut leikkaamattoman olkapään tasolle, mutta ulkokierto- ja nostovoima jäivät selvästi alhaisemmalle tasolle. Lihasvoiman heikentyminen voi johtaa muun muassa kipuoireisiin, ja siten vaikeuttaa työtä ja vapaa-ajan harrastuksia.

Kotiharjoittelu ei välttämättä riitä palauttamaan lihasvoiman puutosta

Tutkimustulosten mukaan olkapään tehostettu voimaharjoittelu ei ollut tavanomaista harjoittelua vaikuttavampaa. Molemmilla ryhmillä leikatun olkapään toimintakyky parantui merkittävästi vuoden seurannan aikana, vaikka leikatun olkapään voima jäi heikommaksi kuin leikkaamattoman. Kolmen vuoden seurannassa toimintakyky säilyi muuttumattomana. On kuitenkin otettava huomioon, että tutkimustulokseen on voinut vaikuttaa harjoitteluryhmän heikko sitoutuminen harjoitteluun. Tulosten mukaan tehostettua voimaharjoittelua ei kuitenkaan ole järkevää ohjata leikkauksen jälkeen kaikille potilaille, koska suuri osa potilaista toipui hyvin. Tärkeää olkapään lihasvoiman palautumisessa on nimenomaan harjoittelun säännöllisyys. Kliinisessä työssä ASES-lomakkeen rutiininomainen käyttö olkapääpotilaiden toimintakykyä arvioitaessa on suositeltavaa, jotta toimintakyvyltään heikoimmat potilaat ohjattaisiin kuntoutukseen riittävän ajoissa.

Lisätietoja:
Kirsi Piitulainen, puh. 040 5830 913, kirsi.piitulainen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Kirsi Piitulainen (os. Jokelainen) kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta v. 1981 ja valmistui fysioterapeutiksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta v. 1986. Hän suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2007. Vuodesta 2010 alkaen Piitulainen on työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalassa mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusprojekteissa ja Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella projektityöntekijänä tai tohtorikoulutettavana.

Tutkimus perustuu Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian yksikössä toteutetun tutkimuksen aineistoon. Väitöstutkimus tehtiin Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala sekä Jyväskylän yliopisto.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health; 256, 104 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0356-1070; 256, ISBN 978-951-39-6993-6 (nid.), ISBN 978-951-39-6994-3 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6994-3

Instrumentariumin tiedesäätiö on jakanut nuorille lääketieteen, luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoille apurahoja yhteensä 900 000 euroa. Säätiön suurimman 100 000 euron apurahan sai dosentti Mikko Airavaara Helsingin yliopistosta.

Vuonna 1970 perustettu Instrumentariumin tiedesäätiö myönsi farmakologian ja lääkekehityksen dosentti Mikko Airavaaralle Helsingin yliopistosta Instrufoundation Fellow -apurahan biolääketutkimukseen. Biotekniikan instituutissa toimiva tutkimusryhmä tutkii aivoinfarktin mekanismeja sekä sitä, miten biologisilla lääkkeillä voisi edistää aivoinfarktista toipumista. Väestön ikääntyessä aivoinfarktit tulevat yleistymään. Jo nyt aivohalvauksen terveydenhuollonkustannusten on arvioitu olevan 1,1 miljardia euroa Suomessa. Solutason mekanismit aivoinfarktissa ja hitaasti kehittyvissä hermorappeumasairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa tai Alzheimerin taudissa, ovat itse asiassa hyvin pitkälti samoja. Aivoinfarktissa muutokset ovat kuitenkin kokoluokaltaan täysin omaa luokkaansa, ja siksi aivoinfarkti mallina luo mahdollisuuden tutkia hermokantasolujen tai tulehdussolujen säätelymekanismeja aivan ainutlaatuisella tavalla. ”Tämän rahoituksen turvin pystymme tehostamaan tutkimustamme, josta jo nyt on tekeillä erittäin mielenkiintoisia julkaisuja”, sanoo Airavaara.

Kaikkiaan Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi 51 apurahaa. Pääosa apurahoista meni vastaväitelleille tai väitöskirjatyötä valmisteleville tutkijoille. Seitsemän 50 000 euron apurahaa myönnettiin post-doc tutkijoille jatkokouluttautumiseen huippuyliopistoissa Australiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Säätiön hallituksen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, on tyytyväinen apurahojen määrästä väitelleille tohtoreille. ”Haluamme olla mukana vahvistamassa nuorten tieteentekijöiden omien tutkimusryhmien muodostumista ja heidän urakehitystä”, sanoo Ylä-Herttuala.

Instrumentariumin tiedesäätiön tarkoituksena on tukea lääketieteen sekä teknisten ja luonnontieteiden laitteisiin ja menetelmiin liittyvää tutkimustyötä. ”Tiedesäätiö on onnistunut hyvin varainhoidossaan, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa apurahamäärän kasvattamisen, jota kautta voimme auttaa tutkijoita saavuttamaan tavoitteitaan, uutta tietoa, meidän kaikkien eduksemme”, kertoo tiedesäätiön asiamies FT Markku Lämsä.

Yhteystiedot

Markku Lämsä, FT, Instrumentariumin tiedesäätiön asiamies

Sähköposti markku.lamsa@instrufoundation.fi

Puh. 040 5015800

FaT Mikko Airavaara

Sähköposti mikko.airavaara@helsinki.fi

Puh. 050 4480944

http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/airavaara/

https://twitter.com/airavaaralab

Lista apurahojen saajista julkaistaan säätiön internetsivuilla: www.instrufoundation.fi

Apurahojen julkistamistilaisuus on tiistaina 21.3.2017 klo 16:00 alkaen, Kuortaneenkatu 2, Helsinki. Media on tervetullut paikalle esittämään kysymyksiä apurahansaajille ja säätiön edustajille. Ilmoittautumiset säätiön asiamiehelle.

Elinvoimaisen ja menestyvän hevostalouden perusta on vahva kotimainen hevoskasvatus. Hevoskasvatuksella tuotetaan ammattiinsa sopivia hevosia yritystoimintaa, harrastusta tai urheilua varten.

Sunnuntaina 26.3.2017 järjestetään Jokimaan raviradalla Lahdessa keskustelutilaisuus hevoskasvatuksesta. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten koulutuksella sekä nykyisten ja tulevien hevoskasvattajien yhteen saattamisella voidaan edistää kotimaisen hevoskasvatuksen vetovoimaa. Tilaisuus on maksuton, ja se on tarkoitettu kaikille hevoskasvatuksesta kiinnostuneille. Juontajana toimii toimittaja, kirjailija Ronja Salmi, joka tunnetaan mm. Ystäväni hevonen -televisio-ohjelmasta.

Tilaisuuden järjestää Uudet hevoskasvattajat -koulutushanke, joka on saanut rahoitusta EU-osarahoitteisesta Manner-suomen Maaseudun kehittämisohjelmasta (2014-20). Hankkeen toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa.

Hankkeen vuosien 2017-18 aikana järjestämä koulutuskokonaisuus sisältää hevoskasvatuksen ja jalostuksen koulutuspäiviä ja avoimia seminaareja. Merkittävä osa koulutusta on ns. kasvattajakummitoiminta, jonka tavoitteena on tiedon siirtäminen kokeneilta kasvattajilta aloittelijoille. Koulutukset toteutetaan Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, mutta niihin on mahdollista osallistua myös muualta Suomesta.

Ohjelma
13:00 Kahvitarjoilu ja tervetuloa!

• Ajankohtaista kotimaisesta hevoskasvatuksesta, Minna Mäenpää, Suomen Hippos
• Hevoskasvatuksen tulevaisuuden näkymät, Sirpa Pussinen, HAMK
• Mikä motivoi jaksamaan ja jatkamaan – osaamisen ja vastuu siirtäminen maatilalla, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Liisa Murto
• Ammattina hevoskasvattaja – kasvattajakummien tarinat ja esittely
• Tulevan koulutustarjonnan esittely, Menna Rantala, HAMK

15:00 Päätös

Osallistujilla mahdollisuus lähteä mukaan klo 15:30 käynnistyvälle tallialuekierrokselle sekä jäädä seuraamaan klo 16 käynnistyviä raveja.

Ilmoittautuminen 22.3. mennessä www.hippos.fi/hevoskasvattajat. Keskustelutilaisuutta on mahdollista seurata myös suorana Uudet hevoskasvattajat -nimiseltä YouTube-kanavalta.

Paikka: Jokimaan ravirata, Jokimaankatu 6, 15700 Lahti
Aika: 26.3. klo 13-15

Lisätietoja:
Menna Rantala, etunimi.sukunimi@hamk.fi tai p. 040 352 9913
www.hippos.fi/hevoskasvattajat

Ruoka ja juoma maistuvat erilaiselta eri tilanteissa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin yhteinen The Box -virtuaalihanke selvitti, miten keinotekoinen, rikastetulla todellisuudella viimeistelty nauttimistilanne vaikuttaa kahvin makukokemukseen.

Palautapa mieleen kesän ensimmäisen uuden perunan maku, saunaoluen ensi puraisu tai kauan himoittu mansikkakakku. Niin ruoan sesonkien vaihtelut kuin nauttimistilanteet antavat maistettavaan ruokaan oman, ainutkertaisen lisänsä.

The Box -hankkeessa selvitettiin, miten rikastettu ja sekoitettu todellisuus vaikuttaa asiakaskokemukseen. Aidon baristan tarjoilema standardoitu kahvituote sai uudenlaisia konnotaatioita riippuen siitä, maistoiko koehenkilö sitä Helsingin keskustan aidossa kahvilassa vai siellä kuvatun miljöökuvamateriaalin keskellä The Box -elämystilassa Helsingin Etelä-Haagassa.

–Keskeisenä ajatuksena on tutkia, pystytäänkö kahvilakokemus siirtämään Helsingin keskustan kahvilasta mixed reality -kahvilaan. Siis sellaiseen, jossa osa miljööstä on digitaalista (näkymä katuvilinään, äänimaisema, osa muista kahvilavieraista), mutta osa käsin kosketeltavan todellista (kahvi, barista, jotkut kahvilavieraat). Asiakkaiden kahvilakokemusta mitattiin Helsingin keskustan kahvilassa sekä The Boxissa, kuvaa yliopettaja Teemu Moilanen tutkimusasetelmaa.

–Ensi vaiheen alustavat tulokset ovat erittäin innostavia. Mixed reality -kahvila on hyvinkin aidon tuntuinen, ja joiltain osin jopa alkuperäistä miellyttävämpi. Kuitenkin tuloksissa nousi esiin, että kahvi jopa maistui erilaiselta ja siitä saatiin eri nauttimispaikoissa erilaisia virikkeitä. Jos pystymme siirtämään kahvilakokemuksen Helsingin keskustasta laitakaupungille, pystymme yhtä hyvin siirtämään New Yorkin Riihimäelle. Reaaliaikainen yhteys tarjoaa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia, Moilanen ennustaa.

Kahvitutkimus on jatkumoa Gastro Helsinki -messuilla tammikuussa 2016 lanseeratulle The Box -elämyshankkeelle. Gastrossa messukävijät vietiin makumatkalle Suomen kansallismaisemiin, tunturien laelle, metsän siimekseen ja mökkilaiturille. Seuraavaksi The Box tutkii ja simuloi hologrammein Rovaniemen omaa poikaa, Joulupukkia. 

The Box -hankkeessa syntyy vuosina 2016–2018 useita rikastetun todellisuuden palveluympäristöjä, joissa asiakkaat kokevat ainutlaatuisia elämyksiä. Hanke tarjoaa hotelli-, ravintola-, matkailu- ja elämysalan yrityksille uudenlaisia palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustoja. Samalla synnytetään konkreettisia, suomalaisia tuotteita, palveluja ja innovaatioita globaaleille markkinoille. 

Lisätietoja kahvitutkimuksesta: yliopettaja Teemu Moilanen p. 040 510 7317
Lisätietoja The Box -hankkeesta: projektipäällikkö Pasi Tuominen p. 040 488 7536
Kuvapyynnöt: lehtori Eeva Puhakainen, p. 040 488 7166
etunimi.sukunimi (a) haaga-helia.fi

www.thebox.fi / #thebox / #whatsinthebox / www.facebook.com/imagineeringbox/

Hankkeen yhteiskumppaneita ovat Tekesin ja Haaga-Helia amk:n lisäksi Manchester Metropolitan University, Universidado do Algrave, Hotelschool den Hague, Metos, Pixoi, Pinto, CMB Ravintolat, Flik, Fantasia Works, Hotel Haaga ja Sinebrychoff sekä Ähtäri Zoo.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden viime vuosina nopeasti kasvanut määrä haastaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän. Maahanmuuttajien nopea integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kaikkien etu. 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset (esimerkiksi kansalais- ja kansanopistot) vastaavat suurelta osalta maahanmuuttajien kielikoulutuksesta. Näiden oppilaitosten etu maahanmuuttajien koulutuksessa on nopea reagointi ja matala kynnys: ne pystyvät muokkamaan opetussunnitelmiaan vastaamaan yhteiskunnan tarpeita lyhyellä varoitusajalla.

Minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajilla itsellään on suomalaisesta koulutusjärjestelmästä? Mikä toimii, mitä pitäisi kehittää? Mitä terveisiä he lähettäisivät päättäjille? Entä miten maahanmuuttajien koulutusta kehittäisivät vapaan sivistystyön opettajat?

Kansanvalistusseura ja Vapaa Sivistystyö ry kutsuvat päättäjiä keskustelemaan maahanmuuttajien opinpolkujen sujuvoittamisesta. Tilaisuus järjestetään Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) perjantaina 24.3. kello 9–11.

Kokemusasiantuntijoiden paneelissa kuullaan eritaustaisia maahanmuuttajia, joita kaikkia yhdistää osallistuminen vapaan sivistystyön opintoihin ja kokemus onnistuneesta kotoutumisesta. Tilaisuudessa esitellään myös opetus- ja kulttuuriministeriön vastikään julkistetut ehdotukset vapaan sivistystyön osalta onnistuneen kotoutumisen tukemiseksi.

Tilaisuus on osa Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEA:n koordinoimaa ImplOED-hanketta, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja saamista aikuiskoulutuksen piiriin. Hanke on Euroopan komission rahoittama.

Kansalaisinfo: ”Kieli on avain työhön ja Suomeen” – mitä muuta tarvitaan onnistuneeseen opinpolkuun kohti kotoutumista?

Aika: perjantai 24.3. klo 9–11
Paikka: Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Ilmoittaudu 23.3. mennessä.

Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi

Digitalisoituvassa maailmassa monissa töissä tarvitaan yhä enemmän lukemista, kirjoittamista tai vieraita kieliä. Oppimiseen liittyvät vaikeudet ovat yleisiä, myös aikuisilla. Kun työntekijöiden odotetaan oppivan koko ajan uutta, pienetkin oppimisen ongelmat voivat haitata entistä enemmän työtä.

- Tarjolla on onneksi apuvälineitä, jotka helpottavat työntekoa myös digimaailmassa, hankepäällikkö Päivi Vartiainen sanoo.

OPPI-VA -hankkeen toimenpiteet tukevat työntekijöiden selviytymistä työn muutoksessa, kehittävät työpaikkojen viestintää ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Hankkeeseen haetaan juuri nyt osallistujiksi työpaikkoja palvelu- kuljetus- ja elintarvikealoilta. Hanke tarjoaa työpaikoille aluksi kartoituksen, jolla selvitetään työntekijöiden kokemia oppimisen haasteita. Kartoituksen tekee Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus. Kartoituksen pohjalta kullekin työpaikalle kootaan pakki sille sopivista apuvälineistä ja sovelluksista.

Älypuhelimen ja tietokoneen sovelluksilla voi helpottaa monia töitä, mutta sovellusten valintaan ja käyttöön tarvitaa ohjausta. Erilaisten oppijoiden liiton asiantuntijat esittelevät työpaikoilla sopivia sovelluksia ja ohjaavat niiden käyttöön kädestä pitäen. Tietokone- ja puhelinsovellusten lisäksi apua työhön voivat tuoda esimerkiksi sanelimet ja puhuvat laskimet.

- Hankkeen tavoite on, että työpaikoilla opitaan käyttämään apuvälineitä ja uskalletaan puhua oppimisen vaikeuksista ja tuen tarpeesta, Vartiainen sanoo.

Arviolta 20–25 prosentilla aikuisista on oppimisvaikeuksia, jos mukaan lasketaan kaikki mahdolliset oppimisen vaikeudet. Vaikeuksia voi olla esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä tai tilan hahmottamisessa.

Kaikki hankkeen toimenpiteet ovat työpaikoille maksuttomia. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman valtakunnallisen hankkeen kesto on 2.1.2017 – 31.1.2019. Hankkeen päätoteuttajana on TSL. Osatoteuttajina asiantuntijapanoksensa hankkeeseen tuovat Murikka-opisto, Erilaisten oppijoiden liitto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus. Sidosryhmätukea antavat SAK, SEL, AKT ja PAM.

Lisätietoja: www.oppi-va.fi
hankepäällikkö paivi.vartiainen@tsl.fi, 040 7639657.

Kalusteiden poistomyynti 
28.3.-29.3.2017 klo 10-18, Kanavuori, Varikkotie 160, Vaajakoski

Yliopiston käytössä olevissa varastotiloissa Kanavuoren kallioluolastossa järjestetään käytettyjen kalusteiden poistomyynti ti 28.3. ja ke 29.3. Poistomyynti on avoin kaikille.

- Yliopisto tiivistää toimitilojaan ja kalusteiden tarve vähenee. Nykyisin tilat kalustetaan kompakteilla ja ergonomisilla kalusteilla. Digitalisaation myötä myös hyllyjen ja kaappien tarve on vähentynyt huomattavasti - esimerkiksi avohyllyjä ei käytetä juuri ollenkaan. Yliopisto huomioi varastojen tyhjentämisessä ympäristövastuullisuuden tarjoamalla käyttökelpoisia kalusteita uudelleen käytettäväksi, hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo.

Myytävää tavaraa riittää molemmille päiville, sillä kalusteita on yli 1000 kappaletta, mm. toimistopöytiä, kaappeja ja työtuoleja. Osa kalusteista on vähän käytettyjä ja erittäin hyväkuntoisia. Myytävänä ei ole Artekin kalusteita eikä muita arvohuonekaluja. Kaikki kalusteet on hinnoiteltu ja ne maksavat n. 2-50 euroa/kpl. Maksu käteismaksuna paikan päällä (pankkikortti käy) ja kalusteet pitää kuljettaa pois myyntipäivien aikana klo 18 mennessä.

Myytäviä kalusteita ei voi varata ennakkoon. Huom! Osa kalusteista on ollut sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa, jonka vuoksi ne pitää puhdistaa ennen käyttöönottoa. Hankinta on ostajan omalla vastuulla, yliopiston vastuu päättyy ostohetkeen.

Myyntiin liittyvät tiedustelut vain sähköpostitse, osoite: kalustemyynti@jyu.fi

Muita lisätietoja:
Tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen, puh. 040 805 4998

r.jyu.fi/kalustemyynti

Ajo-ohje Kanavuoreen Jyväskylän suunnasta:

Poistu Vaajakosken ABC:n liikenneympyrästä Kuopion suuntaan ysitielle. Käänny noin 500 metrin päästä oikealle Varikkotielle (Kuopiontien) sillan alitse, jatka suoraan noin 200 metriä, kunnes tulet risteykseen. Käänny risteyksestä vasemmalle ja aja suoraan noin 900 metriä.

Linja-autoyhteys: 13K, keskusta - Leivonmäki.

Korkeakoulujen yhteishaussa on tarjolla yhä useampi monimuoto- tai etäopiskeluun perustuva koulutusohjelma. Verkko-opintoina suoritettavat tutkinnot ovat houkutteleva vaihtoehto työssäkäyville, alanvaihtajille ja syrjäseudulla asuville.

Etäopinnoissa kiinnostaa niiden riippumattomuus ajasta ja paikasta. Ne mahdollistavat opintojen joustavuuden ja mukauttamisen erilaisiin elämäntilanteisiin. Opinnoissa voi keskittyä olennaiseen – oppimiseen ja sitä kautta tutkinnon saamiseen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa voi opiskella esimerkiksi tradenomin tutkinnon käymättä kertaakaan kampuksella.

– Kiinnostus verkkotyöskentelyyn kumpuaa monesta tekijästä. Se on osa laajempaa kulttuurin muutosta ja ajan henkeä, mutta toki siihen vaikuttaa myös kansallinen päätöksenteko. Täytyy pitää mielessä, että tekniikasta ei saa tulla itse tarkoitus. Oppiminen ja tutkinnon suorittaminen tässä on kaikkien yhteinen tavoite, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Anne Pohjus.

Etäopinnot vaativat organisointikykyä –  ja kaistaa 

Etäopintoihin kuuluvat toiminnot vaativat paljon myös tietoverkkoyhteyksiltä. Verkkoalustojen käyttö, luennoille osallistuminen ja kommunikointi tarvitsevat onnistuakseen riittävän tiedonsiirtonopeuden, tasalaatuisen yhteyden sekä tarvittavan tietoturvan.

– Toimiva verkkoyhteys mahdollistaa tulevaisuuden ajasta ja paikasta riippumatta työnteon ja opiskelun. Mahdollisuudet verkossa kasvavat koko ajan ja tietoliikenneyhteyksien on vastattava näihin tarpeisiin. Suomen Seutuverkot tekevät työtä sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus tarttua näihin tilaisuuksiin mutkattomasti valokuituyhteyden päästä, toteaa Suomen Seutuverkot ry:n puheenjohtaja Jarno Laitinen.    

Yhteystiedot:

Jarno Laitinen
puheenjohtaja
Suomen Seutuverkot ry 

puheenjohtaja@seutuverkot.fi 
+358 20 775 0881

seutuverkot.fi

Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen ja puolivälitarkasteluun kuukauden kuluttua. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttävät, että yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen suunta käännetään leikkauksista kasvuun. Tällä on merkittävä vaikutus myös yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen ilmapiiriin sekä siihen, ettei osaamistase entisestään heikkene. Tutkimusrahoitus lisää talouskasvua. Merkittävät talouspolitiikan toimijat – IMF, OECD, ETLA, Talouspolitiikan arviointineuvosto – ovat todenneet, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu liikaa ja tilanne on korjattava.

Yliopistojen pääomittamiseen miljardi euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johtama lisärahoitustyöryhmä on valmistellut syksystä lähtien malleja ”osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen ottaen huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet”. Lisärahoituksen yhdessä on pohdittu yliopistojen pääomittamista. 

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mielestä yliopistojen pääomittamisen tulisi olla vähintään 1 miljardin euron luokkaa ennen kuin sillä olisi oikeasti vaikutusta. 1 miljardi euroa pääomaan tarkoittaa 3 %:n tuotolla 30 miljoonaa euroa vuosittain, joka vastaa suuruudeltaan Helsingin yliopiston apteekkirahojen leikkausta.

-        Pääomittaminen ei korvaa yliopistojen perusrahoitusta, mutta se antaa oikean signaalin kääntää rahoituskehitystä jälleen nousu-uralle, liitot toteavat.

Perustutkimus on innovaatioiden pohja

OECD tekee maa-arviota suomalaisesta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä. Koko raportti julkistetaan kesäkuussa, mutta sen alustavia suosituksia käytetään hyödyksi hallituksen puolivälitarkastelussa. Ensitietoja tuloksista kuultiin OKM:n ja TEMin järjestämässä seminaarissa 8. helmikuuta. Niiden valossa raportti vaikuttaa melko innovaatiokeskeiseltä ja painottaa yritysvetoista t&k -yhteistyötä.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto muistuttavat, että perustutkimus on kaikkien innovaatioiden perusta. Rahoitusleikkaukset ovat vieneet Tekesiltä noin 130 miljoonaa viime vuonna ja 150 miljoonaa euroa tästä vuodesta lukien. Liittojen mielestä on oikein, että tulevassa kehysriihessä lisätään Tekesin tutkimusrahoitusta. Myös Suomen Akatemian kautta jaettavan tutkijalähtöisen perustutkimuksen rahoitusta tulee lisätä.

-        On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on vahva perustutkimus. Tämä mahdollistaa sen, että maailmalla tehtävää huippututkimusta voidaan ymmärtää ja hyödyntää Suomen T&K&I toiminnassa, korostaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

-        Pitkäkestoiset investoinnit tutkimukseen ja korkeimpaan opetukseen ovat ainoa keino kääntää innovaatiotalous pysyvästi kasvu-uralle. Jos hallituksen uudet lippulaivahankkeet suunnitellaan hyvin, voivat ne tukea joitain aloja, mutta niillä ei ratkaista läheskään kaikkia tutkimuksen perushaasteita, puhumattakaan Suomen palauttamisesta koulutetuimpien kansakuntien joukkoon, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen lisää.

Hanke- ja kärkirahoitukset aiheuttavat byrokratiaa

Suora perusrahoitus vaikuttaa parhaiten yliopistojen toimintaedellytysten parantamiseen. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto muistuttavat, että erilaiset hankerahat ja kärkihankkeet lisäävät byrokratiaa. Hakemis- ja raportoimisrumba vievät tutkijoiden työaikaa pois itse tutkimuksen tekemiseltä. Erilaisia rahoitushimmeleitä on nyt jo liikaa.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Kaarle Hämeri (Professoriliitto), 040 568 4487;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 3402 725;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), 040 7508 284 

Matkailusta kiinnostuneiden perheiden kannattaa suunnata lauantaina 25.3.2017 klo 10 – 14 Jyväskylän lentoasemalle. Lennokas lauantai –tapahtumapäivässä esitellään matkakohteita, lentoasemaa ja tapahtuman lukuisien yhteistyökumppaneiden toimintaa. Klo 11 on erityinen infopaketti Islannin matkailusta. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lapsille on luvassa muun muassa kuuma-ilmapallokorin esittelyä, talutusratsastusta, kasvomaalauksia, askartelutyöpajoja ja ohjattuja matkajumppatuokioita. Arpajaisissa on palkintona matkailulahjakortteja.

Tempauksen järjestävät Jyväskylän ammattiopiston 22 ensimmäisen vuoden matkailuvirkailijaopiskelijaa yhteistyössä Jyväskylän aikuisopiston kanssa. Tapahtuman järjestäminen tarjoaa opiskelijoille käytännönläheisen tavan oppia ja kävijöille arvokasta tietoa lentoasemasta, matkakohteista ja alueen yrityksistä.

Lentoasemapäivän järjestäminen on opiskelijoiden koko kevään suurin oppimisprojekti. He ovat suunnitelleet päivän sisällön, hankkineet yhteistyökumppanit ja hoitaneet markkinoinnin. Matkakohde-esittelyt ovat myös opiskelijoiden kädenjälkeä.

Syksyllä 2016 opintonsa aloittaneet matkailuvirkailijaopiskelijat ovat kuluneen lukuvuoden aikana opiskelleet matkailualan asiakaspalvelua, myyntiä ja neuvontaa.

Jyväskylän Liikenne tarjoaa ilmaisen linja-autokuljetuksen tapahtumaan nopeimmille Jyväskylän keskustasta. Kuljetus lähtee Matkakeskukselta Jyväskylän lentoasemalle Tikkakoskelle klo 9.40 ja paluukuljetus lentoasemalta takaisin Jyväskylään klo 12.00. Mukaan mahtuvat vain nopeimmat, joten pyydämme ilmoittautumaan etukäteen osoitteeseen ao165822@jao.fi.

Tapahtumapäivänä on ilmainen sisäänpääsy myös Suomen Ilmavoimamuseoon (Tikkakoskentie 125) klo 11-17.

Tapahtumapäivässä ovat mukana myös Aeronaut, Jyväskylän Liikenne, Hiekkalan Hevostila, Kanavateatteri, Keski-Suomen luontomuseo, Matkapojat, Matkavekka & Lomamatkat, Nordea, Oriflame, Pohjolan Matka, Silja Line, S-Market Saarijärvi, S-Market Äänekoski, Suomen Ilmavoimamuseo, Varjola ja Visit Jyväskylä.

Lisätietoja:

Henna Räikkönen, matkailualan opettaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 6031
Esa Kainulainen, lentoaseman päällikkö, Finavia, puh. 040 834 8610
Essi Tarvainen, matkailuvirkailijaopiskelija, Jyväskylän ammattiopisto puh. 040 088 7592

--