Keskustan Ovaska: Oppilaitosten kannettava vastuunsa nuorten äänestysaktiivisuudesta
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ihmettelee oppilaitosten käytäntöä sulkea ovensa demokratialta. Yle uutisoi maanantaina (20.3.), että vuoden 2012 kuntavaaleissa alle kolmannes alle 30 -vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Myös nuorten ehdokkaiden määrä laski edellisiin vaaleihin verrattuna.

-  Korkea äänestysaktiivisuus on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden vastuulla. Etenkin nuorten demokratiasuhdetta on vahvistettava. On hätkähdyttävää, että osa yhteisistä oppilaitoksistamme ja korkeakouluistamme vieraannuttaa äänestysikäiset opiskelijansa äänestämisen kaltaisista kansalaisoikeuksista, puoluesihteeri Jouni Ovaska hämmästelee.

Erityisesti useissa ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa kuntavaalit eivät saa näkyä millään tavalla oppilaitosten käytävillä. Oppilaitokset näkevät usein poliittisen toiminnan vain hankaloittavan oppilaitosten perustehtäviä eli koulutusta ja tutkimusta. Ovaska pitää kansanvallan porttikieltoa tarpeettomana.

-  Oppilaitokset voisivat ottaa esimerkkiä Lapin yliopistosta. Siellä koulutus ja kampuselämä eivät ole häiriintyneet poliittisten toimijoiden sisäänmarssista, vaan se on tuonut yhden yhteiskunnan tärkeistä sektoreista luonnolliseksi osaksi opiskelijoiden arkea. Lapin kokemukset toimivat rohkaisevana esimerkkinä myös muille oppilaitoksille, Ovaska esittää.

-  Suomi on monin tavoin ollut kansanvallan edelläkävijä. Miten on mahdollista, että maassa, joka antoi ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden, oppilaitokset jarruttavat demokratian edistymistä, Ovaska kysyy.

Lisätietoja: Jouni Ovaska 040 717 1145

Mielikuva sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityskentästä kaipaa tarkennusta. Julkisessa sote-keskustelussa huomio on kiinnittynyt suuryrityksiin, joiden osuus sote-toimialan yrityskannasta on kuitenkin vain 0,2 %.

Keskustelusta ovat pitkälti unohtuneet ne mikrokokoiset eli 1-9 henkilöä työllistävät sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset, joiden lukumäärä Suomessa on 17 749 ja prosenttiosuus peräti 95,2 % toimialan yrityskannasta (Tilastokeskus 2014). Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa tuottaa 18 653 yritystä.

Kuntoutusalalla yli 1000 yritystä

Pelkästään kuntoutusalalla toimii Suomessa pitkälti yli tuhat mikro- ja pk-kokoista yritystä ja lisäksi yli kaksi tuhatta ammatinharjoittajayrittäjää. Valtaosalla yrityksistä liikevaihto vaihtelee välillä 250.000 – 500.000 euroa. Monet niistä ovat toimineet jo vuosikymmenien ajan. Yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja maksavat veronsa aina Suomeen.

Eri puolilla maata – syrjäiset seudut mukaan lukien – toimivat mikro- ja pk-yritykset tuottavat suuren osan kansalaisten liikunta-, työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseen tarvitsemista kuntoutuksen avopalveluista. Ne ovat vastanneet jo vuosikymmenien ajan myös vaikeavammaisille lähipalveluina tuotettavasta, Kelan järjestämästä vaativasta avokuntoutuksesta, jota ei tuoteta julkisella sektorilla lainkaan.

Palveluketjut ovat hioutuneet toimiviksi ja tieto kulkee yli sektorirajojen. Tiedonkulusta tulee entistäkin vaivattomampaa, kun kansallisesta Potilastiedon arkistosta (Kanta) löytyvät jatkossa potilaan suostumuksella niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla syntyvät potilastiedot.

Toimivan ja kustannustehokkaan sote-järjestelmän edellytyksenä on, että sote-päättäjät mieltävät yritysten jo nyt merkittävän panoksen palveluntuottajina ja pitävät huolta siitä, että toimialan tuhansilla pienillä palveluntuottajayrityksillä on mahdollisuudet olla mukana tarjoamassa palvelujaan uudessa sote-ajassa.

Sote-uudistustyöllä ja valinnanvapauslainsäädännöllä on hyvät tavoitteet. Kuntoutusalan mikro- ja pk-yritykset ovat mielellään mukana kehittämässä toimivaa ja reilua valinnanvapausjärjestelmää.

Lisätietoja:

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry

Paula Sarias, puheenjohtaja, paula.sarias@fysios.fi, 0400 687 243

Leila Salonen, toiminnanjohtaja, leila.salonen@fysi.fi, 040 749 8706

Suomalainen kilpailukyky ja talouskasvu on rakennettu insinööriosaamisen varaan. Mihin suuntaan osaaminen on menossa, mikä on insinöörin rooli tulevaisuuden globalisoituvassa Suomessa?

Maaliskuun 22.-23., kuluvan viikon keskiviikkona ja torstaina Lahden Sibeliustaloon kokoontuu yli 150 insinööriosaamisen ja koulutuksen asiantuntijaa valtakunnalliseen Inssiforumiin. Joka toinen vuosi järjestettävän valtakunnallisen tapahtuman järjestämisvastuu on tällä kertaa Lahden ammattikorkeakoululla, jonne kapula siirtyi 2015 Helsingin Metropolia AMK:lta.

Kaksipäiväisen tapahtuman aloittavat ajankohtaiset puheenvuorot cyberturvallisuuden professori Jarno Limnélliltä (Aalto-yliopisto), joka kertoo turvallisuudesta digiajalla sekä Lahti2017-tapahtumapäällikkö Jesse Kiurulta, joka tuo esille sitä, miten LAMKin insinööriosaamista tarvittiin maailmanmestaruuskisojen kulisseissa. Inssiforumin rinnakkaissessioissa käsitellään digitalisaatiota, robotisaatiota, biotaloutta ja kiertotaloutta sekä sitä, miten insinöörikoulutuksen täytyy muuttua vastatakseen nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin – vai täytyykö sen muuttua. Inssiforumissa julkistetaan myös tapahtumaan liittyvän käytäntölähtöisen insinööriosaamisen opiskelijakilpailun voittaja.

Ensimmäisen kerran Inssiforum järjestettiin vuonna 2010 Hämeenlinnassa, minkä jälkeen se on järjestetty 2012 Tampereella ja 2015 Helsingissä.
 
Päivien ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta http://www.lamk.fi/tapahtumat/inssiforum2017 

Lisätietoja:

Silja Kostia, yksikön johtaja / Dean
Lahden ammattikorkeakoulu / Lahti University of Applied Sciences
Tekniikan ala / Faculty of Technology
+ 358503871901

Jyväskylän Paviljogissa järjestetään kirjamessut lauantaista sunnuntaihin 25.–26.3. Vastapaino on messuilla mukana omalla osastollaan (C-235). Löydät meidät päähallista.

Vastapainolla on messuilla myös kolme ohjelmanumeroa:

lauantai 13.00
Antti Eskola: Vanhuus. Haastattelijana professori Marja Jylhä.

sunnuntai 13.00
Teemu Muhonen ja Jari Hanska: Eläketurma. Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Haastattelijana kustantaja Kimmo Jylhämö.

sunnuntai 14.30
Hannah Arendt: Totalitarismin synty, Vita activa ja Eichmann Jerusalemissa – raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Äärioikeiston noususta, pakolaisuudesta ja poliittisen arvostelukyvyn välttämättömyydestä keskustelevat Martina Reuter, Tuija Parvikko, Ante Holmila ja Jouni Tilli. Puheenjohtajana Kimmo Jylhämö.

Lämpimästi tervetuloa messuille!

Asaad Al- Khattab toimi entisessä kotimaassaan Irakissa lähes kahdeksan vuotta röntgenhoitajana. Hän osallistui Amiedussa maahanmuuttajien hoito- ja kasvatusalan ammatilliseen osaamiskartoitukseen ja nyt hänen matkansa jatkuu Amiedulla lähihoitajaopintojen parissa.

Asaad Al- Khattab, 31, muutti Suomeen kolme ja puoli vuotta sitten entisestä kotimaastaan Irakista. Hän ei ollut saanut siellä työstään sairaalassa enää hetkeen palkkaa, mutta jatkoi töitä, koska halusi auttaa ihmisiä. Kun hän menetti kotinsa ja omaisuutensa pommituksissa, oli aika lähteä. Nyt hän haluaa auttaa ihmisiä työkseen Suomessa.

”Lähden opiskelemaan lähihoitajaksi Amiedulla, jotta pystyisin työllistymään pian. Sen jälkeen pohdin röntgenhoitajan opintoihin jatkamista, mutta koska Suomessa voi opiskella minkä ikäisenä tahansa, haluan ensin mukaan suomalaiseen työelämään”, sanoo Asaad Al- Khattab.

Asaad osallistui Amiedulla osaamiskartoitukseen, jossa selvitetään käytännön tehtävien avulla ammatillisen osaamisen taso, verrataan sitä suomalaiseen perustutkintoon ja arvioidaan, mikä olisi kullekin osallistujalle nopein reitti työelämään. Asaadin tulosten perusteella hänelle suositeltiin lähihoitajaopintoja, jonka sisällöt ja kesto on räätälöity. Osaamista täydennetään suomalaisen työelämän vaatimilta osin, eikä ammattitaitoista henkilöä kouluteta turhaan uudestaan.

”Asaadin laaja-alainen ammattitaito tuli esille kartoituksessa, jossa hänen taitojaan kartoitettiin lähinnä hoidon ja huolenpidon osiosta, jossa on muun muassa paljon hoidollisia toimenpiteitä ja kädentaitoja vaativia tehtäviä. Kartoituksessa seurattiin ja arvioitiin myös kysymyksin asiakkaiden kohtaamista hoidollisissa tilanteissa”, kertoo Amiedun kouluttaja Eija Wellman.

Asaad onkin suorittanut kotimaassaan lähimpänä röntgenhoitajakoulutusta vastaavan kaksivuotisen koulutuksen Mosulin yliopistossa. Todistusten saaminen on kuitenkin mahdotonta Isiksen valtaamalta alueelta. Amiedun osaamiskartoituksesta Asaad sai kirjallisen arvion ammatillisesta osaamisestaan, työssä tarvittavista henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kielellisestä valmiudesta. Lähihoitajaopinnot Amiedussa ovat nyt alkamassa.

”Aloitan opinnot iloisella mielellä. Haen myös töitä samaan aikaan, jotta voisin tehdä töitä jo opiskeluaikana. Aloitan uutta elämää, joten olen onnellinen kaikesta työstä mitä saan tehdä, mutta eniten haluan auttaa ihmisiä”, sanoo Asaad Al- Khattab.

Tärkeitä Asaadin mielestä on pitää mieli avoimena, kun muuttaa uuteen maahan. Sen lisäksi pitää kunnioittaa kulttuuria, opetella kieli ja olla kärsivällinen.

”Veljeni asui Suomessa, joka helpotti päätöstä valita Suomi. Olisin voinut muuttaa muuallekin, mutta maa teki minuun vaikutuksen. Haluan asua täällä, koska ihmiset ovat ihania, rehellisiä ja Suomessa on rauhallista. Täällä ihmiset tietävät mitä haluavat elämältä ja suomalainen yhteiskunta toimii hyvin. Olen saanut jo paljon ja haluan antaa myös takaisin. Tämä on minun maani”, sanoo Asaad Al- Khattab hymyillen.

Lisätietoja:
Eija Wellman
kouluttaja
Amiedu
puhelin: 020 7461 602
eija.wellman@amiedu.fi

SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) tarjoaa korkeakoulutukseen tukevaa ohjausta ja neuvontaa maahan muuttaneille. Palvelut on suunnattu kaikille siirtolaisille, jotka ovat kiinnostuneet korkeakoulutuksesta ja haluavat aloittaa korkeakouluopinnot suomalaisessa korkeakoulussa. Jyväskylän yliopiston SIMHE-toimisto on siirtynyt yliopiston koulutuspalvelut -yksikköön, hakijapalveluiden ja muiden opiskelun tukipalveluiden yhteyteen.

Miltä näyttävät maailmaa mullistavat teknologiset megatrendit? Miten bisnes muuttuu? Kuinka yritys pysyy  menossa mukana?

Digijohtajaksi-hanke järjestää keskisuomalaisille pk-yrityksille Edelläkävijät2017-tapahtuman 27.3.2017 klo 12.30-17.00. Maksuttomaan tapahtumaan on ilmoittautunut yli 100 mikro- ja pk-yrityksen edustajaa.  

Tapahtumassa yrittäjät tutustuvat tulevaisuutta mullistaviin teknologioihin. Tavoitteena on herättää ajatuksia siitä, kuinka liiketoiminta muuttuu ja mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo. Osallistujia myös tuetaan verkostoitumiseen helpon ja tehokkaan verkostoitumistyökalun avulla.

Tapahtuma sisältää viisi rinnakkaista vuorovaikutteista asiantuntojaluentoa: IoT:sta liiketoimintaa, Maailman mullistava lohkoketjuteknologia, Sosiaalinen media – hulluuden highway, Kyberistä kilpailuetua ja Tiedonhallinta pilvipalveluiden aikakaudella.

Keynote-puheenvuoron pitää Suomen johtaviin digiasiantuntijoihin kuuluva Ville Tolvanen: "Eniten muutoksesta hyötyvät he, jotka ryhtyvät hyvissä ajoin hyödyntämään verkon loputtomia mahdollisuuksia".

Digijohtajaksi-hanketta toteuttaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin DIKO -hankkeen kanssa.

Lisätietoja

Katja Järvelä, projektipäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 6425
Kerttu Pylvänäinen, kehityspäällikkö, Keski-Suomen Yrittäjät, puh. 050 407 0077

www.digijohtajaksi.fi
www.jao.fi/digijohtajaksi

Toimituksille tiedoksi

Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen, joka järjestetään Jyväskylän Paviljongissa (Lutakonaukio 12, Jyväskylä) Ville Tolvasen puheenvuoro on klo 15.30 – 16.30. Hän on toimittajien haastateltavissa klo 15.00

Tiedotetta korjattu: tapahtumapäivä on 28.3.2017

Miltä näyttävät maailmaa mullistavat teknologiset megatrendit? Miten bisnes muuttuu? Kuinka yritys pysyy  menossa mukana?

Digijohtajaksi-hanke järjestää keskisuomalaisille pk-yrityksille Edelläkävijät2017-tapahtuman 28.3.2017 klo 12.30-17.00. Maksuttomaan tapahtumaan on ilmoittautunut yli 100 mikro- ja pk-yrityksen edustajaa.  

Tapahtumassa yrittäjät tutustuvat tulevaisuutta mullistaviin teknologioihin. Tavoitteena on herättää ajatuksia siitä, kuinka liiketoiminta muuttuu ja mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo. Osallistujia myös tuetaan verkostoitumiseen helpon ja tehokkaan verkostoitumistyökalun avulla.

Tapahtuma sisältää viisi rinnakkaista vuorovaikutteista asiantuntojaluentoa: IoT:sta liiketoimintaa, Maailman mullistava lohkoketjuteknologia, Sosiaalinen media – hulluuden highway, Kyberistä kilpailuetua ja Tiedonhallinta pilvipalveluiden aikakaudella.

Keynote-puheenvuoron pitää Suomen johtaviin digiasiantuntijoihin kuuluva Ville Tolvanen: "Eniten muutoksesta hyötyvät he, jotka ryhtyvät hyvissä ajoin hyödyntämään verkon loputtomia mahdollisuuksia".

Digijohtajaksi-hanketta toteuttaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin DIKO -hankkeen kanssa.

Lisätietoja

Katja Järvelä, projektipäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 6425
Kerttu Pylvänäinen, kehityspäällikkö, Keski-Suomen Yrittäjät, puh. 050 407 0077

www.digijohtajaksi.fi
www.jao.fi/digijohtajaksi

Toimituksille tiedoksi

Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen, joka järjestetään Jyväskylän Paviljongissa (Lutakonaukio 12, Jyväskylä) Ville Tolvasen puheenvuoro on klo 15.30 – 16.30. Hän on toimittajien haastateltavissa klo 15.00

Viikosta 13 alkaen Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät Kauha & Kukkaro -tapahtumia, joissa jokainen voi päivittää omat tiedot kotijuhlien etiketistä. Tavat muuttuvat ja uudistuvat ajan kuluessa. Kuinka esimerkiksi tulisi suhtautua kännykän käyttöön tai valokuvaamiseen juhlissa?

Kevät on juhlien aikaa. Tänä vuonna on syytä suurempaankin juhlaan, kun juhlimme myös 100-vuotiasta Suomea. Tavat muuttuvat ja uudistuvat ajan kuluessa ja on hyvä miettiä kännykän käytön lisäksi myös, miten valokuvaamiseen suhtaudutaan juhlissa? Mietityttääkö kutsukortin teksti kevään valmistujaisjuhlia järjestettäessä? Kuinka naisena pukeudut juhliin, jos asukoodina on tumma puku? Mitä antaa lahjaksi syntymäpäiväsankarille, joka ei toivo mitään. Kuinka nopeasti kiitoskortti tulisi saada eteenpäin? Eiketti on hyvä olla hallussa.

– Juhlaetiketti ei ole orjallisesti noudatettava sääntö, vaan ohje, joka auttaa meitä käyttäytymään kauniisti, painottaa Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Kuuluitpa sitten juhlien isäntäväkeen tai osallistut juhliin vieraana, luot hyvän vaikutuksen käyttäytymällä hyvien tapojen mukaisesti, kannustaa Hopsu-Neuvonen.

Juhlaetiketti-tapahtumia ympäri Suomea

Kauha ja kukkaro -viikon juhlaetiketti -tapahtumissa on mahdollisuus oppia uutta ja kerrata vanhaa kodin juhlaetikettiin liittyen. Martat toivottavat kaikki tervetulleeksi kiinnostaviin tapahtumiin kuuntelemaan ja keskustelemaan kotitalousasiantuntijoiden johdolla. Osassa tapahtumista myös kokataan!

Kun juhlaetiketti on halussa, on juhliin valmistautuminen huolettomampaa. Se myös kannustaa järjestämään monenlaisia juhlia kotona.

Tervetuloa tapahtumiimme! (Paikkakunnat ja ajankohdat tiedotteen lopussa.)

Lue lisää kotijuhlista Marttojen uudistetusta verkkopalvelusta.

Osallistu keskusteluun somessa: #suomi100 #juhlatkotona #syödäänyhdessä

Lisätietoja

Marttaliitto Arja Hopsu-Neuvonen, kehittämispäällikkö
050 511 8116 arja.hopsu-neuvonen@martat.fi

Marttaliitto Ella Airola, neuvonnan harjoittelija
050 512 3330 ella.airola@martat.fi

Tervetuloa tapahtumiimme!

HÄMEENLINNA
29.3. klo 13.00-14.00

Juhlaetiketti-luento, Etelä-Hämeen Martat, Birger Jaarlin katu 21

JOENSUU
27.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-tilaisuus, Pohjois-Karjalan Martat, Koskikatu 5-7, Marttakeskus

JYYVÄSKYLÄ
29.3. klo 18.00-19.00
Juhlaetiketti-esitys, esityksen pitää Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, Keski-Suomen Martat, Yliopistonkatu 11, 2. kerros

KOKKOLA
3.5. klo 18.00-21.00
Juhlat kotona -kokkauskurssi, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat, Vingenkatu 15 A, piirin kotitalouskeskus

KOTKA
29.3. klo 17.30
Juhlaetiketti haltuun -luento, Kymenlaakson Martat, Luhtipolku 3, Aittakorven seurakuntatalo

KUOPIO
30.3. klo 18.00-19.00
Juhlaetiketti-luento, Savon Martat, Haapaniemenkatu 23

LAHTI
30.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-luento Itä-Hämeen Martat, Laaksokatu 1

LAPPEENRANTA
30.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-luento, Etelä-Karjalan Martat, Valtakatu 45, Etelä-Karjalan Marttakeskus

MIKKELI
30.3. klo 17.00-20.00
Tunnelmalliset kotijuhlat -ruokakurssi, Savon Martat, Hallituskatu 7A1

OULU
26.4. klo 17.00-20.00
Juhlaetiketti ja juhlat kotona -kurssi, Pohjois-Pohjanmaan Martat, Kajaaninkatu 36

PORI
30.3. klo 18.00
Juhlahyvää-tietoisku, Lounais-Suomen Martat, Valtakatu 7 C, Marttojen toimipiste

TAMPERE
5.4. klo 17.00
Kotijuhlat – syödään yhdessä -ruokakurssi, Pirkanmaan Martat, Tampellan esplanadi

TURKU
30.3. klo 17.00
Juhlahyvää-luento, Lounais-Suomen Martat, Yliopistonkatu 33 G (piirin tilat)

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) koulutuspäällikkö Aila Paason ja koulutussuunnittelija Päivi Haapakosken sekä Educa-Projektit Oy:n toimitusjohtaja Heljä Hätösen julkaisu ”Yhteiset askeleet – Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen ja johtaminen – Oppilaitosyhteisöjen käytäntöjä nyt ja tulevaisuudessa” käsittelee ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen toimintamallia. Kehitettyä mallia voidaan hyödyntää eri asteen oppilaitosten opetus- ja muun henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa. Toimintamalli on rakennettu Osaava Verso -hankekokonaisuudessa, jonka toteuttivat Oamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä vuosina 2010–2016.

Osaamisen kehittämisen merkitystä ja vaikuttavuutta voidaan tarkastella ammatillisten opettajien, työyhteisön ja alakohtaisten verkostojen sekä johdon näkökulmasta. Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen malli yhdistää toteutuessaan ammatillisen opettajan yksilöosaamisen, työyhteisön asiantuntijuuden kehittymisen ja koulutusorganisaation strategisten tavoitteiden toteutumisen oppilaitoksissa.

Osaava Verso -hankkeissa mallinnettiin koulutuksenjärjestäjien strategiaan kytkeytyvää ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hankkeiden aikana kuvattiin opetushenkilöstön osaamisalueita, kokeiltiin erilaisia osaamisen kehittämisen käytäntöjä sekä luotiin koulutuksenjärjestäjille toimintamalli ammatillisten opettajien osaamisen kehittämiseksi. Julkaisussa kuvataan toimintamallin rakentamista osaamisalueiden kuvaamisesta osaamisen arviointiin ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Koulutuksenjärjestäjät voivat muokata esitettyä kokonaiskuvausta omaan toimintaansa soveltuvaksi. Vaikka mallia on kehitetty opettajien osaamisen kehittämisen näkökulmasta, se soveltuu koko henkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen perustaksi.

Julkaisussa nostetaan esille esimiehen rooli osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa. Esimies on keskeinen henkilö osaamisajattelun käytännön toteutuksessa organisaation strategiasta yksittäisen työntekijän työskentelyyn. Kun osaamista halutaan kehittää tavoitteellisesti, ennakoidaan tulevaisuutta ja kehitetään tulevaisuudessa tärkeiksi ajateltuja osaamisalueita. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöllä on osaamista, joka mahdollistaa strategian toteutumisen. Työyhteisön muutos- ja uudistumiskyky on kiinni onnistuneesta osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta. Myös oppilaitosyhteisön toimintakulttuurilla on suuri merkitys opettajien ammatilliselle hyvinvoinnille. Kollegiaalinen yhteistyö, vuorovaikutus sekä yhdessä tekeminen auttavat opettajaa hänen työssään ja opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisessa.

Julkaisuseminaari pidetään torstaina 23.3.2017 kello 9.00–16.00 hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13b, Oulu). Median edustajat ovat tervetulleita paikan päälle. Julkaisu perustuu Osaava Verso -hankekokonaisuudessa tehtyyn työhön. Osaava Verso -hankkeiden rahoittajana on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön Osaava-ohjelma.

Julkaisu:
Paaso, A., Hätönen, H. & Haapakoski, P. 2016. Yhteiset askeleet – Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen ja johtaminen – oppilaitosyhteisöjen käytäntöjä nyt ja tulevaisuudessa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701251647

Lisätietoja:

koulutuspäällikkö Aila Paaso, 050 018 0361, aila.paaso@oamk.fi

koulutussuunnittelija Päivi Haapakoski, 040 141 5163, paivi.haapakoski@oamk.fi

Juuri ilmestyneen Kestävä kampaamo -oppaan takaa löytyy ryhmä HAMKin kestävän kehityksen opiskelijoita. Vastaavaa kestävän kehityksen teemoja laajasti käsittelevää opasta ei ole aiemmin ollut suomeksi saatavilla.

Kestävä kampaamo -oppaan tarkoituksena on herätellä Suomen parturi-kampaamoita kestävään toimintaan. – Opas muistuttaa kestävästä kehityksestä. Suomessa on yli 10 000 parturi-kampaamoyrittäjää, ja paljon tehdään jo kestävän kehityksen mukaisia valintoja, kertoo opasta tekemässä ollut opiskelija Pilvi Liikkanen.

Taustalla tutkimukset ja haastattelut

Työ oppaan eteen alkoi marraskuun 2016 alussa kestävä kehitys -moduulissa. Moduulin opiskelijat perehtyivät pienryhmissä aiheeseen erilaisten teemojen kautta. – Jokainen ryhmä tuotti tutkielman tietystä kestävään kehitykseen ja kampaamoihin liittyvästä aiheesta. Näitä aiheita olivat esimerkiksi kemikaalit, kierrätys, työhyvinvointi ja se, kuinka motivoida pienyrittäjää tekemään kestävämpiä valintoja. Lisäksi kävimme haastattelemassa kuutta kampaamoa ympäri Suomen, kertovat moduulin opiskelijat Liikkanen, Minna Viikari ja Aino Kostiainen.

Kun jokainen ryhmä oli tehnyt koosteen omasta aihealueestaan, suunnittelivat Liikkanen, Viikari ja Kostiainen yhdessä Sari-Maarit Aapron ja Iida Salosen kanssa oppaan sisällön, rakenteen ja ulkoasun ja toteuttivat sen.

Ulkopuolinen toimeksiantaja oli lisäkannustin

Oppaan toimeksiantaja oli Surol Oy, joka on parturi-kampaamo- ja kauneustuotteisiin erikoistunut yleisagentuuri.  – Oli tosi kiva tehdä sellaista hommaa, jonka lopputulos tulee oikeasti käyttöön. Se antoi ainakin itselleni paljon lisämotivaatiota, kertoo Kostiainen. – Oppaan piti olla kutsuva, kannustava, positiivinen ja innostava, jotta ihmiset tarttuvat siihen. Tästä tuli tarkoitus työlle, iloitsee Liikkanen.

Oppaan levittämisessä tehdään yhteistyötä Pinni-lehden kanssa, jonka kautta opasta olisi tarkoitus levittää kaikkiin Suomen kampaamoihin. – Ekologisista syistä teimme vain sähköisen oppaan, eikä sitä painettu paperille, selventää Liikkanen.

Oppaan toimeksiantaja Miimi Nissinen Surolilta oli todella tyytyväinen lopputulokseen. – Lopputulos ylitti kyllä kaikki toiveet. Kuulin HAMKin kestävän kehityksen koulutuksesta muutama vuosi sitten, ja siitä asti on muhinut mielessä yhteistyö. HAMK ja opiskelijat tarttuivat sinänsä aika laajaan tehtävänantoon todella aktiivisesti ja omatoimisesti, ja vaikka aikataulu oli tosi tiukka, valmista tuli. Oppaasta tuli todella käytännönläheinen ja upean näköinen. Sen takana olleen tutkimustyön raportit olivat myös todella laajoja ja perehtyneitä, Nissinen kehuu.

Ryhmälle sopiva haaste

Vastaavaa opasta ei ainakaan opiskelijoiden tietojen mukaan ole aiemmin tehty. – Kampaamoille on tehty esimerkiksi jäteoppaita, mutta ei haastattelu- ja tutkimuspohjaista sekä näin laajasti kestävän kehityksen näkökulmia käsittelevää opasta, kertoo Viikari.

Liikkanen, Viikari ja Kostiainen opiskelevat ensimmäistä vuotta. Oppaan tekemistä ei silti pidetty liian haastavana. – Tehtävä oli sopivan haastava, ja oikeastaan siitä tuli mukava boosti opintojen alkuun, toteaa Liikkanen. – Itsenäisesti tehtynä tämä olisi varmasti ollut liian haastava, mutta ryhmälle juuri sopiva, komppaa Viikari.

Tutustu oppaaseen osoitteessa www.hamk.fi/kestavakampaamo.

Lisätiedot
lehtori Tero Ahvenharju, p. 040 523 4475 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

KTM Mila Hakasen johtamisen väitöskirjan “The development and management of interpersonal trust in a business network in health, exercise, and wellbeing markets” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vesa Harmaakorpi (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomo Takala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Hakanen selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisten välisiä luottamussuhteita suomalaisessa liikunta-, terveys-, ja hyvinvointisektorin liiketoimintaverkostossa. Väittelijä keskittyi tapaustutkimuksessaan erityisesti luottamuksen määrätietoiseen kehittämiseen ja johtamiseen sekä näiden mittaamiseen. Luottamusta on tutkittu monesta näkökulmasta, mutta luottamuksen kehittäminen ja johtaminen ovat vasta nouseva tutkimusalue. Väitöskirja sisältää neljä artikkelia, joista jokainen käsittelee luottamusta eri näkökulmista.

Luottamus on keskeistä kaikissa organisaatioissa ja verkostoissa, joissa ihmiset tekevät yhteistyötä. Tutkimus nosti esiin luottamuksen kehittymiseen liittyviä mahdollistajia ja esteitä. Lisäksi Hakanen tarkasteli luottamuksen ja huipputiimien rakentamisen välistä yhteyttä.

– Luottamus on yksi tärkeimmistä alueista huipputiimejä rakennettaessa, selkeän vision ja vuorovaikutuksen lisäksi. Kunnioitus, reiluus ja avoin vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä ihmisten välisiä luottamussuhteita rakennettaessa. Luottamuksen rakentaminen on hidas ja jatkuva prosessi, joka on varsinkin henkilöiden välisten suhteiden alkuvaiheessa hyvin hauras, Hakanen sanoo.

Tutkimuksessa nousi esiin myös luottamuksen kehittämiseen ja johtamiseen vaikuttavia osa-alueita, joita ovat esimerkiksi johtajuustaidot ja vuorovaikutus. Henkilöiden väliset luottamussuhteet ovat jatkuvassa prosessissa. Luottamusta seuraamalla ja mittaamalla voidaan tunnistaa luottamukseen liittyviä haasteita ja ongelmatilanteita. Seurantaan sopivat muun muassa vuorovaikutuksen määrän ja laadun sekä jaettavan tiedon laadun mittaaminen.

Tutkimuksessa nousi esiin myös epävirallisten tapaamisten tärkeys. Ne tukevat virallisia tapaamisia paremmin yhteishengen muodostumista ja tutustumista.

Lisätietoja:
Mila Hakanen, puh. 044 57 61 861, mila.hakanen@jyu.fi.
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Mila Hakanen kirjoitti ylioppilaaksi Nivalan lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan johtaminen.  Hän oli mukana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Kasvuyrityslaboratoriossa (Global Venture Lab) tutkijana ja projektipäällikkönä vuosina 2008–2012. GVL oli osaamissijoittamiseen perustuva yritysten kasvuympäristö, joka yhdisti opetuksen ja tutkimuksen yrityskehityksen kanssa. Hakanen teki oman väitöskirjatutkimuksensa Tekesin rahoittamassa hankkeessa ”Globaaliksi skaalautuvat liiketoimintamallit liikunta-, terveys-, ja hyvinvointisektorilla”. Väitöskirjan artikkelit on julkaistu seuraavissa julkaisuissa: Journal of Business Models, Nordic Journal of Business ja Electronic Journal of Business Ethics and Organization Studies.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 86 p., ISSN 1457-1986; 173, ISBN 978-951-39-6995-0 (nid.), ISBN 978-951-39-6996-7 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6996-7

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän vuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli 21 000 euroa.

Tilikauden ylijäämä oli merkittävästi arvioitua parempi. Yksikköhintojen alentamisen, opiskelijapaikkaleikkausten ja indeksien jäädyttämisen vuoksi koulutuskuntayhtymän saamat valtionosuudet (opiskelijapaikkatuotot) ovat vähentyneet neljässä vuodessa 12,5 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2016. Kuntayhtymä teki vuoden 2016 toiminnassa merkittäviä normaalitoiminnan kulusäästöjä ja sopeuttamista, joita aiemmin tehdyt toimipisteratkaisut tukivat.

- On valitettavaa, että jo tehtyjen säästöjen lisäksi maan hallitus on leikannut ennätysmäisesti ja kertarysäyksellä vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta. Juustohöyläleikkaus vähensi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän rahoitusta kuluvalle vuodelle 10 miljoonaa euroa. Tähän liittyvän sopeuttamisen vuoksi kuntayhtymässä käytiin syksyllä 2016 yt-neuvottelut, joiden perusteella irtisanottiin 19 henkilöä – 9 opettajaa, 7 muun henkilöstön edustajaa ja 3 johto- ja esimiestehtävissä työskentelevää, toteaa kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski.

Kiinteistömenot pienet

Koulutuskuntayhtymän omaisuus on kiinnitetty koulukiinteistöihin, joiden tekninen nykyarvo on 182 miljoonaa euroa. Tästä Jyväskylässä ja Laukaan Lievestuoreella sijaitsevien kiinteistöjen arvo on 142 miljoonaa euroa ja Jämsän kiinteistöjen arvo 40 miljoonaa.

Koulutuskuntayhtymä on toteuttanut vuodesta 1997 alkaen määrätietoisesti opetusrakennusten peruskorjausohjelmaa. Peruskorjausten kokonaiskustannukset 1997 - 2017 ovat 180 miljoonaa euroa. Korjaaminen on vuoteen 2015 saakka tehty ilman ulkopuolista rahoitusta, mutta ohjelman viimeiset investoinnit edellyttävät lainanottoa ohjelman loppuun saattamiseksi.

Kuntayhtymän koulukiinteistöt ovat tehtyjen investointien vuoksi hyvässä kunnossa, ja monet oppimisympäristöt edistyksellisiä myös valtakunnan mitassa. Opetushallituksen tilastojen mukaan kuntayhtymän ammatillisen puolen kiinteistömenot/opiskelija ovat euromääräisesti 4. pienimmät ja suhteellisesti 6. pienimmät 15 suurimman koulutuksen järjestäjän joukossa. Tehdyn lukioselvityksen mukaan myös kuntayhtymän lukiokoulutuksen kiinteistömenot ovat selvästi alle suurten kaupunkien keskiarvon.

Lukio-opintoja keskeytettiin ennätysvähän ja ammatillinen koulutus valtakunnan kärkeä

Koulutuskuntayhtymän strategian mukaisesti koulutuksen järjestäjän keskeinen tehtävä on ehkäistä syrjäytymistä huolehtimalla koko perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvästä ikäluokasta. Tässä on tulosten valossa onnistuttu hyvin. Lukiokoulutuksessa negatiivinen keskeyttäminen oli vuonna 2016 historian paras eli 1,1 prosenttia. Mikäli koulutuksesta lähdettiin pois, siirryttiin eniten kuntayhtymän muuhun koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylän ammattiopisto on pystynyt pitämään sekä läpäisynsä että negatiivisen keskeyttämisen (7,1 %) valtakunnan tasoa parempana, vaikka erityisopiskelijoiden osuus on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut 13,6 prosenttiin kaikista opiskelijoista. Jämsän ammattiopistossa on onnistuttu kolmessa vuodessa nostamaan läpäisyastetta lähes 10 prosenttiyksikköä ja negatiivinen keskeyttäminen on lähes puolitettu ammatillisessa koulutuksessa poikkeukselliseen pieneen 4,5 prosenttiin.

Koko ikäluokan haltuunoton lisäksi koulutuskuntayhtymän ammatillinen koulutus on laadullisesti valtakunnan kärkeä arvioituna esimerkiksi tuloksellisuusrahoituksella ja ammattitaitokisojen menestyksellä. Edellisessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä oli vuonna 2016 toiseksi paras suurten koulutuksen järjestäjien joukossa ja kisamenestyksessä kaikista järjestäjistä toiseksi menestynein. Merkittävä avaus oli myös pilottilainsäädännön mahdollistama koulunkäyntiavustajan ammattitutkintojen myynti yhdessä osaomistetun EduCluster Finland Oy:n kanssa Qatariin. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen ammatillisen koulutuksen tutkintovienti.

Vuoden 2016 toiminnassa merkittävä askel otettiin Keski-Suomen toimintaympäristössä Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän EduFutura-yhteistyössä, jossa tavoitteena on Jyväskylän vahvistaminen oppimisen, kehittämisen ja tutkimuksen sekä oppilaitoksista ponnistavan yrityskehityksen keskeisenä toimintaympäristönä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Koulutuskuntayhtymäkonserniin kuuluva tytäryhtiö ao-koulutus Oy kaksinkertaisti liikevaihtonsa edellisvuoteen nähden 1,2 miljoonaan euroon ja teki positiivisen tuloksen. Yhtiö tuotti koulutuspalveluja 2 657 asiakkaalle.

Koulutuskuntayhtymän hallitus käsittelee vuoden 2016 tilinpäätöksen kokouksessaan 30.3. ja lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy kuntayhtymän valtuusto kesäkuun alussa.

Opiskelijamäärät

- Ammatillisessa peruskoulutuksessa 6 252 opiskelijaa
- Oppisopimuskoulutuksessa 1 232 opiskelijaa
- Lukiokoulutuksessa 2 545 opiskelijaa
- Taiteen perusopetuksessa 905 opiskelijaa
-  Perusopetuksessa 133 opiskelijaa
- Muuta osto- ja valtionosuusrahoitteista koulutusta suoritettiin lähes 300 000 opiskelijatyöpäivää, mikä vastaa 1 568 opiskelijaa
- Kaikkiaan opiskelijavolyymi oli 12 635 opiskelijaa, lukumääräisesti koulutukseen osallistui pitkälti yli 20 000 opiskelijaa

Henkilöstömäärä

- Koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli 1 119, mikä oli 54 vähemmän kuin vuoden 2015 lopussa
- Opetushenkilöstön osuus koko henkilöstön määrästä on 66,6 %, mikä on sama osuus kuin edellisenä vuonna
- Sairauspoissaolot olivat 7,64 päivää / henkilö

Keskeisiä talouslukuja

- Koulutuskuntayhtymäkonsernin kokonaistoimintatuotot 106,7 miljoonaa euroa
- Vuosikate 8,0 miljoonaa euroa
- Tilikauden tulos –1,2 miljoonaa euroa
- Tilikauden yli/alijäämä tilinpäätöksen järjestelyerien jälkeen 0,0 miljoonaa euroa
- Lainakanta 24,2 miljoonaa euroa
- Taseen loppusumma 148,2 miljoona euroa
- Omavaraisuusaste 72,0 %
- Suhteellinen velkaantuneisuus 38,5 %

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5100
Pekka Pirinen, talous- ja hallintojohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5101
Marko Saaranen, toimitusjohtaja, ao-koulutus Oy, puh. 040 341 6374

Perjantaina 24. maaliskuuta kello 12:00, Seminaarinmäki, Historica, H320

KTM Merie Kannampuzhan yrittäjyyden väitöskirjan ”Understanding and measuring social entrepreneurship” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Simon Teasdale (Glasgow Caledonian University, Iso-Britannia) ja kustoksena tutkijatohtori Mari Suoranta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Merie Kannampuzha tutki väitöskirjassaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä, erityisesti kahta tämän alueen tutkimusaukkoa. Ensimmäinen on resurssien käyttöönotto yhteiskunnallisen yrittäjyyden markkinointistrategian kehittämisessä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on monipuolinen käsite, joka koostuu erilaisista organisaatiomuodoista ja toiminnasta. Toinen tutkimusalue keskittyy siihen, miten yhteiskunnallista yrittäjyyttä voi mitata. Väitöskirja koostuu johdantoesseestä sekä viidestä tutkimusartikkelista.

Kysymystä siitä, miten yhteiskunnallisen yrittäjyyden markkinointistrategian kehittämisessä voidaan käsitellä resursseja rajaavia tekijöitä, Kannampuzha käsittelee intialaisen maaseudulla terveyspalveluja tuottavan sosiaalisen startup-yhtiön tapaustutkimuksen avulla.

Ensimmäisessä artikkelissa esitellään opetusmenetelmää, jossa opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja kokeneiden liiketoiminnan osaajien resurssit yhdistettiin yhteiskunnallisen yrityksen ongelmien ratkaisemiseksi. Toisen tutkimusartikkelin tulokset näyttävät, miten yrittäjä kehittäessään sosiaalisen terveyspalveluyrityksen markkinointistrategiaa, käytti hyväkseen ratkaisuja, joissa yhdistyivät verkostot ja yrittäjyyskoulutus, jotka korvasivat resurssien puutteen.

Kolme muuta artikkelia käsittelevät social entrepreneurship -käsitteen mittaamista ja mittariston kehittämistä. Mittauskysymyksen selvittämiseksi yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kerättiin tietoa kuudessa eri Euroopan maassa toimivista yrityksistä, sekä opiskelijoilta, jotka loivat sosiaalisten yritysten alustavia liiketoimintasuunnitelmia. Tutkimuksessa toteutettiin kolme aineistonkeruun kierrosta, jonka päätteeksi tutkimusaineiston muodostivat tiedot yhteensä 263 eurooppalaisesta yhteiskunnallisen yrittäjyyden yrityksestä sekä 184 perustettavasta yrityksestä.

Tutkimuksen perusteella Kannampuzha kehitti Organizational social entrepreneurship -käsitteen ja mittariston. Eli ajatuksen sosiaalisen yrittäjyyden rakenteesta, jonka sisällä voi esiintyä erilaisia sosiaalisia organisaatioita tai yrityksiä. Sosiaalisen yrittäjyyden rakenne esiteltiin järjestelmänä, johon sisältyy sosiaalinen innovaatio, ansiotulo ja hallinta. Tutkimuksessa kehitettiin mittarit näille eri osatekijöille. Tutkimustuloksilla on kauaskantoiset seuraukset kun tutkijat, päättäjät ja hallitukset haluavat tunnistaa ja mitata sosiaalisten yritysten suorituskykyä.

Lisätietoja:

Merie Joseph Kannampuzha, merie.joseph@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 175, Jyväskylä 2017, ISSN: 1457-1986,  (PDF) ISBN: 978-951-39-6991-2 (nid.), 978-951-39-6992-9 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6992-9

Merie Joseph Kannampuzha on suorittanut B.Tech-tutkinnon College of Engineering Trivandrum -korkeakoulussa Keralassa (Intia) vuonna 2004. Kansainvälisen maisterintutkinnon hän on suorittanut Turun kauppakorkeakoulussa ja IAE Aix en Provence -korkeakoulussa (Ranska) ja Tilburgin yliopistossa Alankomaissa vuonna 2009.  Hän on työskennellyt Infosys Technologies Pvt Ltd -yrityksessä vuosina 2004-2007, ING-pankissa Amsterdamissa (Alankomaat) vuonna 2009 ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa vuosina 2010-2016.

Tiedotustilaisuus positiiviseen rakennemuutokseen liittyvistä toimenpiteistä Turussa

Arvoisat median edustajat,

tervetuloa tiedotus- ja taustatilaisuuteen Turun kaupungintalolle tiistaina 28.3.2017 kello 12.00–14.00.

Tilaisuudessa käsitellään tekniikan alan diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamissuunnitelmia Turun yliopistossa sekä positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi Turussa tehtäviä toimenpiteitä.

Tilaisuudessa ovat paikalla Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko ja ammattikorkeakoulujen edustajat.

Paikalla on myös alueen veturiyritysten, kuten Meyerin, Bayerin, Rolls-Roycen ja Pemamekin johtoa sekä Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve kommentoimassa koulutustarpeita ja kasvua omasta näkökulmastaan.

Turun yliopiston hallitus teki perjantaina 17.3. virallisen esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle diplomi-insinöörikoulutusvastuun laajentamisesta konetekniikkaan ja materiaalitekniikkaan. Diplomi-insinööritason osaamisvaje Lounais-Suomessa muodostaa jo tällä hetkellä pullonkaulan alueen kehitykselle. Osaamisvajetta ei voida poistaa tilapäisin koulutusjärjestelyin vaan siihen tarvitaan kestävä ja pysyvä ratkaisu kouluttamalla lisää insinöörejä ja diplomi-insinöörejä Varsinais-Suomessa.

Tilaisuudessa käsitellään laajasti Turun seudun positiivista rakennemuutosta eli sitä, miten voimallisesti Turun kaupunki ja seutu vastaavat valmistavan teollisuuden kovaan työntekijätarpeeseen. Kaupunki on esimerkiksi ostanut maa-alan Meyerin telakan vierestä meriteollisuuden yritysten Blue Industry Parkiksi. Lisäksi esimerkiksi Valmet Automotiven turkulaisille työntekijöille tarjotaan pilottina joukkoliikenteen lippuja työmatkoihin Uuteenkaupunkiin. Turku aloittaa myös mittavan markkinointikampanjan työntekijöiden houkuttelemiseksi alueelle.

Lämpimästi tervetuloa.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen

Lisätiedot:
Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
p. 044 907 5710

Anne Paasi
viestintäjohtaja
Turun yliopisto
p. 040 735 4858

Tulevaisuudessa musiikkia on mahdollista oppia entistä enemmän mobiililaitteilla ja pelien avulla. Näin uskoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin lehtori Sami Sallinen.

Oppimisen pelillistäminen ja musiikkikasvatusteknologia ovat ajankohtaisia teemoja nyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishaussa tarjolla olevassa musiikkipedagogi (ylempi AMK)-koulutuksessa. Mukana opinnoissa on vahvasti mobiiliteknologiaa hyödyntäviä pedagogisia menetelmiä. Koulutuksen sisältöjen toteutumista tukee JAMKin ja Jyväskylän ammattiopiston toteuttama PLAY-hanke, jonka tavoitteena on ollut nostaa suomalaisen musiikkikampuksen henkilöstön musiikkikasvatusteknologiaan liittyvä pedagoginen osaaminen ja asiantuntijuus kansallisesti ja kansainvälisesti korkealle tasolle. Näitä taitoja tullaan hyödyntämään syksyllä alkavassa koulutuksessa.

– Yksi musiikkikampuksen strategisista kehittämisteemoista on ollut musiikkiteknologian pedagogiset sovellukset, jota tukemaan PLAY-hanke suunniteltiin, Sallinen sanoo.

Vastaavaa musiikkipedagogi (ylempi AMK)-kokonaisuutta ei ole aikaisemmin ollut Jyväskylässä tarjolla.

– On tärkeää tuoda musiikkipedagogin ylempi AMK-tutkinto Väli-Suomeen. Päteviä osaajia tarvitaan myös Kehä III:n ulkopuolella, Sallinen tietää.

JAMKin tutkinto pätevöittää toimimaan mm. musiikkioppilaitoksen, konservatorion tai ammattikorkeakoulun musiikin opettajana tai lehtorina.

Musiikkikasvatusteknologian opinnoissa syvennytään mm. mobiili- ja verkko-oppimisteknologioiden hyödyntämiseen. Oppimisen pelillistämisen opinnoissa puolestaan tarkastellaan musiikin oppimisen pelillistämisen ja leikillistämisen mahdollisuuksia.

– Kyse voi olla siitä, että musiikkia tehdään teknologian avulla tai siitä, että perinteistä musiikin oppimista tuetaan teknologian sekä pelien ja leikkien avulla, Sallinen konkretisoi.

Pitkä matka onkin kuljettu siitä, kun musiikkiopiston teoriatunneilla opeteltiin nuotteja lähinnä vihkoon kirjoittamalla. Tulevaisuudessa nuottivihon virkaa voi toimittaa vaikkapa mobiililaite.

Ryhmäkokojen kasvaessa tarvitaan uudenlaisia opetusmenetelmiä, yhtenä keinona toiminnallinen ryhmäpedagogiikka: JAMKin opinnoissa pohditaan mm. sitä, kuinka ohjata isojakin ryhmiä toiminnallisesti tai kuinka improvisaatio ja yhteismusisointi sujuu luokassa, jossa on hyvin monentasoisia oppijoita.

Koulutuksessa, jossa lähiopiskelupäiviä on yhdestä kahteen kuussa, on verkossa tapahtuvan etäopiskelun rooli suuri. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi tuoreen opetusmenetelmän testausta tai oppimispelin kehitystyö. Koulutukseen hakevat ovat jo työelämässä, ja tulevat hyödyntämään opinnäytetyönsä tuloksia omassa organisaatiossaan.

Musiikkipedagogi (ylempi AMK) -koulukseen haetaan kevään yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi. Haku päättyy 5.4. klo 15.

Lue lisää

Lisätietoja:
Sami Sallinen, lehtori, 040 351 8350, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, musiikin koulutus

Itä-Uudenmaan poliisin Facebook-päivityksestä levinnyt tieto nuorten keskuudessa leviävästä Blue Whale -haasteesta on aiheuttanut ahdistusta ja pelkoa sekä vanhemmissa että nuorissa. Uutisen taustalla on Venäjältä peräisin oleva sosiaalisessa mediassa leviävä haaste viime vuodelta. Kyse ei ole tietokone- tai mobiilipelistä eikä ladattavasta sovelluksesta, vaan sosiaalisen median haasteryhmästä, johon liittymällä sai päivittäisiä haasteita suoritettavaksi. Haasteissa kannustettiin tekoihin, jotka vaikuttavat vakavasti lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

– Blue Whale -haaste on marginaalisena ilmiönä olemassa, mutta ilmiön laajuus perustuu osittain virheelliseen uutisointiin. Ei ole osoitettu, että nuoret olisivat tehneet itsemurhan juuri tämän haasteen johdosta. Somehaasteet eivät yksinään aiheuta itsemurhia, vaan vaikutuksille alttiit nuoret hakeutuvat ryhmiin, joissa vinoutuneet ajatusmallit vahvistuvat, kertoo Pelastakaa Lasten asiantuntija Anniina Lundvall.

Sosiaalisessa mediassa leviävät jännitys- ja yllytysleikit ovat osa nuorten elämää. Blue Whale ja muut sosiaalisen median synnyttämät ilmiöt vaativat hyvää medialukutaitoa. Uutisoinnin näkökulmasta lähdekriittisyys ja faktojen tarkistaminen ovat jääneet puutteelliseksi.

– Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä venäläisessä sosiaalisen median ryhmässä on mahdollisesti tapahtunut. Tältä pohjalta on hankala tehdä faktapohjaista uutisointia. Nyt julkaistut uutiset ovat olleet virheellisiä ja huolestuttaneet yleisöä turhaan. Se on eettisesti arveluttavaa ja mediakasvatuksen näkökulmasta ongelmallista, sanoo mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.

Blue Whale -uutisointi on näkynyt myös muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Bulgarian Safer Internet Centre käsitteli aihetta jo kuukausi sitten. Vinoutuneen uutisoinnin korjaaminen ja paisuneen somepaniikin sammuttaminen vaati Bulgariassa paljon työtä. Nyt tilanne on rauhoittunut.

– Jos lapsi on kuullut tai kohdannut mediaa käyttäessään jotain hämmentävää tai pelottavaa, aikuisen kannattaa suhtautua tilanteeseen rauhallisesti. Vanhemman on hyvä olla läsnä, keskustella ja kiittää lasta siitä, että otti asian puheeksi. Keskeistä on selvittää mitä on tapahtunut ja keskustella kotona, jos netin ilmiöt hämmentävät lasta tai aikuista, toteaa Rauna Rahja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Yhteydenotot:

Tommi Tossavainen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Mediakasvatuksen suunnittelija
p. 045 3101412
tommi.tossavainen@kavi.fi

Anniina Lundvall, Pelastakaa Lapset ry
Lapset ja digitaalinen media-asiantuntija
p. 050 4332583
anniina.lundvall@pelastakaalapset.fi

Rauna Rahja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mediakasvatuksen suunnittelija
p. 050 3374948
rauna.rahja@mll.fi

Lisätietoa ja tukea:

Apua heti. Aukiolokalenteri nuorille suunnatuista auttavista verkkopalveluista
www.netari.fi

MLL:n Vanhempainnetin ohjeita väkivaltaisten uutisten käsittelyyn:
www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/vakivaltauutiset/

MLL:n Vanhempainpuhelin
www.mll.fi/vanhempainnetti

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin
www.mll.fi/nuortennetti

Pelastakaa Lasten, nettipoliisin ja Rikosuhripäivystyksen apua&tukea-sovellus lapsille
www.helpsome.fi

KAVI:n Mediataitokoulu
www.mediataitokoulu.fi

Safer Internet -toiminta Suomessa:

Safer Internet -toimintaa toteuttavat yhteistyössä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nämä organisaatiot ovat tunnettuja ja vahvoja toimijoita, jotka edistävät mediakasvatusta ja toimivat lapsille parempien digitaalisten ympäristöjen puolesta.

Finnish Safer Internet Centre (FISIC) on osa euroopanlaajuista yhteistyötä, jonka päämääränä on edistää kansalaisten medialukutaitoa, kasvattajien mediakasvatusvalmiuksia sekä lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. FISIC on osa Insafe- ja INHOPE (International Association of Internet Hotlines) -verkostoja. Insafe-verkosto kokoaa yhteen 31 maata. Insafe-verkostossa kiinnitetään laajasti huomiota erilaisiin mediataitoihin ja niiden edistämiseen. INHOPE-verkoston tavoitteena on puolestaan edistää lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän laittoman materiaalin poistamista verkossa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Verkostoon kuuluu 51 vihjepalvelua 45 eri maassa.

Saimaa Sinfonietta konsertoi torstaina 30.3.2017 klo 19 Lappeenranta-salissa juhlavissa puitteissa. Orkesteria saapuu johtamaan kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä. Solistina soittaa pianotaiteilija Eero Heinonen. Konsertissa kuullaan W.A. Mozartin Pianokonsertto nro 25 C-duuri, Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 4 B-duuri ja kantaesityksenä säveltäjä Mikko Nisulan Vellamon neidot, mikä on Saimaa Sinfoniettan tilausteos. Tilaus kuuluu valtakunnalliseen Sibeliuksen seuraajat-hankkeeseen, jossa suomalaiset orkesterit ovat tilanneet eri säveltäjiltä uusia teoksia. Nisulan Vellamon neidot on hankkeen ensimmäinen kantaesitykseen tuleva teos. Konsertti avaa myös perjantaina 31.3. Valtakunnalliset orkesteripäivät Mikkelissä.

Kun minulta tilattiin kappale Saimaa Sinfoniettalle, osana kotimaisten orkesterien ’Sibeliuksen seuraajat’-hanketta, sain ohjeeksi säveltää Saimaa-aiheisen impression orkesterille. Lopullisen inspiraation sain kuitenkin Ilja Repinin (1844-1930) maalauksesta Sadko, jossa vedenalaisen mielikuvitusmaailman hahmot lipuvat katsojan silmien eteen kuin jossain balettikohtauksessa. Ja koska Repinillä oli läheiset suhteet suomalaisuuteen, päädyinkin helposti kalevalaisen mytologian veden jumalattareen Vellamoon sekä hänen vedenalaiseen kansaansa.

Vellamon sävelaihe kuullaan heti teoksen alussa kahden klarinetin soittamana. Johdannossa esiteltyä materiaalia kehitellään kahdessa, hitaan välisoiton toisistaan erottamassa Allegro-jaksossa. Näistä ensimmäinen saa vähitellen balettimaisen itämaisia sävyjä, jälkimmäinen taas johtaa pienimuotoiseen myrskyyn, jonka huipennuksessa, Maestoso e solenne, Vellamo itse näyttäytyy. Haaveellisen Tranquillo -jakson jälkeen lähes kaikki teoksen läpikäyneet sävelaiheet kootaan vielä yhteen lyhyessä, nopeassa codassa.

Näin kuvailee uutta teostaan säveltäjä Mikko Nisula. Mikko Nisula (1974-) on opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sävellystä Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriossa Boris Tistshenkon oppilaana. Hän on täydentänyt opintojaan mm. belgialaisen säveltäjän Philippe Boesmansin mestarikurssilla. Nisula on toimittanut vuodesta 2007 lähtien Fredrik Paciuksen (1809-91) koottujen näyttämöteosten lähdekriittistä julkaisua. Säveltäjänä häntä voidaan luonnehtia lähinnä uusromantikoksi, joka on kuitenkin omaksunut tyyliinsä mitä erilaisimpia muitakin vaikutteita aina kulloisenkin sävellyksen ja sen aihepiirin mukaan. Nisulan keskeisiä teoksia ovat Sinfonia concertante (2007-9), Myrsky-kantaatti (2006), viisi orkesterifantasiaa, kolme kamarikonserttoa sekä kolme sonaattia harmonikalle. Mainintansa ansaitsevat myös laulusarjat Salaperäisiä unia (2005), Kangastuksia (2012) ja Metropolit (2016) sekä persialaisaiheiset sävellykset Mithras (2011) ja Ishtar (2012).

Eero Heinosen pianistin ura alkoi ensimmäisellä palkinnolla valtakunnallisessa Maj Lind –kilpailussa 1966. Hän opiskeli yksityisesti Astrid Joutsenon johdolla, Turun musiikkiopistossa Tarmo Huovisen johdolla sekä Dmitri Bashkirovin johdolla Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuoden 1974-kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa hän oli finalisti.

Eero Heinosen ohjelmisto käsittää mm. Mozartin koko pianokonserttotuotannon, jonka hän esitti Okko Kamun ja Helsingin kamariorkesterin kanssa 1980-luvulla. Mozartin konserttoja hän on esittänyt myös mm. Stockholm Sinfoniettan, Luzern Festival Stringsin, Moskovan Kamariorkesterin, Franz Liszt Chamber Orchestran sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Hänen ohjelmistossaan ovat myös kaikki Beethovenin konsertot sekä suuri määrä 1800- ja 1900-luvun konserttoja. Hän on esiintynyt useiden Euroopan orkesterien solistina ja kotimaassa mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa.

Eero Heinonen on pitänyt omia soolokonsertteja Suomen lisäksi mm. Tukhoman Berwald-salissa, Pietarin  filharmoniassa, Tokion Casals Hallissa ja Lontoon Wigmore Hallissa sekä kansainvälisillä musiikkijuhlilla. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Edinburghin, Luzernin, Krakovan, Pietarin ja Georgian festivaaleilla, sekä kotimaan musiikkijuhlilla mm. Helsingin juhlaviikoilla, Naantalissa, Kuhmossa, Savonlinnassa, Riihimäellä ja Turussa. Kamarimuusikkona ja lied-pianistina hänen kumppaneitaan ovat olleet mm. Miriam Fried, Elisabet Bathiashvili, Liana Isakadze, Arto Noras, Martti Talvela, Tom Krause, Peter Schreier.

Eero Heinonen on levyttänyt BIS-, Finlandia- ja Ondine-levymerkeille ja tehnyt lukemattomia radionauhoituksia Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2000 julkaistu Sibeliuksen pianomusiikin kokonaislevytys on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja hän on soittanut Sibelius-konsertteja Suomen lisäksi sekä mm. Tukholmassa, Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa.

Eero Heinonen on palkittu tanskalaisella Sonning-stipendillä v. 1979, Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla v. 1999 ja Hämeenlinnan Sibelius-seuran mitalilla v. 2000. Vuonna 2010 Eero Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi.

Klaus Mäkelä (s. 1996, Helsinki) on palkittu sellisti sekä nuori lahjakas kapellimestari, joka on nuoresta iästään huolimatta herättänyt laajaa huomiota muusikkona. Klaus Mäkelä aloitti orkesterinjohdon opiskelun 12-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja opiskeli kuusi vuotta professori Jorma Panulan johdolla.

Mäkelä on johtanut eturivin suomalaisia orkestereita, kuten Helsingin kaupunginorkesteria, Turun filharmonista orkesteria, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, Kuopion kaupunginorkesteria, Pori Sinfoniettaa, Vaasan kaupunginorkesteria sekä Mikkelin kaupunginorkesteria suurella menestyksellä. 

Keväällä 2016 hän palaa Helsingin kaupungiorkesterin (mm. Stravinskyn Petrushka) ja Mikkelin kaupunginorkesterin eteen ja tekee debyyttinsä mm. Göteborgin sinfonikkojen, Tampere filharmonian, Tapiola Sinfoniettan ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. 

Hän voitti South Jutland Symphony Orchestra Conductors Stipendin elokuussa 2013. 

Hän on voittanut kaksi kertaa ensimmäisen palkinnon saksalaisessa Jugend Musiziert -sellokilpailussa (2010 & 2013) sekä lisäksi Europa-Preis -erikoispalkinnon vuonna 2013. 

Mäkelä voitti toisen palkinnon, sekä yleisön suosikki -palkinnon Turun XII sellokilpailussa 2014. 

Klaus Mäkelä esiintyy säännöllisesti kamarimuusikkona ja on kysytty esiintyjä suomalaisilla musiikkijuhlilla,  mm. Naantalin Musiikkijuhlilla, Kauniaisten Musiikkijuhlilla, Iitin Musiikkijuhlilla, Joensuun musiikkijuhlilla, Heinäveden musiikkipäivillä ja Kamarikesä -festivaalilla. Debyyttikonserttinsa hän soitti keväällä 2012 Aino Ackté kamarifestivaalilla, jonka vuoden 2012 nuoreksi taiteilijaksi hänet myös valittiin. Hän toimi Joensuun Musiikkijuhlien vuoden 2014 nuorena taiteilijana. Hän on myös nauhoittanut Yleisradiolle (2014).

Klaus Mäkelä on esiintynyt solistina mm. Sinfonia Lahden, Turun filharmonisen orkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin, Jyväskylä Sinfonian, Pori Sinfoniettan, Mikkelin kaupunginorkesterin ja Kirkkonummen kamariorkesterin kanssa. 

Hän on toiminut Helsingin Kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa  ja Suomen Kansallisoopperan orkesterissa sellonsoiton avustajana sekä sellonsoittajana Avanti! -kamariorkesterissa. 

Hän on opiskellut sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Marko Ylösen, Timo Hanhisen ja Hannu Kiiskin johdolla.

Klaus Mäkelää ovat tukeneet mm. Suomen Kulttuurirahasto, Pro Musica säätiö, Wegelius-säätiö, Jorma Panula-säätiö sekä Deutsche Stiftung Musikleben. 

Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on perjantaina 24.3. valmistumispäivä. Ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut 89 opiskelijaa ja ylemmän AMK-tutkinnon 13 opiskelijaa. Heidän joukossaan on myös kuvataiteen YAMK-tutkintoon valmistuvat ensimmäiset opiskelijat.

Vuosittain SAMKista valmistuu noin 900−1000 henkilöä. Alla valmistuvat on jaoteltu aloittain ja tutkinnoittain. Kaikki eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen. Kaikkia kevään valmistuvia juhlitaan yhteisessä valmistumisjuhlassa eli publiikissa lukuvuoden päättyessä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden julkisiin opinnäytetöihin pääsee tutustumaan samassa osoitteessa www.samk.fi/theseus.

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Hippeläinen Sari, Nakkila

Honkavuo Hanna, Nokia

Koivuniemi Tami, Tampere

Laihonen Perttu, Huittinen

Latva Riikka, Pori

Leikkola Eemeli, Jämijärvi

Leinonen Lea, Tampere

Lintusaari Pasi, Pori

Mäkipää Jari, Pori

Mäkitasku Sallamaari, Pori

Nojonen Lauri, Tampere

Pihlajamäki Jesse, Pori

Rautiainen Veronica, Turku

Rauvola Krista, Tampere

Tuomi Emmi, Pori

Urpilainen Nina, Nakkila

Vaurio Erno, Pori

Virtanen Juho, Pori

Södergård Niina, Pori

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Ruponen Iina-Sofia, Eura

Tran Van Hai, Rauma

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

Hiltunen Stina, Tampere

Kokkonen Julia, Hämeenkyrö

Lempiäinen Saara, Turku

Parviainen Jenni, Tampere

Raittila Tanja, Rauma

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)

Riikola Sinimari, Pori

Saarinen Elisa, Ulvila

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Paananen Kirsi, Uusikaupunki

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)

Elomaa Annika, Eurajoki

Kerttula Maria, Raisio

Kirra Vilja, Oulu

Mikkola Anne, Pomarkku

Mäki Elina, Eura

Nevala Maarit, Pori

Oittinen Jemina, Sastamala

Raisto-Elo Tanja, Laitila

Räsänen Riina, Eura

Saarinen Sanni, Tampere

Salmi Eveliina, Naantali

Siekkinen Maria, Pori

Tilander Kreetta, Turku

Viljanen Miia, Rauma

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK)

Ahonen Riina, Tampere

Ekojärvi Taina, Sastamala

Helava Elisa, Nakkila

Kakkonen Tiia, Huittinen

Salonen Eveliina, Pori

Savolainen Mirella, Jyväskylä

Syrjälä Sanni, Hämeenlinna

Taljavirta Sirpa, Rauma

Telén Sofia, Eurajoki

Varjo Thea, Pori

Yliverronen Laura, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (AMK)

Hissa Heidi, Pori

Tervo Tiina, Merikarvia

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)

Berglind Anitta, Tampere

Heurlin Juha, Pori

Ingman Piritta, Lieto

Kallio Kaija, Pori

Kytövaara Susanna, Kurikka

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Aaltonen Santeri, Turku

Anttila Tuomas, Pori

Heinilä Mikael, Pori

Högman Jyri, Pori

Junkkala Juhani, Rauma

Kankaanpää Juhomatias, Pori

Metsämäki Markus, Eura

Moilanen Lauri, Pori

Mäkinen Jukka, Pori

Mäkipää Teppo , Hyvinkää

Nurmi Miika, Pori

Pakarinen Juuso, Pori

Rouhiainen Henri, Pori

Toropainen Arttu, Pori

Uusitalo Kimmo, Ulvila

Vehkaniemi Marko, Tampere

Vuonokari Heikki, Pukkila

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Eerola Mika, Rauma

Rautiainen Jan-Erik, Turku

Riitamaa Esko, Pöytyä

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, Merikapteeni (AMK)

Suominen Tanja, Pori

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Kuvataiteilija (Ylempi AMK)

Hallivuo Tuomas, Jyväskylä

Jokinen-Lywood Soila, Luvia

Kaipainen Marika, Helsinki

Rauhaniemi Harri, Kankaanpää

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (Ylempi amk)

Liuksiala Maija, Sastamala

Pirkola Mikko, Huittinen

Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Merikapteeni (Ylempi AMK)

Roos Pasi, Naantali

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (Ylempi AMK)

Pesonen Pyry, Pori

Saine Pasi, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (Ylempi AMK)

Korpela Tuula, Kaarina

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (Ylempi AMK)

Soini Marja, Uusikaupunki

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (Ylempi AMK)

Siivonen Anne-Mari, Turku

Lisätietoja ja vinkkejä valmistuvista:
Inna Saarinen
Viestintä- ja markkinointisuunnittelija
puh. 044 710 3052
inna.saarinen@samk.fi

Liikunnan yhteiskuntatieteiden oppiaineessa toteutettiin loppuvuodesta 2016 alkaen uudenlainen yhteistyöprojekti Jyväskylän alueen liikuntaseurojen kanssa. Opiskelijat jalkautuivat seuroihin 3-5 kuukauden ajaksi tutustumaan ruohonjuuritason seuratoiminnan hallinnointiin ja toteuttivat erilaisia kehittämistehtäviä seurojen tarpeiden mukaan. Liikuntaseuroissa mm. kehitettiin jäsenrekisteriä ja nettisivuja, toteutettiin palautekysely lasten ryhmien toiminnasta, selvitettiin hallituksen ja valmentajien tehtävänjakoa, kartoitettiin koulutustarpeita sekä suunniteltiin ja havainnoitiin tapahtumia.

Projektin pilottivaiheessa oli mukana yhdeksän opiskelijaa ja kahdeksan suurta tai toimintaansa vauhdilla kasvattavaa liikuntaseuraa: Harjun Woima, Jaguars Spirits Athletes, JJK Juniorit, JYP Juniorit, Jyväskylän Naisvoimistelijat, JyväsLentis, Palokan Naisvoimistelijat ja Palokan Riento.

- Liikuntaseuraprojektin myötä oli hienoa huomata, miten pienilläkin askelilla ja resursseilla käytännön tekemistä ja työelämäyhteyksiä voidaan sisällyttää yliopisto-opintoihin. Projektin toteuttaminen oli sujuvaa innostuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo hankkeen suunnittelija amanuenssi Minna Kettunen.

Opiskelijoilta saadussa palautteessa kiiteltiin projektia ja todettiin sen antaneen selkeän kuvan seuratyön kokonaisuudesta ja liikuntaseurasta työpaikkana, antaneen valmiuksia hallinto- ja johtotehtäviin, auttaneen omien osaamisvahvuuksien tunnistamista ja tarjonneen paljon verkostoitumismahdollisuuksia ja kokemusta työelämää varten.

Liikuntaseuroilta saadun palautteen mukaan yhteistyö oli tervetullutta. Seuroille tunnettuuden lisääminen, seuratyön luonteen ymmärtäminen ja tulevien ammattilaisten osaamisen kasvattaminen ovat positiivisia asioita. Seuratyössä tulosta syntyy vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja tässä työssä opiskelijoiden havainnot, kommentit ja projektit olivat hyödyllisiä. Kaikki mukana olleet seurat ovat sitoutuneet myös jatkossa tarjoamaan oppimismahdollisuuksia opiskelijoille.

- Keski-Suomen Liikunta on mielellään mukana koordinoimassa projekteja, jotka hyödyttävät jäsenseuroja. Tämänkaltainen yhteistyö otetaan mielellään pysyväksi toimintatavaksi hyvin sujuneen pilottivaiheen jälkeen. Projekti on herättänyt kiinnostusta myös JAMK:n suunnalla, joten saatuja oppeja tullaan hyödyntämään laajemminkin, kertoo Keski-Suomen Liikunnan seurakehittäjä Laura Härkönen.

Projektissa toteutuivat kolmen eri osapuolen yhteistyötoiveet. Keski-Suomen Liikunta haluaa aluejärjestönä edistää liikuntaseurojen toimintaedellytyksiä, liikuntaseurat ovat toivoneet lisää yhteistyötä liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa ja opiskelijat puolestaan lisää käytännönläheisyyttä opintojen sisältöihin.

Projekti toteutettiin valtakunnallisen Työelämäyhteistyö yliopisto-opetuksessa -koulutuksen kehittämishankkeena.

Lisätietoja:

Liikuntakasvatuksen laitos, amanuenssi Minna Kettunen, minna.m.kettunen@jyu.fi, 040-805 3955
Keski-Suomen Liikunta, seurakehittäjä Laura Härkönen, laura.harkonen@kesli.fi, 050-339 0459