Suomessa on jopa 600 000 työikäistä, joiden valmiudet tietotyöhön ovat erittäin rajalliset. Samaan aikaan yhä useammassa työpaikassa vaaditaan kykyä käyttää digitaalista teknologiaa.

Koulutus- ja konsulttiyritys Sovelto sekä Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ovat hakeneet ratkaisuja, joilla työelämän uudet perustaidot saataisiin kaikkien työikäisten ulottuville. Esittelemme ratkaisuehdotuksemme yhteisessä julkaisutilaisuudessa perjantaina 31.3.2017 klo 9.30 alkaen Sovelton toimitiloissa Pasilassa osoitteessa Ratapihantie 11 (2. krs, käynti galleriakäytävän kautta).

 Tilaisuudessa julkaistaan Sovelton ja SAK:n uunituore ”Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi” -raportti, jonka laatimiseen on osallistunut aikuiskoulutuksen kärkiosaajia. Raportti luotaa syvällisesti ajankohtaisia osaamishaasteita ja esittää vaihtoehtoja digitaitojen tuomiseksi helposti jokaisen ulottuville. Tilaisuudessa esitellään myös Sovelton digitaidot.fi-sivustoa.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. 

Ilmoitathan osallistumisestasi osoitteeseen sanna.varpukari@sovelto.fi.

Tervetuloa! 

Mitä nuoret pitivät 1950- ja 1960-luvulla itselleen mahdollisena, toivottavana tai todennäköisenä tulevaisuutena? Historia on osoittanut, että noilla vuosikymmenillä koulutukseen tehty sijoitus kantoi hedelmää sekä yksilöiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Yhä useampi nousi keskiluokkaan, ja inhimillisen pääoman koheneminen paransi tuottavuutta ja sai aikaan talouskasvua. Myös elintason nousu ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat osa myönteistä kierrettä. Nuoret tarttuivat innolla uusiin, nouseviin ammattimahdollisuuksiin, ja teknologian kehitykseen liittyneet pelot osoittautuivat myöhemmin vääriksi, ilmenee Helsingin yliopistossa 31.3. tarkastettavasta Sinikka Selinin väitöskirjasta Mikä sinusta tulee isona? Koulutus- ja ammattisuunnitelmat 1950–60-luvun Helsingissä.

Suuren valinnan edessä

Oppivelvollisuutensa suorittaneet 15–17-vuotiaat olivat nykynuorten tapaan suurten valintojen edessä. Nopeasti modernisoituvassa yhteiskunnassa nuoret eivät voineet ottaa mallia edellisestä sukupolvesta aiempaan tapaan. Koneellistumisen ja automaation pelättiin hävittävän työpaikkoja ja aiheuttavan työttömyyttä. Kehittyvä teknologia sekä elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset kuitenkin lisäsivät työelämän ammattitaitovaatimuksia ja korostivat muodollisen koulutuksen merkitystä. Vielä 1950-luvun alussa työnteolla oli hyvin keskeinen asema nuorten suunnitelmissa, mutta se antoi seuraavina vuosikymmeninä sijaa niin yleissivistävälle kuin ammatilliselle koulutukselle. 

Ajallisen muutoksen lisäksi väitöskirja valottaa nuorten suunnitelmia heidän sukupuolensa, perhetaustansa ja siihenastisen koulutuksensa näkökulmista. Rinnakkaiskoulujärjestelmän aikaan, ennen peruskouluun siirtymistä ikäluokka oli jaettu kahtia jo kymmenvuotiaina. Perheen yhteiskuntaluokka oli keskeinen taustatekijä sille, suorittiko nuori oppivelvollisuuttaan kansakoulussa vai oliko hän pyrkinyt ja päässyt laajemmat työ- ja koulutusmahdollisuudet avanneeseen oppikouluun. Valtaosa kansakoulun jatkoluokkia, myöhempää kansalaiskoulua käyneistä nuorista oli työväenluokkaisia, kun taas oppikoululaisista suurin osa kuului keskiluokkaan vanhempiensa ammatin perusteella. Perhetausta ja siihenastinen koulutus suuntasivat nuorten ammattiasemasuunnitelmia. Ammattialan valintaan suurin vaikutus oli sukupuolella. Nuorten aikeet noudattelivat ammattirakenteen sukupuolittunutta jakoa ”miesten ja naisten töihin”. Ainoastaan yksi ammatti, mainospiirtäjä, oli sellainen, josta haaveilu yhdisti nuoria koulutaustasta ja sukupuolesta riippumatta.

”Elinkeino- ja ammattirakenteet uudistuvat ensisijaisesti työmarkkinoille tulevien uusien sukupolvien kautta. Tulevaisuudesta voi esittää vain valistuneita arvauksia, mutta nuorten valinnoilla on suuri vaikutus tulevaan kehitykseen. Tulee myös muistaa, että vaikka nuorten suunnitelmat vaikuttaisivat ylioptimistisilta, toiveikkuudella oli – ja on edelleen – tärkeä merkitys, sillä se auttaa nuoria heidän tavoitteidensa asettelussa ja niihin pyrkimisessä”, korostaa Sinikka Selin.

FM Sinikka Selinin Helsingin yliopistossa perjantaina 31.3. tarkastettava väitöskirja Mikä sinusta tulee isona? käsittelee 1950–60-luvun helsinkiläisnuorten koulutus- ja ammattisuunnitelmia. Tutkimus perustuu ainutlaatuiseen ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä muodostuneeseen aineistoon, joka antaa äänen nuorille itselleen.

Teoksen tiedot

Sinikka Selin: Mikä sinusta tulee isona? Koulutus- ja ammattisuunnitelmat 1950–60-luvun Helsingissä.

Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 191, sarja: Tiede, ISBN 978-952-7175-31-6, ISSN 1799-9219, kl 92.74, 38.8, 463 s., nid, sisältää mustavalkokuvia, 30 euroa

Kirjan tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat

Kirja tulee myyntiin seuraaviin kirjakauppoihin Helsingissä: Kurvin Kirja (Hämeentie 48), Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7) ja Tiedekirja (Snellmaninkatu 13). Myös muihin kirjakauppoihin kirjaa voi tilata.

Lisätietoja:

Sinikka Selin
tohtorikoulutettava
puh. 050 380 4273
sinikka.selin@helsinki.fi

Seinäjoella ensimmäistä kertaa toteutettu sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus on päättynyt ja yksitoista hoitajaa saa todistuksensa Seinäjoen keskussairaalassa huomenna perjantaina 31.3. Valmistuvat sairaanhoitajat työskentelevät perusterveydenhuollon yksiköissä.  Koulutuksen toteuttamisesta on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulu.  

Rajatun lääkkeenmääräämisen oikeuden omaavia sairaanhoitajia on Suomessa tällä hetkellä 263. JAMKista valmistuneita on viiden vuoden ajalta yhteensä 121 henkilöä.

– Seinäjoella syksyllä 2015 alkanut koulutus tuottaa 11 osaajaa lisää. Tänä keväänä ovat valmistuneet myös ryhmät Lahdesta ja Jyväskylästä, JAMKin asiantuntuntija Johanna Heikkilä sanoo. Etelä-Pohjanmaalla on ennen tätä koulutusryhmää ollut vain yhdeksän erikoispätevyyden omaavaa hoitajaa.  

– Lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittaneilla henkilöillä on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, Heikkilä jatkaa.

Koulutuskokonaisuus on 45 opintopisteen laajuinen. Teoriaopintojen lisäksi opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu omassa terveyskeskuksessa lääkärin ohjauksessa. Itä-Suomen yliopisto vastaa koulutuksessa edellytetyistä farmakologian ja reseptiopin opinnoista.

Tarve koulutuksen järjestämiseen Etelä-Pohjanmaalla on perustunut keskussairaalan päivystyksen ja alueen terveyskeskusten kiire- ja päivystysvastaanottotyön kehittämistarpeisiin.

– Koko alueen hoitotyön johtajilla on ollut yhteinen näkemys siitä, että sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen laajentaminen on välttämätöntä sekä lääkäripulan että lääkäreiden työpanoksen tehokkaamman kohdentamisen takia. Hoitajavastaanoton on todettu olevan myös kustannustehokas ja sen on huomattu lisäävän potilasturvallisuutta, ylihoitaja Päivi Leikkola Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä toteaa.

STM:n selvitysten mukaan potilaiden kokemukset sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta ovat olleet myönteisiä. Potilaista valtaosa luotti lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan ammattitaitoon, eikä kokenut tarpeelliseksi käydä lääkärin vastaanotolla. Myös useat kansainväliset tutkimukset osoittavat sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisestä olevan hyviä kokemuksia. Sairaanhoitajien laajennetun tehtäväkentän avulla pystytään mm. vastaamaan nopeammin ja joustavammin hoidon lisääntyneeseen tarpeeseen perusterveydenhuollossa.

Suomessa sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan lähtökohtana on ollut terveydenhuollon eri ammattiryhmien työnjaon ja yhteistyön kehittäminen. Työnjaon kehittämistä on tuettu lakimuutoksilla. Suomen ohella myös mm. Ruotsissa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa on sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen laillistettu. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiselle on kuitenkin asetettu joitakin rajoituksia, jotka vaihtelevat maittain. Suomessa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta on tarkasti rajattu. Yhdenvertaiset oikeudet lääkäreiden kanssa lääkkeiden määräämiseen on vain Iso-Britanniassa. Rajattunakin oikeutena sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus järkevöittää ammattiryhmien tehtäväjakoa ja tuo lisää kustannustehokkuutta terveydenhuoltoon, jota myös tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on peräänkuulutettu.

Lisätietoja:
Hannele Tyrväinen, lehtori, 0400 976 749, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö 
Päivi Leikkola, ylihoitaja, 044 415 3125, etunimi.sukunimi@epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Vuoden 2016 lopussa Kanta- ja Päijät-Hämeessä käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima OK – Ojat kuntoon -hanke, jonka tavoitteena on tiedotuksen avulla parantaa maa- ja metsätalouden peruskuivatusta ja sitä kautta toiminnan kannattavuutta. Kaikille avoin ja maksuton aloitusseminaari järjestetään 4.5.2017 Hämeenlinnassa.

Torstaina 4.5. aamupäivällä järjestetään Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Visamäessä Ojat kuntoon -hankkeen aloitusseminaari, jonka aiheina ovat hankkeen esittely, Hämeen pelto- ja metsäojitusten tausta, nykytila ja tarpeet tulevaisuudessa, ojien kunnossapidon rahoitusmahdollisuudet sekä valuma-aluetarkastelu peruskuivatuksessa. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Kesäkuun alussa 7.6. järjestetään koko päivän bussiretki Loviisanjoen valuma-alueelle, missä tutustutaan Hardombäckenin peruskuivatushankkeeseen. Matkalla vieraillaan mm. salaojaputkia valmistavan Uponorin tehtaalla Nastolassa. Matkalle lähdetään Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Maksuttomalle retkelle ovat tervetulleita esimerkiksi maanomistajat ja ojitusyhteisöjen edustajat sekä muut aiheesta kiinnostuneet.

Tiedotusta ja käytännön esimerkkejä

Ojat kuntoon -hankkeessa jaetaan tietoa uudistuneiden ohjeistusten ja luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien soveltamisesta maa- ja metsätalouden kuivatushankkeissa, jotta tulva- ja vesiensuojelu sekä luonnon monimuotoisuus otettaisiin entistä paremmin huomioon. Keskeisenä tavoitteena on kannustaa maanomistajia ja ojitusyhteisöjä toteuttamaan ojien kunnostushankkeita nykyaikaisilla menetelmillä. Muita kohderyhmiä ovat ojitushankkeiden suunnittelijat, urakoitsijat, vesiensuojeluyhdistykset, neuvontaorganisaatiot ja valvontaviranomaiset.

Hanke jakautuu neljään osatehtävään: peruskuivatuksesta ja kunnostusojituksesta tiedottaminen, vanhojen ojitushankkeiden digitointi paikkatiedoksi, ojitusyhteisöjen ja metsänomistajien aktivoiminen 2-4 pilottialueella sekä vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon ohjeistus ja pilottikohteet.

Kohti valumavesien kokonaisvaltaista hallintaa

Perinteisesti maatalouden ja metsätalouden kuivatus on toteutettu toisistaan erillisinä hankkeina, vaikka vesistökuormituksen ja tulvavesien hallinnan näkökulmasta maankuivatusta tulisi tarkastella valuma-aluetasolla. Valuma-aluetason tarkastelulla voidaan myös tehostaa kuivatushyötyjä, kun pelto- ja metsäojitushankkeet voidaan suunnitella tukemaan toisiaan. Ojat kuntoon -hankkeessa pyritään lisäämään maa- ja metsätalouden kuivatuksen toimijoiden yhteistyötä, jotta valuma-alueajattelu ja kokonaisvaltainen valumavesien hallinta tulisi osaksi kuivatushankkeiden käytännön toteutusta.

OK – Ojat kuntoon -hanke toteutetaan 1.11.2016-31.12.2019 Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Etelä-Suomen Salaojakeskus, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry sekä Tapio Oy. Hanke on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama ja se toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tuella. 

Lisätietoa ja ilmoittautumiset tilaisuuksiin:

OK – Ojat kuntoon, www.hamk.fi/ojatkuntoon
Petra Korkiakoski, projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
p. 050 443 1229 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Kuva 1: Ojaan rakennettu pohjapatojen ja laskeutusaltaiden ketju hidastaa veden virtausta, jolloin kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle ja vesi puhdistuu. Altaat tulisi suunnitella siten, että niihin kertyvä liete voidaan helposti tyhjentää. Kuva: Henri Solismaa.

Kuva 2: Metsäojaan tehty pohjakynnys hidastaa veden virtausta. Kynnyksillä voidaan vähentää uomaeroosiota ja kiintoaineen kulkeutumista. Kuva: Petra Korkiakoski

Kuva 3: Ojan luiska voidaan porrastaa tulvatasanteeksi, jolloin saadaan lisätilaa tulvavesille. Kuivana aikana ojan kapeassa alivesiuomassa säilyy virtaus, mikä vähentää ojan umpeenkasvua. Kuva: Petra Korkiakoski.

Jyväskylän yliopisto menestyi hyvin 30.3. julkaistussa U-Multirank -yliopistovertailussa. Yliopisto sijoittui 12 osa-alueella ylimmälle tai toiseksi ylimmälle tasolle (very good/good).  Yliopisto saavutti vertailun korkeimman tason muun muassa tutkimusjulkaisujen, kansainvälisen henkilökunnan sekä kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrissä.  Tulokset  säilyivät samalla tasolla kuin viime vuonna toteutetussa vertailussa.

Nyt neljättä kertaa julkaistu U-Multirank vertailee yliopistoja maailmanlaajuisesti tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen laadun, kansainvälisyyden, osaamisen siirron ja alueellisen sitoutuneisuuden kannalta. Vertailussa on mukana lähes 1500 yliopistoa.

U-Multirank on Euroopan unionin rahoituksella toteutettava vuonna 2014 käynnistynyt yliopistojen maailmanlaajuinen vertailujärjestelmä. U-Multirankin verkkosivustolla voi tehdä vertailuja ja tutustua yliopistojen vahvuuksiin.

Lisätietoja:

Kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.m.gronlund@jyu.fi

http://www.umultirank.org

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat ovat sijoittuneet kolmanneksi valtakunnallisessa ruokainnovaatiokilpailussa.

Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämään nuorten ruokainnovaatiokilpailu Ruokaoivallukseen tuli lähes 90 kilpailutyötä. Kilpailun parhaimmisto palkittiin 29.3.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla (Xamk).

- Ruokainnovaatiokilpailun tavoitteena oli innostaa nuoria ruoanlaittoon ja erityisesti lähiruoan käyttöön. Kilpailu onnistui upeasti. Kilpailutöitä saatiin lähes 90, joiden laatimiseen osallistui lähes 120 henkilöä. Myös valtakunnallisuus toteutui, koska osallistujat olivat ympäri Suomen, projektipäällikkö Taina Harmoinen Xamkista iloitsee kilpailun onnistumisesta.

Espoolaisen Anna-Maija Rauramaan, 20, kehittämä nopea proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan. Toisen sijan saavutti elintarvikealan opiskelija Henna Hytönen, 29, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukiota käyvän Reetta Rossin, 17, kanssa juurespohjaisilla ketsupeilla, joissa ei ole olleenkaan tomaattia.

HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden Sara Kujansuun, 20, Karl Niemisen, 26, ja Santtu Onikin, 28, ideoima maustettu marja-snack Marsu-óla voitti elintarvikesarjan kolmannen palkinnon. Tuote on naposteltavaksi tarkoitettu maustettu tai suolattu ja pakastekuivattu marja-snack.

Arviointiraadin mukaan HAMKin opiskelijoiden kilpailutyö on innovatiivinen ja uudenlainen. Tuotteessa hyödynnetään paikallisia elintarvikkeita ja tuote on kaupallistettavissa erityisesti ulkomaan markkinoille.

Kuvateksti 1: Santtu Onikki (takana vas.), Sara Kujansuu ja Karl Nieminen palkintojenjakotilaisuudessa yhdessä Henna Hytösen (edessä vas.) ja Anna-Maija Rauramaan kanssa. Kuva: Darcmedia / Manu Eloaho.

Kuvateksti 2: Marsu-óla-tuotteelle myönnetty kunniakirja. Kuva: Darcmedia / Manu Eloaho.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeessa nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 4.10.2016–28.2.2017 16–29-vuotiaille opiskelijoille. Eri alojen asiantuntijoista koostunut arviointiraati valitsi kolmen sarjan parhaimmiston valintakokouksessaan 17.3.2017. Arviointikriteereinä olivat innovatiivisuus, työn kaupallistaminen, eteläsavolaisen lähiruoan ja lähiruokaketjun hyödynnettävyys sekä ekologisuus ja kestävyys. Kunkin sarjan voittaja saa kilpailun yhteistyökumppaneilta 1000 euron tunnustuspalkinnon ja kahdelle seuraavalle koottiin eteläsavolaisista elintarvikkeista muhkeat tuotepalkinnot.

Kilpailun kaikkien sarjojen palkitut löytyvät hankkeen julkaisemasta tiedotteesta. 

Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Marika Rikkonen HKScan Finlandista, Mika Marttinen Metokselta, Satu Nieminen ja Mika Korhonen Suur-Savon Osuuskaupasta, Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä, Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä, Kirsi Mutka-Paintola Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista sekä Teija Rautiainen, Markku Rossi ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden kilpailutyö: Susanna Peltonen, lehtori, p. 040 352 2651 tai susanna.peltonen(at)hamk.fi

Ruokaoivallus-kilpailu: Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)xamk.fi

Kuvatiedustelut palkintojen jaosta: Miia Savolainen, projektityöntekijä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 536 4768, miia.savolainen(at)xamk.fi

www.xamk.fi/ruokaviesti, www.ruokaoivallus.fi

- maamme monipuolisin IT-alan tiedekunta 

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta hyväksyi 29.3.2017 vuosien 2017–2020 opetussuunnitelman. IT-tiedekunta vastaa alan nopeisiin muutoksiin uudistamalla sekä kandidaatti- että maisterikoulutuksen. IT-tiedekunta on Suomen ainoa tiedekunta, jossa voi suorittaa tutkinnon joko luonnontieteelliseltä tai kauppatieteelliseltä koulutusalalta ja lisäksi valmistua opettajaksi, tehdä maisteritutkinnon kognitiotieteestä ja kyberturvallisuudesta.

Tulevaisuudessa IT-tiedekunnassa keskeisiä kehittämiskoulutusaloja ovat digitalisaatio, tekoäly, data-analyysi, robotiikka, tietoturvallisuus, esineiden internet (IoT) ja teollinen internet, kvanttilaskenta, ohjelmistotuotanto, koulutusteknologia, pelien suunnittelu, kognitiotiede, ohjelmistoliiketoiminta sekä tietojärjestelmätiede.

IT-tiedekunnassa valmistellaan uutta digitalisaation sivuainekokonaisuutta sekä yhdessä muiden tiedekuntien kanssa teknologiaa, tiedettä ja taidetta yhdistävää kokonaisuutta.

Näillä uudistuksilla IT-tiedekunnasta tulee maamme monipuolisin IT-alan koulutusyksikkö. Uudet koulutusavaukset vastaavat kansallisia digitaalisuustrategioita.

Koulutusta uudistettaessa on kuultu monipuolisesti Jyväskylän alueen yrityksiä ja tehty katsaus alan kansainvälisistä trendeistä. Alan osaajista on yrityksissä kova pula.

• Toivomme, että tällä uudella koulutusohjelmalla Jyväskylässä toimivat yritykset saavat tulevaisuuden kehitystarpeita vastaavia osaajia. Jyväskylän yliopisto tulee tarjoamaan myös Urasilta-ohjelman kautta räätälöityä koulutusta yrityksille, kertoo dekaani Pekka Neittaanmäki.
• IT-tiedekunnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden sisäänottoa nykyisestä noin 400 opiskelijan tasosta 500 opiskelijaan. Tavoite on kasvaa yli 3 000 opiskelijan koulutuskeskittymäksi vuosina 2018–2020, toteaa dekaani Neittaanmäki. 

Lisätietoja:
Dekaani Pekka Neittaanmäki
Informaatioteknologian tiedekunta
Jyväskylän yliopisto 

pekka.neittaanmaki@jyu.fi
p. 040 550 7005

Runosmäen ja keskustan terveysasemilla autetaan ja opastetaan OmaKannan ja eTerveyspalvelujen käyttöön huhti–toukokuussa.

Turun kaupunki haluaa yhteistyökumppaneidensa kanssa madaltaa kynnystä digitaalisten palvelujen käyttöön erilaisten kokeilujen avulla. Yksi kokeiluista alkaa huhtikuussa, kun Turku järjestää opastusta ja neuvontaa digitaalisten palveluiden käyttöön Runosmäen ja keskustan terveysasemien asiakkaille. Kaupunki kannustaa digitaalisten palveluiden käyttöön, sillä monia terveyteen liittyviä asioita voi hoitaa itsenäisesti verkossa. Esimerkiksi reseptien uusimiset ja ajanvaraukset voi hoitaa OmaKanta-palvelussa ja kaupungin oman eTerveyspalvelujen avulla milloin ja missä vain.

Runosmäen ja ja keskustan terveysasemilla opastajia

Terveysasemilla on opastusta digitaalisiin palveluihin kahtena päivänä viikossa:

Runosmäen terveysasemalla, os. Signalistinkatu 2
maanantaisin ja tiistaisin 3.–30.4. klo 10–14, 2.–31.5. klo 10–16

Keskustan terveysasemalle, os. Käsityöläiskatu 2
keskiviikkoisin ja torstaisin 3.–30.4. klo 10–14, 2.–31.5. klo 10–16

Tavoitteena on, että uudet asiointitavat parantavat asiakaskokemusta ja samalla vahvistavat asukkaiden omatoimisuutta.

Turun kaupungin kanssa yhteistyössä opastajina toimivat kokeneet ohjaajat Auralan Setlementti ry:stä, opiskelijoiden pyörittämästä Kansalaisen IT-tuesta sekä Turun Seudun Osuuspankista, joka on erityisesti panostanut vapaaehtoistyöhön Suomi100-hengessä.

- Satavuotiaan Suomen kunniaksi tarjoamme tänä vuonna jokaiselle työntekijällemme mahdollisuuden tehdä yhden työpäivän vapaaehtoisena. Paikallisesti tämä tarkoittaa yli 300 vapaaehtoistyöpäivää eri puolilla Turun seutua. Digitaitojen opastaminen on yksi tärkeistä vapaaehtoistyön teemoista. Verkkopalvelumme hiiop100.fi kokoaa yhteen vapaaehtoistyön tekijöitä ja tarjoajia, muutos- ja tulevaisuusjohtaja Irma Hyvärinen kertoo.

Kokeilun kuluessa tukea ja neuvontaa kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Pankkitunnukset ja oma mobiililaite mukaan

Opastuksesta on eniten hyötyä, jos ottaa mukaan oman tabletin tai älypuhelimen. Jos välineitä ei kuitenkaan ole mukana, niin opastuslaitteet löytyvät myös terveysasemilta.

Jokainen opastettava tarvitsee mukaansa henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen digitaalisten palvelujen käyttöön. Elleivät nämä ole mukana, kirjautuminen palveluihin ei onnistu. 

-   Olemme mukana AUTA-hankkeessa, jotta voisimme rohkaista ihmisiä käyttämään sähköisiä palveluja. Toivomme, että välittömästi paikalla oleva apu saisi ihmiset kysymään palveluista periaatteella, ettei ns. tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Opastuksissamme pyrimme aina myös avaamaan erilaisia käsitteitä, jotta tietotekniikkaa olisi helpompi ymmärtää, kertoo Dikare-toiminnan vastuuhenkilö Sirje Hanski.

Tukea tarjolla monelta suunnalta

Opastukset ovat osa valtiovarainministeriön AUTA-hanketta, joka on yksi osa Suomen hallituksen digitaalisesta kärkihankkeesta. Digitaalisia palveluja kehitettäessä myös kansalaisten digitaalinen osaaminen saa oman tukensa.

AUTA-hankkeessa neuvontaa ja tukea kehitetään erilaisin innovatiivisin kokeiluin.

Turussa terveysasemilla tapahtuvilla opastuksilla pyritään tuomaan tuki mahdollisimman lähelle arkea ja oikeita tilanteita. Samalla testataan erilaisia toimintamalleja, jotta jatkossa kaupungin omien digitaalisten palvelujen lanseeraus ja tuki olisivat kohdennetumpia. 

- Palvelujen digitalisoituminen etenee kiihtyvään tahtiin lisäten asukkaan mahdollisuuksia asioida omaan elämäänsä sopivimmalla tavalla. Perinteisemmät palvelukanavat säilyvät rinnalla. Kokeilulla etsitään parhaita tapoja auttaa, toteaa osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala.

Mukana kokeilussa on myös Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Kansalaisen IT-tuki, jossa ammattikorkeakoulun ja ammatti-insituutin tietotekniikkaopiskelijat saavat samalla arvokasta kokemusta erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta sekä asiakkaiden tarpeista esimerkiksi uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen. 

- Olemme Turun AMK:ssa auttaneet turkulaisia digitaalisten laitteiden ja ohjelmien käytössä jo 13 vuoden ajan. Olemme mielellämme hankkeessa mukana. Lisäksi kehitämme omia tuki- ja ohjausmallejamme kokeilusta saatujen kokemusten avulla, jatkaa projektipäällikkö Marika Säisä Turun ammattikorkeakoulusta.

Kevään aikana digitaalisiin palveluihin saa tukea myös Skanssin Monitorissa, jossa opastetaan mobiilivarmenteen käyttöönotossa. 

Lisätiedot:

• Muutos- ja tulevaisuusjohtaja Irma Hyvärinen, Turun Seudun Osuuspankki, puh. 010 256 9470
• Sirje Hanski, Auralan Setlementti ry, Dikare-toiminta, puh. 050 316 7712.
• erityisasiantuntija Sanna Moisala, Turun kaupunki, puh.  040 159 4874
• turku.fi/digiapu
• Valtiovarainministeriön AUTA-hanke

JAMKissa alkaa uusi monialaisen kuntoutuksen ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus

Kuntoutusjärjestelmä uudistuu käynnissä olevan sosiaali- ja terveysalan uudistuksen rinnalla. Muutoksella pyritään parantamaan kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on kuntoutujan eheä hoitoketju ja kuntoutusprosessi, jossa otetaan huomioon erityisesti ennaltaehkäisy ja eri ammattiryhmien saumaton yhteistyö.

Kuntoutus tuodaan osaksi asiakkaan jokapäiväistä elämää ja arjen toimintoja. Tämä edellyttää monialaisen yhteistyön lisäksi kuntoutuspalvelujen tuotteistusosaamista ja asiantuntijoiden ammatti-identiteetin uudelleentarkastelua. Asiakas nähdään aktiivisena toimijana kuntoutusprosessissa ja kantamassa vastuuta omasta kuntoutumisestaan.

Uudet YAMK-opinnot antavat valmiuksia ennakoida ja osallistua kuntoutuksen kokonaisuudistukseen.

– Opintojen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneiden moniasiantuntijuuteen perustuvaa osaamista kuntoutusprosesseissa. Asiakkaalle pyritään löytämään juuri hänen arkeensa ja elämäntilanteeseensa sopivat kuntoutusmenetelmät, yliopettaja Sanna Sihvonen JAMKista kertoo.

– Opinnoissa painottuu erityisesti kuntoutuksen toimintamallien kehittäminen opiskelijoiden omissa organisaatioissa ja työverkostoissa, Sihvonen jatkaa.

Jyväskylä tarjoaa monipuolisen ympäristön kuntoutusosaamisen kehittämiselle. JAMK toimii yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa kuntoutusalan osaamiskeskittymänä ja kehittää alan koulutusta sekä edistää yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Osaamiskeskittymä tukee lisäksi valtakunnallisen sote-uudistuksen ja kuntoutuksen kokonaisuudistuksen toteuttamista.

Monialaisen kuntoutuksen ylempään AMK-koulukseen haetaan kevään yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi. Haku päättyy 5.4. klo 15. Lue lisää.

Lisätietoja:
Sanna Sihvonen, yliopettaja, 040 727 4085, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Mirja Immonen, koulutuspäällikkö, 040 547 8949, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Joulupukki kiitää pian paikasta toiseen Petterin porotokkaakin nopeammin, kun The Box -virtuaalihanke avittaa vanhaa valkopartaa. Haaga-Helian ja Tekesin yhteinen The Box -hanke yhdistää Joulupukin Kammarin Rovaniemellä ja vieraat Helsingissä samaan aikaan ja tilaan rikastetun todellisuuden keinoin.

Perjantaina 31.3. Rovaniemen Joulupukin kammarista (http://santaclausoffice.com/)kuuluu kummia, kun joulupukki ottaakin vieraat virtuaalisesti vastaan Haaga-Helian Haagan kampuksen tiloissa Helsingissä. Haaga Box -tila on suorassa yhteydessä Rovaniemelle, josta fyysinen joulupukki siirtyy rikastetun teknologian keinoin reaaliajassa pääkaupunkiin. 

Kokemus Joulupukin Kammarista on aito, sillä rakennettu 270°-miljöö ja tarina, äänet ja tuoksut tukevat kokonaisvaltaista elämystä. Virtuaalitonttulan sisätiloissa yhdistyvät perinteiset lavasteet ja 3D-mäpätty (videomapping) suora lähetys Napapiiriltä. Videomappingissa Boxin videotykkejä ja ranskalaista Millumin v2 -ohjelmaa käyttämällä tuotetaan kuvaa epäsäännöllisen muotoiselle ja usein kolmiulotteiselle pinnalle, tässä tapauksessa Joulupukin Kammaria mukailevaan lavasteeseen.

Videomapping on tällä hetkellä kovassa nousussa mm. musiikkiesityksissä, teatterissa ja mainosalalla. Immersiota tavoitteleva tekninen ratkaisu tuoksuineen ja äänineen harhauttaa katsojan käsitystä perspektiivistä.

Kaksisuuntainen lyhyen viiveen videoyhteys toteutetaan hyödyntämällä videopuhelupalveluista tuttua WebRTC-teknologiaa. Joulupukin Kammarilla tuotettu ammattitasoinen kuva ja ääni saadaan nykyisillä internetyhteyksillä välitettyä Haaga Boxiin jopa 1080p 4 Mbps -laadulla ja muutaman sekunnin kymmenesosan viiveellä. Videon laatu ja latenssi adaptoituvat automaattisesti käytettävän yhteyden mukaan ja takaavat pätkimättömän yhteyden Haaga Boxin ja Joulupukin Kammarin välillä.

Joulupukin vierailu Haaga Boxissa on jatkumoa Gastro Helsinki -messuilla tammikuussa 2016 lanseeratulle The Box -elämyshankkeelle. Hankkeessa on jo muun muassa selvitetty, miten rikastettu ja sekoitettu todellisuus vaikuttaa asiakaskokemukseen ravintola-alalla. Aidon baristan tarjoilema standardoitu kahvituote sai uudenlaisia konnotaatioita riippuen siitä, maistoiko koehenkilö sitä Helsingin keskustan aidossa kahvilassa vai siellä kuvatun miljöökuvamateriaalin keskellä The Box -elämystilassa.

Lisätietoja The Box -hankkeesta:
projektipäällikkö Pasi Tuominen p. 040 488 7536

Kuva- ja vierailupyynnöt: lehtori Eeva Puhakainen, p. 040 488 7166, etunimi.sukunimi (a) haaga-helia.fi

Lue lisää: http://www.thebox.fi/
Twitter: @theboxfinland / #whatsinthebox  
Facebook: www.facebook.com/imagineeringbox

The Box -hankkeessa syntyy vuosina 2016–2018 useita rikastetun todellisuuden palveluympäristöjä. Hanke tarjoaa hotelli-, ravintola-, matkailu- ja elämysalan yrityksille uudenlaisia palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustoja. Hankkeen yhteiskumppaneita ovat Tekesin ja Haaga-Helia amk:n lisäksi Manchester Metropolitan University, Universidado do Algrave, Hotelschool den Hague, Metos, Pixoi, Pinto, CMB Ravintolat, Flik, Fantasia Works, Hotel Haaga ja Sinebrychoff sekä Ähtäri Zoo. 

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen edellyttää Diakonia-ammattikorkeakoulun ja muiden ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan tehokkaampaa hyödyntämistä ja vahvistamista.

Syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja vähäosaisuus ovat yhteiskunnallisia riskejä, joihin Diakin TKI-toiminta voi tarjota ratkaisuja.

– Kolmannen sukupolven työttömät, periytyvä köyhyys, syrjäytyminen ja luokkaerot ovat todellisuutta, josta ei käydä riittävästi yhteiskunnallista keskustelua. Haluamme muistuttaa näistä ongelmista sekä ratkaista niitä, sanoo Diakin toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala.

Diakin TKI-toiminta keskittyy syrjäytymisen, köyhyyden, maahanmuuton ja pakolaisuuden teemoihin.

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden väheneminen ja epävakaaksi koettu yhteiskunnallinen tilanne kasvattavat kotimaisten ääriliikkeiden vetovoimaa ja niiden keskinäisiä yhteenottoja. Levottoman liikehdinnän kasvu ja vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat Suomen merkittävin turvallisuusriski. Vastalääkkeenä toimii koulutus sekä koulutustoimijoiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteinen kehittämistoiminta.

Yritykset ja kolmas sektori ovat ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan keskeisiä yhteistyökumppaneita ja hyödynsaajia. Panostukset TKI-toimintaan näkyvät suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyssä ja osaamisessa.

– On tärkeää luoda rakenteet sille, että ammattikorkeakoulut pääsevät nykyistä tehokkaammin osalliseksi Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksesta. Näin Diakin ja muiden ammattikorkeakoulujen huippuosaaminen jyvittyy yhteiskunnan ja työelämän käyttöön, Kujala sanoo.

Kansalliset rahoitusinstrumentit ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintana ja soveltavaan tutkimukseen ovat olemattomat. Diak ja muut ammattikorkeakoulut esittävät, että hallitus panostaa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan vuosina 2017–2020.

– Tarvitaan investointeja uuteen osaamiseen ja koulutukseen. Suomen on panostettava ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, joista valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin, Kujala sanoo.

Diakissa vietetään tällä hetkellä henkilöstön ja opiskelijaedustajien yhteisiä kehittämispäiviä.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala, p. 0400 436 690, tapio.kujala@diak.fi
viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Sveitsissä fysioterapian professorina toimiva, ulkomailla koko fysioterapeutin työuransa ajan työskennellyt Hannu Luomajoki on sitä mieltä, että sote-uudistusta valmistelevassa Suomessa ollaan jo monessa asiassa matkalla oikeaan suuntaan. - Meillä on jo paikoin alettu toteuttaa järkevää työnjakoa, jossa tuki- ja liikuntaelinongelmaisten ensikontaktina on fysioterapeutti eikä lääkäri. Käytäntö on hyvin toimiva ja perusteltu ja se tulee ottaa käyttöön vielä laajemmin mm. siksi, että tules-ongelmat aiheuttavat koko Euroopan tasolla suurimmat kustannukset terveydenhuollossa.

Luomajoki toteaa kansainvälisten satunnaistettujen tutkimusten tuoneen viime vuosina hyvin yhdensuuntaista viestiä siitä, miten tuki- ja liikuntaelinsairauksia kannattaa hoitaa.  - Evidenssi näyttää selkeästi, että tyypillisimmissä tules-vaivoissa – olipa kyseessä polvi, selkä tai olkapää - fysioterapialla saadaan yhtä hyvät tulokset kuin esimerkiksi leikkaamalla. Tutkimustulosten seurauksena on jo osin muutettu hoitosuosituksia, mutta tehtävää riittää edelleen.

Luomajoki arvelee, että huono taloustilanne on saattanut viedä asiassa oikeaan suuntaan. - Tuki- ja liikuntaelinongelmissa päästään pitkälle neuvonnalla ja terapialla eikä kalliita lääketieteellisiä tutkimuksia tarvita kaikkien kohdalla ollenkaan. Fysioterapia on lisäksi hyvin kustannustehokasta – hoito on edullista ja vaikuttavaa. Samalla vältetään haittavaikutukset, jollaiset ovat aina mahdollisia ns. lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä.

Fysioterapian vaikuttavuus perustuu professori Hannu Luomajoen mukaan siihen, että ihmisen paranemisessa ja kuntoutumisessa on harvoin kyse pelkästään jonkin tietyn kudoslöydöksen tai rakenteen teknisestä korjaamisesta. – Tärkeää on kokonaisuus. Fysioterapiassa potilas motivoituu ja saa itselleen keinoja, joiden avulla hän selviytyy paremmin.

Suomessa on jo menty fysioterapeuttien suoravastaanottojen ja mm. kipukoulutuksien myötä oikeaan suuntaan. - Fysioterapeutilla on osaamisensa puolesta hyvät mahdollisuudet auttaa ihmistä ymmärtämään omaa kipuaan, haastatella, selittää ja ohjata - antaa potilaalle ahaa-elämyksiä ja tukea kuntoutumisprosessia.

- Monet potilaat motivoituvat siitä, että heille kerrotaan oman tuki- ja liikuntaelinongelman taustat ja mekanismit ja mitä kaikkea siihen liittyy. Haasteenammehan ovat kroonistuneet, pitkään kivuista kärsineet potilaat – heitä meidän tulee osata auttaa. Akuutit kivut sen sijaan paranevat usein spontaanisti, Hannu Luomajoki toteaa.

Hannu Luomajoki on avausluennoijana Hämeenlinnan Aulangolla järjestettävässä Fysioterapia 2017 –tapahtumassa. Yli 300 fysioterapia- ja kuntoutusalan ammattilaista kokoontuu 31.3.-1.4.2017 koulutuspäiville, joiden teemana on yläraajojen ongelmien hoito ja kuntoutus. Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, joiden ydinosaamista on ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn tukeminen. Fysioterapia 2017 –tapahtuman OHJELMA

Lisätietoja:     

Hannu Luomajoki, fysioterapian professori, hannu.luomajoki@zhaw.ch, 050 530 0183 (Suomi), 0041 79 4357871 (Sveitsi)

Paula Sarias, puheenjohtaja, FYSI ry, paula.sarias@fysios.fi, 0400 687 243                                          

Leila Salonen, toiminnanjohtaja, FYSI ry, leila.salonen@fysi.fi, 040 749 8706

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni torjuu lukukausimaksujen perimisen suomalaisilta opiskelijoilta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esitti tänään, että suomalaisilta pitäisi voida periä tuhansien eurojen lukukausimaksuja korkeakouluissamme. Kulmunin mukaan Keskusta ei kannata maksujen perimistä.

- Minä ja Keskusta torjumme lukukausimaksut suomalaisille opiskelijoille, jälleen kerran. Suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut eivät meille sovi.

Kulmunin mukaan vaikeinakin vuosina on pidettävä kiinni siitä, että varallisuus tai postinumero eivät estä opiskelemaan lähtemistä. 

-  Ratkaisevaa koulutiellä ei saa olla lompakon paksuus, vaan oma ponnistelu, ahkeruus ja lahjakkuus. Koulutusjärjestelmämme on maailman tasa-arvoisimpia. Se on Suomen vahvuus. Pidetään siitä kiinni, Kulmuni toteaa.

Lisätietoja: 

Katri Kulmuni

puh. 044 2555 903

Lasten toiminnanohjauksen taitojen tukemiseen kehitetty Etsivät-ryhmä on suunnattu lapsille, joilla on hankaluuksia toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjaus ohjaa ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Se tarkoittaa monenlaista tilanteeseen sopivaa työskentelyä, toimintaa ja käyttäytymistä. Toiminnanohjaus suuntaa toimintaa ja ohjaa kohti tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä arjessa monin tavoin. Hankaluuksia saattaa olla tavoitteiden asettamisessa, toimintasuunnitelman tekemisessä, suunnitelman suorittamisessa ja sen aikana tapahtuvassa tunteiden säätelyssä sekä toiminnan arvioinnissa. Toiminnanohjauksen kehittymistä voidaan tukea järjestämällä tilanteita ja tehtäviä, jotka toistuvasti haastavat toiminnanohjauksen taitoja ja samalla onnistuessaan ja tuottavat iloa ja ylpeyttä. Henkilöt, joilla on toiminnanohjauksen vaikeuksia, tarvitsevat aikaa rauhassa miettiä ja jäsentää ajatteluaan ja toimintaansa. Etsivät-ryhmä tarjoaa heille aidon mahdollisuuden opetella jäsentynyttä toiminnanohjaamista.

Etsivät-ohjelman 20 tapaamiskerran aikana etsivä Pauli Leino selvittää salapoliisitehtäviä yhdessä Monikan ja Bella-koiran kanssa. Etsivät-ryhmän tavoitteena ovat toiminnanohjauksen vahvistaminen opettamalla lapsille toiminnanohjauksen vaiheet, opettamalla lapsia ohjaamaan toimintaansa puheella ja vahvistamalla metatiedon ja -taidon roolia työskentelyprosessissa.

Lapsilla on toiminnanohjauksen rinnalla usein myös muita pulmia, kuten tarkkaamattomuutta, kielellistä erityisvaikeutta tai näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksia. Nämä vaikeudet eivät estä osallistumasta Etsivät-ryhmään. Ylivilkkaille tai motorisesti levottomille lapsille Etsivät-ryhmä ei ole kuitenkaan sopiva tukimuoto.

Etsivät-harjoitusohjelma on kehitetty Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla. Se on suunnattu 9-11 -vuotiaille lapsille, joilla on toiminnanohjauksen vaikeuksia ja on sovellettavissa myös muille ikäryhmille. Materiaalipaketti on tarkoitettu lasten kanssa työskenteleville kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Lisätietoja Nina Kultti-Lavikainen, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL, kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi, lastentarhanopettaja, Niilo Mäki Instituutti

014-266 7568, nina.kultti-lavikainen@nmi.fi

Lehdistökappaleiden tilaustiedot: Mirja Myllykoski, 050-373 2118, mirja.myllykoski@nmi.fi

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 
www.nmi.fi

Koulutus- ja konsulttiyritys Sovelto Oyj on yhteistyökumppaneineen käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda digitalisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavat perustavanlaatuiset työelämätaidot jokaisen suomalaisen ulottuville. Mukana yhteistyössä on myös Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK.

-Tulevaisuuden työelämässä digitaidot ovat työntekijälle arvokasta omaa osaamispääomaa. Kansainväliset ja kansalliset tutkimukset osoittavat, että jopa joka kolmas työtehtävä tulee joko katoamaan tai muuttumaan digitalisaation myötä, toteaa Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari.

-Samaan aikaan meillä on maassamme OECDn aikuistutkimuksen mukaan yli 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on vaikeuksia perustavanlaatuisten tietotyötaitojen kanssa.  On selvää, että tämä yhtälö ei ole kestävä. Tarvitsemme jokaiselle saavutettavissa olevia, konkreettisia välineitä joilla muutoksesta voidaan selvitä ja menestyä uudenlaisessa työelämän todellisuudessa.

Digitalisaation läpitunkemassa maailmassa korostuvat erityisesti mm. tiedon hallinnan ja jatkuvan oppimisen sekä vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidot. Näiden taitojen opetus on kuitenkin vähäistä ja kohdentuu eriarvoisesti. Työnantajien investoinnit henkilöstön kehittämiseen ovat romahtaneet vuodesta 2008. Aikuiskoulutuspalveluita käyttävät eniten jo valmiiksi korkeasti koulutetut, niiden jäädessä vähemmälle joiden tarve uusille taidoille olisi suurin. Iso osa aikuisväestöstä jää kokonaan ilman jatkuvaa koulutusta. 

-Tavoitteenamme on nyt luoda aivan uudenlainen palvelu, jonka avulla kuka tahansa voi verkossa opiskella omaan tahtiinsa niitä taitoja, joita tulevaisuuden työmarkkinoilla jokainen tarvitsee, sanoo projektin vetäjänä toimiva senior-konsultti Petteri Kallio. Hankkeessa hahmoteltavan työelämän digiosaamisen minimistandardin ja kevään aikana julkaistavan veloituksettoman oppimateriaalin alustana toimii www.digitaidot.fi -sivusto. 

Menetelmänä on videoiden ja soveltavien harjoitusten yhdistelmä, joka sopii käytettäväksi niin työaikana konkreettisen tehtävän ohessa kuin omana aikana rauhallisesti keskittyen. Tavoitteena on osoittaa, että oppiminen voi olla kaikkien saatavilla sekä helppoa, hauskaa ja halpaa. 

Sovelton käynnistämän hankkeen yhteistyökumppanina toimii Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. SAK pitää tärkeänä, että digitaaliset taidot saatetaan innovatiivisilla tavoilla kaikkien suomalaisten käyttöön.

-Puutteelliset digitaidot hankaloittavat satojen tuhansien ihmisten työnsaantia ja uhkaavat kansallista kilpailukykyämme ja työllisyyttä. SAK on iloinen, että Sovelton kaltaiset yritykset ottavat etunojaa yhteiskunnallisesti tärkeässä kysymyksessä, toteaa hankkeen ohjausryhmässä mukana oleva SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.

Hankkeen puitteissa julkaistiin myös työelämän digitaitoja pohtiva raportti. Raportilla halutaan jatkaa käynnissä olevaa tärkeää keskustelua osaamishaasteista digitalisaation aikana. Aihetta ovat käsitelleet alkuvuoden julkaisuissa ja ulostuloissa useat tahot, mm. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA sekä OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Myös SAK on julkaissut omia näkemyksiään aikuiskoulutuksen haasteista ja tulevaisuudesta.

Digitaidot.fi -sivustolla tullaan nanopalamuotoisen oppisisällön lisäksi myös esittelemään erilaisten osaajien kertomuksia omasta oppimisestaan ja opiskelustaan työn ohessa.

Lisätietoja:

Sanna Varpukari, Sovelto Oyj

Mikko Koskinen, SAK

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ehdottaa muistiossaan lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tuomitsevat ehdotuksen ja kehottavat myös kaikkia eduskuntapuolueita toimimaan samoin.

ETLA:n käsitykset maksujen vaikutuksista opintoaikoihin ja koulutuksen laatuun ovat harhaisia. Maksullinen koulutus todennäköisesti lisäisi korkeakoulutuksen keskeyttämistä ja argumentti, että vain maksut tuovat laatua, on kestämätön. Jos ETLA haluaa tehdä vakavasti otettavia ehdotuksia, muistiossa tulisi referoida mielipidekirjoitusten sijasta aitoa tutkimustietoa.

Suomalainen osaamis- ja koulutustaso ovat viimeisimpien kansainvälisten vertailujen mukaan laskussa. Lukukausimaksujen käyttöönotto ei nostaisi koulutustasoa eikä ainakaan lisäisi koulutuksellista tasa-arvoa. Alemmista sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat karttavat opintolainaa ja tekevät sen sijaan töitä enemmän kuin parempiosaiset, kuten ETLA itsekin toteaa.

“Opiskelijoilta on leikattu opintotukea ja korkeakouluilta resursseja. Tarvitsemme aitoja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen, emme opiskelusta rankaisemista. Toivomme jatkossa myös ETLA:lta raikkaampaa visiointia korkeakoulutuksen kehittämiseen”, sanovat SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme ja SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto.
 

ETLAn muistio 58: Kolme keinoa turvata tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus

Lisätietoja:
Anni Koivisto, SAMOKin puheenjohtaja, p. 050 389 1000, anni.koivisto@samok.fi
Riina Lumme, SYL:n puheenjohtaja, p. 044 906 5007, riina.lumme@syl.fi

Tukea jääkiekkoilijoiden aivotärähdysten, istumisen haittojen sekä akillesjänteen repeämien ei-leikkauksellisen hoidon tutkimiseen

Professori Sakari Oravan nimikkorahasto on myöntänyt apurahaa kolmelle tutkijalle. Apurahan saavat urheilijoiden, erityisesti jääkiekkoilijoiden, aivotärähdyksiä tutkiva Timo Hänninen, istumisen haitoista väitellyt Harri Helajärvi sekä akillesjänteen ei-leikkauksellisen hoidon tehokkuutta tutkiva Juuso Heikkinen. Apurahat jaetaan tänään Turussa NEO-talossa.

Professori Sakari Oravan rahastoa hallinnoi Sairaala Neo Säätiö. Säätiö jakaa rahaston kautta apurahoja urheilu- ja liikuntavammojen diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta varten. Apurahan suuruus on 1 000 - 2 000 euroa.

- Apurahan saajien tutkimuskohteet ovat erittäin ajankohtaisia juuri nyt. Olemme iloisia, että omalta osaltamme voimme olla tukemassa suomalaista urheilulääketieteellistä tutkimusta, Sairaala Neo Säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Markkula toteaa.

Apurahan saajista päättää Sairaala Neo Säätiön hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii Sairaala NEO:n toimitusjohtaja Matti Markkula ja kahtena muuna jäsenenä ovat Sairaala NEO:n johtava lääkäri, dosentti Jussi Rantanen (varapuheenjohtaja) sekä professori Jaakko Hartiala.

Aivotärähdysten tutkiminen tärkeää erityisesti nuorten jääkiekkoilijoiden terveydelle

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen (Tampere, UKK-instituutti) tutkii väitöskirjatyössään aivotärähdysten esiintymistä, oireilua ja niistä tapahtuvaa parantumisen kestoa, sekä mahdollisia jälkivaikutuksia urheilijoilla, erityisesti jääkiekkoilijoilla.

- Aihe on ajankohtainen ja etenkin nuorten jääkiekkoilijoiden terveydelle tärkeä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pään vammojen vaikeusastetta ja luoda suositukset niin diagnostiikasta kuin seurannasta ja riittävän pitkästä urheilu- ja pelitauosta vamman jälkeen, Matti Markkula toteaa.

Liikkumattomuus ja istuminen terveysuhka nuorille ja työikäisille

LT, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Harri Helajärvi (Turku, Paavo Nurmi -keskus) on väitellyt istumisen aiheuttamista metabolisista haitoista. Tutkimus on ensimmäinen laadultaan Suomessa ja Pohjoismaissa ja yksi harvoista koko maailmassa.

- Passiivinen elintapa yleistyy liikunnan lisääntymisen ohella, ja runsaaseen istumiseen liittyvien haittojen määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Aihe on tärkeä niin kansanterveydellisesti kuin etenkin nuorison ja työikäisten ihmisten terveyden kannalta, Markkula painottaa.

Väitöskirjatyö selvittää akillesjänteen repeämän ei-leikkauksellisen hoidon tuloksia

LL Juuso Heikkinen (Oulu, OYS) tutkii väitöskirjatyönä konservatiivisesti hoidettujen akillesjännerepeämien jälkeisen kuntoutuksen tuloksia. Oulun Yliopistossa on pitkät perinteet akillesjännevammojen hoidossa ja tutkimuksessa ja Ortopedian ja traumatologian klinikasta on julkaistu useita väitöskirjatason tutkimuksia. Moniammatillinen tutkijaryhmä Heikkisen tukena antaa hyvät mahdollisuudet monipuolisen ja laadukkaan tutkimuksen loppuunsaattamiseen. 

- Akillesjänteen ei-leikkauksellinen hoito on yleistynyt suuresti viimeisen 10 vuoden aikana. Tulokset ovat pääosin kohtalaisen hyviä, mutta hoitokäytännöissä ja seurannassa on ristiriitaisuuksia. Maassamme ei ole hyviä tutkimuksia hoitolinjan tehosta. Siksi on tärkeää selvittää hoidon tuloksia pitkäaikaisen seurannan avulla.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Markkula, Sairaala NEO, puh. 040 505 0856
Kuvapyynnöt: Markkinointipäällikkö Outi Leino, Sairaala NEO, puh.050 569 6900

KUTSU MEDIALLE

Tervetuloa uuden Sähkölä-näyttelyn ennakkoesittelyyn
tiedekeskus Heurekaan keskiviikkona 12.4.2017 klo 10.00.

Tilaisuuden ohjelma, Café Einsteinin kabinetti:
klo 10.00 Tervetuloa, toiminnanjohtaja Tapio Koivu, Heureka
klo 10.05 Heurekan ja STEK:in yhteistyöstä, toimitusjohtaja Timo Kekkonen, STEK ry
klo 10.15 Näyttelyn taustaa, projektipäällikkö Sami Pihkala, Heureka
klo 10.25 Näyttelyyn tutustuminen

Ilmoittautuminen esittelytilaisuuteen viimeistään ma 10.4. sähköpostitse: heli.ainoa@heureka.fi

Heurekan Sähkölä-näyttelyn pakohuoneessa selviydytään sähkökatkosta

Jaksaisitko tuottaa itse kännykkäsi akun sisältämän energiamäärän? Voiko kahvinkeittimesi tehdä kyberhyökkäyksen? Selviäisitkö sinä kolmen päivän sähkökatkosta?

Heurekassa 13. huhtikuuta 2017 yleisölle avautuvassa Sähkölä-näyttelyssä voit syventyä älykkääseen sähköön arjessasi. Näyttelyssä selviää, miten sähkö kulkee voimalasta kotiisi, minkälainen on älykoti ja miten voit itse käyttää sähköä älykkäästi. Näyttelyn pakohuonemaisessa kohteessa voit testata, selviäisitkö kolmen päivän sähkökatkosta. Sähkölässä voit kokea, kuinka paljon energiaa voi varastoida nykyisen älykännykän akkuun, ja miten nopeasti sähkökiuas sen kuluttaisi. Näyttelyssä voit myös oppia, mikä on hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi viritettävä hunajapurkkiansa.

Sähkölä-näyttely on toteutettu osana Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n ja Heurekan monivuotista yhteistyöhanketta. Hankkeessa on toteutettu aiemmin viisi sähköisistä ilmiöistä kertovaa näyttelykohdetta osaksi Heureka-klassikot -näyttelyä. Liikkuvan Heureka Pop-up shown ohjelmistoon tuotettiin sähköä käsittelevä tiedeshow, joka kiersi STEK:in valitsemassa kahdeksassa kohteessa vuonna 2016. Show on osa Heurekassa vieraileville ryhmille varattavaa ohjelmistoa.

Muita näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Brammer Oy.

Sähkölä tulee olemaan osa Heurekan päänäyttelyä noin kolmen vuoden ajan.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sami Pihkala, sami.pihkala@heureka.fi, puh. 040 9015 367
Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi, puh. 040 9015 244

www.heureka.fi/nayttely/sahkola/

Lahtelaiset Karin Ihalainen, Pauliina Järvelä ja Anna-Liisa Lehtinen saivat valtakunnallista tunnustusta ruotsin kielen ja kulttuurin edistämistyöstään. Tunnustukset myönsi Svenska Folkskolans Vänner SFV. Palkitsemistilaisuudessa Helsingissä jaettiin yhteensä 21 eri tunnustusta.  

Ruotsin kielen lahtelaiset goodwill-lähettiläät

Tiirismaan lukion lehtori Pauliina Järvelä ja Lahden yhteiskoulun lehtori Anna-Liisa Lehtinen saivat Svensklärarpriset-palkinnon.Palkitsemisperusteluissaan SFV toteaa, että nämä opettajat vaikuttavat ratkaisevalla tavalla asenteisiin ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan Suomessa. ”Nämä opettajat ovat "goodwill-lähettiläitä" maamme kouluissa.”

Palkitsemisperusteina todettiin lisäksi seuraavaa: "Pauliina Järvelä on yksi kahdeksasta ruotsin kielen opettajasta, joka on mukana syksyllä 2016 alkaneessa DigSkriv-projektissa. Projektin tarkoitus on kehittää digitaalista kirjoitusta. Hän on inspiroiva ja taitava pedagogi, joka tekee kaikkensa saadakseen opiskelijansa menestymään parhaalla mahdollisella tavalla. Hän on yksi pisimmällä olevista opettajista, joka työskentelee Pekka Peuran yksilöllisen oppimismenetelmän parissa. Menetelmässä jokainen saa työskennellä omassa tahdissaan omalla tasollaan. Pauliina Järvelän työskentelytapa on saanut oppilaat motivoitumaan opiskelemaan ruotsia. Hänen opiskelijansa ovat saavuttaneet erinomaisia tuloksia ylioppilaskirjoituksissa."

"Anna-Liisa Lehtinen on inspiroiva ja ulospäinsuuntautunut kieltenopettaja, joka säännöllisesti haluaa päivittää tietojaan, jotta voisi paremmin innostaa kuudesluokkalaisia ja yläkoulun oppilaitaan opiskelemaan kieliä. Ruotsin puhuminen oppitunnilla on hänelle kunnia-asia. Hän ottaa aktiivisesti osaa kesäkursseihin ja on luonut vaikuttavan pohjoismaisen verkoston."

Ruotsin kulttuurin edistämispalkinto

Lahden ruotsinkielisen koulun rehtori Karin Ihalainen sai Hagfors-mitalin. Mitali annetaan tunnustuksena ansiokkaasta ruotsin kulttuurin ja kielen hyväksi tehdystä työstä.

Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”Karin Ihalainen aloitti ruotsinkielisen lastenkerhon kirjastossa 1990-luvun alussa. 2003 ruotsinkielinen päiväkoti aloitti toimintansa ja lopulta vuonna 2006 Lahteen perustettiin ruotsinkielinen koulu. Ajatus "Svenska gårdenista" sai Karinin intohimoisen työn ansiosta jalansijaa päättäjien keskuudessa. Svenska gården tulee olemaan suomenruotsalainen tila ja nähdään siltana yhteistyölle yli kielirajojen. Karin Ihalaisella on lämmin ja ihmisläheinen lähestymistapa kaikkiin, joita ruotsinkielinen toiminta koskee. Hän paneutuu sekä yksittäisten oppilaiden oppimiseen, kouluhallintoon että niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita ruotsin- ja kaksikieliset perheet Lahdessa kohtaavat.”

Lisätiedustelut
Lahden kaupunki
perusopetuspalvelut, Lahden ruotsinkielinen koulu, rehtori Karin Ihalainen, puh. 050 3111 640
lukiokoulutuspalvelut, Tiirismaan lukio, lehtori Pauliina Järvelä, puh. 044 5356 443

Lahden yhteiskoulu, lehtori Anna-Liisa Lehtinen, puh. 050 911 3181

Linkki palkitsemistilaisuuden koosteeseen:
http://www.sfv.fi/sv/article-101555-57495-medaljregn-pa-sfvs-var-och-utdelningsfest

Kuvassa lahtelaiset palkitut Anna-Liisa Lehtinen (vas.), Karin Ihalainen ja Pauliina Järvelä.

Centria-ammattikorkeakoulu rekrytoi seitsemän uutta työntekijää huhtikuun aikana. Centria on pärjännyt hyvin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmittareilla, ja valtionrahoitusta on pystytty kasvattamaan. Centria on pystynyt myös kehittämään alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa laadukasta TKI-toimintaa. Näin Centria on saanut uusia resursseja, ja pystyy nyt toiminnan kasvaessa ja kehittyessä hakemaan uusia innovatiivisia centrialaisia kaikille kampuksilleen Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa.

- Olen tyytyväinen ja iloinen siitä, että voimme kasvattaa asiantuntijuuttamme ja saamme lisää voimavaroja alueen edelleen kehittämiseksi, kertoo Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki.

- Toiminnan voimakas kasvu on hyvä osoitus siitä, miten tärkeä rooli Centrialla on alueen kehittämisessä niin opetuksen kuin TKI-toiminnankin alalla.

Centria-ammattikorkeakoulun opetukseen haetaan laulumusiikin, liiketalouden sekä energiatekniikan lehtoreita. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan etsitään neljää uutta osaajaa energiatekniikan, digitalisaation, kemian ja biotalouden sekä liiketalouden aloille. Hakuaika avoimiin työpaikkoihin päättyy 17. huhtikuuta. Lisätietoja paikoista löytyy Centrian internetsivuilta.

Lisätietoja: Rehtori Kari Ristimäki, p. 044 725 0310, kari.ristimaki@centria.fi