Skanskan järjestämälle projektipäällikön koulutusohjelmalle on myönnetty rakennusalalla yleisesti tunnustettu FISE-hyväksyntä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä yrityksen sisäisistä koulutuksista Suomessa, joka on saavuttanut FISE-hyväksynnän.

Hyväksyntä tarkoittaa, että Skanska PRO -koulutusohjelman suorittanut voi hakea projektipäällikön pätevyyttä. Hyväksynnän myöntää FISE Oy, joka myöntää rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä sekä ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia.

”Skanska panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen pitkäjänteisesti ja laajasti, ja haluamme viljellä jatkuvan oppimisen kulttuuria. Tarjoamme rakennustuotannon työnjohdolle sekä työntekijöille räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia, kansainvälisiä ja paikallisia johtamis- ja esimieskoulutuksia sekä tiettyihin aiheisiin perehdyttäviä teemakoulutuksia. Olemme erittäin tyytyväisiä, että projektipäällikön koulutusohjelmamme antaa oikeuden hakea pätevyyttä, joka on ulkopuolisen, riippumattoman tahon myöntämä ja joka tunnustetaan alalla yleisesti”, sanoo Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä.

Skanska PRO -ohjelma on ensisijaisesti tarkoitettu työ- ja projektipäälliköille, tulosyksikön vetäjille ja kokeneille vastaaville työnjohtajille. Koulutus kuitenkin soveltuu kaikille rakennustuotannon tehtävissä työskenteleville.

”Ohjelman kautta osallistujille muodostuu vahva projektijohtamisen ammattiosaaminen. Koulutus takaa projektiemme johtamisesta vastaavien henkilöiden osaamistason sekä varmistaa asiakkaidemme edellyttämän laatu- ja palvelutason läpi toteutettavan projektin”, Mettälä jatkaa.

Ohjelmassa myös varmistetaan, että osallistujat osaavat käyttää ajantasaisia työkaluja ja menetelmiä, tuntevat aiheeseen liittyvän lainsäädännön ja hallitsevat ihmisten johtamisen menetelmät ja keinot.

Skanska PRO -koulutusohjelma sisältää ennakko- ja jälkitehtäviä, itsenäistä opiskelua Skanskan verkko-oppimisympäristössä, vuorovaikutteisia luentoja, tehtäviä ja välitenttejä. Koulutuksen päätteeksi suoritetaan lopputentti.

Skanska PRO -koulutusohjelman yhteistyökumppaneina toimivat Aalto University Executive Education, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, Trainer’s House Oy, Lexmentor Oy, Devexit Oy ja Innodea Oy.

Lisätietoja:

Skanska Oy, henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä, puh. 040 504 4855, kirsi.mettala[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Lue lisää FISE Oy:stä: http://fise.fi/

Huhtikuussa Lahden Messukeskuksessa järjestettävien Muovi&Pakkaus 2017 -messujen yhteydessä toteutetaan uudenlainen hackathon-kilpailu, jonka tavoitteena on löytää opiskelijavoimin uusia ratkaisuja kierrätyksen maailmaan. Tarkoituksena on myös levittää tietoa tämän päivän teknologiasovellusten tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Hackatoniin etukäteen ilmoittautuneet joukkueet kilpailevat kahden eri haasteen parissa intensiivisesti 24 tunnin ajan.

Sanoista hack ja marathon muodostuva hackathon tarkoittaa lyhytkestoista tapahtumaa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyöllä erilaisia ratkaisuja ennalta annettuihin haasteisiin. Muovi&Pakkaus -messuilla hackatoniin osallistuvat joukkueet kilpailevat kahden erilaisen haasteen parissa. Toisessa haasteessa joukkueiden on yhdisteltävä älykkäitä ja innovatiivisia ratkaisuja kierrätykseen suuntaavien hyötyjakeiden keräyksen kehittämiseksi. Toinen haaste haastaa ideoimaan uutta kiertotaloutta edistävää liiketoiminnallista tai viestinnällistä ratkaisua.

Kilpailu käynnistyy messujen avajaisaamuna torstaina 20.4. Vuorokauden kestävän tiiviin työskentelyn jälkeen joukkueiden ideat sekä voittaja julkistetaan messujen ohjelmalavalla perjantai-iltapäivänä 21.4. Kilpailun haastajana ja pääpalkinnon lahjoittajana toimii Muoviteollisuus ry. Tapahtuman järjestävät ja tilaisuuden fasilitoivat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Lahden Messut Oy ja HackMaker Oy.

Muovi&Pakkaus -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 20.-21. huhtikuuta. Tapahtuma kokoaa yhteen muovi- ja pakkausalan, palveluntuottajat, laitevalmistajat sekä muut alan toimijat. Pakkauspuolen mukaantulon myötä Lahden perinteiset muovi- ja kumialan erikoismessut muuttavat muotoaan ja monipuolistuvat. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat toimialojen johtavat järjestöt Muoviteollisuus ry, Muoviyhdistys ry sekä Suomen Pakkausyhdistys ry.
Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ennakkoon rekisteröitymällä.

Lisätiedot ja ennakkorekisteröinti:
www.muovimessut.fi
www.pakkausmessut.fi

Lahden Messut
projektipäällikkö Pasi Rantanen
p. 0400 820 639
pasi.rantanen@lahdenmessut.fi

HackMaker Oy
Kimmo Haapea
p. 0440 744 713
kimmo.haapea@hackmaker.fi

Myös verkko-opintoja pilotoidaan

Master-tason koulutusta tarjotaan yhteistyössä Kazakh Medical University of Continuing Education kanssa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Kazakh Medical University of Continuing Education (KazMUCE) ovat tehneet ennakkosopimuksen master-tason hoitotyön koulutuksen yhteistoteutuksesta. Rehtori Jussi Halttusen allekirjoittama sopimus luovutettiin yhteistyöyliopiston edustajalle JAMKissa viime viikolla.

Sopimus koskee syyskuussa 2017 Almatyssa Kazakstanissa käynnistyvää Master of Health Care-koulutusta. Opintoihin valitaan 20 osallistujaa, ja opiskelijat saavat tutkinnon sekä KazMUCE:sta että JAMKista. Opiskelijoiden rekrytointi on jo käynnistynyt.

 – Olemme erittäin iloisia yhteistyöstä. Tämä nostaa hoitotyön koulutuksemme kansainväliselle tasolle, Head of the Department Neilya Ussebayeva KazMUCE:sta kertoo.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus toteutetaan yhteistyössä JAMKin hoitotyön opettajien kanssa. Osa opinnoista tehdään verkossa.

 – Verkko-opinnot ovat uutta Kazakstanissa. Pilotoimme tämän koulutuksen yhteydessä samalla opintojen suorittamista verkkotyötilaa hyödyntäen, JAMKin asiantuntija Johanna Heikkilä sanoo.

Osa opintojaksoista on KazMUCE:n toteuttamia.  Koulutukseen sisältyy lisäksi hoitotyön opettajaksi pätevöittäviä pedagogisia opintoja.

Koulutus on jatkoa Jyväskylän, Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksille Kazakstanissa. Tähän mennessä koulutuksiin on osallistunut jo yli 700 henkilöä.

JAMK on yhdessä Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulujen sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa järjestänyt koulutusta Kazakstanissa vuodesta 2012 lähtien. Pääosa koulutuksista on suuntautunut sosiaali- ja terveysalalle sekä opettajien koulutukseen. Suomeen on tullut kazakstanilaisia opiskelijoita myös maan Bolashak-stipendijärjestelmän kautta. Viime vuosien aikana Kazakstanista on tullut Jyväskylän ammattikorkeakoululle tärkeä kumppani ammatillisen koulutuksen ja opettajankoulutuksen alueella.

Lisätietoja:
Johanna Heikkilä, asiantuntija, 040 848 8623, etunimi.sukunimi@jamk.fi,  Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Työelämän huonontuminen ja epävarmuuden kasvu hallitsevat nykypäivän keskustelua työstä. Pasi Pyöriän toimittama Työelämän myytit ja todellisuus osoittaa, että monia ilmiöitä on liioiteltu ja suurimmalla osalla ihmisistä menee työelämässä hyvin. Eriarvoistaviin tekijöihin, kuten syrjimiseen sekä nuorten ja yrittäjien tilanteeseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.

Työn pirstaloituminen, epävarmuus ja pitkien työsuhteiden katoaminen hallitsevat julkista keskustelua, mutta ilmiöt eivät saa tukea tilastoista. Pitkät työsuhteet ja keskimääräisen työsuhteen pituus ovat vain kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Vastoin oletuksia työmarkkinat eivät näyttäydy erityisen hauraina, ja korkea koulutus osoittautuu edelleen kannattavaksi niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.

Myös työhön sitoutumisesta ja nuorten heikkenevästä työmoraalista puhutaan paljon, mutta huolet ovat pitkälti perusteettomia. Työn arvostus vaikuttaa riippuvan ennemminkin taloustilanteesta ja sitoutuminen oman työn saamasta arvostuksesta. Työtaistelut ja epätyypilliset työajatkin ovat vähentyneet 2000-luvulla. Työelämässä riittää silti parannettavaa. Työpaikoilla esiintyy syrjimistä, nuorisotyöttömyys on yleistynyt, tietotyöläiset kärsivät kiireestä ja monet pienituloiset yrittäjät toimeentuloon liittyvästä epävarmuudesta.

Työelämän myytit ja todellisuus -teoksessa asiantuntijat ravistelevat työstä vallitsevia uskomuksia ja selvittävät niiden todenperäisyyttä uusimman tutkimustiedon avulla. Teos osoittaa, että enemmistö palkansaajista ja yrittäjistä voi hyvin ja on tyytyväisiä työhönsä. Nykyiset työmarkkinat aiheuttavat silti myös pysyvää huono-osaisuutta. Eriarvoistaviin ilmiöihin puuttumalla voidaan helpottaa nuorten pääsyä työelämään, puuttua yksinyrittäjien ja pätkätyöläisten ongelmiin ja ehkäistä työhön liittyvää syrjintää.

Pienyrittäjien asemaa tulisi parantaa niin, ettei yrittäminen olisi kenellekään sosiaalinen riski

”Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet työssä ja kodissa vietetyn ajan määrittelyn ja rajaamisen tarvetta. Erityisesti naiset kokevat työn henkisen rasittavuuden ja kiireen lisääntyneen: Suomalaiset naispalkansaajat ovatkin Euroopassa kärkisijoilla työn kiireisyyden kokemuksissa. Työn kiireisyys ja vaativuus näkyvät esimerkiksi töiden jatkamisena kotona palkattomana ylityönä.” Mia Tammelin & Armi Mustosmäki

”Pienyrittäjien asemaa tulisi parantaa niin, ettei yrittäminen olisi kenellekään suoranainen sosiaalinen riski. Lisäksi toimeentulon turvaamiseksi ei pitäisi joutua tekemään yli kahdeksan tunnin päiviä. Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan lepoa ja kahdeksan vapaa-aikaa tulisi olla mahdollista sekä yrittäjälle että palkansaajalle.” Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen & Tuija Koivunen

”Suomessa keskustelu pätkätöistä yleistyi 1990-luvulla, jolloin ilmiö myös vakiintui tilastokategoriaksi. Tätä ei kuitenkaan voi tulkita niin, etteikö pätkätöitä olisi tehty aiemmin. Toisin kuin julkisuudessa joskus oletetaan, edeltäviltä vuosikymmeniltäkään ei voida osoittaa aikaa, jolloin kaikilla työntekijöillä olisi ollut toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Näin ollen on vähintäänkin hätiköityä väittää, että pätkätyöt olisivat leimallisesti nykyajan ilmiö.” Pekka Virtanen, Antti Saloniemi & Jouko Nätti

”Palkkatyö yhteiskunnallisen järjestyksen muotona ei ole kaikista kriiseistään huolimatta suinkaan väistymässä. Myös työsuhdetyypin nostaminen työelämän laadun ja hyvinvoinnin keskeiseksi määrittäjäksi on ongelmallista, koska määräaikaisuus ei yksiselitteisesti merkitse huono-osaisuutta.” Pekka Virtanen, Antti Saloniemi & Jouko Nätti

”Aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna 2000-luvun työtaisteluiden määrä on jäänyt pysyvästi matalammalle tasolle, vaikka taloussuhdanteet ovat tällä vuosituhannella nousseet ja laskeneet. Eri alojen palkkakehitys on yhtenäistynyt, palkkaliukumat ovat supistuneet ja työrauha on parantunut. Paikalliset kiistat ratkeavat aiempaa useammin neuvottelupöydässä ilman työtaistelun uhkaa tai villejä lakkoja.” Tapio Bergholm

Työelämän myytit ja todellisuus -keskustelutilaisuus ti 4.4. klo 14:00
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

Tilaisuudessa teoksen toimittaja Pasi Pyöriä esittelee uutuuskirjan keskeisiä teemoja ja kommentoimassa on valtakunnansovittelija Minna Helle. Keskustelua teoksen aiheista johtaa SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Pasi Pyöriä (toim.)
Työelämän myytit ja todellisuus
ISBN 978-952-495-424-2
Gaudeamus 2017

Toimittaja

Pasi Pyöriä, YTT, on Tampereen yliopiston sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori.

Lisätietoa kirjan aiheesta ja haastattelupyynnöt:
pasi.pyoria@uta.fi / p. 040 5013 097

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi
p. 050 540 1299

Kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta, jonka seurauksena valitaan uudet valtuustot päättämään kuntien asioista. Ammattikorkeakoulukentällä on havaittavissa vaalikuhinaa, kun ehdolla on reilu 140* ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vaaleista on innostuttu myös SAMOKin toimistolla, kun viisi henkilöä on asettunut näissä vaaleissa ehdolle: Anni Koivisto (Utsjoki), Max Laihonen (Helsinki), Jyri Niemi (Turku), Anniina Sippola (Helsinki) ja Anni Suvisuo (Järvenpää).

“Olemme SAMOKissa ylpeitä, että näin moni opiskelija haluaa olla mukana kuntien päätöksenteossa. Tulevaisuudessa kuntien tärkein tehtävä on sivistys ja on erittäin hienoa, että opiskelijat haluavat olla päättämässä koulutukseen liittyvistä asioista. Toivottavasti tämä kannustaa opiskelijoita myös äänestysuurnille ja tulevaisuudessa yhä useampi nuori kiinnostuu vaikuttamisesta”, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto.

Muista äänestää!
Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017
Vaalipäivä 9.4.2017

*tieto perustuu SAMOKin tekemään kyselyyn, johon opiskelija on saanut ilmiantaa oman ehdokkuutensa.

Listaus kuntavaaliehdokkaista

Yrkeshögskolan Arcada

• Elin Blomqvist (Porvoo)

Centria-ammattikorkeakoulu

• Ville-Veikko Haapala (Kokkola)
• Sami Hänninen (Kalajoki)
• Greta Kauranen (Pyhäjärvi)
• Heidi Räihä (Kalajoki)

Diakonia-ammattikorkeakoulu

• Anuriikka Luotola (Helsinki)
• Susanna Ngene (Helsinki)
• Hanna Paasonen (Nurmijärvi)
• Elina Partanen (Kangasniemi)
• Tuulia Riita (Ulvila)
• Aleksi Talvitie (Pori)
• Hanni Timonen (Helsinki)
• Tuomas Vainionpää (Pori)

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

• Riina Kasurinen (Helsinki)
• Max Laihonen (Helsinki)
• Aapomikko Matti (Pello)
• Auli Piiparinen (Leppävirta)
• Roosa Rinne (Lahti)
• Anton Salenius (Helsinki)
• Andrey Veremenko (Helsinki)
• Matti Virkkunen (Vantaa)

Humanistinen ammattikorkeakoulu

• Arto Bäckström (Vantaa)
• Jussi Heikkinen (Turku)
• Kaisla Huhta (Nurmijärvi)
• Tarja Jalo (Turku)
• Aku Kervinen (Kuopio)
• Emma Koskimaa (Helsinki)
• Minna Kuusisto (Kaarina)
• Neea Kähkönen (Turku)
• Juhana Lalli (Jyväskylä)
• Antti Mäki (Kaarina)
• Annu Niinistö (Salo)
• Ari Näätsaari (Espoo)
• Markku Peltojoki (Kuopio)
• Katja Pitkänen (Siilinjärvi)
• Saija-Reetta Puopolo (Kotirinta) (Salo)
• Pia Rouhiainen (Helsinki)
• Kati Saarinen (Turku)
• Theo Tyrväinen (Helsinki)

Hämeen ammattikorkeakoulu

• Mari Hartikainen (Kerava)
• Pauliina Hirviniemi-Hakala (Hämeenlinna)
• Maija Krannu (Forssa)
• Lotta Makkonen (Ylöjärvi)
• Sanna Merikallio-Tepponen (Salo)
• Janne Niiniharju (Tampere)
• Jaakko Salminen (Hämeenlinna)
• Anniina Sippola (Helsinki)
• Henri Turkia (Hyvinkää)
• Iida Valtonen (Janakkala)

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

• Aleksi Kurvi (Hämeenlinna)
• Eemeli Rajala (Jyväskylä)
• Timo Varakas (Jyväskylä)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

• Eija Kaihila (Mikkeli)
• Saska Kangassalo (Mikkeli)
• Leena Kautto-Koukka (Laukaa)
• Salla Natunen (Lahti)
• Tesma-Liisa Nieminen (Kotka)
• Asko Nurminen (Mikkeli)
• Rurik Rantalainen (Kotka)
• Saara Vauhkonen (Mikkeli)

Kajaanin ammattikorkeakoulu

• Noora Kyllönen (Kajaani)
• Matti Remes (Kajaani)

Karelia-ammattikorkeakoulu

• Mari Ikonen (Joensuu)

Lahden ammattikorkeakoulu

• Nelli Nevala (Lahti)
• Ilona Rinne (Lahti)
• Monna Salmi (Lahti)
• Markus Vierumäki (Lahti)

Lapin ammattikorkeakoulu

• Ville-Joonas Engman (Rovaniemi)
• Heikki Lindroos (Rovaniemi)
• Oona Löytänen (Rovaniemi)
• Johanna Juntunen (Pyhäntä)
• Tiina Molkoselkä (Kemi)
• Ari Ryynänen (Rovaniemi)
• Lasse Viitala (Rovaniemi)

Laurea-ammattikorkeakoulu

• Sebastian Franckenhaeuser (Helsinki)
• Jussi Kukkola (Hyvinkää)
• Ari Laitinen (Helsinki)
• Tiina Vesa (Vantaa)
• Anni Suvisuo (Järvenpää)
• Jaakko Tanttu (Vantaa)

Metropolia Ammattikorkeakoulu

• Laura Alanko (Helsinki)
• Emil Bulut (Vantaa)
• Samuel Drake (Helsinki)
• Jemi Heinilä (Helsinki)
• Outi Häkkinen (Vantaa)
• Maria Jokinen (Helsinki)
• Valtteri Markula (Helsinki)
• Sonja Pääsukene (Vantaa)
• Nelli-Maria Sarasmaa (Vantaa)

Oulun ammattikorkeakoulu

• Ronja Kuorikoski (Oulu)
• Valtteri Törmänen (Oulu)
• Sanna Väisänen (Ylitornio)
• Niilo Heinonen (Oulu)
• Minna Kärjä (Oulu)
• Janne Hyvönen (Sotkamo)

Saimaan ammattikorkeakoulu

• Eero Turkulainen (Lappeenranta)

Satakunnan ammattikorkeakoulu

• Marko Grönlund (Rauma)
• Markus Helminen (Eurajoki)
• Eero Hirvikoski (Forssa)
• Jonna Jylhäsaari (Pori)
• Ville Katajisto (Pori)
• Tarja Mäki-Punto-Ristanen (Loimaa)
• Juho Paavola (Kokemäki)
• Marianne Poutala (Huittinen)
• Mikael Ropo (Pori)
• Joonas Tuomisto (Pomarkku)
• Elli-Nora Vehmanen (Pori)

Savonia-ammattikorkeakoulu

• Eetu Nissinen (Sulkava)

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

• Aku Autio (Kurikka)
• Mira Haapala (Kaskinen)
• Tero Hautakangas (Seinäjoki)
• Karri Kallio (Seinäjoki)
• Samuli Juurakko (Karvia)
• Heli Lahti (Seinäjoki)
• Jesse Luhtala (Seinäjoki)
• Niclas Pöytälaakso (Ilmajoki)

Tampereen ammattikorkeakoulu

• Matti Aho (Tampere)
• Arttu Huhtanen (Tampere)
• Sina Isokallio (Kangasala)
• Jami Juutila (Tampere)
• Ville Laine (Ylöjärvi)
• Erik Lydén (Tampere)

Turun ammattikorkeakoulu

• Ida Akkila (Turku)
• Kurt Andersson (Kemiönsaari)
• Eeva-Maria Haapamäki (Kaarina)
• Anna-Kaisa Kälviäinen (Turku)
• Heidi Lehtonen (Turku)
• Jyri Niemi (Turku)
• Markus Norrgran (Turku)
• Sari Pesonen (Salo)
• Rasmus Rantanen (Turku)
• Aino Tammi (Huittinen)
• Maria Tuomi (Laitila)
• Tanja Uusitalo (Humppila)

Vaasan ammattikorkeakoulu

• Aino Akinyemi (Vaasa)
• Sini Karjalainen (Mustasaari)
• Anni Koivisto (Utsjoki)
• Kaisa Ranta (Vaasa)
• Kiymet Ser (Vaasa)
• Tobias Simon (Vaasa)

Julkisuudessa on esitetty sote-lainvalmistelussa olevaan asiakkaan valinnanvapauteen liittyviä huolenilmaisuja.  On arveltu, että potilastiedot eivät liiku, jos asiakkaan hoidossa on mukana useita eri sektoreita edustavia toimijoita. On esitetty myös epäily palveluketjujen toimivuudesta. Huoli on perusteeton, sillä jo tämän vuoden loppuun mennessä ehdoton valtaosa kaikista potilastiedoista vauvasta vaariin tallennetaan Kansalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta), joka kuuluu sähköisen reseptin ohella kansallisiin Kanta-palveluihin. 

Koskaan aikaisemmin terveydenhuollon historiassa ei olla oltu tilanteessa, jossa kaikki henkilöä koskeva oleellinen terveystieto on ollut näin laajasti häntä hoitavien tahojen ja hänen itsensä hyödynnettävissä. Kansallinen Potilastiedon arkisto (Kanta) mahdollistaa nyt sen, että terveystieto seuraa potilasta yli sektorirajojen palveluntuottajalta toiselle riippumatta siitä, valitseeko hän julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin toimijan terveyspalveluidensa tuottajaksi. Näin Kanta mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön ja aina ajantasaiseen potilastietoon perustuvat palveluketjut ja on siten erinomainen väline uuteen sote-järjestelmään rakennettavalle asiakkaan valinnanvapaudelle.

Kyse on meidän kaikkien kansalaisten edusta: terveydenhuollon asiakkaina voimme Omakanta-palvelun kautta milloin tahansa käydä itse katsomassa arkistoon tallennettuja terveystietojamme. Lisäksi meitä kulloinkin hoitavat tahot voivat – antamallamme suostumuksella – hyödyntää arkiston tietoja hoitotehtävässä. 

Julkinen terveydenhuolto on asiakastietolain vaatimuksen mukaan tallentanut asiakkaidensa hoitoa koskevat tiedot Potilastiedon arkistoon (Kanta) jo yli vuoden ajan. Lain määräysten mukaisesti yksityisen terveydenhuollon liittymisprosessi on parhaillaan menossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kannustanut yrityksiä viipymättä liittymään Kantaan. Liittymisvelvoite koskee niitä toimijoita, joilla on käytössään sähköinen potilastietojärjestelmä – siis valtaosaa kaikista terveydenhuollon palveluntuottajista.

Nyt valmisteilla oleva sote-ratkaisu on historiallisen suuri uudistus, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman kehittynyttä tietoteknologiaa ja niitä kauaskantoisia poliittisia päätöksiä, joilla on mahdollistettu ensin kansalaisia palvelevan e-reseptin ja nyt sähköisen Potilastiedon arkiston laaja käyttöönotto.

Kansallisen Kanta-arkiston seuraavassa vaiheessa arkistoon ryhdytään tallentamaan myös sosiaalipuolen tietoja. Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen I vaiheen kehitystyö on käynnissä ja palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018.

Lisätietoja:

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry

Paula Sarias, puheenjohtaja, paula.sarias@fysios.fi, 0400 687 243

Leila Salonen, toiminnanjohtaja, leila.salonen@fysi.fi, 040 749 8706

Uusliberalismi on viime vuosikymmenet hallinnut talouskeskustelua ja sanellut talouspolitiikan linjan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin.

Paavo Löppönen käy punnitussa esseessään läpi uusliberalistisen ajatussuunnan historian osana 1900-luvun laajempaa aatteellista maisemaa. Vapauden markkinat osoittaa, että uusliberalismi ei ole yksinomaan taloustieteellinen teoria, vaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennettu ideologia ja politiikka. Kyse ei kuitenkaan ole salaliitosta, niin kuin usein ajatellaan.

Paavo Löppönen on tehnyt työuransa Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämisjohtajana sekä yhteiskuntapolitiikan valmistelijana eduskunnassa ja valtioneuvoston kansliassa. Hän on 1960-luvulta saakka harrastanut ajattelijoita, joihin nyt palaa kirjassaan.

Kirjasta järjestetään kaksi keskustelutilaisuutta. Tiistaina 28.3. klo 17.30 alkaen keskustellaan Tampere-talon Aulaklubilla. Siellä Paavo Löppösen kanssa kirjasta on keskustelemassa taloustieteilijä Matti Tuomala.

Keskiviikkona 29.3. klo 13.30 alkaen kirjaa tarkastellaan Helsingissä Rosebud Kaisa-talossa (Vuorikatu 7). Siellä Paavo Löppösen keskustelukumppanina on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Keskustelua vetää kustantaja Kimmo Jylhämö. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Paavo Löppönen: Vapauden markkinat. Uusliberalismin kertomus.
212 s., Vastapaino 2017

Tekijän yhteystiedot:
Paavo Löppönen, paavo.j.lopponen@gmail.com

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Suomessa opettajan ammatti on arvostettu, ja alalle hakeutuvat parhaat osaajat. Opettajana kehittymistä voidaan tukea rakentamalla opettajuuteen kasvamisen jatkumo. Yksilön henkilökohtainen ammatillinen kasvu on jatkuva prosessi, johon voidaan vaikuttaa paitsi hyvällä henkilöstöjohtamisella myös vertaisryhmämentoroinnilla (verme).

Verme-toiminnassa kokeneempi opettaja auttaa yhtä tai useampaa uraansa aloittavaa opettajaa sanallistamaan kokemuksiaan, jakamaan niitä ja oivaltamaan jotain itsestään ja ammatillisuudestaan. Sukupolvien vaihtuessa työpaikoilla tarvitaan myös hiljaisen tiedon siirtoa ja vertaisryhmän tukea. Vertaisuus on avainsana: vain opettaja voi ymmärtää ammatin olennaisia näkökohtia. Verme mahdollistaa opettajien verkostoitumisen.

Opettajien työhyvinvointi heijastuu oppijoihin. Työhyvinvointi syntyy osaamisesta, hyvästä johtamiskulttuurista sekä tavoitteiden ja toteuttamismahdollisuuksien tasapainosta. Muuttuva toimintaympäristö ja muuttuvat osaamistarpeet lisäävät opettajan osaamisvaatimuksia. Koulutuksen työelämävastaavuuden saavuttamiseksi halutaan parantaa oppijoiden ohjauksen, digiosaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämistä. Opettajat tarvitsevat lisää osaamista myös haasteellisten tilanteiden kohtaamisessa. Opettajien osaaminen ja työhyvinvointi ovat paitsi henkilökohtainen ja oppilaitoskohtainen myös kunnallinen ja valtakunnallinen etu.

Kelo ja tähti -verkottumistapahtuma 30.–31.3.

Pohjois-Suomen Verme-verkostoon kuuluvat Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillinen opettajakorkeakoulu, Lapin yliopisto, Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto järjestävät suuren verkottumistapahtuman Pikku-Syötteellä torstaina ja perjantaina 30.–31.3. Kelo ja tähti -tapahtuman keskiössä ovat vermetoimijoiden esittelyt ja haastattelut. Tapahtumaan osallistuu opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen johtajia, yksikönjohtajia, koulutusjohtajia, mentoreita ja aktoreita.

Poimintoja ohjelmasta

Torstai 30.3.
12.30–13.00 Avaus, professori Hannu Heikkinen ja koulutuspäällikkö Aila Paaso
13.00–14.00 Mahdollistajien paneeli, koulutuksen järjestäjien ja kuntien näkökulma, laatupäällikkö Päivi Mäki, koulutusjohtaja Liisa Härmä, yliopistonlehtori Outi Ylitapio-Mäntylä ja koulutus- ja tki-johtaja Asko Karjalainen
14.30–15.30 Mentorikavalkadi, ongelmanratkaisutehtävillä maustettuna, eri paikkakuntien, alojen ja koulutusasteiden mentoreita esittelyssä; Ulla Koskenkorva, Kauko Polvinen, Tutta Mattila, Sini Ylipalo, Mika Nieminen ja Jussi Tomberg

Perjantai 31.3.
10.30–12.00 Tähtihetki: Työn ilo ja imu oppilaitosyhteisössä, professori Liisa Keltikangas-Järvinen
13.00–13.30 Kokemuksia mentoroinnista lähiesimiestyössä, yksikönjohtaja Esa Kiuttu, opintopäälliköt Marja Rantala, Raija Lehtonen, Minna Lintulahti
13.30–14.00 Me maailmanparantajat: Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tulevaisuudentutkimuksen näkökulma mentoriajatuksilla höystettynä

Tilaisuutta koordinoi Oamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikkö, KT Aila Paaso ja yliopettaja emerita, KT Säde-Pirkko Nissilä.

Lisätietoja:

koulutuspäällikkö Aila Paaso, 050 018 0361, aila.paaso@oamk.fi

Kansalaisareena juhlistaa Suomen sataa vuotta haastamalla nuoret tai aikuiset, kantasuomalaiset tai maahan muualta muuttaneet kirjoittamaan tarinan siitä, millaista vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea he Suomessa arvostavat ja millaista toivoisivat sen olevan tulevaisuudessa.

Yhdessä välittävä tulevaisuus -kirjoituskilpailuun voi osallistua 31.8.2017 saakka suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Parhaat tarinat palkitaan. Säännöt ja lisätietoja löytyy täältä.  Kirjoituskilpailun raadin muodostavat Marianne Heikkilä, Laura Laitinen sekä John Wedlake.

Erilaisten tarinoiden myötä suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen voima tulee näkyväksi. Kymmenen parasta tarinaa kustakin sarjasta julkaistaan lokakuussa kampanjasivuilla. Yleisö saa äänestää suosikkitarinoitaan 10.10.‒10.11.2017.

Kansalaisareena järjestää yhdessä Nuoren Voiman Liiton kanssa tarinatyöpajan ohjauksen ja kirjoittamisen työpajoja. Kouluttajana on sanataideopettaja Jenni Hurmerinta. Ensimmäinen ohjauksen työpaja järjestettiin 17.3.2017 Kansalaisareenassa Helsingissä ja toinen järjestetään 4.5. klo 14–16.30 Punkaharjulla Valtakunnallisten Kohtaamispaikkapäivien yhteydessä.

Kirjoittamisen työpajoja järjestetään muun muassa Mummon Kammarissa Tampereella 5.4., Käpyrinteellä Helsingissä 7.4. ja Tukipilarissa Kuopiossa 19.4. Tutustu tarkemmin täällä.

− Kuten kirjoittaminen, vapaaehtoisuus merkitsee minulle empatiaa, eli kykyä asettua muiden tunteisiin. Vapaaehtoistyöntekijällä ja vertaistukijalla on mahdollisuus käsitellä omia kokemuksia kirjoittamalla niistä, ja samalla hän voi tarjota ainutlaatuista ja arvokasta vertaistukea ja lisäymmärrystä toisille, sanoo Hurmerinta.

Haastattelupyynnöt: Katja Reinikainen, katja.reinikainen(at)kansalaisareena.fi.                                   

Lisätietoja tarinakilpailusta: Marjo Salmela, marjo.salmela(at)kansalaisareena.fi, p. 044 972 0754.

Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa jo kuudetta kertaa järjestämä lasten toiminnallinen kielileiri keräsi suuren määrän innokkaita ilmoittautuneita. Ennätysmäärä, kaikkiaan 249 alakoululaista ilmoittautui kesäkuussa järjestettävälle leirille, jonka tarkoituksena on erilaisen tekemisen ja kielen käytön kautta tutustua uuteen kieleen ja kulttuuriin.  Mukana on kuusi kieltä, englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa sekä venäjä. Suuren suosion vuoksi leiripaikat arvotaan, ensikertalaiset etusijalla.

Leiri toteutetaan Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella ja sen läheisyydessä koulujen kesäloman ensimmäisellä viikolla. Toteutuksesta vastaavat aikaisempien vuosien tapaan kielten aineen- ja luokanopettajaopiskelijat Kielikampuksen kouluttajien johdolla.

- Leirin suuri suosio on merkki siitä, että kielille on kysyntää, uskovat yliopistonlehtori Katja Mäntylä ja yliopistonopettaja Jaana Toomar kieli- ja viestintätieteiden laitokselta.  Kielitaito on merkittävä etu opiskelu- ja työelämässä sekä avartaa maailmaa ja maustaa jokaisen arkea.  

Leirin ohjaajina toimivat opiskelijat saavat vapaat kädet leiriohjelman suunnitteluun, ja tekemistä riittääkin laidasta laitaan pelailusta ja musisoinnista kokkailuun. Leirikielen lisäksi tutustutaan myös maihin, joissa kieltä käytetään.

Leirin nettisivut ovat osoitteessa www.kielileiri.jyu.fi. Sivuilla voi tutustua aiempiin leireihin tekstein ja kuvin.

Lisätietoja:
yliopistonlehtori Katja Mäntylä, katja.mantyla@jyu.fi, 040 805 3214
yliopistonopettaja Jaana Toomar, jaana.toomar@jyu.fi,  040 8053229

Suomalaisen biotalouden kasvaessa alalle tarvitaan uusia osaajia valtakunnallisen biotalousstrategian mukaisesti.

"Biotalouslogistiikan" opinnot valmentavat hyödyntämään, kehittämään ja johtamaan logistisia järjestelmiä. Kyseessä on nyt ensimmäistä kertaa toteutettava AMK-tutkintoon johtava koulutus, joka järjestetään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tutkinto-ohjelmasta valmistuu logistiikan ammattilaisia, jotka tuntevat myös biotalousalan.

 – Biotalouslogistiikan insinöörikoulutuksessa opitaan, kuinka uuden, älykkään teknologian tuomat mahdollisuudet  hyödynnetään toimitusketjun hallinnassa. Koulutuksessa huomioidaan myös  kaukokuljetuksien muuttuneet mitat ja massat, JAMKin vastuukouluttaja, lehtori Risto Pakarinen kertoo.

 – Lisäksi perehdytään siihen, kuinka pienetkin, kevyttä raaka-ainetta sisältävät materiaalivirrat yhdistetään kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi huomioiden samalla tuotteen laatuvaatimukset. 

Koulutus toteutetaan JAMKin ja SeAMKin yhteistyönä joustavana monimuototeutuksena. Se sopii hyvin esimerkiksi työssäkäyville. 

Kontaktiopintoja järjestetään kerran kuukaudessa pääsääntöisesti Seinäjoella, ja suurimman osan opinnoista voi ajoittaa itsellesi sopivaan aikaan elämäntilan mukaan. Koulutukseen haetaan 5.4. mennessä osoitteessa opintopolku.fi.

Lue lisää

Lisätietoja:
Risto Pakarinen, lehtori, 040 631 1873, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö

Setan nuorisotoimikunta toivoo, että tulevat kunnanvaltuutetut lupaavat edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi kouluissa tulee edistää syrjinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisyä, jotta ne olisivat turvallisia kaikille. Kunnanvaltuutetuilla onkin tehtävässään useita konkreettisia keinoja muun muassa sateenkaarinuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen.

”Olisi erittäin viisasta ottaa mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria, kun kunnassa tehdään nuoria koskettavia päätöksiä tai suunnitelmia kuten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Esimerkiksi yhteistyötä Setan paikallisjärjestöjen kanssa voitaisiin tässä hyödyntää”, sanoo Setan nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Lili Pakalén.

Setan nuorisotoimikunnan julkaisema huoneentaulu listaa kuusi tekoa, joista huolehtimalla sateenkaarinuorten asemaa kunnissa voidaan käytännössä parantaa. Ehdokkaat ovat voineet 16.3. alkaen jakaa huoneentaulua sekä siihen liittyvää muuta kuva- ja videomateriaalia somessa tunnisteella #sateenkaarikunta ja siten tuoda esiin oman lupauksensa sateenkaarinuorille.

”Meistä Setan nuorista on ollut hienoa nähdä, millaisen vastaanoton kuntavaalikampanjamme on saanut. Toivomme kuntavaaliehdokkaiden lähtevän vielä sankemmin joukoin mukaan ja myös muistamaan lupauksensa vaalien jälkeen”, sanoo Pakalén.

Setan nuorisotoimikunta haluaa, että kunnan työntekijöillä olisi tarvittaessa mahdollisuus täydentää osaamistaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta. Lisäksi kunnassa tulisi olla turvallinen tila kohdata kaikille nuorille, myös sateenkaarinuorille.

“Ei tule myöskään unohtaa kuinka moninaisesta joukosta puhumme, kun puhumme sateenkaari-ihmisistä. Esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa oleville seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville turvapaikanhakijoille tulisi myös olla tarjolla heidän tarpeensa huomioon ottavaa psykososiaalista tukea.”

Setan nuorisotoimikunnan kuntavaalikampanja nostaa myös esiin, että kunnissa tulisi luopua turhasta julkisten tilojen sukupuolittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnan ylläpitämissä julkisissa tiloissa tulisi olla mahdollisuus sukupuolineutraalin wc:n käyttöön.

”Kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen olisi tärkeää tarkistaa, että käytänteet mahdollisten syrjintätilanteiden varalle on päivitetty. Myös sukupuolivähemmistöön kuuluvilla henkilöillä on yhtäläinen oikeus turvalliseen ja syrjimättömään urheiluympäristöön”, sanoo Pakalén.

”Nyt on korkea aika kantaa vastuu valtuustoissa ja laittaa sateenkaarinuorten asiat kuntoon kunnissa”, toteaa Pakalén.

Nuorisotoimikunnan vaalivideoita sekä sateenkaarevien ehdokkaiden videoita julkaistaan Setan Facebook-sivuilla päivittäin ennen vaaleja. Tutustu Setan kuntavaalisivuihin, huonentauluun ja muuhun materiaaliin täällä. Lue myös Armin Kellomäen blogaus hänen kokemuksistaan sateenkaarinuorena koulussa ja harrastuksissa!

Kuntavaalien ennakkoäänestys on 29.3.–4.4.2017 ja varsinainen vaalipäivä 9.4.

Lisätietoa:

Lili Pakalén
puheenjohtaja, Setan nuorisotoimikunta
lili.pakalen@gmail.com

Filosofisen niin & näin -aikakauslehden numerossa 1/2017 puhutaan populismista, suomalaisten arvojakolinjoista ja kaikille kansalaisille olennaisista taidoista. Laajassa teemapaketissa valotetaan meditaation moninaista ilmiökenttää.

Miten meditaatiokokemus muokattiin osaksi länsimaista henkistä kuvastoa ja liike-elämän tarpeisiin? Miten käsitykset tietoisuuden perustasta yhtenevät yllättävästikin länsimaisen ja itämaisen ajattelun historiassa? Voiko tietoisuustaitoja hyödyntää kouluopetuksessa? Miten buddhalaiset harjoitteet toimivat käytännössä?

Nämä kysymykset johdattavat tietoisuustaitoja, mindfulnessia ja meditaatioperinnettä ruotivaan teemapakettiin. Aihepiiriä käsitellään niin & näin 1/2017:ssä yhteiskunnallisella, kokemuksellisella ja filosofianhistoriallisella otteella.

Numeron toisessa teemanurkkauksessa tartutaan kansalaisuuden ydinkysymyksiin. Retoriikan tutkija Jouni Tilli pohtii politiikan kieltä samastumisen ja erottautumisen välineenä arvioidessaan Vesa Heikkisen & Tapio Pajusen tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ollutta teosta Kansalaistaito (2016). Tutkijatohtorit Mona Mannevuo ja Hanna Ylöstalo muistuttavat kriittisyyden ja kyseenalaistamisen tärkeydestä kansalaistaitoina. Haastattelussa tietokirjailija ja dokumentaristi Simo Sipola kertoo, mitä kenen tahansa on hyvä tietää ja osata. Lukijalle esitellään myös kansalaistaitojen käsitehistoriaa.

Yhteiskunnalliset kiistakysymykset ovat pinnalla läpi lehden. Tutkimusartikkelissaan Mika Lassander paikantaa nyky-yhteiskunnan rajalinjoja kulttuuristen tai kansallisten piirteiden sijaan erilaisiin arvopainotuksiin. Trump, Brexit ja kansanvalta puhututtavat käännöksissä, puheenvuoroissa ja haastatteluissa. Kolumnisteina vierailevat kirjailija Laura Gustafsson ja yliopistonlehtori, populismitutkija Emilia Palonen.

Lehden vakiopalstoilla nautitaan tuttuun tapaan myös rautaisannos klassikkofilosofiaa. Professorit Sami Pihlström ja Vesa Oittinen arvioivat Immanuel Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin tuoreen suomennoksen, ja yliopistonlehtori Martina Reuter tulkitsee Hannah Arendtin kiistellyintä teosta pahuuden arkipäiväisyydestä. Artikkeleissa luodataan Hegelin systeemiä, siinä missä ajankohtaisotteissa tutustutaan Tove Janssonin filosofiasuhteeseen ja muistellaan sosiologisuuruus Zygmunt Baumanin (1925–2017) elämää ja tekoja.

Numeron kuvituksesta vastaavat valokuvataiteen valtionpalkinnon kahdesti saanut Timo Kelaranta ja vahvoista öljymaalauksista tunnettu Tamara Piilola.

Vuoden avausnumeron 1/2017 sisällysluetteloon, vapaasti luettaviin verkkoteksteihin ja avoimeen juttuarkistoon voi tutustua lehden verkkosivuilla.

Yhteydenotot

Jaakko Belt, niin & näin -päätoimittaja, paatoimittaja@netn.fi, 040 592 6971

Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi@gmail.com, 040 721 4891

www.netn.fi

Jyväskylän ammattiopiston Loisto-konserttiviikko järjestetään jo 18. kerran 3. – 9.4.2017 Siltasalissa (Pitkäkatu 19 – 21, Jyväskylä). Konsertit tarjoavat tuttuun tapaan taidokkaita ja monipuolisia esityksiä seitsemänä peräkkäisenä iltana. Tällä kertaa on erityisen paljon erityylistä musiikkia eri kokoonpanoin esitettynä.

Esityksissä näyttäytyy jälleen myös eri koulutusalojen mainio yhteistyö. Monikameratiimi, joka koostuu tieto- ja viestintätekniikan sekä kuvallisen ilmaisun työssäoppijoista, kuvaa konsertit ja huolehtii suorista lähetyksistä. Ne nähdään osoitteessa www.jao.fi/loisto . Monialaisen tuotannon muussa yhteistyössä ovat mukana hius- ja kauneusalan sekä graafisen alan opiskelijoita.

Maanantaina 3.4. olevassa ensimmäisessä konsertissa kuullaan King Crimson -yhtyeen musiikkia, ja jälkimmäinen tarjoilee Ben Howardin ja Josh Garrelsin musiikkia. Tiistaina Eeva-Riikka Oja vie metallimusiikin pariin ja illan päättää soul Aino Vuorenmaan kanssa.

Viikon ensimmäinen musikaaliaiheinen konsertti on keskiviikkona 5.4. klo 18.00 ja keskiviikkoillan toisessa konsertissa Aleksi Laitinen johdattaa funkin tunnelmiin isolla bändillä.

Torstaina 6.4. Roope Nieminen esittää Egotripin musiikkia, ja torstai-illan päättävät musikaalisävelmät Laura Eskolan ja Kalle Seppäsen kanssa.

Perjantaina 7.4. Iiro Kontion konsertissa uppoudutaan intialaisvakutteiseen mantramusiikkiin, ja perjantai-illan toisessa konsertissa tutummin pop-musiikkiin  Reetta Honkavuoren kanssa.

Lauantain 8.4. molemmat konsertit koostuvat opiskelijoiden omista sävellyksistä: ensiksi on Arttu Jantusen musiikkia ja toiseksi Daniel Schmidtin.

Sunnuntaina 9.4. Benjami Koskisen konsertissa kuullaan jazz-standardeja hänen itsensä sovittamana. Konserttiviikon päättää Tuukka Peltomäki melodisen metallin konsertillaan.

Loisto-konserttisarja on hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus saatella opiskelijat valmistumaan ammatteihin näin loistavissa puitteissa ja tuoda heidät valokeilaan taitoinensa kaikkien kuultavaksi ja nähtäväksi myös suorien konserttilähetysten kautta. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Loiston koko ohjelma

ma 3.4. klo 18.00 TANELI JOKELA & OLLI LUOMA – VERENPUNAISEN KUNINKAAN HOVISSA (PROGRESSIIVINEN ROCK)

klo 19.30 VESA KUJALA – INSPIRED BY… (SINGER – SONGWRITER / INDIE).

ti 4.4. klo 18.00 EEVA-RIIKKA OJA – LIKE A SCREAM BUT SORT OF SILENT (METALLI)

klo 19.30 AINO VUORENMAA – SEASONS OF SOUL (SOUL, R&B)

ke 5.4. klo 18.00 JANNE KOVANEN – THE WORLD`S MOST INTERESTING MAN… IN THE WORLD! (MUSIKAALI), klo 19.30 ALEKSI LAITINEN – SAXED TO THE MAX (FUNK)

to 6.4. klo 18.00 ROOPE NIEMINEN – EGOTRIBUTE (POP/ROCK, SINGER/SONGWRITER)

klo 19.30 LAURA ESKOLA & KALLE SEPPÄNEN – THE LAST FIVE YEARS IN CONCERT (MUSIKAALI)

pe 7.4. klo 18.00 IIRO KONTIO – THIS MOMENT (INTIALAISVAIKUTTEINEN MANTRAMUSIIKKI), klo 19.30 REETTA HONKAVUORI – FREEDOM! (POP / JAZZ)

la 8.4. klo 18.00 ARTTU JUNTUNEN – CHALLENGING TIMES (PROGRESSIVE METAL / INSTRUMENTAL), klo 19.30 DANIEL SCHMIDT - ENT TM (ROCK / PROGRESSIVE / ALTERNATIVE)

su 9.4. klo 18.00 BENJAMI KOSKINEN - JATSITATSI (JAZZ),

klo 19.30 TUUKKA PELTOMÄKI – TOO MANY NOTES (INSTRUMENTAL / METAL)

Lisätietoja:

Tuottaja Anne-Mari Kunelius, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 5207
AV-tuottaja Tiina Hiekkaranta, Jyväskylän ammattiopisto, puh 040 341 5781

ww.jao.fi/loisto

Tilaisuus pidetään tiistaina 4. huhtikuuta klo 13–15 Viron suurlähetystössä (Itäinen Puistotie 10, Helsinki). Lämpimästi tervetuloa!

V.P. 31.3. mennessä events.helsinki@mfa.ee tai puh. 09 622 0260

Elävä tarina kirjailijasta keskellä historian kuohuntaa

Nuoren Viron omatunto on kertomus kirjailija A. H. Tammsaaresta ja koko virolaisesta mielenmaisemasta. Tammsaare (1878–1940) on Viron kirjallisuuden suurhahmo, jonka teokset elävät sanonnoissa ja saavat alati uusia näyttämötulkintoja.

Tammsaaren elämää leimasivat ensin kansallinen herääminen ja pian Viron itsenäisyys. Kirjailija kuoli neuvostomiehityksen kynnyksellä. Hänen teoksiaan julkaistiin myös neuvostoaikana, vaikka niiden ideologia ei täyttänyt vallanpitäjien vaatimuksia. Tammsaaren romaanit kannattelivatkin virolaista identiteettiä läpi vaikeiden vuosien. Juhani Salokannel valottaa Tammsaaren elämän ja teosten kautta naapurimaan historiaa ja mentaliteettia. Samalla hän näyttää, mitä kaikkea virolaiset ovat suurelta kertojaltaan saaneet.

”A. H. Tammsaare on Viron kansalliskirjailija, mutta Suomessa hänen tuotantoaan tunnetaan vähän. Uusi kirjani esittelee Tammsaaren koko tuotannon ja sijoittaa sen Viron historiaan ja virolaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ylipäätään ensimmäinen Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen kirjoitettu kokonaisesitys Tammsaaresta. Suomalaisille se kertoo myös Viron historiasta ja yhteiskunnasta ja tulkitsee koko virolaista ajatustapaa ja mentaliteettia”, sanoo Juhani Salokannel.  

Juhani Salokannel on kirjailija, suomentaja ja Viron tuntija. Hän on suomentanut Tammsaaren pääteoksen Totuus ja oikeus, julkaissut Jaan Krossin elämäkerran sekä kirjoittanut teoksia suomalaisesta ja virolaisesta kulttuurista.

Juhani Salokannel: Nuoren Viron omatunto – Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare.
271 s., Vastapaino 2017

Tekijän yhteystiedot:
Juhani Salokannel, juhani.salokannel@gmail.com

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Tilaisuus pidetään tiistaina 4. huhtikuuta klo 13–15 Viron suurlähetystössä (Itäinen Puistotie 10, Helsinki). Lämpimästi tervetuloa!

V.P. 31.3. mennessä events.helsinki@mfa.ee tai puh. 09 622 0260

Elävä tarina kirjailijasta keskellä historian kuohuntaa

Nuoren Viron omatunto on kertomus kirjailija A. H. Tammsaaresta ja koko virolaisesta mielenmaisemasta. Tammsaare (1878–1940) on Viron kirjallisuuden suurhahmo, jonka teokset elävät sanonnoissa ja saavat alati uusia näyttämötulkintoja.

Tammsaaren elämää leimasivat ensin kansallinen herääminen ja pian Viron itsenäisyys. Kirjailija kuoli neuvostomiehityksen kynnyksellä. Hänen teoksiaan julkaistiin myös neuvostoaikana, vaikka niiden ideologia ei täyttänyt vallanpitäjien vaatimuksia. Tammsaaren romaanit kannattelivatkin virolaista identiteettiä läpi vaikeiden vuosien. Juhani Salokannel valottaa Tammsaaren elämän ja teosten kautta naapurimaan historiaa ja mentaliteettia. Samalla hän näyttää, mitä kaikkea virolaiset ovat suurelta kertojaltaan saaneet.

”A. H. Tammsaare on Viron kansalliskirjailija, mutta Suomessa hänen tuotantoaan tunnetaan vähän. Uusi kirjani esittelee Tammsaaren koko tuotannon ja sijoittaa sen Viron historiaan ja virolaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ylipäätään ensimmäinen Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen kirjoitettu kokonaisesitys Tammsaaresta. Suomalaisille se kertoo myös Viron historiasta ja yhteiskunnasta ja tulkitsee koko virolaista ajatustapaa ja mentaliteettia”, sanoo Juhani Salokannel.  

Juhani Salokannel on kirjailija, suomentaja ja Viron tuntija. Hän on suomentanut Tammsaaren pääteoksen Totuus ja oikeus, julkaissut Jaan Krossin elämäkerran sekä kirjoittanut teoksia suomalaisesta ja virolaisesta kulttuurista.

Juhani Salokannel: Nuoren Viron omatunto – Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare.
271 s., Vastapaino 2017

Tekijän yhteystiedot:
Juhani Salokannel, juhani.salokannel@gmail.com

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Centria on valittu mukaan Sitran koordinoimaan Tulevaisuuden työpaikka –projektiin. Projekti kokoaa 60 työpaikkaa yhteen kehittämään työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseksi.

- Haimme mukaan projektiin, koska haluamme olla eturintamassa kehittämässä organisaatiotamme ja hakemassa uusia, erilaisia tapoja toimia sekä uudistaa henkilöstön osaamista, kertoo laatupäällikkö Maarit Sorvisto.

Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Centriassa koetaan, että tulevaisuuden työelämätaitoja tulee osata kehittää jo nyt, sillä ammattikorkeakoulussa koulutetaan tulevaisuuden työpaikkojen asiantuntijoita ja uudistajia.

- Katseemme tulee olla tulevaisuudessa. Varmistamalla oma jatkuva uudistumisemme turvaamme myös opiskelijoidemme työelämätaitojen ja osaamisen ajantasaisuuden, Sorvisto toteaa.

Centria-ammattikorkeakoulun tiimi osallistuu rehtori Kari Ristimäen johdolla huhtikuussa kokopäiväiseen Boot Camp –työpajaan. Työpajassa päästään kehittämään huippuammattilaisten avulla toimivia työkaluja oman työpaikan uudistumiseen. Työpajojen ideana on myös oppia toisilta ja uudistua yhdessä. Työpajat järjestää Sitra yhteistyössä Ilmarisen ja Henry ry:n kanssa.

Lisätietoja: laatupäällikkö Maarit Sorvisto, 044 725 0071. , maarit.sorvisto@centria.fi

sekä www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tyopaikka/#ajankohtaista

Yläkoululaisten Ruokavisa-osaamiskilpailu huipentuu ensi viikolla loppukilpailussa, joka kisataan Kevätmessuilla Ruokatiedon näytöskeittiössä. Ruokavisa saavutti tänä vuonna ennätysmäärän yläkoululaisia, yli 3 600 oppilasta. Taso oli äärimmäisen kova, sillä päästäkseen loppukilpailuun netissä suoritetusta alkuerästä piti selvitä liki täysillä pisteillä.

Loppukilpailussa mittelöivät joukkueet Kirkkonummelta Veikkolan koulusta, Vehmaalta Vinkkilän koulusta ja Kuulammen koulusta Tyrnävältä. Näistä kaksi jälkimmäistä on aiempina vuosina vienyt voiton valtakunnallisessa Ruokavisassa.

”Tämähän on aivan uskomattoman kiinnostavaa!” toteaa Ruokavisaa luotsaava kotitalousopettaja Sallaroosa Häme. ”Oppilaat ovat joukkueissa tietenkin vaihtuneet, joten vaikka koulut ovatkin nimeltä tuttuja, tilanne on itse kilpailijoille uusi. Nämä koulut uusivat loppukilpailupaikkansa, mikä kertoo opetuksen erinomaisesta tasosta ja valtavasta ruokatietämyksestä ja motivaatiosta”, Häme intoilee. Hän odottaa kisasta erittäin tiukkaa ja kovatasoista. ”Tuomarit tulevat olemaan todella vaikean paikan edessä”, hän myhäilee.

Tuomaristoon on koottu monipuolisesti eturivin ammattilaisia. Ruokavisan teemana on ravitsemus, jota tarkkailee erityisasiantuntija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Pedagogisen puolen varmistavat toiminnanjohtaja Aira Kuvaja Kotitalousopettajien liitosta ja kotitalousopettaja Minttu Virkki Ruokatiedosta. Ruuanvalmistuksen tekninen suoritus, raaka-ainevalinnat, maku ja näkö ovat taas kokki Ossi Palonevan ja Satokausikalenterin toimitusjohtajan Samuli Karjulan huomion keskipisteenä.

Teknisten ja ravitsemuksellisten seikkojen lisäksi tuomaristo kiinnittää huomiota myös ryhmätyöskentelyyn – ja fiilikseen. ”Toivomme kisaan mukaan naurua, tsemppihenkeä ja ennen kaikkea ruokailoa!”, toivoo tuomariston jäsen Minttu Virkki. Kilpailun juontaa tuottajajärjestö MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

TULE SEURAAMAAN VAUHDIKASTA KISAA

Kutsumme median edustajat ja kaikki kiinnostuneet seuraamaan Ruokavisan jännittävää loppukilpailua! Kisa käydään to 6.4. klo 10–13 Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessujen Lähiruoka & Luomu -messuilla Ruokatiedon näytöskeittiössä (osasto 7a150). Voittajat julkistetaan klo 13.45.

Loppukilpailujoukkueet ovat saaneet ennakkotehtäväkseen suunnitella kolmen ruokalajin menun, jonka he voisivat tarjota esimerkiksi ystävälleen. Kilpailupäivänä nämä menut valmistetaan näytöskeittiössä yleisön ja tuomariston silmien alla.

Voittajajoukkue saa palkinnoksi koulunsa kotitalousluokkaan Electroluxin uusia kodinkoneita, lisäksi kaikki loppukilpailijat palkitaan tuotepalkinnoin. Palkinnot luovuttaa yhteistyökumppani Electroluxin edustajana markkinointijohtaja Arto Arhipoff. Electrolux haluaa tällä tavoin tukea suomalaisten nuorten ruuanvalmistusintoa ja koulujen kotitalousopetusta.

RUOKAVISASSA ON OSALLISTUJIA HELSINGISTÄ MUONIOON

Ruokavisa on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisella tasolla. Osallistujia tuli mukaan ruotsinkielisiä alueita lukuun ottamatta maan joka kolkasta. Parhaiten pärjänneet ryhmät maakunnallisella tasolla tulivat seuraavista kouluista:

Uusimaa: Veikkolan koulu, Kirkkonummi, opettaja Ninni Kuisma

Itä-Uusimaa: Sipoonlahden koulu, Sipoo, opettaja Mia Peltonen

Varsinais-Suomi: Vinkkilän koulu, Vehmaa, opettaja Kaisa Kraatila

Kanta-Häme: Pohjolanrinteen koulu, Riihimäki, opettaja Anneli Rantamäki

Päijät-Häme: Tiirismaan peruskoulu, Lahti, opettaja Sirkku Niiranen

Satakunta: Porin lyseon koulu, Pori, opettaja Kaisa Terveselkä

Etelä-Pohjanmaa: Kauhavan yläkoulu, Kauhava, opettaja Jaana Kontkanen

Pohjois-Pohjanmaa: Kuulammen koulu, Tyrnävä, opettaja Marja-Kaisa Varonen

Lappi: Napapiirin yläaste, Rovaniemi, opettaja Katri Sarpola

Keski-Suomi: Viitaniemen koulu, Jyväskylä, opettaja Jutta Pirhonen

Pirkanmaa: Pikkolan koulu, Kangasala, opettaja Irene Passila

Etelä-Karjala: Saimaanharjun yhtenäiskoulu, opettaja Anna-Mari Summanen

Pohjois-Karjala: Tietäväisen koulu, Tohmajärvi, opettaja Satu Karhu

Etelä-Savo: Rantakylän koulu, Mikkeli, opettaja Johanna Lindbohm

Pohjois-Savo: Minna Canthin koulu, Kuopio, opettaja Miia Palmu-Niemelä

Onnea maakunnallisille voittajille!

RUOKAVISA OPETTAA VASTUUTAITOJA

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä ruuantekijöiden arvostusta sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

Ruokavisan oppimateriaalin pohjalta oppilaat osallistuvat verkkovälitteisesti pelilliseen osaamiskilpailuun. Aiempien vuosien Ruokavisoja ja oppimateriaalia saa vapaasti käyttää myös kilpailuaikojen ulkopuolella. www.ruokavisa.fi

Ruokatiedon osastolla tapahtuu Lähiruoka & Luomu -messuilla myös paljon muuta! Osaston ohjelma löytyy Ruokatiedon sivuilta: www.ruokatieto.fi

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n yhteistyössä järjestämä Arktiset askeleet -tanssitapahtuma pyörähtää käyntiin torstaina 30.3. ja huipentuu sunnuntaina 2.4. Arktiset askeleet on valtakunnallinen tanssitapahtuma, joka on vakiintunut yhdeksi merkittävimmäksi lasten ja nuorten tanssitapahtumaksi Suomessa. Tämän osoittaa muun muassa se, että mukaan hakevien tanssiteosten määrä on kasvanut vuosittain. Tammikuussa pidettiin tanssikatselmuksen esiraati, johon lähetetyistä 258 teoksesta nähdään tänä viikonloppuna 55 taidokasta teosta.

Tämän vuoden tapahtuman taiteilijavierailijoina toimivat ammattitanssijat Jussi Väänänen ja Katja Koukkula, jotka esiintyvät sekä lauantaina tapahtuman avajaisissa että sunnuntain loppunäytöksessä. Lisäksi he pitävät oululaisille tanssiharrastajille ja tapahtuman osallistujille avoimen työpajan, johon vapaa pääsy. Heitä kuullaan myös tanssin ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnatussa seminaarissa lauantaina.

Tapahtumaviikonloppu alkaa torstaina 30.3. Ookko nää Oulusta? -näytöksellä, jossa oululaiset tanssiyhteisöt pääsevät esittelemään osaamistaan. Näytöksessä esiintyy tanssijoita AK Dancesta, Cross Move Companysta, Nuorisoseura Vilikkaasta, Oulunsalon Nuorisoseurasta, Oamkin tanssipajatoiminnasta, Oulu-opiston taidekoulusta, Tanssikeskus Citydancesta sekä Tanssikoulu Tanssintahdista.

Varsinainen katselmus tanssitaan lauantaina 1.4. ja sunnuntaina 2.4. neljässä osassa, joissa kaikissa nähdään teoksia useista eri tanssilajeista. Katselmuksen arviointiraati koostuu arvostetuista tanssialan osaajista.

Tapahtuma järjestetään Oamkin Kotkantien kampuksella (Kotkantie 1, Oulu). Lisätietoja: oamk.fi/arktisetaskeleet

Ohjelma

Torstai 30.3.
Klo 18.30 Ookko nää Oulusta? -näytös, liput 10 / 7 euroa

Lauantai 1.4. Päivälippu 15 / 10 euroa
Klo 10.00–11.30 Jussi Väänänen-Katja Koukkula / Parityöskentelyä yli tanssirajojen -workshop
Klo 13.30 Avajaiset
Klo 14.00 Tanssikatselmus, osa 1
Klo 16.00 Tanssikatselmus, osa 2
Klo 18.00 Tanssikatselmus, osa 3
Klo 19.15 Taiteen tatsi nuoressa tanssissa -seminaari tanssin ammattilaisille ja alan opiskelijoille

Sunnuntai 2.4. Päivälippu 15 / 10 euroa
Klo 10.00 Tanssikatselmus, osa 4
Klo 13.30 Arktiset askeleet -loppunäytös

Lisätietoja:

tapahtumatuottaja Riina Hosio, 0400 694 206, riina.hosio@folkjam.fi

tapahtuman johtaja Liisa Kontturi-Paasikko, 050 443 1011, liisa.kontturi-paasikko@oamk.fi