Lahden Tilakeskus on teettänyt viime talven aikana kuntotutkimuksia Nastolan alueella sijaitsevissa Huokokujan, Niittytien ja Rakokiven päiväkodeissa, Nastolan kirjastossa, Kirkonkylän koulussa sekä Nastopolissa.

Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää kiinteistöjen tämänhetkinen kunto palveluverkon, tulevien hankkeiden sekä väistötilaratkaisujen lähtötiedoksi. Kiinteistöissä tehtiin rakennusteknisiä kuntotutkimuksia ja LVI-järjestelmien korjaustarpeen arviointia. Lisäksi erillisin sisäilmamittauksin selvitettiin sisäilman laatua ja turvallisuutta.

Tutkitut kohteet ovat pääosin peruskorjaustarpeessa. Rakenneratkaisut ovat kullekin rakentamisajalle tyypillisiä ja silloisten rakentamismääräysten mukaisia. Nykytietämyksen mukaan osa on riskirakenteita erityisesti kosteusteknisestä näkökulmasta, muun muassa valesokkeli ja yleisesti matala sokkeli, sisäpuolelta lämpöeristetty kellarin seinä sekä kaksoisbetonilaatta, jossa välissä on lämmöneriste. Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita rakenteen vaurioitumista.

Pääosa nyt tutkituissa kohteissa tarvittavista käyttöä turvaavista korjaustöistä tehdään kesän 2017 aikana.  Toiminta kohteissa jatkuu siihen asti normaalina. Suoritettujen tutkimusten perusteella viranomainen ei aseta kohteisiin käytönrajoituksia.

Näiden kolmen päiväkodin sekä kirjaston toiminta esitetään jatkuvaksi osana Rakokiven monitoimitaloa. Hankesuunnitelman mukaan uudisrakennuksena toteutettavan monitoimitalon rakentaminen alkaisi keväällä 2019 ja saataisiin päätökseen loppuvuodesta 2020. Monitoimitalossa toimisi esiopetus, vuosiluokkien 1–6 perusopetus, vuosiluokkien 1–9 LIEKE-opetus (lievästi kehitysvammaisten opetus), Nastolan kirjasto, päiväkoti sekä Lahden Aterian valmistuskeittiö.

Nastolan yläkoulun Männistön toimipisteestä luovutaan 1.8.2017 alkaen. Nastolan yläkoulu toimii jatkossa yhdessä toimipisteessä Ylätie 3:ssa.

Puhdistetaan ja säädetään ilmanvaihtojärjestelmiä, tehdään tiivistyskorjauksia sekä muita kiinteistökohtaisia korjaustoimenpiteitä  

Huokokujan päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmää puhdistetaan, ilmanvaihtoa säädetään ja lisäksi tehdään tiivistyskorjauksia. Korkoasemaltaan liian matalaksi perustettu päiväkotirakennus on altistunut voimakkaalle kosteusrasitukselle. ja rakenteiden alaosissa on todettavissa alkava mikrobivaurio. 

Niittytien päiväkodin alapohjassa havaittiin poikkeuksellista kosteutta, joka voi olla peräisin maapohjasta ja rakennuksen sisäisistä lähteistä. Alapohjan ja ulkoseinän liittymäkohdissa havaittiin epätiiviitä kohtia, joiden kautta sisäilmaan voi kulkeutua maaperän ja vaurioituneiden rakenteiden epäpuhtauksia.

Päiväkotirakennuksen keskiosan ryhmähuoneen sekä toimistohuoneen näytteissä havaittiin kohonneita VOC-pitoisuuksia. Toimistohuoneen lattiapinnoite on vaihdettu. Päiväkodissa ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poisto ja tiloissa korvausilmaventtiilit, mikä on riittämätön nykykäyttöön. Nykyjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi korvausilmaventtiilit puhdistetaan ja pidetään avoimina myös lämmityskaudella. Muina käyttöä turvaavina toimenpiteinä tehdään tiivistyskorjauksia sekä säädetään ilmanvaihtoa.

Rakokiven päiväkodin käyttöä turvaavina toimenpiteinä tehdään tiivistyskorjauksia ulkoseinärakenteeseen, puhdistetaan ilmanvaihtojärjestelmää sekä säädetään ja korjataan äänenvaimentimien pinnoituksia. Ulkoseinärakenteen ikkunoiden pellavarive-eristeisessä tilkeraossa havaittiin mikrobivaurioitumista. Eristeet ovat kosteusvaurioituneet ikkunoiden vesipellitysten puutteellisen kallistuksen vuoksi.  Ilmanvaihtojärjestelmästä löydettiin kuitulähteitä, mutta sisäilmamittauksissa mineraalivillakuitua ei löytynyt.

Nastolan kirjaston käyttöä turvaavana toimenpiteenä nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat säädetään vastaamaan paremmin suunnitteluarvoja. Ulkoseinärakenteissa havaittiin ulkopuolinen kosteusrasitteen aiheuttamana paikallisia mikrobivaurioita. Tästä aiheutuvia epäpuhtauksia saattaa päästä sisätiloihin epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Kosteusjälkiä on havaittavissa myös sisäpuolella. Käyttöä turvaavina toimenpiteinä kiinteistössä tehdään tiivistyskorjauksia.

Kiinteistön LVI-tekniikka on pääosin alkuperäistä. Laitteiden tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan ja niiden uusiminen ajankohtaista. Käyttöä estäviä vikoja niissä ei havaittu.

Kirkonkylän koulun käyttöä turvaavina toimenpiteinä kiinteistössä tehdään tiivistyskorjauksia sekä säädetään rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmää.

Ulkoseinärakenteista otetuissa mikrobinäytteissä havaittiin eriasteisia mikrobivaurioita, pääosin alkuperäisellä osalla. Seinärakenteen vaurioiden epäpuhtaudet saattavat päästä sisätiloihin epätiiviiden rakenneliittymien kautta.

Ulkoverhousrakenteen ja ikkunaliittymien kautta rakenteeseen on päässyt vettä ja sisäilman kosteus on tiivistynyt eristeen ulkopintaan. Ikkunoiden ulkopuolen vesipellitykset ovat heikkokuntoiset ja niiden kautta vettä pääsee seinärakenteeseen. Ikkuna- ja oviliittymien kautta on ilmavirtausta sisätilojen suuntaan. Vanhimmat ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. Ikkunaympäristöjä tiivistetään kesän aikana.

Nastopolin kiinteistön omistaa Koulutuskeskus Salpaus. Tilakeskus teettää siellä sekä Nastopolin lukion että Rakokiven koulun väistötiloina toimivissa tiloissa käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Suurimpana korjaustoimenpiteenä uusitaan vaurioituneiden maanvaraisten lattioiden pinnoitteet.

                             
Lisätietoja
Lahden Tilakeskus 
kiinteistöpäällikkö Jouni Arola, puh. 050 559 4227 
kunnossapitoinsinööri Jouko Immonen, puh. 050 5594 230
tilapalvelupäällikkö Pirkko Puttonen, puh. 044 769 8830 
Nastopolin osalta kehitysinsinööri Risto Helander, puh.0400 499 294
Rakokiven monitoimitalon hankesuunnitelmasta
rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, puh. 050 65861

Lukutaitoverkosto vietti kolmekymmenvuotisjuhlaansa Amiedussa toukokuussa. Lukutaitoverkosto on Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n avoin kokoontumisfoorumi opettajille ja kouluttajille, jotka opettavat luku- ja kirjoitustaitoa aikuisille tai nuorille maahanmuuttajille.

Amiedu on Suomen johtava maahanmuuttajien ammatillinen kouluttaja ja maahanmuuttajien kotoutumiskouluttamistyön ja luku- ja kirjoitustaidon opetuksen alullepanijoita Suomessa. Vuosittain heitä luku- ja kirjoittamistaidottomia maahanmuuttajia opiskelee Amiedussa noin 450 opiskelijaa.

Opiskelijat valmiita työmarkkinoille riittävän tuen avulla

Tyypillinen aikuinen luku- ja kirjoitustaidon maahanmuuttajaopiskelija Amiedussa tällä hetkellä on parhaassa työiässä oleva mies. Amiedun koulutuspäällikkö Tea Berndtson kertoo, että yhdistämällä koulutuksen ja työpaikkojen valmiudet tukea oppijaa on päästy hyviin kokemuksiin työllistymisessä esimerkiksi puhdistuspalvelualalla.                                                                                          

- Yli puolet heistä puhuvat äidinkielenään arabiaa. Keskimäärin he ovat iältään 34 vuotta, miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Heillä on kokemusta työelämästä, jonkin verran koulua takanaan ja tavoite päästä työhön kiinni mahdollisimman nopeasti.

 Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy osaksi aikuisten perusopetusta

 Opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta esitteli puheenvuorossaan opetushallituksen uudet Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.

- Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy tällöin osaksi aikuisten perusopetusta.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheeseen omaksi kokonaisuudekseen sisällytetään lukutaitovaihe, jonka puitteissa tarjotaan luku- ja kirjoitustaidon opetusta aikuisille maahanmuuttajille.

 - Jatkossakin tullee olemaan mahdollista tarjota kotoutumiskoulutuksen yhteydessä lyhyitä luku- ja kirjoitustaidon valmennuksia opiskelijoille, jotka tulevat kielialueilta, joissa käytössä on muu kuin latinalainen kirjainmerkkijärjestelmä.

Lisätietoja:

Tea Berndtson, koulutuspäällikkö, Amiedu

tea.berndtson@amiedu.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee ennätykselliset 390 kevään ylioppilasta 1 000 euron arvoisilla matematiikan stipendeillä. Erityisesti pääkaupunkiseudun lukioiden oppilaat saavuttivat huipputuloksia pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. 

Säätiö myöntää stipendit keväällä valmistuville ylioppilaille, jotka kirjoittivat pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa L-arvosanan 57–60 pisteellä. Tänä vuonna harvinaisen moni ylioppilas ylsi huippusuoritukseen matematiikassa. Aiempina vuosina yhtä korkean pistemäärän ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendin on saanut enimmillään 200 ylioppilasta. 

Etelä-Tapiolan lukio haali eniten stipendejä 

Eniten stipendejä kahmaisee espoolainen Etelä-Tapiolan lukio, jossa vaadittavat pisteet kirjoitti peräti 18 ylioppilasta. Etelä-Tapiolan lukion matematiikan opettaja Pirjo Häkkinen sai viime keväänä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkinnon, ja moni stipendillä palkittava ylioppilas on hänen oppilaansa. 

“Vierailemme usein yrityksissä ja Aalto-yliopistossa. Näin opiskelijat pääsevät käytännössä tutustumaan siihen, mihin matematiikkaa tarvitaan. Fysiikan ja kemian kaavojen merkitys avautuu, kun näkee esimerkiksi hissivaijerin lujuustestausta”, Pirjo Häkkinen sanoo. 

“Eräs haaste on taistelu opiskelijan ajankäytöstä. Aloitan uusien lukiolaisten kanssa sanomalla, että edessä on hieno matka matematiikan maailmaan mutta matematiikka ei ole pikamatka. Ymmärryksen syntyminen vaatii sinnikkyyttä ja keskittymistä”, Häkkinen sanoo.

Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on kilpailuetu

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haluaa ylioppilaiden stipendeillä kannustaa nuoria opiskelemaan luonnontieteitä ja matematiikkaa myös lukion jälkeen.

“Luonnontieteet ja matematiikka tarjoavat vastauksia maailman suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja luonnonvarojen vähenemiseen. Suomessa luma-osaajille on erityisen suuri tarve, sillä yksi suurimmista vientialoistamme, teknologiateollisuus, perustuu luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen”, sanoo säätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen.

Lisätietoja:
Laura Juvonen, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, puh. 040 589 6263
Pirjo Häkkinen, Etelä-Tapiolan lukio, puh. 050 521 3656 

Tietokulma: Näiden viiden lukion oppilaat saivat eniten Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön matematiikan stipendejä

1. Etelä-Tapiola, Espoo (18 kpl)

2. Olarin lukio, Espoo (15 kpl)

3. Ressun lukio, Helsinki (10 kpl)

4. Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio, Helsinki (9 kpl)

5. Tikkurilan lukio, Vantaa (8 kpl)

Karelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlaa vietetään tänään keskiviikkona 31.5.2017 klo 13 alkaen Karelia-amk:n Tikkarinne-kampuksella. Juhlaan on kutsuttu kaikki kevään 2017 valmistuneet opiskelijat. Juhlassa puhuvat vararehtori Pekka Auvinen ja Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja Mari Ikonen. Karelia-amk:n eri koulutuksista on valmistunut kevään 2017 (tammi-toukokuu) aikana yhteensä 307 opiskelijaa, joista 160 valmistuu tänään.

Toukokuussa valmistuvat opiskelijat: http://www.karelia.fi/fi/uutiset/446-valmistuneet-0517

Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan erittäin positiivisesti englanninkielisessä mediassa, ilmeni Haaga-Heliassa tänä keväänä tehdyn opinnäytetyön tuloksista. Aineistossa oli ruokaa käsitteleviä artikkeleita yhteensä liki 1 200 kappaletta.

Suomalainen ruoka ei ole kovin tunnettua maailmalla. Tutkimuksen mukaan vuosina 2012–2015 englanninkielisessä mediassa julkaistuissa artikkeleissa suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan suhteellisen vähän, mutta erittäin positiivisesti. Sanat suomalainen, perinteinen, pohjoismainen, skandinaavinen, herkullinen, kausiluontoinen ja tuore nousivat eniten esiin artikkeleissa. Monet toimittajista olivat ennakkoluuloistaan huolimatta positiivisesti yllättyneitä suomalaisesta ruoasta. Vetovoimatekijöiksi nousivat luonnonmukaisuus ja terveellisyys.

Makaronilaatikon ja poronkäristyksen sijaan artikkeleissa esiintyi raaka-aineita ja etenkin marjat ja kalaruoat. Marjoista puolukka, lakka ja mustikka mainittiin sekä kalaruoista silakka, lohi ja ravut.

Suomalainen ruoka oli mukana myös kolmessa listauksessa vuonna 2014:
1. Kemin LumiRavintola, 4. sija 101 foodie experiences around the world -listauksessa
2. Murun ”pop-down” ravintola Lohjan Tytyri Kaivoksessa, 10. sija 10 Restaurants in the weirdest places -listauksessa
3. Fresh from Finland, 4. sija 10 innovative food projects reconnecting eaters and producers -listauksessa

Kahvilamainintoja oli artikkeleissa vain 10 ja niissä mainittiin Cafe Engel kolme kertaa. Ravintolamainintoja oli yhteensä 131 ja eniten mainintoja sai jo lopettanut Chez Dominique. Muita paljon mainittuja ravintoloita olivat Nokka, Spis, Chef & Sommelier, Ask ja Olo. Paikoista Helsinki mainittiin artikkeleissa eniten, yhteensä 39 kertaa. Ruokakuvissa oli eniten ravintoloiden ruoka-annoksia. Yksi toimittaja mainitsi syöneensä lohikeittoa saunassa.

Johtopäätöksistä ilmeni, että suomalaisen ruoan kehittämisessä tulisi korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten autenttisuutta. Ruoanlaiton kaltaisiin yhdessä tehtäviin aktiviteetteihin pitäisi saada lisää tarjontaa. Kansainvälisen median rooli, sen yhteys markkinointiin ja etenkin sosiaalisen median suosio ovat huimassa kasvussa tällä hetkellä ruokamatkailussa. Suuren suosion saavuttaneilla ruokatapahtumilla on Suomessa tulevaisuudessa jalansija. Suomalaisista ruokaelämyksistä taas nousi vahvasti esiin luonnonläheisyys ja Lapin eksoottiset ruokailukokemukset, josta viimeinen on pärjännyt kansainvälisissäkin vertailuissa.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli RUOKA&MATKAILU-hanke ja aineiston oli kerännyt mediatoimisto Visit Finlandin toimesta. Aineisto käsitti 1 175 artikkelia ja noin 10 prosenttia aineistosta eli 105 artikkelia käsitteli ruokamatkailua.

Lisätietoja
Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijat ja opinnäytetyön tekijät:
Jenni Hakala-Deiró, jenniferh79@hotmail.com, 040 739 6692
Anu Pitkänen, anupitkanen7@gmail.com, 040 182 4610
Ohjaaja: Kristiina Adamsson, Haaga-Helia, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi, 040 488 7595

Koko työ on luettavissa osoitteessa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510240

Järjestyksessään toinen COST AMiCI -verkoston konferenssi järjestetään 6.–8.6.2017 Porin Palmgren-konservatoriossa. Konferenssin aiheena on ”Antimikrobiset pinnoitteet terveydenhoidossa: innovaatioista markkinoille”.

Tapahtuman ohjelmassa pääpuhujien aiheina on muun muassa aiheeseen liittyvät patentit, lainsäädäntö ja sääntely, toteutus sairaaloissa ja arkielämän tapaukset. Tapahtumassa järjestetään myös työryhmätyöskentelyä, verkoston ydinryhmän kokous ja pilottikohteiden vierailuja. Alan yritykset esittelevät tuotteitaan minimessuilla.

Konferenssi on suunnattu alan tutkijoille, pinnoite- ja hygieniateollisuudelle, terveydenhoito- ja hygieniajohtajille, sairausvakuutusorganisaatioille sekä kansallisille ja EU-tason päättäjille. Konferenssiin odotetaan noin 100 osallistujaa. SAMKin matkailun koulutusohjelman opiskelijat ovat mukana tapahtuman käytännön järjestelyissä.

Verkosto tutkii hoitoon liittyviä infektioita

AMiCI-verkosto (Anti-Microbial Coating Innovations to prevent infectious disease) tutkii antimikrobisten (nano)pinnoitteiden käyttöä infektioiden leviämisen estämisessä terveydenhuollossa. Verkostoon kuuluu yli kuusikymmentä yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä kahdestakymmenestä yhdeksästä maasta. Verkosto sai rahoituksen vuonna 2016 ja toiminta kestää kokonaisuudessaan neljä vuotta.

SAMK on ollut keskeisessä roolissa AMiCI-verkoston muodostamisesta saakka. Verkoston varapuheenjohtajana toimii tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola ja erikoistutkija Merja Ahonen toimii AMiCIssa riskien arvioinnin ja hallinnan työryhmän varajohtajana.

Lisätietoa COST AMiCI -hankkeesta SAMKissa: http://www.samk.fi/cost-amici

Tapahtuman ohjelma: http://www.samk.fi/wp-content/uploads/2017/05/COST_AMICI_programme_A4.pdf

Lisätiedot tapahtumasta ja AMiCI-verkostosta:

Tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola, 044 7103063, etunimi.sukunimi@samk.fi

Kela on esittänyt vammaisten tulkkauspalveluiden kilpailutuksen palvelukuvauksiin muutoksia, jotka koskevat tulkkien työehtoja ja työnkuvaa. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on laatinut aiheesta 29.5. kannanoton, jonka mukaan uudet kilpailutusehdot heikentävät valmistuvien tulkkien työllistymismahdollisuuksia, vaikeuttavat tulkkausalan opiskelua sekä syövät alan elinvoimaisuutta.

Tulkkauspalvelut siirtyivät Kelalle vuonna 2010, ja siitä lähtien lähes kaikki tulkkaustoimeksiannot ovat kulkeneet Kelan keskitetyn järjestelmän kautta. Kolmas kilpailutuskausi alkaa vuonna 2018.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii uudistuksia lukiolaisten opinto-ohjaukseen. Liiton julkaiseman tuoreen Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta selvityksen mukaan lukiolaiset kokivat opiskelu- ja ajanhallintataidoissaan olevan puutteita. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kokevansa jatkuvaa uupumusta opintoihin liittyvästä työmäärästä. Opiskelutekniikkaan sekä ajanhallintaan toivottiinkin lisää ohjausta erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

 - Toimiva opinto-ohjaus tukee lukiolaista koko opintopolun ajan, ensimmäisistä kurssivalinnoista jatko-opintojen kynnykselle. Opinto-ohjaus on myös merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa – silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja vaadimme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opintojen ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin. Kyselyyn vastasi 3203 opiskelijaa, ja se toteutettiin sähköisesti loppusyksystä 2016. Selvityksen löytää kokonaisuudessaan SLL:n verkkosivuilta: http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/opo-nettiin.pdf  

SLL järjestää selvityksen julkaisutilaisuuden keskiviikkona keskiviikkona 31.5. kello 14–16 Cafe Köketissä (Aleksanterinkatu 28 / Unioninkatu 27, 00170 Helsinki). Tilaisuudessa tutkija Juhani Saari esittelee selvityksen tuloksia. Lukion opinto-ohjauksen nykytilaa ja tuloksia kommentoivat Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka E. Vuorinen sekä kevään ylioppilas Pazilaiti Simayijiang. Tilaisuudessa järjestetään asiantuntijoiden paneelikeskustelu, johon osallistuvat edellä mainittujen lisäksi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Iiris Suomela sekä opetusneuvos Birgitta Vuorela.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pietu Heiskanen, puh. 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi

Yliopistojen uusi rahoitusmalli ohjaa tieteentekijöitä yhä voimakkaammin tekemään tutkimusta, jolla on hyötyarvoa. Näin osoittavat aikuiskasvatustieteen tutkijat Kristiina Hannukainen ja Kristiina Brunila tuoreessa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

– Tohtoriopiskelijoiden on oltava tuottavia ja tehokkaita, toisin sanoen julkaistava mahdollisimman paljon ja joskus jopa laadun kustannuksella, väitöskirjaa valmisteleva Hannukainen sanoo. 

Yliopisto saa rahaa tutkimusjulkaisuista

Vuoden alussa uudistetussa yliopistojen rahoitusmallissa rahaa saa sekä kansallisista että kansainvälisistä vertaisarvioiduista julkaisuista, jotka on noteerattu Julkaisufoorumissa. Se on tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus.

– Tuottavuuspaineissa yhä useampi tohtoriopiskelija valitsee artikkeliväitöskirjan. Se on yliopistolle tuottavampi kuin perinteinen monografia ja kasvattaa nopeimmin tutkijan tuottavuus-indeksejä, itsekin artikkeleista väitöskirjaansa kokoava Hannukainen havainnollistaa. 

Hänen kirjoittajaparinsa ja väitöstyön ohjaaja Kristiina Brunila on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tenure track -professori Helsingin yliopistossa. 

Millä ehdoilla tutkimusta tuotetaan?

Kaksikko herättelee artikkelillaan keskustelua tutkijakoulutettavan asemasta ja tiedon tuottamisesta yhteiskunnassa: Millainen tieto ja tutkijuus tulevat kuulluiksi? Millaisin ehdoin ja seurauksin tietoa tuotetaan?

Tulevaisuuden kannalta kysymykset ovat kriittisiä. 

– Tutkimuksen monimuotoisuus ja moniäänisyys tulisi taata, sillä kaikki tieteenalat eivät taivu nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Jo nyt kasvatustieteissä on nähtävissä huolestuttavaa näkökulmien kapeutumista, kirjoittajat toteavat.

Kristiina Hannukainen ja Kristiina Brunila: ”Jokainen verissä päin sitä omaa edistää – Tutkijakoulutus, tieto ja tutkijuus tietokapitalismissa”. Aikuiskasvatus 2/2017. Tiedelehdessä puhutaan myös sivistyksestä ja työstä, avoimesta tieteestä, vertaispalautteesta ja opinnäytetyön ohjauksesta. 

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta.

 Lisätiedot 

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Suomen Lukiolaissäätiö myöntää vuosittain 2000 euron arvoisen stipendin yhteiskunnallista aktiivisuutta osoittaneelle lukiolaiselle. Vuoden 2017 stipendi myönnettiin nokialaiselle Matias Välimäelle. Stipendin luovuttivat Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Lukiolaissäätiön puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Kuntavaalikevään kunniaksi hakemuksissa toivottiin painotettavan erityisesti paikallistasolla tai lukiossa tapahtuvaa vaikuttamista ja aktiivisuutta. Välimäki on toiminut sekä lukion opiskelijakunnan että oman kotikaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtajana.

“Meille kaikille on tärkeää, että nuoret ottavat vastuuta ja innostuvat toimimaan yhdessä lähiyhteisöjensä hyväksi. Lukiolainen Matias Välimäki näyttää osaltaan mallia ja rohkeuden esimerkkiä niin nuorille kuin meille jokaiselle”, toteaa pääministeri Sipilä.

18-vuotiasta Välimäkeä stipendin saajaksi ehdotti useampi henkilö. Hakemuksissa Matiaksen kerrotaan kuuntelevan kaikkien opiskelijoiden ideoita ja edistävän oman lukionsa viihtyvyyttä viemällä opiskelijoiden avauksia eteenpäin.

“Olen hyvin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Tulevaisuudessa suunnittelen jatkavani opintoja yliopistossa. Minua kiinnostaisi opiskella yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä tai teologiaa. Aion myös jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamista”, Matias Välimäki kertoo.

Kuvat: https://www.flickr.com/photos/finnishgovernment/albums/72157681500552143

Lisätietoja:

Pietu Heiskanen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaissäätiö
pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498

Saara Hyrkkö, asiamies, Suomen Lukiolaissäätiö
saara.hyrkko@lukio.fi, 040 719 7604

Suomen Lukiolaissäätiö on Suomen Lukiolaisten Liiton perustama säätiö, jonka tarkoituksena on tukea lukiolaiskulttuuria. Säätiö perustettiin vuonna 2011.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys selvittää maamme seitsemän maailmanperintökohteen kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa maailmanperintökohteiden kävijöistä sekä aluetaloudellisista vaikutuksista suojelun ja kehittämistyön perustaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään Metsähallituksen kävijäseuranta- ja laskentamallijärjestelmää, jolla tutkitaan aktiivisesti kansallispuistojen kävijöitä.

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimuksen aineistoa kerätään tänä vuonna toukokuun lopusta syyskuun alkuun Sammallahdenmäen hautaröykkiöllä Raumalla, Petäjäveden vanhalla kirkolla Keski-Suomessa ja Merenkurkun saaristossa Vaasassa. Maailmanperintökävijät voivat vaikuttaa kohteessa tapahtuvaan kehitystyöhön täyttämällä kyselylomakkeen paikan päällä.

Vuonna 2018 tutkimusta jatketaan Suomenlinnan merilinnoituksessa Helsingissä, Verlan puuhiomolla ja pahvitehtaalla Kouvolassa, Vanhan Rauman puukaupunkialueella ja Struven maanmittausketjun Keski-Suomen pisteellä Oravivuorella. Merenkurkkua ja Suomenlinnaa lukuun ottamatta paikallistaloudellisia vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu maailmanperintökohteissa.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden, Suomenlinnan hoitokunnan, UPM-Kymmenen, Maanmittauslaitoksen, Rauman kaupungin, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön ja Museoviraston kanssa.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys perustettiin vuonna 2016 vahvistamaan kohteiden välistä yhteistyötä. Kävijätutkimushanke on osa Suomen kansallista maailmanperintöstrategiaa. Hankerahoitus on osa Museoviraston Suomen maailmanperintökohteille myöntämää valtionavustusta tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Lisätietoja:

Laura Heikkilä, projektikoordinaattori, 050 314 1918, maailmanperinto@gmail.com

Moni tuntee Suomen Sibeliuksesta, pelituotteista, designista ja laadukkaasta opetuksesta. Piileekö luovuudessa löytämätöntä potentiaalia, mahdollisuuksia satavuotiaan Suomen menestykseen tulevien vuosikymmenien aikana?

Entä millaiselta näyttää tulevaisuuden työelämä – onko luovan työn tekeminen ja kulttuurin tuottaminen mahdollista Suomessa? Mitä tekijänoikeudet tarkoittavat luovan työn tekijöille?

Luovien alojen järjestöt järjestävät SuomiAreenassa Porissa ajankohtaisen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 12.7. Keskustelemassa ovat laulaja-lauluntekijä Saara Aalto, tulevaisuustutkija Ilkka Halava, neurologi, dosentti, kirjailija Markku T. Hyyppä, sanoittaja, laulaja, näyttelijä Kaija Kärkinen, Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen, kirjailija Peter Sandström, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen, kulttuuriministeri Sampo Terho ja professori, tanssitaiteilija Jorma Uotinen.

Keskustelun juontajana toimii MTV Uutisten toimituspäällikkö Tomi Einonen.

Tilaisuuden aiheita ovat luovien alojen tulevaisuus, yrittäminen ja yrittäjyys sekä taiteen ja kulttuurin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnassa.

Keskustelutilaisuuden Suomi 100! Luovuus 1000! – Avaimet menestykseen järjestävät tekijänoikeusjärjestöt Gramex, Kopiosto, Sanasto ja Teosto sekä Suomen freelance-journalistit, Suomen Journalistiliitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto.

Luovuudesta kasvua ja hyvinvointia

Luovat alat työllistävät Suomessa nykyisin lähes Turun asukasluvun verran ihmisiä, ja kulttuurille on kysyntää. Luovan työn tekijöitä ovat esimerkiksi musiikin, elokuvien, kirjallisuuden, journalismin ja tanssitaiteen ammattilaiset. Euroopassa luovat alat ovat peräti kolmanneksi suurin työllistäjä.

Luovan työn rinnalla suuri osa suomalaisista saa luovuudesta hyvinvointia ja nauttii kulttuurista vapaa-ajallaan ja harrastuksissa. Tutkimusten mukaan kulttuuri tuo lisää ikävuosia ja kasvattaa hyvinvointia. Miten luovuuden saisi osaksi mahdollisimman monen arkea?

Tilaisuus on kaikille avoin

Luovien alojen paneeli järjestetään SuomiAreenassa Porissa keskiviikkona 12.7. klo 15.15–16.30 Kauppakeskus Puuvillassa.

Tilaisuus on kaikille avoin, ja sitä voi seurata myös striimattuna netistä. Keskusteluun voi osallistua somessa #LuovatAlat #suomiareena

Yhteiskuntaturvallisuuden Seura ry, tuttavien kesken YKTS, viettää 10-vuotisjuhliaan!

Juhlaseminaari Säätytalolla

Tiistaina 6.6.2017 klo 13.00-17.00

Tilaisuus on kaikille avoin, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.

Seura on vuosikymmenen ajan toteuttanut tarkoitustaan laaja-alaisen turvallisuuskeskustelun foorumina ja ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvien tapahtumien järjestäjänä.

Juhlassa kuullaan juhlapuhujana ministeri Jan-Erik Enestamia. Toisena vierailijana on Staff Officer Eero Kytömaa NATO:n päämajasta. Hän hahmottelee Euroopan siviilivalmiuden suuntaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Juhlassa julkistetaan YKTS:n ja Suomen Palopäällystöliiton yhteinen juhlajulkaisu Yhdessä eteenpäin – suomalainen Civil Protection. Julkaisu kuvittaa kriiseihin varautumisen haastetta Suomessa, kysyy kysymyksiä ja esittää vastauksia, joita ei arkisissa pelastus- ja turvallisuusalan keskusteluissa usein kuulla. Julkaisun tekijät ovat Yhteiskuntaturvallisuuden seuran puheenjohtaja Harriet Lonka ja seuran varapuheenjohtaja Katja Ahola.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Puheenjohtaja Harriet Lonka, puh 0400 755 475

Lukuharrastuksella ja hyvällä lukutaidolla on tutkitusti hyötyä yksilön hyvinvoinnin ja elämässä menestymisen kannalta. Lukuharrastuksen pohja luodaan jo lapsuudessa, mutta lukutaitoa voi kehittää myös aikuisiällä. Katso videokooste lukemisen ja hyvän lukutaidon hyödyistä täältä.

Lukeminen…

Vahvistaa sosiaalisia suhteita
Lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä kasvattaa sanavarastoa. Saksalaistutkimuksessa oikeudenmukaisena kaverina pidettiin 90 % niistä lapsista joille luettiin säännöllisesti ja 51% niistä lapsista joille luettiin vain harvoin. Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita.

Vähentää stressiä
Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa. Jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisen stressiä alentava ja rentouttava vaikutus voi itsessään edesauttaa unta.

Edistää terveyttä
Lukemisharrastuksella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja. Lukemisella on etua muistijärjestelmille ja erityisesti muistin säilymiselle ikääntyessä. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla.

Viihdyttää
Hyvä kirja herättää ajatuksia, tunteita, saa itkemään ja nauramaan. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin, joihin ei fyysisesti voi matkustaa.

Parantaa keskittymiskykyä
Älylaitteen sijaan kannattaa välillä tarttua vaikka helposti mukana kulkevaan pokkariin. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa lyhytjännitteiseen arkeen. Erityisesti lapsilla tarinoiden lukemisen on havaittu voivan parantaa keskittymiskykyä.

Kehittää lukutaitoa
Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella. Romaanien lisäksi voi lukea lehtiartikkeleja, runoja, kolumneja, laululyriikkaa… Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta.

Hyvä lukutaito… 

Auttaa arjen hallinnassa
Lukutaitoa tarvitaan joka päivä – viranomaisten kanssa asioidessa, netin käytössä, hakemusten teossa, sähköpostiviestinnässä… Lukutaito auttaa jäsentelemään ja hankkimaan tietoa eri lähteistä. Ilman lukutaitoa on vaikea pärjätä digitaalisessa kulttuurissamme. 

Antaa eväät koulumenestykseen
Lukutaito antaa pohjan kaikelle oppimiselle ja tasoittaa tietä jatko-opinnoille sekä korkeatasoiseen koulutukseen. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen.

Lisää valmiuksia työelämään
Lukutaito lisää luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisutaitoa. Lukutaidon taso on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen.

Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa
Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin. Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä, ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Faktat pohjaavat Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -selvitykseen, joka tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Ajankohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia kokoava paketti antaa suuntaviivoja, miten lukutaitotyötä tulisi jatkossa kehittää. Lukukeskuksen Lue lapselle -hanke selvittää vauvalle ja lapselle lukemisen hyötyjä.

Lue lisää: luelapselle.fi,  lukukeskus.fi

Lisätietoja: Tiedottaja Saara Oranen, saara.oranen@lukukeskus.fi, 044 5661903

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa tehtiin historiaa toukokuussa, kun todistuksensa saivat ensimmäinen Tampereella opintonsa suorittanut ammatillinen opinto-ohjaaja sekä ryhmä mobiiliohjaukseen suuntautuneita ammatillisia opettajia (mobiiliopet).

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus aloitettiin TAMKissa ensimmäistä kertaa viime syksynä, ja ensimmäisenä opinto-ohjaajaopintonsa sai valmiiksi Harri Pääkkönen. Hän on samalla kaikkien aikojen ensimmäinen Tampereella koulutuksensa saanut opinto-ohjaaja. Koulutus toteutettiin osaamisperustaisesti, joten opiskelijat valmistuvat eri tahtiin aikaisemmasta osaamisestaan ja opiskelutavoitteistaan riippuen.

Harri Pääkkönen on Saskyyn kuuluvan Tampereen palvelualan ammattiopiston matematiikan opettaja. Hän kokee saaneensa koulutuksesta muun muassa ammatillista itsetuntemusta ja itsevarmuutta. Opo-opiskelijaryhmäänsä Harri ei kuitenkaan raski jättää kokonaan, vaan aikoo pitää yhteyttä vielä syksyllä ja osallistua ainakin Tarttoon tehtävään opintomatkaan.

Mobiiliohjaukseen suuntautuva opettajankoulutus käynnistettiin erillishankkeena tammikuussa 2016. Koulutus on ammatillista opettajankoulutusta, jonka toteutuksessa on keskitytty mobiiliohjauksen kehittämiseen ja kokeiluihin. Ensimmäiset opettajaopiskelijat saivat opintonsa päätökseen viime vuoden lopussa ja kevättalvella. Nyt valmistui kymmenen opiskelijan ryhmä. Myös tämä koulutus on toteutettu henkilökohtaisiin suunnitelmiin perustuen, joten valmistumisajat vaihtelevat.

Mobiiliopettajien ryhmästä valmistunut Kiipulan ammattiopiston ohjaaja Tiina Pouhakka kertoo saaneensa koulutuksesta muun muassa varmuutta opettamiseen ja oppineensa erilaisten mobiiliratkaisujen käytännöllisiä sovellusmahdollisuuksia. Valmistuneet mobiiliopettajat kokevat olevansa suunnannäyttäjiä digiloikkaa elävissä kouluissaan.

Mobiiliopettajien lisäksi noin 50 ammatillisen opettajankoulutuksen suorittanutta sekä muutama ammatillisen erityisopettajankoulutuksen suorittanut opiskelija sai todistuksensa toukokuun lopussa.

Lisätiedot:
Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus
- ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus: lehtori Ari Jussila, p. 050 439 9685, ari.jussila@tamk.fi
- mobiiliopetukseen suuntautuvat opettajankoulutus: yliopettaja Seppo Janhonen, p. 040 506 7131, seppo.janhonen@tamk.fi
- tiedottaja Eeva Manni, p. 050 570 2068, eeva.manni@tamk.fi

Kuvassa:

Harri Pääkkönen (oik.) on ensimmäinen Tampereella opinto-ohjaajaksi valmistunut. Todistuksen hänelle ojensi TAMKin vararehtori Päivi Karttunen. (Kuva: EevaManni)

Fakta:

 Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

• laajuus 60 op
• opettajien jatkokoulutusta
• antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana ammatillisessa koulutuksessa sekä pohjakoulutuksesta riippuen myös peruskoulussa ja lukiossa

Ammatillinen opettajankoulutus

• laajuus 60 op
• opettajilta kelpoisuusvaatimuksena edellytettävä ”opettajan pedagogiset opinnot”

Turun kaupungin nuorisopalvelut on ollut mukana järjestämässä Suomen, Makedonian, Serbian ja Kreikan välistä nuorisovaihtoa Erasmus+-ohjelman puitteissa. Kaksiosainen vaihto on antanut nuorille runsaasti uusia taitoja ja ystäviä, ja vaihdon lomassa on syntynyt maiden myytteihin ja mytologioihin pohjaava komediaelokuva.

Bacon Slippers on kaksiosainen neljän maan välinen nuorisovaihto, jonka sisällön ideoivat Suomen ryhmän nuoret. Onnistuneen vaihdon lopputuloksena tehtiin lyhyt komediaelokuva, jossa käsitellään osallistujamaihin liittyviä myyttejä ja maiden mytologiaa. Zeus Perkele! – Zeus Goddamit! -elokuvan ensi-ilta on Vimmassa tulevana sunnuntaina, jolloin ryhmän nuoret ovat myös paikalla kertomassa kokemuksistaan.

Vaihdossa oli osallisena yhteensä 37 nuorta Suomesta, Makedoniasta, Serbiasta ja Kreikasta ja sen ensimmäinen osa pidettiin syyskuussa 2016 Sauvon Ahtelan leirikeskuksessa ja toinen osa huhti-toukokuussa Kreikassa, Kreetan Haniassa.

Ensimmäisessä osassa kirjoitettiin käsikirjoitus elokuvalle ja toisessa osassa kuvattiin itse elokuva.

– Tämä ryhmä kasaantui vuoden 2014 Tunisian-vaihdon jälkeen – muutamia nuoria halusi olla mukana uudessa projektissa, ja sana kiiri nopeasti nuorten parissa. Erasmus+-hankkeessa ideana on oppia tekemisen kautta ja hauskalla tavalla yhdistämällä ”non-formal-, informal- ja formal-learningia”. Se on oppimista havainnoimalla ja ympäristöstä ammentamalla sekä ehkä myös jonkinlaista rivien välistä oppimista, ohjaaja Anssi Järvinen Turun nuorisopalveluista kuvaa.

Nuorisovaihdot ovat Erasmus+-hankkeen yksi muoto ja ne on suunnattu 13–30-vuotiaille nuorille.

– Tällaisessa ryhmässä mukanaolo on esimerkiksi Suomen nuorille antanut runsaasti lisää rohkeutta ja sosiaalisia taitoja ja he ovat oppineet paljon eri kulttuureista sekä saaneet elinikäisiä kavereita eri maista. Molemmat vaihdon osat olivat niin nuorten kuin mukana olleiden ohjaajien mielestä poikkeuksellisen onnistuneita, Järvinen kertoo.

Kansainväliset nuorisovaihdot soveltuvat kaikille nuorille 13–30 ikävuoden väliltä. Ne käyvät yhtä hyvin opiskelevalle nuorelle kuin välivuotta viettävälle, koulun, opiskelun tai asevelvollisuuden keskeyttäneelle tai taloudellisen tilanteen kanssa painivalle nuorelle. Kaikilla on mahdollisuus hakea mukaan. Lisätietoja mahdollisista vaihdoista saa Turun kaupungin nuorisopalveluista. Nuorisovaihdot ovat osa Turun nuorisopalvelujen kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa.

• Zeus Perkele! Zeus Goddamit! -elokuvan ensi-ilta sunnuntaina 4.6.2017 kello 19.15 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (toisen kerroksen teatterissa), Aurakatu 16. Elokuva on alusta loppuun kokonaan vaihdossa mukana olleiden nuorten käsialaa. Vapaa pääsy.
  

Valokuvat: Kaarina Ruusuvirta-Okur

(1. kuvassa: Kristel Nylund (vas.), Dusan Staniskovic, Emilia Blomqvist)
(2. kuvassa: Juha-Pekka Ahlroos (vas.), Dusan Staniskovic, Irina Jovanovic, Milica Kulina ja Dragana Adzancic)
Muut yleiskuvia tunnelmista Kreetan vaihto-osuudesta.

Lisätiedot:

ohjaaja Anssi Järvinen
anssi.jarvinen@turku.fi
Puh. 044 907 2995
nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Poro ja aurinko on Lasten ja nuorten taidekalenterin kesäkuun elokuva, jossa Lapin kahdeksaa vuodenaikaa rytmittävät Lasten ja nuorten tekemiä animaatioita, tanssi- ja musiikkiesityksiä. 

Susanna Ruotsalaisen ohjaama lyhytelokuva tekee näkyväksi lasten ja nuorten monitaiteista taideilmaisua ja nostaa esille lappilaiseen kulttuuriperintöön kuuluvan ainutlaatuisen vuodenaikajaon: jäidenlähtökevät, keskiyön aurinko, sadonkorjuu, ruska, ensilumi, joulukaamos, pakkastalvi ja hankikantokevät. Elokuvan kehyksenä on jäidenlähtökeväänä syntyvän poronvasan tarina.

"Poro ja aurinko" on rovaniemeläisten taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja Lapin yliopiston yhteistuotanto.

Katso video: http://www.suomikalenteri.fi/taidekalenteri/kesakuu-poro-ja-aurinko/ 

Tuotanto, ohjaus ja käsikirjoitus: Susanna Ruotsalainen, Lapin Yliopisto

Äänitys: Antti Lindholm, Toni Jaatinen, Jasmin Tuovila

Leikkaus ja jälkityö: Neea Peuri 

Taideteosten ja -esitysten valmistaminen ja ohjaus: Rovaniemen kuvataidekoulu, Lapin musiikkiopisto, Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto, Lapin tanssiopisto ja Lapin yliopisto. 

Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 -hanke ja verkkosivusto www.suomikalenteri.fi 

Lasten ja nuorten taidekalenterissa julkaistaan videoelokuvia, joiden pääroolissa ovat lapset ja nuoret taiteen tekijöinä. Elokuvat tekevät näkyviksi lasten tulkintoja suomalaisista liputuspäivistä, tarinoista, kulttuurista ja luonnosta. Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kalenteriin päivitetään kuukausittain uutta sisältöä. 

Lisätietoja:
Anu Hietala

Taiteen perusopetusliitto TPO ry

anu.hietala@artsedu.fi

045 3107 702 

HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuu 2.6.2017 185 uutta ammatillista opettajaa, 27 ammatillista erityisopettajaa ja 33 ammatillista opinto-ohjaajaa.

Alla luetellaan ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Ammatillinen opettajankoulutus

Ahola, Antti, Seinäjoki;
Ahola-Hiitola, Anne-Marie, Helsinki;
Ahonen, Sirpa, Tuusula;
Antonoff, Katja, Hyvinkää;
Anttila, Sirkku, Somero;
Auriola, Heikki, Kangasala;
Burman, Henrik, Helsinki;
Ebot, Mathias, Joensuu;
Grönroos, Sami, Asikkala;
Gustafsson, Henna, Kirkkonummi;
Gustafsson-Staack, Petra, Vihti;
Haaranen, Anna, Hämeenlinna;
Haaranen, Ari, Siilinjärvi;
Halonen, Riikka, Helsinki;
Haltia, Anna-Maija, Janakkala;
Hautamäki, Paula, Hämeenkyrö;
Helminen, Milla, Hyvinkää;
Hietanen, Paula, Hämeenlinna;
Hiltunen, Susanna, Järvenpää;
Hirvonen, Anne, Heinola;
Hjelt, Markus, Järvenpää;
Honkasalo, Leena, Helsinki;
Hooli, Ilona, Helsinki;
Hämäläinen, Olli-Pekka, Lappeenranta;
Häyhä, Eija-Riitta, Hausjärvi;
Idström, Katri, Kotka;
Ilvesmäki, Riku, Tampere;
Jacobs, Wilfried, Helsinki;
Junnola, Elina, Kerava;
Kaikkonen, Katja, Hyvinkää;
Kakko, Tia-Annette, Vantaa;
Kallio, Janne, Valkeakoski;
Kallionalusta, Kimmo, Hämeenlinna;
Kamunen, Krista, Tampere;
Kangas, Anne, Lahti;
Kankaanpää, Maija, Hämeenlinna;
Karrola, Sari, Helsinki;
Kaunisto, Seppo, Pori;
Kero, Kirsi, Lieto;
Kivilahti, Risto, Heinola;
Kivilompolo, Lassi, Vihti;
Kivinen-Inkinen, Hanna, Lahti;
Kokkonen, Timo, Espoo;
Komulainen, Hanna, Lahti;
Korpinen, Hanna, Lempäälä;
Koskela, Tomi, Hyvinkää;
Kuittinen, Petri, Riihimäki;
Kupari, Esko, Haapavesi;
Kuokkanen, Kirsi, Nurmijärvi;
Kuusisto, Jarmo, Hyvinkää;
Kylämaa, Aki, Hämeenlinna;
Kärkkäinen, Samu, Hämeenlinna;
Laakso, Pirjo, Salo;
Laakso, Anna-Leena, Somero;
Lagerstam, Mette, Porvoo;
Lahti, Tuuli, Turku;
Lahtinen, Sipriina, Riihimäki;
Laiho, Kaisa, Vantaa;
Lamberg, Satu-Maaria, Turku;
Lappalainen, Henri, Helsinki;
Laukkanen, Jukka, Hämeenlinna;
Lehikoinen, Päivi, Helsinki;
Lehti, Kaisa, Hollola;
Lehtilä, Tero, Jokioinen;
Lehto, Anne, Helsinki;
Lehtonen, Kuisma, Riihimäki;
Lehtonen, Niina, Hyvinkää;
Leivo, Sirkku, Lahti;
Linnanmäki, Liisa, Vantaa;
Lounaskorpi, Merja, Hattula;
Lumme, Jaana, Turku;
Malmisuo, Jaana, Hattula;
Manner, Minna, Vehmaa;
Manninen, Heli, Mikkeli;
Mero, Niina, Hämeenlinna;
Munnukka, Antti, Hattula;
Myllymaa, Kirsi, Janakkala;
Myllynen, Tuomo, Pori;
Mäenpää, Jukka, Jokioinen
Mäkinen, Eija, Hämeenlinna;
Mäkinen, Hannele, Ylöjärvi;
Nenonen, Antti, Tuusula;
Nieminen, Pilvi, Hausjärvi;
Niittymäki, Salla, Riihimäki;
Nikkola, Johanna, Loppi;
Niskanen, Nana, Lahti;
Nouko, Minna, Jokioinen;
Nowak, Jan, Kangasala;
Nummela, Mika, Janakkala;
Oikarinen, Anne, Turku;
Ojala, Lassi, Jämsä;
Ojala-Vesteri, Maria, Järvenpää;
Okhovat Poudeh, Azadeh, Lahti;
Okkonen, Heli, Nurmijärvi;
Paasimaa, Kaija, Hämeenlinna;
Paju, Paavo, Salo;
Pakkanen, Heidi, Forssa;
Palenius, Aslak, Lohja;
Pantsar, Annukka, Vantaa;
Parviainen, Marjo, Hausjärvi;
Peltoharju, Sami, Vaasa;
Peltokoski, Jukka, Tampere;
Pere, Annikki, Espoo;
Perttula, Elina, Helsinki;
Piispanen, Anne, Hämeenlinna;
Piispanen, Sanna, Lempäälä;
Poutiainen, Ulla, Tuusula;
Puisto, Janne, Vihti;
Pulkkinen, Hanna, Riihimäki;
Pursio, Saku, Tampere;
Rantalaiho, Maarit, Helsinki;
Reijonen, Sami, Kouvola;
Reinikka, Aki, Hämeenlinna;
Rekola, Martti, Hämeenlinna;
Riikonen, Jaakko, Valkeakoski;
Rinkinen, Tuija, Vantaa;
Rintala, Tiina, Hattula;
Rodighiero, Ophélie, Helsinki;
Ruottinen, Esko, Hämeenlinna;
Saarela, Marko, Riihimäki;
Saarinen, Mirva, Pomarkku;
Saario, Mia, Lahti;
Sagulin, Anja, Lahti;
Sainio, Maria, Helsinki;
Salakka, Katja, Vihti;
Salomaa, Lilli, Loppi;
Savolainen, Timo, Nurmijärvi;
Segarra, Hanna, Forssa;
Semeri, Satu, Lahti;
Seppänen, Liisa, Turku;
Slotte, Virpi, Espoo;
Snellman, Susanna, Helsinki;
Soini, Joonas, Lahti;
Sokka, Henna-Riikka, Riihimäki;
Sriram, Rema, Espoo;
Steiner, Tarja, Tuusula;
Ståhlberg, Tanja, Helsinki;
Suhonen, Sirpa, Kouvola;
Suonpää, Joni, Hyvinkää;
Suominen, Raimo, Salo;
Surakka, Raine, Helsinki;
Susi, Sari, Järvenpää;
Syynimaa, Nestori, Tampere;
Taavitsainen, Merja, Riihimäki;
Tammi, Kari, Espoo;
Tiikkaja, Anna, Lahti;
Torseke, Jaana, Helsinki;
Tuomela, Jussi, Somero;
Tuominen, Esa, Tampere;
Ulvinen, Anne, Hämeenlinna;
Uotila-Välimäki, Soili, Kangasala;
Uuhiniemi, Tiina, Järvenpää;
Vesiluoma, Sari, Pori;
Vilén, Carita, Espoo;
Vilhonen, Lauraelina, Helsinki;
Winter, Mari, Vantaa;
Virtanen, Marina, Rauma;
Walton, Lee, Lahti;
Waltzer, Hannu, Akaa;
Vari, Kimmo, Lahti;
Vierula, Minna, Lahti;
Willberg, Kaisa, Mäntälä;
Vuoriheimo, Helena, Loppi;
Yli-Jääski, Soile, Lahti;
Änäkkälä, Miia, Valkeakoski;
Örnmark, Mervi, Karkkila;

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Alén, Jarmo, Vihti;
Eriksson, Heli, Heinola;
Gadd, Johanna, Turku;
Hamara, Johanna, Kerava;
Kallio, Tero, Lappeenranta;
Keituri, Marketta, Helsinki;
Koskela, Minna, Hausjärvi;
Kultamies, Jarkko, Espoo;
Lahti, Piia, Harjavalta;
Lahtinen, Riikka, Hämeenlinna;
Lattu-Viljakka, Kirsi, Porvoo;
Lounela, Eero, Nurmijärvi;
Mäkelä, Hanna, Hausjärvi;
Mäkelä, Jaakko, Nurmijärvi;
Mäkitalo, Annukka, Raisio;
Niskanen, Juho, Inari;
Paananen, Pia, Hämeenlinna;
Saikkonen, Kari, Lahti;
Seppänen, Katja, Virolahti;
Toivanen, Pia, Salo;
Toivonen, Samu, Lahti;
Tunturi, Niina, Parainen;
Valkeinen, Jani, Helsinki;
Viitikko, Heidi, Tampere;
Wikström, Jaana, Tammela;
Virtanen, Tarja, Vihti;

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Autero, Marianne, Helsinki;
Eriksson, Suvi, Lohja;
Hakala, Keijo, Hämeenlinna;
Hapulahti, Jyrki, Riihimäki;
Honkasalo, Katri, Kerava;
Hult, Anni, Forssa;
Huttunen, Mikko, Helsinki;
Kankaanpää, Teea, Espoo;
Kerola, Tiina; Helsinki;
Kolari, Tuula, Hämeenlinna;
Korpinen, Heli, Lappeenranta;
Kuusela, Hannele, Hyvinkää;
Lassila, Eeva, Helsinki;
Laulumaa, Sanna, Vantaa;
Lundahl, Aija, Tampere;
Luoto, Minna, Forssa;
Mattila, Pia, Helsinki;
Nissinen, Kimmo, Kauhajoki;
Nurmi, Terhi, Salo;
Peltoniemi, Tarja, Veteli;
Raitanen, Tomi, Turku;
Rinne, Sauli, Rauma;
Saarela, Leena, Nurmijärvi;
Salminen, Hanna, Hollola;
Salonen, Maiju, Helsinki;
Sulonen, Nina, Hyvinkää;
Talka-Pakarinen, Jaana, Lahti;
Tapanainen, Niina, Espoo;
Vesalainen, Mervi, Huittinen;
Viidanoja, Jouni, Kangasala;
Ylinen, Kalevi, Vaasa;

Miten tämän päivän nuoret kokevat kaupungin tilat ja palvelut? Kaupunki nuorten palveluna -hankkeella sukelletaan nuorten kaupunkilaisten kokemus- ja toivemaailmaan. Tutkimuskohteena on sekä kaupunkien fyysinen, rakennettu ympäristö ja sekä palveluympäristö. Jo ensimmäisten selvitysten perusteella projektipäällikkö Sara Ikävalko nostaa esiin nuorten toiveen tilasta, missä he voivat luoda itse sisältöä.

Nuorten kaupunkikokemuksia esillä FellmanniCampuksella 10.6. asti
Projektipäällikkö Sara Ikävalko kertoo hankkeen alkaneen vauhdikkaasti.

- Kolmen kuukauden aikana on tavoitettu eri kaupungeissa reilu 170 nuorta. Lahdessa painopiste on ollut nyt alussa Kannaksen lukion opiskelijoissa. Yhteistyö on ollut upeaa!

Ensimmäinen ilmentymä hankkeesta on Kannaksen lukiolaisten toteuttama Meidän kaupunki -näyttely FellmanniCampuksella, Kirkkokatu 27. Näyttely on avoinna arkisin klo 8-18 lauantaihin 10.6.2017 asti. Näyttelyssä on esillä Kannaksen lukion yleislinjalaisten kokemuksia Minun Lahti -teemalla mediaseinällä sekä kuvaamataitolinjalaisten kokemuksia kaupungista kuva- ja tekstimateriaalina.

Testattavaksi 20 isoa ja pientä ideaa
Kaupunkikokemus rakentuu kolmesta tasosta, joista ensimmäinen on rakennettu, fyysinen ympäristö. Toinen taso rakentuu kaupungin tarjoamista palveluista ja kolmas on kaupunkien strateginen taso. Nuorten kaupunkikokemusta selvitetään käyttäjätutkimuksen keinoin. Tutkimusta ovat toteuttamassa myös Muotoiluinstituutin opiskelijat, jotka keräävät käyttäjätietoa nuorten parissa. Projektipäällikkö Sara Ikävalkon toiveena on saada puolentoista vuoden aikana kokeiltavaksi 20 pientä ja isoa ideaa, joiden aihiot ovat lähtöisin suoraan nuorilta. Tutkimuksella haetaan tietoa mistä nuoret unelmoivat, miten he viettävät aikaansa ja mitä kaupungit voivat heille tarjota. Testattavat ideat voivat liittyä palveluihin tai rakennettuun ympäristöön.

Nuorten alustavia ajatuksia ja toiveita kaupunkiympäristöstä on jo saatu selvitettyä. Meidän Kaupunki -näyttely kokoaa nuorten ajatuksia hyvin yhteen.

- Nuoret haluaisivat sellaista tilaa, missä he voivat luoda itse sisältöään. He eivät välttämättä kaipaa mitään erityistä tai valmiiksi suunniteltua. He haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan ja olla mukana kaupunkien kehittämisessä. Myös luontosuhde ja kaupunkiympäristön esteettisyys nousevat vahvasti esille nuorten vastauksissa, Sara Ikävalko summaa yhteen innostuneesti ensimmäisten kuukausien selvitystyön tuloksia.

Lisätietoa:
Kaupunki nuorten palveluna -hanke
Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti
Projektipäällikkö, vastuuopettaja, lehtori Sara Ikävalko
044 708 1841, sara.ikavalko@lamk.fi

FellmanniCampuksen näyttely
Leena Valtonen, kuvataideopettaja, lehtori, Kuvataide- ja muotoilulinjan koordinaattori, Kannaksen lukio
044 416 3065, leena.valtonen@edu.lahti.fi

Riikka Raatikainen, kuvataideopettaja, vs. lehtori, Kannaksen lukio
040 503 5222, riikka.raatikainen@edu.lahti.fi

Hankkeesta:
Lahden ammattikorkeakoulun Kaupunki nuorten palveluna –hanke 1.1.2017-31.12.2018 on osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-ohjelmaa. Mukana olevat kaupungit ovat Lahti, Espoo, Vantaa ja Helsinki.

Rehtorit tarvitsevat enemmän aikaa koulujensa pedagogiseen johtamiseen!

Suomen Rehtoreiden toukokuussa jäsenilleen tekemän rehtoribarometrin tulosten mukaan keskeisimmät esteet rehtoriammatin vetovoimaisuudelle ovat liian moninaiseksi kasvaneet työtehtävät, stressaava työ sekä pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyys.

-Koulutus on jatkossa kuntien merkittävin lakisääteinen tehtävä. Oppilaitoksissa valetaan kivijalkaa maamme tulevaisuudelle. Koulutuksen keskeisestä asemasta johtuen on tärkeää pohtia, missä kunnossa suomalainen koulu tällä hetkellä on ja mihin suuntaan sitä halutaan jatkossa kehittää. Näiden jälkeen on syytä vetää johtopäätökset, mitä tämä edellyttää oppilaitosten johtamiselta ja mitä töitä rehtoreiden lopulta halutaan kouluissaan tekevän, sanoo järjestön puheenjohtaja Antti Ikonen.

Rehtoribarometrin tulosten mukaan ammattimme tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat mahdollisuus oman pedagogisen osaamisen laajempaan hyödyntämiseen, ammatin monipuolisuus sekä vaikutusmahdollisuudet koulun toimintaan. Hyvän oppimisen ja kasvun turvaaminen ovat koulun tärkeimpiä perustehtäviä. Tähän työhön opettajat ovat myös koulutettu ja rehtorit valittu johtamaan koulujen työtä. Arkitodellisuus kertoo kuitenkin osittain toista kieltä. Rehtorin työlistalle tulee koko ajan enemmän tehtäviä tämän oppilaitoksen ydintehtävän ulkopuolelta.

-Rehtorit kuormittuvat erityisesti isoista henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävistä, sihteeritöistä, koulutiloihin ja kiinteistöön liittyviä töistä sekä lukuisista muista tehtävistä, joita kukaan muu ei tunnu ottavan hoitaakseen. Nämä ovat vain harvoin hyvän oppimisen kannalta tärkeitä työtehtäviä. Ne eivät liioin ole syitä, minkä takia oppilaitosjohtajan työhön on hakeuduttu, Ikonen toteaa.

Rehtorin uuvuttaminen kokonaisuuden kannalta toisarvoisilla työtehtävillä on kuitenkin lyhytnäköistä. Koulun johtajalla tulee aina olla riittävästi aikaa pedagogiikan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamiselle. Esimiesten työolosuhteilla on lopulta suuri merkitys koko oppilaitoksen toimivuuteen sekä oppilaitoksessa koettuun hyvinvointiin.

-Suomalaisilla rehtoreilla on koulunsa oppilasjoukon lisäksi vastuullaan tyypillisimmin 31-40 suoraa alaista. Oppilaitosten hallinnointia hoidetaan maassamme kansainvälisesti vertailtuna erittäin ohuesti. Selvityksemme perusteella näemme panostukset niin rehtoreiden työolosuhteisiin kuin apulaisrehtoreiden aseman kehittämiseen välttämättömiksi koulutuksemme korkean tason turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, päättää Ikonen.

-Lukuvuoden päätteeksi onnittelemme kaikkia valmistuvia lapsia ja nuoria sekä toivotamme hyvää kesälomaa kaikille oppilaille, opiskelijoille ja koulujen henkilökunnille!

Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Ikonen
antti.ikonen@jns.fi
p. 050 549 0071