Maailmalla suuren suosion saavuttaneen Eläinten Body Worlds -näyttelyn on nähnyt tiedekeskus Heurekassa jo yli 100 000 kävijää. Eläinten anatomiaan ehtii tutustua tiedekeskuksessa vielä syksyyn saakka.

Tammikuusta asti Heurekassa esillä olleen Eläinten Body Worlds -näyttelyn on nähnyt reilun neljän kuukauden aikana jo yli 100 000 kävijää. Eläinten anatomiaa esittelevä näyttely on herättänyt tuhansissa kävijöissä uteliaisuutta, hämmästystä, ihastusta ja ällötystäkin.

“Useimmiten uteliaisuus kuitenkin voittaa ja eläimet on katsottu epäilyksistä huolimatta mielenkiinnolla loppuun saakka. Moni on kehunut näyttelyä hyvin vaikuttavaksi ja todennut, että sen jälkeen kaiken näkee ihan uudella tavalla”, toteaa biologi ja Heurekan innoittaja Elina Häivälä.

Yli sadasta aidosta plastinoidusta eläimestä ja eläinten osista koostuva näyttelyn tarkoitus on herättää kunnioitusta eläimiä, luontoa ja elämää kohtaan. Näyttely tarjoaa kattavan kuvan eläinten anatomiasta, sillä plastinointitekniikka mahdollistaa aitojen eläinten luiden, lihasten, hermojen ja elinten näyttämisen yksityiskohtia myöten.

Häivälän mukaan näyttelyssä on käyty päivittäin mielenkiintoisia keskusteluja eläinten anatomiasta ja asiantuntijainnoittajat ovat saaneet vastailla kiperiin kysymyksiin. Eniten ihastusta ovat herättäneet suurikokoiset eläimet, kuten aasiannorsu, kirahvi ja gorilla.

“Gorillasta tekee vaikuttavan sen suuri koko ja samankaltaisuus viereisessä vitriinissä seisovaan toiseen ihmisapinaan eli ihmiseen. Näyttely tarjoaakin mahtavan mahdollisuuden eri eläinlajien ja -ryhmien vertailuun”, Häivälä sanoo.

Pidemmät aukioloajat kesäkuukausina

Heureka pidentää arkipäivien aukioloaikojaan kahdella tunnilla kesäkuukausien ajaksi. Eläinten Body Worlds -näyttelyn lisäksi Heurekassa on mahdollisuus tutustua muun muassa huhtikuussa avattuun Sähkölä-näyttelyyn tai nauttia aurinkoisista päivistä tiedepuisto Galileissa.

Tiedekeskus on avoinna 5.6.–13.8. arkisin kello 10–19 ja viikonloppuisin kello 10–18.

Eläinten Body Worlds -näyttely on esillä Heurekassa 29.10.2017 saakka.

Lisätiedot: Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, puh. 040 9015 244, mikko.myllykoski@heureka.fi

Lue lisää Eläinten Body Worlds -näyttelystä: https://www.heureka.fi/nayttely/elainten-body-worlds/

Yliopistojen kiinnostavuus lukiolaisten keskuudessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla kiinnostus ammattikorkeakouluopintoja kohtaan on ollut laskusuhdanteessa. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportista.

Yliopistojen asema jatkokoulutusvalintana pysyy korkealla. Yliopisto-opinnoista on nyt kiinnostunut 79 prosenttia ja ammattikorkeakouluista 39 prosenttia lukiolaisista. Vielä vuonna 2012 ammattikorkeakouluista oli kiinnostunut 53 prosenttia ja yliopistoista 75 prosenttia lukiolaisista.

Kiinnostus ammattikorkeakouluopintoja kohtaan vaihtelee alueittain merkittävästi. Suurinta kiinnostus on Hämeessä, vähiten ammattikorkeakouluista ollaan kiinnostuneita Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

– Koulutuspolitiikan haasteet ja tiukentuvat resurssit näyttävät kääntyneen yliopistojen eduksi. Ammattikorkeakoulujen hakijamäärät ovat vielä pysyneet hyvällä tasolla, mutta monet ovat olleet huolissaan siitä, miten kiinnostuksen väheneminen vaikuttaa aloittavien opiskelijoiden motivaatioon, sanoo vastaava tuottaja ja koulutusviestinnän asiantuntija Vesa Vilenius T-Mediasta.

Yliopistot kiinnostavat ammattikorkeakouluja enemmän jo yläkoulussa, joskaan erot eivät ole yhtä suuret kuin lukiossa. Yläkoululaisista 60 prosenttia on kiinnostunut opiskelemaan tulevaisuudessa yliopistossa – ammattikorkeakoulussa opiskelisi mielellään 52 prosenttia nuorista.

– Syy ammattikorkeakoulujen kiinnostavuuden laskulle näyttää olevan siinä, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia ei tunneta riittävästi. Yllättävää on, että ammattikorkeakoulujen koulutusaloja ei koeta kiinnostavina, vaikka tarjolla on lähes koko alojen kirjo, tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen T-Mediasta pohtii.

Kun koulu loppuu -tutkimuksessa selvitettiin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tunnettuutta ja kiinnostusta lukiolaisten keskuudessa. Yliopistoista kiinnostavat eniten Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto, joka myös tunnetaan yliopistoista parhaiten.

Ammattikorkeakouluista lukiolaiset tuntevat parhaiten Haaga-Helian. Kiinnostavimmat ammattikorkeakoulut ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisi-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2017. Kysymyksiin vastasi yhteensä yli 7 700 nuorta, joista 3 765 oli yläkoululaisia ja 3 946 lukiolaisia. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja viestintäyhtiö T-Media Oy.

Lisätiedot:

Vastaava tuottaja Vesa Vilenius
T-Media Oy
Puh. 050 560 8488
vesa.vilenius(a)t-media.fi

Viestintäpäällikkö Mari Lehtonen
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
puh. 040 450 8307
mari.lehtonen(a)tat.fi

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on erottanut toisistaan oppilashuollolliset toimet sekä pedagogisen tuen, mikä on haastanut opetustoimen ja terveydenhuollon nivelvaiheen toimijoita huolen tehokkaassa siirtämisessä. Näin todettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajan koulutuksessa tehdyssä opinnäytetyössä, jonka Hanna-Leena Salakka on tehnyt osana terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoa.

Salakan opinnäytetyössä on syvennytty huolen siirtämisen problematiikkaan erityisesti nivelvaiheen osalta. Nivelvaiheella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin lapsi siirtyy esikouluasteelta ensimmäiselle luokalle ja kaikki lapsen ympärillä olevat asiantuntijatahot vaihtuvat.

Nivelvaiheen tiedonsiirto opetustoimen ja terveydenhuollon välillä on vaikeutunut uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) myötä, kun terveydenhoitaja ei enää automaattisesti oppilashuollon toimijana osallistu nivelvaiheessa järjestettävään tietojensiirtopalaveriin. Tällöin on mahdollista, että huoli lapsesta ohittaa terveydenhoitajan, joka kuitenkin toimii osana moniammatillista tiimiä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimustulosten mukaan alkuopetuksen luokanopettajan vaihtuessa nivelvaiheen aikana vaarantuu pedagogisten huolien siirto uudelle luokanopettajalle silloin, kun ei ole säännönmukaista käytäntöä tietojen siirtämiseksi.

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon välinen huolien siirtäminen tapahtuu suurimmaksi osaksi yhteisen tietojärjestelmän kautta, mikä haastaa lastenneuvolan terveydenhoitajaa tietojen kirjaamiseen ilman lukijan tulkinnan varaa. Kun huolen siirtäminen perustuu ainoastaan kirjalliseen ilmaukseen, korostuu terveystarkastusten kirjaaminen entisestään. Tietojärjestelmän kautta tapahtuva tietojen siirto mahdollistaa myös sen, että yksittäinen tieto pääsee hukkumaan kirjausten sekaan, ellei sen välitöntä huomiointia ole erikseen korostettu. 

Opinnäytetyötutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla yksittäin nivelvaiheen toimijoita sekä opetustoimen että terveydenhuollon puolelta. Aineistoon antoivat haastattelunsa lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, erityisopettaja sekä erityislastentarhanopettaja. Tulosten analysointi pohjautuu tutkittavien autenttisiin vastauksiin.

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastosta.

Lisätiedot:

Opiskelija: Hanna-Leena Salakka, puh. 050 5902184, sp. hanna.salakka@gmail.com

Ohjaaja: Päivi Sanerma, sp. paivi.sanerma@hamk.fi

Piia-Emilia Haapaniemi Ammattiopisto Lappiasta palkittiin tänään valtakunnallisella AMIS-stipendillä Vuoden tsemppari -kategoriassa. Stipendit jakaa opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisesti ansioituneille ammatillisille opiskelijoille ja opiskelijakunnille. Stipendeistä kukin on arvoltaan 250 euroa.

Piia-Emilia opiskelee Ammattiopisto Lappian luontoalalla. Hän aloitti eläintenhoitajan opintonsa ensimmäisen kerran elokuussa 2013, mutta joutui keskeyttämään ne pian. Ammattiopisto Luovissa hetken aikaa opiskeltuaan Piia-Emilia palasi Lappiaan.

Simosta kotoisin oleva Piia-Emilia asui opintojen ajan kaukana kotoa opiskelija-asuntolassa Tervolan Louella, mutta selviytyi hankalistakin tilanteista päättäväisesti. Hänen luonteeseensa kuuluva herkkyys on osoittautunut vahvuudeksi eläintenhoitajan ammatissa, jossa opiskellaan esimerkiksi tunnistamaan eläimen tunne- ja stressitiloja.

– Nyt valmistuvan Piia-Emilian tarina on hieno esimerkki siitä, miten opiskelija on kääntänyt haasteet vahvuuksikseen, sanoo OSKU ry:n puheenjohtaja Eini Järvi.

Opiskelunsa tueksi Piia-Emilia on valjastanut myös taiteellisen lahjakkuutensa. Piirustusvihko ja kynä kulkevat aina hänen mukanaan, niin oppitunneilla kuin työssäoppimisissakin. Piia-Emilian tarina ja piirroskuvat vakuuttivat OSKU ry:n hallituksen yksimielisesti.

– Piia-Emilia on luova niin taiteellisesti kuin toimintatavoiltaankin. Hän on kulkenut omaa polkuaan ja rohkaissut muitakin siihen, todellisen tsempparin tavoin, Järvi sanoo.

Stipendi jaettiin Piia-Emilialle Lappian Tervolan toimipisteen kevätjuhlassa tänään. Toista kertaa jaettavien AMIS-stipendien hakemusten ja hakijoiden taso oli tänäkin vuonna hyvin korkea. Palkittavat valitsi OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:

Eini Järvi
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356, eini.jarvi@osku.info

Maiju Korhonen
pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449774014, maiju.korhonen@osku.info

Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) opiskelijakunta Oulun Ammatilliset Opiskelijat Otto ry palkittiin tänään valtakunnallisella AMIS-stipendillä. Otto ry sai tunnustuksen kategoriassa Vuoden opiskelijakunta. Stipendit jakaa opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisesti ansioituneille ammatillisille opiskelijoille ja opiskelijakunnille. Stipendeistä kukin on arvoltaan 250 euroa.

Otto ry on kehittänyt määrätietoisesti oppilaitoksensa ilmapiiriä jo useamman vuoden ajan. Opiskelijoiden motivaatiota on pidetty yllä ympäri vuoden erilaisin tapahtumin aina siivouspäivästä pääsiäisen munajahtiin. Tietyt tapahtumat, kuten mäkiviikonloppu Rukalla, ovat muodostuneet jo perinteiksi. Otto ry rahoittaa pitkälti toimintaansa itse pyörittämänsä Café Oton tuotoin.

– Otto ry:tä voidaan pitää suorastaan esimerkillisenä opiskelijakuntana. Toimintatavat ovat siellä vahvalla pohjalla, mutta silti hallitus jaksaa keksiä jatkuvasti uutta kouluviihtyvyyden edistämiseksi, sanoo OSKU ry:n puheenjohtaja Eini Järvi.

Perinteistä huolimatta Otto ry uudistuu ja kehittää itseään kaiken aikaa: tällä hetkellä suunnitellaan esimerkiksi ensi vuodeksi harrastepäivän työnimellä kulkevaa tapahtumaa, jonka myötä jokainen opiskelija voisi kokea saavansa toteuttaa itseään koulussa. Otto ry järjestää myös avointen ovien päiviä, jolloin opiskelijat pääsevät vaikuttamaan suoraan opiskelijakuntansa toimintaan.

– Yhdistyksen rooli kouluyhteisössä on vakiintunut ja vaikuttava. Kaiken kaikkiaan valinta oli varsin yksimielinen, Järvi kertoo.

Stipendi jaettiin voittaneelle opiskelijakunnalle OSAO:n kevätjuhlassa tänään. Toista kertaa jaettavien AMIS-stipendien hakemusten ja hakijoiden taso oli tänäkin vuonna hyvin korkea. Palkittavat valitsi OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:

Eini Järvi
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356, eini.jarvi@osku.info

Maiju Korhonen
pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449774014, maiju.korhonen@osku.info

Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutus avaa kesän Seasons of love -musikaalikonsertilla ravintola Kerubissa keskiviikkona 7.6.2017 klo 19 alkaen.

Konsertissa esiintyy kolmisenkymmentä opiskelijaa. Ohjelmassa on tuttuja ja tuntemattomampia helmiä muun muassa musikaaleista Rent, Jesus Christ Superstar, Moulin Rouge ja niin edelleen. Mukana on myös kaksi Karelian oman opiskelijan Petri Tiaisen Rahakabaree-musikaaliin säveltämää kappaletta.

Konsertti on osa Karelia-ammattikorkeakoulun 25-vuotisjuhlavuotta. Konsertin ohjaavina opettajina ovat toimineet Selina Sillanpää, Antti Perälä ja Laura Vuorjoki-Elo. Lisäksi ohjausta on antanut myös teatteriohjaaja Jemina Sillanpää.

Konserttiin on vapaa pääsy.

Tapahtuma Facebookissa.

Vastavalmistuneita korkeakoulutettuja nuoria työn haussa tukeva vapaaehtoisjärjestö Suomen Mentorit on lyhyessä ajassa kasvanut merkittäväksi opiskelunsa päättäneiden nuorten tukiverkostoksi. Suomen Mentorit on pystynyt tarjoamaan jo yli tuhannelle korkeakoulutetulle nuorelle mentorin, joka tukee, kannustaa ja ohjaa nuorta työnhaussa.

Samalla Suomen Mentorien toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi. Vapaaehtoisjärjestö toimii nyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös muilla suurimmilla korkeakoulupaikkakunnilla. Viimeisin pilottihanke käynnistyi toukokuun alussa Rovaniemellä.

Taloustilanteen viimeaikaisesta helpottumisesta huolimatta korkeakoulutettuja vastavalmistuneita nuoria on tällä hetkellä työttömänä noin 5 000. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vaikeaa. Työmarkkinoilla jo kokemusta saaneiden vapaaehtoisten mentorien tuella on saavutettu hyviä tuloksia, ja noin 80 % ohjelmassa mukana olleista nuorista on saanut mentorivuoden aikana työpaikan, ja lisäksi osa on ryhtynyt yrittäjäksi.

Mentoroinnin lisäksi Suomen Mentorit on onnistunut järjestämään merkittävän yrityskumppanuusverkostonsa kautta sadoille nuorille palkallisen puolen vuoden harjoittelupaikan. Suomen Mentorit ry:n tavoite on, että jokaisen koulutetun nuoren osaaminen ja asenne saadaan valjastettua yritysten ja koko Suomen kehittämiseen ja uudistamiseen. Tavoitteena on, että yksikään nuori ei pääse putoamaan kyydistä.

Lisätietoja:
Raija Kemiläinen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Mentorit ry, puh. 040 7668667
www.suomenmentorit.fi

Tänään ympäri Suomen juhlistetaan uusia ylioppilaita. 12 vuoden opiskelun huipentumana ylioppilaat painavat päähänsä valkean ylioppilaslakin.

“Lakista on varmasti hyötyä jatkossa, kun sitä voi käyttää vähintään tulevina vappuina! Itse todistuksen osalta tilanne on vähän hämärämpi. Monella alalla osaaminen on osoitettava useaan otteeseen. Onhan tämä vähän erikoinen järjestelmä”, tuore ylioppilas Lauri Lehti Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta puntaroi.

Suomen Lukiolaisten Liitto on kannattanut ylioppilastutkinnon vahvempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Yksi koulutus- ja tiedepolitiikan vaikuttavuuden tavoitteista on, että puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna. Vuonna 2015 75 % uusista ylioppilaista haki jatkokoulutukseen, mutta seuraavana syksynä vain 32 % uusista ylioppilaista aloitti opinnot korkea-asteella.

“Kyllähän nämä luvut mietityttää ja huolettaa. Ylioppilaskevääseen liittyy paljon stressitekijöitä, päällekkäistä testaamista, valintojen tekemistä ja aikuistumista – voi olla vaikea löytää itsestään voimia tähän kaikkeen“, miettii Reetta Kantola, kevään ylioppilas Laanilan lukiosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Valmiina valintoihin -raporteissa on esitetty toisen asteen koulutuksen vahvempaa tunnustamista ja tutkintotodistusten hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Suunta on oikea, mutta muutos lisää aina myös epävarmuutta. Epäonnistuminen ylioppilaskokeissa ei saa murskata nuoren unelmia.

“Nyt yhtä aikaa kehitetään lukiota, ylioppilaskirjoituksia ja opiskelijavalintoja. Se on kaikki tarpeen, mutta ymmärrettävästi voi tuntua opiskelijoista pelottavalta ja stressaavalta. Stressiä helpottaa, kun opiskelijoilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä mukaan kehittämistyöhön ja uudistuksista viestitään selkeästi“, päättää Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen, joka painaa itsekin tänään lakin päähänsä Joensuussa.

Lisätietoja: Ylioppilas, puheenjohtaja Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498 

Tommi Raittila Stadin ammattiopistosta palkittiin tänään valtakunnallisella AMIS-stipendillä Vuoden amistähti -kategoriassa. Stipendit jakaa opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisesti ansioituneille ammatillisille opiskelijoille ja opiskelijakunnille. Stipendeistä kukin on arvoltaan 250 euroa.

Tommi valmistuu turvallisuusalalta. Hän on oman alansa rautainen ammattilainen, mistä todisteena Tommi teki tänä keväänä historiaa voittamalla toista kertaa putkeen Taitaja-kisoissa suomenmestaruuden lajissaan. Ammattiosaaminen on ahkeran ja aikaansaavan opiskelun tulosta.

– Tommi on selkeästi todella kiinnostunut alastaan, eikä peittele innostustaan. Hän on siis upeasti amis ja ylpeä siitä, sanoo OSKU ry:n puheenjohtaja Eini Järvi.

Opintojen ohella Tommi on ollut sitoutuva ja oma-aloitteinen opiskelijakuntatoimija sekä tutor uusille opiskelijoille. Vapaa-ajallaan Tommi osoittaa yhteisöllistä ja auttavaa luonnettaan vapaapalokunnan toiminnassa. Tommia kuvaillaan aina toisia kannustavavaksi ja reippaaksi henkilöksi, joka on ollut myös hieno esimerkki muille.

– Tommin ahkeruus, kunnianhimoisuus ja määrätietoisuus vakuuttivat meidät heti. Kyseessä on todellinen amistähti monella tapaa, Järvi kertoo.

Stipendi jaettiin Tommille Stadin ammattiopiston kevätjuhlassa tänään. Toista kertaa jaettavien AMIS-stipendien hakemusten ja hakijoiden taso oli tänäkin vuonna hyvin korkea. Palkittavat valitsi OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:

Eini Järvi
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356, eini.jarvi@osku.info

Maiju Korhonen
pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449774014, maiju.korhonen@osku.info

Vuoden 2016 Sotiemme Veteraanit -keräys tuotti runsaat 2,7 euroa, josta varusmieskeräyksen osuus oli lähes puolet. Reserviläisliitto tukee vuosittain varusmiesten keräystoimintaa eri puolella Suomea.

Vuosittaisella Sotiemme Veteraanit -keräyksellä tuetaan sotiemme veteraaneja ja heidän puolisoitaan. Keräystuottoa käytetään esimerkiksi lääkkeiden omavastuuosuuksiin, silmälasien hankintaan ja kotiin tuotaviin palveluihin sekä kuljetuksiin. Lisäksi veteraanijärjestöt järjestävät veteraaneille keräystuotolla esimerkiksi lounastilaisuuksia ja kesätapaamisia.

Veteraanien hyväksi on kerätty varoja jo yli 70 vuotta. Viime vuonna Sotiemme Veteraanit -keräys tuotti 2.739.444 euroa, jossa oli kasvua vuoden 2016 keräykseen verrattuna 15 prosenttia. Varusmiesten suorittamien keräysten osuus tuloksesta oli 1.360.375 euroa.

Suuri osa Reserviläisliiton paikallisyhdistyksistä tukee vuosittain oman paikkakuntansa varusmieskeräystä. Viime vuonna yhdistykset olivat mukana noin kolmessa sadassa keräystapahtumassa noin 2.500 reserviläisen voimin. Lisäksi kerättiin itse varoja yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton paikalliskerhojen kanssa, josta kertyi tuottoa vuoden mittaan 95.322 euroa.

Aivan vuoden 2016 lopulla varoja kerättiin myös suoraan reserviläisjärjestöjen jäseniltä. Postitse lähetetty keräyskirje tuotti peräti 376.103 euroa, joka oli aiempia vuosia selvästi enemmän.

Viime vuoden lopulla elossa oli vielä 17.500 sotiemme veteraania. Sotiemme Veteraanit -keräyksellä hankittiin 157 euroa jokaiselle elossa olevalle veteraanille.

Kaksipäiväinen kansainvälinen ulkona oppimisen suurtapahtuma Ulos – Ut – Out! varustaa 500 kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja opiskelijaa uusilla ulkona oppimisen eväillä. Tapahtuman yli sadasta luennosta ja toiminnallisesta työpajasta jokainen osallistuja voi poimia tarvitsemiaan työkaluja työnsä tueksi ja kehittämiseksi, toteaa tapahtumakoordinaattori Maija Ihantola.

Ulos – Ut – Out! -suurtapahtuman avajaisia vietetään Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2017 Turun linnassa. Tapahtuma jatkuu samana iltana ja seuraavana päivänä luonnon helmassa Nuorisokeskus Ahtelassa Sauvossa.

– Luvassa on huippuluentoja linnan saleissa, käytännön työkaluja ulkona oppimiseen sekä osallistujien innostavia kohtaamisia ja keskusteluja. Työpajoissa keskeistä ovat ympäristö-, seikkailu- ja metsäkasvatuksen sekä muut ulkona oppimisen menetelmät. Koulutuksellista antia täydentävät  monipuoliset luontoelämykset ja majoitus luonnon helmassa, Maija Ihantola kertoo.

Teemana suomalainen luonto

Ulos – Ut – Out! vastaa akuutteihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kun opetussuunnitelmauudistukset edellyttävät kasvattajilta ja opettajilta uutta osaamista ja globaali ilmastosopimus vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Tapahtuman lähtökohtana on uudenlainen yhteistyö ympäristö-, seikkailu- ja metsäkasvatusalan valtakunnallisten ja tunnustettujen toimijoiden kesken. Alan tuorein tutkimustieto, parhaat ideat ja pedagogiset menetelmät jalkautetaan kasvatuksen, koulutuksen, nuorisotyön ja sosiaalialan parissa työskenteleville ammattilaisille turvallisen luonnossa tapahtuvan opetus-, kuntoutus- ja kasvatustyön tueksi.

– Liikkuminen luonnossa on ihmiselle luontaista toimintaa, joka lisää hyvinvointia. On tärkeää rakentaa lasten elinikäistä liikumisen iloa, toteaa yksi tapahtuman pääpuhujista, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.

– Tapahtumaohjelman aiheet vaihtelevat historiasta tulevaisuuteen, metsästä mereen ja kaupunkiympäristöön. Luonnosta saatava hyvinvointi, kestävä elämäntapa, osallisuus ja vaikuttaminen ovat monimuotoisen tapahtuman kantavia aiheita, Maija Ihantola kuvailee.

Lisätietoja

Ulos – Ut – Out! yhdistää ensimmäistä kertaa neljä tapahtumaa: vuosittain järjestettävät Ympäristökasvatuspäivät ja Seikkailukasvatuspäivät sekä joka toinen vuosi järjestettävät Mitt i Naturen -tapahtuman ja Kasvatus metsässä -foorumin. Tapahtuma on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja Euroopan Kestävän kehityksen viikoa. 

Maija Ihantola

tapahtumakoordinaattori

Ulos-Ut-Out!

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry

puh. 041 536 8232

maija.ihantola@luontokoulut.fi

www.ulos2017.fi

Kehitysvammaisten Tukiliitto: uuden vammaislain varmistettava sopimuksen toteutuminen

Jokaisella nuorella on oikeus haaveilla hyvästä elämästä ja ikiomasta tulevaisuudesta. Kodista, työstä, toimeentulosta, harrastuksista, ihmissuhteista ja rakkaudesta. Omista valinnoista. Vuosi sitten 10.6.2016 Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen, joka takaa myös vammaisille henkilöille mahdollisuuden toteuttaa haaveitaan. Tukiliiton kampanjassa ’Älä jätä mua ulkopuolelle’ kehitysvammaiset nuoret vaativat, että oikeuksien on vihdoin aika toteutua.

Kehitysvammaisten Tukiliitto vaatii, että uusi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista omalta osaltaan mahdollistaa ja varmistaa tämän. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan lain on tarkoitus korvata nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. 

Laissa on hieno palvelujen kokonaisuus, joka antaa mahdollisuuden toteuttaa palveluja yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kehitysvammaisen ihmisen kannalta lakiesitys herättää myös huolta. Uusi laki lähtee siitä, että asumisen tuki ja palvelut järjestetään ensisijaisesti yleispalveluna sosiaalihuoltolain nojalla. On suuri riski, että lievästi kehitysvammaiset ihmiset jäävät tällöin ilman tarvitsemaansa apua ja tukea, koska oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ei ole riittävän vahva.

Lain tarkoituksen yhdenvertaista toteutumista tukee joustava valmennus ja tuki -niminen palvelu. Sen tavoitteena on vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukemalla henkilön omia voimavaroja muun muassa tuetun päätöksenteon ja kommunikaation tuen sekä elämän muutosvaiheissa annettavan valmennuksen keinoin.

Lakiesityksen lähtökohta on, että palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen, ei diagnoosin perusteella eikä järjestelmän ehdoilla. Kehitysvammaisen ihmisen avuntarve vaihtelee paljon. Se voi olla vähäistä, mutta silti välttämätöntä. Pienenkin avun turvin kehitysvammainen henkilö voi olla hyvin toimintakykyinen, mutta ilman tuota apua täysin pulassa. Siksi on välttämätöntä, että vaikeavammaisuutta ei nosteta palveluiden saamisen ehdoksi. Vain se varmistaa eri tavoin vammaisille henkilöille yhdenvertaiset palvelut. 

YK:n vammaissopimuksen ydin on se, että kaikilla ihmisillä, riippumatta vamman luonteesta, on yhdenvertainen oikeus osallisuuteen. Yhteinen todellisuus eli aito inkluusio voi toteutua vasta, kun jokaisella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa sitä. 

• Lisätietoja: Risto Burman, toiminnanjohtaja, risto.burman@kvtl.fi, puh. 050 5569 900
• Lue lisää YK:n vammaissopimuksesta: www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/ykn-vammaissopimus

Nuoret vaativat:
Älä jätä mua ulkopuolelle

Kehitysvammaisten Tukiliiton 'Älä jätä mua ulkopuolelle’ -kampanjassa seitsemän kehitysvammaista nuorta kertoo elämänsä tärkeistä asioista. Kaikki nuorten pelot, toiveet ja tulevaisuuden unelmat linkittyvät YK:n vammaissopimuksen artikloihin. Ne myös tekevät näkyväksi sen, että ihmis- ja perusoikeudet eivät vielä toteudu sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Yhdenvertaisuus ei ole maailmassa valmiina. Se vaatii tekoja.

• Katso video ja lue nuorten tarinat: www.kohtaamut.fi
• Lisätietoja kampanjasta ja mahdollisuus nuorten haastatteluihin:
  Merja Määttänen, viestintäpäällikkö, merja.maattanen@kvtl.fi, puh. 0406531159

Liitteenä nuorten ryhmäkuva, kuvaaja Riina Rinne.
Kuvassa ovat Kalle Salmela (vas.), Heidi Lindholm, Marianne Paasi, Siiri Federley, Tommi Korhonen, Jeevan Lindqvist ja Anniina Hassinen.

Lehto on solminut sopimuksen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Limingan kunnan kanssa uuden 450 oppilaan Ojanperänkankaan koulun rakentamisesta. Kouluun tulee myös 40-paikkainen esikoulu ja viereen rakennetaan päiväkoti. Koulu valmistuu elokuussa 2018.

Uusi koulu rakennetaan talousohjatun rakentamisen mallilla, jolloin erityisesti alkuvaiheessa vuoropuhelu loppukäyttäjien ja rakennuttajan välillä on tiivistä. Tämä takaa kustannustehokkaan rakentamisen.

Sopimuksessa on määritelty uudelle koululle myös viiden vuoden takuu rakennusalalla olevan yleisen kahden vuoden käytännön sijasta. Kauppaan kuuluu myös Lehdon huolenpitopalvelu.

”Tämä tarkoittaa, että pystymme esimerkiksi automaation kautta seuraamaan, miten koulussa lämmitys ja ilmastointi toimivat. Pystymme olemaan vuoden jokaisena hetkenä myös valmiustilassa, jos jotain korjattavaa ilmaantuu. Seurannan avulla koulu pysyy heti alusta alkaen paremmassa kunnossa”, kertoo Lehto Groupin Hyvinvointitilarakentamisen palvelualueen johtaja Tuomo Mertaniemi.

”Kerrankin voin sanoa, että meillä on hanke, josta talousjohtajakin voi tykätä”, kertoo Limingan kunnan tekninen johtaja Simo Pöllänen.

Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti uuden opetussuunnitelman mukainen oppiminen. Tilat mahdollistavat koko kouluyhteisön yhdessä tekemisen. Tilojen joustavat ratkaisut mahdollistavat opettajien tiimityön sekä tukevat oppilaiden aktiivista oppimista.

Uudelle koululle ja sen toiminnallisuudelle on asetettu tavoitteeksi turvallisuus, terveellisyys, muunneltavuus, yhteisöllisyys ja innostavuus.

Lisätietoja:

Lehto Group Oyj
Tuomo Mertaniemi
Hyvinvointi palvelualueen johtaja
040 7747 661
tuomo.mertaniemi@lehto.fi

Limingan kunta
tekninen johtaja
Simo Pöllänen
044 4973 701
simo.pollanen@liminka.fi

JAMK Summer School kokoaa jälleen yhteen opiskelijoita ympäri maailman. Tulevien viikkojen aikana kampuksilla ja Jyväskylässä on luvassa kansainvälistä säpinää: sen takaa liki 200 Summer Schooliin osallistujaa, lukuisat työpajat toiminnallisuuksineen, luennot, vierailut ja monipuolinen vapaa-ajan ohjelma.

Yliopiston alueella on tavallisuudesta poikkeavaa vilskettä kesäkuun ensimmäisillä viikoilla.  Seminaarimäellä voi kohdata salaisia agentteja, kätyreitä, kadonneen presidentin etsijöitä ja elokuvien ohjaajia.  

Kyseessä on Lasten ja nuorten yliopiston kesäleirien aiheuttama vilinä. Alkaneella viikolla historian ja etnologian laitoksen opiskelijat toteuttavat opettajiensa johdolla tiedeleirin, jonka aikana syvennytään Suomen historiaan, entisajan leikkeihin ja selviytymiskeinoihin. Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat puolestaan toimivat osana opintojaan salaisten agenttien kouluttajina. Heidän tehtävinään on mm. valmistaa yhdessä lasten kanssa agenteille tyypillisiä vakoiluvälineitä, ratkaista salakoodeja ja harjoittaa agentille tyypillisiä taitoja kuten ketteryyttä ja nopeutta.  Kielten opiskelijat puolestaan antavat kielikylvetystä ja informaatioteknologian tiedekunta opastaa koko kesän lapsia ja nuoria peliohjelmoinnin maailmaan. Luvassa on myös elokuvamaailman glamouria, 12.6 alkavalla viikolla  valmistuu yliopiston alueella  lasten käsikirjoittamia ja toteuttamia elokuvia. 

Yliopisto on avannut tieteen ovet lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten yliopistotoiminnan tavoitteena on antaa kokemuksia tiedemaailmasta, tutkivasta oppimisesta ja herättää tieteellinen uteliaisuus. Lasten ja nuorten yliopistossa järjestetään tieteen ja taiteen kysymyksiin paneutuvia työpajoja, leirejä ja vierailuja ympäri vuoden. Niissä on lupa kokeilla, tutkia, arvioida, ilahtua ihmetellä ja innostua. Tieteeseen tutustutaan lasten ehdoilla. Toiminnasta vastaavat Jyväskylän yliopisto, yliopiston tiedemuseo, tiedelaitokset ja Jyväskylän kesäyliopisto.

Tulevana kesänä Lasten ja nuorten yliopisto lähtee ensimmäisen kerran myös yliopistonmäen ulkopuolelle tarjoten laukaalaisille lapsille mahdollisuuden historian tutkimiseen. Laukaassa 12.-16.6. järjestettävä Entisajan niksejä ja riimejä -leiri on samalla myös osa  Valtionneuvoston kanslian hyväksymää Suomi 100-ohjelmaa.

Lisätietoja: https://www.jyu.fi/palvelut/lastenyliopisto

sekä rehtori  Leena Meriläinen, puh.  050 381 2313, leena.s.merilainen@jyu.fi

Heurekan edustalla on lauantaista maanantaihin 10.–12.6. kello 10–18 esillä Bioaika, uusi rekassa kulkeva tiedekeskusnäyttely metsäalan ratkaisuista. Bioaika-rekka on pyörillä ja biopolttoaineella kulkeva näyttely, jossa on 25 erilaista biotalouden mahdollisuuksista ja keksinnöistä kertovaa tiedekeskuskohdetta.

Lisäksi Heurekan edustalla voi tutustua siihen, miten muovia kerätään ja miten keräysmuovi muuntuu esimerkiksi kukkaruukuiksi. Samalla pääsee kokeilemaan, miten metsäteollisuuden sivuvirta eli kuorihiekka muuttuu muhevaksi mullaksi. Kierrätysruukun ja orvokin muhevaan multaan istutettavaksi voittaa päivittäin sata onnekasta.

Kiertotaloudessa mitään ei heitetä hukkaan, vaan toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Kiertotalouden ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat Heurekalle tärkeitä teemoja, ja ne tulevat näkymään tiedekeskuksen sisällöissä eri tavoin.

Bioaika-rekan on tuottanut Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tietomaan kanssa. Rekka kiertää kesän aikana sata paikkakuntaa Helsingistä Ivaloon. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Tapahtumassa ovat myös Kemianteollisuus ry, Metsä Group, Fortum, Suomen Uusiomuovi Oy, Orthex ja Biolan. Kiertue on virallinen Suomi100 -hanke.

Lue lisää liikkuvasta tiedekeskusnäyttelystä täältä: https://www.heureka.fi/event/bioaika-rekkaan-mahtuva-tiedekeskusnayttely-heurekan-pihalla/

Lue lisää Bioaika-rekan kiertueesta: https://www.bioaika.fi/

Lisätietoja: teematuottaja Paula Havaste, 040 901 53 75, paula.havaste@heureka.fi

Vastapainon vuoden 2017 kirjakatalogi on ilmestynyt. Historiaa, yliluonnollisia kokemuksia, ruotsinsuomalaisia, maapallon haasteita. Ja paljon muuta: yli 30 uutta kirjaa ja lisäksi pokkareita.

Finjävlar. Suomiperkeleet Ruotsissa kertoo, millaista on ollut kasvaa suomalaistaustaisena Ruotsissa. Kirjoittajina viisitoista ruotsinsuomalaista, muun muassa kirjailija Susanna Alakoski ja ohjaaja Nanna Huolman.

Vaikka rationaalinen maailmankuva on ottanut vallan, yliluonnollisista kokemuksista kerrotaan yhä. Jeena Rancken tutkii kirjassaan Yliluonnollinen kokemus, millä tavalla yliluonnollisina pidetyt kokemukset ovat vaikuttaneet kertojiensa elämään.

Hennalan vankileirillä vuonna 1918 tapahtui Suomen suurin naismurha. Vaikka tästä on kulunut sata vuotta, koskaan aiemmin ei ole kerrottu, mitä Hennalassa tapahtui ja miksi. Nyt Marjo Liukkonen kertoo kirjassaan Hennalan naismurhat 1918.

Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly kartoittavat kirjassaan Loppupeli ihmiskunnan olemassaolon nyt ja tulevaisuudessa vaarantavia uhkia. He tarjoavat myös käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla kääntää kehityksen suunta.

Katalogin löydät täältä!

Lukemisen iloa, oivaltamisen riemua!

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017, klo 12, Seminaarinmäki, Seminarium S212

YTM Mimosa Pursiaisen filosofian väitöskirjan ”On the Aestheticization of Technologized Bodies. A Portrait of a Cyborg(ed) Form of Agency" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jessica Wiskus (Duquesne University / Aarhus University) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanniksi.

Mimosa Pursiainen haastaa väitöskirjassaan syvään juurtuneita käsityksiä ihmisen konemaistumisesta. Tavanomaisesti kyborgi ymmärretään koneen ja ihmisen sekoituksena eli jonkinlaisena koneihmisenä, mutta tämä käsitys on Pursiaisen mukaan rajoittunut. Mikäli keskustelussa ei tavoiteta kyborgin esteettisiä ulottuvuuksia, käsitys nykyilmiöstä jää vajaaksi.

Pursiainen tarjoaa kyborgi-teemaan uuden, filosofisen näkökulman, jossa ilmiötä lähestytään estetiikan ja teknologian välisen yhteyden kautta.

– Jos teollisen yhteiskunnan ilmentymänä pidetään liukuhihnaa, niin jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan muotoa taas ilmentävät pinkkiin puetut tietokoneet, jotka ovat merkkinä esteettisen ja teknologisen uudesta liitosta.

Pursiaisen mukaan elämme yhteiskunnassa, jossa kaunistavat käytännöt yhdistyvät tehokkuuteen ja kontrolliin. Nykyinen toimijuus tulisikin ymmärtää tehokkaiden ja kauniiden, kontrollia ja nautintoja lisäävien koneiden valossa.

– Osaksi arkipäivää ovat tulleet esimerkiksi korumaiset aktiivisuusrannekkeet ja sormenjälkitunnistimella varustetut älypuhelimet, joille voi ostaa asusteita, Pursiainen toteaa.

Teknologisoivat käytänteet ovat viime aikoina voimistuneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyborginen toimijuus olisi vain ihmiskoneen päivitetty versio.

– Elämme aikaa, jossa taide ja elämä ovat tiukasti kietoutuneita toisiinsa. Meillä on terveydenhuoltofirmoja, jotka eivät suinkaan mainosta ruumiin olevan kone, jonka pumppua pitäisi käydä huoltamassa, vaan että ruumis on taideteos, joka vaatii kokonaisvaltaista hoivaa, Pursiainen kertoo.

Olemisen estetisointi onkin jatkuvasti läsnä arjessa.

– Se on läsnä kun liikumme napit korvissa kaduilla maustaen arkeamme musiikilla, joka voi muuttaa latteat hetket taidehelmiksi. Se on läsnä, kun julkaisemme selfieitä, tai kun valitsemme kahvin, ruokavalion tai liikunnan, joka vastaa tyyliämme, Pursiainen toteaa.

Lisätietoja:

Mimosa Pursiainen, mimosakatariina@gmail.com, +358503622607
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, +358504965141

Mimosa Pursiainen valmistui ylioppilaaksi Leppävirran lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti saman vuonna opinnot Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, pääaineenaan filosofia. Väitöstutkimuksensa Pursiainen aloitti valmistuttuaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2003. 

Pursiainen on työskennellyt Suomen akatemian rahoittamissa projekteissa “Human and Animal Minds” sekä “Limits of Personhood”. Lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston keskurahasto ja Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 319. 219 s. Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323 (nid.), ISSN 1459-4331(PDF), ISBN 978-951-39-7085-7 (nid.), ISBN 978-951-39-7086-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7086-4

Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoisia alustuksia parisuhdeaiheesta!

Keskiviikkona 7.6. Lapinlahden Lähteellä (Helsingissä) Lapinlahdentie 1

Klo 18.15 – 20.00

Juontajana:

Kirjailija, toimittaja, terapeutti Anja Snellman

Puhujina:

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen

Perhesosiologi VTT, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, parisuhdetutkija

Suosittu bloggaaja Sami Minkkinen

Havaintoja parisuhteesta –blogilla on Facebokissa 120 000 seuraajaa. Kirjoittaa blogitekstejä Vauva.fi –sivustolle. Pyrkii kirjoittamaan parisuhteesta ja rakkaudesta mahdollisimman totuudenmukaisesti ja arkisesti, huumoria unohtamatta.

Käsittelemme illan aikana parisuhteen kiemuroita ja ihanuuksia, tule kuulemaan kiinnostavia puhujia ja tutustumaan lehteemme sekä Duodecimin uusimpaan kirjallisuuteen.

Tervetuloa mukaan!

Finnet-liitto:

Suomelle laadittava kiireesti laajakaistastrategia

Neljäs teollinen vallankumous edellyttää kuituyhteyksien rakentamista koko maahan

Liikenne- ja viestintäministeriön on pikaisesti käynnistettävä laajakaistan toimenpideohjelman päivittäminen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi, jotta neljännen teollisen vallankumouksen tarvitsema tietoliikennekapasiteetti saadaan kaikkien laitteiden ja palvelujen käyttöön.

Uuden strategian keskeisenä tavoitteena pitää olla yhden gigan yhteydet kaikkiin kiinteistöihin vuoteen 2025 ja strategian toteutumiseen on sitouduttava erilaisten investointeja kiihdyttävin toimin.

Valokuidun globaali mallimaa Ruotsi on määritellyt kansallisen tason tavoitteeksi koko yhteiskunnan kuiduttamisen. Seitsemään vuoden päästä, vuonna 2025, kaikki ruotsalaiskodit ja -kiinteistöt ovat 1 GB/s tietoliikenneyhteyksien piirissä. Finnet-liitto suosittelee samaa Suomelle.

Kaikki tulevaisuusskenaariot osoittavat, että vuoteen 2035 mennessä Suomeen on rakennettu kattavat mobiiliverkot (5G ja WLAN), jotka hyödyntävät kaikkiin kiinteistöihin ulottuvaa valokuituverkkoa. Huippunopeiden yhteyksien päälle yhteiskuntaan rakentuu täysin uusia palveluja aina liiketoiminnasta ihmisten hyvinvointiin ja vapaa-aikaan.

Markkinat kulkevat väistämättä kohti neljättä teollista vallankumousta. Finnet-ryhmään kuuluvien yhtiöiden kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna 43 miljoonaa euroa. Tulevaisuus näyttää suosivan nopeiden kuituinvestointien kiihdyttämistä uusille alueille. Monet Finnet-liiton jäsenyhtiöistä ovatkin aktiivisesti avanneet uusia hankkeita perinteisten toimialueidensa ulkopuolelle ja vahvistavat näin asemaansa Suomen kuituyhteyksien markkinajohtajana.

- Suomi on mobiilimarkkinoiden globaali edelläkävijä. Jos haluamme, että olemme sitä jatkossa, Suomen pitää panostaa kuituun. Neljäs teollinen vallankumous integroi laitteet, sovellukset ja palvelut aivan uudella tavalla. Tietoliikenneverkkojen kapasiteetilta se vaatii paljon ja kuitu on siitä näkökulmasta ylivoimainen teknologia, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen. 

Maailman suuret muutokset kuten väestön kasvu, ilmaston lämpeneminen, kiihtyvä kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kyberturvallisuus, radikalisoitumisen ja terrorismin uhan kasvu ovat ongelmia, joihin teknologia tuo tulevaisuudessa ratkaisuja.

Lisätiedot:

Finnet-liitto ry, Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, jarmo.matilainen@finnet.fi, p. 044 722 8210

Finnet-liitto ry on alueellisten tietotekniikan palvelu- ja tietoliikenneyhtiöiden edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. Finnet-liittoon kuuluu 23 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2016 yhteensä 373 miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät kaikkiaan noin 2000 henkilöä. www.finnet.fi