Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen yhteistyön ohjelma. Alueilta löytyy runsaasti luonnonvaroja, mutta myös haasteita hyödyntää koko biotalouspotentiaalia. Lisäksi alueellinen tiedonvaihto on ollut vähäistä.

– Biotalouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Biotalouden kilpailukykyä on mahdollista parantaa verkostoitumisen ja tiedonvaihdon avulla. Yhteistyö tukee olemassa olevan liiketoiminnan kehittymistä ja uudistumista sekä uusien aluekehityspolkujen muodostumista, asiantuntija Anneli Ylimartimo Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista toteaa.

Rural RDI milieus in transition towards smart Bioeconomy Clusters and innovation ecosystems (RDI2CluB) -hankkeen tavoitteena on kehittää maaseutualueiden biotaloutta vahvistamalla innovaatiotoiminnassa mukana olevien viranomaisten, tutkimuslaitosten ja kehittämisyhtiöiden valmiuksia soveltaa älykästä erikoistumista biotalouden kehittämiseen. Myös tulevat käyttäjät, kuten biotalouden pk-yritykset, järjestöt ja kansalaiset kutsutaan mukaan kehittämistyöhön.

– Partnerimaille laaditaan biotalousprofiilit, joiden avulla voidaan löytää mahdollisia rajapintoja maiden väliltä uusien innovaatioiden edistämiseksi. Profiilien avulla saadaan myös kokonaiskuva alueiden biotalouden mahdollisuuksista. Hankkeen aikana luodaan innovaatioekosysteemi yhteiseksi innovoinnin hallinnan toimintamalliksi, Ylimartimo jatkaa.

Kaikille avoin ekosysteemi tukee innovaatiojärjestelmän toimintaa sekä yritysten osallistumista siihen. Pilottien avulla  kehitetään innovaatiojärjestelmää ja sen kykyä vastata biotalousalan älykkään erikoistumisen tarpeisiin keskenään hyvinkin erilaisilla biotalousalueilla.

Hankkeessa on mukana 12 partneria Suomesta, Norjasta, Puolasta, Latviasta ja Virosta. Suomea hankkeessa edustavat hankekoordinaattorina toimiva Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto sekä SSYP Kehitys Oy. Tarvaalan Biotalaouskampus on vahvasti hankkeen keskiössä. Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 2,6 milj. euroa, josta Suomen osuus on hieman alle miljoona euroa. Hanketta rahoittaa Itämeren ohjelma.

Lisätietoja:
Anneli Ylimartimo, asiantuntija, 040 574 9376, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Hannu Koponen, kehittämispäällikkö, 040 595 0009, Keski-Suomen liitto
Petri Mustamäki, toimitusjohtaja, 044 4598 724, SSYP Kehitys Oy

Selkeällä johtamisella on merkitys onnistuneessa elvytyksessä sairaalaolosuhteissa. Näin todetaan Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä, jonka Anniina Tölli on toteuttanut osana sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa.

Opinnäytetyössä havainnoitiin hoitohenkilökunnan elvytystä simulaatioharjoituksissa. Simulaatioissa luodaan aitoja olosuhteita mukaileva oppimisympäristö todellisen ympäristön sijaan, ja elvytys on yksi eniten simuloitavista aiheista hoitoalalla. Harjoitukseen osallistui erään kuntakuntayhtymän hoitohenkilökuntaa sekä hoitoalan opiskelijoita.

Toistuvien simulaatiokertojen ansiosta harjoittelukerrat paranivat. Simulaatiot mahdollisti hoitohenkilökunnan elvytyksessä johtamista harjoittelua. Tutkimusten perusteella selkeällä johtamisella oli merkitys onnistuneessa sairaalaelvytyksessä. Johtovastuunotto ei kuitenkaan ole helppoa elvytystilanteessa sairaanhoitajille, jolloin lääkäri tai kokenut hoitaja on ensisijaisesti paras johtaja. Selkeällä johtamisella elvytyksessä saadaan parannettua potilasturvallisuutta sekä tiimityöskentelyä hoitohenkilökunnan kesken.

Elvytystilanne edellyttää teknisten taitojen hallintaa ja ymmärrystä, kuten elvytyssuositusten hallintaa. Suositusten kertaaminen ja ajantasalla pitäminen on työyhteisön sekä työntekijän vastuulla. Elvytysharjoituksia tulisi olla vuoden välein tai useammin hoitoalan yksiköissä. Johtamisen osa-alueisiin kuuluu teknisen osaaminen lisäksi päätöksenteko, kommunikaatio ja dokumentoinnin osaaminen.

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastosta.

Lisätiedot:
Opiskelija: Anniina Tölli, p. 040 867 0416, sp. anniina.tolli1@luukku.com
Ohjaaja: Päivi Sanerma, paivi.sanerma@hamk.fi

Tiedote

IBM:n pohjoismaisen yhteiskuntasuhteiden johtaja Maarit Palo totesi Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan 50-vuotisjuhlagaalassa 19.6.2017 pitämässään puheessaan seuraavaa:

Nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja työn sisältö, digitaalisuus ja kognitiiviset teknologiat vaativat uutta osaamista. Tulevaisuuden osaajien on oman erikoisalansa lisäksi hallittava työelämässä tarvittavia taitoja yhä laaja-alaisemmin. Tulevaisuuden yliopistotkin tarvitsevat horisontaalista osaamista; kykyä sopeutua muutoksiin, ymmärtää useita osaamisalueita oman tiedehaaran ulkopuolelta ja erityisesti hyödyntää niitä monitieteellisesti. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä asiakkaista, kumppaneista, muuttuvista liiketoimintaympäristöistä, uudenlaista yhteistyötä ekosysteemien ja yritysten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tämä edellyttää rohkeaa, jatkuvaa uudistumista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista, joustavuutta sekä aitoa halua ja innostusta tehdä yhdessä. Innovatiivisen ekosysteemin syntyminen onnistuu näin.  

Jyväskylän yliopisto on kansallisesti tulevaisuuteen katsovan korkeakoulutuksen eturintamassa.  Jyväskylän yliopisto tekee paljon töitä uudistuksen, tulevaisuuteen luotaavan koulutuksen sekä uusien taitojen ja osaamisen mahdollistamiseksi Suomessa. Jyväskylän yliopisto kurottaa aktiivisesti ekosysteemeihin sekä on avoin yhteistyölle ja uudelle osaamiselle. Tällainen toiminta avaa uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön kehityksen kärjessä kaikilla tasoilla. 

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on IBM:lle merkittävä yhteistyökumppani. Meille IBM:ssä osaamisen jakaminen on yhtä tärkeää kuin teknologian kehitys. Haluamme aktiivisesti edesauttaa, että Suomen kansallinen osaaminen vastaa tulevaisuuden tarpeita ja tätä kautta kilpailukykymme uusilla alueilla on vahva. Ekosysteemit, asiakkaamme ja me itse tarvitsemme koko ajan uusien taitojen osaajia. Suomen kilpailukyky edellyttää sitä. 

Lisätietoja:

Maarit Palo, 040 5544 601, maarit.palo@fi.ibm.com

Johtaja / Executive, Government Affairs, Corporate Social Responsibility, IBM Finland, University Relations, IBM Nordic

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta jakaa 50-vuotisjuhlagaalassaan 19.6.2017 tiedekunnan ansiomitaleita neljälle tutkijalle ja yritysmaailman edustajalle merkittävästä toiminnasta tiedekunnan hyväksi ja ansioista IT-alan edistämisessä.

Jukka Valkonen, diplomi-insinööri, mitali ICT-klubin ja IT-tiedekunnan yritysyhteistyön ansiokkaasta vetämisestä.

Jukka Valkosella on pitkä ja monipuolinen työura Valmet- ja Tieto-konsernien eri yksiköissä. Lisäksi Valkonen on osallistunut aktiivisesti erilaiseen vapaaehtoistoimintaan, mm. lisäämällä yritysmaailman ja akateemisen maailman vuorovaikutusta. Valkonen on ollut aktiivisesti mukana Kasvu Open -ohjelmassa sparraamassa kasvuyrityksiä. Hän toimii myös ICT-klubin kokoonkutsujana ja jäsenenä Kauppakamarin digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnassa.

Heikki Lyytinen, kehitysneuropsykologian professori ja UNESCO professori, mitali innovatiivisen oppimispelin kehittämisestä.

Heikki Lyytinen on tehnyt uraauurtavaa työtä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseksi lasten lukemaanoppimisen ja matematiikan oppimisen edistämiseksi. Lyytinen on toiminut sekä Jyväskylän että Helsingin yliopiston dosenttina ja johtanut Suomen Akatemian Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikköä.

Juha Kinnunen, professori, johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, mitali monipuolisesta yhteistyöstä tietotekniikan hyödyntämisessä terveydenhuollossa.

Juha Kinnunen on toiminut terveyshallintotieteen professorina Itä-Suomen yliopistossa. Nykyisessä työssään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana hänellä on keskeinen rooli uuden digitaalisen sote-järjestelmän kehittämisessä Suomeen. Uusi Keski-Suomen sairaala Nova on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. KSSHP:n kehittämisessä Kinnunen on tukeutunut laajasti uusimman tutkimustiedon hyödyntämiseen.

Maarit Palo, johtaja, IBM Finland, mitali monipuolisesta yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä kognitiivisen tietojenkäsittelyn edistämisestä ja soveltamisesta terveydenhuollossa.

Maarit Palolla on ollut keskeinen rooli uuden sukupolven tekoälypohjaisten teknologioiden koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä Suomessa. Palo on aktiivisella toiminnallaan tuonut esille sekä julkiselle taholle että yrityksille uusien IT-teknologioiden mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvylle. Systemaattisen työskentelyn tuloksena on saavutettu merkittäviä tuloksia ja Suomesta on tulossa yksi tekoälyn laaja-alaisen hyödyntämisen kärkimaita maailmassa.

Lisätietoja:

Dekaani Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki@jyu.fi

Filosofisen niin & näin -lehden kesänumerossa pohditaan mielenfilosofian uusia tuulia, perehdytään puheen tekoluonteeseen sekä ruoditaan journalismin nykytilaa.

Numeron avaavassa haastattelussa kirjailija Siri Hustvedt puhuu mielen ja ruumiin kahtiajaon ongelmista, neurotieteistä, intersubjektiivisuudesta ja taiteen kokemisesta. Psykologi Robert Epstein kertoo käännöstekstissä, miksi aivot eivät ole tietokone, ja Renne Pesonen puolestaan selvittää, mitä tietokonemetaforalla oikein tarkoitetaan. Mielen ruumiillisuutta tarkastellaan myös enaktiivisesta näkökulmasta, jonka mukaan mieli syntyy maailmassa toimimalla. Lisäksi syvennytään kaunokirjallisuuden tapoihin ymmärtää ja kuvata mieltä.

Kielifilosofi J. L. Austinin puhetekoteoriaa ja sen sovelluksia eritellään numeron toisessa teemassa. Teemajohdannossa Risto Koskensilta opastaa Austinin ajatteluun. Artikkeleissa ja katsauksissa pohditaan kielifilosofian, keskustelunanalyysin, sukupuolentutkimuksen, oikeustieteen ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista, miten sanoilla tehdään asioita ja luodaan todellisuutta.

Tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen ja tieteen popularisoinnin kysymyksiä ruoditaan läpi numeron. Frank Martela ja Sanna Tirkkonen keskustelevat tutkijan tehtävästä yksilöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Reima Välimäki pohtii kolumnissaan, mikä rooli keskiajantutkijalla voi olla nykymaailman hahmottamisessa. Julkinen viestintä -teemapaketissa arvioidaan joukko viime vuosina julkaistuja teoksia. Jarkko S. Tuusvuori ruotii Yle-kohua ja kriittisen julkisen keskustelun tarvetta yhteiskunnassa.

Yhdysvaltojen nykytilanne puhuttaa niin ikään pitkin lehteä. Siri Hustvedt pureutuu haastattelussa Donald Trumpin valtaannousuun ja politiikan tekemiseen tunteilla. Juha Vuori analysoi turvallisuuteen ja uhkien luomiseen keskittyvää puhetta austinilaisen puhetekoteorian valossa. Ajankohtaispalstan haastattelussa Julian Honkasalo kysyy, kuka kelpaa kansalaiseksi, ja avaa sukupuolen moninaisuuden ja lisääntymisen kontrolloinnin merkityksiä.

Numeron taiteilijat ovat dokumentaarisen ja lavastetun valokuvan rajapinnoilla työskentelevät Aino Aksenja ja Ville Lenkkeri. Aksenjan sarjassa Death, Divorce and Detroit liikutaan Detroitin maisemissa. Lenkkeri puolestaan tallentaa entisen kotikaupunkinsa Mäntän elämää isä-aiheisessa sarjassa Pikkukaupungin sairaskertomus.

Sisällysluetteloon ja verkossa luettaviin teksteihin pääsee tutustumaan lehden verkkosivuilla: netn.fi/lehti/niin-nain-217

Yhteydenotot

 Anna Ovaska, päätoimittaja, anna.ovaska[at]gmail.com, 040 5695 052
Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi[at]gmail.com, 040 721 4891

Mitä sä rageet? #tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten Keskus) on Anne-Mari Jääskisen kirja tunnetaidoista. Se avaa etenkin nuorten ja varhaisnuorten tunteiden maailmaa ja osoittaa, kuinka tärkeää on oppia ymmärtämään omia ja toisten tunteita. Tekijän mukaan patoutuneet tunnelastit purkautuvat usein juuri lomalla.

”Loma ovella, odotukset korkealla ja jo ensimmäisinä päivinä useammalta perheen jäseneltä palaa pinna.” Tämä on Jääskisen mukaan hyvin tyypillinen loman aloituksen kuvio perheissä. Perheen tunnetaidot – niin nuorten kuin heidän vanhempiensa – ovat koetuksella. Syntyy konflikteja ja lomaraivoa.

"Hektisessä arjessa ei aina ole tilaa puhua koetuista tunteista, saati käsitellä niitä yhdessä. Osa tunteiden tuntemisestakin on hukkunut kiireeseen. Alas painetut tunteet alkavat lomalla nousta kuuluville”, tunnetaitokouluttaja ja taideterapiaohjaaja Anne-Mari Jääskinen sanoo. ”Jos vielä aikuisilta ovat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja parisuhdeaika jääneet pitkään miinukselle, paineet ovat kovat.”

Kirja sisältää selkeää perustietoa tunteiden dynamiikasta ja tunnetaidoista, kehon ja mielen harjoituksia sekä luovia tehtäviä nuoren itsensä kokeiltavaksi. Sanna Pelliccionin kuvitus havainnollistaa, syventää ja laajentaa tunneteemaa.

Anne-Mari Jääskinen – Sanna Pelliccioni (kuvitus): Mitä sä rageet? #tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus 2017. 207 s. Kl N14.61. ISBN 9789522886309. Ovh. 24,94.

Anne-Mari Jääskinen on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja sekä taideterapiaohjaaja. Hän on kehittänyt ammattilaisille tarkoitetun Lasten Tunnetaito-ohjaaja -koulutuksen.Tunne- ja taideterapiatyötä hän tekee niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa.

Lisätietoja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste, 040 5534757, marja-liisa.saraste@lastenkeskus.fi tai Anne-Mari Jääskinen, 0414350000, anne-mari@tunnejataida.fi (www.tunnejataida.fi)

Arvostelukappaleet: Minna Vatja, minna.vatja@lastenkeskus.fi

#Mitäsärageet #lomaraivo #tunnetaidot

https://www.youtube.com/watch?v=19dXkqTKLeg&feature=youtu.be

www.tunnejataida.fi

Onko sinulla tarkka näkö? Miten hyvä olet havaitsemaan ja painamaan mieleesi tuntomerkkejä? Heurekan kävijöiden tunnistustaitoja testataan Silminnäkijä-kokeessa tiedepuisto Galileissa 5.–29.7.

Heinäkuun aikana Heurekassa on mahdollista osallistua kansainvälisesti merkittävän tutkimuksen tekemiseen eläytymällä silminnäkijän rooliin. Kokeessa testataan, miten kaukaa on mahdollista tehdä luotettavia silminnäkijähavaintoja. Testissä kävijät pääsevät kokeilemaan omaa havainnointikykyään tunnistamalla ja analysoimalla koehenkilöitä livetilanteessa eri etäisyyksiltä. Testissä tehdään samankaltainen digitaalinen kuvantunnistus, mitä poliisi käyttää epäiltyjen tunnistamisessa.

Silminnäkijä on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Åbo Akademin tutkimusta, jossa pyritään selvittämään luotettavan silminnäkijätunnistuksen maksimietäisyys. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että etäisyyden kasvaessa tunnistustarkkuus huononee, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty. Heurekassa tehtävästä tutkimuksesta saatavien tulosten pohjalta pyritään määrittämään silminnäkijätunnistuksen etäisyyden raja-arvot, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman.

Silminnäkijähavainnolla on edelleen merkittävä rooli oikeusprosesseissa, vaikka tiedetään, että väärät tunnistamiset ovat johtaneet jopa syyttömien kuolemantuomioihin. Modernien DNA-analyysien kehittyminen on paljastanut, että valtaosa vääristä tuomioista perustuu ainakin osittain silminnäkijöiden tekemiin virheellisiin tunnistuksiin. Vuonna 1992 perustetun Innocence Projectin avulla 349 ihmistä on tähän mennessä vapautettu syytteestä Yhdysvalloissa uusien DNA-tutkimusmenetelmien ansiosta. 247 henkilön kohdalla (71 %) väärä tuomio perustui ainakin osittain silminnäkijän tekemään virheelliseen tunnistukseen.

Silminnäkijähavainnoista tehtävä tutkimus pyrkii määrittämään rajat sille, millaisissa olosuhteissa tunnistus on luotettava. Heinäkuussa Heurekassa tehtävä tutkimus keskittyy silminnäkijähavainnon maksimietäisyyden määrittämiseen. Aiemmin sama tutkimusryhmä on perehtynyt siihen, millaisissa valaistusolosuhteissa luotettava silminnäkijähavainto on mahdollinen.

Silminnäkijä-testiin pääsee osallistumaan Heurekan tiedepuisto Galileissa ma-la 5.–29.7. pääsylipun hinnalla. Testi sopii kaikenikäisille.

Lue lisää Silminnäkijästä täältä: https://www.heureka.fi/event/silminnakija/

Lisätiedot:
Annina Pikkumäki, tapahtumavastaava, puh. 040 575 5776, annina.pikkumaki@heureka.fi

Entinen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo on kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin tuore lähettiläs.

Pekka Hyysalo tukee järjestön lapsi- ja nuorisotyötä, jossa erittäin vaikeista lähtökohdista ponnistavia nuoria ohjataan koulunkäynnissä, elämäntaidoissa ja ammattiopinnoissa. Suomen World Visionilla on nuorisotyöllisyysprojekteja muun muassa Keniassa, Ugandassa, Ruandassa ja Irakissa.

- Haluan välittää kehitysmaiden nuorille toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Olen innostunut tästä tehtävästä ja kiitollinen siitä, että saan olla mukana Suomen World Visionin työssä, Hyysalo sanoo.

Pekka Hyysalo oli vasta 19-vuotias loukkaantuessaan vakavasti hiihtokuvauksissa. Alkoi taistelu takaisin elämään. Kuusi kuukautta onnettomuuden jälkeen Hyysalo pystyi ottamaan ensimmäisiä askeleita. Yhdentoista kuukauden jälkeen hän palasi suksille.

- Kuntoutus on yhä kesken. Se on ykkösasia, jonka ympärille rakennan kaiken muun, Hyysalo toteaa.

Tuore lähettiläs lähtee myös tutustumaan järjestön työhön. Matkan aikana hän tapaa paikallisia nuoria.

- On mahtavaa päästä näkemään, millaista tukea nuoret saavat Suomen World Visionin avustuksella.

Evento Awards valitsi Pekka Hyysalon vuoden puhujaksi 2016. Hän kiertää ympäri Suomea – ja myös maailmalla – kertomassa selviytymistarinaansa. Hyysalon 2013 perustama FightBack tsemppaa kaikkia haasteellisissa elämäntilanteissa olevia kohti parempaa elämää.

Suomen World Visionin lähettiläitä ovat myös taiteilija Paola Suhonen, yrittäjä ja synnytysvalmentaja Piritta Hagman, stand up -koomikko Sami Hedberg, näyttelijä Risto Kaskilahti, huippukokki Tomi Björck, rap-artisti Signmark, psykoterapeutti Maaret Kallio, yrittäjä Wilson Kirwa sekä poptähti Robin.

Pekka Hyysalo haastaa kaikki lähettiläät ja koko Suomen mukaan juoksemaan tai kävelemään Turkuun FightBack Run -hyväntekeväisyystapahtumaan lauantaina 2.9.2017. (fightbackrun.fi)

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tiina Usvajoki, tiedottaja, tiina.usvajoki@worldvision.fi,+358407677827

Sari Kanti-Paul, sari@fightback.fi, www.fightback.fi, +358505386243

Perjantaina 30.6. klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

KTL Tiina Martelius-Lounialan johtamisen väitöskirjan ”Siinä pitää olla vähä teflonii. Tunnekokemuksia johtajana irtisanomistilanteessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Ropo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Tiina Martelius-Louniala tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan johtajien tunnekokemuksia irtisanojana. Tutkimuksen mukaan tunteet auttavat johtajaa selviytymään omasta tehtävästään ja edesauttavat johtajan selviämistä haastavassa irtisanomistilanteessa.

– Merkittävää irtisanottavan kannalta on se, miten taitava johtaja on kertomaan irtisanomisesta ja kohtamaan irtisanotun tunteet, Martelius-Louniala kertoo.

Johtajan tunnekyvykkyydellä on tärkeä rooli irtisanomistilanteessa. Tunnekyvykkyydellä tarkoitetaan johtajan taitoa ilmaista tunnepitoisia viestejä toiselle osapuolelle. Myös tunnetyö ja tunneäly sekä johtajan kyky säädellä omia tunteitaan liittyvät tunnekyvykkyyteen.

– Tunnekyvykkyys on oleellista menestyksekkäässä johtajuudessa. Tunnekyvykkäitä johtajia kuvataankin usein karismaattisiksi ja hyviksi johtajiksi.

Tunnekyvykkyys on huomioitava jo rekrytointivaiheessa

Tunnekyvykkyyden edellytykset asettavat johtajien rekrytointivaatimukset merkittävään asemaan. Johtajaa rekrytoivien tulisi kyetä tunnistamaan ja arvioimaan tunnekyvykkyyteen liittyviä erityistaitoja.

– Tunnekyvykkyyteen liittyvien taitojen lisäksi esimiestehtävään hakevan täytyy kyetä kuvaamaan tunteisiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamistaan, Martelius-Louniala toteaa.

Tulevaisuudessa irtisanomisia hoitavat johtajat tarvitsevat koulutusta tunnekyvykkyyden jatkuvaan kehittämiseen.

– Tietoa siitä, että johtajan tunnekokemuksilla on merkitystä itse työn tekemisessä, tulisi hyödyntää laajemmin niin johtamiskoulutuksissa, arvokeskusteluissa kuin johtajuuden eri prosesseissa.

Martelius-Lounialan mukaan myös sosiaalisen tuen merkitys johtajuudessa tulisi ottaa huomioon jo johtajuuskoulutusvaiheessa.

– Johtajat tarvitsevat mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan. Sosiaalista tukea tarvitaan erityisesti omalta esimieheltä ja kollegoilta.

Kokeneet johtajat näkevät tunteiden tärkeyden

Johtajat, joilla on paljon kokemusta irtisanomistilanteista, arvostavat tunteiden merkitystä enemmän kuin vähemmän kokeneet kollegansa. Vankka kokemus auttaa johtajaa ymmärtämään kokonaistilanteen ja myötäelämään alaisen tunnereaktiot.

– Kokemus tukee esimerkiksi tunnekyvykkyyden kehittymistä. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mentoroinnin tärkeydestä puhuttaessa, Martelius-Louniala painottaa.

Lisätietoja:

Tiina Martelius-Louniala, 040 5797668, tiina.martelius-louniala@jamk.fi

Viestintäharjoittelija Anni laine, 050 4965 141, anni.l.k.laine@jyu.fi

Kuva: Pekka Louniala

Tiina Martelius-Louniala on valmistunut Tampereen Klassillisesta lukiosta vuonna 1982. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan johtaminen ja lisensiaatiksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Tällä hetkellä Martelius-Louniala työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehityspäällikkönä. Tähän tehtävään hän tuli kymmenen vuotta sitten Nordeasta, missä hän oli työskennellyt lähes kaksikymmentä vuotta.

Tutkimusta on tukenut Jyväskylän ammattikorkeakoulu mahdollistamalla Martelius-Lounialalle kahden kuukauden tuetun opintovapaan.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in Business and Economics, numerona 177, s. 198, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7060-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7059-8 (nid.), ISSN 1457-1986.  Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7060-4

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetus on monien haasteiden mutta myös mahdollisuuksien edessä: Tiukentuvat taloudelliset resurssit ovat pakottaneet vähentämään lähiopetusta ja kielivalikoimaa. Toisaalta digitalisaatio on mahdollistanut uusia pedagogisia ratkaisuja ja toimintatapoja, joustavoittanut opetusta sekä haastanut kielten ja viestinnän opettajia yhteistyöhön ja innovatiivisiin, kokeileviin ratkaisuihin.

Helsingissä järjestettiin marraskuussa 2016 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät. Päivien aiheina olivat pohjoismainen yhteistyö, opetuksen kehittäminen ja digitalisaatio sekä opettajan työnkuvan moninaisuus.

Tapahtuman annista on ilmestynyt artikkelikokoelma Yhteistyötä, kehittämistä ja kokeilua ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksessa (Diak Puheenvuoro 7/2017).

– Julkaisun artikkelit kertovat kielten ja viestinnän opettajien ratkaisuista kielitietoisten ammattilaisten kasvattamiseksi, ja niistä saa käytännön vinkkejä omaan opetustyöhön. Olennaista on kysymys siitä, miten opetetaan, kertoo yksi julkaisun toimittajista, Diakin suomen kielen ja viestinnän lehtori Hanna Hovila.

Artikkelit käsittelevät kielten ja viestinnän opetusta, pedagogisia ratkaisuja ja kokeiluja, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimuksellista näkökulmaa. Aiheina ovat mm. digitalisaatio, kulttuurienvälinen viestintä sekä opettajien välisen tiimityön merkitys opetuksessa ja sen kehittämisessä.

Diakissa ja Arcadassa 10.–11.11. järjestettyjen neuvottelupäivien pääpuhujana oli professori Minna-Riitta Luukka, joka puhui monilukutaidosta tulevaisuuden ammattilaisen työvälineenä.

PDF-julkaisu on vapaasti luettavissa Theseuksessa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-287-5.

Yhteystiedot:

Hanna Hovila
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Diakonia-ammattikorkeakoulu
hanna.hovila@diak.fi
0400 910 660

Reserviläisliitto kummeksuu esityksiä vapaaehtoisen ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen siirtymisestä sekä Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen pienentämisestä. Viikonloppuna esiin nousseet esitykset pohjautuvat vuosina 2010 ja 2014 hyväksyttyihin Vihreiden puolueohjelmiin.

Reserviläisliitto on jo aiemmin todennut, että näiden esitysten pohjana on virheellinen tilannekuva. Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston tuoreen puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta tulee nostaa lähialueillamme tapahtuneen, sotilaallisen tilanteen kiristymisen sekä sodankuvan muutoksen johdosta.

Eduskuntakäsittelyssä olevassa puolustusselonteossa esitetään sodan ajan vahvuuden nostamista 50.000 hengellä mm. hybridisodankäynnin uhan johdosta. Siirtyminen vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen romuttaisi Suomen nykyisen, koko valtakunnan alueen puolustamiseen kykenevän ja reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmän. Esitetyssä vapaaehtoismallissa asepalvelukseen ei saataisi vuosittain riittävää määrää henkilöstöä ja palvelukseen astuvien taso olisi nykyistä merkittävästi heikompi. Juuri näiden syiden johdosta Ruotsi on muutama kuukausi sitten tehnyt päätöksen palaamisesta yleiseen asevelvollisuuteen.

Puolustusvoimien kansainvälisissä operaatioissa on toistuvasti huomattu, että Suomen yleisen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusjärjestelmä tuottaa erittäin korkeatasoisen reservin verrattuna moneen ammattiarmeijaan. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, jotka muodostavat yleensä enemmistön myös erilaisten kansaainvälisten operaatioiden henkilöstöstä.

Yleinen asevelvollisuus on myös merkittävä tekijä suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta ja se muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Koulutettavien 20.000-30.000 varusmiehen ja -naisen kautta maanpuolustus vaikuttaa Suomessa vuosittain erittäin suureen joukkoon suomalaisia. Suomessa maanpuolustus koskettaakin monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa ja nykymallinen asevelvollisuus nauttii kansalaisten selvän enemmistön kannatusta.

Eri tahojen käymissä keskusteluissa on pohdittu siirtymistä asevelvollisuuden lisäksi yleiseen kansalaispalvelukseen, joka koskisi myös naisia. Tämän palveluksen voisivat suorittaa ne naiset, jotka eivät suorita vapaaehtoista asepalvelusta ja ne miehet, jotka eivät terveydellisistä syistä voi varusmiespalvelukseen mennä. Uudistuksen myötä perinteinen siviilipalvelus poistuisi käytöstä. Kansalaispalvelus valmentaisi erilaisiin poikkeusolojen tehtäviin ja sen myötä yhteiskunnan yleiset kriisi- ja poikkeusolovalmiudet paranisivat.

Reserviläisliitto onnittelee reservin korpraali Touko Aaltoa puheenjohtajanimityksen johdosta. Lisätietoa puheenjohtaja Ilpo Pohjolalta, puh. 0400 182 700 tai s-posti ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

– Tekniikka on yhä erottamattomampi osa arkeamme ja se tekee yhteiskunnasta yhä haavoittuvamman, sanoo Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani, sähkötekniikan professori Erkki Antila.

Maanantaina jäähyväisluentonsa ”Miten eilisestä saa paremman?” pitänyt Antila ottaa esimerkin dekkarikirjailija Ilkka Remeksen teoksesta Jäätyvä helvetti, jossa selittämättömät sabotaasit ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet Suomesta. Varajärjestelmät eivät toimi ja ihmiset jäävät loukkuun kylmeneviin koteihinsa.

Antila muistuttaakin, että sähkö on yhteiskunnan kannalta kriittinen resurssi. Toimitusvarmuutta tulee parantaa ja järjestelmää suojata erilaisilta uhilta.

– Remeksen kirja on fiktiota, mutta sen paikat ovat todellisia, sanoo Antila.

Antila ehdottaakin, että Vaasan yliopistossa ryhdyttäisiin jatkossa tutkimaan myös energia-alan tietoturvaa ja kyberteknologiaa.  

Suomen sähköjärjestelmä on voimakkaasti uudistumassa. Uusituvat energianlähteet, digitalisaatio, hajautettu energiantuotanto ja energian varastointi asettavat haasteita.  Energia ja kestävä kehitys onkin yksi Vaasan yliopiston tutkimuksen painoaloista. Tutkimushankkeissa on tartuttu tähän muutokseen, ja esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen tutkimus on laajentumassa.  Keskeisiä tutkimusalueita ovat verkkojen suojaus, automaatio ja kaukokäyttö. Apuna tutkimuksessa on PAC-laboratorioympäristö (PAC= protection, automation, control), johon yliopisto on hiljattain investoinut uuden reaaliaikasimulaattorin sähköverkkosimulointeja varten.  Hyvä esimerkki älyverkkojen tutkimuksesta on myös Sundom Smart Grid -projekti.

Teollisuusuralta yliopistoon

Erkki Antila on toiminut Vaasan yliopiston sähkötekniikan, erityisesti sähköenergiajärjestelmien ja sähkönjakelun automaation professorina vuodesta 2007. Tätä ennen Antila on tehnyt 30-vuotisen uran energiateollisuudessa muun muassa ABB:n ja Strömbergin palveluksessa.

- Toimin teollisuudessa monissa eri päällikkötehtävissä. Olin jo aiemmalla urallani ollut paljon tekemisissä yliopistotutkimuksen ja sen rahoittamisen kanssa, ja tutkimus oli se, mitä erityisesti hain yliopistouralta. Yllätyin positiivisesti siitä autonomiasta, joka professoreilla on yliopistoissa.  Alussa toki jouduin tiukalle, kun valmistelin ensimmäistä kertaa luentokursseja opiskelijoille, Antila muistelee.

Antila kertoo, että hänellä on ollut ilo seurata alansa edistystä ja visionäärityötä paitsi yliopistossa myös maailmanlaajuisilla foorumeilla, kuten standardoimisorganisaatio IEC:ssä ja CIGRE:ssä. 

Tiedekunnan ääni kuuluviin valtakunnassa

Kolmen professorivuoden jälkeen Antila nimitettiin Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaaniksi vuonna 2010. Dekaanikauteen on mahtunut talouden haasteita, mutta myös merkittäviä menestyksen pylväitä.

– Vaasan yliopiston ääntä on minun dekaanikaudellani alettu kuuntelemaan tekniikan alan rehtorikokouksissa ja toimielimissä täysivaltaisena jäsenenä, hän sanoo.

Tärkeä tavoite Antilalle on ollut saada toiminta sähkötekniikan termein ”magneettivuo samaan suuntaan” eli tiedekunnan väki puhaltamaan yhteen hiileen.

– Olen onnistunut saamaan ihmisiä mukaan rakentamaan ja vahvistamaan Vaasan yliopistolle sopivaa tekniikan koulutusta ja tutkimusta, jolla on vahvat yhteydet energiateollisuuteen, hän sanoo.

Antila voi jäädä eläkkeelle tyytyväisenä, sillä Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta sai alkuvuonna opetus- ja kulttuuriministeriöltä tuotantotalouden diplomi-insinöörien koulutusvastuun. Uusi koulutusvastuu vahvistaa Vaasan yliopiston roolia tekniikan kouluttajana.

Monialaista energiaosaamista

Vaasan yliopiston uusia VEBIC polttomoottori- ja polttoainelaboratorioita varustetaan parhaillaan tutkimuskäyttöön. Testattavana on esimerkiksi Wärtsilästä lahjoitettu 4L20-moottori.

– Pian lähestyy se hetki, kun moottorit voidaan laittaa käyntiin, Antila lupaa.

Monitieteisenä energiaan keskittyvänä tutkimusalustana VEBIC eli Vaasa Energy Business Innovation Centre antaa hyvän pohjan kansainvälisesti arvostettuun tutkimukseen ja luovaan ajatteluun. Tekesin INKA-ohjelmasta rahoitusta saanut VEBIC on ollut yliopistolle ja alueen yrityksille iso investointi tulevaisuuteen.

– Olemme ketterä yliopisto. Ketteryys pohjautuu eri tieteenalojen syväosaamiseen, joka on oleellista koko energiaketjun kannalta aina polttoaineiden tutkimuksesta energian markkinointiin.

VEBIC on saamassa lisäulottuvuutta Vaasan seudun kasvusopimuksen myötä. AIKO-ohjelmasta saatava rahoitus tuo tutkimusalustalle uusia tutkimusprojekteja ja lisäinvestointeja erityisesti liittyen tulevaisuuden sähköverkkoihin ja simulaatioon.  Uudet käytännönläheiset Living Lab -hankkeet mahdollistavat suuren tietovarannon keräämisen pilottihankkeista.

Vaikka Antila jää eläkkeelle, hän lupaa tarjota hyvät suhteensa ja mentorointiapunsa yliopiston käyttöön emeritusprofessorina.

Lisätiedot:

Dekaani Erkki Antila, Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta, puh. 029 449 8271, erkki.antila(at)uva.fi

Linkki Erkki Antilan jäähyväisluennon tallenteeseen: https://youtu.be/P5n9WC6UITk

Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen yhteistyön ohjelma. Alueilta löytyy runsaasti luonnonvaroja, mutta myös haasteita hyödyntää koko biotalouspotentiaalia. Lisäksi alueellinen tiedonvaihto on ollut vähäistä.

Itämeren ohjelmaan kuuluvilla maaseutualueilla on runsaasti luonnonvaroja, mutta alueilla on haasteita hyödyntää koko biotalouspotentiaaliaan. Biotalouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan älykästä erikoistumista sekä kansainvälistä verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Näillä toimilla tuetaan olemassa olevan liiketoiminnan kehittymistä ja uudistumista sekä uusien aluekehityspolkujen muodostumista.

Rural RDI milieus in transition towards smart Bioeconomy Clusters and innovation ecosystems (RDI2CluB) -hankkeen tavoitteenaon kehittää maaseutualueiden biotaloutta vahvistamalla innovaatiotoiminnassa mukana olevien viranomaisten, tutkimuslaitosten ja liiketoiminnan kehittäjien valmiuksia soveltaa älykästä erikoistumista biotalouden kehittämiseen. Hanke yhdistää kunkin alueen eri toimijat kansainväliseen yhteistyöhön luomaan yhteistä visiota alueiden biotalouden tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä keskittämään voimansa biotalouden potentiaalisimmille sektoreille ja rajapinnoille. Yhteistyön tavoitteena on kehittää innovointikykyä ja edistää monialaista oppimista ja biotalouden älykästä erikoistumista erityisesti maaseudulla. Myös tulevat käyttäjät, kuten biotalouden pk-yritykset, järjestöt ja kansalaiset kutsutaan mukaan kehittämistyöhön.

Partnerimaille tullaan laatimaan biotalousprofiilit tukemaan biotalouden älykästä erikoistumista. Lisäksi luodaan yhteinen innovointijärjestelmä ja toimintamalli neljän hankkeeseen osallistuvan biotalousklusterin tai -innovaatioekosysteemin muodostamalle innovaatiokeskukselle. Keskukselle luodaan myös avoin virtuaalinen biotalousympäristö, joka tukee keskuksen innovointi-järjestelmän toimintaa, pk-yritysten osallistumista siihen ja mahdollistaa innovaatiokeskuksen laajenemisen muille Itämeren alueen maaseutualueille. Yhteistyössä tehtävillä piloteilla testataan ja kehitetään innovointijärjestelmän toimintaa ja kykyä vastata biotalousalan älykkään erikoistumisen tarpeisiin keskenään hyvinkin erilaisilla biotalousalueilla.

Hankkeessa on mukana 12 partneria Suomesta, Norjasta, Puolasta, Latviasta ja Virosta. Suomea hankkeessa edustavat hankekoordinaattorina toimiva Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto sekä Saarijärven Seudun Kehitys Oy. Tarvaalan Biotalouskampus on vahvasti hankkeen keskiössä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 2,7 milj. euroa, josta Suomen osuus on noin miljoona euroa. Hankkeen päärahoittaja on Itämeren alueen ohjelma. Suomalaisten partnereiden rahoitukseen osallistuu myös Työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja:
Anneli Ylimartimo, asiantuntija, 040 574 9376, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Hannu Koponen, kehittämispäällikkö, 040 595 0009, Keski-Suomen liitto
Petri Mustamäki, toimitusjohtaja, 044 4598 724, SSYP Kehitys Oy

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö lahjoittaa 90 000 euroa Vaasan yliopistolle. Lahjoitus kohdennetaan kauppatieteelliselle alalle.

Säätiö lahjoittaa kuluvan varainhankintakampanjan aikana Vaasan yliopistolle jo toistamiseen. Toukokuussa 2016 säätiö lahjoitti 40 000 euroa yliopistolle.

– Lahjoituksellaan Marcus Wallenbergin säätiö haluaa tukea Vaasan yliopiston kauppatieteellistä koulutus- ja tutkimustoimintaa, jossa nimenomaan johtaminen on yhtenä strategisena painopistealueena, kertoo säätiön asiamies Stefan von Knorring.

– Vaasan yliopiston varainhankintakampanja on viime aikoina sujunut suotuisasti. Kampanja saa Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiön lahjoituksesta upean kruunun ja tuen kauppatieteen koulutukselle ja tutkimukselle. Lahjoitus on mittava, ja olemme siitä hyvin kiitollisia, sanoo yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari.

Vaasan yliopiston varainhankintakampanjaan voi vielä osallistua 30. kesäkuuta 2017 saakka. Koossa on hieman yli 3,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli kerätä 2,5 miljoonaa euroa yliopiston peruspääomaan. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä vastinrahaa yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan.

Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Palosaari, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8522

Yliopistojen varainhankintakampanja

• Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 11/2014–6/2017
• Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua
• Valtio maksaa jopa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle
• Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa suoraan tietylle alalle
• Verovähennysoikeus yritykselle ja yksityishenkilölle
• Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi

Maanantaina 26. kesäkuuta 2017 klo 15.00, Ylistönmäki, S212

MA Saeed Karímí-Aghdam Ordakloun soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Developing a Metatheoretical Framework for Second Language Development: A Cultural-Historical Theory and Dynamic Systems Theory Perspective” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori James P. Lantolf (Pennsylvania State University) ja kustoksena professori Hannele Dufva (Jyväskylän yliopisto).Väitös käydään etäyhteyden välityksellä.

Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa on ollut vallalla kahtia jakautuneisuus sosiaalisten ja kognitiivisten lähestymistapojen välillä. Niiden teoreettisia perusolettamuksia ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi, selviää Saeed Karimi-Aghdam Ordakloun väitöstutkimuksesta.

Ordakloun väitöstutkimus on puheenvuoro toisen kielen kehittymisen tutkimuksen metateoreettiseen keskusteluun. Siinä hahmotellaan purposiivis-historiallista systeemiteoriaa (Purposive-Historical Systems Theory, PHiST) alan uutena viitekehyksenä.

Tutkimus tuo esiin venäläisen psykologi Lev Vygotskin kulttuuris-historiallisen teorian ja toisen kielen tutkimuksen alalla käytetyn dynaamisten systeemien teorian perusolettamusten yhteyksiä. Niitä pohditaan Stephen Pepperin esittämän juurimetaforateorian (root metaphor theory) valossa ja hänen esittämiensä, tieteellisten teorioiden piirteitä koskevien, maailmanhypoteesien avulla. Näistä lähtökohdista tarkastellaan erityisesti lähikehityksen vyöhykkeen käsitettä.

Tutkimuksessa osoitetaan, että dynaamisten systeemien teorian ja kulttuuris-historiallisen teorian perimmäiset olettamukset voidaan nähdä yhteismitallisina. Teorioiden uudelleen tarkastelu auttaa välttämään dualistisen virhepäätelmän, jonka mukaan toisen kielen kehitys olisi ontologisesti pelkästään sosiaalista (objektiivinen todellisuus) tai mentaalista (subjektiivinen todellisuus).

– Esitetyt päätelmät tukevat näkemystä, jonka mukaan toisen kielen kehitys on kompleksinen, dynaaminen ja emergentti prosessi, joka perustuu sekä sosiaalisiin että kognitiivisiin tekijöihin, Ordaklou kertoo.

Kehitys on sidoksissa sekä toimijan tarkoitussuuntautuneisuuteen että inhimilliseen kulttuuriin - niin oppijan merkityksenantoihin, affektiivisiin vaikutelmiin ja kokemusperäisiin käsityksiin kuin myös sosiokulttuurisesti muotoutuneeseen ympäristöönkin.

Ordakloun mukaan tutkimus pyrkii osoittamaan, että toisen kielen kehittymistä ei tule redusoida joko kognitiiviseen tai sosiaaliseen ulottuvuuteen.

– Kielenkehitystä tulee kuvata kokonaisuutena, ikään kuin nousevana spiraaliliikkeenä, jossa vaikuttavat sekä noeettiset (subjektiiviset prosessit) että noemaattiset (materiaaliset ja objektiiviset) näkökohdat. Esitetyllä argumenteilla on seuraamuksia kielen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin teoreettisten ja empiiristen kysymysten suhteen, Ordaklou tiivistää.

Lisätietoja:

Saeed Karimi-Aghdam Ordaklou, saeed.karimi-aghdam@jyu.fi, +358408054858
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, puh. +35840 8054483

Saeed Karimi-Aghdam-Ordaklou on suorittanut englannin kielen ja kulttuurin kandidaatinopinnot Tabrizin yliopistossa Iranissa vuonna 2003 ja englannin opettajan maisteriopinnot Azerbaidzanin opettajankoulutusyliopistossa vuonna 2007. Saeed on toiminut vakituisissa tehtävissä esimerkiksi Iranin kansallisen pankin kansainvälisellä osastolla, opettajana iranilaisissa yliopistoissa ja virallisena kääntäjänä kielissä englanti-persia-englanti. Tohtoriopintojensa aikana Saeed on vieraillut seuraavissa oppilaitoksissa: Centre for Human Interactivity, Etelä-Tanskan yliopisto (Tanska), Laboratory of Comparative Human Cognition, Kalifornian yliopisto, San Diego (Yhdysvallat) ja Center for Language Acquisition and Department of Applied Linguistics, Pennsylvanian osavaltionyliopisto (Yhdysvallat). Saeed on suorittanut tohtoriopintojaan tutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa kesästä 2012 lähtien.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, numerona 320, 142p, Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 320 (print) ISSN 1459-4331; 320 (PDF), ISSN 978-951-39-7123-6 (print), ISBN 978-951-39-7124-3 (PDF).  Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7124-3.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii opetuksessa huomioitavan nykyistä vahvemmin yhdenvertaisuuden ja sukupuolten moninaisuuden. Lukioaika on nuorten identiteetin rakentumisessa keskeistä aikaa ja nuoria kohtaavilla aikuisilla, opettajilla ja työnantajilla on suuri merkitys yhdenvertaisuuden edistämisessä. SLL vaatii opettajien koulutuksen ja oppimateriaalien huomioivan nykyistä paremmin sukupuolisensitiivisyys ja opiskelijoiden moninaisuuden.

 - Edelleen mediassa ja oppimateriaaleissa esitetyt sukupuolet ja sukupuolen ilmaisut ovat hyvin cis-normatiivisia. Emme voi enää liittää sukupuoliin sellaisia oletuksia, joissa tytöt haluavat automaattisesti hoivata tai pojat urheilla, muistuttaa puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Sukupuolinormien ahtaus esimerkiksi pukeutumisessa tai harrastamisessa voi jättää näkymättömiin erityisesti heidät, jotka eivät tunnista olevansa kumpaakaan sukupuolta. Oikeus olla omanlaisensa ja normeista luopuminen tekee tilaa jokaiselle nuorelle ja vahvistaa itsetuntoa.

- Nuoren identiteetin muotoutuessa, on kasvattajilla erityinen vastuu huomioida sukupuolten moninaisuus. Nuorisotutkimusseuran “Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa?” - tutkimuksen mukaan 40 % transnuorista ja 48 % seksuaalivähemmistöihin kuuluvista oli pelännyt tuntevansa itsensä ulkopuoliseksi urheilutilanteissa, sanoo SLL:n sosiaalipoliittisen jaoksen puheenjohtaja Aino Anttila.

Suomen Lukiolaisten Liitto osallistuu lauantaina heinäkuun 1. päivä Helsingin Pride-kulkueeseen yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pietu Heiskanen

pietu.heiskanen@lukio.fi 

050 439 4498

Sosiaalipoliittisen jaoksen puheenjohtaja Aino Anttila

aino.anttila@lukio.fi

050 913 4308

Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampuksen sisäpihalle rakennetaan testirakennus, jossa hyödynnetään hamppu-kalkki -massiivirakennetta. Testi on osa Rakenneratkaisuja hampusta -hanketta, jonka tarkoituksena on tuoda esille hamppurakentamisen mahdollisuuksia ja pitkällä aikavälillä edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä.

Rakennuksen tarkoitus on testata kotimaisten raaka-aineiden toimivuutta Suomen ilmastossa hamppurakentamisen tekniikalla, jota on tehty Euroopassa jo pidempään. Eniten hamppua hyödynnetään rakentamisessa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Hamppua viljellään jo Suomessa ja yhdeltä hehtaarilta saadaan raaka-aine keskikokoisen omakotitalon rakentamiseen. Suomessa sitä on käytetty perinteisesti rakennusten eristeenä. Testirakennuksen fysikaalisia ominaisuuksia, kuten kosteuden ja lämpötilan muutoksia seurataan sen valmistuttua.

Hamppu-kalkkikomposiitti on ominaisuuksiltaan hengittävä, lämmöneristävä, hiilineutraali ja paloturvallinen. Elinkaaren lopussa rakennus on täysin kierrätettävissä, eikä siitä synny ongelmajätettä. Hamppu-kalkkimassa voidaan käyttää maataloudessa maanparannusaineena.

Hamppu-kalkkiseos koostuu hampun päistäreistä, rakennuskalkista ja vedestä. Näiden suhdetta voidaan vaihdella halutusta lopputuloksesta riippuen.

Tuotantolaitteistoa Ranskasta

Hamppubetonille suunniteltu ruiskuvalulaite saapuu Turun AMK:lle juhannuksen jälkeen. Juuri materiaalille ja ammattirakentajille kehitetty laite on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Laitteen ranskalainen kehittäjä Vincent Denis sekä englantilainen hamppurakentaja ja ekologisen arkkitehtuurin taitaja Graham Durrant tulevat opastamaan laitteen käytössä.

Lisätiedot:

Turun ammattikorkeakoulu

Projektipäällikkö Noora Norokytö, puh. +358 40 355 0900, noora.norokyto@turkuamk.fi

http://rakennetaanhampusta.turkuamk.fi/

Rakennetaan hampusta, Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja LounaPlussa ry, 1.4.2016-30.6.2018.

Rakenneratkaisuja hampusta, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), 1.6.2016-30.9.2018.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on käynnistänyt liiketalouden perustutkinnon osatutkintokoulutuksen Shanghaissa yhteistyössä koulutusvientiyritys EduCluster Finlandin (ECF) kanssa.

Koulutukseen osallistuu 28 yhteistyökoulun Shanghai Commercial and Accouting Schoolin opiskelijaa. Tavoite on, että jokainen suorittaisi osatutkinnon.

Tutkintokoulutus käynnistyy yrittäjyyskasvatusjaksolla, jota koulutuskuntayhtymä ja ECF ovat vieneet Shanghaihin vuodesta 2015. Syksyllä 2017 on tarkoitus lisäksi käynnistää samassa shanghailaiskoulussa markkinointiviestinnän ammattitutkinnon koulutus opettajille

Koulutuksia järjestetään sekä Shanghaissa että Jyväskylässä. Osa opinnoista rakennetaan etäopinnoiksi.

Erityisen kiinnostuneita Kiinassa ollaan ammatillisessa koulutuksessa toteutettavasta yrittäjyyskasvatuksesta, ja tavoitteena on integroida yrittäjyyskasvatus luontevaksi osaksi kiinalaiskoulun opintoja.

Liiketalouden osatutkintokoulutus on kansallisesti toinen ulkomailla käynnistyvä tutkintokoulutus. Ensimmäinen on käynnissä Qatarissa, jossa opiskelijat suorittavat suomalaisen koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja EduCluster Finlandin kauppa Qatariin oli ensimmäinen, jonka suomalaiset tekivät ammatillisten tutkintojen myymisessä.

Opetushallitus myönsi vuoden 2016 lopussa Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle luvan ammatillisten tutkintojen myynnille kokeiluluonteisesti. Lupa on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Kokeilussa hankitaan tietoa, millaisia muutoksia ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmään olisi tehtävä, jotta koulutusviennille ei olisi esteitä.

Qatarissa on hiljattain käyty kahden ensimmäisen tutkinnonosan palautekeskustelut, ja niissä koulutus on saanut erinomaista palautetta.

 
Lisätietoja

Kirsi Koivunen, koulutusvientipäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 6339

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja hyvinvointivaikutukset ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 10.–14.7.

Kymmenissä kansalaisopistoissa ympäri Suomen on kevään aikana käyty kaikille kuntalaisille avoimia kansalaiskeskusteluja Suomen tulevaisuudesta. Kansanvalistusseuran vetämän 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen puitteissa käytyjen kansalaiskeskustelujen yhteenveto luovutetaan SuomiAreenalla kansliapäällikkö Paula Lehtomäelle. Lisäksi BEPOP-lavalla käydään maanantaina 10. heinäkuuta klo 15.15–16.30 keskustelujen pohjalta paneelikeskustelu Suomen askeleet – päättäjien ja kansalaisten yhteinen suunta, jossa mukana ovat niin päättäjät kuin kansalaiskeskusteluihin osallistuneitakin. Päättäjäpanelisteina ovat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto – SAMOK ry:n puheenjohtaja Anni Koivisto, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja Riina Lumme, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen virkistävästä kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 11.7. klo 9.00–9.15, kun Porin seudun kansalaisopistossa opettava Porin joogayhdistyksen puheenjohtaja Viljami Lehtonen vetää SuomiAreenan Kansalaistorin MTV-lavalla kaikille sopivan aamujoogatuokion.

Lisäksi Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille koko viikon ajan torin aukioloaikoina.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja 184 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi 

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi