Suomalaista koulutusjärjestelmää uudistetaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin. Siitä 2,3 miljoonaa euroa eli 17 % kohdentui Jyväskylän yliopiston koordinoimiin hankkeisiin.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen linkitys tehostuu

Uutta luova asiantuntijuus – toimintamallien kehittäminen opettajien perustutkinto- ja täydennyskoulutuksen linkittämiseen (ULA) -hanke sai 1 200 000 euroa. Monitieteistä hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Yhteistyöyliopistot ovat Helsinki, Oulu ja Tampere.

Hankkeen tavoitteena on systeemiseen ajatteluun ja tutkimusperustaiseen tietoon pohjautuvien toimintamallien kehittäminen. Niissä linkitetään yhteen opettajien perustutkinto- ja täydennyskoulutus vertaisoppimista hyödyntämällä.

Yliopistojen henkilöstön ja opiskelijoiden, koulujen, opetustoimien sekä muiden alan toimijoiden yhteistyönä hankkeessa kehitetään ilmiölähtöisiä elinikäistä oppimista tukevia malleja. Niissä hyödynnetään hybridejä oppimisympäristöjä ja eri tieteenalojen pedagogista asiantuntemusta.

Keskiössä on oppimista ja opetustyötä läpileikkaavia teemoja, mm. monilukutaito ja kielitietoisuus, tasa-arvoinen ja demokraattinen koulu, tutkiva työote, kollegiaalinen yhteistyö, oppilaiden motivaatio, käyttäytyminen ja kiinnittyminen, vuorovaikutus ja digitaalisuus sekä oppiainerajat ylittävä yhteistyö. Hankkeessa uudistetaan opettajien tutkinto- ja täydennyskoulutusta sisällöllisesti ja rakenteellisesti.

Verme 2 -hanke kehittää vertaismentorointia

Opetusalan mentorointiin opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 1 100 000 euroa. Tässä Verme 2 -hankkeessa tuetaan opettajien, opettajaksi opiskelevien ja oppilaitosten johdon ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia.

Lähtökohtana on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksessa kehitetty vertaisryhmämentorointi. Nyt saatu rahoitus on jatkoa vuodesta 2010 toimineen Osaava Verme -verkoston työlle. Siinä ovat mukana kaikki maan ammatilliset opettajakorkeakoulut ja yliopistot, jotka ovat järjestäneet mentorointia omalla alueellaan. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto ja sitä johtaa professori Hannu L.T. Heikkinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

– On hienoa saada tehdä työtä verkostossa, jossa ovat mukana kaikki Suomen opettajankoulutusta antavat korkeakoulut, Heikkinen arvioi. – Rahoitus on iso hatunnosto myös Jyväskylän yliopiston työlle opettajankoulutuksen hyväksi, jota on tehty hyvässä yhteistyössä koulutuksen tutkimuslaitoksen, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan ja avoimen yliopiston kesken.

Yhteistyötä useissa hankkeissa

Lisäksi Jyväskylän yliopiston tutkijoita on mukana Oulun yliopiston koordinoimassa OpenDigi-hankkeessa. Jyväskylän osuutta siinä koordinoi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Päivi Häkkinen. Lisätietoa: http://www.oulu.fi/let/node/46811

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen jayliopistonopettaja Laura Tuohilampi opettajankoulutuslaitoksestasekäyliopistotutkija Tuire Koponen kasvatustieteiden laitoksestaovatmukanaTurun yliopiston koordinoimassa Matematiikan maailmaan – matematiikan opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämishanke varhaiskasvattajille, luokanopettajille ja erityisopettajille.

Myös Keski-Suomen LUMA-keskus on mukana valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa LUMA-hakemuksessa.

Lisätietoja:

Mirja Tarnanen, puh. +358408053011, mirja.tarnanen@jyu.fi

Mikko Vesisenaho, puh. +358400247686, mikko.vesisenaho@jyu.fi

Matti Rautiainen, puh. +358408053368, matti.rautiainen@jyu.fi  

Hannu L.T. Heikkinen, puh: +358503421346, hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi

(kuvat: jyväskylän yliopisto)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 16.6.2017 opetusneuvoksen arvonimen kolmelle kansalaisopistotoimijalle. Arvonimen saivat rehtori Barbro Högström (Esbo arbetarinstitut), emeritarehtori Liisa Vornanen (Jokihelmen opisto) sekä emeritarehtori Pirkko Vuoti-Vainikka (Rovaniemen kansalaisopisto).

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Kasvatustieteiden maisteri Barbro Högström työskentelee kansalaisopiston rehtorin toimensa lisäksi Espoon kaupungin ruotsinkielisten sivistyspalveluiden johtajana. Högström on tehnyt pitkän uran opetustoimen parissa niin kaupungin kuin valtionkin palveluksessa.

Kasvatustieteiden kandidaatti Liisa Vornanen työskenteli työuransa viimeiset 18 vuotta Haapavedellä toimivan Jokihelmen opiston rehtorina. Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajan tehtävästä 10 vuoden jälkeen luopuneelle Vornaselle myönnettiin KoL:n liittokokouksessa 9.6. liiton 49. kunniamerkki valtakunnallisesta työstä kansalaisopistojen hyväksi ja oppilaitosmuodon pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Filosofian maisteri Pirkko Vuoti-Vainikka ehti toimia kansalaisopiston rehtorina yhteensä 35 vuotta, joista täydet 30 Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämässä yksityisessä Rovaniemen kansalaisopistossa. Vuoti-Vainikka oli 2010-luvulla myös Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen.

Kansalaisopistojen työ suomalaisen yhteiskunnan hyväksi oli esillä jo aiemmin keväällä, kun OAJ valitsi toukokuussa Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston vuoden oppilaitokseksi 2017. Nyt kesäkuussa myönnetyt arvonimet ovat niin ikään tärkeä tunnustus myös kansalaisopistoille ja koko vapaalle sivistystyölle. Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta toimivat kansalaisopistot luovat hyvinvointia ja osaamista suomalaisille iästä ja koulutustaustasta riippumatta.

Suomessa on yhteensä 184 kansalais- ja työväenopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry 
www.kansalaisopistojenliitto.fi 

Työsuojelurahasto on myöntänyt Turun ammattikorkeakoululle n. 170 000 euroa Tulevaisuuden vetovoimainen syöpäkeskus -tutkimushankkeen toteutukseen. Hankkeessa edistetään moniammatillista syövän hoidon osaamista.

Kolmivuotinen hanke toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun, Läntisen syöpäkeskuksen (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri), Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä.  

Tulevaisuuden moniammatillista syövän hoitoa

Syöpäsairauksien lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän ja parempaa hoidon osaamista. Potilaan hoito toteutuu laadukkaimmin moniammatillisessa yhteistyössä, jossa eri alojen ammattilaisilla on yhteinen tavoite.

Syksyllä 2017 käynnistyvässä hankkeessa tutkitaan moniammatillista yhteistyötä ja ammatillista voimaantumista Läntisen syöpäkeskuksen yksiköissä (Turku, Pori, Vaasa). Kohderyhmään kuuluvat yksiköiden kaikki terveydenhuollon ammattilaiset; lääkärit, sairaanhoitajat, röntgenhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutit ja kuntoutusohjaajat sekä heidän esimiehensä.

Yhteistyöllä työhyvinvointia

– Perusolettamus on, että moniammatillisen yhteistyön ja ammatillisen voimaantumisen lisääminen edistää työhön sitoutumista, työssä jaksamista ja työhyvinvointia, hankkeen vastuututkija TtT, lehtori Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Hoidon asiantuntijoiden työhyvinvointi on oleellinen osa ammattitaitoisen henkilökunnan sitoutumista pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Työntekijöille vetovoimainen syöpäkeskus tarjoaa siten myös parasta hoitoa potilaalle.

Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tulevaisuuden syöpäosaamisen huippukeskuksille, joissa tarjotaan asiakaslähtöisiä palveluja ja kehitetään hoidon laatua.

Tutkimushanke on osa Terveyskampus Turku -yhteistyötä, jossa ovat mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Novia. Tavoitteena on kehittää kampuksella perinteiset tieteenalarajat ylittävää osaamista, joka vastaa sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteita.

Lisätiedot: Virpi Sulosaari, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, puh. 044 9074569, virpi.sulosaari@turkuamk.fi, 044 9074569

Alumneista yli puolet työskentelee Keski-Suomessa

– myös alumnien perustamista yrityksistä yli puolet toimii Keski-Suomessa

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta selvitti vuosina 1998–2016 tutkinnon suorittaneiden tämänhetkiset työtehtävät. Alumnit ovat suorittaneet yhteensä 2 640 maisterin tutkintoa ja 301 tohtorin tutkintoa.

Väestörekisterikeskuksesta saatiin 2 903 maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneen osoitetiedot, joiden perusteella selvitettiin alumnien jakautuminen maakunnittain. Eniten alumneja asuu Keski-Suomessa 50,1 % (1 455). Toiseksi eniten alumneja asuu Uudellamaalla 25,9 % (753). Pirkanmaalla 7,4 % (214), Satakunnassa 4,1 % (120) ja Pohjois-Savossa 2,4 % (70) alumneista.

LinkedInistä löytyi 1 828 alumnin tiedot. Heidän työllisyysasteensa oli lähes 99 % ja he työskentelevät 759:n eri työnantajan palveluksessa. Työnantajista 674 on yrityksiä ja 85 julkisia tahoja (kunnat, valtion laitokset, oppilaitokset). Alumnien suurimmat työnantajat olivat Jyväskylän yliopisto (163 henkilöä), Tieto Oyj (98), Qvantel Oy (42), Digia Oyj (38), Kela (38), Solteq Oyj (38), Accenture (33), Landis+Gyr (30), TeliaSonera (27) ja Soikea Solutions Oy (20).

Eri ammattinimikkeitä alumneilla oli selvityksen mukaan lähes 500. Yleisin ammattitehtävä oli ohjelmointi. Ohjelmointitehtävissä olevilla oli useita erilaisia ammattinimikkeitä, kuten ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmistokehittäjä sekä vastaavat englanninkieliset nimikkeet software designer ja software developer. Seuraavaksi yleisimpiä ovat projektipäällikön ja erilaisten IT-alan konsulttien ammattitehtävät.

Selvityksessä mukana olleista 1 828 alumnista 118 (6,4 %) oli oman LinkedInin ilmoituksensa mukaan yrittäjiä, yrityksen perustajia tai osakkaita yrityksessä. Alumniyrittäjät toimivat 105:ssä eri yrityksessä. Yrittäjistä vain viisi (4,2 %) oli naisia ja 113 (95,7 %) miestä. Näistä haastateltiin puhelimitse 71 yrittäjää. Alumnien yritykset olivat pääosin pieniä yrityksiä. Yrittäjien joukossa oli myös sarjayrittäjiä, jotka työllistävät kymmeniä työntekijöitä useissa eri yrityksissä.

– Alumneistamme yli puolet on sijoittunut Keski-Suomeen ja yli puolet alumnien perustamista yrityksistä toimii Keski-Suomessa. Tällä hetkellä IT-tiedekunnassa opiskelee lähes 3 000 opiskelijaa. Jos trendi jatkuu samana, tarkoittaa se yli 1 500 työntekijän resursseja alueen yrityksille. Tällä tulee olemaan merkittävä alueellinen vaikuttavuus Keski-Suomeen, iloitsee dekaani Pekka Neittaanmäki.

Lisätietoja:

Dekaani Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Aika: 17.11.2017 klo 9.00–14.30
Paikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5A, Helsinki

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden viime vuosina nopeasti kasvanut määrä haastaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän. Maahanmuuttajien nopea integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kaikkien etu. Aikuiskoulutuksella ja vapaalla sivistystyöllä voi olla merkittävä rooli kotoutumisessa.

Minkälaisia esimerkkejä Euroopasta löytyy maahanmuuttajien aikuiskoulutukseen osallistumisen lisäämiseksi? Miten hyvät käytännöt saadaan käyttöön Suomessa? Kansanvalistusseura järjestää loppuvuodesta kansainvälisen konferenssin, jossa esitellään hyviä käytäntöjä Euroopasta maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen sujuvoittamiseksi. Konferenssissa päättäjät, viranomaiset ja kansalaisjärjestöjen edustajat pääsevät tutustumaan esimerkkeihin ja ottamaan niitä käytännön kokeiluun. 

Konferenssi ”Diversity in Adult Education” järjestetään 17. marraskuuta klo 9–14.30 Helsingissä (Paasitorni, Paasivuorenkatu 5). Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin.

Konferenssi on osa Euroopan komission rahoittamaa implOED – Implementing Outreach, Empowerment, Diversity -hanketta. 

Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi

IBM:n pohjoismaisen yhteiskuntasuhteiden johtaja Maarit Palo totesi Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan 50-vuotisjuhlagaalassa 19.6.2017 pitämässään puheessaan seuraavaa:

Nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja työn sisältö, digitaalisuus ja kognitiiviset teknologiat vaativat uutta osaamista. Tulevaisuuden osaajien on oman erikoisalansa lisäksi hallittava työelämässä tarvittavia taitoja yhä laaja-alaisemmin. Tulevaisuuden yliopistotkin tarvitsevat horisontaalista osaamista; kykyä sopeutua muutoksiin, ymmärtää useita osaamisalueita oman tiedehaaran ulkopuolelta ja erityisesti hyödyntää niitä monitieteellisesti. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä asiakkaista, kumppaneista, muuttuvista liiketoimintaympäristöistä, uudenlaista yhteistyötä ekosysteemien ja yritysten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tämä edellyttää rohkeaa, jatkuvaa uudistumista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista, joustavuutta sekä aitoa halua ja innostusta tehdä yhdessä. Innovatiivisen ekosysteemin syntyminen onnistuu näin.  

Jyväskylän yliopisto on kansallisesti tulevaisuuteen katsovan korkeakoulutuksen eturintamassa.  Jyväskylän yliopisto tekee paljon töitä uudistuksen, tulevaisuuteen luotaavan koulutuksen sekä uusien taitojen ja osaamisen mahdollistamiseksi Suomessa. Jyväskylän yliopisto kurottaa aktiivisesti ekosysteemeihin sekä on avoin yhteistyölle ja uudelle osaamiselle. Tällainen toiminta avaa uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön kehityksen kärjessä kaikilla tasoilla. 

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on IBM:lle merkittävä yhteistyökumppani. Meille IBM:ssä osaamisen jakaminen on yhtä tärkeää kuin teknologian kehitys. Haluamme aktiivisesti edesauttaa, että Suomen kansallinen osaaminen vastaa tulevaisuuden tarpeita ja tätä kautta kilpailukykymme uusilla alueilla on vahva. Ekosysteemit, asiakkaamme ja me itse tarvitsemme koko ajan uusien taitojen osaajia. Suomen kilpailukyky edellyttää sitä. 

Lisätietoja:

Maarit Palo, 040 5544 601, maarit.palo@fi.ibm.com

Johtaja / Executive, Government Affairs, Corporate Social Responsibility, IBM Finland, University Relations, IBM Nordic

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta jakaa 50-vuotisjuhlagaalassaan 19.6.2017 tiedekunnan ansiomitaleita neljälle tutkijalle ja yritysmaailman edustajalle merkittävästä toiminnasta tiedekunnan hyväksi ja ansioista IT-alan edistämisessä.

Jukka Valkonen, diplomi-insinööri, mitali ICT-klubin ja IT-tiedekunnan yritysyhteistyön ansiokkaasta vetämisestä.

Jukka Valkosella on pitkä ja monipuolinen työura Valmet- ja Tieto-konsernien eri yksiköissä. Lisäksi Valkonen on osallistunut aktiivisesti erilaiseen vapaaehtoistoimintaan, mm. lisäämällä yritysmaailman ja akateemisen maailman vuorovaikutusta. Valkonen on ollut aktiivisesti mukana Kasvu Open -ohjelmassa sparraamassa kasvuyrityksiä. Hän toimii myös ICT-klubin kokoonkutsujana ja jäsenenä Kauppakamarin digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnassa.

Heikki Lyytinen, kehitysneuropsykologian professori ja UNESCO professori, mitali innovatiivisen oppimispelin kehittämisestä.

Heikki Lyytinen on tehnyt uraauurtavaa työtä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseksi lasten lukemaanoppimisen ja matematiikan oppimisen edistämiseksi. Lyytinen on toiminut sekä Jyväskylän että Helsingin yliopiston dosenttina ja johtanut Suomen Akatemian Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikköä.

Juha Kinnunen, professori, johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, mitali monipuolisesta yhteistyöstä tietotekniikan hyödyntämisessä terveydenhuollossa.

Juha Kinnunen on toiminut terveyshallintotieteen professorina Itä-Suomen yliopistossa. Nykyisessä työssään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana hänellä on keskeinen rooli uuden digitaalisen sote-järjestelmän kehittämisessä Suomeen. Uusi Keski-Suomen sairaala Nova on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. KSSHP:n kehittämisessä Kinnunen on tukeutunut laajasti uusimman tutkimustiedon hyödyntämiseen.

Maarit Palo, johtaja, IBM Finland, mitali monipuolisesta yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä kognitiivisen tietojenkäsittelyn edistämisestä ja soveltamisesta terveydenhuollossa.

Maarit Palolla on ollut keskeinen rooli uuden sukupolven tekoälypohjaisten teknologioiden koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä Suomessa. Palo on aktiivisella toiminnallaan tuonut esille sekä julkiselle taholle että yrityksille uusien IT-teknologioiden mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvylle. Systemaattisen työskentelyn tuloksena on saavutettu merkittäviä tuloksia ja Suomesta on tulossa yksi tekoälyn laaja-alaisen hyödyntämisen kärkimaita maailmassa.

Lisätietoja:

Dekaani Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki@jyu.fi

Filosofisen niin & näin -lehden kesänumerossa pohditaan mielenfilosofian uusia tuulia, perehdytään puheen tekoluonteeseen sekä ruoditaan journalismin nykytilaa.

Numeron avaavassa haastattelussa kirjailija Siri Hustvedt puhuu mielen ja ruumiin kahtiajaon ongelmista, neurotieteistä, intersubjektiivisuudesta ja taiteen kokemisesta. Psykologi Robert Epstein kertoo käännöstekstissä, miksi aivot eivät ole tietokone, ja Renne Pesonen puolestaan selvittää, mitä tietokonemetaforalla oikein tarkoitetaan. Mielen ruumiillisuutta tarkastellaan myös enaktiivisesta näkökulmasta, jonka mukaan mieli syntyy maailmassa toimimalla. Lisäksi syvennytään kaunokirjallisuuden tapoihin ymmärtää ja kuvata mieltä.

Kielifilosofi J. L. Austinin puhetekoteoriaa ja sen sovelluksia eritellään numeron toisessa teemassa. Teemajohdannossa Risto Koskensilta opastaa Austinin ajatteluun. Artikkeleissa ja katsauksissa pohditaan kielifilosofian, keskustelunanalyysin, sukupuolentutkimuksen, oikeustieteen ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista, miten sanoilla tehdään asioita ja luodaan todellisuutta.

Tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen ja tieteen popularisoinnin kysymyksiä ruoditaan läpi numeron. Frank Martela ja Sanna Tirkkonen keskustelevat tutkijan tehtävästä yksilöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Reima Välimäki pohtii kolumnissaan, mikä rooli keskiajantutkijalla voi olla nykymaailman hahmottamisessa. Julkinen viestintä -teemapaketissa arvioidaan joukko viime vuosina julkaistuja teoksia. Jarkko S. Tuusvuori ruotii Yle-kohua ja kriittisen julkisen keskustelun tarvetta yhteiskunnassa.

Yhdysvaltojen nykytilanne puhuttaa niin ikään pitkin lehteä. Siri Hustvedt pureutuu haastattelussa Donald Trumpin valtaannousuun ja politiikan tekemiseen tunteilla. Juha Vuori analysoi turvallisuuteen ja uhkien luomiseen keskittyvää puhetta austinilaisen puhetekoteorian valossa. Ajankohtaispalstan haastattelussa Julian Honkasalo kysyy, kuka kelpaa kansalaiseksi, ja avaa sukupuolen moninaisuuden ja lisääntymisen kontrolloinnin merkityksiä.

Numeron taiteilijat ovat dokumentaarisen ja lavastetun valokuvan rajapinnoilla työskentelevät Aino Aksenja ja Ville Lenkkeri. Aksenjan sarjassa Death, Divorce and Detroit liikutaan Detroitin maisemissa. Lenkkeri puolestaan tallentaa entisen kotikaupunkinsa Mäntän elämää isä-aiheisessa sarjassa Pikkukaupungin sairaskertomus.

Sisällysluetteloon ja verkossa luettaviin teksteihin pääsee tutustumaan lehden verkkosivuilla: netn.fi/lehti/niin-nain-217

Yhteydenotot

 Anna Ovaska, päätoimittaja, anna.ovaska[at]gmail.com, 040 5695 052
Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi[at]gmail.com, 040 721 4891

Mitä sä rageet? #tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten Keskus) on Anne-Mari Jääskisen kirja tunnetaidoista. Se avaa etenkin nuorten ja varhaisnuorten tunteiden maailmaa ja osoittaa, kuinka tärkeää on oppia ymmärtämään omia ja toisten tunteita. Tekijän mukaan patoutuneet tunnelastit purkautuvat usein juuri lomalla.

”Loma ovella, odotukset korkealla ja jo ensimmäisinä päivinä useammalta perheen jäseneltä palaa pinna.” Tämä on Jääskisen mukaan hyvin tyypillinen loman aloituksen kuvio perheissä. Perheen tunnetaidot – niin nuorten kuin heidän vanhempiensa – ovat koetuksella. Syntyy konflikteja ja lomaraivoa.

"Hektisessä arjessa ei aina ole tilaa puhua koetuista tunteista, saati käsitellä niitä yhdessä. Osa tunteiden tuntemisestakin on hukkunut kiireeseen. Alas painetut tunteet alkavat lomalla nousta kuuluville”, tunnetaitokouluttaja ja taideterapiaohjaaja Anne-Mari Jääskinen sanoo. ”Jos vielä aikuisilta ovat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja parisuhdeaika jääneet pitkään miinukselle, paineet ovat kovat.”

Kirja sisältää selkeää perustietoa tunteiden dynamiikasta ja tunnetaidoista, kehon ja mielen harjoituksia sekä luovia tehtäviä nuoren itsensä kokeiltavaksi. Sanna Pelliccionin kuvitus havainnollistaa, syventää ja laajentaa tunneteemaa.

Anne-Mari Jääskinen – Sanna Pelliccioni (kuvitus): Mitä sä rageet? #tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus 2017. 207 s. Kl N14.61. ISBN 9789522886309. Ovh. 24,94.

Anne-Mari Jääskinen on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja sekä taideterapiaohjaaja. Hän on kehittänyt ammattilaisille tarkoitetun Lasten Tunnetaito-ohjaaja -koulutuksen.Tunne- ja taideterapiatyötä hän tekee niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa.

Lisätietoja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste, 040 5534757, marja-liisa.saraste@lastenkeskus.fi tai Anne-Mari Jääskinen, 0414350000, anne-mari@tunnejataida.fi (www.tunnejataida.fi)

Arvostelukappaleet: Minna Vatja, minna.vatja@lastenkeskus.fi

#Mitäsärageet #lomaraivo #tunnetaidot

https://www.youtube.com/watch?v=19dXkqTKLeg&feature=youtu.be

www.tunnejataida.fi

Onko sinulla tarkka näkö? Miten hyvä olet havaitsemaan ja painamaan mieleesi tuntomerkkejä? Heurekan kävijöiden tunnistustaitoja testataan Silminnäkijä-kokeessa tiedepuisto Galileissa 5.–29.7.

Heinäkuun aikana Heurekassa on mahdollista osallistua kansainvälisesti merkittävän tutkimuksen tekemiseen eläytymällä silminnäkijän rooliin. Kokeessa testataan, miten kaukaa on mahdollista tehdä luotettavia silminnäkijähavaintoja. Testissä kävijät pääsevät kokeilemaan omaa havainnointikykyään tunnistamalla ja analysoimalla koehenkilöitä livetilanteessa eri etäisyyksiltä. Testissä tehdään samankaltainen digitaalinen kuvantunnistus, mitä poliisi käyttää epäiltyjen tunnistamisessa.

Silminnäkijä on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Åbo Akademin tutkimusta, jossa pyritään selvittämään luotettavan silminnäkijätunnistuksen maksimietäisyys. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että etäisyyden kasvaessa tunnistustarkkuus huononee, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty. Heurekassa tehtävästä tutkimuksesta saatavien tulosten pohjalta pyritään määrittämään silminnäkijätunnistuksen etäisyyden raja-arvot, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman.

Silminnäkijähavainnolla on edelleen merkittävä rooli oikeusprosesseissa, vaikka tiedetään, että väärät tunnistamiset ovat johtaneet jopa syyttömien kuolemantuomioihin. Modernien DNA-analyysien kehittyminen on paljastanut, että valtaosa vääristä tuomioista perustuu ainakin osittain silminnäkijöiden tekemiin virheellisiin tunnistuksiin. Vuonna 1992 perustetun Innocence Projectin avulla 349 ihmistä on tähän mennessä vapautettu syytteestä Yhdysvalloissa uusien DNA-tutkimusmenetelmien ansiosta. 247 henkilön kohdalla (71 %) väärä tuomio perustui ainakin osittain silminnäkijän tekemään virheelliseen tunnistukseen.

Silminnäkijähavainnoista tehtävä tutkimus pyrkii määrittämään rajat sille, millaisissa olosuhteissa tunnistus on luotettava. Heinäkuussa Heurekassa tehtävä tutkimus keskittyy silminnäkijähavainnon maksimietäisyyden määrittämiseen. Aiemmin sama tutkimusryhmä on perehtynyt siihen, millaisissa valaistusolosuhteissa luotettava silminnäkijähavainto on mahdollinen.

Silminnäkijä-testiin pääsee osallistumaan Heurekan tiedepuisto Galileissa ma-la 5.–29.7. pääsylipun hinnalla. Testi sopii kaikenikäisille.

Lue lisää Silminnäkijästä täältä: https://www.heureka.fi/event/silminnakija/

Lisätiedot:
Annina Pikkumäki, tapahtumavastaava, puh. 040 575 5776, annina.pikkumaki@heureka.fi

Entinen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo on kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin tuore lähettiläs.

Pekka Hyysalo tukee järjestön lapsi- ja nuorisotyötä, jossa erittäin vaikeista lähtökohdista ponnistavia nuoria ohjataan koulunkäynnissä, elämäntaidoissa ja ammattiopinnoissa. Suomen World Visionilla on nuorisotyöllisyysprojekteja muun muassa Keniassa, Ugandassa, Ruandassa ja Irakissa.

- Haluan välittää kehitysmaiden nuorille toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Olen innostunut tästä tehtävästä ja kiitollinen siitä, että saan olla mukana Suomen World Visionin työssä, Hyysalo sanoo.

Pekka Hyysalo oli vasta 19-vuotias loukkaantuessaan vakavasti hiihtokuvauksissa. Alkoi taistelu takaisin elämään. Kuusi kuukautta onnettomuuden jälkeen Hyysalo pystyi ottamaan ensimmäisiä askeleita. Yhdentoista kuukauden jälkeen hän palasi suksille.

- Kuntoutus on yhä kesken. Se on ykkösasia, jonka ympärille rakennan kaiken muun, Hyysalo toteaa.

Tuore lähettiläs lähtee myös tutustumaan järjestön työhön. Matkan aikana hän tapaa paikallisia nuoria.

- On mahtavaa päästä näkemään, millaista tukea nuoret saavat Suomen World Visionin avustuksella.

Evento Awards valitsi Pekka Hyysalon vuoden puhujaksi 2016. Hän kiertää ympäri Suomea – ja myös maailmalla – kertomassa selviytymistarinaansa. Hyysalon 2013 perustama FightBack tsemppaa kaikkia haasteellisissa elämäntilanteissa olevia kohti parempaa elämää.

Suomen World Visionin lähettiläitä ovat myös taiteilija Paola Suhonen, yrittäjä ja synnytysvalmentaja Piritta Hagman, stand up -koomikko Sami Hedberg, näyttelijä Risto Kaskilahti, huippukokki Tomi Björck, rap-artisti Signmark, psykoterapeutti Maaret Kallio, yrittäjä Wilson Kirwa sekä poptähti Robin.

Pekka Hyysalo haastaa kaikki lähettiläät ja koko Suomen mukaan juoksemaan tai kävelemään Turkuun FightBack Run -hyväntekeväisyystapahtumaan lauantaina 2.9.2017. (fightbackrun.fi)

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tiina Usvajoki, tiedottaja, tiina.usvajoki@worldvision.fi,+358407677827

Sari Kanti-Paul, sari@fightback.fi, www.fightback.fi, +358505386243

Perjantaina 30.6. klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

KTL Tiina Martelius-Lounialan johtamisen väitöskirjan ”Siinä pitää olla vähä teflonii. Tunnekokemuksia johtajana irtisanomistilanteessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Ropo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Tiina Martelius-Louniala tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan johtajien tunnekokemuksia irtisanojana. Tutkimuksen mukaan tunteet auttavat johtajaa selviytymään omasta tehtävästään ja edesauttavat johtajan selviämistä haastavassa irtisanomistilanteessa.

– Merkittävää irtisanottavan kannalta on se, miten taitava johtaja on kertomaan irtisanomisesta ja kohtamaan irtisanotun tunteet, Martelius-Louniala kertoo.

Johtajan tunnekyvykkyydellä on tärkeä rooli irtisanomistilanteessa. Tunnekyvykkyydellä tarkoitetaan johtajan taitoa ilmaista tunnepitoisia viestejä toiselle osapuolelle. Myös tunnetyö ja tunneäly sekä johtajan kyky säädellä omia tunteitaan liittyvät tunnekyvykkyyteen.

– Tunnekyvykkyys on oleellista menestyksekkäässä johtajuudessa. Tunnekyvykkäitä johtajia kuvataankin usein karismaattisiksi ja hyviksi johtajiksi.

Tunnekyvykkyys on huomioitava jo rekrytointivaiheessa

Tunnekyvykkyyden edellytykset asettavat johtajien rekrytointivaatimukset merkittävään asemaan. Johtajaa rekrytoivien tulisi kyetä tunnistamaan ja arvioimaan tunnekyvykkyyteen liittyviä erityistaitoja.

– Tunnekyvykkyyteen liittyvien taitojen lisäksi esimiestehtävään hakevan täytyy kyetä kuvaamaan tunteisiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamistaan, Martelius-Louniala toteaa.

Tulevaisuudessa irtisanomisia hoitavat johtajat tarvitsevat koulutusta tunnekyvykkyyden jatkuvaan kehittämiseen.

– Tietoa siitä, että johtajan tunnekokemuksilla on merkitystä itse työn tekemisessä, tulisi hyödyntää laajemmin niin johtamiskoulutuksissa, arvokeskusteluissa kuin johtajuuden eri prosesseissa.

Martelius-Lounialan mukaan myös sosiaalisen tuen merkitys johtajuudessa tulisi ottaa huomioon jo johtajuuskoulutusvaiheessa.

– Johtajat tarvitsevat mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan. Sosiaalista tukea tarvitaan erityisesti omalta esimieheltä ja kollegoilta.

Kokeneet johtajat näkevät tunteiden tärkeyden

Johtajat, joilla on paljon kokemusta irtisanomistilanteista, arvostavat tunteiden merkitystä enemmän kuin vähemmän kokeneet kollegansa. Vankka kokemus auttaa johtajaa ymmärtämään kokonaistilanteen ja myötäelämään alaisen tunnereaktiot.

– Kokemus tukee esimerkiksi tunnekyvykkyyden kehittymistä. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mentoroinnin tärkeydestä puhuttaessa, Martelius-Louniala painottaa.

Lisätietoja:

Tiina Martelius-Louniala, 040 5797668, tiina.martelius-louniala@jamk.fi

Viestintäharjoittelija Anni laine, 050 4965 141, anni.l.k.laine@jyu.fi

Kuva: Pekka Louniala

Tiina Martelius-Louniala on valmistunut Tampereen Klassillisesta lukiosta vuonna 1982. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan johtaminen ja lisensiaatiksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Tällä hetkellä Martelius-Louniala työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehityspäällikkönä. Tähän tehtävään hän tuli kymmenen vuotta sitten Nordeasta, missä hän oli työskennellyt lähes kaksikymmentä vuotta.

Tutkimusta on tukenut Jyväskylän ammattikorkeakoulu mahdollistamalla Martelius-Lounialalle kahden kuukauden tuetun opintovapaan.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in Business and Economics, numerona 177, s. 198, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7060-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7059-8 (nid.), ISSN 1457-1986.  Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7060-4

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetus on monien haasteiden mutta myös mahdollisuuksien edessä: Tiukentuvat taloudelliset resurssit ovat pakottaneet vähentämään lähiopetusta ja kielivalikoimaa. Toisaalta digitalisaatio on mahdollistanut uusia pedagogisia ratkaisuja ja toimintatapoja, joustavoittanut opetusta sekä haastanut kielten ja viestinnän opettajia yhteistyöhön ja innovatiivisiin, kokeileviin ratkaisuihin.

Helsingissä järjestettiin marraskuussa 2016 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät. Päivien aiheina olivat pohjoismainen yhteistyö, opetuksen kehittäminen ja digitalisaatio sekä opettajan työnkuvan moninaisuus.

Tapahtuman annista on ilmestynyt artikkelikokoelma Yhteistyötä, kehittämistä ja kokeilua ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksessa (Diak Puheenvuoro 7/2017).

– Julkaisun artikkelit kertovat kielten ja viestinnän opettajien ratkaisuista kielitietoisten ammattilaisten kasvattamiseksi, ja niistä saa käytännön vinkkejä omaan opetustyöhön. Olennaista on kysymys siitä, miten opetetaan, kertoo yksi julkaisun toimittajista, Diakin suomen kielen ja viestinnän lehtori Hanna Hovila.

Artikkelit käsittelevät kielten ja viestinnän opetusta, pedagogisia ratkaisuja ja kokeiluja, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimuksellista näkökulmaa. Aiheina ovat mm. digitalisaatio, kulttuurienvälinen viestintä sekä opettajien välisen tiimityön merkitys opetuksessa ja sen kehittämisessä.

Diakissa ja Arcadassa 10.–11.11. järjestettyjen neuvottelupäivien pääpuhujana oli professori Minna-Riitta Luukka, joka puhui monilukutaidosta tulevaisuuden ammattilaisen työvälineenä.

PDF-julkaisu on vapaasti luettavissa Theseuksessa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-287-5.

Yhteystiedot:

Hanna Hovila
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Diakonia-ammattikorkeakoulu
hanna.hovila@diak.fi
0400 910 660

Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen tulee lisätä kulttuurisensitiivistä opetusta, jotta hoitohenkilökunta voi ymmärtää paremmin potilasta ja hänen tarpeitaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa toteutettu Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella -koulutus on osa hanketta, joka vastaa työelämän tarpeisiin, vahvistaa ammattilaisten saamen kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä lisää saamelaisväestön osallisuutta.

Diakonisen hoitotyön osaamiselle on tilausta harvaanasutuilla saamelaisalueilla. Kuva: Tiina Ervelius

Diakin koulutus on vastaus Lapin ELY-keskuksen vuoden 2012 barometriin, jonka mukaan sairaanhoitajien tarve on runsasta erityisesti harvaan asutulla saamelaisalueella. Ivalossa vuonna 2015 aloittanut sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö -koulutus tarjoaa ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan sekä seurakunnan työvoimapulaan tuomalla koulutuksen sinne, missä sitä tarvitaan.

Sairaanhoitaja-diakonissan koulutus on osa Diakin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hanketta, joka pyrkii parantamaan alueen yhteisöllisyyttä. Koulutus noudattaa Diakin opintosuunnitelmaa, mutta Saamelaisalueen koulutuskeskus on mukana tuomalla saamen kielen ja kulttuurin opintoja osaksi tutkintoa.

Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat koulutuksesta saamelaisalueen hoitotyöhön vuonna 2018, mutta opintojen aikana on tehty jo laajasti työelämäyhteistyötä.

Kulttuurisensitiivinen opetus vahvistaa ammattilaisten taitoja

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämät saamen kielen ja kulttuurin opinnot ovat keskeinen osa koulutusta. Opinnot auttavat vahvistamaan ammattilaisten saamen kielen ja kulttuurin osaamista, ja antavat sosiaali- ja terveyshuollossa tai seurakunnassa työskentelevälle ammattilaisille kattavat valmiudet toimia saamelaisalueella.

Opinnot sisältävät mm. saamen kielen perusteiden opiskelua, saamelaisten perinteiden ja tapojen, kuten kolttasaamelaisten perinteisiin ja ortodoksiuskontoon tutustumista, poronhoitotyöhön sekä hoitotyön haasteisiin perehtymistä harvaan asutulla alueella.

– Koulutus voi parhaimmillaan rakentaa siltaa kulttuurien välille, kun opiskelija ymmärtää toisessa kulttuurissa elävän ihmisen maailmankatsomusta. Lisäksi terveydenhoito toimii paremmin, ja potilaat saavat laadukkaampaa palvelua, sanoo koulutuksesta vastaava projektipäällikkö Tiina Ervelius Diakista.

Yhteisöllisyyden lisääntyminen saamelaisalueella

Opiskelijoiden opinnäytetyöt integroituvat myös osaksi Pohjois-Suomen kuntien kehittämistoimintaa. Esimerkiksi koulutuksessa opiskelevat Piia Junttila ja Jenni Sukuvaara toteuttavat opinnäytetyönään opetusvideoita, jotka sisältävät ohjeita monikulttuuriseen kohtaamiseen sosiaalialalla.

– Koulutus vahvistaa monia työelämätaitoja, sillä saamelaisväestöä on helpompi kohdata, kun heidän tapojaan ja perinteitään ymmärtää paremmin, kertoo koulutuksessa opiskeleva Piia Junttila.

Diak ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat onnistuneet lisäämään yhteisöllisyyttä saamelaisalueella. Kaikille avoimet seminaarit, kuten Terveys arktisen diakonian haasteena, ovat keränneet runsaasti osallistujia. Lisäksi Inarin seurakunnan kanssa järjestettävät säännölliset yhteisötyöpajat ovat lisänneet vuorovaikutusta yhteisön sisällä.

Diakin ja Saamelaisalueen kulttuurikeskuksen järjestämässä koulutuksessa sekä hankkeessa ovat mukana: Saamelaiskäräjät, SàmiSoster, Inarin seurakunta, Oulun hiippakunta, Suomen evankelisluterilainen kirkkohallitus sekä Giellagas-instituutti. Euroopan sosiaalirahaston varoin toteutettavaa hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskus.

Kuvat linkeissä korkearesoluutioisena. Kuvatekstit: 

KUVA 1. Diakonisen hoitotyön osaamiselle on tilausta harvaanasutuilla saamelaisalueilla.

KUVA 2: Opintoihin on liitetty mm. saamen kielen perusteiden opiskelua sekä saamelaisten perinteisiin ja poronhoitotyöhön tutustumista. 

Kuvat: Tiina Ervelius

Yhteystiedot:

Tiina Ervelius

Projektipäällikkö

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

puh. 040 509 1839

tiina.ervelius@diak.fi

Mediatiedote / Kutsu

Kittilän Levillä järjestetään elo-syyskuun taitteessa Suomen Green Care –päivät ja Pohjoisen viherpäivät. Ensimmäistä kertaa yhdessä.

Eri elinkeinojen yhteisissä rajapinnoissa syntyy uutta osaamista, toimintaa ja palveluita. Ohjelma onkin suunniteltu niin, että matkailun, sosiaali- ja terveysalan ja luonto- ja viherympäristön toimijoiden olisi mahdollisimman luontevaa yhdessä astua tavanomaisen yläpuolelle. Seminaarissa tutustutaan Green Care-, matkailu- ja viheralan uusimpiin tuuliin ja tuloksiin Suomessa ja Ruotsissa.

Seminaarissa kuullaan muunmuassa miten metsät, pihat, puutarhat ja eläimet toimivat ihmisen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukena ja matkailuympäristöinä ja -ympäristöissä. Luonnon vaikutus matkailijan ostopäätöksiin, moniaistillisuus ja monimuotoisuus viherrakentamisessa ja palvelupaketointi hyvinvointimatkailussa ovat seminaarin teemoina niin ikään. Yrittäjä Päivikki Palosaari kertoo elämyskohteen rakentamisesta ja Program Manager Kiti Häkkinen (Visit Finland) kertoo, miten Suomesta tehdään hyvinvointimatkailun kärkimaata.  

Yrittäjillä ja muilla organisaatioilla on mahdollista tehdä myös omaa toimintaansa näkyväksi ja koettavaksi seminaaritorin esittelypisteillä tai järjestämällä teemallisen kokouksen tai työpajan.

Levi Goes Green –tapahtuma järjestetään Levin Hullu Poro -areenalla 30.8. - 1.9.2017.

Tapahtuman järjestää Lapin AMK yhdessä Luontoa elämään! -hankkeen, Voimametsistä viherkattoihin -hankkeen, Green Care Finland ry:n, Green Care -koordinaatiohankkeen, Viherympäristöliiton,
Metsähallituksen,  Kittilän kunnan Kideve elinkeinopalveluiden ja Levin Matkailu Oy:n kanssa.

Tapahtumaa tukee Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätiedot ja tiedustelut:

Tapahtuman verkkosivu: www.lapinamk.fi/levigoesgreen.

Projektipäällikkö Sanna Vinblad, etunimi.sukunimi@lapinamk.fi. puh. 040 701 2238

Green Care artikkelivinkkejä

• Luonnosta voimaa ja osallisuutta / Jääskeläinen & Tolvanen
• Luonnon aineettomista arvoista hyvinvointia / Vinblad
• Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta / Sipola
• Luonnonvarojen älykäs käyttö / Saari
• Mikä vaikuttaa koulutusmallin esteettömyyteen? / Sipola

Lapin AMKin Green Care -aiheisia julkaisuja

• Opas yksilökeskeiseen luontotoiminnan suunnitteluun - Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen -teemajulkaisu 2/3
• Luontoon tukeutuvaa kuntoutustoimintaa Ruotsissa - Matkaraportti Luontoa elämään! -hankkeen opintomatkalta Länsi-Göötanmaalle ja Hallandiin
• Osallisuutta vahvistavan, luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli - Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen -teemajulkaisu 1/3

Jyväskylän yliopiston Kielikampus aloittaa syksyllä 2017 Varhaista kielenoppimista kaikkialla – miksi ja miten -täydennyskoulutuksen opettajille. Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle 67 000 euron rahoituksen. Rahoitus on osa valtion kärkihanketta, joka tukee kielenoppimisen varhentamista. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun.

Kielikampuksen toimijoista mukana ovat kieli- ja viestintätieteiden laitoksen kieliaineet, kielikeskus, soveltavan kielentutkimuksen keskus (Kieliverkosto) ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikka. Kouluttajat tulevat Kielikampukselta ja koulutus jalkautuu Jyväskylän lisäksi ympäri Suomen kuudelle paikkakunnalle.

Koulutus jatkaa Kielikampuksen työtä uudenlaisten kielikäsitysten ja kielenoppimisen ajatusten parissa. Kielet eivät ole omissa lokeroissaan vaan kielet ja kielelliset ilmiöt ovat rinnakkaisia ja lomittaisia, ja monikielisyys on kaikkien meidän arkipäiväämme. Kieli ja sen oppiminen eivät ole kirjassa, vaan ihmisten jokapäiväisessä toiminnassa ja kielen käytössä.

Kielenoppimisen varhentamista tukemalla kasvatetaan kielitietoisia ja sitä kautta kielitaitoisia oppijoita, ja Kielikampuksen uusi täydennyskoulutus tuo tähän vaativaan tehtävään opettajille eväitä.

Lisätietoja:

Dosentti Katja Mäntylä
040 805 3214
katja.mantyla@jyu.fi

Yliopistonopettaja Jaana Toomar
040 805 3229
jaana.toomar@jyu.fi

Professori Hannele Dufva
040 805 3181
hannele.t.m.dufva@jyu.fi

Tietokirjallisuusfestivaali TIETOKIRJA.FI järjestetään 30.-31.8. Tieteiden talolla Helsingissä. Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on ”Ajassa”.  Esityksissä pohditaan mm. tämän päivän huono-osaisuutta, poliittista keskustelukulttuuria, informaatiosotaa sekä Yhdysvaltain nykytilannetta. Tapahtuma pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin, oli kyse sitten sotahistoriasta, sananvapaudesta tai siivouksesta.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, ja mukana on tänä vuonna yli sata esiintyjää eri aloilta. Kahden päivän aikana lavalle nousevat esimerkiksi Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Pirjo Hiidenmaa, Heikki Hiilamo, Koko Hubara, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Tiina Raevaara, Juho Saari, Erkki Tuomioja, Matias Turkkila ja Katariina Vuori.

”Pyrimme esittelemään päivänpolttavia puheenaiheita ja laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää ”, sanoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot ”Elämäni tietokirjat” ja ”Miten minusta tuli tietokirjailija” saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa. Viikko alkaa rakkausaiheisella TIETOKIRJA.FI-etkoilla maanantaina 28.8. Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tiistaina 29.8. keskustellaan syksyn elämäkerta- ja muistelmatarjonnasta Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla. Perjantaina 1.9. voi osallistua tietokirjalliseen pubivisaan Marian Helmessä. Lauantaina 2.9. esitellään lasten ja nuorten tietokirjoja Rikhardinkadun kirjastossa. Sunnuntaina 3. syyskuuta vietetään Lue tietokirjaa! -päivää.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi.
Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Lisätiedot:

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa avustuksia opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin. Hämeen ammattikorkeakoulu menestyi haussa hyvin.

Suomalaista koulutusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen. Opettajankoulutuksen kehittäminen on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistamisen keskeisimpiä työkaluja.

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoima OPEKE-hanke sai 2,2 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeessa ovat mukana kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut. Hankkeen sisältöinä ovat ammatillisen opettajankoulutuksen valintaprosessin, ohjauksen ja työelämäyhteyksien uudistaminen, opetusharjoittelun ja sen ohjauksen kehittäminen (OPEKE-pilotit), opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittämismallien luominen sekä opettajankouluttajien osaamisen varmistaminen. OPEKE-hanke alkaa syksyllä ja se on kestoltaan kolmivuotinen.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja sen yhteydessä toimiva Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö ovat lisäksi mukana neljässä muussa rahoitusta saaneessa hankkeessa, joita koordinoivat Jyväskylän ja Turun yliopistot, Taideyliopisto sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu rahoitus on 2,6 miljoonaa euroa.

Lisätietoa OKM:n korkeakoulujen kehittämishankkeiden avustuksista.

Lisätiedot:

tutkimusyksikön johtaja Martti Majuri, p. 040 587 9883
täydennyskoulutuspäällikkö Esa Inget, p. 040 587 9886

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@hamk.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Miikka Lönnqvist. Lönnqvist on toiminut mm. Sosialidemokraattisten Nuorten pääsihteerinä, Nuorten Kotkien Keskusliiton vs. toiminnanjohtajana sekä Hollolan kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä.

SAMOKissa toiminnanjohtajan pääasiallisiin tehtäviin kuuluu toimia esihenkilönä SAMOKin seitsemälle työntekijälle sekä vastata liiton taloudesta ja hallinnosta.

“Miikka vakuutti meidät erityisesti hallinnon osaamisellaan, mutta myös ymmärryksellään yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja valtakunnallisen järjestön toiminnasta”, puheenjohtaja Anni Koivisto kertoo. “Odotamme innolla Miikkan liittymistä joukkoomme!”

“On huikean hienoa päästä tekemään töitä ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolesta yhdessä SAMOKin huippuosaavan ja asiantuntevan joukkueen kanssa”, hehkuttaa vastavalittu toiminnanjohtaja. “Suomalainen koulutuspolitiikka ja opiskelijat tarvitsevat juuri nyt vahvaa edunvalvontaa. Toiminnanjohtajana minulla on paitsi ilo, myös suuri vastuu huolehtia siitä, että SAMOKin hallinto ja organisaatio tukevat parhaalla mahdollisella tavalla tätä tärkeää työtä”, Lönnqvist jatkaa.

Lönnqvist aloittaa tehtävässään 1.8.2017. Toivotamme Miikkan lämpimästi tervetulleeksi!

Lisätietoja:
Max Laihonen, hallituksen varapuheenjohtaja, p. 050 389 1001, max.laihonen@samok.fi
Miikka Lönnqvist, SAMOKin toiminnanjohtaja 1.8.2017 alkaen, miikka.lonnqvist@samok.fi