Väitös
pe 6.10. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäkin, Vanha juhlasali, S212
KM Kari Vitikaisen kasvatustieteiden väitöskirjan ”Kunnon muslimi ja kunnon kansalainen, Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjojen ilmentämän maailmankatsomuksen analyysi” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Leena Koski (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tapio Puolimatka (Jyväskylän yliopisto).
Islamuskoisten maahanmuuttajien myötä keskustelu imaamikoulutuksesta on tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa. Kari Vitikainen täyttää eurooppalaisen imaamikoulutuksen tutkimuksellista tyhjiötä turkkilaisten imaamikoulujen oppikirjoihin liittyvällä väitöskirjatyöllään.
Islamilaisen ihanteen ja sekulaarin maailman yhteentörmäys
Vitikainen selvitti, millaista maailmankatsomusta turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden vuodesta 2010 käytössä olleet oppikirjat ilmentävät.
- Oppikirjoissa on havaittavissa erilaisia puhetapoja. Niiden pyrkimys on yhdistää islamilaisesta maailmankatsomuksesta nousevia ihanteita ja klassisista islamilaisista lähteistä nousevia käsityksiä turkkilaisen sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen ja modernin maailman vaatimuksiin. Islamilainen ihanne profeetta Muhammedin Koraanin periaattein johtamasta islamilaisesta yhteiskunnasta ja sekulaari tasavalta ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa, tiivistää Vitikainen.
Vitikainen esittää, että jännite sekulaarin järjestelmän ja islamilaisen valtion ihanteen välillä on tunnistettava ja otettava huomioon rakennettaessa imaamikoulutusta länsimaissa.
Suvaitsevaisuutta vai uhkakuvia?
Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjat sisältävät runsaasti kehotuksia eettisesti hyvään ja moraaliseen elämään. Yleisesti voi sanoa, että kunnon muslimikansalainen kuvataan järkevänä Koraanin ja sunnan ohjeistuksen hyväksyvänä ja samalla kaikenlaista fanaattisuutta vastustavana.
Tutkitulle aineistolle on ominaista suvaitsevainen suhtautuminen eri tavalla ajattelevia muslimeja kohtaan. Toisaalta tämä näkyy myös siinä, että oppikirjoissa ei selväsanaisesti oteta kantaa radikaaleihin islamin nimissä toimiviin tahoihin.
- Imaamikoulutuksen oppikirjojen ilmentämässä maailmankatsomuksessa suhde läntiseen maailmaan ja muihin uskontoihin on kaksijakoinen. Oppikirjoissa rohkaistaan suvaitsevaisuuteen ja dialogiin, mutta aineistossa esiintyy myös toisenlaisia puhetapoja. Näissä erityisesti läntinen maailma esitetään eräänlaisena islamilaisen maailman vastavoimana, Vitikainen kertoo.
- Negatiivisia ennakkoasenteita pidetään yllä uhriutumispuheella, johon liittyvät kiinteästi yksipuoliset historiankuvaukset. Tällainen asetelma on havaittu myös laajemmin Lähi-idässä tehdyssä oppikirjatutkimuksessa, Vitikainen lisää.
Tutkituissa oppikirjoissa uhkia ja viholliskuvia rakennetaan erityisesti sekulaarin Turkin valtion merkitystä korostavissa kappaleissa. Turkin omat kansalaiset ja kansalaisten sekaan soluttautuneet ulkovaltojen edustajat uhkaavat Turkin valtion jakamattomuutta ja kansallista yhtenäisyyttä. Tällainen sekulaarista kemalismista ja turkkilaisesta nationalismista ammentava puhetapa rakentaa ilmapiiriä, joka mahdollistaa oikeuksien ja vapauden rajoittamisen valtion suojelemiseksi.
Katse ytimeen
Kokonaisuutena Vitikaisen turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjoja analysoiva tutkimus on hyvä vertailukohta, kun pohditaan länsimaisessa sekulaarissa kontekstissa toteutettavan imaamikoulutuksen oppisisältöjä.
- Imaamikoulutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin päästä opillisten, laintulkinnallisten ja kulttuurillisten väittämien taakse. On tärkeää pohtia, millaista maailmankatsomusta imaamikoulutuksella pyritään rakentamaan ja miten se toimii Euroopassa, Vitikainen suosittelee tutkimustyönsä pohjalta.
Lisätietoja:
Kari Vitikainen, puh. 045 3537362, kari.vitikainen@gmail.com , www.karivitikainen.com
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi
Kari Vitikainen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1990 Langinkosken lukiosta Kotkassa. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 1995 Jyväskylän yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen Vitikainen toimi luokanopettajana ja koulun johtajana Virtasalmella. Turkkiin Vitikainen muutti vuonna 2001 toimien seuraavat vuodet tuotantojohtajana Sat7Turk-televisiokanavan käynnistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Imaamikoulutusta käsittelevän tutkimustyönsä Vitikainen aloitti loppuvuodesta 2010 Istanbulissa toimivan ELRIM-uskontotutkimusinstituutin johtajan tehtävien ohessa. Palattuaan Suomeen vuonna 2014 Vitikainen aloitti luokanopettajan virassa Kotkassa. Työn ohessa hän on viimeistellyt väitöskirjaansa ja toiminut freelancer-luennoitsijana ja kouluttajana islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research 589. URN:ISBN:978-951-39-7158-8, ISBN 978-951-39-7158-8 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7158-8
Kuva: Ari Vitikainen