Suomen ensimmäinen Ruokamatkailustrategia 2015-2020 laadittiin laajapohjaisessa yhteistyössä. Mukana olivat Visit Finland (Finpro), maa- ja metsätalousministeriö, useat muut tahot ja ennen kaikkea tietysti yrittäjät.

Strategian valmistuttua sitä on jalkautettu aktiivisesti eri puolilla Suomea järjestetyissä ruokamatkailun työpajoissa (13). Samalla ruokamatkailun kehittämiseen on saatu arvokasta palautetta, kehittämisideoita ja näkökulmia etenkin yrittäjiltä, mutta myös muilta mukana olleilta, muun muassa matkailun alueellisilta toimijoilta. Ruokamatkailustrategian jalkautusprojektin toimenpiteet, työkalut, tuotokset (mm markkinointimateriaalia), tulokset ym. ovat sähköisenä julkaisuna kaikkien hyödynnettävissä osoitteessa http://hungryforfinland.fi/ruokamatkailun-julkaisu-2017

Ruokamatkailustrategian jalkautushankkeen rahoittajina toimivat Maaseutuvirasto (MAVI / MMM) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 

Ruokamatkailustrategiamme on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Maailman Matkailujärjestö UNWTO on tuottanut Ruokamatkailujulkaisun, Second Global Report on Gastronomy Tourism, johon Suomi laati oman osuutensa UNWTO:n pyynnöstä.

Ruokamatkailu elämykselliseksi osaksi Suomen matkailumaakuvaa

Ruokamatkailu on keskeinen matkailun kehittämiskohde maailmanlaajuisesti. Kilpailukyvyn takia sen tulee olla sitä myös Suomessa. Suomi on saanut kansainvälisissä medioissa nostetta. Ruoan takia valitaan myös matkakohteita. Matkailija tulee yllättää positiivisesti ruoan suhteen. Hallituksen puoliväliriihessä osoitettu lisämääräraha tehostaa ruokamatkailun kehittämistä sekä markkinointia ja myyntiä.

Ruokamatkailukohteen vetovoimaa lisää kiinnostava tarina. Tarina, joka on mieleenpainuva sekä kumpuaa kohteen todellisuudesta ja mielikuvista lisää paikan ja elämyksen arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin myöntänyt Haaga-Helia ammattikorkeakoululle määrärahan ruokamatkailun tarinallistamiseen. 

Lisätietoja: Ruokamatkailun projektipäällikkö Kristiina Havas, kristiina.havas@haaga-helia.fi, puh. 0500 688332

Suomessa ja Satakunnassa kansainvälinen matkailu kasvaa kovaa vauhtia. Visit Finlandin mukaan ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä Satakunnassa oli vuonna 2016 jo 15 prosenttia, joka on lukuna suurempi kuin Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta- tai Päijät-Hämeen vastaavat.

Koska kansainvälinen matkailu on kovassa nosteessa, seuraavan Satakunnan matkailuparlamentin teemana 12.10.2017 on ”Satakuntalainen maailmanvalloitus – matkailu kasvaa kansainvälisyydestä”.

Katso ohjelma ja puhujat liitteestä, mm. Millaista osaamista kansainvälisen matkailun kasvu tarvitsee? Miten viestintää kansainvälistetään ja monikielistetään? Eli millaisilla työkaluilla Satakunta matkailun maailmankartalle?

Suomessa on perinteisesti järjestetty maakunnallisia matkailuparlamentteja, jotka kokoavat vuosittain toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista matkailun kehittämisteemoista. Satakunnassa nyt toista kertaa järjestettävän matkailuparlamentin järjestävät Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakuntaliitto.

Tilaisuudessa jaetaan kokemuksia uusien markkinoiden valloittamisesta sekä infoa käytännön toimenpiteistä kansainvälisen matkailun lisäämiseksi.

Satakuntalaiset matkailuyritykset esittelevät parlamentissa Kiinan ja Saksan markkinoille suunnattuja toimenpiteitään. Lisäksi tarkastellaan Satakunnan matkailun kehittämistä osana Itämerta ja keskustellaan kansainvälisten kohdemarkkinoiden tavoittamisesta ja tunnistamisesta.

- Erityisen kiinnostavaa tilaisuudessa on kuulla satakuntalaisten matkailuyritysten kokemuksia Shanghaissa järjestettäviltä matkamessuilta, toteaa tutkijayliopettaja Sanna-Mari Renfors. Lähiaikoina yritysten kiinnostus kansainvälisen liiketoiminnan kehittämistä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.

***************************************************************************************

Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmä koordinoi ja aktivoi maakunnan maaseutumatkailun kehittämistä. Tutkimusryhmä vetää matkailun kehittämistoimenpiteitä myös Itämeren alueella.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Soile Vahela

soile.vahela@samk.fi , 044-710 3990

Tietoja tilaisuudesta: https://www.satamatkaamaalle.fi/satakunnan-matkailuparlamentti-12102017

Rehtori Keijo Hämäläinen on valinnut Jyväskylän yliopiston tuleviksi vararehtoreiksi dekaani Marja-Leena Laakson ja dekaani Henrik Kuntun.

Koulutuksesta vastaavana vararehtorina ja rehtorin varahenkilönä tulee toimimaan varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso. Laakso on työskennellyt kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina 1.1.2014 alkaen (vuoden 2017 alusta kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta). Laakso on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999 ja toiminut lapsi- ja kehityspsykologiaan painottuvassa professuurissaan vuodesta 2006. Tätä ennen hän on työskennellyt opetus- ja tutkimustehtävissä mm. psykologian laitoksessa ja Suomen Akatemian nimeämässä Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippuyksikössä. Laakso on toiminut aktiivisesti tieteellisissä yhteisöissä, kasvatus- ja sosiaalialan asiantuntijatehtävissä sekä tieteellisten kongressien järjestäjänä.

Tutkimus- ja innovaatioasioista vastaavana vararehtorina aloittaa fysikaalisen kemian professori Henrik Kunttu, joka on toiminut matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina vuodesta 2010 alkaen sekä kemian laitoksen johtajana ja varajohtajana 1999–2008. Helsingin yliopistossa 1991 väitellyt Kunttu tunnetaan matalan lämpötilan kemian ja fysiikan sekä nanofotoniikan asiantuntijana. Kunttu on työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa ja kahden vuoden ajan tutkijana Kalifornian yliopistossa Irvinessä. Hän on toiminut useissa tiederahoitusta arvioivissa asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä osallistunut aktiivisesti luonnontieteellisen alan rakenteelliseen kehittämiseen Suomessa.

 −Tulevat vararehtorit ovat tiedeyhteisössä arvostettuja professoreita ja kokeneita akateemisia johtajia. He tulevat saamaan vahvan mandaatin yliopiston kehittämiseen omilla vastuualueillaan. Työnjaon yksityiskohdista ja toimikauden alkamisesta sovitaan lokakuun aikana, rehtori Keijo Hämäläinen toteaa.  

Nykyisten vararehtoreiden toimikaudet päättyvät 30.10. 2017. Tulevien rehtoreiden toimikausi päättyy 31.7.2022. Jyväskylän yliopiston johtosäännön mukaan rehtori päättää vararehtorien lukumäärästä ja työnjaosta.

Lisätietoja:
rehtori Keijo Hämäläinen, puh. 0400 247435, keijo.hamalainen@jyu.fi

TIEDOTE

27.9.2017

Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan noin 23 % lukiolaisista ei syö päivittäin tarjottavaa koululounasta. Kouluruokailu on suomalainen innovaatio, jota voisi verrata lähes äitiyspakkaukseen. Jokainen suomalainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija voi Suomessa nauttia maksuttoman kouluaterian.

Ajoittain päätään nostaa keskustelu, jossa esitetään kouluruuasta perittävän maksua. Viimeksi maksujen vaikutuksia kouluruoan arvostukseen pohti heinäkuussa maa- ja metsätalousministeriön selvitysmiehenä toiminut, Saarioinen Oy:n entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä (Aamulehti 11.7.).

- Kouluruokailun arvostusta ei nosteta perimällä opiskelijoilta maksuja vaan todennäköisesti vaikutus on päinvastainen: yhä useampi opiskelija jättäisi lounaan kokonaan väliin, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Kouluruokailun kehittämisestä vastuu on erityisesti kunnilla, joilla on mahdollisuus omilla ratkaisuillaan edistää koululounaan syöjien määrää. Hyviä tuloksia on saatu, kun opiskelijat on otettu mukaan suunnittelemaan ruokailun toteuttamista. Ruokalistoja suunnittelevat raadit, palautteen kerääminen sekä opiskelijoiden vahva osallisuus koulun toiminnan suunnittelussa näkyvät myös lounaan syöjien määrissä.

- Kouluruokailu on pelkkien ravintosuositusten lisäksi mahdollisuus tiedostettuihin ja eettisiin valintoihin sekä sosiaalinen hetki, joka auttaa jaksamaan arjessa, muistuttaa Heiskanen.

Lisätietoja: puheenjohtaja Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498

Hyvä omistaja 2017 on huikean kasvun yrittäjästä omistajaksi tehnyt Bocap Private Equity Oy pääomasijoitusyhtiön perustaja ja pääomistaja Julianna Borsos. Suomalaisia omistajia ehdotettiin toista kertaa järjestettyyn Hyvä omistaja –äänestykseen 18, ääniä annettiin 555 ja perusteluja ehdokkaista lähes 450 kappaletta. Julianna Borsos kahmi huikeat 41 % äänistä ja vastasi myös parhaiten raadin asettamia hyvän omistajuuden kriteereitä.

Toista kertaa järjestettävä Hyvä omistaja –valinta on osa laajempaa Hyvä omistajuus –hanketta, jonka tarkoituksena on nostaa esille omistajuuden merkitystä yhteiskunnassa sekä lisätä ymmärrystä omistajuudesta työnä ja osaamisena.

Hyvää omistajaa etsittiin hakemalla suomalaisilta ehdotuksia omistajasta, jossa täyttyy raadin määrittelemät hyvän omistajuuden kriteerit: omistaja-arvon kasvattaminen, ymmärrys ja näkemys yrityksen tai yritysten suunnasta, kokonaisuuden tasapaino, hallinto- ja hallitusosaaminen sekä yhteiskuntavastuu.

Omistajuutta on erilaista, ja tänä vuonna haettiin laajasti erilaisia ehdokkaita: enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, perheyrityksen omistajia tai kädet savessa oman yrityksensä perustaneita, nyt omistajan rooliin siirtyneitä henkilöitä. Kaikista näistä ryhmistä tuli ehdotuksia, ja mukana ehdolla olivat mm. Riku Asikainen, Lennu Keinänen, Leena Niemistö sekä Tommi Vekka.

Ehdotuksia ja ääniä otettiin vastaan kesäkuun alusta elokuun loppuun. Tämän jälkeen raati valitsi eniten ääniä saaneiden joukosta voittajaksi Julianna Borsoksen. Hyvä omistaja 2017 -raatiin kuuluvat Stefan Björkman (puheenjohtaja), Eläkevakuutusyhtiö Etera, Jarkko Veijalainen (Hyvä omistaja 2016 -voittaja), 3 Step IT Group, Alexander Sundström, Nordic Law, Jonathan Johansson, Evli Pankki, Marko Parkkinen, Ratkaisutoimisto Seedi sekä Emil Elo, Kauppalehti.

Hyvään omistajuuteen kuuluu kasvollisuus

Julianna Borsos on yllättynyt ja otettu valinnastaan. “Yrittäjyyteen perustuva hyvä omistajuus on pitkään kuljetun polun tulosta. Siinä oravanpyörässä tulee vaivihkaa tehtyä paljon hyvää, mutta myös opitaan välillä kovimmankin kautta haasteista ja vastoinkäymisistä ja sitten tulee yhtäkkiä tällainen arvostuksen osoitus – en ole koskaan odottanutkaan mitään palkintoja, mutta kovan puurtamisen jälkeen, se ilahduttaa,” Borsos kommentoi.

“Meillä kotona tätä ei kyllä ihmetelty. Mieheni nimittäin kommentoi, että kyllähän minä jo hänetkin olen hyvin omistanut vuosia”, Borsos jatkaa naurahtaen.

Julianna Borsos on tehnyt tärkeää työtä kasvattamalla suomalaisia pk-yrityksiä pääomasijoitusyhtiönsä Bocap Private Equity Oy:n kautta. Borsos on rakentanut Bocap-ryhmän puitteissa vuodesta 2012 lähtien merkittävän kokonaisuuden pk-yritysten tarpeita palvelevia rahastoja sekä osallistunut aktiivisena omistajana kohdeyritysten arvon kasvattamiseen. Hän ja Bocapin tiimi tuovat yrityksiin myös henkistä pääomaa, näkemyksellisyyttä ja tietoa sekä kontakteja.

Bocap on vuonna 2012 perustettu suomalaisen pääomasijoittamisen edelläkävijä, joka sijoittaessaan toimii aktiivisena vähemmistöosakkaana yrittäjävetoisissa ja voimakkaasti kasvavissa vakiintuneissa suomalaisissa pk-yrityksissä. “Tulemme yrittäjien kanssa samaan veneeseen ja olemme aktiivisesti mukana yrityksen kehityksessä”, Borsos kertoo. “En uskokaan etäomistamiseen tai -yrittäjyyteen.”

Bocapin tiimin mukaan onnistuneeseen yrittäjyyteen ja hyvään omistajuuteen kuuluu olennaisesti se, että niin Bocapin kuin sen kohdeyritysten organisaatiot ovat notkeita, ketteriä ja tehokkaita sekä ennen kaikkea kasvollisia. ’’Meillä on alalle tyypillinen pieni, sitoutunut ja osaava tiimi, joka tekee työtä isolla sydämellä ja joka nauttii yhteistyökumppaneidensa luottamusta. Satsaamalla suomalaisiin kasvaviin yrityksiin, teemme oman osuutemme itsenäisen Suomen rakentamisessa,” Borsos painottaa.

Julianna Borsos kuvailee Bocapia näköalapaikkana Suomen yritysmaailmaan ja sen kehitykseen. ’’On ollut huikeata olla tiimin ja sijoittajiemme kanssa luomassa uusia yrittäjä- ja omistajatarinoita Suomeen. Viime kädessä kaikki kulminoituu ihmisiin – unelmien toteutumiseen näiden yrityselinkaarien myötä’’.

Suomessa kaivataan lisää riskinottoa

“Otamme yhteiskuntana liian vähän riskiä. Ilman riskinottoa ei nimittäin synny kasvua. Instituutiot on rakennettu riskinhallintaan, ei riskinottoon. Tästä syystä instituutioiden rinnalle tarvitaan ihmisiä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Riskinotto onkin henkilökohtainen matka,” kommentoi Stefan Björkman, Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja ja Hyvä omistaja 2017 -raadin puheenjohtaja.

“Kasvollinen omistajuus on kasvun moottori, jota me eläkeyhtiönä haluamme tukea. Instituutiona voimme tukea kasvua, mutta iloa, innostusta ja raakaa työntekoa ei voi pelkällä rahalla tai ammattijohtamisella korvata,” Björkman jatkaa.

Hyvä omistaja 2017 on osa Yrittäjästä omistajaksi -hanketta, jota tuottavat Eläkevakuutusyhtiö Etera, Evli Pankki, HS-Works Oy, Nordic Law ja Ratkaisutoimisto Seedi.

Lisätietoja

Hyvä omistaja 2017, Chair & Founding Partner Julianna Borsos, Bocap Oy, p. +358 50 386 3530, julianna@bocap.fi

Yrittäjästä omistajaksi projektijohtaja Tanja Haapamäki, Ratkaisutoimisto Seedi, p. +35844 565 0088, tanja.haapamaki@seedi.fi

www.hyvaomistaja.fi

www.yrittajastaomistajaksi.fi

Järvi-Suomen Partiolaisten 10-vuotisjuhla on onnistuneesti ohi. Viikonlopun aikana Jyväskylän keskusta-alueella liki tuhat eri-ikäistä partiolaista koki unohtumattomia elämyksiä ja oppi uusia taitoja, ystävyyssuhteiden luontia unohtamatta. Ohjelma oli luotu eri ikäkausien omaa partio-ohjelmaa hyödyntäen. Esimerkiksi tarpojaikäisille tarjoiltiin makupaloja piirin eri tapahtumista, jotta heidän kynnyksensä ilmoittautua niihin mukaan madaltuisi. Sudenpennut sekä seikkailijat kiersivät rasteja omissa ryhmissään saattajansa kanssa ja tutustuivat leikin kautta haastavampiinkin aiheisiin, kuten ympäristöongelmiin. Samoajien päiväohjelmana oli osallistuminen rentoon päiväsarjaan Reippaat Pojat –lippukunnan järjestämässä partiotaitokilpailussa, jonka yösarjoissa kilpailtiin myös piirin mestaruuksista. Lorelei Rodeon erikoisuus on, että kulkupelinä toimii jalkojen sijasta polkupyörä.

Lauantain yhteinen iltaohjelma järjestettiin Hipposhallissa. Yleisöä viihdyttivät muun muassa Sairilan Mieswoimistelijat hulvattomalla esityksellään, johon myös useat piirihallituksen jäsenet pääsivät osallistumaan, sekä Ilmapartio niminen akrobatiatrio, joka valloitti sydämiä kaukaa katonrajastakin operoiden. Ohjelman aikana myös testattiin yleisön tietämystä piiriin liittyvissä kysymyksissä ja tapahtumanjohtaja Laura Tiittanen pääsi palkitsemaan ansiokkaan tiiminsä, joka oli tapahtumaa järjestämässä.

Sunnuntain avasivat aateohjelmat, jotka olivat jälleen eri ikäkausia varten omanlaisiksiin räätälöidyt. Sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat kiersivät aatehelmipolkua ja pohtivat vastauksia suuriinkin elämänvalintoja koskeviin kysymyksiin. Samoajat, vaeltajat ja aikuiset pääsivät kuuntelemaan arvokeskustelua, jossa panelistit keskustelivat osin napakastikin partiomaailman ajankohtaisista puheenaiheista, kuten siitä, onko partio oikeasti sellaisenaan sopiva kaikille, vai tulisiko sen muuttua jotenkin, jotta kaikki voisivat siihen kuulua. Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm alusti paneelikeskustelun, jonka johti Aino Pohjanvirta Ekin Partiosta. Samaan aikaan järjestettiin kutsuvierastilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa, jonka aikana jaettiin suuria ansiomerkkejä ansioituneille partiolaisille.

Juhlinta huipentui sunnuntai-iltapäivällä, kun liki tuhatpäinen joukko partiolaisia järjestäytyi paraatiin. Huudot raikasivat kaduilla, kun marssijat etenivät iloisesti lippujen hulmutessa aurinkoisessa syyssäässä. Paraati vastaanotettiin arvokkaasti Kaupungintalon edustalla suuren yleisön katsellessa.

_________________________________________

Viikonlopun piiripäivillä noin 400 sudenpentua ja seikkailijaa saattajineen kävi askartelemassa oman lyhdyn valoteosta varten. Lyhdyillä valaistaan iso teltta ja valoteos on esillä Tourujoen Yö-tapahtumassa lauantaina 30.9. Klo 17-22. Paikkana on kansalaistoiminnankeskus Mataran piha. Teoksen on suunnitellut Vappu Koho, Halssilan Haukat ry, yhteistyössä Tourujoen Yö-tiimin kanssa.

_____________________________________

Järvi-Suomen Partiolaisten piiripäiviltä on käytettävissä kuvia piirin Flickr-kuvapankissa https://www.flickr.com/photos/jarvisuomenpartiolaiset/sets/72157689477507485/page1. Kuvaajan nimi mainittava.

Taksvärkin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi ilmestyneeseen juhlajulkaisuun on kerätty eri aikoina aktiivisina toimineiden taksvärkkiläisten tarinoita toiminnastaan Taksvärkin puitteissa.

Teksteissä nousevat esiin muun muassa nuorten halu tehdä jotain itse ja aktivoituminen vapaaehtoistyön kautta. Lisäksi kuvataan monikulttuurisen Suomen syntyä ja Taksvärkki ry:n tekemää globaalikasvatusta, joka reagoi tähän yhteiskunnalliseen muutokseen.

Taksvärkkitoiminta alkoi Suomessa 50 vuotta sitten vuonna 1967. Taustalla oli läntisen maailman nuorison laajempi liikehdintä – halu päästä vaikuttamaan ja tehdä hyvää. Taksvärkki-liike kannusti alusta asti suomalaisia nuoria maailmanlaajuiseen solidaarisuuteen. Toiminnan aloittivat koululaiset ja opiskelijat, jotka halusivat avata ovet sulkeutuneesta Suomesta maailmalle ja olla mukana ratkaisemassa edellisten sukupolvien luomia globaaleja ongelmia.

Nuorelta nuorelle – Taksvärkki 50 vuotta -julkaisu jakautuu viiteen eri temaattiseen lukuun: aktiivinen kansalaisuus, toiminnan vakiintuminen, globaalikasvatus, kehitysyhteistyö ja tulevaisuus. Artikkeleiden kirjoittajat tuntevat Taksvärkin oman aikansa näkökulmasta ja samalla he tulevat luoneeksi katsauksen järjestön historiaan.

Julkaisun kirjoittajat ovat Mikko Halkiranta, Satu Hassi, Kati Hirvonen, Liisa Jaakonsaari, Eeva-Liisa Kiiskilä, Rilli Lappalainen, Erkki Liikanen, Börje Mattsson, Jorge Medrano, Reijo Paananen, Siprosa Rabach, Liina Rintala, Senja Väätäinen-Chimpuku ja Melisa Yasav.

”Oli hienoa huomata, että ihmisillä on henkilökohtainen suhde Taksvärkkiin ja että jokaisella on ollut syy osallistua juuri Taksvärkin toimintaan”, kertoo juhlajulkaisun toimittanut Inkeri Halme.

”Nuorelta nuorelle -periaate, joka on Taksvärkin toimintaa läpileikkaava ajatus, on säilynyt vuosienkin jälkeen. Vaikka liikkeestä tuli ammattimaisesti toimiva yhdistys, on vapaaehtoisuus säilynyt Taksvärkin tärkeänä voimavarana.”

Taksvärkki on osannut muuttua yhteiskunnan mukana. Samalla se on jättänyt oman vahvan jälkensä monen sukupolven kokemusmaailmaan. Nykyisin Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmaan osallistuu vuosittain noin 33 000 nuorta ohjelmamaissa ja Suomessa. Perinteisen Taksvärkki-keräyksen avulla suomalaisten nuorten on mahdollista vaikuttaa ja osallistua ikätovereidensa oikeuksien toteutumiseen ja elinolojen kehittämiseen.

Nuorelta nuorelle -julkaisu on tilattavissa Taksvärkki ry:n toimistolta veloituksetta osoitteesta tilaus@taksvarkki.fi.

Poliisihallitus on päättänyt selvittää ns. reservipoliisin käyttömahdollisuudet poliisin toiminnan tukena poikkeustilanteissa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Ajatuksena on luoda poliisille reservi, jota voitaisiin käyttää kriisitilanteissa kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Poliisin nykyinen vahvuus ei tähän välttämättä riitä.

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd toteaa tuoreessa blogissaan, että Reserviläisliitolla on halua ja valmiutta tukea reservipoliisin muodostamisessa.

- Reserviläisliitossa on kaikkiaan 1061 sotilaspoliisikoulutettua jäsentä, joista sotilasarvonsa ilmoittaneita upseereita on 122, aliupseereita 606 ja miehistöä 329. Heistä 20-35 vuotiaita on yli 600 henkilöä ja 36-50 vuotiaita lähes 400 henkilöä. Reserviläisliiton jäsenet ovat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita kansalaisia ja vapautuessaan aikanaan Puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä, he muodostavat otollisen ryhmän rekrytoida henkilöstöä reservipoliisiin.

Varapuheenjohtaja Nöjd muistuttaa, että poliisivoimat on mitoitettu toimimaan normaaliolojen tilanteissa ja se pystyy nykyresurssein vastaamaan vain rajallisesti poikkeustilanteisiin. Tähän ongelmaan ratkaisun tuo esitetty reservipoliisijärjestelmä, joka vastaa myös uudenlaisten uhkakuvien tuomaan haasteeseen.

- Nykymaailmassa vakavia poikkeustilanteita saattaa syntyä jo rauhan aikana tilanteissa, joissa ei vielä ole ylittynyt kynnys ottaa valmiuslain tai puolustustilalain valtuuksia käyttöön.

Nöjdin mukaan polisiin apuna toimiminen edellyttää soveltuvien henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi korkeatasoista koulutusta ja jatkuvaa harjoittelua. Tässä tehtävässä osaavana kumppanina voisi toimia julkisoikeudellinen maanpuolustuskoulutusyhdistyksemme MPK yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun POLAMK kanssa. Reservipoliisin vahvuudeksi on kaavailtu 2.000 - 3.000 henkilöä.

Lisätietoja: Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd, 0400 463 417

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Novia-ammattikorkeakoulu, Turku Science Park Oy ja Turun kaupunki ovat tehneet sopimuksen tekniikan alan yhteistyön tiivistämisestä. Turku Future Technologies Competence Factory(TFT CF) – yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin keskiviikkona 27.9.

Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa osaamisen ja koulutuksen laaja-alaista kehittämistä alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen rajapinnassa. Tavoitteena on luoda korkeakoulujen yhteiskäyttöön tekniikan alan koulutukseen soveltuvia moderneja ja kilpailukykyisiä tutkimus, -kehitys ja koulutusinfrastruktuureja, joilla vastataan alueen yritysten kehittyviin tulevaisuuden tarpeisiin. Laajana yhteisenä tavoitteena on alueen kilpailukyvyn ja osaamispohjan vahvistaminen pitkäjänteisesti. Turun ammattikorkeakoulu koordinoi TFT CF – toimintaa, ja on hakenut toiminnalle rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Päätöstä odotetaan lähiaikoina.

Korkeakoulut sitoutuvat sopimuksessa nykyistä koulutus- ja T&K -yhteistyötä täydentävään ja sen edellytyksiä vahvistavaan yhteistoimintaan, jolla palvellaan erityisesti Turun ja Lounais-Suomen alueen valmistavan teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden ja kemian teollisuuden monialaisia, kehittyviä osaamistarpeita.

Vuoden 2016 alusta toimintansa käynnistänyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteisö Turku Future Technologies (TFT) on kaikkien suomalaisten teknillisten yliopistojen ja Turun alueen korkeakoulujen muodostama yhteistoimintaverkosto, joka vahvistaa korkean teknologian ja uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä yrityksissä. Se tuo kahdeksan korkeakoulun asiantuntemuksen ja palvelut tehostetusti yritysten ulottuville. TFT-toiminta on kohdennettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Toiminta painottuu meriteollisuuden toimialalle ja kohdentuu erityisesti Turun ja Rauman talousalueille. TFT-yhteistyötä rahoittavat Turun ja Rauman kaupungit sekä Turku Science Park Oy.

TFT-yhteistyö ja vuonna 2017 teknillisten yliopistojen kesken Turussa käynnistyvä uusi FITECH-koulutusyhteistyö edellyttävät alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusinfrastruktuurin merkittävää vahvistamista.  Turussa tämä toteutuu nyt perustetun TFT Competence Factoryn (TFT CF) avulla.

– TFT Competence Factory -yhteistyön puitteissa Turun korkeakoulut pyrkivät rakentamaan yritysten kanssa yhteisen koulutus- ja tutkimusinfrastruktuurin. Ensimmäisenä ajatuksissamme on laajentaa Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ympäristöä täysdigitaaliseksi tehtaaksi, huomioiden tuotantoautomaation ja digitaalisen tuotehallintaprosessin. Tämän lisäksi virtuaalitodellisuuden ja täydennetyn todellisuuden käyttöliittymät sekä uudet energiaratkaisut, akut- polttokennot tarvitsevat tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Haluan haastaa yritykset mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan TFT CF-toimintaa kanssamme, sanoo Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini

Lisätiedot:

Turun ammattikorkeakoulu

vararehtori Juhani Soini

juhani.soini@turkuamk.fi

p. 0505985321

Lumen is the online magazine of Lapland University of Applied Sciences. The magazine shares northern knowledge and spreads Arctic competence.

The online magazine is a publication forum for the experts of the north and it promotes, for its own part, the open accessibility of the results of the R&D activities of Lapland UAS. This is also the idea behind the name of the magazine – Lumen, which is Latin for light.

The magazine is published three times a year and each issue has specific main themes.
The theme of the 2/2017 issue was derived from the strategy of Lapland University of Applied Sciences – Arctic Co-operation and Northern Cross-border Expertise. The issue is published entirely in English.

The editor-in-chief of the international issue is PhD, Principal Lecturer Esa Jauhola. The visiting columnist is Coordinator Päivi Koivupalo of the North Calotte Cross-border Advice Service.

In this issue, the Top of Europe is described and analyzed from several perspectives.

Editor-in-chief Esa Jauhola writes:

- Today, the global interest is in the Arctic because the northernmost regions are rich in resources. The challenge will be accessing them sustainably. Therefore, the cross-border cooperation in the High North is very important, and continues:

- Finland as the Chair of the Arctic Council in 2017–2019 has a challenging task to take care of this sustainable development together with the partner countries. Institutes of higher education (HEI’s) as a circumpolar network play a central role in keeping the discussion active, as well as in research and education.

The Nordic countries have a long-standing tradition of cooperation. Since the Convention between Denmark, Finland, Norway and Sweden concerning the waiver of passport control entered into force 65 years ago, citizens have not in principle needed to show their passport when crossing a border. Goods and services began to move freely across the border between Finland and Sweden when the two countries joined the European Union in 1995.

The Nordic Council of Ministers partly finances cross-border advice services along the borders between Finland, Sweden and Norway. Coordinator Päivi Koivupalo states:

- Last year, North Calotte Cross-border Advice Service had 4,000 customer contacts. The number of times we are contacted has risen every year. Especially questions from entrepreneurs have become more common. However, the largest number of questions still comes from the citizens of Finland, Sweden and Norway.

In other articles and reviews, professionals of various fields enlighten, among other things, international aspects of higher education, entrepreneurship and leadership, new competences required in the working life, co-operation in cross-border networks and the study paths and study counselling for immigrants.

Lumen Journal is available on www.lumenlehti.fi.

Atria Suomi Oy:n ja Suomen Hiihtoliiton kaksi vuotta sitten alkanut yhteistyö saa jatkoa. Kumppanit ovat solmineet uuden kaksivuotisen yhteistyösopimuksen.  

Atria ja Hiihtoliitto aloittivat yhteistyönsä syksyllä 2015, jonka ensimmäisen periodin huipentumana olivat menestyksekkäät Lahden MM-kisat talvella 2017. Yhteistyön tavoitteet täyttyivät ja yhteinen arvopohja Atrian ja suomalaisen maastohiihdon välillä oli niin vahva, että yhteistyö sai jatkoa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että yhteistyömme Atrian kanssa jatkuu. Suomalaisuus ja hyvän ruoan tärkeys niin urheilussa kuin liikkuvien perheiden arjessa ovat asioita, jotka jaamme kumppaneina. Atria on ollut merkittävä kumppani Hiihtoliitolle viimeisen kahden vuoden ajan ja on esimerkillisellä tavalla myös hyödyntänyt yhteistyötä monella tavalla. Toivomme yhteistyöltä sitä myös jatkossa”, sanoo Hiihtoliiton kaupallinen johtaja Jari Töykkä.

Uuden sopimuksen kulmakivenä on edelleen menestyksekäs Suomen maastohiihtomaajoukkue ja sen pääyhteistyökumppanuus. Maastohiihdon Suomen Cupin tapahtumissa ja Lahden maailmancupissa, Salpausselän kisoissa, Atria on myös vahvasti mukana. 

Kumppanuuden uutena kohteena on Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton Lumilajit Liikuttavat -hankkeen suosittu Lasten Lumipäivät -kiertue. Lumipäivät-tapahtumakiertue liikutti viime kaudella 10 000 lasta koulupäivä- ja iltatapahtumissa yli 20 paikkakunnalla. 

Atria haluaa tuottaa suomalaisille elämyksellisiä ja mieleenpainuvia hetkiä niin hiihdon kuin hyvän ruoan ympärillä.

”Haluamme tukea suomalaista huippu-urheilua, joka tuottaa ruoan tavoin elämyksellisiä hetkiä suomalaisille. Laadukas ruoka ja muun muassa proteiinin edut ovat tärkeitä viestejämme, joilla haluamme tavoittaa niin huippu-urheilijat, liikkuvat nuoret kuin myös suomalaiset aktiiviset perheet. Yhteistyö Hiihtoliiton kanssa tukee tavoitteitamme erinomaisesti”, sanoo Atria Suomen markkinointijohtaja Sanna Päällysaho. 

Elämykset eivät rajoitu vain huippu-urheiluun vaan myös ensikosketuksiin lumilajeissa. Lasten Lumipäivät -kiertue on tästä erinomainen esimerkki, joka tutustuttaa lapset ja perheet innostavalla tavalla talvisiin harrastuksiin.

***

Suomen Hiihtoliitto on hiihtolajien kattojärjestö Suomessa. Hiihtoliittoon kuuluu noin 500 jäsenseuraa, joiden yhteenliittymänä sen tehtävä on edistää hiihtourheilua sekä kehittää hiihtolajeja koko Suomen kansan keskuudessa lasten ja nuorten toiminnasta huippu-urheiluun saakka. Hiihtoliiton alaisiin maastohiihdon ja parahiihdon maajoukkueisiin kuuluu lähes 50 urheilijaa. www.hiihtoliitto.fi 

Atria on suomalainen yli 110-vuotias elintarvikealan yritys. Päätuotteemme, Hyvä Ruoka, tuottaa paremman mielen ja kestävää arvoa kaikille sidosryhmillemme. Hyvä ruokamme on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, ravitsevaa ja turvallista. Atria-tuotteiden liha on 100 prosenttisesti suomalaista alkuperää. Hyvä ruoka – parempi mieli. www.atria.com

Tapahtumat lokakuu 2017

3.–5.10. Korkeakoulusektoreiden IT-johdon syyspäivät Palosaaren kampuksella
Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK isännöivät valtakunnallisia ammattikorkeakoulujen (AAPA) ja yliopistojen (FUCIO) IT-johdon syyspäiviä Vaasassa.
Lisätietoja: tietohallintopäällikkö Ari Hovila, p. 029 449 8056

4.10. International Day -infopäivä
Päivän aikana Fabriikissa järjestetään klo 9.15–16.00 infotilaisuuksia eri mahdollisuuksista ulkomailla opiskeluun ja harjoitteluun.
Lisätietoja: palveluvastaava Juhani Moisio, liikkuvuuspalvelut, p. 029 449 8135

5.10. Professori Harri Luomala kertoo tutkimuksestaan ”Luomun yhteiskunnallinen asema Suomessa” Luomuelintarvikepäivä 2017 -tapahtumassa Finlandia-talolla klo 13.
Lisätietoja: Harri Luomala, puh. 029 449 8461

6.10. DI Juha Kytölän tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Sustainability in shipbuilding innovations and reflections on management” tarkastetaan klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi).
Lisätietoja: Juha Kytölä, juha.kytola(at)wartsila.com

9.10. Minä ja tiede -yleisöluento klo 18 Seinäjoen kirjaston Jaaksi-salissa: Tutkijatohtori Marika Salo: Sijoitusneuvonta – pakkomyyntiä vai asiakkaan edun mukaista palvelua?
Lisätietoja: Marika Salo, p. 029 449 8529

10.10. Vaasa Network -lanseeraustilaisuus
Klo 8.30–10.00 Domus Bothnicassa (Yliopistonranta 5). Yhteistyöalusta tarjoaa korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden osaamisen yritysten käyttöön.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Petri Tuomela (me2we), p. 050 414 3155

11.10. VYY:n haalaribileet
Syksyn ensimmäiset bileet, joissa uudet opiskelijat voivat pukea yllensä VYY:n punaiset haalarit. Fontana Club, Hovioikeudenpuistikko 15, Vaasa.
Lisätietoja: VYY:n kulttuuri- ja vapaa-aikavastaava Eliisa Eloranta, p. 044 324 8967, kuva@vyy.fi

12.10. Lukiopäivä
Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK järjestävät yhteisen Lukiopäivä-tapahtuman Palosaaren kampuksella jo yhdeksättä kertaa klo 9.30–15.
Lisätietoja: markkinointi- ja viestintäpäällikkö Tarja Gromov, p. 029 449 8129

17.10. Ikääntyvien yliopisto
Suomen kielellä Suomen kansalle – Mikael Agricola ja kumppanit, luennoitsija professori Kaisa Häkkinen. Paikka: Nissi-auditorio, Tritonia, Vaasan yliopisto, Aika: klo 14.00–15.30.
Lisätietoja: http://www.uva.fi/fi/sites/open/opintotarjonta/ikaantyvien_yliopisto/

19.10. Minä ja tiede -luento Vaasan pääkirjaston Draama-salissa: Marika Salo: Sijoitusneuvonta – pakkomyyntiä vai asiakkaan edun mukaista palvelua?
Lisätietoja: Marika Salo, p. 029 449 8529

31.10. Ikääntyvien yliopisto
Suomen presidenttien puolisot, luennoitsija filosofian tohtori, historiantutkija Maritta Pohls. Paikka: Nissi-auditorio, Tritonia, Vaasan yliopisto. Aika: klo 15–16.30
Lisätietoja: http://www.uva.fi/fi/sites/open/opintotarjonta/ikaantyvien_yliopisto

Turun Kirjamessuilla arvioidaan uusia tietokirjoja ja keskustellaan oppikirjojen merkityksestä Suomen rakentajana.

Suomen tietokirjailijat ry:llä on Turun Kirjamessuilla tietokirjallista ohjelmaa joka päivä.

Lauantaina yleisöä viihdyttää perinteinen Tietokirjaraati. Sunnuntaina keskustellaan suomalaisen oppikirjan historiasta ja merkityksestä kansakunnan rakentajana.

Lisäksi yhdistys järjestää lavaohjelmaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Aiheina ovat terapia- ja selviytymiskirjallisuus, blogit ja tietokirjat sekä tieteen ja viihteen yhteispeli.

Koko messujen ajan on nähtävillä 100 merkittävää tietokirjaa -näyttely.

Suomen tietokirjailijat ry:n lavaohjelma Turun Kirjamessuilla

PERJANTAINA 6.10.

Klo 14–15 Jukola, 2. krs.
MILLAISTA TIETOA KOKEMUSPOHJAINEN TERAPIA- JA SELVIYTYMISKIRJALLISUUS TARJOAA?
Paneelikeskustelussa pohditaan terapia- ja self-help-kirjallisuuden merkitystä lukevassa yhteisössä. Keskustelijoina kirjailija Riitta Jalonen, tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa, kirjailija ja kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi ja kirjallisuudentutkija Laura Karttunen. Juontajina tietokirjailija ja kriitikko, kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen sekä yliopistonlehtori ja kriitikko Outi Oja.​ Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen arvostelijain liitto ry:n kanssa.

Klo 16–17 Jukola, 2. krs.
BLOGI VAI TIETOKIRJA – VAI MOLEMMAT?
Miten perinteinen kirja ja moderni somemaailma taipuvat toistensa kumppaneiksi? Keskustelijoina bloggaavat tietokirjailijat: viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen ja arkeologi Ilari Aalto. Juontajana tiedetoimittaja Minna Malja. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen tiedetoimittajain liiton kanssa.

LAUANTAINA 7.10.

Klo 12.20–13.00 Onerva, 2. krs.
TIETEEN JA VIIHTEEN DUETTO
Millainen on tieteen ja viihteen yhteissaundi? Keskustelijoina toimittaja ja tietokirjailija Tiina Raevaara, professori Markus J. Rantala, toimittaja Anna-Liisa Haavikko sekä kirjailija ja psykologi Taina Kuuskorpi. Juontajana Turun Journalistiyhdistys ry:n puheenjohtaja Sini Silvàn. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Turun Journalistiyhdistys ry:n kanssa.

Klo 13.50–14.40 Tieto-lava
TIETOKIRJARAATI
Tietokirjaraati ruotii Levyraadista tutulla formaatilla viittä ajankohtaista tietokirjaa. Raadissa on mukana kirjailija ja tiedekeskus Heurekan teematuottaja Paula Havaste, Turun Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkö Tuomo Karhu, kirjailija ja kolumnisti Roope Lipasti ja viestintäkonsultti ja tietokirjailija Tuula Vainikainen. Raadin juontaa viestintäpäällikkö Anne Rutanen.

SUNNUNTAINA 8.10.

Klo 13.40–14.00 Tieto-lava
OPPIKIRJA SUOMEA RAKENTAMASSA
Oppikirja Suomea rakentamassa kokoaa yhteen suomalaisen oppikirjan vaiheet aina ABCkiriasta nykyajan digitaalisiin oppimateriaaleihin. Keskustelemassa oppikirjailija ja opettajainkouluttaja Hannele Cantell, äidinkielen lehtori ja tieto- ja oppikirjailija Helena Ruuska. Keskustelun juontaa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa.  

Klo 14–16 osasto A6
100 MERKITTÄVÄÄ TIETOKIRJAA -NÄYTTELYN ESITTELY
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjautuva näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset. Roll-up-näyttely kiertää Suomea jo neljättä vuotta. Jukka-Pekka Pietiäinen esittelee näyttelyn sunnuntaina 8.10. klo 14─16, mutta näyttely on esillä koko messujen ajan.

TAPAA TIETOKIRJAILIJA!

Suomen tietokirjailijat ry:llä on Lounais-Suomessa 267 jäsentä ja koko maassa yli 3 100. Yhdistyksen jäsenet edustavat monia eri tieteenaloja ja aihepiirejä. Suomen tietokirjailijat ry:n osastolla (A32) lounaissuomalaiset tietokirjailijat kertovat työstään, teemoistaan ja teoksistaan kuten Turun seudun luontoretkikohteista, Turun tuomiokirkon historiasta, elokuvaohjaajan työstä, uupumuksen noidankehästä, kieliopin historiasta, tekstiilien lumosta ja luovasta tietokirjoittamisesta. Tervetuloa tutustumaan alueen tietokirjailijoihin!

Lisätiedot:
Eveliina Laurila | tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296

Filosofian maisteri (yhteisöviestintä) Taina Erkkilä on valittu Jyväskylän yliopiston markkinointi- ja viestintäpäälliköksi 1. lokakuuta 2017 alkaen.  Hän muuttaa Jyväskylään Espoosta. Erkkilä on tehnyt tähänastisen uransa viestinnän johtotehtävissä kansainvälisissä pörssiyhtiöissä (Fortum, Huhtamäki, Nissan) ja tätä ennen toiminut viestintätehtävissä mm. Teknillisessä korkeakoulussa. Uuden työnsä ohessa Erkkilä tekee väitöskirjaa viestinnän johtamisen alalta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Erkkilän johtama uusi viestintäpalvelut-yksikkö kuuluu tutkimus- ja kampuspalvelujen vastuualueelle. Vuoden 2017 alusta viestintäpalvelut on keskitetty yhteensä 26 työntekijän kokoiseksi yksiköksi, ja sen tehtävänä on kehittää, suunnitella ja toteuttaa yliopiston sisäistä ja ulkoista viestintää sekä kotimaista ja kansainvälistä markkinointia. Lisäksi vastuulla ovat brändityö, hallinnolliset ja viestinnälliset kielenkääntöpalvelut, yliopistokauppa Sopin toiminta sekä tapahtumajärjestelyt ja kumppanuussuhteiden, kuten alumnitoiminnan ja varainhankinnan tuki.

Lisätietoja:
Taina Erkkilä, puh. 050 3000 409, taina.h.erkkila@jyu.fi (2.10.alkaen)

http://www.jyu.fi/fi/yliopistopalvelut/viestintapalvelut

Pohjoismaisten lajien maailmancupit alkavat marraskuun lopussa. Mäkihyppy aloittaa, olympiakautensa Puolan Wislasta, kun taas maastohiihto ja yhdistetty Ruka Nordicin superviikonlopusta. 

Ennen pitkän ja tiivistahtisen maailmancupkauden alkua pohjoismaisten lajien maajoukkueet ovat median tavattavissa joukkueiden mediapäivinä.  

Maastohiihtojoukkueen mediapäivä

Aika: 11.10.2017 klo 16:30 - 19:00

Paikka: Hotelli Hilton Helsinki Airport, Lentäjänkuja 1

Paikalla tilaisuudessa ovat päävalmentaja Reijo Jylhä, sprinttivalmentaja Olli Ohtonen sekä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön lajivastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. 

Haastateltavissa olevat urheilijat: 

Anne Kyllönen
Johanna Matintalo
Laura Mononen

Ristomatti Hakola
Perttu Hyvärinen
Lari Lehtonen
Ari Luusua
Iivo Niskanen
Antti Ojansivu
Anssi Pentsinen
Ilkka Tuomisto
Lauri Vuorinen 
 

Mäkihyppyjoukkueiden sekä yhdistetyn joukkueen mediapäivä

Aika: 20.10.2017 klo 13:00 - 15:00

Paikka: Casino Helsinki, Mikonkatu 19

Paikalla tilaisudessa ovat päävalmentajat Andreas Mitter, Kimmo Kykkänen sekä Petter Kukkonen sekä molempien lajien A-maajoukkueurheilijat.

Mäkihyppy

Julia Kykkänen
Antti Aalto
Janne Ahonen
Andreas Alamommo
Lauri Asikainen
Janne Korhonen
Niko Kytösaho
Ville Larinto
Jarkko Määttä
Eetu Nousiainen 

Yhdistetty

Ilkka Herola
Matti Herola
Eero Hirvonen
Hannu Manninen
Leevi Mutru
Arttu Mäkiaho

Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Ilmoittauduthan tilaisuuksiin lomakkeella, jotta tiedämme, kuinka paljon varata täytettä pöytiin. Klikkaa ilmoittautumaan tästä: http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/huippu-urheilu/yhteistyokumppanit/mediatapaaminen/

Tervetuloa kuulemaan huippu-urheilijoidemme kuulumiset olympiakauden alla!

Stara on Helsingin kaupungin oma liikelaitos – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Stara työllistää jopa 1500 ammattilaista. Keskuspuiston ammattiopiston kiinteistönhoidon opiskelijat ovat päässeet toteuttamaan työkeikkoja helsinkiläisissä puistoissa tässä ammattilaisten suuressa joukossa jo useampaan otteeseen pitkin kevättä. Sana hyvin hoidetuista työkeikoista on kiirinyt Staran työnjohtajien keskuudessa; monesti työkeikan alussa tavataankin uusi työnjohtaja, jonka kanssa sovitaan seuraava työkohde.

Meneillään olevan koulutusreformin myötä ammatillinen opetus tapahtuu enenevässä määrin oikeissa työkohteissa koulun ulkopuolella, yrityksissä ja organisaatioissa. - Hyvät suhteet työnantajiin ovat kultaakin kalliimpia, opettaja Mikael Pekkala toteaa.

Ensimmäinen kontakti Starassa oli kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö. – Ville suhtautui heti todella positiivisesti opiskelijoiden työllistämiseen ja laittoi pyörät pyörimään nopeasti, Pekkala kertoo.

- Staran kokoisessa talossa mielenkiintoista tekemistä ja ammatillisesti kehittäviä työkohteita on paljon. Tähän mennessä opiskelijat ovat tehneet töitä puistoissa. Pekkala toivoo yhteistyön poikivan myös kiinteistöpuolen tehtäviä.

Laaja työkohde valmistuu nopeasti isolla porukalla
On syyskuinen viileä aamu. Kello on 7:45, kun neljä tila-autoa aloittaa matkan Espoon Leppävaarasta kohti Kustaa Aadolfin puistoa Helsingin Vanhassakaupungissa. – Onhan jokaisella nyt viiltosuojahanskat mukana, ohjaaja Valter Ahlberg tarkistaa ennen lähtöä. Huomion tarkentaminen turvallisuusasioihin korostuu uudessa ja tuntemattomassa työympäristössä.

Yli 20 opiskelijan joukko keltaisissa huomioliiveissään on vaikuttava näky. Paikan päällä puiston portilla Staran työnjohtaja Heikki Hovi kertoo koko joukolle työohjeet. On tarkoitus siistiä puiston kasvillisuutta rikkakasveista ja pensaiden sekaan eksyneistä roskapuiden versoista. Starassa työskentelevä Steen Petersen vinkkaa varovaisuuteen, sillä pensaiden juurissa voi lymyillä koirankakkaa ja joskus vastaan voi tulla neuloja. Opiskelijat nappaavat työkaluja mukaansa ja iskevät kiinni rikkakasveihin.

- Opiskelijatyövoimalle on ollutkin nyt todellinen tarve, kertoo Hovi. – Helsingin kaupungilla on laajat puistoalueet. Varsinkin tämän sateisen kesän jälkeen kasvillisuus on päässyt ryöpsähtämään ennakoitua massiivisemmin joka puolella, eikä meillä ole riittänyt omia tekijöitä huolehtimaan kaikista puistoista. Olemme keskittyneet kesän aikana näkyvimpiin kohteisiin. Onneksi siis saatiin opiskelijat töihin ennen talven tuloa. Nyt rikkakasvit eivät jää talveksi maahan ja pääse villiintymään heti keväällä, Hovi kiittelee.

Hovin keväinen kokemus keskuspuistolaisten opiskelijatyöstä on positiivinen. – Opiskelijat ovat tehneet siistiä jälkeä ja työskennelleet ahkerasti. Hyvää meininkiä ja intoa tuntuu riittävän. Opiskelijaryhmän ehdoton etu on tehokkuus. Kun iso porukka tulee työskentelemään pinta-alaltaan laajalle alueelle, valmista syntyy nopeasti, Hovi toteaa ja suosittelee tehotiimiä lämpimästi vastaaviin hommiin. Operatiivisen avun lisäksi Hovi ja Petersen pitävät opiskelijoiden työllistämistä myös imagollisesti positiivisena asiana Staralle.

Opetushenkilöstö vastuussa opiskelijatyöstä
Opiskelijaryhmää ohjaa ja opastaa kaksi opettajaa ja kaksi ohjaajaa. – Meillä on vastuu siitä, että työ tulee hyvin hoidetuksi, Pekkala kertoo. Erityisopiskelijoiden kanssa työskentely tuo myös omia erityispiirteitään työkeikoille. – Jokaisen opiskelijan yksilölliset kyvyt ja rajoitteet on otettava aina huomioon. Osa tarvitsee hyvinkin spesifit ohjeet.

Pekkala käy keskustelemassa opiskelijan kanssa, joka on kitkenyt liian innokkaasti kasveja – niitäkin, jotka olisi kuulunut jättää maahan. – Tässä oli takana hahmottamisen häiriö. Opiskelija ei tunnistanut kasvien eroja ryteiköstä. Keksin, että valitaan yksi selkeästi tunnistettava rikkakasvityyppi, jota opiskelija ryhtyy keräämään. Nyt homma toimii, Pekkala kertoo. – Kielitaito tulee olla hallussa työkeikoilla, sillä lisäohjeistusta tulee aika ajoittain, hän lisää ja muistuttaa, että maahanmuuttaja-opiskelijoiden määrä on kasvussa.

Erityisopettajan työ vaatii näkemystä, nopeaa kekseliäisyyttä ja luovuutta uusissa tilanteissa. Ammatillisessa erityisopetuksessa työtehtäviä ja opintokokonaisuuksia muotoillaan sen mukaan, mikä vastaa opiskelijan tuen tarpeisiin.

Yritys-yhteistyö laajentaa oppimiskokemuksia
Yritys-oppilaitos –yhteistyössä on Pekkalan mukaan paljon muutakin hyvää kuin ammatillisen osaamisen kartuttaminen. – Kierrämme useissa eri puistoissa ja työkohteissa ympäri pääkaupunkiseutua. Tässä opitaan samalla paikallistuntemusta, liikkumista paikasta toiseen ja näemme erilaisten puistojen ja kaupunginosien rikkautta. Oman oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuu paljon laajempaa oppimista, Pekkala kertoo.

- Kiinteistönhoitajaopiskelijoiden aamupäivä oli työntäyteinen.  Hommat tuli tehtyä jo oikeastaan ennen ruokailua, Pekkala raportoi työpäivän kuulumisia. – Iltapäivällä porukka alkoi hyytyä, kuten ennakkoon oli arvattavissa. Kokonaisuus sujui oikein ryhdikkäästi ja hyvässä hengessä, Pekkala kertoo.

Seuraava opiskelijoiden puistokeikka Staran aliurakoitsijoina sovittiin ensi viikolle Katri Valan puistoon. Hyvä kello kauas kuuluu.

___________

Ensimmäisen vuoden opiskelijat Matias ja Jesse nyhtävät rikkakasveja jyrkästi laskevassa rinteessä. Opiskelu on maistunut nuorille miehille. Työskentely oppilaitoksen ulkopuolisissa kohteissa on motivoivaa, koska silloin näkee enemmän uusia paikkoja ja oppii uusia työtapoja.

– Työskentely on kivaa, koska tässä näkee työnsä tulokset ja saa tehdä oikeasti jotain näkyvää ja hyödyllistä, opiskelijat tuumaavat.  

Lisätietoja:
Mikael Pekkala
opettaja
mikael.pekkala@keskuspuisto.fi
p. 040 6619185

Väitös

la 7.10. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Historica, H320

FM Hannele Valtasaaren musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Kestääkö ääni? Laulunopetuksen vaikutus opettajaksi valmistuvien äänen laatuun ja ilmaisuun” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, MuT Päivi Järviö (Taideyliopisto / Sibelius-Akatemia) ja kustoksena professori Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto).

- Puhe- ja lauluääni on opettajan keskeinen työväline. Äänenkoulutuksen olisi edelleen syytä kuulua opettajankoulutukseen. Hyvä äänellinen ilmaisu lisää opettajan työkykyä ja pedagogisia valmiuksia, Valtasaari kuvaa.

Väitöskirjassaan Valtasaari keskittyi laulupedagogiikan mahdollisuuksiin vaikuttaa opettajaksi valmistuvien puhe- ja lauluilmaisun laatuun. Kokeelliseen, monimenetelmäiseen tutkimukseen osallistui lastentarhan- ja luokanopettajaksi opiskelevia koehenkilöitä, joista toiset saivat yhden lukuvuoden ajan tavoitteellista laulunopetusta. Verrokkiryhmä ei osallistunut koulutukseen.

Opetus vahvisti ilmaisua

Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota kokonaisvaltaisesti äänelliseen ilmaisuun. Harjoitusohjelmaan kuului puhe- ja lauluäänen sekä ilmaisun kehittäminen. Koehenkilöiden oman laulukoulutuksen lisäksi opetusprosessin aikana pyrittiin kasvattamaan myös musiikkipedagogisia tietoja ja taitoja, joista on hyötyä lasten ja nuorten äänentoiminnan ja laulamisen ohjaamisessa.

Laulunopetukseen osallistuneilla opettajaopiskelijoilla esiintyi koulutuksen jälkeen vähemmän äänen rasitusoireita. Heidän puhe- ja lauluilmaisunsa laatu oli parantunut.

- Koulutuksen jälkeen muutokset kuultiin lauluäänen käyttöalueen laajentumisena, äänen laadun selkiytymisenä sekä musiikillisen linjan ja sävelpuhtauden paranemisena. Verrokkiryhmän äänelliset ja musiikilliset valmiudet sen sijaan eivät muuttuneet, Valtasaari kuvailee.

Äänellisellä ilmaisulla yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista merkitystä

Opettajien lääketieteellisesti diagnosoidut äänihäiriöt ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Opettajien äänihäiriöillä tiedetään olevan yksilöllisiä, sosiaalisia, pedagogisia ja taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Aiempien tutkimusten mukaan lasten oli vaikeampaa prosessoida äänihäiriöisen opettajan puheen sisältöä.

- Opettajankoulutuksen sisällön painotuksilla on suoraan vaikutusta päiväkodeissa ja kouluissa annettavan musiikinopetuksen laatuun. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että opettajien omat äänelliset rajoitukset haittasivat lasten laulamisen ohjaamista. Tavoitteellista puhe- ja lauluäänen koulutusta ei kuitenkaan enää järjestetä, Valtasaari selvittää.

Valtasaaren väitöstutkimusta ovat tukeneet Eino Roiha -säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Teos on julkaisu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 325, 229 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459–4323, ISBN: 978-951-39-7165-6 (nid.), ISSN: 1459-4331, ISBN: 978-951-39-7166-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Pysyvä linkki julkaisuun http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7166-3.

Lisätietoja:

Hannele Valtasaari, 050 5418821, hvaltasa@gmail.com

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

YouTube-video

Hannele Valtasaari kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Keskustan lukiosta 1975. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan laulu ja valmistui sieltä laulupedagogiksi 1980. Hän suoritti Sibelius-Akatemiassa ylemmän korkeakoulututkinnon (lauludiplomi) 1983. Valtasaari valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan musiikkitiede. Valtasaari on toiminut laulupedagogina useissa musiikkioppilaitoksissa kuten Keski-Suomen Konservatorion laulun yliopettajana (1992–1999) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun laulun lehtorina (1999–2009) sekä tuntiopettajana mm. Jyväskylän yliopistossa, Metropoliassa, Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, vaihto-opettajana Viron Musiikki- ja teatteriakatemiassa vuosina 2001 ja 2003 sekä 1980-luvun lopusta lähtien kesäisin laulukurssien opettajana eri puolilla Suomea. Valtasaari on esiintynyt laulajana erilaisissa kokoonpanoissa, vierailijana Suomen Kansallisoopperassa sekä omin konsertein kotimaassa ja muissa Euroopan maissa. Nykyisin Valtasaari työskentelee freelancerina.

Kuva: kuvaamo Lehtinen

Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ja Kansalliskirjasto ovat sopineet Kansalliskirjaston kokoelmissa olevien sanoma- ja aikakauslehtien julkaisemisesta verkossa. Sopimus koskee vuosina 1917–1920 ilmestyneitä lehtiä. Lehdet ovat kansalaisten luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. 

Kansalliskirjaston digitoimien vanhojen lehtiaineistojen avaaminen suuren yleisön käyttöön vaatii tekijänoikeuslain mukaan tekijöiden luvan. Kopiosto edustaa laajasti lehtien tekijöitä mm. toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, graafikoita ja kääntäjiä.

”Tehty sopimus on hieno alku vanhojen aineistojen saamiseksi laajemman yleisön saataville”, iloitsee Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen.

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm jatkaa, ”sopimus on merkittävä avaus. Se viitoittaa tietä aineiston laajenevaan käyttöön.”

Kopiosto ja Kansalliskirjasto jatkavat neuvotteluja digitaalisen käytön laajentamiseksi myös uudempiin lehtiaineistoihin.  

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto, 040 722 8082, jukka-pekka.timonen@kopiosto.fi

Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, Kansalliskirjasto, 040 587 7023, kai.ekholm@helsinki.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus käsittelee 5.10.2017 hallinto- ja tukipalvelujen yhteistoimintaneuvotteluja. Neuvotteluissa käsiteltiin hallinto- ja tukipalveluiden järjestämistä uudessa Gradia-organisaatiossa 1.1.2018 alkaen. Keskeiset syyt organisaatiouudistukseen ovat uusi ammatillisen koulutuksen laki ja tehostamista edellyttävä koulutuksen rahoituksen kiristyminen.

Neuvottelujen piirissä oli noin 350 työntekijää eli vajaa kolmannes koko henkilöstöstä. Kohderyhmään kuuluivat myös opettajat, joiden työstä valtaosa on muuta kuin opetusta.

Koulutuskuntayhtymä Gradiassa hallinto- ja tukipalveluihin kuuluvat kiinteistöpalvelut järjestetään Gradia-kiinteistöissä ja ruokapalvelut Gradia-ravintoloissa. Niihin siirtyy noin 100 henkilöä nykyisistä vastaavista toiminnoista.

Gradia sisäiset palvelut on uusi hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue, johon siirtyy nykyisestä organisaatiosta 135 henkilöä. Sisäisiin palveluihin kuuluvat opiskelijapalvelut, kehittämispalvelut ja hallintopalvelut. Työelämä- ja yrityspalveluja tekemään siirtyy 10 työntekijää nykyisestä oppisopimustoimistosta.

Hallinto- ja tukipalveluiden hallinnollinen kokoaminen ei tarkoita yksi yhteen niiden fyysistä kokoamista. Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla eri kampuksilla ja oppilaitoksissa.

Koulutussuunnittelijat, kasvatusohjaajat ja opiskeluavustajat sekä eri tehtävissä työskentelevät ammattihenkilöt sijoittuvat hallinnollisestikin oppilaitoksiin. Osa neuvottelujen piirissä olleista hallinto- ja tukipalveluita tehneistä opettajista siirtyy opettajiksi.

Gradian ylläpitämät oppilaitokset ovat ensi vuoden alusta Gradia Jyväskylä, joka muodostuu nykyisistä Jyväskylän aikuisopistosta, Jyväskylän ammattiopistosta ja Jyväskylän oppisopimuskeskuksesta, Gradia Jämsä sekä Gradia-lukiot eli Jyväskylän aikuislukio, Jyväskylän Lyseon lukio ja Schildtin lukio.

Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ollut välitöntä säästötavoitetta, mutta uuden organisaation hallinto- ja tukipalvelujen järjestämisellä tehostetaan ja yhdenmukaistetaan palveluprosesseja. Osaamisen kokoamisella mahdollistetaan myös entistä paremmin sijaisjärjestelyt, vertaisryhmätuki ja asiantuntijuuden vahvistuminen.

Koulutuskuntayhtymässä käytiin kesän aikana myös ammatillisen koulutuksen johtamisjärjestelmää koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen piirissä oli 36 henkilöä. Uudessa organisaatiossa on nykyistä vähemmän päällikkö- ja johtajatehtäviä, ja osa entisistä esimiehistä siirtyy opettajiksi.

Yhteistoimintamenettelyissä ei esitetty irtisanomisia. Useassa tapauksessa palvelussuhteet kuitenkin muuttuvat vastamaan uuden organisaation tarpeita.

Lisätietoja

Juha Suonperä, hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 045 266 8089
Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5100