Agrologi (ylempi AMK): Törn-Säkkinen Riitta Kajaani.

Insinööri (AMK), maanmittaustekniikka: Haapalainen Allan Rovaniemi, Kamula Arto Oulu, Lamsijärvi Antti Tornio, Nguyen Ngoc Rovaniemi, Silén Markku Rovaniemi, Väänänen Ilkka Oulu.

Kuvataiteilija (AMK): Kokkonen Janne Espoo, Tabatabai-Irani Ali Oulu.

Liikunnanohjaaja (AMK): Mukari Aino-Elina Rovaniemi.

Metsätalousinsinööri (AMK): Eira Kristiina Rovaniemi, Marjeta Hannu Ylitornio, Perätalo Marko Oulu.

Metsätalousinsinööri (ylempi AMK): Jaakkola Joona Taivalkoski.

Restonomi (AMK): Ukonmurto-Pynnönen Silja Oulainen,Viik Anne Rovaniemi.

Restonomi (ylempi AMK): Tuppurainen Sirpa Tyrnävä.

Sairaanhoitaja (AMK): Laitala Julia Oulu, Lankila-Kuivila Anu Sodankylä, Maijala Merja Sodankylä, Mäntymäki Jussi Rovaniemi, Ulkuniemi Jyri Rovaniemi.

Sosionomi (AMK): Holopainen Mia Oulu, Karjalainen Sanna Posio, Luoma Leena Rauma.

Terveydenhoitaja (AMK): Dahl Susanna Tornio, Haapakoski Merja Ii, Haavikko Maria Rovaniemi, Illikainen Hillevi Ranua, Kelottijärvi Kaija Savukoski, Kuha Marja Ranua, Kulppi Anna-Reetta Rovaniemi, Lauri Maarit Ii, Leppiaho Jonna Rovaniemi, Mutila Saana Rovaniemi, Pekkarinen Johanna Rovaniemi, Pulkkinen Maria Rovaniemi, Vihriälä Minna Sodankylä, Väänänen Tiina Sodankylä, Väärälä Sari Posio.

Tradenomi (AMK), liiketalous: Huovinen Heidi Inari, Niskala Tanja Rovaniemi, Pei Qing Kiina.

Jyväskylän avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveysalan opistotutkinnon suorittaneille polkuopintoja, jotka suuntaavat kohti alan AMK-tutkintoa.

Polkuopinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä ja ne on mahdollista suorittaa vuoden 2016 aikana. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti monimuoto- ja verkko-opintoina, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa.

Opinnot on suunnattu erityisesti heille, jotka tarvitsevat korkeakoulutasoista osaamista työssään tai suunnittelevat hakevansa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

– Työskentelen vastaavana hoitajana yksityisessä palvelukodissa. Peruskoulutukseltani olen sosiaalialan ohjaaja ja hain suorittamaan polkuopintoja opistotutkinnosta kohti sosionomin AMK-tutkintoa, tammikuussa opinnot aloittava Johanna Monthan kertoo.

– Suoritan parhaillaan JAMKissa gerontologisen kuntoutuksen diplomikoulutusta, joka päättyy joulukuussa. Olen nyt päässyt hyvään opiskeluvireeseen ja haluan oman ammatillisen kehittymiseni takia lisäkoulutusta, jotta voin paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa ei ole mahdollista tehdä koko tutkintoa. Suoritettuaan 60 opintopistettä tutkintoon soveltuvia polkuopintoja, opiskelija voi hakea avoimen AMK:n erillishaussa syventävän vaiheen opintoihin, jotka ovat laajuudeltaan 20–30 opintopistettä. Opistotutkinnosta AMK-tutkintoon johtavien opintojen kokonaislaajuus on 80–90 opintopistettä. 

Ilmoittautumisaika kevään polkuopintoihin jatkuu 6.12.2015 asti.

Lue lisää

Lisätietoja:
Pirkko Hautala, projektipäällikkö, puh. 040 564 9105, etunimi.sukunimi@jamk.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö ja Johanna Monthan, puh. 040 717 8953

Suomen ensimmäiset maarakennusalan ammattitutkinnon suorittaneet pohjatutkijat valmistuivat Amiedusta. Todistuksen sai kuusi Staran pohjatutkijaa ja pohjatutkimusmestaria. Kyseessä oli pilottiryhmä, sillä pohjatutkijan näytön arviointeja ei ole Suomessa aiemmin tehty.

Maarakennusalan ammattitutkinto on koettu tarpeelliseksi, koska alalla toimivilta pohjatutkijoilta on puuttunut virallinen, Eurostandardin mukainen pätevyys. Tutkinnon sisältöä on suunniteltu yhdessä Staran ja Suomen geoteknillisen yhdistyksen pohjatutkimustoimikunnan kanssa.

-          Aloitimme suunnittelun kolmisen vuotta sitten vuonna 2012, kun maarakennusalan ammattitutkinnon perusteita päivitettiin ja todettiin, että tällainen osa puuttui tutkinnosta, Amiedun kouluttaja Antti Sulamäki taustoittaa.

Maarakennusalan ammattitutkinto, Pohjatutkija -koulutus toteutettiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti monimuotokoulutuksena. Se sisälsi teoriaopintojen ja korttikoulutusten lisäksi näytön arviointeja Helsingin kaupungin omiin hankkeisiin liittyvillä pohjatutkimustyömailla.

Kaikki koulutukseen osallistuneet staralaiset ovat pitkän työkokemuksen omaavia pohjatutkijoita tai pohjatutkimusmestareita, mutta heiltä puuttui pätevyys.

Stara haluaa olla edelläkävijä

Staran strategiana on olla alansa halutuin palveluntuottaja ja työnantaja – vastuullinen ja kilpailukykyinen edelläkävijä. Palvelupäällikkö Lars Sandbergin mukaan myös osaamisen kehittäminen johdetaan suoraan strategiasta.

-          Edelläkävijyys näkyy muun muassa siinä, että meillä on nyt Suomen ensimmäiset Eurostandardin mukaisen pätevyyden saaneet pohjatutkijat.

Ammattitaidon kehittäminen vaikuttaa työnantajakuvan lisäksi myös työntekijöiden motivaation paranemiseen.

-          Koulutuksen tavoitteena oli oman asiantuntijatoiminnan yhdenmukaistaminen ja varmistaminen, että asiat tehdään oikein. Koko alan kannalta standardin edellyttämillä koulutuksilla tavoitellaan myös imagon kohottamista, Sandberg korostaa.

Tutkintotodistuksen saanut Staran pohjatutkimusmestari Timo Pentti piti koulutusta kokonaisuutena hyvänä.

-          Teoriaosuudet ja käytännön työnäyttö olivat hyvin jaksotettu, joten ne sai hienosti sovitettua oman työn lomaan. Pidin myös siitä, että sama kouluttaja veti sekä teoria- että käytännön osuuden.

Virallisen pätevyyden lisäksi Pentti kokee koulutuksen vahvuudeksi myös kokemusten jakamisen muiden kurssilaisten kanssa.

-          Pohjatutkijan työ on niin itsenäistä, että oli mukava päästä vaihtamaan mielipiteitä muiden alan osaajien kanssa.

Kuvateksti: Staralaiset valmistuivat pohjatutkijoiksi Amiedusta

Lisätietoja:

Antti Sulamäki
Kouluttaja, Amiedu

Puh. 020 7461 324
antti.sulamaki(at)amiedu.fi

Lars Sandberg
Palvelupäällikkö, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Puh. 040 163 4311

lars.sandberg(at)hel.fi

http://www.hel.fi/www/stara/fi

Kansanedustaja Nasima Razmyar vierailee Centria-ammattikorkeakoulun Talonpojankadun kampuksen auditoriossa Kokkolassa maanantaina 30.11.2015 klo 14.30–15.30.

Hän puhuu ja käy keskustelua opiskelijoiden kanssa teemalla ”Monikulttuurisuus suomalaisen yhteiskunnan voimavarana”.

Razmyar on suomalainen, afgaanisyntyinen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vuonna 2015 valitun eduskunnan jäsen. Ennen kansanedustajuuttaan hän toimi sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Razmyar on valittu vuonna 2010 Suomen pakolaisnaiseksi.

Media on tervetullut paikalle!

Lisätietoja:
rehtori Pekka Hulkko, 044 725 0047, pekka.hulkko@centria.fi
Opiskelijakunta Copsan toiminnanjohtaja Tanja Kupiainen, 050 312 0540, tanja.kupiainen@centria.fi

SONK: Perustulolla kohti parempaa toimeentuloa

Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja byrokraattinen. Eri tuet ja hakuperusteet vaativat perehtymistä ja aikaa tuen hakijoilta. Erityisesti moni opiskelija tuskailee tulorajojen ja omien tulojen optimoinnissa, sekä joutuu vuosittain palauttamaan tukia pahimmillaan perinnän kautta.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry kannattaa sosiaaliturvassa askelta kohti perustuloa, jossa saatavan tuen määrä kuukausittain on vakio jokaiselle kansalaiselle. Omat tulot eivät vaikuta perustulon perusosan määrään, vaan ansiotuloverotus leikkaa ansioita tasaisesti kannustinloukkuja luomatta. Tarveharkintaisen asumistuen säilyttämisen avulla perustulojärjestelmä ottaa erilaiset elämäntilanteet huomioon.

Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää, oikeudenmukaistaa sitä ja vähentää tuen hakemisen työmäärää ja hankaluutta. Perustulojärjestelmän suurin etu on sen sopiminen joustavasti monenlaisiin elämäntilanteisiin.

Perustulojärjestelmä ei ole ongelmaton ja vaatii kokeilujen ja tutkimuksen kautta syntyvää kehittelyä. On silti vastuutonta hylätä hyvä periaate muutoksen pelossa. Nykyinen järjestelmämme on kehittynyt vuosien saatossa, mutta ajatus sen pohjalla ei sovi nykymaailman pirstaloituneeseen työelämään.  Kasvanut pienyrittäjyys ja pätkätyökulttuuri vaatii myös sosiaaliturvalta muutosta ja perustulo kannustaa ihmisiä hakemaan vaihtoehtoisia tuloja itselleen, kun oma toimeentulo on turvattu.

“On aika lähteä rohkeasti uudistamaan sosiaaliturvaa ja lähdettävä kehittämään yhdessä perustuloon perustuvaa järjestelmää”, linjaa SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen. “Näpertelyn sijaan meillä on käsissämme aito mahdollisuus osallistaa sosiaaliturvaan myös pienyrittäjät, freelancerit ja pätkätyöläiset ja olisi vastuutonta olla käyttämättä sitä”, Huumonen muistuttaa.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry pitääkin tärkeänä ennakkoluulotonta keskustelua sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä ja pitää perustulomallia ensisijaisena keinona kehittää sosiaaliturvaa.

Lisätietoja:
Hanna Huumonen
Puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Opiskelija - SONK ry
puheenjohtaja@sonk.fi
045 112 9299

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n liittokokous vaatii, että Suomessa ryhdytään tiukempiin toimenpiteisiin vihapuheen, ääriliikehdinnän ja rasismin kitkemiseksi.

Vihapuhe, rasismi ja ääriliikehdintä ovat nostaneet päätään Suomessa ja Euroopassa. Suomi on muuttunut turvattomammaksi ja väkivalta vähemmistöjä kohtaan on kasvanut. Vihapuhe on Euroopan neuvoston ministerikomitean ehdotuksen mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu kunnioituksen puutteeseen toisia ihmisiä kohtaan.

“Suomen valtion johdon puolesta ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä vihakierteen katkaisemiseksi. Pelkkä ministerien twiittaaminen rasismia vastaan ei yksinkertaisesti riitä. Rasismia ei pidä ymmärtää tai suvaita, vaan siihen tulee puuttua määrätietoisesti.”, vetoaa SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen.

Meidän Suomemme on monikulttuurinen, avoin ja yhdenvertainen, emmekä suostu antamaan sitä rasistien tai fasistien käsiin. Sosialidemokraattiset Opiskelijat peräänkuuluttavat tiukempaa otetta niiden kitkemiseksi.

Lisätietoja:
Hanna Huumonen
puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry
puheenjohtaja(a)sonk.fi, 045 112 9299

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n 49. liittokokous on valinnut liiton uudeksi puheenjohtajaksi helsinkiläisen Marianna Kupiaksen(24).

Kaudelle 2016-2017 valittu Kupias opiskelee Helsingin yliopistossa valtio-oppia ja oikeustiedettä ja toimii tällä hetkellä Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana sekä Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä.

-Kokoomusopiskelijoiden uudistettu ja liittokokouksessa hyväksytty tavoiteohjelma antaa hyvän ohjenuoran liiton poliittiselle vaikuttamistyölle. Politiikassamme tulee vahvan koulutuspoliittisen painotuksen lisäksi näkymään myös yleispoliittiset teemat, linjaa valittu puheenjohtaja Marianna Kupias.

Varapuheenjohtajiksi vuosille 2016-2017 valittiin Janika Takatalo (Akateemiset Kansalliset Nuoret) ja Emmi Venäläinen (Tampereen Kokoomusopiskelijat). Hallituksessa kauden 2016 toimivat Mikko Martikkala (Vaasan Kampusporvarit), Mikka Koski (Akateemiset Kansalliset Nuoret), Anniina Heiskanen (Joensuun Opiskelevat Porvarit), Miika Kekola (Rovaniemen Kokoomusopiskelijat), Juho Wilskman (Kansalliset Jatko-opiskelijat), Tommi Pyykkö (Kansalliset Ylioppilaat) ja Jan Peder (Kauppakorkeakoulun Porvarit).

Lisätietoja:

Marianna Kupias
Puheenjohtaja 2016 -2017
040 757 4760
marianna.kupias@kokoomusopiskelijat.fi

Hämeen ammattikorkeakoulun kaikille avoin luentosarja jatkuu 2.12.2015 aiheella The World Capital of Sibelius.

Luennolla tutustutaan Sibeliuksen musiikin siivittämänä Hämeenlinnan kaupunkiin. Esityksessä pääsemme näkemään mm. valokuvaimpressioita Hämeenlinnan kauniista luonnosta.

Luennoitsijana toimii pianisti, Sibelius Celebrations -johtaja Erkki Korhonen, joka vastaa myös luennon musiikillisesta toteutuksesta. Korhonen on toiminut korrepetiittorina sekä kapellimestarina ympäri maailmaa. Hän on esiintynyt ja ansioitunut pianistin, solistin sekä kamarimuusikon rooleissa. Korhonen on palkittu useasti musiikin saralla. Lisäksi hän on toiminut useissa erilaisissa luottamustehtävissä.

Luento järjestetään Korkeakoulukeskuksessa Visamäessä D-talon ravintola Helmessä (Vankanlähde 11, Hämeenlinna). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.00, luento klo 16.30. Luennolle on vapaa pääsy.

Luento järjestetään yhteistyössä OP Etelä-Hämeen kanssa.

Avoin HAMK -luentosarjan seuraava luento: 20.1.2016 Ikkunoita kriisi- ja traumatyön maailmaan, luennoitsijana yliopettaja Leena Packalén.

Avoin HAMK -luentosarja on osa Sibelius-juhlavuoden tapahtumia. Sarja alkoi jo joulukuussa 2013.

Lisätiedot
koulutussihteeri Tiina Björkskog, p. 03 646 3443 tai etunimi.sukunimi@hamk.fi

Ohutlevykeskuksen yhteistyö brasilialaisen Feevalen yliopiston kanssa syvenee. Neuvottelut korroosiotutkimukseen ja ulkotestaukseen liittyen aloitettiin noin vuosi sitten. Silloin sovittiin ulkotestikentän perustamisesta Feevaleen.

Materiaalien ja niistä tehtyjen tuotteiden tulee kestää käyttöolosuhteissaan luvatun ajan. Parhaiten tuotteiden kestävyyden arviointi onnistuu testaamalla tuotetta olosuhteissa, joihin se pahimmillaan voi joutua. Ulkona materiaaleihin vaikuttavat lukemattomat tekijät kuten auringon säteily, lämpötilat ja niiden vaihtelut, ilman suhteellinen kosteus, sateet ja ilman epäpuhtaudet.

Ensimmäisten neuvottelujen jälkeen Feevalessa on toimittu aktiivisesti yhteistyön eteenpäinviemiseksi. Professori Vanusca Dalosto Jahnon johdolla on rakennettu ulkotestikenttä. Ulkotestikentän avajaiset pidettiin keskiviikkona 25.11.2015. Testikentän avasivat virallisesti käyttöön Feevalen rehtori Inajara Vargas Ramos sekä Ohutlevykeskus-tutkimusyksikön johtaja Jarmo Havula. Rehtori Ramos sekä Havula totesivatkin yhdessä avajaispuheissaan, että ulkotestikenttä on konkreettinen merkki hyvästä yhteistyöstä.

Tietoa materiaalien pitkäaikaiskestävyydestä Brasialian sääolosuhteissa

Yhtenä Ohutlevykeskuksen tutkimusaiheena on metallien ilmastollinen korroosio ja materiaalien kestävyys erilaisissa olosuhteissa. Näihin liittyen Ohutlevykeskuksen tutkijat ovat mukana kansainvälisissä hankkeissa ja tekevät ulkotestausta yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ohutlevykeskuksella on kaksi omaa ulkotestikenttää, toinen Hämeenlinnassa ja toinen suomalaisessa metsässä kasvustonkestotestejä varten. Feevalen yliopisto sijaitsee Novo Hamburgossa, Rio Grande do Sulin osavaltiossa, aivan Brasilian eteläosassa. Olosuhteet Hämeenlinnassa ja Novo Hamburgossa ovat hyvin erilaiset, Suomessa materiaalien tulee kestää kylmää ja pakkasta kun Brasiliassa näytteiden täytyy selvitä lämmöstä ja runsaasta auringonvalosta ja etenkin sen UV-säteilystä.

Feevalen ulkotestikenttä laajentaa Ohutlevykeskuksen osaamista tuottamalla tietoa materiaalien pitkäaikaiskestävyydestä Brasilian sääolosuhteissa. Ensimmäiset Suomesta lähetyt näytteet ovat jo testeissä. Vastavuoroisesti Suomessa testataan Brasiliasta lähetettäviä näytteitä.

--

Hämeen ammattikorkeakoulun Ohutlevykeskus on korkeatasoinen teknologiateollisuuden tutkimus- ja koulutusympäristö, jossa tehdään soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yritysten ja eri tutkimuslaitoksen kanssa. Ohutlevykeskuksen tutkimustoiminta tähtää suomalaisen ohutlevy- ja metalliteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Työtä tehdään seuraavissa tutkimusryhmissä: pinnoitteet ja pitkäaikaiskestävyys, muovaustekniikka, valmistustekniikka, teräsrakenteet sekä energiatehokkuus ja rakennusfysiikka.

--

Kuva 1. Feevalen yliopiston rehtori Inajara Vargas Ramos ja Ohutlevykeskuksen johtaja Jarmo Havula ulkotestikentän avajaisissa.

Kuva 2. Ensimmäiset näytteet uudella testikentällä Feevalen yliopistolla Brasiliassa.

Kuva 3. Brasiliaan avattiin materiaalitestauksen ulkokenttä yhteistyössä Feevale Universityn ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

--

Lisätietoja

Tiina Vuorio, p. 0400 536 612 tai sp. tiina.vuorio@hamk.fi
Jarmo Havula, p. 040 824 1955 tai sp. jarmo.havula@hamk.fi

Hoitoala työllistää Suomessa monia maahanmuuttajia, mikä on otettu huomioon myös alan koulutuksessa. Koulutuskeskus Salpaus hallinnoi hanketta, jonka tavoitteena on kehittää hoitotyön koulutukseen toimintamalleja, jotka tukevat maahanmuuttajaopiskelijoiden kielellisten ja työelämävalmiuksien vahvistumista. Opetuksen ja oppimisen monipuolisuutta ja havainnollisuutta lisäävistä menetelmistä hyötyvät samalla kaikki opiskelijat.

Spiraali – monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hankkeen toiminnallista päätöstapahtumaa vietettiin Salpauksen tiloissa Lahdessa keskiviikkona 18.11. Tapahtumaan osallistui hoitotyön opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Opetushallituksen rahoittama hanke on toteutettu Omnia aikuisopiston, Stadin aikuisopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen yhteistyönä, minkä lisäksi kehittämistyössä on ollut mukana työelämän edustajia.

- Aikuiskoulutuksessa kaikkien alojen perustutkinnoista näyttötutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuneista jo 11 % on maahanmuuttajataustaisia, perusteli tilaisuudessa puhunut opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta hankkeen ajankohtaisuutta.

Simulaatioharjoituksista ja uudenlaisesta kirjaamiskoulutuksesta tukea oppimiseen

Spiraali-hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa on kehitetty erilaisia monikulttuurisen hoitotyön ja koulutuksen toimintatapoja ja menetelmiä, joita esiteltiin päätöstapahtumassa.

Yksi esitellyistä toimintatavoista oli Stadin aikuisopiston käyttämä simulaatioharjoitus.

- Opiskeltuaan perustietoja oppikirjoista opettajan johdolla, opiskelijat saavat potilaasta epikriisin, jonka avulla he tutustuvat potilaaseen ja asioihin, joihin heidän tulisi hoidossa kiinnittää huomiota. Hoidon suunnitelman tekoa harjoitellaan parin kanssa, minkä jälkeen opittua käytetään simuloidussa tilanteessa, joka videoidaan. Purkutilanteessa voidaan kiinnittää huomiota myös vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaamiseen, jotka ovat merkittävä osa hyvää hoitoa, Stadin aikuisopistosta kerrottiin.

Omnian aikuisopistossa on kehitetty monikulttuurisen mielenterveystyön opetusta järjestämällä esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutuksia ja pyrkimällä houkuttelemaan maahanmuuttajaopiskelijoita mielenterveystyön pariin.

Koulutuskeskus Salpauksessa taas on kiinnitetty huomiota kirjaamiskoulutukseen, sillä juuri hoitotyön kirjaaminen koetaan lähihoitajakoulutuksessa usein haasteelliseksi. Kehitetyssä mallissa kielen, hoitotyön ja sen kirjaamisen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Salpauksessa on kokeiltu myös pelillisyyden hyödyntämistä opetuksessa.

- Opiskelijat ovat innostuneet peleistä ja palaute on ollut erinomaista. Myös opettajat ovat innostuneet uuden oppimisesta, kertoi hoitotyön opettaja Hanna Lokka Salpauksesta.

Työelämän kokemuksia monikulttuurisuudesta hoitotyössä esittelivät Lehtiojan palvelukeskuksen palveluesimies sekä evakkotaustainen asukas. Tilaisuudessa tutustuttiin myös tanskalaisen hoivakoti Betaniahjemmetin toimintamalliin, jossa korostetaan kohtaamista ja yhdessä tekemistä.

Spiraali-hanke päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätietoa hankkeesta

projektipäällikkö Liisa Aaltonen / Koulutuskeskus Salpaus, p. 044 708 0220
spiraalihanke.wordpress.com

Suomeen syntyy uusi kattoliitto ja työmarkkinatoimija Kuntoutusalan Asiantuntijat. Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto päättivät asiasta yhdistyksen perustamiskokouksessa sunnuntaina Tampereella. Molempien järjestöjen jäsenistö antoi tukensa hankkeelle kokouksissaan viikonloppuna. Kuntoutusalan Asiantuntijat aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.

Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen on tyytyväinen ratkaisuun. Yhteistyö toimintaterapeuttien kanssa on Mäkisen mukaan osoittanut järjestöjen pystyvän toimimaan yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

”Kuntoutusalan Asiantuntijoissa voimme aloittaa todellisen työn edunvalvonnan tehostamiseksi. Uusi kattoliitto jatkaa hyväksi todettua linjaa, jota tukee kevyt ja muutoksiin nopeasti reagoiva organisaatio. Uskomme että näin kattojärjestö pystyy reagoimaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin”, sanoo Mäkinen.

Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg on tyytyväinen päätökseen. ”Nyt pääsemme toden teolla kehittämään kuntoutusalan edunvalvontaa Suomessa uudella tavalla.”

Holmbergin mukaan yhteistyö on ollut koko muutosprosessin aikana erittäin toimivaa.

”Olemme pystyneet toimimaan nopeasti. Haluamme näyttää muille esimerkkiä, että muuttuvassa työmarkkinakentässä täytyy olla ketterä, jos jäsenistön edunvalvonnan tarpeet edellyttävät erilaista ja uudenlaista tapaa toimia”, toteaa Holmberg.

Kuntoutusalan Asiantuntijat hakee korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan jäsenyyttä. Taloudellinen edunvalvonta hoituu JUKO:n eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön kautta.

Uusi kattoliitto mahdollistaa fysioterapeuttien yhteistyön muiden akavalaisten korkeasti koulutettujen terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

”Kuntoutusalan Asiantuntijoiden perustaminen ja Suomen Fysioterapeuttien liittyminen uuteen kattojärjestöön tarkoittaa Tehyn yhteistyöjäsenroolista irtaantumista. Mielestäni tämä on fysioterapeuttien edunvalvonnan kannalta merkittävä uudistus koko ammattikunnalle. Näin saamme paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuntoutusalan edunvalvontaan”, Tiina Mäkinen Suomen Fysioterapeuteista tiivistää.

Perustamiskokouksessa Kuntoutusalan Asiantuntijoiden puheenjohtajaksi valittiin Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen ja varapuheenjohtajaksi Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg. Puheenjohtaja vastaa yhdistyksen sisäisestä toiminnasta ja Akava-yhteistyöstä, varapuheenjohtaja taloudellisesta edunvalvonnasta ja JUKO-yhteistyöstä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tiina Mäkinen, 040-507 7382, tiina.makinen@suomenfysioterapeutit.fi

varapuheenjohtaja Kristina Holmberg, 040-759 55 88, kristiina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi

Tiedote 30.11.2015

Ylioppilaskunnat ja yliopisto-opiskelijat ympäri Suomen viettävät maksuttoman koulutuksen päivää tänään maanantaina 30.11.2015. Suomalaiset opiskelijat näkevät maksuttoman koulutuksen tärkeänä osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja koulutuksellista tasa-arvoa. Opiskelijaliike puolustaa maksutonta koulutusta kaikille kansalaisuuteen katsomatta. Päivän aikana ylioppilaskunnat kampanjoivat maksuttoman koulutuksen puolesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #maksutonkoulutus.

“Opiskelijoilla on maksuttoman koulutuksen päivä joka päivä, mutta haluamme kerran vuodessa muistuttaa myös muita sidosryhmiä siitä, miten tärkeä asia maksuton koulutus on koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille”, tiivistää puheenjohtaja Jari Järvenpää Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL).

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) muistuttaa, että koulutus on yksi merkittävimmistä keinoista sosiaaliseen nousuun. Maksuton koulutus pelkästään ei takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan se on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikka, johon kuuluu myös tuloeroja tasaava veropolitiikka sekä riittävät opintososiaaliset edut.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla tunnettu erityisesti sen yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävistä elementeistä. Suomessa koulutus on maksutonta peruskoulusta tohtoriopintoihin asti. Korkeakoulutuksen periytyvyys onkin Suomessa OECD-maiden alhaisinta.

SYL toivoo, että maksuttoman koulutuksen periaatetta ei suomessa murenneta ulkomaalaisille suunniteltujen lukukausimaksujen myötä. Tämä olisi paha takaisku paitsi suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymiselle, myös imagohaitta suomalaiselle hyvinvointivaltiolle.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Jari Järvenpää, p. 044 906 5007

Koulutuspoliittinen sihteeri Niina Jurva, p. 041 515 2230

etunimi.sukunimi@syl.fi

---------------------

Pressmeddelande 30.11.2015

Studentkårerna uppmärksammar dagen för avgiftsfri utbildning 30.11.2015

Studentkårerna och universitetsstuderande runt om i Finland firar dagen för avgiftsfri utbildning måndag 30.11.2015. Finländska studerande anser att avgiftsfri utbildning är en viktig del av det finländska välfärdssamhället och utbildningsmässig jämlikhet. Studentrörelsen kämpar för att utbildningen ska vara avgiftsfri för alla, oberoende av nationalitet. Under dagen kommer studentkårerna att föra kampanj för avgiftsfri utbildning på sociala medier under hashtaggen #maksutonkoulutus #avgiftsfriutbildning.

”Studerandena firar den avgiftsfria utbildningens dag varje dag, men en gång i året vill vi påminna även andra intressenter om hur viktig avgiftsfri utbildning är för hela Finlands välbefinnande”, sammanfattar ordförande Jari Järvenpää från Finlands studentkårers förbund (FSF).

Finlands studentkårers förbund (FSF) påminner oss om att utbildning är ett av de viktigaste elementen i socialt uppsving. Avgiftsfri utbildning garanterar inte bara lika möjligheter, utan är också en del av en bredare samhällspolitik som omfattar en skattepolitik som jämnar ut inkomstskillnader samt tillräckliga studiesociala förmåner.

Det finländska utbildningssystemet är i världen speciellt känt för att det inkluderar element som ökar jämlikheten i samhället. I Finland är utbildningen avgiftsfri från grundskolan till doktorandstudier. Utbildningens ärftlighet i Finland är bland de lägsta bland OECD-länderna.

FSF hoppas att Finland inte mal ner grunden för principen om avgiftsfri utbildning genom att som planerat införa terminsavgifter för utländska studerande. Terminsavgifter skulle innebära ett betydande bakslag för internationaliseringen av de finländska högskolorna och skulle också fläcka den finska välfärdsstatens image.

Mer information:
Ordförande Jari Järvenpää, tfn 044 906 5007

Högskolepolitisk sekreterare Niina Jurva, tfn 41 515 2230

fornamn.efternamn@syl.fi

-----------------------------

Press release 30.11.2015

Free Education Day 30 November 2015

All over Finland, university student unions and students celebrate the Free Education Day on Monday 30 November 2015. Finnish students consider free education an important part of the Finnish welfare state and education equality. The student movement supports free education for all, regardless of nationality. During the Free Education Day, student unions campaign for free education on social media under the hashtag #maksutonkoulutus #FreeEducation.

‘For students, every day is a free education day. Once a year we also want to remind other stakeholders about how important tuition-free education is for the welfare of Finnish society,’ says president Jari Järvenpää from the National Union of University Students in Finland (SYL).

The National Union of University Students in Finland (SYL) highlights how education is one of the most important factors in social ascent. Free education does not only guarantee equal opportunities, but it is also part of a broader societal policy covering a taxation aiming to even out income differences as well as adequate student financial aid.

The Finnish education system is globally known notably for the elements it include which promote societal equality. In Finland, education is free from primary school all the way to doctoral studies. The heritability of higher education in Finland is among the lowest in the OECD.

SYL hopes that Finland will not erode the principle of free education for all by introducing tuition fees for foreigners. This would entail a significant setback not only for the internationalisation of higher education in Finland, but also for the image of the Finnish welfare state.

Contact details:

President Jari Järvenpää, tel. +358 44 906 5007

Education Policy Officer Niina Jurva, tel. +358 41 515 2230

firstname.lastname@syl.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat ovat syksyn aikana innovoineet toimeksiantoina yrityksille uusia palvelutuotteita ja –ratkaisuja. Ne ovat nähtävillä Palveluaaltoja-messuilla JAMKin pääkampuksella, Rajakatu 35, (C-siipi) ke 2.12. klo 10.00-14.00.

Kyseessä on laaja projekti, jossa on ollut mukana 24 toimeksiantajaa Keski-Suomen alueelta sekä lähes 100 JAMKin opiskelijaa. He opiskelevat ruoka- ja ravintolapalveluja, toimitilapalveluja ja matkailua.

– Luvassa on ajankohtaisia teemoja yritysmaailman parista. Nähtävillä on kustannustehokkaita ja moderneja ratkaisuja muun muassa Starkin asiakaspalveluprosessin parantamisesta aina Mysteeri Experience Oy:n uuteen jännittävään tyky-päivään, JAMKin matkailun lehtori Petra Blinnikka kertoo.

Päivän aikana tulevat restonomit esittelevät yrityksille kehittämiään palvelutuotteita, kertovat innovaatioprosessista sekä esittelevät  käyttämiään palvelumuotoilun työkaluja.

Tutustu tapahtumaan

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Petra Blinnikka, matkailun lehtori, 040 539 9185, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Tampereella 28.11.-29.11.2015 kokoontunut Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittokokous vaatii opintotuen nykyisen rakenteen kokonaisuudistusta. Liiton ylimmän päättävän elimen visioima uusi opintotuki eli koulutustilimalli, rakentuu ajatukselle, että opiskelijalla on oikeus nostaa opintojensa alkamisesta lähtien hallituksen osoittama maksimissaan 1100 € kuukaudessa lainaa. Opiskelija saa tehdyistä opinnoista opintorahaa, jolla opiskelija kuittaa opintolainaa pois jo opiskeluvaiheessa, eli osa lainasta muuttuu vastikkeettomaksi.

“Koulutustilin periaatteina ovat joustavuus sekä opiskelijan vastuu ja vapaus. Malli on sovitettavissa eri elämäntilanteisiin - se sopii niin täysipäiväiseen opiskeluun kuin työn oheen”, ylistää liiton puheenjohtaja Daniel Lahti.

Kokoomusopiskelijat näkee, että opintotuen nykyinen rakenne on toimimaton. Sillä on lähes mahdotonta tulla toimeen,  minkä lisäksi se on jäykkä ja byrokraattinen. Hallituksen päättämiä valtavia säästöjä ei voida toteuttaa ”juustohöylämenetelmällä” nykyisen opintotuen ehtoja ja tasoa kiristämällä. Koulutustilimalli helpottaa opiskelijan elämää, mutta ei lisää kustannuksia - se toteutetaan niillä varoilla mitä on käytettävissä.

“Tukeen käytettävän julkisen rahan määrä pakottaa meidät miettimään koko opintotuen rakenteen uusiksi. Pienemmällä rahalla on sekä korjattava vanha ontuva opintotuki että mahdollistettava toimeentulo opintojen aikana taustasta riippumatta. Tämän vuoksi on välttämätöntä luoda uusi rakenne, joka samalla mahdollistaa suuremman lainaosuuden nostamisen ”, toteaa Daniel Lahti.

Nykyinen opintotuki ei kannusta liiemmin työntekoon eikä ripeään etenemiseen opinnoissa. Koulutustili varmistaa sekä toimeentulon turvallisella lainalla että palkitsee opintojen etenemisestä. Jos lainaa ei nosta, saa opintopisteistä rahaa nykyisen opintorahan tapaan koulutustililleen. Koulutustili ei myöskään suhtaudu negatiivisesti työntekoon, sillä tulorajoja korotetaan ja tuleva reaaliaikainen tulojen valvonta seuraa jokaisen opiskelijan tilannetta.

“Liittomme on kehittänyt elementeiltään useat epäkohdat korjaavan mallin, joka joustaa opiskelijan elämäntilanteesta riippuen ja tuo parempaa turvaa ja kannustusta opintojen suorittamiseksi. Olemme valmiita jatkotyöstämään mallia ja toivomme, että opetusministeri selvittää, onko Kokoomusopiskelijoiden malli toteutettavissa”, päättää puheenjohtaja Lahti.

Lisätietoja: 

Daniel Lahti,
Puheenjohtaja,
044 7760 773
daniel.lahti@kokoomusopiskelijat.fi 

Pirre Seppänen,
Varapuheenjohtaja,
040 705 0123
pirre.seppanen@kokoomusopiskelijat.fi

Kansanvalistusseuran (KVS) uudeksi toiminnanjohtajaksi on kutsuttu väitöskirjatutkija Pirkko Ruuskanen-Parrukoski. Hän on 141-vuotisen Kansanvalistusseuran ensimmäinen naispuolinen toiminnanjohtaja.

Ruuskanen-Parrukosken mukaan sivistyksen edistäminen vaatii työtä erityisesti tämän päivän yhteiskunnassa. 

– Olemme tottuneet siihen ajatukseen, että sivistys toimii kulttuurimme kivijalkana, jossa opitaan elämään toisia ja ympäristöä kunnioittaen. Tarvitaan työtä sen eteen, että yhteiskunnassa jokainen kykenee, osaa ja haluaa ottaa vastuuta itsestä, naapurista ja ympäristöstä kotona ja maailmalla. Se edellyttää kansallista ja kansainvälistä vastuun kantoa, oppimisen edistämistä ja tietoyhteiskunnallisten kansalaistaitojen vahvistamista – Kansanvalistusseuran ydintoimintaa, hän sanoo. 

Ruuskanen-Parrukoski siirtyy Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajaksi Suomen Setlementtiliiton toimialajohtajan tehtävästä. Uudessa tehtävässään hän kertoo luottavansa KVS:n visioon, jonka mukaan säätiö luo yhteiskuntaa, jonka tärkein arvo on sivistys. 

– KVS:n työ oppimisen parissa, hankkeet, mediatajun rakentaminen, aikuiskoulutuksen asiantuntijatehtävät sekä kansallinen ja kansainvälinen vaikuttamistoiminta ovat käytännön työkaluja tähän työhön, Ruuskanen-Parrukoski linjaa. 

Kansanvalistusseuran väistyvän toiminnanjohtajan Tapio Kujalan mukaan Ruuskanen-Parrukoski on oikea henkilö säätiön uuden strategian toteuttajaksi. 

– On helppo uskoa, että KVS:n rooli yhteistyökumppanina aikuiskoulutuksessa syvenee sekä kotimaassa että Euroopassa. Tässä tilanteessa on tärkeä saada työnjatkaja, joka on sitoutunut säätiön uudistamiseen, hän toteaa.

Pirkko Ruuskanen-Parrukoski aloittaa tehtävässään 11. tammikuuta 2016. Uusi toiminnanjohtaja on tavattavissa Kansanvalistusseuran avoimien ovien päivässä 11. tammikuuta kello 15–17 KVS:n toimistolla osoitteessa Cygnaeuksenkatu 4.

Pirkko Ruuskanen-Parrukoski

• syntynyt 1954 Siilinjärvellä
• koulutukseltaan terveydenhuollon maisteri
• tekee väitöskirjaa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselle
• toiminut luottamustehtävissä eri järjestöissä, mm. Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön (VST) puheenjohtajana ja Euroopan aikuiskoulutusjärjestön (EAEA) hallituksessa
• työskennellyt mm. sairaanhoitajana ja sairaanhoidon opettajana, Diakoniaopiston rehtorina, Diakonia-ammattikorkeakoulun yksinkönjohtajana ja Marttaliiton toiminnanjohtajana
• työskennellyt Suomen Setlementtiliitossa kehittämispäällikkönä ja toimialajohtajana vuosina 2007–2015.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, 0400 436 690
julkaisupäällikkö Helka Repo, helka.repo@kvs.fi, 040 759 4532

Kuva: Terhi Kouvo, Kansanvalistusseura

Tämä väitöstutkimus käsittelee monikulttuurisuuden kuvauksia suomalaisissa lastenkirjoissa. Alan tutkimus on yhä suhteellisen vähäistä Suomessa. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, sillä lukijoiden etniset, uskonnolliset ja perhemuotoihin liittyvät taustat ovat entistä monikulttuurisempia.

Kirjoilla on merkittävä rooli lasten identiteetin rakentumisessa, joten on tärkeää tarkastella, millaisia samaistumisen malleja kirjat tarjoavat niin vähemmistöihin kuin enemmistöihin kuuluville lapsille.

Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Monikulttuurisuutta on tarkasteltu laajasti ottaen huomioon erilaiset sosiaaliset kategoriat, kuten etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys ja ikä.

Tulosten mukaan monikulttuurisuutta kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden kuvaaminen ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen -jaotteluna. Näin ollen "ei-suomalainen lapsi" joutuu yhä usein ulkopuoliseen, "toisen" asemaan. Lastenkirjoissa käsitellään myös rasismia esittämällä, miltä syrjintä ja kiusaaminen tuntuvat. Kirjojen kasvatuksellisuus tulee esille erityisesti rasisminvastaisina strategioina, joiden avulla syrjintään pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi.

Tutkimus haastaa pohtimaan kielen merkitystä, sillä yhteiskunnallinen monikulttuurisuuskeskustelu heijastuu myös lastenkirjoihin. Tulokset osoittavat, että monikulttuurisuus on haastava aihe lastenkirjallisuudessa. Kirjoissa voidaan pyrkiä kasvattamaan rasisminvastaisuuteen, mutta päätyä silti vahvistamaan normatiivista jaottelua "erilaisuuteen" ja "normaaliin".

Tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa kuitenkin, että nykypäivän lastenkirjoissa on mahdollista myös kyseenalaistaa meihin ja muihin liittyviä erontekoja ja näin ollen tarjota monimuotoinen ymmärrys niin suomalaisuudesta kuin muista sosiaalisista jaotteluista, kuten sukupuolesta tai kyvykkyydestä. Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista. Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä sekä kriittistä lukutaitoa.

- - -

Kasvatustieteen maisteri Jaana Pesonen väittelee Oulun yliopistossa 5.12.2015. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Multiculturalism as a Challenge in Contemporary Finnish Picturebooks. Reimagining Sociocultural Categories (Monikulttuurisuuden haaste suomalaisissa nykypäivän kuvakirjoissa. Tutkimus sosiokulttuuristen kategorioiden uudelleen kuvantamisesta). Vastaväittäjänä toimii professori Björn Sundmark (Malmö Högskola, Ruotsi) ja kustoksena professori Maria-Liisa Järvelä. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Kasvatustieteen maisteri Jaana Pesonen

Syntymäaika ja -paikka:
1983 Oulu

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2002, Kastellin lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto
0294 483 710

Tiedekunta ja laitos:
Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
jaana.pesonen@oulu.fi
040 588 2043

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1020-9

Jalkarannan monitoimitalo Jalossa avajaisjuhla ke 2.12. ja tapahtumia tällä ja ensi viikolla
- Avajaisissa juhlapuhujana lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
 
Kutsu medialle: Tervetuloa Jalkarannan monitoimitalo Jalon avajaisiin ke 2.12.  Avajaisjuhla on kutsuvierasjuhla. Päivä alkaa tervehdysten vastaanotolla klo 8.30 ja varsinainen juhla alkaa 9.30. Avajaisjuhlassa saadaan seurata lasten esityksiä. Juhlapuheen tulee pitämään lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.  

Jalon lasten vanhemmille ja lapsille järjestetään omat avajaisjuhlat saman päivän iltana.

Jalkarannan kirjastossa järjestetään tiistaina 1.12. klo 18 Nukketeatteri Capellen esitys Mirja ja ihmekirjat. Esitys on suunnattu yli 3-vuotiaille ja kestoltaan noin 30 minuuttia. Torstaina 3.12. klo 13 kirjastossa soi lapsille Sibelius. Lahden sinfonian kahden viulistin satutunti kestää puolisen tuntia. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Kaikille avoimet ovet Jalossa järjestetään ti 8.12. klo 12- 18. Opastetut tutustumiskierrokset Jalossa alkavat aina tasatunnein, viimeinen kello 17.

__________________

Liipolan monitoimitalo Onnin avajaisviikkoa vietetään ma-pe 7.- 11.12.2015

Liipolan monitoimitalo Onnin avajaisviikolla tapahtuu seuraavaa:

ti 8.12.Onnin aulassa klo 18-19 nukketeatteri. Esitys on suunnattu yli 3-vuotiaille
ke 9.12. klo 9.30-10.30 Satutunti kirjastossa
ke 9.12. klo 12-14 Onnin avajaisjuhla kutsuvieraille ja median edustajille / Ohjemassa muun muassa Onnipullan ja Onnilaulun julkistaminen sekä Liipolan seniorien ja 4a -luokkalaisten tanssiesitys. Juhlapuheen pitää kirjailija Kalle Veirto. Kaupungin tervehdyksen tuo konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.
klo 17-19.30 Koulun ja päiväkodin yhteinen kuusijuhla huoltajille ja lapsille yhteinen, kahvi- ja mehutarjoilu Onnipullan kera.
to 10.12. klo 12-15 Tuubakimalainen vierailee koulun salissa, kirjasto järjestää
pe 11.12. klo 13-16 Tervetuloa Onniin! – avoin avajaistapahtuma.
Järjestäjinä Liipolan kirjasto ja Liipolan asuinaluehanke. Ohjelmassa mm. Jumppatuokio asukkaille, Kakkua ja kahvia, Lasten studio Helmet -lapsikuoro ja Onnin toiminnan esittelyä: mm. Wellamo, Harjula, naistenjumppa, Mirja Lehtonen, Lähiöseura jne. Tapahtuman aikana on mahdollisuus tutustua Onnin tiloihin ohjatusti.
pe 11.12.2015 on Kid Action –ilta kohdennetusti koulun 1-4 luokkien oppilaille.

_ _ _ _

Sekä Jalon että Onnin avajaisjuhlissa ja avoimien ovien tutustumisissa toivotaan, että juhlaväki ja tutustujat kunnioittavat talojen ulkokengättömyyttä varautumalla sisäkengillä tai laittamalla suojat ulkokenkien päälle, joita löytyy naulakoilta. Salien lattiamateriaali ei kestä teräviä korkoja.
_ _ _ _

TALO-INFOT

Jalkarannan Monitoimitalo Jalossa toiminta käynnistyi syyskuun puolivälissä. Talossa toimivat Jalkarannan koulu, päiväkoti, alle kouluikäisten kerhotoiminta, kirjasto, oppilas- ja kouluterveydenhuoltopalvelut sekä Lahden Aterian palvelukeittiö. Liikuntatilat on mitoitettu koulun ja päiväkodin lisäksi palvelemaan myös alueen ja kaupungin asukkaiden käyttöä. Jalkarannan koulussa 1-6 luokkalaisia on 311. Jalkarannan päiväkodissa toimii kymmenen lapsiryhmää, lapsia 160.

Liipolan monitoimitalo Onnissa toiminta käynnistyi elokuussa. Talossa toimivat Liipolan koulu, päiväkoti ja  kirjasto sekä oppilas- ja kouluterveydenhuoltopalvelut, suun terveydenhuolto ja Lahden Aterian palvelukeittiö. Liikuntatilat on mitoitettu koulun ja päiväkodin lisäksi palvelemaan myös alueen ja kaupungin asukkaiden käyttöä.Liipolan koulun 1.-4. –luokilla oppilaita on 134 ja päiväkodissa lapsia on 160.

_ _ _ _

Lisätietoja
Lahden kaupungin sivistystoimiala, Perusopetuspalvelut  
Jalkarannan monitoimitalo Jalo
Jalkarannan koulun rehtori, toiminnanjohtaja Joni Luuri, puh. 050 398 5330
Liipolan monitoimitalo Onni
Liipolan koulun rehtori, toiminnanjohtaja Maritta Turunen, puh. 050 539 1687

Kuvat liitteenä
Lassi Häkkinen, Jalkarannan Jalossa lapset Aistihuone Fiiliksessä
Johanna Järvelä, Liipolan Onnissa Omassa kodissa –ikääntyneiden tapahtuma, Asuinalueen hanke

Food Camp Finland Oy on keittiömestari, Michelin-ravintoloitsija Pekka Terävän ja kumppaneiden uusi yhtiö. Yhtiön tehtävänä on edistää suomalaista ruokailukulttuuria. Food Camp Finlandin toiminta lanseerataan tammikuussa 2016. Yhteistyö Haaga-Helian kanssa on tärkeä osa yhtiön toimintaa.

Pekka Terävä on saavuttanut menestystä useissa kansainvälissä kokkikilpailuissa ja hänet on valittu vuoden kokiksi vuonna 1995. Viime vuonna hän sai Suomen Gastronomian Akatemialta kokkien kokki –arvonimen. White Guide Nordic valitsi Terävän OLO-ravintolan Suomen parhaaksi vuonna 2015. Nyt Pekka Terävä aloittaa yhteistyön Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa.

Haagan kampukselle rakennetaan Food Camp Finlandin käyttöön innovatiivinen ja mobiili keittiö ja myös yrityksen myyntiryhmä siirtyy Haagan kampukselle. Yhteistyön keskeinen osa-alue on myös oppiminen ja osaamisen siirto ja se on osa uutta Haaga Place to Be toimintaa: Pekka Terävä osallistuu muun muassa Haagan kampuksen Ruokatuotannon johtamisen koulutuksen keittiömestari-opetuksen kehittämiseen sekä pitää kaksi ”Master Class” -luentoa ja neljä vierailuluentoa lukuvuoden aikana. Lisäksi Terävä osallistuu Haagan toiminnan muuhun kehittämiseen sekä suunnittelee 2-4 signature ruoka-annosta Hotelli Haagalle.

Place to Be on innovatiivinen oppimisympäristö ja avoin kehittämisalusta, joka yhdistää Hotelli-, ravintola- ja matkailualan toimijat, opiskelijat sekä opetuksen ja TKI-toiminnan. Place to be sijaitsee Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Haagan kampuksella. Pekka Terävä on samalla nimetty konseptin kulinaariseksi kummisedäksi.

Lisätietoja:
koulutusohjelmajohtaja Risto Karmavuo, risto.karmavuo@haaga-helia.fi
keittiömestari Pekka Terävä , pekka.terava@olo-ravintola.fi

Tanja Pyhäjärvi ja Susanna Vilander ovat monialaisissa opinnäytetöissään kiinnittäneet huomiota työn organisointiin Lapissa toimivissa organisaatioissa.

Pyhäjärvi on uudistanut opinnäytetyössään Muoniossa vuosittain järjestettävän Lapponia-hiihtotapahtuman suunnitteluvaiheen johtamiskäytäntöjä Lapponia Hiihto ry:n ja Lapland Hotels Oy:n toimeksiantona. Vilander puolestaan on tarkastellut Rovaniemen kaupungin monitoimikeittiön erikoisruokavalioannosten valmistuksessa esiin nousevia haasteita.

Tanja Pyhäjärvi ja Susanna Vilander valmistuvat pian ylempään ammattikorkeakoulututkintoon Lapin ammattikorkeakoulusta.

Pyhäjärven ja Vilanderin kehittämistöiden ansiosta toimeksiantajaorganisaatiot ovat kohdistaneet katseensa nykyisen työn tekemisen toimintatapoihin. Vilander on opinnäytetyössään kuvannut erikoisruokavalioiden tuotantoprosessia. Palvelupäällikkö Marja-Kaisa Huotarisen mielestä prosessin visuaalisesti näkyväksi tekeminen on lisännyt merkittävästi ymmärrystä työn suorittamisen haastavista osista. Vilander olettaa, että tunnistettuihin haasteisiin puuttumalla voidaan kehittämisen avulla luoda tuotantoprosessi toimivammaksi ja kannattavammaksi.

- Ruokapalvelun hyöty opinnäytetyöstä on erikoisruokavalioprosessin kehittyminen talouden, henkilöstön ja asiakkaiden saaman laadun näkökulmasta, kertoo palvelupäällikkö Marja-Kaisa Huotarinen.

Lapponia Hiihto ry:n puheenjohtaja Tomi Kuosmanen on tyytyväinen opinnäytetyön myötä syntyneeseen kehittämiseen ja kehittämisen oheen syntyneisiin sivutoimenpiteisiin.

- Uskomme tavoittavamme entistä paremmin nuoret ja perheet uusien hiihtotuotteiden myötä. Muun muassa tapahtuman markkinointi ja some-näkyvyys ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta, Tomi Kuosmanen kommentoi.

Pyhäjärven mukaan toimintatapojen uudistaminen on selkiyttänyt tapahtuman suunnitteluvaiheeseen liittyviä toimintoja ja karsinut pois työn päällekkäisyyksiä.

- Selkeät vastuut ja yhteiset tavoitteet heijastuvat tapahtuman osallistujiin: nyt aikaa jää enemmän keskittyä asiakaslähtöisyyteen, iloitsee Pyhäjärvi.

Pyhäjärven ja Vilanderin mukaan työn tekemisen uudistaminen on havaittavissa käytännön työssä lisääntyneenä hyvinvointina. Toimenkuvien täsmentäminen, ongelmakohtien korjaaminen, työtehtävien jakaminen sekä toimintatapojen uudistaminen ovat keinoja motivoitua työhön sekä lisätä työtä tekevien henkilöiden jaksamista alati kiihtyvätahtisemmassa työelämässä.

Kun työn tehokkuus ja henkilöstön jaksaminen paranevat, vähenee työn kuormittavuus, mikä puolestaan heijastuu myös asiakkaisiin ja sidosryhmiin positiivisesti.

Lisätietoja:

Lapponia-hiihdon kehittäminen: Tanja Pyhäjärvi puh. 050-598 4223, Tomi Kuosmanen puh. 0400-694 639, Ari Vuorentausta puh. 0400-419 896

Erikoisruokavalioiden tuotantoprosessin kehittäminen: Susanna Vilander puh. 040-775 2044, Marja-Kaisa Huotarinen puh. 040-740 0512

Tamperelainen WordDive lanseeraa saksalaisille abeille tarkoitetun englannin kurssin, joka parantaa kielitaitoa merkittävästi ennen kevään yo-kirjoituksia. Saksassa huippusuosittu Samu Haber toimii lanseerauksessa sanansaattajana.

Jo yli 140 000 ihmistä ympäri maailmaa on opiskellut kieliä verkossa Suomessa kehitetyllä WordDive-metodilla, jossa oppimisnopeus ja opeteltavat asiat räätälöidään henkilökohtaisesti jokaiselle opiskelijalle.

– Oppiminen on nopeampaa ja tehokkaampaa WordDive-metodilla olipa kyseessä kielitaidon parantaminen vaikkapa yo-koetta varten tai kokonaan uuden kielen oppiminen, painottaa WordDiven perustaja ja toimitusjohtaja Timo-Pekka Leinonen.

Suomessa suosittu abikurssi lanseerataan Saksassa

WordDive on tarjonnut suomalaisille abeille yo-kirjoituksiin valmistavia englannin ja ruotsin kursseja vuodesta 2014. Usko omaan tuotteeseen on vahva: jos kurssin suorittanut abi ei saa esimerkiksi englannin yo-kokeesta E:tä tai L:ää, hän saa koko kurssimaksun takaisin.

Nyt WordDive suuntaa Saksaan ja aloittaa englannin abikurssin markkinoinnin paikallisille abeille joulukuun alussa. Suomessa saavutetut tulokset ovat rohkaisseet lähtemään uusille markkinoille.

– Suomessa lähes 10 % abeista suorittaa kurssin ennen yo-kirjoituksia. Kurssin tarkoituksena ei ole tietenkään korvata lukiossa annettavaa opetusta, vaan antaa mahdollisuus opiskella omatoimisesti lisää verkossa ja onnistua mahdollisimman hyvin kirjoituksissa. Olemme olleet todella tyytyväisiä kurssin saamaan vastaanottoon: syksyn 2015 englannin abikurssin käyneistä 98 % suosittelee kurssia seuraaville abeille, Leinonen kertoo.

Samu Haber kampanjan keulakuvaksi

Muun muassa arvostetulle Red Herring European Top 100 -listalle valittu ja Suomen Paras Mobiilipalvelu 2014 -kisan voittanut WordDive saa vetoapua Saksan markkinoilla Sunrise Avenue -yhtyettä luotsaavalta Samu Haberilta. Myös Voice of Germany -ohjelmassa tuomarina toiminut Haber on Saksassa erittäin tunnettu ja suosittu.

– Olen mielelläni auttamassa suomalaista yritystä kansainvälistymisessä ja mukana lanseeraamassa hienoa tuotetta, jonka perimmäisenä tarkoituksena on saada ihmiset ymmärtämään toisiaan paremmin. Olen omassa työssäni kokenut kerta toisensa jälkeen, kuinka tärkeää on hallita useampia kieliä. Oma saksan opiskeluni ei ole ollut erityisen helppoa ja olen otettu siitä, kuinka mielekästä ja tehokasta oppiminen on ollut WordDiven kursseilla, Haber sanoo.

Haber testasi ja suoritti itse myös englannin abikurssin, ja nyt kuka tahansa saksalainen abi voi haastaa hänet ja kokeilla, onnistuuko suorittamaan kurssin nopeammin kuin työkseen englantia käyttävä laulaja ja lauluntekijä.

– Toivon, että pystyn motivoimaan mahdollisimman monet abit haastamaan itsensä ja tavoittelemaan yhä parempia arvosanoja englannin yo-kokeessa, Haber päättää.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Timo-Pekka Leinonen, +358 40 506 6048
timo-pekka.leinonen@worddive.com

Samu Haberin haastevideo: https://www.youtube.com/watch?v=xVVjkSGpksw 

Lisätietoja abikurssista saksaksi: http://www.worddive.com/de/sprachkurse/englisch-abikurs