Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo Helsingin kaupungilta selvitystä siitä, miten koulutuksen järjestäjä varmistaa ja mihin toimiin on ryhdytty, jotta jokaisen opiskelijan ja oppilaan oikeus turvalliseen opiskelu- ja oppimisympäristöön toteutuu. Pyyntö johtuu Helsingin Kallion lukion häirintätapauksista.

- Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla ehdoton nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. Koulun ja koulutuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen kaikille lapsille ja nuorille. Häirinnän torjunta on koko kouluyhteisön yhteinen asia, korostaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Opetushallitukselle toimeksi päivittää yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa asiasta annetut ohjeistukset helmikuun 2018 loppuun mennessä, jotta kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa toimivilla on valmiudet toimia seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän estämiseksi.

Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä missään tilanteessa, vaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ennaltaehkäistä ja puuttua niihin. Oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on määritelty perusopetuslaissa, lukiolaissa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetuissa laeissa.

Ministeri Grahn-Laasonen, opiskelijat, opettajat, koulutuksen järjestäjät sekä opetusalan toimijat ovat ilmaisseet yhdessä tukensa ja sitoutumisensa kaikenlaisen seksuaalisen häirinnän havaitsemiseksi, esiintuomiseksi ja lopettamiseksi Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa.

• Tiedote 30.11.2017: Koulutuksen järjestäjät, opettajat, opiskelijat ja opetushallinto: Täydellinen nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään kouluissa ja oppilaitoksissa on yhteinen tinkimätön tavoite (minedu.fi)

Lisätietoja:

- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 045 129  6812
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258

(på svenska se nedan)

Satavuotias Suomi on yksi maailman menestyneimpiä maita. Me nuoriso- ja opiskelijajärjestöt olemme olleet mukana rakentamassa Suomea ensimmäisen sadan vuoden aikana. Haluamme, että Suomi on maailman onnellisin, tasa-arvoisin ja idearikkain kansakunta myös tulevaisuudessa.

Samalla järjestöt ovat kuitenkin huolissaan suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä: koulutusleikkaukset, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen sekä alati vinoutuva huoltosuhde luovat raskaan taakan nuoren sukupolven kannettavaksi.

“Asiat, joista Suomen 200-vuotispäivänä ylpeillään, saavat alkunsa nyt. Riemuitsemme eduskunnan juhlapäätöksestä panostaa lasten eriarvoistumisen torjuntaan. Tarvitsemme jatkossakin ratkaisuja, jotka mahdollistavat kasvun ja hyvinvoinnin. On tuettava niitä, jotka rakentavat yhteiskuntamme nyt ja huomenna – nuoria ja opiskelijoita”, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat toteavat.

“Haluamme Suomesta sivistyksen ja koulutuksen kärkimaan, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vankkumattoman puolustajan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edelläkävijän. Me olemme valmiita kantamaan vastuumme Suomen ja koko maailman paremmasta huomisesta. On meidän vuoromme näyttää, mihin pystymme!”

Kreisiryhmä on kymmenen sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön epävirallinen yhteenliittymä.

Lisätiedot:
Akavan opiskelijat, puheenjohtaja Henna Pursiainen, p. 050 366 7892
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Bicca Olin, p. 040 352 5232
Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL, puheenjohtaja Marjukka Mattila, p. 044 780 0211
STTK-Opiskelijat, puheenjohtaja Emma Koskimaa, p. 040 548 7938
Suomen ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI, puheenjohtaja Jasmina Khabbal, p. 044 7530 581
Suomen lukiolaisten liitto SLL, puheenjohtaja Pietu Heiskanen, p. 050 439 4498
Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi, puheenjohtaja Eero Rämö, p. 040 539 2737
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, puheenjohtaja Eini Järvi, p. 044 9776356
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, puheenjohtaja Anni Koivisto, p. 050 389 1000
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), puheenjohtaja Riina Lumme, p. 044 906 5007

***

Ungdoms- och studerandeförbunden: Vi håller framtidens lösningar i våra händer

Det hundraåriga Finland är ett av världens mest framgångsrika länder. Ungdoms- och studerandeförbunden har varit med och byggt upp Finland under de första 100 åren. Vi vill att finländarna är världens lyckligaste, mest jämlika och iderika folk också i framtiden.

Samtidigt är förbunden oroade över det finländska samhällets utveckling: nedskärningarna i utbildningen, marginalisering och ojämlikhet samt den allt mer snedvridna situationen av arbetsföra som försörjer andra, skapar en tung börda för de yngre generationerna.

“De saker, som Finland är stolta över på sin 200-årsdag, får sin början nu. Vi gläds åt riksdagens beslut att satsa på att motarbeta ojämlikhet bland barn. Därför behöver vi lösningar som möjliggör framtida tillväxt och välfärd. Vi måste stöda dem som bygger samhället nu och i framtiden – unga och studerande”, säger ungdoms- och studerandeförbundens ordförande.

“Vi vill ha ett Finland som ligger i toppen för utbildning och bildning, är en sann kämpte för jämlikhet och likabehandling och ett föregångarland inom social och ekologisk hållbar utveckling. Vi är färdiga att ta vårt ansvar för Finlands och hela världens bättre morgondag. Det är vår tur att visa vad vi går för!”

Kreisiryhmä är 10 obundna ungdoms- och studerandeförbunds inofficiella gemenskap.

För mer information:
Akavan opiskelijat, ordförande Henna Pursiainen, tel. 050 366 7892
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, ordförande Bicca Olin, tel. 040 352 5232
Studerandenas idrottsförbund OLL, ordförande Marjukka Mattila, tel. 044 780 0211
STTK-Opiskelijat, ordförande Emma Koskimaa, tel. 040 548 7938
Suomen ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI, ordförande Jasmina Khabbal, tel. 044 7530 581
Suomen lukiolaisten liitto SLL, ordförande Pietu Heiskanen, tel. 050 439 4498
Finlands Ungdomssamarbete – Allians, ordförande Eero Rämö, tel. 040 539 2737
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, ordförande Eini Järvi, tel. 044 9776356
Finlands studerandekårers förbund – SAMOK, ordförande Anni Koivisto, tel. 050 389 1000
Finlands Studentkårers Förbund FSF, ordförande Riina Lumme, tel. 044 906 5007

Kansainväliset jalkapalloleirit ulkomailla tarjoavat mahdollisuuden jokaiselle futisnuorelle aloittelijasta ammattilaiseen!

STS Kielimatkat yhdistää nyt yhdellä täysin uudella ja yhdellä totaalisen faceliftin kokeneella tuotteella perinteisen kesän kielimatkan tehokkaaseen jalkapalloleiriin ulkomailla. Tarjolla ovat futisharrastajien piireissä kovasti puheenaiheinakin olevat kohteet Chelsea, joka toteutetaan yhteistyössä Chelsea FC Foundationin kanssa, sekä Madrid, jossa yhteistyökumppanina on Real Madrid CF.

Harva tulee ajatelleeksi, että jalkapalloleirille voi lähteä yksinkin tai vaikka kaverin kanssa, kun suurin osa markkinoilla olevista tuotteista tarjoaa reissua kokonaiselle joukkueelle.

Lupaavasti paketoidut matkat kestävät 2 viikkoa ja pitävät sisällään periaatteessa kaiken, mitä ´siisti futisleiri ulkomailla´ vaan voi. Meno-paluulennot Helsingistä, majoittuminen täysihoidolla kampuksella, aikuisen ohjaajan tuki koko matkan ajan, treeniä/teoriaa yhteensä 25-30 tuntia viikossa ammattilaisten valmennuksessa. Futiksen ulkopuolinen aika on täynnä aktiviteetteja ja retkiä maan kulttuuriin ja kaupungin, sekä sen lähiympäristön nähtävyyksiin ja kohteisiin tutustumisen merkeissä. Madridiin matkaajat pääsevät tutustumaan mm. monien futisnuorten mekkaan, Santiago Berneau –stadioniin ja Chelseassa vierailu tehdään tietysti Stamford Bridgelle.

Treenit ja teoriatunnit ovat liigojen valmentajien johdolla ja pitävät sisällään kenttätreenien ja pelien lisäksi paljon muutakin, futisskenestä poikkeamatta. On vapaa-ajan treenivinkkejä, ruokavalioluentoja, sanastoa, pelien selostamista ja jopa treeniä mahdollisesti tulevaisuudessa häämöttäviä lehdistötilaisuuksia varten. Onpa kuultu vihjausta siitäkin, että ainakin Madridin leirillä saattaa vierailla joukkueen pelaajiakin kesälomakautensa iloksi nuoria moikkaamassa.

On ehkä luonnollista, että tällaiset leirit nähdään vähänkään kovemmalla tasolla pelaavalle nuorelle ´leikkileirinä´, joka on vain pois muuten tehokkaasta treeniohjelmasta kotimaassa. Olettamus on väärin. Molemmat leirit lähtevät liikkeelle tasokartoituksesta, jonka myötä jokainen tulee kahden viikon ajan saamaan sitä juuri itselle hyödyllisintä treeniä lajin parissa.

Treenikielenä on englanti ja yksi reissun monista life-long -hyödyistä ovat ehdottomasti nuoren kanssa samanhenkiset lajin parissa aikansa viettävät muut nuoret ympäri maailmaa.

´STS Kielimatkoilla aloitettiin futiskampanja marraskuun alusta nähdäksemme, miten monelle mahdollisuus kyseisenlaisista jalkapalloleireistä yksilöille tulee uutena tietona ja kuinka paljon aihe herättää kiinnostusta. Ja herättäähän se. Alennuskampanja loppuu joulukuun 19. päivä ja kyselyjä on jo nyt saatu hyvä määrä.´ -valottaa Emilia, Suomen toimistolta. Pääasiassa jalkapalloleirit kiinnostavat poikia, mutta STS:n iloksi myös tytöt ovat alkaneet kiinnostua mahdollisuudesta. ´Ei jalis ole enää vain poikien laji, vaan joukkueita ja harrasteryhmiä löytyy tasaisesti ihan kaikille. Tämän hetken tilannetta en ihan varmaksi osaa sanoa, mutta olipa meillä myyntikauden alkaessa sellainenkin hetki, kun futiskursseille oli enemmän varauksia tytöiltä, kun pojilta´

STS:llä ollaan innoissaan mahdollisuudesta levittää sanaa ja päästä toteuttamaan futisnuorten unelmia. ´Onhan se vaan uskomaton mahdollisuus nuorelle tällainen. Kun intohimona on laji ja haaveena askel kohti kansainvälisempää tulevaisuutta, niin lajin parissa, kuin muussakin henkilökohtaisessa elämässä, ei tarvitse kahdesti miettiä, mitä suosittelen!` Emilia toteaa.

Lyhyt video

Lisätietoja:

Emilia Savolainen
Markkinointikoordinaattori
0503629834
emilia.savolainen@sts.fi

Pula uusista ammattitaitoisista työntekijöistä ja riittämätön osaamisen kehittäminen muutoksessa ovat suurelle osalle organisaatiota kasvun ja kilpailukyvyn este. Amiedu ja ManpowerGroup ovat sopineet, että ne lähtevät yhteisvoimin ratkaisemaan tätä haastetta, kummankin osapuolen vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena on kehittää palveluja, jotka antavat työnantajille tukea osaavan työvoiman saamisessa sekä työntekijöille urapoluissa.

Amiedun ja ManpowerGroupin yhteistyön myötä organisaatioille tulee tarjolle vahva kanava, jonka kautta ne voivat etsiä ja löytää osaavaa työvoimaa sekä kehittää henkilöstönsä osaamista. Lisäksi uuden palvelukonseptin avulla työnantajat pystyvät entistä paremmin tukemaan henkilöstöään muutostilanteessa.

Myös työnhakijoille tulee ManpowerGroupin ja Amiedun yhteistyön kautta tarjolle kattava valikoima ratkaisuja, kuten RekryKoulutukset ja muut yhteishankintakoulutukset yhdessä työhallinnon, ELY-keskuksen ja yrityksen kanssa. Esimerkiksi RekryKoulutuksen avulla yritys voi helpommin saada tarpeeseen osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa, sellaisessakin tilanteessa, jossa markkinoilla on niukka työvoimareservi.

Yhteistyön tavoitteena on tuottaa uudenlaisia, kokonaisvaltaisia palvelukonsepteja, jotka yhdistävät osaamisen kehittämisen ja työvoiman saannin sekä muutoksessa tukemisen.

Uusi yhteistyö tarjoaa tukea organisaatioiden transformaatioprosesseihin ja osaamistarpeiden kartoitukseen

ManpowerGroupin kokemus työntekijöiden rekrytoinnista yhdistettynä Amiedun osaamiseen työelämän kehittäjänä muutoksessa sekä henkilöstön osaamisen valmentajana luo organisaatioille väylän löytää työvoiman saantiin liittyviä ratkaisuja aiempaa helpommin.

Yhteistyöllä pystytään vastaamaan niin tiettyjen alojen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan kuin aloilla käynnissä olevaan muutokseen, joiden yhteydessä osa nykyisistä ammateista, työnkuvista ja tehtävistä muuttuu tai katoaa.

Muutostilanteiden tueksi Amiedu ja ManpowerGroup tuottavat palveluita, joilla organisaatiot pystyvät pitämään huolta henkilöstöstään muutoksessa esimerkiksi valmentamalla esimiehiä ohjaamaan muutostilannetta ja työntekijöitä kohtaamaan muutos.

Amiedulla on kykyä auttaa yrityksiä tunnistamaan organisaatioiden ja yksilöiden osaamistarpeet sekä määrittää täydennyskoulutustavoitteet.

”Nykyisellä toimintamallilla olemme onnistuneet saavuttamaan hyviä tuloksia, mutta toimintaympäristön ja markkinoiden muutokset edellyttävät jatkuvaa uudistumista. Yhteistyömme yksi keskeinen tavoite on vastata TEM:in kasvupalveluiden mukanaan tuomiin haasteisiin. Edelleenkin aivan liian usein yritysten henkilöstön osaamista pyritään kehittämään yksittäisillä koulutuksilla tai kehittämisprojekteilla. Amiedun ja ManpowerGroupin yhteistyö on osoitus siitä, että entistä useammin arvonlisäverkostot luovat asiakkaalle uutta arvoa tuottamalla kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja”, toteaa Ami-säätiön johtaja ja Amiedun rehtori Timo Karkola.

Yksilöiden kannalta yhteistyö tarkoittaa, että ManpowerGroup ja Amiedu yhdessä voivat löytää uusia urapolkuja tilanteissa, jotka voivat liittyä toimialan tai työpaikan vaihtoon.

”Työmarkkinat ovat tilanteessa, jossa osaajapula on jo hidaste yritysten kasvulle”, sanoo ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariola. 

”Puhumme neljännestä teollisesta vallankumouksesta, joka synnyttää jatkuvasti uusia osaamistarpeita. Nopea teknologinen kehitys lyhentää kaiken osaamisen elinkaarta ja tekee joitakin työtehtäviä ja niissä tarvittavaa osaamista kokonaan tarpeettomiksi”, Kariola jatkaa.

”Tällaista työmarkkinoiden polarisaatiota on pyrittävä lieventämään kaikin keinoin. Samalla on huolehdittava siitä, että yritykset saavat sellaista osaamista, jota ne tarvitsevat kilpailukykynsä kehittämiseksi.  Teemme vastaavia hankkeita maailmalla, ja ne ovat myös merkittävä osa yritysvastuutamme, jonka keskiössä on aina työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työllistettävyyden parantaminen. Kouluttajien, rekrytoijien ja yritysten väliset kehittämisohjelmat vaikuttavat suoraan työvoiman saatavuuteen ja suomalaisten työnantajien kilpailukykyyn”, Kariola muistuttaa.

Lisätietoja:

Timo Karkola
Ami-säätiön johtaja ja Amiedun rehtori
timo.karkola@amiedu.fi
Puh. +358 (0)20 7461 438

Matti Kariola, toimitusjohtaja
ManpowerGroup Oy
matti.kariola@manpowergroup.fi
Puh. +358 (0) 40 824 0117

ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Right Management® ja ManpowerGroup® Solutions palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja ulkoistetuista palveluratkaisuista uramuutospalveluihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. Vuonna 2017 ManpowerGroup on valittu seitsemännen kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle sekä yhdeksi Fortune’s Most Admired Companies -yhtiöksi. Lue lisää yhtiön toiminnasta ja palveluista osoitteessa www.manpowergroup.fi

Kuvassa vasemmalta: Timo Karkola ja Matti Kariola.

Invalidiliiton Pääkallokelit-kampanja muistuttaa liukkaiden kelien vaaroista ja talvikunnossapidon tärkeydestä. Liian moni jalankulkija loukkaa itsensä talven pääkallokeleillä.

Talviaikana ulkona sattuu noin 20 000 liukastumistapaturmaa kuukaudessa. Määrä voi olla todellisuudessa vielä suurempi, sillä jalankulkijoiden yksittäisonnettomuudet jäävät osin onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle. Usein liukastumisesta seuraa nyrjähdys tai venähdys, ruhje tai luunmurtuma.

Lasku yhteiskunnalle on myös suuri. On arvioitu, että liukastumisista aiheutuu jopa 420 miljoonan euron kustannukset vakuutusten, sairaanhoitokulujen ja sairaspoissaolojen takia.

Invalidiliitto – esteettömyyden asiantuntija

Auraamattomat lumipenkat, ulko-ovien edustoille jäätynyt vesi, pimeät ja liukkaat portaat sekä luiskat aiheuttavat vaaratilanteita ihan jokaiselle. Invalidiliitto muistuttaa kampanjassaan, että esteetön kulku pitää olla mahdollista kaikille kulkijoille myös talvella. Toimiva talvikunnossapito on avainasemassa liukastumistapaturmien ehkäisyssä.

– Talvikeleihin pitää osata varautua jo ennakolta, eikä antaa talven yllättää. Myös vastuut huoltoyhtiöiden, kiinteistöjen omistajien ja kuntien välillä on hyvä selvittää, ettei tule yllätyksiä, sanoo Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa.

Liukastumistapaturmista aiheutuneet kustannukset ovat viisinkertaiset verrattuna katujen kunnossapidon kustannuksiin. Kävelyreittien ja pihojen kunnossapito, liukkaudentorjunta sekä valaistus maksavat nopeasti itsensä takaisin terveysmenojen säästöinä.

Pistesarjat – sulanapitojärjestelmien asiantuntija

Tänä vuonna Invalidiliiton kumppani on Pistesarjat Oy, joka on valmistanut sulanapitojärjestelmiä Suomessa jo 40 vuoden ajan.

– Olemme mukana kampanjassa kertoaksemme pitkäikäisistä sulanapitoratkaisuistamme, joiden avulla saadaan ehkäistyä liukastumistapaturmia. Järjestelmämme soveltuvat niin pieniin kuin suuriinkin kohteisiin, kuten julkisten alueiden kulkuväyliin, ramppeihin ja portaisiin, toteaa Pistesarjat Oy:n yrittäjäosakas Heikki Hämäläinen.

Missä on Suomen liukkain kylä?

Oletko sitä mieltä, että sinun kotipaikkakuntasi, asuinalueesi tai vaikka kaupunginosa jossa käyt töissä, on Suomen liukkain? Ota kuva paikasta, jossa meinasit liukastua pahasti ja jaa kuva haluamassasi sosiaalisen median kanavassa (Instagram, Facebook tai Twitter) ja lisää mukaan tunnisteiksi paikan nimi, #pääkallokelit #loppuliukastumisille @invalidiliitto @pistesarjat. Kaikkien kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Icebug-nastakengät. Lisäksi Pistesarjat Oy lahjoittaa sulanapitokaapelit alueen rakenteilla olevaan julkiseen kohteeseen. Lisätietoa kampanjasta ja kilpailusta www.pääkallokelit.fi.

Lisätietoja:

Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa, Invalidiliitto, 0504307268, ari.kurppa@invalidiliitto.fi

Yrittäjäosakas Heikki Hämäläinen, Pistesarjat Oy, 040 502 5555, heikki.hamalainen@pistesarjat.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulun Tue elinvoimaa – Lahjoita tulevaisuudelle -varainhankintakampanja käynnistyy joulukuussa 2017.  

– SAMKin tavoitteena on kerätä miljoona euroa. Jos sen saamme kasaan, voimme olla tyytyväisiä, SAMKin rehtori Juha Kämäri summaa.

Mihin lahjoitusvaroja käytetään?

– Lahjoitukset ovat vastikkeettomia, mutta yli 10 000 euron lahjoitukset voi kohdentaa haluamalleen koulutusalalle. Varainhankintakampanjasta saatavat tuotot ohjataan hallituksen linjauksen mukaan SAMKin strategian mukaiseen toimintaan, kertoo Kämäri.

Ammattikorkeakoulujen vastinrahamalli lisää lahjoitusten merkitystä

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa 2017, että se puoltaa ammattikorkeakoulujen pääomittamista vastinrahamallilla vuonna 2018. Valtio on varannut ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen 24 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Vastinraha kohdennetaan ammattikorkeakouluille suhteessa niiden kampanja-aikana keräämään yksityiseen pääomaan, kuitenkin niin, että yhdelle ammattikorkeakoululle kohdentuu enintään 4 milj. euroa vastinrahaa.

Poliisihallitus myönsi SAMKille rahankeräysluvan 17. marraskuuta. Lupa on voimassa 31.12.2019 asti, mutta vuoden 2018 loppuun kerätyt varat huomioidaan vastinrahamallissa. Vähintään 850 euron lahjoitukset ammattikorkeakoululle ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityiselle lahjoittajalle että yhteisölle.

SAMK on profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Alueen tarpeiden perusteella valittu profiili suuntaa panostuksia teollisuuden uudistumista tukevaan toimintaan. Satakunnan monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne edellyttää jatkossakin laajaa tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta.

Lahjoittamalla Satakunnan ammattikorkeakoululle tuet Satakunnan ja lähialueen koulutusta, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Jokainen lahjoitus on meille tärkeä. Kiitos tuestasi.

SAMKin varainhankintakampanjan sivusto

SAMKin varainhankintakampanjan esite

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen –hanke lähestyy päätöstään. Keskeisenä tavoitteena oli luoda Valkuaisfoorumi edistämään valkuaisen tuotantoa ja käyttöä Hämeessä. Lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä, sillä valkuaiskasvien viljely Hämeessä on lisääntynyt.

Kiinnostus kotimaisen valkuaisen tuottamiseen ja käyttöön on havaittavissa monella tavalla. Valkuaiskasvit näkyvät peltomaisemassa, mutta myös kotieläinten ruokinnassa ja ihmisten lautasilla. Kotimaisesta valkuaisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon ja uusia elintarvikkeita on tullut markkinoille.

Valkuaisfoorumi ponnisti Hämeen vahvasta luonnonvaraosaamisesta, jonka ympärille muodostui laaja osaajaverkosto. Verkostossa yhdistyi opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan, yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välinen vuoropuhelu. Hankkeessa on tehty alueen parasta osaamista näkyväksi ja helposti hyödynnettäväksi. Yhteistyö näkyy yhteisenä tahtotilana edistää valkuaisomavaraisuutta niin Hämeessä kuin koko Suomessa. 

Kotimaisen valkuaisen mahdollisuudet -loppuseminaari

Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeen loppuseminaari pidetään seuraavasti:

Aika: Tiistaina 12.12. klo 9.00 – 15.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 8.30.

Paikka: Jokioisten Tietotalo, yläkerta (Humppilantie 9 A, Jokioinen)

Tilaisuus on kaikille avoin, maksuton eikä edellytä ilmoittautumista. Ohjelma on kaksiosainen. Aamupäivällä käsitellään kotimaista kasvivalkuaista osana ihmisten ruokavaliota. Iltapäivä painottuu valkuaiskasvien viljelyyn ja rehukäyttöön.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Valkuaisfoorumin loppuseminaariin!

Lisää tietoa hankkeesta ja tilaisuuden tarkempi ohjelma: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi > Ajankohtaista.

Hämeen liitto on tukenut hanketta EAKR-rahoituksella.

Lisätietoja:

Katariina Manni, projektipäällikkö, HAMK, etunimi.sukunimi@hamk.fi, p. 040 353 1149

Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 5326 482

Viihdeteollisuuden toimijoiden yhteinen tapahtuma Entertainment Business Arena järjestetään jälleen hotelli- ja kongressikeskus Crowne Plazassa Helsingissä Helatorstain aattona, keskiviikkona 9.5.2018. Tapahtumapäivän ilta vietetään tapahtumakeskus The Circuksessa. 

Viime toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma vakuutti osallistujat monipuolisella ja mielenkiintoisella sisällöllään ja osoitti, että koko viihteen kentän yhdistävälle tapahtumalle on tarvetta. Ensimmäinen EBA kokosi Crowne Plazaan lähes 300 toimijaa peli-, elokuva-, TV-, musiikki- ja livealoilta sekä operaattorien viihdepalveluista, alan sidosryhmistä, rahoittajatahoista ja järjestöistä verkottumaan, kouluttautumaan ja tekemään bisnestä. EBA sai osallistujiltaan runsaasti innostunutta palautetta, ja tapahtumalle toivottiin jatkoa. 

EBA on paikka kohdata uusia ja tuttuja kollegoja eri viihteen sektoreilta, oppia ymmärtämään eri alojen tapoja toimia ja löytää uusia bisnesmahdollisuuksia. Suomalainen viihdeteollisuus on laaja ja kirjava toimijakenttä, jossa yrityksiä on kaikenkokoisia, itsensä työllistäjistä suuriin kansainvälisiin jätteihin. Viihteen kentällä onkin paljon erilaista ammattitaitoa ja potentiaalia yhteistyölle ja synergioille. Toisiltaan oppiminen ja yhdessä kehittyminen avaa tietä tulevaisuuden menestymiselle.

EBA 2018 tapahtuman ohjelmasisältö rakentuu tuttuun tapaan eri aloja yhdistävistä ja yhteisesti kiinnostavista, ajankohtaisista aiheista sekä toimialakohtaisista innovatiivisista case-esittelyistä. Crowne Plazan seminaariohjelma laajenee kolmeen saliin ja klo 18 jälkeen ohjelma jatkuu tapahtumakeskus Circuksessa. Iltaa isännöi Sony Music.

Tapahtuman pääjuontajana toimii jälleen Jussi Heikelä. Tapahtuman ohjelmasisältöä julkistetaan pitkin kevättä.

Early Bird -liput 220e+alv. / kpl sisältäen ohjelman Crowne Plazan kolmessa salissa, materiaalit, lounaan, kahvitarjoilun ja kuljetuksen The Circukseen klo 18 alkaen. Ohjelma jatkuu The Circuksessa, jossa on myös juoma- ja ruokatarjoilua.
Early Bird –liput ovat myynnissä 18.1.2018 saakka!

Lipunmyynti tästä!

www.entertainmentbusinessarena.fi
https://www.facebook.com/entertainmentbusinessarena/
@eb_arena #ebarena

Yliopistolaitoksen laajennus 1950–1970 -luvuilla kavensi alueellisia eroja mahdollisuudessa suorittaa korkeakoulututkinto. Paremman yliopistoon pääsyn vaikutukset ulottuivat jopa seuraavaan sukupolveen: myös lasten hakeutuminen yliopisto-opintoihin ja suoritettujen kouluvuosien määrä paranivat vuosikymmeniä myöhemmin.

Koulutustason tiedetään periytyvän, mutta lapsi hyötyy myös suoraan vanhempansa korkeakoulutuksesta. Tuomo Suhosen (VATT) ja Hannu Karhusen (PT) tutkimuksesta selviää, että positiiviset paikalliset muutokset korkeakoulutuksen saavutettavuudessa kasvattavat tiettyjen yksilöiden todennäköisyyttä suorittaa korkeakoulututkinto. Myös heidän lastensa pitkän aikavälin koulutukselliset tulemat paranevat vuosikymmeniä myöhemmin.

Vielä 1950-luvulla korkeakoulutuksen saavutettavuudessa oli valtavia alueellisia eroja. Vanhoilla yliopistoseuduilla, Helsingissä ja Turussa, oli runsaasti korkeakoulupaikkoja suhteessa lähialueiden mahdollisten opiskelijoiden määrään, mutta muualla maassa saavutettavuus oli heikkoa. 1970-luvun puoliväliin mennessä alueelliset erot pienenivät merkittävästi ja osin hävisivät kokonaan, kun yliopistoverkosto laajeni nopeasti ja tavalla, joka yksilöiden näkökulmasta oli vaikeasti ennakoitavissa.

Asetelma mahdollistaa ylisukupolvisten syy-seuraussuhteiden tutkimisen, jota Suomessa ei korkeakoulutuksen osalta ole aikaisemmin tehty.

”Positiivinen korrelaatio vanhempien ja lasten koulutuksen välillä ei suoraan kerro koulutuksen ylisukupolvisista hyödyistä, koska korrelaatio voi johtua esimerkiksi kyvykkyyden geneettisestä periytymisestä. Hyötyjen olemassaolosta päästään suurempaan varmuuteen hyödyntämällä luonnollisia koeasetelmia, kuten tässä tietyn väestöryhmän koulutusmahdollisuuksien muutoksia”, erikoistutkija Tuomo Suhonen sanoo.

Korkeakoululaitosta on viime vuosina kritisoitu liian hajautuneeksi, ja trendi on ollut kohti suurempia yksiköitä ja harvempaa verkostoa. Samalla julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kansallisen koulutustason laskusta.

Tuomo Suhosen mukaan tutkimuksen perusteella ei voi suoraan päätellä, mikä korkeakoulun saavutettavuuden merkitys nykyhetkenä on ihmisten koulutusvalintoihin ja sitä kautta koulutustasoon.

”Tulokset joka tapauksessa viittaavat siihen, että korkeakoulutusreformien vaikutukset eivät rajoitu vain niiden kohteena oleviin nuoriin, vaan ulottuvat myöhempiinkin sukupolviin – mikä on syytä pitää mielessä päätöksenteossa”, Suhonen toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnetään paikallisia muutoksia korkeakoulutuksen saavutettavuudessa, joita vuosina 1936–56 syntyneet suomalaisvanhemmat kokivat nuoruudessaan. Tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavia yksilötason rekisteriaineistoja vuosilta 1970–2016.

Tutkimus julkaistu sivulla http://vatt.fi:

The intergenerational effects of parental higher education: Evidence from changes in university accessibility. VATT Working Papers 100

Lisätiedot:
erikoistutkija Tuomo Suhonen, 0295 519 507

Caruna järjesti syksyn aikana kilpailun, jossa 7.–9.-luokkalaiset kutsuttiin ideoimaan tulevaisuuden energiajärjestelmää. Kilpailuun osallistui 38 koulua 17 eri kunnasta ja kaupungista, ja Caruna palkitsi jokaisen koulun voittajan 100 euron arvoisella stipendillä.

Caruna järjesti Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ideakilpailun, johon kutsuttiin kaikki Carunan verkkoalueella sijaitsevien kuntien ja kaupunkien yläkoulut. Kilpailun tarkoituksena oli lisätä ympäristö- ja energiatietoisuutta ja jakaa hyvää energiaa Carunan verkkoalueella. Kilpailuun osallistui 38 yläkoulua eri puolilta Suomea aina Espoosta Ouluun ja Kurikasta Joensuuhun.

Kilpailussa 7.–9.-luokkalaisia pyydettiin ideoimaan tulevaisuuden energiajärjestelmää esimerkiksi miettimällä, millaista energian tuotanto ja käyttö voisi olla sadan vuoden päästä. Lopputuloksena syntyi toinen toistaan innovatiivisempia videoita, ainekirjoituksia, maalauksia, lautapelejä ja muita energia-aiheisia töitä. Löytyypä joukosta myös runo ja laulu.

"Kiitos Carunalle siitä, että he tekivät tällaisen kilpailun mahdolliseksi. On huikeaa, mihin suorituksiin ja kekseliäisyyteen oppilailta riittää energiaa. Meille opettajillekin oli virkistävää nähdä näitä tuotoksia. Voittajaa ei tosin ollut helppo valita useiden erinomaisten töiden joukosta", sanoo fysiikan ja kemian lehtori Suvi-Päivi Malvikko Riihimäen Harjunrinteen koulusta.

Suuri osa yläkoululaisten töistä käsittelee energian ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä ja uusia energiantuotantotapoja. Kukin koulu valitsi parhaan työn keskuudestaan ja Caruna palkitsi kaikkien 38 koulun voittajat 100 euron arvoisella stipendillä. Kilpailun voittaneita, videomuotoon tehtyjä töitä voi katsoa YouTubesta.

"Olemme todella vaikuttuneita kilpailutöiden tasokkuudesta ja innovatiivisuudesta. Oppilaiden kilpailutyöt osoittavat ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, josta meillä aikuisilla on paljon opittavaa. Kilpailuun osallistuneet yläkoululaiset ovat myös selvästi hyvin perillä energia-asioista ja peräänkuuluttavat ekologisia ratkaisuja nyky-yhteiskunnan kasvavaan energiantarpeeseen. Nämä ratkaisut ja ajatukset tarjoavat inspiraatiota liiketoimintamme kehittämiseen uuden strategian mukaisesti", kertoo Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen.

Kaikki kilpailuun osallistuneet koulut ja voittajat:

• Auran yhtenäiskoulu: Aliisa Ojala ja Veera Toivanen 9. lk. (Piirros: Erilaisia energiantuotantotapoja vuonna 2117)
• Espoo International School: Aada Tättilä, Pinja Syyrilä, Ishana Sule ja Elle Venäläinen 8. lk. (Teksti- ja kuvakollaasi: Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiantuotantoon ja -kulutukseen)
• Espoo Järvenperän koulu: Onni Dietrich ja Kristian Autio 7. lk. (Esitelmä: Tulevaisuuden mahdolliset energiantuotantokeinot)
• Espoo Kalajärven koulu: Liisa Raasakka 9. lk. (Maalaus ja runo saasteiden vaikutuksista)
• Espoo Leppävaaran koulu: Jaettu 1. sija: Tuomas Hintikka (Esitelmä: Energiantuotanto nyt ja tulevaisuudessa) ja Nico Gynther ja Veeti Widing 8. lk. (Video: Keskustelua sähköautoista)
• Espoo Lintumetsän koulu: 8E-luokan fysiikan ryhmä (Useita esityksiä eri energiantuotantomuodoista)
• Espoo Martinkallion koulu: Oona Räisänen 7. lk. (Video: Kuinka säästää energiaa?)
• Espoo Mattlidens skola: Anna Hlushchuk 8. lk. (Juliste: Ideoita tulevaisuuden energiantuotantoon)
• Espoo Ruusutorpan koulu: Shadi Fahandezh Saadi 9. lk. (Opas: Tuulivoimasta energiaa)
• Espoo Saunalahden koulu: Ronja Lehtinen ja Veera Valtonen 8. lk. (Juliste: Energiansäästövinkkejä arkeen)
• Eurajoki Luvian yhtenäiskoulu: Janette Aavinko ja Milja Tarvainen 9. lk. (Suunnitelma: Vedenpuhdistamo ja roskapolttovoimala)
• Eurajoen yhteiskoulu: Inka Pulli 9. lk. (Piirros: Minä tulevaisuuden energiankäyttäjänä)
• Hyvinkää Härkävehmaan koulu: Eevert Kärkkäinen, Panu Huttu ja Iiro Valliovuo 9. lk. (Esitelmä: Tulevaisuuden sähkömoottoriajoneuvot)
• Hyvinkää Pohjoispuiston koulu: Luukas Saine ja Leevi Tukiainen (Video: Energiantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen)
• Joensuun Steinerkoulu: Iida Mehtätalo ja Neemi Sinkko (Video: Minä tulevaisuuden energiankäyttäjänä)
• Kaarina Valkeavuoren koulu: Jaffer Al-Ghuraibawi ja Johannes (Rap-kappale: Sähköräppi)
• Kirkkonummi Nissnikun koulu: Eveliina Alikoski, Vilja Huovinen, Mette Nissilä ja Vella Vannas 9. lk. (Video: Energian vaikutus ilmastonmuutokseen)
• Kirkkonummi Winellska skolan: Edvin Ekman ja Viktor Kontula (Vetykaasugeneraattorin prototyyppi)
• Kurikka Jalasjärven yläaste: Maiju Kauppila 9. lk. (Piirros: Uusiutuvia energiantuotantomuotoja)
• Närpes högstadieskola: Laura Prinsén 9. lk. (Video: Fossiiliset ja uusiutuvat energialähteet ja ympäristöystävälliset lämmitystavat)
• Oulu Kellon koulu: Veeti Veteläinen (Esitelmä: Tulevaisuuden älykäs sähköverkko)
• Oulu Laanilan koulu: Emma Puhto ja Inka Launonen (Energia-aiheinen lautapeli)
• Oulu Länsituulen koulu: Sakarias Holma 8. lk. (Ainekirjoitus: Uudet energiantuotantomuodot)
• Oulu Ritaharjun koulu: Voittajatyö valitaan poikkeuksellisesti vasta jouluviikolla
• Oulun kristillinen koulu: Johannes Hyvönen 7. lk. (Ainekirjoitus: Arkiaamun energiaa vuonna 2027)                
• Oulun steinerkoulu: Tuuli Tervonen (Tarina ja piirros: Orvokin maailma vuonna 2117
• Paraistenseudun koulu: Miika Erola 9. lk. (Ainekirjoitus: Tulevaisuuden vihreä sähköverkko)
• Pargas Sarlinska skolan: Jill Laurén, Fanny Lehtinen, Christoffer Rönnholm ja Alexandra Ahlqvist (Energia-aiheinen lautapeli)
• Pori Herttuan koulu: Tuukka Simula (Animaatio: Minä tulevaisuuden energiankäyttäjänä)
• Riihimäki Harjunrinteen koulu: Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki 9. lk. (Videosarja: Tulevaisuuden energiajärjestelmä)
• Rusko Maunun koulu: Alexandra 9. lk. (Energia-aiheinen lautapeli)
• Salo Hermannin koulu: Sofia Bernoulli ja Valeria Derkach 9. lk. (Ainekirjoitus: Energian tuotanto ja käyttö Suomessa 2117)
• Salo Moision koulu: Siiri Varis ja Linda Smirnova (Laulu: Energian elämäkerta)
• Seinäjoki Nurmon yläaste: 7C-luokka (Raportti: Energiansäästötoimenpiteet ja säästetyn energian määrä Energiansäästöviikolla)
• Tuusula Hyrylän yläaste: Matias Virtanen ja Anni Huuskonen 9. lk. (Energia-aiheinen lautapeli)
• Tuusula Hyökkälän koulu: Tuuli Peltola (Maalaus ja ainekirjoitus: Vaihtoehtoja fuusion avulla)
• Tuusula Jokelan yläkoulu: 8B-luokka (Juliste: Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia)
• Vihti Otalammen koulu: Rasmus Uusipaikka 9. lk. (Suunnitelma ja malli: Aurinkoenergiaa tuottava laiva)

Under den gångna höstterminen arrangerade Caruna en tävling, i vilken inbjudna 7:e till 9:e klassister fick delta med idéer om hur energisystem kunde se ut i framtiden. Sammanlagt deltog 38 skolor från 17 kommuner och städer i tävlingen, och Caruna belönade vinnaren från varje skola med ett stipendium om 100 euro.

Till ära av Finlands 100-års jubileumsår ordnade Caruna en idétävling som riktade sig till alla högstadierna på Carunas nätområden. Syftet med idétävlingen var att öka medvetenhet i miljö- och energifrågor samt att sprida positiv energi på Carunas nätområden. I tävlingen deltog sammanlagt 38 högstadieskolor från olika håll i Finland, från Esbo till Uleåborg och Kurikka till Joensuu. Svenskspråkiga skolor från Esbo, Kyrkslätt, Närpes och Pargas deltog i tävlingen.

Tävlingen gick ut på att elever i 7:e till 9:e årskursen fick komma med idéer om hur energisystem kunde se ut i framtiden. De fick t.ex. fundera över hur energiproduktion och energiförbrukning kunde se ut om hundra år. Som ett resultat föddes en mängd mycket innovativa videosnuttar, essäer, målningar, brädspel m.fl. arbeten med temat energi. Bland vinnarnas arbeten finns även en dikt och en sång.

”Det var roligt för eleverna att försöka tänka sig hur energiförsörjningen ser ut om 100 år. De skapade många fina bidrag, som förtjänar beröm. Tävlingen var utmanande och kreativiteten hos eleverna kom verkligen fram”, säger Sanna Häggström, lärare i kemi och fysik vid Sarlinska skolan i Pargas.

En stor del av högstadieelevernas arbeten behandlar sambandet mellan energi och klimatförändringen samt nya produktionsformer för energi. Varje skola valde ut det bästa arbetet och Caruna belönade sammanlagt vinnare från 38 skolor med ett stipendium om 100 euro var. Videoarbetena som vunnit pris finns på YouTube.

"Vi är mycket imponerade av kvaliteten på alla tävlingsalster, samt på hur innovativa de är. Elevernas arbeten är fördomsfria och kreativa, och jag tycker vi vuxna kan lära oss mycket av dem. Eleverna som deltagit i tävlingen känner även till energifrågor och efterlyser ekologiska lösningar till det samtida samhällets ökande energibehov. Elevernas lösningar och tankar inspirerar oss att tänka om och utveckla vår affärsverksamhet i enlighet med vår nya strategi,” berättar Carunas kommunikationschef Henna Tuominen.

Alla skolor som deltagit i tävlingen, samt vinnarna:

• Auran yhtenäiskoulu: Aliisa Ojala och Veera Toivanen 9:e klass (Teckning: Olika energiproduktionssätt år 2117)
• Esbo Järvenperän koulu: Onni Dietrich och Kristian Autio 7:e klass (Förevisning: Eventuella framtida energiproduktionssätt)
• Esbo Kalajärven koulu: Liisa Raasakka 9:e klass (Målning och dikt om föroreningarnas påverkan)
• Esbo Leppävaaran koulu: Delad första plats: Tuomas Hintikka (Förevisning: Energiproduktion nu och i framtiden) samt Nico Gynther och Veeti Widing 8:e klass (Video: Diskussion om elbilar)
• Esbo Lintumetsän koulu: Grupp i fysik från klass 8e (Flera förevisningar om olika energiproduktionsformer)
• Esbo Martinkallion koulu: Oona Räisänen 7:e klass (Video: Hur kan man spara energi?)
• Esbo Mattlidens skola Anna Hlushchuk 8:e klass (Affisch: Idéer kring hur energi kunde produceras i framtiden)
• Esbo Ruusutorpan koulu: Shadi Fahandezh Saadi 9:e klass (Guide: Energi från vindkraft)
• Esbo Saunalahden koulu: Ronoch Lehtinen och Veera Valtonen 8:e klass (Affisch: Tips om hur du kan spara energi i vardagen)
• Espoo International School: Aada Tättilä, Pinja Syyrilä, Ishana Sule och Elle Venäläinen 8:e klass (Text- och bildcollage: Klimatförändringarnas påverkan på energiproduktionen och -konsumtionen.)
• Eurajoki Luvian yhtenäiskoulu: Janette Aavinko och Milja Tarvainen 9:e klass (Plan: Ett vattenreningsverk och kraftverk som bränner avfall)
• Eurajoen yhteiskoulu: Inka Pulli 9:e klass (Teckning: Jag som energikonsument i framtiden)
• Hyvinge Härkävehmaan koulu: Eevert Kärkkäinen, Panu Huttu och Iiro Valliovuo 9:e klass (Förevisning: Elfordon i framtiden)
• Hyvinge Pohjoispuiston koulu: Luukas Saine och Leevi Tukiainen (Video: Energiproduktionens inverkan på klimatförändringen)
• Finska Steinerskolan i Joensuu: Iida Mehtätalo och Neemi Sinkko (Video: Jag som framtida energiförbrukare)
• St. Karins Valkeavuoren koulu: Jaffer Al-Ghuraibawi och Johannes (Rapp-låt: Elrapp)
• Kyrkslätt Nissnikun koulu: Eveliina Alikoski, Vilja Huovinen, Mette Nissilä och Vella Vannas 9:e klass (Video: Energins inverkan på klimatförändringen)
• Kyrkslätt Winellska skolan: Edvin Ekman och Viktor Kontula (Prototyp för vetegasgenerator)
• Kurikka Jalasjärven yläaste: Maiju Kauppila 9:e klass (Teckning: Förnybara energiproduktionsformer)
• Närpes högstadieskola: Laura Prinsén 9:e klass (Video: Fossila och förnybara energikällor samt miljövänliga sätt att värma upp hus)
• Uleåborg Kellon koulu: Veeti Veteläinen (Förevisning: Intelligenta elnät i framtiden)
• Uleåborg Laanilan koulu: Emma Puhto och Inka Launonen (Brädspel med temat energi)
• Uleåborg Länsituulen koulu: Sakarias Holma 8:e klass (Essä: Nya energiproduktionsformer)
• Uleåborg Ritaharjun koulu: Vinnaren utses undantagsvis först under julveckan.
• Uleåborg kristillinen koulu: Johannes Hyvönen 7:e klass (Essä: Energi en vardagsmorgon år 2027)      
• Finska Steinerskolan i Uleåborg: Tuuli Tervonen (Historia och teckning: Orvokkis värld år 2117
• Paraistenseudun koulu: Miika Erola 9:e klass (Essä: Ett grönt elnät i framtiden)
• Pargas Sarlinska skolan: Jill Laurén, Fanny Lehtinen, Christoffer Rönnholm och Alexandra Ahlqvist (Brädspel med temat energi)
• Björneborg Herttuan koulu: Tuukka Simula (Animation: Jag som energikonsument i framtiden)
• Riihimäki Harjunrinteen koulu: Jeremiah Allred och Eemil Lähteenmäki 9:e klass (Videoserie: Energisystem i framtiden)
• Rusko Maunun koulu: Alexandra 9:e klass (Brädspel med temat energi)
• Salo Hermannin koulu: Sofia Bernoulli och Valeria Derkach 9:e klass (Essä: Energiproduktion och förbrukning i Finland år 2117)
• Salo Moision koulu: Siiri Varis och Linda Smirnova (Sång: Energins livscykel)
• Salo Nurmon yläaste: Klass 7C. (Rapport: Energibesparingsåtgärder och mängden besparad energi under Energibesparingsveckan)
• Tusby Hyrylän yläaste: Matias Virtanen och Anni Huuskonen 9:e klass (Brädspel med temat energi)
• Tusby Hyökkälän koulu: Tuuli Peltola (Målning och essä: Alternativ mha. fusion)
• Tusby Jokelan yläkoulu: Klass 8B (Affisch: Vatten-, vind- och solenergi)
• Vichtis Otalammen koulu: Rasmus Uusipaikka 9:e klass (Plan och modell: Båt som producerar solenergi)

Heinäkuun 12.-14. päivä vietetään ensimmäistä kertaa Suomipop Festivaaleja kahdessa kaupungissa, Jyväskylässä ja Oulussa. 

Jyväskylän Lutakonaukiolla järjestettävä kaupungin suosituin kesäfestivaali keräsi menneenä suvena ennätykselliset 31 000 kävijää ja oli loppuunmyyty. Tulevana kesänä tapahtuma täyttää 10 vuotta ja juhlat ovat sen mukaiset.

Ensimmäistä kertaa Ouluun laajeneva festivaali nousee idylliseen Kuusisaareen. ”Koska Oulu on pohjoisen pop-pääkaupunki, oli luontevaa lähteä edistämään Suomipop-yhteistyötä vastaavien tahojen kanssa”, kommentoi N.C.D Productionin promoottori Timo Isomäki. Suomipop Festivaali Oulussa järjestetään yhteistyössä N.C.D. Production Oy:n, Pro Piknik Festivalsin ja Radio Suomipopin kanssa.

Tapahtumien vaikuttava artistilista palvelee laajaa yleisöä. Molemmissa kaupungeissa lavoille nousevat Suomen suurin pop-yhtye Haloo Helsinki!, juuri paluustaan tiedottanut Tiktak, rap-duo JVG, valtakunnan virallisen rock-ikonin Pate Mustajärven kipparoima Popeda, pop-iskelmätähdet Juha Tapio ja Lauri Tähkä, loppuvuoden kiertueen jälkeen keikkataukoa pitävä Kaija Koo sekä hittipotpuri Apulanta. Suomipop Festivaalien yleisöjä viihdyttävät myös sielukas tulkitsija Anna Puu, juuri ”Manuela” –sinkkunsa julkaissut Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, lukuisista radiohiteistään tunnetut yhtyeet Yö ja Neljä Ruusua sekä parhaillaan konserttisaleissa esiintyvä Laura Voutilainen. Niin ikään kahteen kaupunkiin samana viikonloppuna ehtivät pop-kuningatar Jenni Vartiainen, viime kesänä paluun tehnyt Neon 2 sekä huikeista livevedoistaan ylistetty Roope Salminen & Koirat.  Lisää artisteja julkaistaan vielä talvikauden aikana.

”Me tehdään ensi kesänä muutama keikka, ja näillä festivaaleilla on aina ollut huikea meininki!”, toteaa Haloo Helsinki! yhdestä suusta.

Myyntiin saapuvat erikoishintaiset kolmen päivän festivaali- ja VIP-liput, joiden myynti jatkuu 31.12. asti. Lisäksi portille varataan lippukiintiö yli 70-vuotiaille festarivieraille, jotka pääsevät tapahtumaan henkilöllisyystodistusta näyttämällä maksutta.

Esiintyjät: Haloo Helsinki!, Tiktak, JVG, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Juha Tapio, Neljä Ruusua, Anna Puu, Popeda, Lauri Tähkä, Laura Voutilainen, Kaija Koo, Jenni Vartiainen, Yö, Apulanta, Roope Salminen & Koirat, Neon 2.

Liput:
3 pv alkaen 115e
3 pv VIP 259e 

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi

Ikäraja:
Jyväskylä: S, anniskelualueet K-18.
Oulu: K-18.

www.suomipopfestivaali.fi
www.facebook.com/suomipopfestivaali
www.facebook.com/suomipopfestivaalioulu
@suomipopfest
#suomipopfestivaali #suomipopjyväskylä #suomipopoulu

Suomen tietokirjailijat ry jakoi syksyllä 2017 apurahoina 1 565 300 euroa yhteensä 495 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksia lähetettiin yhteensä 785.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Paula Havaste, Päivi Kosonen, Heleena Puolitaival, Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Yhdistyksen hallitus teki päätöksen apurahansaajista kokouksessaan 7. joulukuuta 2017.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Katso apurahansaajat:
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/apurahat/myonnetyt-apurahat/syksyn-apurahat.html  

Lisätietoja:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Syystä-näyttely esittelee SAMKin kuvataiteen opettajien tuoreita töitä SAMK-kampus Porin taidekäytävällä 8.12.2017–1.2.2018

Mistä syystä?

1. Kaikella taiteella on tekijälle omat syynsä.
2. Taide on koulutuksessa mukana perustellusti – taide on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sivistystä.

Näyttelyssä on töitä kuudelta kuvataiteen opettajalta:

Ulla Karsikas, s.1959, on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta ja Kuvataideakatemiasta. Karsikas on opettanut SAMKissa Kankaanpäässä vuodesta 1993. Karsikasta kiinnostaa epäväri. Sen takia hän käyttää akryylimetalliväriä. Niistä saa kiinnostavia epävärejä.

Aapo Korkeaoja, s. 1978, on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Työskentelee performanssin, median ja installaation välineillä. Taiteellisen työskentelynsä lisäksi Korkeaoja kuratoi ja tuottaa taidetapahtumia sekä viljelee sukutilaansa Kokemäellä. SAMKissa hän vastaa esitystaiteen opintokokonaisuudesta.

Saija Mustaniemi, s. 1980, toimii SAMKissa kuvataiteen tutkimus- ja kehitystyössä. Hän tuottaa pääosin yhteisöllisiä taideprojekteja ja tutkii kommunikatiivisen taiteen sekä hyvinvoinnin liityntäpintaa. Mustaniemi on valmistutunut kuvataiteilijaksi Kankaanpään kuvataiteen maalauksen linjalta vuonna 2005. Maalaukset toistavat tekijän avoimia huomioita vakavan humoristisesta, kollektiivisesta olemassaolosta sekä ihmisistä ja tiloista.

Esko Railo, s. 1961, on porilainen taidegraafikko, joka opettaa Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteessa Kankaanpäässä. Kuvat sisältävät lintuja, mutta myös paljon muuta. Näyttelyn teokset oat koho- ja syväpainografiikkaa, joita Railo myös opettaa.

Petri Rummukainen, s.1960, valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta ja Kuvataideakatemiasta. Rummukainen on siirtymässä figuratiiviseen vaiheeseen, ja näyttelyssä ovat tällä hetkellä viimeiset abstaktiot, mutta myös banaanimies, joka osoittaa tien johonkin toistaiseksi tuntemattomaan figuratiiviseen maailmaan.

Heli Ryhänen, 1971, on Kuvataideakatemiasta ja SAMKista Kankaanpäästä valmistunut kuvanveistäjä, joka asuu Tampereella ja työskentelee Kankaanpään taidekoulun kuvanveiston opettajana. Näyttelyn töissä kuvastuu elämän hetkellisyys. Terminal-teoksessa on meneillään elämänkiertokulku, Yökkönen on unettoman hiljainen hetki yöllä, sudenhetki. Mikä yökkönen on sinulle?

Lisätiedot näyttelystä 11.12. alkaen:

Anne Sankari SAMK Viestintä, p. 044 710 3036

Rovaniemen kaupunki tutkii parhaillaan, miten ja millaisissa rakennuksissa Saarenkylän koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut kannattaa järjestää tulevaisuudessa. Sivistystoimen tekemässä selvityksessä tarkastellaan myös koulujen yhteydessä toimivia nuoriso- ja liikuntapalveluja sekä kansalaisopiston toimintaa. Tavoitteena on, että rakennukset olisivat mahdollisimman vähän tyhjillään.

Selvitys on aloitettu tänä syksynä siksi, että Syväsenvaaran koulu ja Napapiirin yläaste ovat käyttöikänsä päässä. Rakennuksille on tehtävä laajoja peruskorjauksia, jos niitä halutaan käyttää tulevaisuudessa. Toisena vaihtoehtona on rakentaa kokonaan uudet koulut.

Saarenkylän alueella toimii tällä hetkellä neljä koulua: Nivavaaran koulu (vuosiluokat 1–6, oppilaita 334), Saaren koulu (vuosiluokat 1–6, oppilaita 311), Syväsenvaaran koulu (vuosiluokat 1–6, oppilaita 283) ja Napapiirin yläaste (vuosiluokat 7–9 ja lisäopetus, oppilaita 471).

Kaikkien alueella toimivien alakoulujen oppilasennuste on laskeva, eli oppilasmäärä vähenee seuraavan kuuden vuoden aikana. Napapiirin yläasteen kohdalla laskeva oppilasmäärä näkyy vasta myöhemmin, koska yläkoulussa toimii vain kolme vuosiluokkaa kerralla eikä kuusi, kuten alakouluissa. Vaikka Saarenkylän alueen muuttoliike huomioidaan, laskeva kehityssuunta ei muutu.

Saarenkylän kouluverkon tämänhetkiset vaihtoehdot on esitelty kaupungin verkkosivuilta löytyvässä kyselyssä. Kaupunki pyytää kuntalaisia kertomaan, mitä vaihtoehtoa he pitävät parhaana. Vastausaikaa on 22.12. asti. 

Päiväkotien osalta vaihtoehdot sisältävät vain vähän muutoksia nykytilaan: Naavametsän päiväkoti puretaan ja Nivavaaran alueella esiopetus keskitetään koulun yhteyteen. Se, minkä koulun yhteyteen esiopetus tulee, riippuu valittavasta kouluvaihtoehdosta.

Kaupunki on järjestänyt aiheesta keskustelutilaisuuden Saarenkylän koulujen henkilökunnalle sekä keskustelutilaisuuksia kuntalaisille. Lisäksi on aloitettu alueen lasten kuuleminen. Lapset esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin saavat kertoa piirtämällä tai kirjoittamalla, millainen heidän mielestään on hyvä koulu tai päiväkoti. Kuulemisia tehneen vapaa-ajanpalvelujen suunnittelijan Anne Luiron mukaan lasten kertomuksissa korostuvat muut kuin koulun sijaintiin liittyvät asiat: mukavat opettajat, se että ketään ei kiusata, riittävästi tilaa leikkimiseen ja ulkoiluun, hyvä sisäilma ja niin edelleen.

Lasten kuulemisen pohjalta tehdään malli, jonka avulla Rovaniemen kaupunki voi tulevaisuudessa kuulla lapsia kaikissa heihin liittyvissä suunnitelmissa ja päätöksissä.

Koulutuslautakunta käsittelee Saarenkylän kouluverkkoasiaa ensi vuoden alkupuolella.

Lisätietoa:
Antti Lassila, toimialajohtaja, sivistyspalvelut, antti.lassila(at)rovaniemi.fi, p. 016 3326530
Tarja Kuoksa, palvelualuepäällikkö, varhaiskasvatuspalvelut, tarja.kuoksa(at)rovaniemi.fi, p. 016 322 8522

Turun ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikkaa ensimmäistä vuotta opiskelevat ovat syksyn kuluessa suunnitelleet tuotteita ja ideoita, joiden olisi innovatiivisella tavalla helpotettava kansalaista erilaisissa arkielämän pulmatilanteissa. Lisäksi suunnittelussa on pitänyt huomioida se, että tuote tai idea on suunnattu mahdollisimman laajalle yleisölle ja että se olisi markkinoille päätyessään hankittavissa huokein kustannuksin.

Tieto- ja viestintätekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perinteinen tuotekehityksen opintojakson messutapahtuma järjestetään ICT-Cityn aulassa 11.12. Messuilla esitellään opiskelijoiden syksyn aikana tekemiä tietoteknisiä tuotteita.

– Koska kyseessä on tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelma, myös näiden osa-alueiden laaja hyödyntäminen työssä on välttämätöntä, toteaa lehtori Mauri Suhonen Turun ammattikorkeakoulusta.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN KEHITETTYIHIN SOVELLUKSIIN

maanantaina 11.12.2017 klo 13–15 Turun ammattikorkeakouluun

osoitteessa Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, ICT-Cityn ala-aula

Mitä ovat esimerkiksi reserviläisen tiedonkeruupalvelu sekä älypeili?

Syksyn aikana ensimmäisen vuoden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijat ovat pienryhmissä suunnitelleet ja toteuttaneet alusta asti tuotteen tai palvelun, jolla ratkaistaan innovatiivisella tavalla arkielämän erityyppisiä pulmatilanteita. Opintojakso on edennyt tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaan, ja opintojaksolla on harjoiteltu mm. projektityötaitoja dokumentaatioineen ja esittelyineen.

Yleisöllä on mahdollisuus äänestää paras tuote. Lisäksi asiantuntijatuomarit kiertävät ständeillä arvioimassa ja valitsemassa parhaan tuotteen. 

Lisätietoja:
Mauri Suhonen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, puh. 044 907 2871

Vaihto-oppilasjärjestö Suomen YFU (Youth for Understanding) on myöntänyt Kansainvälisyyspalkinnon 2017 Schildtin lukiolle. Toinen palkittu lukio on Kulosaaren yhteiskoulu Helsingissä.

Palkinto on tunnustus merkittävällä tavalla kulttuurien välistä ymmärrystä edistäneelle koululle.

YFU:n valintaraati painotti valinnassa sitä, että Schildtin lukio tekee pitkäjänteistä kansainvälisyyskasvatusta. Tämä on tärkeää, koska kansainvälisyys kuuluu kaikille ja monikulttuurisuustaidot ovat välttämättömiä työelämätaitoja.

Valintaraati sanoo olevansa erityisen vaikuttunut Schildtin lukion innovatiivisista ja monipuolisista keinoista tuoda kansainvälisyyttä eri tavoin osaksi koulutyötä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkkeinä ovat vaikkapa fysiikan opiskelijoiden Cern-leirikoulu, kansainvälisten suhteiden ymmärrystä kasvattavat MUN-tapahtumat ja globaalikansallisuuden reflektointi Flash-kurssilla.

Suomen YFU on perustettu 1958, ja se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton voittoa tavoittelematon järjestö. Sen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Toiminnan perustana on alusta lähtien ollut ajatus, että paras tapa lisätä kansojen ja kulttuurien välistä yhteisymmärrystä on antaa ihmisille mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa arkipäivän elämässä.

Lisätietoja:

Ari Pokka, rehtori, Schildtin lukio, puh. 040 341 4610

Koneen Säätiö on myöntänyt vuoden 2017 haussa 29 miljoonaa euroa apurahoja rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Jyväskylän yliopistoon apurahoja saatiin 25 kappaletta, yhteensä 2 848 000 euroa.

Merkittävimmät apurahat JYU:ssa saivat FT, dosentti, yliopistonlehtori (ma.) Joona Taipale ja työryhmä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksesta, 525 000 euroa. Filosofi Taipaleen työryhmä selvittää minän ja toisen ihmisen kokemuksellista rajautumista filosofis-teoreettisin, empiirisin ja taiteellisin menetelmin. Hankkeessa halutaan osoittaa, että affektiivinen eli esimerkiksi ruumiillisuuteen, haluihin, toiveisiin ja kuvitelmiin kytkeytyvä kokemuksellinen rajanmuodostus on ensisijainen tietopainotteiseen nähden. Ryhmä tuottaa myös konkreettisia ehdotuksia sen osalta, miten ihmisten välistä kommunikaatiota, dialogia ja yhteisymmärrystä voi parantaa.

Dosentti Panu Halme ja työryhmä bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta sai 505 000 euroa hankkeeseen, jossa kehitetään ekologisten kompensaatioiden eli menetettyjen luontoarvojen hyvittämisen keinoja erityisesti pienten toimijoiden kuten kansalaisten tai pienten yhteisöjen ja yritysten osalta.
- Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön avulla herätämme ensin keskustelua siitä, minkälaisia monimuotoisuushaittoja elämäntavoistamme syntyy, ja kehitämme sitten keinoja, joilla näitä haittoja voisi korvata. Tutkimme myös sitä, miten tällainen toiminta vaikuttaa ihmisten luonnonsuojeluasenteisiin, ja sitä, millaisia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä hyötyjä tällaisella toiminnalla voidaan saavuttaa, Halme kuvailee.

Taipaleen ja Halmen hankkeiden kesto on neljä vuotta.

Yli 100 000 euron apurahat saivat muun muassa professori Petri Karonen ja työryhmä (historian ja etnologian laitos) hankkeeseen, jossa yhdistetään vakiintuneet historiantutkimuksen laadulliset metodit, humanistisissa tieteissä vähän käytetyt bibliometriset menetelmät sekä kattavat digitaaliset tietokannat täysin uudella tavalla. YTT Hannele Harjunen (yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) tutkii suomalaista lihavuutta ja etenkin lihavuussyrjintäkokemuksia. Hankkeiden kesto on kolme vuotta.

Lisätietoja:

Joona Taipale, puh. 050 357 7186, joona.h.taipale@jyu.fi

Panu Halme, puh. 040 805 4945, panu.halme@jyu.fi

Petri Karonen, puh. 0400 247 388, petri.k.karonen@jyu.fi

Hannele Harjunen, puh. 040 805 4131, hannele.s.harjunen@jyu.fi

Lista kaikista Jyväskylän yliopiston apurahansaajista:

https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Tutkimusrahoituksen-saajat-yliopiston-tai-tutkimuslaitoksen-mukaan.pdf

Koneen Säätiön tiedote:

https://koneensaatio.fi/uutinen/koneen-saatio-tukee-tieteen-ja-taiteen-rohkeita-avauksia-29-miljoonalla-eurolla/

Professoriliiton uusi puheenjohtaja professori Jouni Kivistö-Rahnasto vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta Suomeen saataisiin yhteistyössä rakennettuna nykyistä tiedemyönteisempi ilmapiiri.

-        100-vuotiaan Suomen menestys on perustunut pitkälti tietoon ja osaamiseen. Viimeisten vuosien leikkaukset koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat kuitenkin heikentäneet osaamistamme kansakuntana ja horjuttaneet monen tutkijan uskoa siihen, että Suomi voisi tarjota heille kestävän ympäristön huippututkimuksen tekemiseen ja opettamiseen.

-        Kun Suomi nyt aloittaa toisen 100-vuotistaipaleensa, on oikea hetki vedota politiikan päättäjiin nykyistä tiedemyönteisemmän ilmapiirin rakentamiseksi yhdessä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien kanssa. Jokainen meistä voi puheillaan ja teoillaan edistää niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin intoa ja mahdollisuuksia oppia uutta ja soveltaa oppimaansa, Kivistö-Rahnasto toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa vielä tämän vuoden aikana työryhmät valmistelemaan jatkotoimia Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiolle 2030. Professoriliitto on mielellään mukana konkreettisten keinojen laatimisessa sekä työryhmätyöskentelyssä. Myös pääministerin johdolla toimiva tutkimus- ja innovaationeuvosto on laatinut oman visionsa.

-        Yliopistojen pitää ottaa visioiden linjaukset huomioon toiminnassaan, mutta niiden pitää myös muistaa autonomiansa ja sen tuomat velvoitteet. Professoreiden tehtävänä on tarttua tärkeisiin tieteen ja taiteen ongelmiin ja mahdollisuuksiin, jotka kantavat visioita pidemmälle.

Professoriliiton valtuusto valitsi perjantaina kokouksessaan professori Jouni Kivistö-Rahnaston liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2018. Hän on toiminut liiton varapuheenjohtajana 2015-2017. Kivistö-Rahnasto toimii turvallisuustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän on seurannut läheltä Tampere3:n valmistelua.

-        Korkeakoulujen kehittämisessä on viime vuosina liikuttu kohti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen läheisempää opetuksen yhteistyötä. Tampereella uuden yliopiston tekemisessä huomio on keskittynyt hallinnollisiin ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan jopa perustuslaillisia. Jostain syystä yliopistoyhteisön on ollut vaikeaa päästä korkeimman päätöksenteon ytimeen.

-        Sitä vastoin keskustelu tulevaisuuden korkeakoulututkinnoista on ollut vähäistä. Tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan erilaisia ja eritasoisia tutkintoja. Tämä ei toteudu sillä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat yhdessä maistereita. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää tutkinnoissaan kulkea nimenomaan erilaisuuden suuntaan. Yliopistojen tulee tavoitella korkeatasoista tiedettä ja taidetta sekä opettaa niihin perustuen erilaisia osaajia työelämään. Ammattikorkeakoulujen olisi puolestaan löydettävä uudestaan ammatilliset juurensa ja keskityttävä niihin liittyvien tutkintojen kehittämiseen, kuitenkin niin, että opiskelijalla on aikanaan luonteva mahdollisuus jatkaa myös yliopistojen maisteriohjelmissa.

Valtuusto valitsi Professoriliiton varapuheenjohtajaksi professori Jaana Hallamaan. Hän toimii sosiaalietiikan professorina Helsingin yliopistosta.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757

8.12.2017 HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuu 85 uutta ammatillista opettajaa.

Alla luetellaan niiden valmistuneiden nimet, paikkakunnat ja postinumerot, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

​Ammatillinen opettajankoulutus

Aapio Toni, Salo; 24280
Ahonen Vesa, Vantaa; 01700
Aksela, Janna, Paimio; 21530
Anttila Kirsi, Riihimäki; 11100
Backman Niina, Helsinki; 00380
Beilinson Johanna, Nousiainen; 21270
Berg Jarno, Turku; 20320
Böckerman Paul, Raasepori; 10320
Eerola Pekka, Orimattila; 16300
Ekman Jenna, Turku; 21330
El Haouzi Minna, Hyvinkää; 05830
Eloranta Erika, Aura; 21370
Elttula Tiina, Orimattila; 16230
Enroth Miija, Turku; 20300
Erholtz Elisabeth, Turku; 20320
Haapala Elina, Tampere; 33820
Haapamäki Jaakko, Hyvinkää; 05810
Hakkarainen Heidi, Helsinki; 00820
Helander Annukka, Turku; 20540
Helvelahti Laura, Helsinki; 00510
Hoppe Teija Espoo; 02230
Huttunen Eija, Turku; 20320
Huuskonen Sanna, Helsinki; 00610
Kankkunen Elina, Tampere; 33250
Kesseli Pekka, Loimaa; 32200
Kiiski Elli, Nokia; 37120
Kohijoki Paula, Masku; 21230
Koivisto Eeva-Liisa, Espoo; 02770
Koivunen Saara, Ylöjärvi; 33450
Korhonen Janne, Lahti; 15240
Kähkönen Sari, Lahti; 15560
Laakso Raino, Salo; 25570
Laaksonen Timo, Tuusula; 04300
Lavikainen Juha, Helsinki; 00710
Lehtonen Heini, Järvenpää; 04400
Liikonen Katri, Espoo; 02360
Lindqvist Jari, Espoo; 02280
Läksy Tiina, Loimaa; 32200
Majanoja Anne-Maarit, Salo; 25330
Merenkivi Anja, Vantaa; 01700
Niemi Virve, Vihti; 03400
Nurmi Tiina, Salo; 25340
Nurmi Tuomas, Turku; 20610
Pakkanen Kaisa, Kontiolahti; 80910
Piispanen Satu, Jyväskylä; 41800
Pullinen Ilkka, Lieto; 20660
Rasilainen Sina, Orimattila; 16320
Rastas-Vähäsarja Raija, Vantaa; 01760
Rehberger Markku, Vantaa; 01480
Rothstén Reijo, Hattula; 14610
Saarinen Jukka, Hämeenlinna; 13130
Salmela Marko, Vantaa; 01610
Saralehto Jukka, Loppi; 12600
Savolainen Katri, Vihti; 03400
Severikangas Tuula, Helsinki; 00280
Sihvonen Markus, Orimattila; 16510
Soini Anu, Laitila; 23800
Sumentola Henni, Helsinki; 00740
Sundelin Hannu, Lahti; 15810
Säisä Marika, Turku; 20900
Takala Laura, Espoo; 02320
Takala Mikko, Espoo; 02320
Terävä Jaana, Hämeenlinna; 13210
Turunen Vesa, Turku; 20100
Uotila Heidi, Kirkkonummi; 02400
Vuollet Kirsi, Lahti; 15240

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Harju Mikko, Loppi; 12520
Hatakka-Juntti Anne-Katri, Uusikaupunki; 23660
Isaksson Iiro, Naantali; 21100
Kivistö Anne, Lohja; 08680
Lehto Timo, Pori; 28100
Lönnfors Soili, Helsinki; 00670
Nopanen Terhi, Hamina; 49400
Palmu Riina, Hattula; 13720
Partonen-Rekola Päivi, Järvenpää; 04480
Tarkkonen Pia, Espoo; 02320
Tuononen Timo, Juva; 51900

17.11.2017 valmistuneet
Heikkilä Toivo, Helsinki; 00530
Tuomainen Otto, Söderkulla; 01150

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Blomholm Riitta, Klaukkala; 01820