Valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaalit saivat hienon alkusysäyksen tänään Oulussa. Kauppakeskus Valkeassa oli koolla sata nuorta ja 30 heidän perustamaansa uutta yritystä.

Nuori Yrittäjyys ry:n kehittämässä (NY) Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa 15-21–vuotiaat nuoret pyörittävät tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia NY-yrityksiään, peruskoulun 9. luokalla tai toisella asteella (lukio ja ammattiopistot).

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen NY-yritykset esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan ja palveluitaan kauppakeskuksen perjantaivilinässä.

Voittajat:

Paras messupiste

Beko NY — Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulu, Kempele

“Teemme sisustustuotteita betonista joka kodin sisustukseen”

Paras tuote

Puusla NY — Reisjärven kristillinen kansanopisto, Reisjärvi

“Teemme vanerista puisia keinueläimiä”

Paras palvelu

Revision NY — Pyhäjoen lukio, Pyhäjoki

“Käytännöllisen ohjelmiston ja laadukkaiden virtuaalituotteiden kehitys”

Perusasteen paras NY-yritys

For All NY — Oulun normaalikoulu, Oulu

“Kampanja, joka osoittaa kaikille, että he ovat hyväksyttyjä mistään syystä (kuten seksuaalisuudesta, ihonväristä, uskonnosta tms.) huolimatta”

Lukion paras NY-yritys

Jelppi NY — Nivalan lukio, Nivala

“Palveluyritys, joka tarjoaa arjen apua ammauksesta siivoukseen ja seuranpitoon ikäihmisille”

Ammatillisen koulutuksen paras NY-yritys

Peacy Creations NY — Reisjärven kristillinen kansanopisto, Reisjärvi

“Valmistamme englannin kieltä opettavia lastenvaatteita”

Uskalla Yrittää -finaaliin edenneet NY-yritykset Oulussa valitsi liike-elämän ammattilaisista koostuva tuomaristo. Siihen kuuluivat Helena Poukkanen /BusinessOulu, Sampo Kaulanen /Jounin Kappa, Anu Junnikkala-Aho /Kauppakeskus Valkea, Jyrki Niinikoski /Kasvupolut, Anu Soutula /Keskipiste-Leader, Lauri Mikkonen /Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Jouko Isokangas /Oulun ammattikorkeakoulu ja Jonna Muurinen /Kuulu!

Mukana oli nuoria yli kymmenestä oppilaitoksesta:
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Oulun seudun ammattiopisto
Reisjärven kristillinen kansanopisto
Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulu
Ranuan kristillinen kansanopisto
Oulunsalon lukio
Pyhäjoen lukio
Rukan koulu
Limingan lukio
Oulun normaalikoulu
Nivalan lukio
Kestilän peruskoulu

Tutustu tästä tarkemmin tapahtuman NY-yrityksiin.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä YES Pohjois-Pohjanmaa, Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke (Ely/ESR), Oulun seudun ammattiopisto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja Oulun yliopisto.

Semifinaalien parhaat finaalin, josta voittaja EM-kisoihin

Suomen parhaat nuorten NY-yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin 18.-19.4.2018. Tuolloin kisaamassa on yli 70 NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa perustettua yritystä ja niiden lisäksi korkea-asteen NY Start Up -ohjelman 20 parasta yritystä.

Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Toisen asteen voittajat edustavat Suomea Euroopan mestaruuskilpailuissa kesällä 2018 Serbiassa.

Kaikkiaan ympäri Suomea järjestetään talven ja kevään aikana 15 semifinaalia, yhteistyössä kansallisen YES-verkoston kanssa.

Lisätietoja:
Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumapäällikkö
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli@nuoriyrittajyys.fi

Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien poliisien kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla, ilmenee filosofian maisteri Sanna Heittolan väitöstutkimuksesta.

– Vain vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista arvioi kielitaitonsa olevan sellaisella tasolla, että he kykenevät hoitamaan työnsä myös ruotsiksi, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heittola.

Yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä poliiseista täyttää lain asettamat kielitaitovaatimukset suomen kielen osalta. Suomenkielisistä poliiseista vain vajaa 40 prosenttia arvioi osaavansa ruotsia kielilainsäädännön näkökulmasta riittävän hyvin, eli vähintään tyydyttävällä tasolla.

Käytännön poliisityössä puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan johda laajoihin ongelmiin, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni. Poliisit ovat myös harjaantuneita ongelmanratkaisijoita. He voivat turvautua luoviinkin ratkaisuihin kyetäkseen hoitamaan työnsä myös toisella kotimaisella kielellä.

Riittämätön kielitaito johtaa kuitenkin siihen, että poliisin asiakaspalveluprosessit, erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua koskevat, eivät ole kaikilta osin optimaalisia kielilainsäädännön tai asiakkaan näkökulmasta.

– Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista, mikä voidaan nähdä lainvastaisena toimintana, kertoo Heittola.

”Kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia”

Poliisin työhön liittyvät kielelliset käytänteet ovat monimuotoisia. Esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten poliisien välillä löytyy eroja erityisesti kielitaidossa ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisessa. Myös suomenkielisten poliisien ruotsin kielen käytössä ja kielitaidossa on suhteellisen isoja eroja, mikä johtaa siihen, että myös heidän toimintatapansa ovat erilaisia.

– Osalle ruotsin käyttäminen on luonnollinen osa poliisin työtä, kun taas toiset eivät suostu palvelemaan kansalaisia ruotsiksi. Osa poliiseista on sitä mieltä, että ”kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia” ja että ”suomenruotsalaiset yrittävät kiusakseen ensin puhua ruotsia, mutta vaihtavat kielen suomeen, kun ymmärtävät tilanteen kestävän monta tuntia”, siteeraa Heittola tutkimusaineistoaan.

Poliisit ovat yhtä mieltä siitä, että poliisilaitosten kaksikielisyys vaatii panostusta, mutta ovat eri mieltä panostuksen kannattavuudesta.

Ruotsin kielen asema poliisin toiminnassa

Poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtävänsä. Poliisit kuitenkin kertovat, ettei kielitaitoa ole otettu huomioon rekrytointiprosessissa, eivätkä he ole saaneet mahdollisuutta osallistua kielikursseille.

Vaikka suurin osa poliiseista on halukkaita parantamaan toisen kotimaisen kielen taitoaan käyttää osa heistä ruotsia niin harvoin, ettei kielitaidon parantamisen voida nähdä olevan tarkoituksenmukaista työnteon näkökulmasta. Kollegoiden riittämätön ruotsin kielitaito tai haluttomuus käyttää kieltä johtavat kuitenkin kielitaitoisten poliisien kuormittumiseen. Yksittäisten poliisien riittämätön kielitaito on myös kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista, sillä monissa tilanteissa kielitaitoisia poliiseja ei ole saatavilla.

– Kielitaidon parantamista tehokkaampaa voisikin olla luoda yhtenäisiä toimintamalleja kaksikielisyyden toteutumista ajatellen, miettii Heittola.

Väitöstutkimuksessa kuvataan poliisien kielellisiä ammattikäytänteitä prosessien kautta sekä tarkastellaan poliisien kielitaitoa kielilainsäädännön näkökulmasta. Tutkimus on uusi metodologinen avaus suomalaisessa ja pohjoismaisessa kielitieteellisessä tutkimuksessa, sillä väitöskirjassa käytetään Q-menetelmää, joka yhdistää tilastollisia ja matemaattisia menetelmiä laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusmateriaali koostuu 516 poliisin kyselylomakevastauksesta, sekä 22 haastattelusta.

Kuva (linkit kuviin tekstin lopussa): Sanna Heittola poliisilaitoksen edessä Vaasassa. Kuvaaja: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Sanna Heittola, puh. 040 764 1388, sanna.heittola(at)gmail.com

Heittola, Sanna (2017) ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Acta Wasaensia 392. Vaasan yliopisto.

Väitöskirjan pdf: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-781-1.pdf

Julkaisun tilaukset, verkkokauppa Juvenes: http://bit.ly/2kuG1xk

Väittelijän tiedot

Sanna Heittola on syntynyt vuonna 1988 Kauhajoella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2007 Kankaanpään yhteislyseon urheilulinjalta.  Heittola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon pohjoismaisista kielistä Vaasan yliopistossa. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana, projektitutkijana, tutkimusavustajana sekä ruotsin kielen ja viestintätieteiden tuntiopettajana Vaasan yliopistossa. Heittola on toiminut aiemmin myös toimistosihteerinä Pohjanmaan poliisilaitoksella.

Väitöstiedot

FM Sanna Heittolan ruotsin kielen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland tarkastetaan lauantaina 16.12 klo 13 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Paula Rossi ja kustoksena professori Nina Pilke.

Poliser som arbetar vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland har inte den språkkompetens som krävs i språklagstiftningen. Det framgår av filosofie magister Sanna Heittolas doktorsavhandling.

– Endast en tredjedel av de finskspråkiga poliserna uppskattar att de kan svenska tillräckligt bra för att kunna sköta sitt arbete även på svenska, berättar Heittola som disputerar vid Vasa universitet.

Över 80 % av de svenskspråkiga poliserna uppfyller språklagens språkkrav när det gäller finska. Men av de finskspråkiga poliserna uppfyller mindre än 40 % kompetenskravet i svenska. Majoriteten av de finskspråkiga poliserna anser sig alltså kunna svenska sämre än nöjaktigt.

I det praktiska polisarbetet leder bristfällig språkkompetens inte till omfattande problem eftersom antalet svenskspråkiga kunder är förhållandevis lågt. Poliser är också erfarna problemlösare och kan ty sig till kreativa lösningar för att kunna sköta sitt arbete på svenska.

En bristfällig språkkompetens leder ändå till att polisens kundbetjäningsprocesser, speciellt de som gäller svenskspråkiga kunder, inte är optimala ur språklagstiftningens eller kundens synvinkel.

– Medborgarna får inte alltid betjäning på sitt eget språk och poliser kan föreslå språkbyte, vilket kan ses som lagstridigt, säger Heittola.

”Förverkligande av tvåspråkigheten är en vanvettig fantasi”

Polisers språkanvändning är mångfacetterad. Det finns skillnader i hur bra de finskspråkiga och de svenskspråkiga poliserna kan det andra inhemska språket och hur de förverkligar medborgarnas språkliga rättigheter. Det finns också förhållandevis stora skillnader i de finskspråkiga polisernas språkkompetens och språkanvändning, vilket leder till att man sköter polisarbetet på olika sätt. En del poliser agerar enligt vad som är bäst för kunden, medan andra sköter sitt arbete på ett sätt som är bäst ur deras egen synvinkel.

– För en del är användning av svenska en naturlig del av polisarbetet, medan andra inte går med på att betjäna medborgarna på svenska. En del av poliserna anser att ”förverkligande av tvåspråkigheten är en vanvettig fantasi” och att ”finlandssvenskar försöker först tala svenska för att reta men byter till finska när de förstår att situationen tar flera timmar”, citerar Heittola sitt forskningsmaterial.

Poliser är eniga om att tvåspråkigheten på polisinrättningen kräver satsningar, men de är oeniga om huruvida denna satsning lönar sig eller inte.

Svenskans ställning i polisens verksamhet

Polismyndigheten borde se till att de anställda har en tillräcklig språkkompetens för att kunna sköta sitt arbete. Poliser berättar ändå att språkkompetens inte har tagits i beaktande i rekryteringsprocessen och att de inte har fått möjlighet att delta i språkkurser.

Fast en stor del av poliserna är villiga att förbättra sin kompetens i det andra inhemska språket behöver en del av dem svenska så sällan att det ur deras synvinkel inte lönar sig att lära sig språket. Polisers otillräckliga kompetens i svenska och ovillighet att använda språket leder ändå till att språkkunniga poliser belastas. Den otillräckliga språkkompetensen är problematisk också med tanke på medborgarnas rättigheter, eftersom språkkunniga poliser inte alltid är tillgängliga.

– Med tanke på tvåspråkighet inom polisväsendet kunde det vara mer effektivt att skapa enhetliga verksamhetsprinciper i stället för att satsa på språkutbildning och språkkompetens, föreslår Heittola.

I avhandlingen beskrivs polisers språkliga yrkespraktiker ur en processynvinkel. Q-metoden är en ny metodologisk öppning inom den finska och nordiska språkvetenskapen. Metoden förenar statistiska och matematiska metoder med en kvalitativ undersökning. Forskningsmaterialet består av 516 webbenkätsvar av och 22 intervjuer med poliser som arbetar vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland.

Disputation

Sanna Heittolas doktorsavhandling ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland framläggs till offentlig granskning den 16 december kl.13.00 i auditoriet Kurtén. Opponent är professor Paula Rossi (Uleåborgs universitet) och som kustos fungerar professor Nina Pilke.

Information

Sanna Heittola är född 1988 i Kauhajoki. Hon avlade studentexamen 2007 vid Kankaanpään yhteislyseo. Hon utexaminerades som filosofie magister vid Vasa universitet. Heittola har varit anställd bl.a. som projektforskare, timlärare i svenska och kommunikationsvetenskap och doktorand vid Vasa universitet.
 
Kontaktuppgifter: Sanna Heittola +358 (0)40 7641388, sanna.heittola(at)gmail.com

Heittola, Sanna (2017) ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Acta Wasaensia 392. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Avhandlingen finns i pdf-format på adressen:

http://www.uva.fi/en/research/publications/orders/database/?julkaisu=919

The language competence of police officers who work in the bilingual police departments of Finland is not on sufficient level from the point of view of language legislation. This is shown in the sociolinguistics dissertation by Sanna Heittola.

–Only a third of the Finnish officers estimate that their language competenceis on such a level that they can perform their job also in Swedish, says Heittola who will defend her thesis at the University of Vaasa.

Over 80 percent of the Swedish speaking police officers fulfil the Finnish language requirements set by the legislation. Of the Finnish speaking police officers only less than 40 percent estimate that they have sufficient language competence in Swedish from the point of view of language legislation.

In the practical police work this does not lead to major problems because the number of Swedish speaking customers is relatively small. Officers are also experienced problem solvers and can rely even on creative solutions to be able to take care of their duties in Swedish.

Nevertheless, the insufficient language competenceleads to that the customer service processes, especially those that relate to Swedish speaking customers, are not optimal from the point of view of language legislation or customers.

–Citizens are not always served on their own language and officers can suggest change of language. These both practices can be seen as unlawful actions, says Heittola.

“Realization of bilingualism is an absurd fantasy”

The language use of police officers in their profession is multifaceted and diverse. Differences between the Finnish and Swedish speaking police officers’ language competenceand realization of language rights are apparent. A relatively extensive variety exist also in the Finnish speaking police officers’ language use and competence, and this leads to varied language use.

–For some of the officers the use of Swedish language is a natural part of policework. Some think that the “realization of bilingualism is an absurd fantasy” and that “Finnish swedes try at first to speak Swedish, but they change to Finnish when they realize that the situation will otherwise go on for hours”, quotes Heittola her research data.

Police officers agree that the bilingualism of police departments needs investment, but they disagree on whether this investment is worthwhile.

The Status of Swedish in the bilingual police departments

Police authorities should take care that the employees have such a language competence that they can function as police officers. However, officers reveal that language competence has not been taken into account in the recruiting process and that they have not been offered any language courses.

Although most police officers are willing to put effort into getting better at the second national language, they need to use Swedish so rarely that improving the language competencecannot be seen as expedient from the point of view of work efficiency. The insufficient language competenceof colleagues lead nevertheless to overstraining of officers who are skilled in languages. The inadequate language competenceof individual officers is problematic also from the perspective of the rights of citizens, because in many situations officers who are versed in languages are not available.

–Instead of putting effort into improvement of language competence, it might, from the perspective of bilingualism in police organization, be more efficient to create uniform practices, reflects Heittola.

The professional language practices of police officers and police organization is described through processes. The thesis is a new methodological opening in the Finnish and Nordic linguistic research because of the use of Q methodology, which combines both mathematical and statistical methods with qualitative research. The research data consist of 516 questionnaire answers and 22 interviews of police officers who work in the bilingual police departments of Finland.

Public defence

The public examination of Sanna Heittolas doctoral dissertation ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland” is on Saturday 16 December at 13 o’clock at auditorium Kurtén (Tervahovi). Professor Paula Rossi (University of Oulu) will act as an opponent and professor Nina Pilke as a custos.

Further information

Sanna Heittola, tel. +358 (0)40 7641388, sanna.heittola(at)gmail.com

Heittola, Sanna (2017) ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland Acta Wasaensia 392, (Ph.D. dissertation) Linguistics. University of Vaasa, Finland.

Publication pdf: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-781-1.pdf

Yhdeksäsluokkalaiset pääsevät johtamaan tiimeinä yritystä maailmantalouden pyörteissä, kun Yrityskylä Yläkoulua pilotoidaan Espoossa. Case-yrityksenä toimii Metsä Group, jonka johtoryhmissä yhdeksäsluokkalaiset myyvät kartonkia asiakasyrityksille Saksaan ja Yhdysvaltoihin.  

Yrityskylä Yläkoulu Espoon pilotti toteutetaan 13.12.–8.2. Karaportissa, Nokian kampuksella. Pilottiin osallistuu yhteensä 1000 espoolaista yhdeksäsluokkalaista. 

- Yrityskylä on hieno tapa viedä nuorille viestiä, että metsäteollisuus on monien mahdollisuuksien ala, jolla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Pelissä nuoret saavat myös kosketusta siihen, miten yritykset kantavat vastuun toiminnastaan osana yhteiskuntaa ja mitä taitoja työelämä vaatii, kommentoi Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Susanna Tainio.  

- Yrityskylä Yläkoulu koostuu opettajien koulutuksesta, oppitunneista ja vierailusta fyysiseen Yrityskylä-oppimisympäristöön. Oppimisympäristössä harjoitellaan talouden käsitteitä ja työelämätaitoja, kuten neuvotteluja. Pelijärjestelmä on digitaalinen, mutta peli ohjaa oppilaita myös jatkuvaan vuorovaikutukseen, kertoo Yrityskylä Espoon aluekoordinaattori Heidi Enbacka.

Yrityskylä on vakiinnuttanut paikkansa Espoossa  

Yrityskylä Espoo avattiin kuudesluokkalaisille ensimmäisen kerran vuonna 2014 syksyllä. Kolmen vuoden kokemuksen jälkeen Yrityskylä on saavuttanut suuren suosion sekä oppilaiden ja opettajien että kuntien ja yritysten keskuudessa. Tavoitteena on, että myös kaikki yhdeksäsluokkalaiset pääsevät jatkossa Yrityskylä Yläkouluun Espoossa.  

- Aivan mahtavaa tarjota Yrityskylässä kuudesluokkalaisina vierailleille espoolaisille nuorille nyt tilaisuus syventää oppimaansa ja laajentaa näkemystään globaalissa taloudessa, toteaa sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä Espoon kaupungilta.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan pilottia Espooseen 14.12. klo 8.15. 

Ilmoittautuminen 13.12. mennessä: heidi.enbacka@tat.fi 
Osoite: Karaportti 2, 02610 Espoo 

Lisätietoja: 

Heidi Enbacka, aluekoordinaattori, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Yrityskylä
heidi.enbacka@tat.fi, 040 502 0809

Susanna Tainio, Senior Vice President, Metsä Board
susanna.tainio@metsagroup.com, 040 581 7191

CICO-toimintamallilla kannustavaa palautetta oppilaalle

Oppilaan käyttäytymisen ongelmat ovat yleisiä kouluissa ja ne kuormittavat sekä opettajia että koko kouluyhteisöä. Lisäksi ei-toivottu käyttäytyminen vaikeuttaa oppilaan omaa kehitystä ja voi vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja tasapainoista kehitystä. Ongelmalliseen käyttäytymiseen on perinteisesti puututtu korjaavalla palautteella ja rangaistuksilla. Käyttäytymisen ohjaamisen pysyvät ratkaisut rakennetaan kuitenkin myönteisen vuorovaikutuksen varaan. Koulussa käyttäytymisen tukemisen perustana on hyvä yleinen tuki, jonka edellytyksenä on koulun aikuisten sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin, yhteisesti sovittuihin selkeisiin käyttäytymisodotuksiin sekä niiden mukaisen käyttäytymisen opettamiseen ensisijaisesti kannustavan palautteen avulla.

Check in Check Out (CICO) -toimintamalli on tarkoitettu oppilaille, joiden on vaikea säädellä käyttäytymistään. Toimintamallin tavoitteena on kehittää ja tukea oppilaan käyttäytymistä osana tavanomaista koulutyötä keskittymällä kannustavaan palautteeseen. Toimintamallissa oppilaan käyttäytymistä tuetaan sopimalla yksilökohtaisesti käyttäytymisodotukset, suuntaamalla aikuisten huomion oppilaan onnistumisiin niiden saavuttamisessa ja varmistamalla positiiviset aikuiskontaktit päivän aikana. Toimintamallissa keskeistä on koulun aikuisten ja huoltajien yhteistyö lapsen tukemisessa. CICO -toimintamallissa oppilaalle asetetaan selkeät, yksilölliset käyttäytymisen tavoitteet ja luodaan päivittäinen ennakoitava rutiini, joka tukee oppilaan käyttäytymistavoitteiden saavuttamista. Oppilasta kannustetaan pyrkimään kohti tavoitteita, annetaan systemaattista palautetta käyttäytymisestä ja arvioidaan reaaliaikaisesti oppilaan edistymistä.

KUMMI 17 Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja Check in Check out (CICO) - julkaisussa esiteltävää suomalaista versiota CICO-toimintamallista on kehitetty, tutkittu ja kokeiltu Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimushankkeessa sekä ProVarkaus-hankkeessa. Kirjassa kuvataan käyttäytymisen yksilöllisen tukemisen CICO-toimintamallin käyttöönotto koulussa ja annetaan tarvittavat arviointi- ja työvälineet tukimallin aloittamiseen yksittäiselle oppilaalle. Kirja on suunnattu oppilaiden kanssa työskentelevälle koulu- ja oppilashuoltohenkilöstölle, kuten opettajille, erityisopettajille ja koulunkäynninohjaajille sekä psykologeille ja kuraattoreille.

Lisätietoja CICO-toimintamallista:

Anne Karhu, KM, erityisopettaja
040 179 4429, anne.karhu@jyu.fi

Mika Paananen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto
050 368 5208, mika.paananen@nmi.fi

Lehdistökappaleiden tilaustiedot: Mirja Myllykoski 050 373 2118, mirja.myllykoski@nmi.fi

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 
www.nmi.fi

Yli sata saudiarabialaista opettajaa juhli puolen vuoden täydennyskoulutusohjelman päättymistä 29.11. Opettajat opiskelivat pääkaupunkiseudulla, Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Opettajat palasivat kotimaahansa tavoitteenaan hyödyntää oppimaansa koulujen ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Koulutuksen päätavoitteena oli kehittää opettajien pedagogista osaamista. Koulutukseen sisältyi käytännöllinen jakso opettajien ja koulujen toimintaan perehtyen, sekä kasvatustieteen teoriaopintoja ja englannin kielen opintoja.

Pääkaupunkiseudulla opiskelleet englanninopettaja Mona Aliishi ja tietotekniikan opettaja Amal Gamdi nostivat suomalaisessa koulussa näkyvän oppilaskeskeisyyden tärkeimmäksi oppimakseen asiaksi. ”Oppilaat kantavat vastuuta omasta oppimisestaan”, Aliishi ihailee. ”Pidän erityisesti siitä että opetusta voidaan järjestää oppiaineiden rajat ylittäen, erilaisia ilmiöitä tutkien”, kertoo Gamdi.

Opettajat kertoivat nauttineensa asumisesta Suomessa. Koulutusohjelman lisäksi kiitosta saivat Joensuun talvinen sää, pääkaupunkiseudun julkinen liikenne, ja Turun ja Tampereen kaupunkien palvelut ja helpot yhteydet. ”Tämä kokemus on ollut todella unohtumaton, kiitos tästä koulutusohjelmasta ja kaikesta saamastani tuesta”, kiittelee Tampereella opiskellut Norah Sayer Alanazi, joka palaa kotimaahansa joulukuun alussa.

Koulutuksen järjestivät Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen koulutusvientiyhtiö Finland University, sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy ja Omnia Education Partnerships Oy (OEP). Koulutuksen maksoi Saudi-Arabian opetusministeriö.

Lisätiedot:

Pääkaupunkiseutu: Kirsi Kettula, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy, puh.  050 3175 573, kirsi.kettula@helsinki.fi ja Mervi Jansson, Omnia Education Partnerships Oy, puh. 043 8200152, mervi.Jansson@oep.fi.

Joensuu, Tampere ja Turku: Anna Hirsikoski, Finland University, puh. 041 4344 553 anna.hirsikoski@utu.fi.

________________________________________

Finland University Oy on Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteinen koulutusvientiyhtiö, joka järjestää tilauskoulutuksena tutkintoihin johtavaa opetusta ja täydennyskoulutusta, sekä houkuttelee opiskelijoita EU:n ulkopuolelta hakemaan jäsenyliopistojen maisteriohjelmiin. www.finlanduniversity.fi

HY+ Oy on Helsingin yliopiston rahastojen omistama, täydennyskoulutukseen ja erilaisiin kehittämispalveluihin sekä kansainvälisiin koulutushankkeisiin erikoistunut yhtiö. Huolehtimalla yksittäisen opiskelijan sekä organisaation, yrityksen tai yhteiskunnan osaamisen kehittämisestä HY+ on mukana tekemässä merkityksellistä työtä koko maailman hyväksi.

Omnia Education Partnerships (OEP) Oy on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian, Kirkon Ulkomaanavun, Savon Koulutus Oy:n ja Suomen Yrittäjäopiston omistama, koulutusvientiin erikoistunut yhtiö, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisesta koulutusosaamisesta kestävää, eettistä ja kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa yhteistyössä yritysten ja verkostojen kanssa.

JULKAISUTILAISUUS 12.12.2017

”Kuinka käsitellä kehityskysymyksiä mediassa – toimittajan opas” julkaistaan Kansanvalistusseuran ja Vikesin järjestämässä julkaisutilaisuudessa tiistaina 12.12.2017 kello 8.30–9.30 Eurooppasalissa osoitteessa Malminkatu 16 (Helsinki) ja verkko-osoitteessa www.mediaguide.fi suomeksi ja englanniksi.

Julkaisutilaisuudessa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Sami Sillanpää kertoo käytännön kokemuksiaan kehitysmaajournalismista. Tarjolla on aamupalaa.

Muutaman viime vuoden aikana olemme todistaneet konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurauksia eurooppalaisten medioiden pakolaisuutisina. Suomalaiset mediat nojaavat pitkälti samoihin kansainvälisiin uutistoimistoihin, jolloin näkökulmat yksipuolistuvat. Samanaikaisesti positiiviset uutiset loistavat poissaolollaan.

”Haluamme madaltaa aloittelevien toimittajien ja alan opiskelijoiden kynnystä tehdä laadukasta journalismia kehityskysymyksistä tarjoamalla heille konkreettisia työkaluja”, sanoo Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin toimitusjohtaja Kirsi Koivuporras-Masuka.

Toimittajien ammattitaitoa mitataan heidän raportoidessaan globaaleista uutisista, mutta miten löytää uusia näkökulmia ja lähteitä? Kuinka erottaa propaganda todellisuudesta? Kuinka päästä uutisotsikoiden taakse? Kuinka näemme maailman median tuottamien silmien läpi sekä onko maailma menossa parempaan vai huonompaan suuntaan?

”Median tuottama tieto on yhä suurelle osalle meistä keskeinen maailmankuvan rakennuspalikka ja siksi tarvitaan monipuolista sekä maailmankuvaa haastavaa uutisointia”, sanoo Kansanvalistusseuran (KVS) toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

”Kehityskysymykset haltuun” on Vikesin (www.vikes.fi), KVS:n (www.kansanvalistusseura.fi) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun (www.haaga-helia.fi) vuonna 2017 toteuttama yhteishanke, joka rahoitettiin Ulkoministeriön valtionavustuksella järjestöjen kehitys- ja globaalikasvatukseen. Hankkeessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoministeriön näkemyksiä.

KVS on vuodesta 1874 lähtien edistänyt aikuisten mahdollisuuksia tietoon ja elinikäiseen oppimiseen. Yhtenä keskeisenä keinona on ollut kehittää journalismia muun muassa osallistumalla Yleisradion perustamiseen, tuottamalla radio-ohjelmia ja dokumentteja, kouluttamalla toimittajia Suomessa ja ulkomailla sekä toimimalla kustantajana ja medioiden omistajana.

Lisätiedot:

Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, toimitusjohtaja, Kansanvalistusseura.

+358 50 563 4671

pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi

• Hubin tarkoituksena on tarjota innovaatiohautomo opiskelijoille, tutkijoille ja paikallisille yrityksille.
• Yhteistyö keskittyy läpimurtoteknologioihin kuten kyberturvallisuus, esineiden internet (IoT), robotiikka, lohkoketju ja tekoäly.

IBM ja Jyväskylän yliopisto avasivat tänään yhteisen innovaatiohubin University of Jyväskylä and IBM Disruptive Technologies Innovation Hub, joka pohjautuu IBM:n kehittämiin läpimurtoteknologioihin. Jyväskylän yliopiston kampusalueella, informaatioteknologian tiedekunnan tiloissa, toimintansa aloittanut hub on osa tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää kognitiivisen tietojenkäsittelyn ja muiden uusien teknologioiden osaamista Suomessa. Yhteisten tutkimusprojektien avulla hub auttaa kasvattamaan digitalisoituvassa maailmassa tarvittavia taitoja, jotka edistävät suomalaisen liiketoiminnan ja innovaatioekosysteemien kasvua.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen suurin, ja se on johtavia ICT-alan tutkimus- ja koulutusyksiköitä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tänään avattu hub on askel eteenpäin Jyväskylän yliopiston ja IBM:n välisessä yhteistyössä. Jyväskylän yliopisto oli ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka liittyi mukaan IBM Watson University -ohjelmaan. Tämä tapahtui vuonna 2015, ja sen jälkeen yli 300 opiskelijaa on tutustunut IBM Watson -teknologioihin. Tähän mennessä Watsonia ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn ratkaisuja on sovellettu yli 20 terveydenhuollon tapaustutkimuksessa ja testissä osana Tekesin ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien rahoittamia hankkeita.

Terveydenhuollon lisäksi uusi innovaatiohub keskittyy kyberturvallisuuteen, esineiden internetiin (IoT), robotiikkaan ja lohkoketjuun liittyviin teknologioihin. Lisäksi se auttaa tunnistamaan ja käynnistämään uusia yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, järjestämään erilaisia työpajoja, tapahtumia, yritysyhteistyöhankkeita ja kansainvälisten huippuosaajien vierailuja. Hubin odotetaan tuovan uusia näkemyksiä ja ideoita digitaaliseen aikakauteen kokoamalla yhteen professorit, opiskelijat, IBM:n asiantuntijat ja tutkijat sekä muut ekosysteemiryhmät. Opiskelijat pystyvät sen avulla viemään ideoitaan seuraavalle tasolle ja kiihdyttämään uusien innovaatioiden ja startup-yritysten syntymistä Suomessa.

Nyt avattu University of Jyväskylä and IBM Disruptive Technologies Innovation Hub on jatkumo viime vuonna Helsingissä avatulle Watson Health Center -osaamiskeskukselle, jossa kehitetään dataan perustuvia kognitiivisia ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja suomalaisen terveydenhuollon tarpeisiin. Watson Health Center kokoaa yhteen niin julkiset kuin yksityiset organisaatiot, kasvuyritykset, lääkealan yritykset, pk-yritykset, suuret yhtiöt kuin myös yliopistot ja tutkijat.

"Tämä yhteistyö on osa IBM:n jatkuvaa, merkittävää sekä kestävää yliopistojen ja IBM:n välistä kumppanuutta, joka ulottuu maailman joka kolkkaan. Kumppanuus edistää opiskelijoiden osaamisen ja ymmärryksen kehitystä kognitiivisesta tietojenkäsittelystä erilaisten projektien kautta. Projektit auttavat täyttämään vaativimpia puutteita kyvykkyyksissä, joita vaaditaan korkean tason teknologia-ammattilaisilta", kertoo IBM:n kansainvälisten yliopistosuhteiden johtaja Naguip Attia.

"Tutkimusympäristön perustaminen ei ole merkittävä vain tiedekunnalle, vaan myös yliopistolle ja Keski-Suomen eri toimijoille. IBM:n huippuosaaminen on merkittävä lisä yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnalle", sanoo yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

"Me IBM:llä olemme sitoutuneet kehittämään osaamista ja kykyjä laajasti eri teknologia-alueilla aina IoT-teknologioista tekoälyyn ja tietoturva-asioihin. Nämä teknologiat ovat tärkeässä asemassa Suomen tulevaisuutta ajatellen. Hubin avaamisen myötä täytämme lupaustamme osaamisen kehittämiseksi", toteaa IBM Suomen toimitusjohtaja Mirva Antila.

"Luotamme siihen, että Hubin avaamisen myötä yhteistyö jatkuu ja tuloksia syntyy. Tämä edistää Suomen osaamista digitalisaation alueella, uusissa teknologioissa ja tekoälyn saralla", sanoo Pekka Sivonen Digitaalisuus-alueen johtaja, Tekes.

Lisätiedot:

Jyväskylän yliopisto

Pekka Neittaanmäki,
Dekaani, informaatioteknologian tiedekunta,
puh. 040 550 7005,

pekka.neittaanmaki@jyu.fi

IBM

Maarit Palo,
Yhteiskunta- ja yliopistosuhteiden johtaja,
puh. 040 554 4601,

maarit.palo@fi.ibm.com 

IBM Viestintäosasto,
puh. (09) 459 5900,
ibmficom@fi.ibm.com

IBM Suomi
Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. IBM:n liiketoimintayksiköt toimivat monilla eri toimialoilla teollisuudesta terveydenhuoltoon. IBM:stä on tullut kognitiivisten ratkaisuiden ja pilvialustojen osaaja, joka digitaalisesti muokkaa suomalaisia yrityksiä ja toimialoja.

IBM Watson

Watson edustaa uuden aikakauden kognitiivista tietojenkäsittelyä, jossa järjestelmät oppivat ympäristöstään ihmisen tavoin: aistien, oppimisen ja kokemuksien avulla. Watson oppii jatkuvasti erilaisista vuorovaikutustilanteista ja kartuttaa omia tietovarantojaan. Watsonin avulla organisaatiot pystyvät hyödyntämään kognitiivisen tietojenkäsittelyn ratkaisuja liiketoimintansa muutoksessa ja ammattilaiset pystyvät tekemään työnsä paremmin. Watson-ratkaisuja kehitetään ja käytetään yli 45 maassa ja 20 eri toimialalla.

Lisätietoja IBM Watsonista: ibm.com/Watson. Osallistu keskusteluun #ibmwatson

Kuva: Agora rakennus talvella Jyväsjärveltä päin. Kuvaaja Jussi Jäppinen.

Starckjohann-säätiön stipendit jaettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille maanantaina 11.12.2017 Wärtsilä-kampuksella pidetyssä stipendienjakotilaisuudessa. Suomen sekä Karelia-ammattikorkeakoulun juhlavuodet huomioiden säätiö jakoi kannustusstipendejä yhteensä 43 200 euroa eli enemmän kuin aiempina vuosina. Stipendin, joka on suuruudeltaan 900 euroa, sai kahden sijasta kolme jokaisen amk-tutkintoon johtavan koulutuksen kolmannen vuosikurssin parasta opiskelijaa.  Mukana stipendienjakotilaisuudessa oli myös Starckjohann-säätiön varapuheenjohtaja Kirsti von Fieandt.

-  Säätiö on halunnut antaa Karelia-ammattikorkeakoululle yhden lisätyövälineen opiskelijoiden motivoimiseksi hyvään työhön. Voidaan sanoa, että stipendit ovat hatunnosto opiskelijoille määrätietoisesta ja tuloksekkaasta opiskelusta. Menestyneet opiskelijat ovat oivallisia käyntikortteja edustamalleen oppilaitokselle, kertoo Starckjohann-säätiön varapuheenjohtaja Kirsti von Fieandt.

Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2002 alkaen ammattikorkeakouluopinnoissaan hyvin menestyneiden opiskelijoiden hyväksi. Karelia-ammattikorkeakoulu on ainoa oppilaitos, jolle Starckjohann-säätiö jakaa stipendejä. Muu avustustoiminta kohdistuu veteraanijärjestöihin, erilaisiin yhdistyksiin ja toimijoihin heidän toimintansa ja joidenkin projektiensa tukemiseen. Avustusten saamiseen ei ole hakumenettelyä, vaan päätökset tekee säätiön kuusijäseninen hallitus sääntöjensä puitteissa.

Stipendin saajat koulutuksittain:

Media-alan koulutus

Pamola Mira
Torni Ukko
Moisio Annika 

Musiikin koulutus

Mäki Susanna
Laakkonen Heta
Huttunen Riina-Sofia

Metsätalouden koulutus

Toivonen Teemu
Koponen Ida-Maria
Ronkainen Sami

Degree Programme in International Business

Meleshkova Sofiya
Machrenskii Boris
Smirnova Daria

Liiketalouden koulutus

Purmonen Roosa
Lattunen Essi
Brovko Kristina

Tietojenkäsittelyn koulutus

Pöllänen Henry
Lahti Anssi
Kuhlmann Robert

Matkailun koulutus

Turunen Nelli
Tervonen Tiina
Savinainen Roosa

Fysioterapeuttikoulutus

Mujunen Marianne
Raekorpi Essi
Kostamo Kirsi

Sairaanhoitajakoulutus

Kiiskinen Marko
Parviainen Minna
Nissinen Sari

Sosionomikoulutus

Meriläinen Johanna
Hokkanen Eveliina
Kareinen Katja

Terveydenhoitajakoulutus

Romppanen Jenna
Huttunen Noora Annika
Silvennoinen Sari

Energia- ja ympäristötekniikan koulutus

Muurikainen Pekka
Nuutinen Antti
Rytilahti Ilari

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus

Kohonen Janne
Saukkonen Antti
Rummukainen Kimmo

Rakennustekniikan koulutus

Varis Olli
Pakarinen Toni
Kortelainen Teela

Talotekniikan koulutus

Diatlov Aleksei
Kananen Ari
Puustinen Toni

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus

Pirinen Jukka
Grönqvist Joel
Kuittinen Tuomas

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahojen julkistustilaisuudessaan 11.12.2017 apurahoja vuodelle 2018 noin 285 000 euroa.

Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston jäsenyritykset ovat Outokumpu, Outotec, SSAB, Boliden ja Ovako.

Syyskuussa 2017 järjestettyyn apurahahakuun tuli hakemuksia 83 kpl. Hakusumma oli yhteensä noin 900 000 euroa. Apurahoja ja tunnustuspalkintoja myönnettiin 31 kpl yhteissummaltaan 285 150 euroa.

Outotec Oyj:n isännöimässä julkistustilaisuudessa 11.12.2017 myönnettiin seuraavat apurahat ja palkinnot:

APURAHAT TUTKIMUSRYHMILLE

• Professori Ari Jokilaakso, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 30 000 euroa: ”Pyrometallurgisten prosessien digitalisoidulla reaaliaikaisella mallinnuksella joustavaan eko- ja kustannustehokkaaseen metallien tuotantoon”
• Professori Erkki Levänen, Tampereen teknillinen yliopisto, 28 500 euroa: ”Dynaaminen sorptio - funktionaaliset materiaalit metallien tuotantoprosessien päästöjen vähentämiseen”
• Professori Mari Lundström, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 30 000 euroa: ”Uudenlainen hydrometallurgisten menetelmien ja prosessien soveltaminen sekundääristen raaka-aineiden hyödyntämisessä (METSEK)”
• Professori Petri Vuoristo, Tampereen teknillinen yliopisto, 25 000 euroa: ”Uusien korkeakineettisesti ruiskutettujen toiminnallisten pinnoitteiden käyttömahdollisuudet terästeollisuuden jalostusprosesseissa”
  
  

APURAHAT JATKO-OPISKELIJOILLE

• Diplomi-insinööri Lassi Klemettinen, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 20 300 euroa: ”Elektroniikkaromun sulatuksen termodynamiikka”
• Diplomi-insinööri Aleksi Laukka, Oulun yliopisto, 20 300 euroa: "Mikroseostamisen vaikutukset AISI 304 ruostumattoman teräksen hilsettymiseen simuloiduissa askelpalkkiuunin olosuhteissa”
• Diplomi-insinööri Joonas Lehtonen, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 20 300 euroa: ”Ruostumattomiin teräksiin pohjautuvien korkean entropian seosten ominaisuudet”
• Diplomi-insinööri Eemi Nieminen, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 20 300 euroa: ”Sähkökemiallisesti tehostetut metallin uutto- ja pelkistysreaktiot neste-neste-rajapinnoilla”
• Diplomi-insinööri Ted Nuorivaara, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 20 300 euroa: ”Vaahdotusprosessin parantaminen selluloosapohjaisten vaahdotuskemikaalien avulla”
• Diplomi-insinööri Tero Vuolio, Oulun yliopisto, 10 150 euroa: ”Matemaattisia menetelmiä materiaalitehokkaaseen ja joustavaan raakaraudan rikinpoistoon”
• Diplomi-insinööri Marina Ängeslevä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 18 700 euroa: ”Kankaisen suodinväliaineen ominaisuuksien ja suodatuskäyttäytymisen välisestä korrelaatiosta”

MATKA-APURAHAT

• Diplomi-insinööri Heini Elomaa, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 6 500 euroa tutkijavierailuun Withwatersrandin yliopistoon Etelä-Afrikkaan
• Diplomi-insinööri Taina Kalliomäki, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 2 000 euroa osallistumiseen International Mineral Processing Congress (IMPC)-konferenssiin
• Diplomi-insinööri Maria Leikola, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 3 000 euroa osallistumiseen Infacon XV-konferenssiin
• Tekniikan tohtori Suvi Papula, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, 3 000 euroa tutkijavierailuun Royal Melbourne Institute of Technologyyn Australiaan
• Tekniikan tohtori Dmitry Sukhumlinov, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 3 000 euroa osallistumiseen TMS 2018 konferenssiin
• Diplomi-insinööri Naiara Ilia Vasquez Fernandez, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1 500 euroa tutkijavierailuun Ohio State Universityyn Yhdysvaltoihin

OPISKELIJA-APURAHAT KOTIMAA

• Henna Lampinen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa
• Niko Pöntinen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa
• Samuel Rantataro, Aalto-yliopisto, 1 000 euroa
• Matias Tervala, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

OPISKELIJA-APURAHAT ULKOMAAT

• Nina Halme, (Aalto-yliopisto), Kungliga Tekniska Högskolan, 1 500 euroa
• Mika Kiviluoma, (Tampereen teknillinen yliopisto), Technische Universität Graz, 1 500 euroa
• Aleksi Kuuva, (Aalto-yliopisto), Technische Universität Graz, 1 500 euroa
• Elisa Nuutinen, (Aalto-yliopisto), Texas A&M University, 1 500 euroa
• Nelli Palmu, (Tampereen teknillinen yliopisto), Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen, 1 500 euroa
• Topi Vaarala, (Oulun yliopisto), TU Bergakademie Freiberg, 1 500 euroa
• Joni Vuorinen, (Tampereen teknillinen yliopisto), Technical University of Denmark, 1 500 euroa
• Arimo Åberg, (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), University of Iceland, 1 500 euroa

TUNNUSTUSPALKINNOT OPINNÄYTTEISTÄ

• Oulun yliopistosta valmistuneelle diplomi-insinööri Markus Illikaiselle myönnettiin 3 000 euron tunnustuspalkinto erinomaisesti tehdystä diplomityöstä ”Cross-Country Standardization of Operational Procurement Process”.
• Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneelle diplomi-insinööri Lassi Klemettiselle myönnettiin 3 000 euron tunnustuspalkinto erinomaisesti tehdystä diplomityöstä ”Kokeellinen hivenainepitoisuuksien määritys kupari-kuona tasapainoista laserablaatiomenetelmällä”.

Lisätietoja:

Juho Talonen, Metallinjalostajien rahaston asiamies
Puh. 040 595 1181, juho.talonen(at)outokumpu.com

Sitowise Oy:n johtaja Laura Järvinen on valittu Vuoden Nuoreksi Johtajaksi 2017. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n vuosittaisen kilpailun tavoitteena on nostaa esiin taitavia nuoria johtajia ja kannustaa nuoria hakeutumaan johtotehtäviin sekä kehittymään johtajina.

– Laura Järvinen on itse tehnyt uransa haasteellisella toimialalla. Se teki tuomaristoon vaikutuksen. Muuttuva työ vaatii asiantuntijoilta enemmän yhdessä tekemisen taitoja ja Järvinen on johtamisellaan mahdollistanut tämän, kertoo tuomariston puheenjohtaja Susa Närhi.

Kunniamaininnan kilpailussa sai Johanna Junkkari Tampereen Perheravintolat Oy:stä / McDonald’silta.

– Johanna Junkkari on esimerkki siitä, että kansainvälisessä megaketjussa voi luoda vahvan johtajaesimerkin. Junkkari luo myös käsitystä johtajuudesta tulevaisuuden johtajille. Hän kohtaa työssään satoja nuoria, jotka ovat usein elämänsä ensimmäisessä työpaikassa. Juuri heille on tärkeää näyttää arjen työssä kestävän johtajuuden malli ja antaa eväät työelämätaitoihin, Närhi toteaa.

Yhdestoista voittaja luo avointa keskustelukulttuuria 

Laura Järvinen Sitowise Oy:stä on onnistunut kasvattamaan esimiesvuosiensa aikana uutta liiketoimintaa ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin sekä tuomaan alalle uusia, jo esimiehiksikin kohonneita tulevaisuuden tekijöitä. Vuoden Nuori Johtaja kiittää henkilöstöä, jonka ansiosta on mukava tulla töihin ja viedä yhdessä organisaatiota eteenpäin. Johtajuudesta unelmoivalle nuorelle Järvisellä on kolme neuvoa.

– Johtajana on mahdollisuus kasvaa joka päivä. Kokeile rajoja, luota muiden tekemisiin ja etsi oma intohimosi, Laura Järvinen sanoo.

Historian yhdestoista voittaja palkittiin maanantaina 11. joulukuuta Vuoden Nuori Johtaja 2017 -tilaisuudessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tiloissa, Helsingissä. Tilaisuudessa olivat mukana myös kilpailun suojelija Timo Ritakallio ja viime vuoden voittaja Miika Mäkitalo, M-Files Oy.

Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun tuomaristossa toimivat Anne Koivusaari (Experis), Katri Markkanen (Suomen Ekonomit), Matti Torkkeli (Lean5 Europe Oy), Janne Ojalehto (Restel). Tuomariston puheenjohtajana toimi Susa Närhi ja sihteerinä Sanna Heino Suomen Nuorkauppakamarit ry:stä.

Palkittujen yhteystiedot:

Laura Järvinen, laura.jarvinen@sito.fi, puh. 040 866 4959
Johanna Junkkari, johanna.junkkari@fi.mcd.com, puh. 0400 417 848

Lisätiedot:

Sanna Heino
kansallinen kilpailupäällikkö, Vuoden Nuori Johtaja 2017
Suomen Nuorkauppakamarit ry
puh. 050 372 1869
sanna.heino@jci.fi

Aalto-yliopiston professori, filosofi Esa Saarinen luennoi Vaasassa pidettävässä Robotiiikka-seminaarissa

Aika: tiistaina 19.12.2017 klo 12.00–16.00
Paikka: oppimiskeskus Alere, auditorio Florence (Wolffintie 31, 65200 Vaasa)

Saarisen puheenvuoron teemana on inhimillisyys robotiikassa. Seminaarissa kuullaan myös yritysedustajien puheenvuoroja robotiikassa toteutetuista ratkaisuista, joiden tavoitteena on ollut tuottavuuden lisääminen yrityksissä automaation ja robotiikan avulla. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuuden koko ohjelma on alla.

Seminaari järjestetään osana Modernin robotiikan (MoRo) -hanketta, joka on Vaasan, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteinen. Sen tavoitteena on ollut nostaa nykyaikaisen robotiikan osaamistasoa oppilaitoksissa ja yrityksissä sekä madaltaa kynnystä uuden robottiteknologian käyttöönottoon.

- Olemme tehneet useita pilottikokeiluja, lisäksi hankkeen verkkosivuille on tuotettu oppimateriaalia kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Yhteistyö oppilaitosten välillä on myös lisääntynyt, kertoo lehtori Mika Billing VAMKista.

Hankkeen myötä on jaettu osaamista robotiikasta myös työelämän kanssa. Yritykset ovat voineet hyödyntää verkossa olevaa materiaalia sekä päässeet testaamaan erilaisia tuotannon automaatioratkaisuja.

- Yritysosallistujien lisäksi opiskelijatkin ovat päässeet osallistumaan ja verkostoitumaan yritysten kanssa. Pilottikokeilut opiskelijaprojekteina ovat olleet erittäin opettavaisia kaikille toimijoille, iloitsee Billing.

Robottiteknologiat kehittyvät nopeasti. Erilaiset ihmisen ja robotin väliset yhteistyömuodot ovat nykypäivää, jolloin robotti ja ihminen voivat työskennellä samassa tilassa. Yhteistyörobotiikka tuo robotiikan sovellukset lähemmäs palvelurobotiikkaa esimerkiksi hoiva-alalle.

- Suomi on jäänyt jälkeen robotti-investoinneissa, ja teollisuudessa on valtava kysyntä alan osaajille. Seminaarin ydin on tuoda esille selkeitä sovelluksia, jotta kuuntelijat innostuisivat ja rohkaistuisivat ajattelemaan robotiikkaa hyötynä eikä uhkana, sanoo Billing.

Lisätietoja:
Lehtori Mika Billing (VAMK)
puh. 040 591 2854

---

Robotiikkaseminaari
tiistaina 19.12.2017 klo 12-16, Alere (auditorio Florence)

12:00 Aloitussanat AMK, tekniikan johtaja Jorma Tuominen
12:05-12:10 MoRo-hankkeen terveiset, MoRo-tiimi: Siivonen, Koivunen, Billing
12:10-12:35 Robocase 1, Teemu Rantala ABB Robotics Oy
12:35-13:00 Robocase 2, Simo Kiviniemi, MTC Flextek Oy
13:00-13:25 IoT-case, Wapice Oy
13:25-13:45 Robocase 3, Sami Kivioja, CO-Automation Oy
13:45-14:00 Kahvitauko
14:00-15:45 Esa Saarinen, Inhimillisyys Teollisuusrobotiikassa
15:45-16:00 Loppusanat ja keskustelua, MoRo-tiimi

Liikunnan ja urheilun yksityinen sektori on kasvattanut asemiaan Euroopassa - isot ulkomaiset yhtiöt ovat vallanneet markkinoita Suomessa

Yksityisen liikunta- ja urheilutoimialan merkitys on kasvanut Euroopassa, vaikka valtio, kunnat ja vapaaehtoisuuteen perustuva urheiluseuratoiminta ovat edelleen liikuntapalvelujen päätuottajia. Taloudellista voittoa tavoittelevan liikuntabisneksen merkitys on näkynyt tällä vuosituhannella erityisesti urheilutarvikkeiden myynnin ja kuntosaliyritysten määrän kasvuna. Lisäksi golfkenttien ja laskettelukeskusten kaltaiset liikuntapaikat sekä erilaiset massaliikuntatapahtumat tarjoavat useissa Euroopan maissa liiketoimintamahdollisuuksia. Myös monet huippu-urheiluseurat operoivat nykyisin osakeyhtiöinä.

Suomessa isot ulkomaiset yhtiöt ovat 2000-luvulla vallanneet liikunta-alan markkinoita, mutta laajemmin tarkasteltuna alalle on ominaista pienyritysvaltaisuus. Tavaroiden valmistuksen merkitys on pienentynyt ja palvelutuotannon merkitys on lisääntynyt. Useat kuntokeskukset ovat tehneet tällä vuosituhannella liiketaloudellisesti hyvää tulosta.

-          Toisaalta markkinat taloudelliseen voittoon tähtäävän urheiluseuratoiminnan pyörittämiseen ovat Suomessa edelleen hyvin kapeat. Tästä esimerkiksi soveltuu se, että useimmat liikeyrityksinä toimivat jääkiekkoseurat ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna liiketaloudellisesti heikosti kannattavia, tutkijat Antti Laine ja Hanna Vehmas muistuttavat.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Antti Laineen ja Hanna Vehmaksen The Private Sport Sector in Europe – A Cross-National Comparative Perspective (Springer 2017) toimittamasta liikunta- ja urheilualan yksityistä sektoria käsittelevästä uutuusteoksesta. Kirjassa tarkastellaan tilastotietojen ja tapauskohtaisten esimerkkien valossa 18 Euroopan maan yksityistä liikunta- ja urheilusektoria. Kokonaisuutena liikunta- ja urheilutalouden osuus on Euroopassa pieni (EVA 1.8 % ja osuus työvoimasta 2.1 %), mutta alaan kohdistuu kirjan artikkelien mukaan paljon odotuksia. Keskeinen vaikutus on sillä, miten kuluttajien ostovoima kehittyy ja millaisia elämäntyylillisiä valintoja ihmiset tekevät.

Lisätietoa teoksesta:

http://www.springer.com/la/book/9783319613093

Tiedustelut:

Antti Laine, puh. 040 805 3958, antti.laine@jyu.fi

Hanna Vehmas, puh. 040 805 3977, hanna.m.vehmas@jyu.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, liisa.harjula@jyu.fi

Väitös

la 16.12. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 2

M.Sc. Julia Stoffregenin tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan ”Barriers to Open E-Learning in Public Administrations” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr. Markus Deinmann (Lübeck University of Applied Sciences) ja kustoksena tutkimusprofessori Jan Pawlowski (Jyväskylän yliopisto. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

OER (Open Educational Resources) eli avoimet oppiresurssit ovat uusi trendi, joka on tulossa julkisen sektorin käyttöön. Työntekijät pitävät avoimien oppiresurssien hyödyntämistä oppimisessa kuitenkin haastavana. Useat tekniset, sosiokulttuuriset ja organisaatiotason esteet vaikeuttavat näiden digitaalisten oppimistyökalujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

Yhteistyö lisää käyttöhalukkuutta

Stoffregen havaitsi, että kiinnostus avoimien oppiresurssien käyttöön on vähäistä, koska ne vähentävät julkisen sektorin työntekijöiden välistä kasvokkaista sosiaalista kanssakäymistä. Erityisesti teknologian käyttötaidoistaan epävarmat ikääntyneet työntekijät pitävät enemmän henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta, eivätkä dokumentoi tietämystään mielellään OER-muotoihin.

Ratkaistakseen tämänkaltaisia haasteita Stoffregen pyrki kehittämään estetekijöiden viitekehyksen, joka auttaa paljastamaan ja ratkaisemaan ongelmat.

- Merkittävin tulos on teorialähtöinen konsepti, joka tuottaa muutossuuntauksia estetekijöiden vähentämiseksi. Näin estetekijöissä tapahtuvan muutoksen juuret voidaan selvittää, ja niitä voidaan arvioida tulevaisuutta varten, Stoffregen sanoo.

Stoffregenin mukaan voitaisiin kehittää esimerkiksi yhdistelmästrategia, joka yhdistäisi avoimet digitaaliset oppiresurssit henkilökohtaisempaan kanssakäymiseen.

- Yksi ratkaisu olisi, että ikääntyneet työntekijät ryhmäytyisivät toisten työntekijöiden, kuten harjoittelijoiden, kanssa ja keskustelisivat työkokemuksistaan. Nuorempi työntekijä voisi sitten dokumentoida keskustelut OER-muotoon ja arvioida lopputulosta yhdessä ikääntyneen työntekijän kanssa. Tällä tavoin sosiaalinen vuorovaikutus voitaisiin yhdistää avoimia oppiresursseja hyödyntävään tiedonvaihtoon, Stoffregen esittää.

Lisätietoja:

Julia Stoffregen, +49 [0]208 88254-828, Julia.Stoffregen@hs-ruhrwest.de

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, 040 8054403, viestinta@jyu.fi

Julia Dorothée Stoffregen opiskeli Zeppelin Universität -yliopistossa (Friedrichshafen, Saksa) ja Edinburghin yliopistossa (Skotlanti), ennen kuin aloitti tohtorinopintonsa Jyväskylän yliopistossa. Stoffregen on keskittynyt opinnoissaan julkisen sektorin tutkimukseen erityisesti sosioteknisen lähestymistavan avulla. Tällä hetkellä Stoffregen toimii tutkimusavustajana Hochschule Ruhr Westissä, Saksassa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing, 275. ISBN 978-951-39-7298-1 (PDF) ISBN 978-951-39-7297-4 (nid.) ISSN 1456-5390. Pysyvä linkki julkaisuun  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7298-1

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on päättänyt tiivistää ylioppilastutkinnon aikataulua siten, että syksyllä 2018 ja keväällä 2019 kokeita järjestetään peräkkäisinä päivinä. Tähän asti koepäivien välissä on ollut yksi välipäivä. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on huolissaan siitä, millaisen viestin tutkinnon aikataulun tiivistäminen lähettää lukiolaisille.

“Enemmän, nopeammin, tehokkaammin – tällaista ajattelua ei kaivata lisää jo valmiiksi kiireiseen ja stressaavaan lukio-opiskeluun. Pikemminkin suunnan pitäisi olla päinvastainen: meidän tulisi miettiä, miten ylioppilaskokeet ja sen käytännöt antaisivat opiskelijoille mahdollisuuden näyttää osaamisensa siten, ettei tutkintoon osallistuminen olisi niin kuormittava pänttäyspiikki”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

SLL on kartoittanut jäsenistöltään välipäivien merkitystä useilla kyselyillä. Viesti on selvä: välipäivät koetaan kaikkein tärkeimmäksi keinoksi keventää ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. YTL on viestinyt, että aikataulua on tiivistetty siten, että mahdolliset peräkkäiset välipäivät koskevat vain harvoja kokelaita. Esimerkiksi hajauttamalla kokeita usemmalle tutkintokerralle pystyy rakentamaan väljempää koeaikataulua.

“Lukiolaisen pitäisi voida suunnitella kirjoitusaikataulunsa pääsääntöisesti sen mukaan, milloin kokee olevansa valmis kokeeseen. Välipäivien poistaminen tuo tähän suunnitteluun uuden pelaamisen elementin. Ymmärrän, että tässä haetaan kustannussäästöjä. On kuitenkin surullista, että se tehdään lukiolaisten hyvinvoinnin kustannuksella”, Heiskanen toteaa.

Päätös syksyn 2018 aikataulun tiivistämisestä tehtiin jo vuosi sitten. Tuolloin SLL edellytti opiskelijoiden palautteen ja kokemusten seuraamista ennen tiivistetyn aikataulun jatkamista. SLL pitää erittäin valitettavana sitä, että YTL on tehnyt päätöksen myös kevään 2019 osalta seuraamatta aikataulun tiivistämisen vaikutuksia.

“Ei tällaisia päätöksiä voi tehdä opiskelijoiden palautetta kuuntelematta. Ensi vuonna aikataulun tiivistämisen vaikutuksia opiskelijoiden valintoihin ja jaksamiseen on seurattava. Välipäivät on palautettava, mikäli niiden poistaminen osoittautuu vahingolliseksi opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta”, Heiskanen päättää.

Lisätietoja: puheenjohtaja Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498

Ylioppilastutkinnon aikataulut 2018 ja 2019

Sexpo järjestää SEKS2018-koulutuspäivän seksologian aihepiirin parissa työskenteleville ihmissuhdealan ammattilaisille perjantaina 23.3.2018 Studio Pasilan tiloissa, osoitteessa Ratamestarinkatu 5, Helsinki.

SEKS2018-päivässä tutustutaan moninaisiin ihmissuhteisiin erillisyyden ja intiimiyden näkökulmista. Teemaa lähestytään kolmen eri luennon kautta, joista kussakin pohditaan toimivan ihmissuhteen lähtökohtia ja edellytyksiä. Sosiaalipsykologi Vilma Lehtisen aiheena on ihmissuhteiden muodostuminen verkkoympäristöissä. Pari- ja perhepsykoterapeutti Antti Ervasti tutustuttaa aikuisiän kiintymyssuhteisiin. Erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen käsittelee erillisyyttä intohimon edellytyksenä.

Ihmissuhteiden moninaisuutta pohdiskellaan paneelissa, jonka vetävät nuorten suosiman Mian & Minnin Seksiklupin Mikaela ”Minni” Välipakka ja Mia ”Huu” Kyllönen. SEKS2018 -päivän juontaa Sexpon puheenjohtaja Tiia Forsström.

SEKS2018-päivä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Koulutuspäivän luentojen tavoitteena on ollut tarjota menetelmiä kentällä tapahtuvaan asiakastyöhön, kuten seksuaalineuvontaan, -terapiaan ja -kasvatukseen. SEKS-tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja saavuttanut yhä suuremman yleisön, joka koostuu sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan asiantuntijoista, jotka kaipaavat työssään tietoa seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden aihepiireistä.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy SEKS2018-päivän kotisivuilta.l

Studio Pasila on esteetön tila.

 
Lisätietoja:

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Karoliina Vuohtoniemi, koulutusvastaava
050 340 9299, karoliina.vuohtoniemi@sexpo.fi

Mistä on kaupunkimme Jyväskylä tehty? Valoista ja varjoista, järvistä ja kiihdytyskaistoista, arkkitehtuurista ja graffiteista, konttorirotista ja jalkapalloilijoista, lapsista ja vanhuksista – monenmoisista maisemista, kaiken sorttisista kulkijoista.

Kartalla-tanssinäytös vie katsojan kotikaupunkimme Jyväskylän kaduille ja maisemiin, niin arjen tohinaan kuin juhlahumuunkin. Näytös järjestetään Siltasalissa (osoite: Pitkäkatu 19 - 21) sunnuntaina 17.12.2017 klo 15.00 ja 17.00.

Jyväskylän ammattiopiston tanssin perusopetuksen oppilaiden joulunäytöksessä nähdään tanssilajeja laidasta laitaan. Mukana on myös elävää musiikkia. Noin 90 minuuttia kestävä näytös toteutetaan yhteistyössä media-alan opiskelijoiden kanssa.

Molemmat näytökset ovat nähtävissä suorana lähetyksenä osoitteessa: www.jao.fi/tanssinaytos.

Kartalla-näytöksen koreografiasta vastaavat tassinopettajat Saga Elgland, Anne Joutsimäki, Noora Kolanen, Karoliina Lahdenperä, Maija Mämmi ja Elina Wuethrich.

Liput: 5 €, www.ticketmaster.fi, tai tuntia ennen ovelta.

Lisätiedot:
Elina Wuethrich, opettaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 0403415402, elina.wuethrich@jao.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää Pohjois-Karjalan yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kanssa maksuttoman valmennuksen, jossa etsitään yritystoiminnastaan luopumassa oleville yrittäjille seuraajia.

Valmennuksen haku on avoinna 31.12.2017 saakka. Valmennus on tarkoitettu yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta kiinnostuneille työttömille, työstä työhön siirtyville tai työttömyysuhan alaisille. Valmennus alkaa vuoden 2018 alussa ja se toteutetaan työvoimakoulutuksena.

Valmennus toteutetaan yrityksissä, jotka hakevat jatkajaa toiminnalleen. Yrityksiä on mukana useilta eri toimialoilta. Valmennusohjelman kesto määräytyy jatkajan/jatkajien osaamistarpeiden ja yrityksen kehittymistarpeiden mukaan.

Työvoimakoulutukseen (nro 675975) haetaan internetissä www.te-palvelut.fi -sivujen kautta. Koulutuksen sisällöstä saa lisätietoja Karelia-ammattikorkeakoulusta: Tarmo Alastalo, p. 050 401 7972.