Kaksi miljoonaa euroa Lounais-Suomen ammatillisen koulutuksen pilottiin osaajapulaan vastaamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta tukevalle pilottihankkeelle 2 miljoonaa euroa. Hankkeessa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivissa ammatillisissa oppilaitoksissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, joilla voidaan vastata etupainotteisesti rakennemuutoksen luomiin työvoima- ja osaamistarpeisiin yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

- Pilotit ovat osa hallituksen monipuolisia toimia Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Uudistuvan ammatillisen koulutuksen on kyettävä yhä paremmin ja nopeammin vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. On erityisen hienoa, että lounaissuomalaiset koulutuksen järjestäjät ovat lähteneet kehittämään ratkaisuja yhdessä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Pilottihankkeessa kehitetään yritysten tarpeista lähtevää koulutusta, työpaikkalähtöisiä oppimisratkaisuja sekä yritysten rekrytointeja tukevia osaamisen kartoitus- ja kehittämispalveluita. Lisäksi kehitetään uusia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja, joilla työpaikat toimisivat entistä vahvemmin osaamisen kehittämisen ympäristöinä.

Vuosina 2017–2019 toteutettavassa pilotissa ovat mukana Turun kaupunki, Turun Aikuiskoulutussäätiö/Turun Aikuiskoulutuskeskus, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja Turun Ammattiopisto TAO. Lisäksi yhteistyökumppaneina on muita koulutusorganisaatioita ja yrityksiä.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Lounais-Suomen meri- ja teknologiakoulutusfoorumin kanssa.

Pilottihanke toteuttaa hallituksen tavoitetta tukea Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta sekä tukee ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Lisätietoja: opetusneuvos Jukka Lehtinen, p. 0295 330183

Daniel Sazonov p. 045 129 6812 

Tiedote 12.12.2017

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen: Korkeakoulujen opetusyhteistyö laajenee, Tampereen yliopistot yhdistyvät

Eduskunta on tänään tiistaina hyväksynyt Tampereen korkeakoulujen fuusion. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK tulee osaksi samaa kokonaisuutta. Samalla yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin lisätään kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset opetusyhteistyön edistämiseksi.

 Uusi tamperelainen korkeakoulu on nimeltään Tampereen yliopisto. Perustettavan säätiömuotoisen yliopiston lisäksi konserniin kuuluu yliopiston pääosin omistama Tampereen ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on, että tarjoamalla monitieteisiä opintokokonaisuuksia ja joustavia opintopolkuja toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja laatu nousevat uudelle tasolle.

 Uuden yliopiston toiminta perustuisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimukseen ja opetukseen sekä näistä johdettaviin uudenlaisiin tutkimuksen ja opetuksen yhdistelmiin. 

– Tampereella tehdään koko Suomen kannalta tärkeää uudistusta, joka tuo uutta ajattelua koko korkeakoulujärjestelmäämme. Yhdistämällä kahden yliopiston ja ammattikorkeakoulun voimat luodaan entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu, joka synnyttää uutta tietoa ja osaamista Suomen ja koko ihmiskunnan yhteiseksi hyödyksi, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

 – Korkeakoulujen yhteistyöllä ja voimavarojen yhdistämisellä syntyy entistä laadukkaampaa opetusta ja tutkimusta, millä on suuri merkitys koko yhteiskunnalle sekä alueen elinkeinoelämälle. Uskon, että monimuotoinen, vahva korkeakoulukokonaisuus houkuttelee kansainvälisiä tutkijoita, opettajia, asiantuntijoita ja opiskelijoita, opetusministeri jatkaa.

Yhdistyvien yliopistojen toiminta, henkilöstö, opiskelijat ja varallisuus siirtyvät uuteen yliopistoon vuoden 2019 alussa.

Korkeakouluille vapautta opetusyhteistyöhön

Korkeakoulujen opetusyhteistyötä koskevat uudet säännökset antavat kaikille suomalaisille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille laajemman vapauden järjestää opetusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja kansainvälisesti vetovoimaisten osaamiskeskittymien syntymistä.

Laki mahdollistaa nykyistä paremman työnjaon korkeakoulujen välillä, kun korkeakoulun ei tarvitse antaa kaikkea tutkintoihin kuuluvaa opetusta itse, vaan se voi hankkia oman opetuksensa korvaavaa opetusta toiselta kotimaiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Laki velvoittaa korkeakouluja edelleen tarjoamaan pääosan kunkin tutkintonsa opetuksesta itse.

– Opetusyhteistyölaki on mahdollistavaa lainsäädäntöä, joka antaa uutta ja toivottua liikkumatilaa korkeakouluille. Osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision toimeenpanoa selvitämme, miten muuten lainsäädäntöä voisi edelleen joustavoittaa, jotta koko korkeakoulujärjestelmämme vahvistuu ja jotta tavoitteet jatkuvasta oppimisesta, koulutustason noususta, yksilöllisistä opintopoluista ja yhteistyökulttuurista voivat toteutua, Grahn-Laasonen sanoo.

– –

Laki yliopistolain muuttamisesta tulee voimaan yliopistojen yhdistymisen osalta 1.1.2019, muilta osin mahdollisimman nopeasti. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa opetusyhteistyön toteutumista ja onnistumista sekä antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä.

 Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukonserneissa ammattikorkeakouluja koskeva päätöksenteko tapahtuu ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että valtionrahoitusjärjestelmän mukainen rahoitus käytetään siinä korkeakoulussa, jolle se on myönnetty ja että yhteistyöstä koituva taloudellinen tai muu hyöty jakautuu tasapuolisesti järjestelyn osapuolille. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys kaikkien konsernien hallintomallien ja rahoitusjärjestelmien toimivuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

- hallitusneuvos Immo Aakkula, p. 050 577 1497

- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, p. 050 302 8246

Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) Helsingissä järjestetään keskiviikkona 13.12. klo 13–19 Vapauttava katse -seminaari, jossa pohditaan, miten voimauttavan valokuvan menetelmää voi hyödyntää kirkon alan työssä. Media on tervetullut seminaariin.

Vapauttava katse -seminaarissa on mukana lukuisia luterilaisen kirkon pappeja ja diakoniatyöntekijöitä, jotka soveltavat voimauttavaa valokuvaa osana hengellistä työtään sekä ihmisten kohtaamista.

Seminaarissa puhuvat muun muassa yhteisen seurakuntatyön diakoniatyöntekijä Liisa Merivuori Helsingistä, kappalainen Merja Auer Kaarinasta, vs. kappalainen Kimmo Hurri Janakkalasta, seurakuntapastori Heli Airikka Ylöjärveltä, kirkkoherra Juha Tanska Haminasta sekä pastori Marjut Haapakangas Jyväskylästä.

Kontekstuaalisen teologian tutkija Anni Tsokkinen nivoo puheenvuorot teologian suuntauksiin ja ydinteemoihin, ja voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjä Miina Savolainen kertoo katsomisen filosofiasta.

Voimauttavassa valokuvassa ihmistä katsotaan arvostavasti 

Voimauttava valokuva on laajasti Suomessa käytössä oleva menetelmä, jossa ammattiauttajan ja hoidettavan roolit käännetään ikään kuin ylösalaisin.

Auttamistyössä tukeudutaan usein hoitosuunnitelmiin ja diagnooseihin, jolloin auttajalla on vahva näkemys potilaan parhaasta eikä potilaan omaa kokemusta välttämättä oteta huomioon.

– Voimauttavassa valokuvassa rakkaudellisuus ja dialogisuus palautetaan auttamistyöhön. Tällöin auttamistyö on asiakkaalle vaikuttavampaa ja kuormittaa myös auttajaosapuolta vähemmän, sanoo menetelmän kehittäjä Miina Savolainen.

– Kirkon tulevien diakonia-, lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisten kouluttajana haluamme sitoutua voimauttavan valokuvan ihmiskuvaan, jossa ihmistä ei katsota välineellisesti diagnoosien ja hoitosuunnitelmien kautta vaan arvostavasti ja yksilönä, sanoo Diakin palvelujohtaja Elina Juntunen.

Voimauttavan valokuvan perehdytyskoulutuksen ovat saaneet lukuisat evankelis-luterilaisen kirkon työntekijät. Menetelmän soveltaminen työyhteisön kehittämis- ja strategiatyöhön on tuonut kirkkoherra Juha Tanskalle Vuoden pappi 2017 -tunnustuksen sekä hänen johtamalleen Haminan seurakunnalle Kirkon työelämäpalkinnon 2017.

Seminaari on osa Diakissa 14.12. saakka esillä olevaa Lempeä Katse – voimauttavia valokuvia IV -näyttelyä, joka on Aalto-yliopiston voimauttavan valokuvan opiskelijoiden päättötyönäyttely.

Seminaarin kävijöillä on mahdollisuus tutustua myös näyttelyyn. Seminaarin lopuksi järjestetään messu Diakin kampuksen kappelissa.

Seminaarin tiedot

Aika:
ke 13.12. klo 13.00–19.00

Paikka:
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Kyläsaarenkuja 2
00580 Helsinki
tila 332

Ohjelma

13.00 Tervetuloa, palvelujohtaja Elina Juntunen, Diak
13.10 Voimauttavan valokuvan katsomisen filosofia(sta), voimauttavan valokuvan kehittäjä, valokuvaaja Miina Savolainen
14.30 kahvi
15.00 Voimauttavan valokuvauksen menetelmä ja sen avaamat teologiset ikkunat, evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöitä
16.30 Vapauttava katse – toisenlaista teologiaa tekemässä, teologi, tutkija ja kouluttaja Anni Tsokkinen
17.30 messu Diakin kappelissa

”Kuinka poliittinen muutos on mahdollinen, jos poliisi pitää kaikki omalla paikallaan ja jos yhteiskunnalliset suhteet, hierarkkiset ja alistavat rakenteet ovat juurtuneet jo havaintoihimme tavalla joka peittää niiden perustattomuuden ja mielivaltaisuuden? Rancièren vastaus on yllättävä: koska epätasa-arvo on mahdollista vain tasa-arvon ansiosta.”

Jacques Rancière ja erimielisyyden näyttämöt kattaa laajan kirjon aiheita päähenkilönsä tuotannosta ja sen liepeiltä filosofian, oikeustieteen, kirjallisuustieteen sekä taiteellisen tutkimuksen näkökulmista. Se valottaa filosofin keskeisimpiä teemoja: emansipaatiota, tietämättömän opettajan pedagogiikkaa, radikaalia tasa-arvoa sekä politiikan ja estetiikan elimellistä yhteyttä.

Teokseen kootuissa artikkeleissa suomalaiset eri alojen tutkijat pohtivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kuinka poliittinen tapahtuma voi lyödä särön vallitsevaan järjestykseen ja avata uuden erimielisyyden näyttämön? Taipuuko lain kirjain emansipaation välineeksi? Tarvitaanko opettajia mihinkään? Millaisia kiistan tiloja taide voi luoda? Mitä radikaalin tasa-arvon ottaminen toiminnan lähtökohdaksi tarkoittaa filosofin tehtävän kannalta, entä taiteilijan?

Käsittelemiensä konkreettisten tapausten kautta kirjoittajat myös näyttävät, kuinka Rancièren ajatuksista voi olla apua aikaamme määrittäviä yhteiskunnallisia kehityskulkuja tulkittaessa – ja emansipatorista politiikkaa rakennettaessa.

”Teot synnyttävät unelmia, ei toisin päin.”

Jacques Rancière (s. 1940) on eräs kansainvälisesti tunnetuimmista ranskalaisista nykyfilosofeista. Erityisesti huomiota on herättänyt hänen käsityksensä kaikki annetut vastakkainasettelut ylittävästä radikaalista erimielisyydestä politiikan perimmäisenä luonteena samoin kuin politiikan ja estetiikan tiiviistä kytköksestä. Hän on kirjoittanut runsaasti myös kuvataiteesta, kirjallisuudesta ja elokuvasta sekä esimerkiksi emansipatorisesta pedagogiikasta ja työväen historiasta.

Sisällys:

Anna Tuomikoski: Erimielisyyden näyttämöillä. Johdatukseksi Jacques Rancièren ajatteluun

Ari Korhonen: Filosofi ja hänen köyhänsä. Rancièren käsitys emansipaatiosta

Jussi Palmusaari: Kirjan lasten vallankumous. Rancière ja maolaisuus

Juha Himanka: Tietämättömyyden opetus. Jacques Rancière ja antiikin viisaus

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Erimielisyyksien järjestys. Rancièrelaisia huomioita oikeudesta

Ari Hirvonen: Emansipaation politiikka. Turvallisuusjärjestys ja protestinäyttämöt

Susanna Lindberg: Aistisen jakaminen, tekniikan jakaminen

Maiju Loukola: Eripuran tiloissa

Susanna Helke: Repeämän hetket. Toisen elämä ja radikaali tasa-arvo

Teemu Ikonen: Miten ei-aikalaisuudesta kerrotaan? Rancière ja modernismin päiväjäänteet

Anna Tuomikoski (toim.): Jacques Rancière ja erimielisyyden näyttämöt. Politiikka, oikeus, taide. Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. ISBN 978-952-7093-10-8. Nid., 245 s. OVH 32.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
Tutkijaliiton toiminnanjohtaja: info@tutkijaliitto.fi ja puh. 045 359 0810

www.tutkijaliitto.fi ja www.tiedejaedistys.fi

Lahden ammattikorkeakoulussa alkaa maaliskuussa 2018 uusi koulutus – Kiinteistöliiketoiminnan asiantuntija 30 op.

Kiinteistöliiketoiminnan koulutuksella kehitetään osaamista ja ammattitaitoa kiinteistöalalla sekä valmistaudutaan LKV-kokeen suorittamiseen. Opinnot koostuvat kahdesta 15 opintopisteen opintokokonaisuudesta. Ensimmäisessä moduulissa perehdytään kiinteistövälityksen toimintaympäristöön ja toisessa syvennetään osaamista kiinteistövälityksestä ja -kaupasta. Opinnot hyväksiluetaan tutkintoon, jos myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi Lahden ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta voi suorittaa myös pienempiä osia omien tarpeiden mukaisesti.

Kiinteistöliiketoiminnan koulutus soveltuu kiinteistönvälityksestä kiinnostuneille ja niille, ketkä haluavat syventää osaamistaan tietyllä aihealueella. Koulutus soveltuu täydentämään ammatillista osaamista mm. myyntineuvottelijoille ja kiinteistö- tai asuntosijoittamisesta kiinnostuneille.

Ilmoittautumisaika 1.12.2017-15.2.2018.

Linkki lisätietoihin ja ilmoittautuminen:
http://www.lamk.fi/liiketalousjamatkailu/koulutus/avoin-amk/sivut/tuote.aspx?pid=4352

Koulutus järjestetään aikavälillä 1.3.-31.12.2018 monimuoto-opetuksena. Lähiopetusta järjestetään noin 2-4 iltaa kuukaudessa klo 17.00-20.00 ja lähipäivien välillä työskennellään itsenäisesti Moodle-verkkoympäristöä hyödyntäen.

Lisätietoja:
Susanna Linko, koulutussuunnittelija, LAMK
044 708 0775
susanna.linko@lamk.fi

Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK käynnistää uuden opintokokonaisuuden, jossa koulutetaan akkuteknologian osaajia seudun elinkeinoelämälle. Opintokokonaisuus toteutetaan hankkeena, jonka päärahoittajana toimii Sitra.

Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian ja Oulun yliopiston Kokkolan yksikön (Chydenius) kanssa. Myös seudun yritykset ovat tiiviisti mukana kurssisisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Maailmalla on käynnissä useita suuren mittakaavan valmistukseen tähtääviä akkutehdashankkeita. Tällaisen investoinnin houkuttelussa myös Suomi ja erityisesti Vaasan seutu on ollut aktiivinen. GigaVaasa-hankkeen saama myönteinen julkisuus onkin osaltaan ollut mahdollistamassa opintokokonaisuuden syntyä.

- Maailmalla on vielä vähän akkujen kiertotalousosaamista. Suomesta voisi kiertotalouden kärkimaana tulla yksi merkittävä osaamiskeskittymä, jos suunnittelu tehtäisiin elinkaarinäkökulmasta. Tämä on ollut myös koulutuksen suunnittelun lähtökohtana, kertoo VAMKin tekniikan johtaja Jorma Tuominen.

Yritysten tuottamien tuotteiden ympäristöystävällisyys koko elinkaaren ajalla on yksi suuri kilpailutekijä globaaleilla markkinoilla. Vaasan seudun tavoitteena on kasvaa Euroopan tasolla merkittävimmäksi energiateknologian keskittymäksi vuoteen 2030 mennessä.

- Kasvuun tarvitaan olemassa olevien yritysten kasvua, uusia kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä sekä yhteistyötä niin yritysten kuin koulutuksen, tutkimuksen ja viranomaisten kanssa, sanoo Tuominen.

VAMK, Vaasan yliopisto ja Novia ovat toteuttaneet aiemminkin yhteisiä englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Yhteistä koulutusta ja tutkimusta tehostaa Vaasassa myös yhteinen opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia sekä yliopiston uusi VEBIC-laboratorio.

- Yhteisessä opetuksessa säästetään opintojen toteutuskustannuksissa sekä saadaan monipuolisuutta osaamiseen eri organisaatioista ja yrityksistä tulevien opettajien ja asiantuntijoiden myötä, Tuominen kertoo.

Opinnoissa paneudutaan erityisesti akkuteknologian resurssitehokkaaseen suunnitteluun, akkusovelluksiin sekä kiertotalouteen, ja harjoitustöinä tehdään aitoja työelämän toimeksiantoja. Ne voidaan sisällyttää korkeakoulussa opiskelevan opintosuunnitelmaan; vapaasti valittaviin tai suuntaaviin opintoihin. Valmiit kurssit siirretään myös verkkoon kaikkien ulottuville. Hanke päättyy vuoden 2018 lopussa.

Lisätietoja:

Johtaja Jorma Tuominen (VAMK)
Puh. 040 582 7623

KOULUTUSKIERTUEESTA POTKUA AMMATINVALINTAAN

Valtakunnallinen Studentum Roadshow -koulutuskiertue pysähtyy Rovaniemelle perjantaina 15. joulukuuta.

Lokakuun alussa startannut kiertue tarjoaa nuorille apua koulutukseen liittyvissä ongelmissa ja auttaa heitä miettimään vastausta kysymykseen "Mikä minusta tulee isona?".

– Yhteensä vierailemme kiertueen aikana noin 45 lukiossa, kolmessa varuskunnassa ja kaksilla koulutusmessuilla. Yli 10 000 kilometriä ja monta jännää opiskelutarinaa siis vielä edessäpäin, toteaa kiertueen projektipäällikkö Maija Etokari.

Ajatuksena on herätellä opiskelijoita. Kiertueella pyritäänkin laajentamaan oppilaiden näkymyksiä ja, osoittaa ettei aina tarvitse välttämättä mennä siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Studentum.fi-koulutussivuston järjestämä kiertue on ollut menestys aiempina viitenä vuotena.

– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta lukioiden opinto-ohjaajilta sekä myös suoraan opiskelijoilta. Studentum Roadshow on antanut lukemattomille nuorille uusia ideoita jatko-opintojen suhteen ja joukon uusia opiskeluvaihtoehtoja, sanoo Etokari.

---------------------------------------------------------------------------------

Mahdollisuus haastatteluihin: Lyseonpuiston lukio

Aika: Perjantai 15.12., klo. 10.15-13.55
Paikka: Lyseonpuiston lukio (Ruokasenkatu 18, 96100 ROVANIEMI)

Lisätietoja Studentum Roadshowsta:
Maija Etokari
Projektipäällikkö
Puh: 040 060 6166
Email: maija.etokari@studentum.fi

Roadshow-lähettiläät
Pihla Nortela & Iida Karvinen
Studentum.fi
Puh. 046 932 2324

Maanpuolustuskiltojen liitto ry on v. 1963 perustettu vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö. Järjestö on henkilöjäsenmäärältään Suomen kolmanneksi suurin vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevä järjestö. Liiton tehtävänä on  ylläpitää joukko-osastojen ja aselajien perinteitä sekä osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.

Liittoa kuusi vuotta johtanut toimitusjohtaja Pauli Mikkola luovuttaa puheenjohtajuuden vuoden lopussa liiton uudeksi puheenjohtajaksi valitulle lahtelaiselle Marko Patrakalle. Patrakka on toiminut liiton 1. varapuheenjohtajana vuodesta 2012.

Lisätietoja p. 040 554 8862

Kuinka päästä uutisotsikoiden taakse ja erottaa propaganda todellisuudesta? Miten uutiset syntyvät kansainvälisissä uutistoimistoissa, kehitysmaissa ja Suomessa?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Kansanvalistusseuran ylläpitämissä verkko-oppaissa Toimittajan opas – Reporter’s Guide (2017) sekä Media Guide (2016).

Molemmat oppaat löytyvät nyt osoitteesta www.mediaguide.fi.

Toimittajan opas – Reporter’s Guide (2017)

• on laadittu Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa
• soveltuu etenkin toimittajille ja toimittajaopiskelijoille
• julkaistiin Kehityskysymykset haltuun -yhteishankkeessa, joka rahoitettiin ulkoasiainministeriön valtionavustuksella järjestöjen kehitys- ja globaalikasvatukseen
• käsittelee globaaleja kehityskysymyksiä ja antaa käytännön vinkkejä kehitysmaauutisointiin sekä Suomessa että maailmalla.

Media Guide (2016)

• on yleistajuinen opas, joka tutustuttaa lukijan journalismin etiikkaan
• antaa runsaasti työkaluja median sisältöjen kriittiseen analyysiin englanniksi ja arabiaksi
• on osa Kansanvalistusseuran hanketta Mediakasvatuksella kansalaistaitoja Palestiinassa, joka toteutettiin vuosina 2016–2017 ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöille suunnatuista määrärahoista
• yhdistelee esimerkkejä Suomen ja muiden länsimaiden sekä Lähi-idän mediasta
• soveltuu myös kotouttamiskoulutukseen.

Kaikki materiaali on vapaasti käytettävissä itseopiskeluun ja opetustarkoituksiin.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski
+358 50 563 4671, pirkko.ruuskanen-parrukoski(a)kvs.fi

viestintäpäällikkö Annu Griñan
+358 40 759 4532, annu.grinan(a)kvs.fi

”On hienoa, että Suomesta löytyy rohkeita kaupunkeja ja kuntia, jotka asettavat kunnianhimoisia resurssitehokkuustavoitteita, etsivät niihin yhdessä ratkaisuja ja oppivat toisiltaan. Onnistuneita ratkaisuja pyritään levittämään myös muihin kuntiin”, sanoo ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.

Yhteistyöllä enemmän tuloksia ja vaikutusta Joensuussa

Fisu-verkostoon kuuluminen antaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää kuntien välistä yhteistyötä samalla kun toteutetaan kaupungin strategisia tavoitteita liittyen muun muassa ilmastotyöhön, resurssiviisauteen ja kiertotalouteen.

”Joensuun ilmasto-ohjelmaa päivitetään parhaillaan. Keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja energiantuotantoon. Erityisesti panostamme eri sidosryhmien aktivoimiseen ja sitouttamiseen ilmasto-ohjelman tavoitteisiin, joissa ovat mukana myös Fisu-verkoston tavoitteet”, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Joensuun kaupungista.

Leinosen mukaan Joensuussa pureudutaan etenkin fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen energiantuotannossa. Ulkovalaistuksessa investoidaan älykkäisiin järjestelmiin ja fiksun liikkumisen edistämiseksi avainasemassa ovat investoinnit pyöräkatuihin ja kevyen liikenteen verkostoon.

Riihimäki satsaa kiertotalouteen

Riihimäki on käynnistänyt resurssiviisauden tiekartan laadinnan ja kaupungin ympäristöpolitiikan päivittämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi. Ympäristöpolitiikka valmistuu kesäkuun 2018 alkuun mennessä ja tiekartta vuoden 2018 loppuun mennessä.

”Haluamme olla edelläkävijöiden joukossa ja verkottua muiden kuntien kanssa, oppia toisilta ja jakaa omia kokemuksiamme muille verkostokunnille. Verkostoon kuulumisella osoitamme sitoutumisemme kunnianhimoisiin tavoitteisiin, päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään kulutukseen. Paikallisella tasolla on merkittävä rooli kestävän kehityksen toteutumisessa, verkosto tukee hienosti tätä työtä”, sanoo Riihimäen kaupungin ympäristöjohtaja Elina Mäenpää.

Mäenpään mukaan tavoitteena on kytkeä ympäristöjohtaminen entistä tiiviimmin osaksi muuta kaupungin johtamista, myös ympäristöraportointia kehitetään edelleen. Riihimäellä on paljon kiertotalousosaamista. Siellä sijaitsevat muun muassa Fortumin kiertotalouskylä, Gasumin biojalostamo, Suomen Ympäristöopisto Sykli, Hämeen ammattikorkeakoulu Hamk ja Suomen vanhin kaupungin ylläpitämä kierrätyskeskus.

Yksi strateginen kärkihanke Riihimäellä onkin kiertotalousklusterin edelleen kehittäminen ja laajentaminen. Jätteiden syntypaikkalajittelua ja jätteiden synnyn ehkäisyä tehostetaan merkittävästi tulevina vuosina. Riihimäen tiivis kaupunkirakenne luo hyvät edellytykset myös joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen lisäämiseen ja parempaan hyödyntämiseen.

”Fisu-verkoston jäsenyys tukee vahvasti Riihimäen strategian toteutumista. Satsaamme erityisesti siihen, että Riihimäelle syntyy uusia ympäristöystävällisiä ja vähähiilisiä ratkaisuja tuottavia yrityksiä, ja että kestävä elämäntapa tehdään kuntalaisille helpoksi. Toivotamme kaikki vähähiilisyyden, kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämisestä kiinnostuneet tahot tervetulleiksi mukaan resurssiviisauden tiekartan laatimiseen ja toteuttamiseen”, Mäenpää lisää.

Hyvinvointia hyvinkääläisille

Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti jo alkuvuodesta 2016 hakea sekä Hinku-, että Fisu-kuntajäsenyyttä. Hinku-jäsenyys toteutui tuolloin ja Fisu-jäsenyys nyt. Myös Hyvinkäällä kuntalaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa edistetään kestävän kehityksen hengessä energia- ja materiaalitehokkuutta tehostaen.

Hyvinkää aloitti omatoimisesti tiekartan laadinnan yhdessä Motivan ja Syken kanssa syksyllä 2017. Tavoitteena muiden Fisu-kuntien tavoin entistä parempi energiatehokkuus, ilmastonsuojelu ja materiaalitehokkuus sekä kulutuksen jalanjäljen pienentäminen ja hyvinvoinnin edistäminen.

”Laadittavana olevaan Hyvinkään kestävän kehityksen tiekarttaan haluttiin yhdeksi kaistaksi ”ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuus”. Toivotaan, että sieltä syntyisi uutta ihmisten toimintatapojen ohjaamiseen kestävämpään suuntaan. Tähän tavoitteeseen liittyen aloittaa ensi vuonna Hyvinkään ympäristöfoorumi”, projektipäällikkö Markku Nieminen kertoo.

Fisu-verkosto pähkinänkuoressa

Fisuun kuuluu tällä hetkellä yksitoista kuntaa. Vastavalittujen kuntien lisäksi jäseniä ovat Forssa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Fisu-verkostoa tukee asiantuntija-apua antava palvelukeskus, jonka toiminnasta vastaavat Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Resurssiviisauteen kohdistetut resurssit maksavat itsensä takaisin monin verroin luoden kestävää hyvinvointia, työpaikkoja sekä vahvistaen kunta- ja aluetaloutta. Samalla ympäristötavoitteet toteutuvat muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tähän päästään kunnan, yritysten ja muiden toimijoiden määrätietoisella yhteistyöllä, jota yhteiset kuntakohtaiset visiot ja tiekartat ohjaavat.  

Fisu-verkoston toimintaa ohjaa neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Sitra, Kuntaliitto, Tekes, Motiva, SYKE ja verkostokuntien edustajat.

Lisätietoja:

ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Joensuun kaupunki, puh. 050 376 8584, jari.leinonen@joensuu.fi

ympäristöjohtaja Elina Mäenpää, Riihimäen kaupunki, puh. 040 330 4160, elina.maenpaa@riihimaki.fi

projektipäällikkö Markku Nieminen, Hyvinkään kaupunki, puh. 040 155 4244, markku.nieminen@hyvinkaa.fi

asiantuntija Okariina Rauta, Motiva, puh. 041 524 7621, okariina.rauta@motiva.fi

vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen, puh. 0295 251 509, olli-pekka.pietilainen@ymparisto.fi

www.fisunetwork.fi

Valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun toisessa semifinaalissa Lahdessa esittäytyi lähes 30 uutta nuorten perustamaa yritystä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Neljä yritystä valittiin alueen edustajiksi Helsinkiin valtakunnalliseen finaaliin.

Nuori Yrittäjyys ry:n kehittämässä (NY) Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa 15-19–vuotiaat nuoret pyörittävät tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia NY-yrityksiään, peruskoulun 9. luokalla tai toisella asteella (lukio ja ammattiopistot).

Kanta- ja Päijät-Hämeen semifinaalissa NY-yritykset esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan ja palveluitaan Kauppakeskuksen Triossa keskiviikkona iltapäivällä.

• Paras NY-yritys

Bella Design NY – Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Handikseen eli taskupussiin mahtuvat pienimmät tavarat taskuistasi.

• Paras tuote 

Pet Relief NY – Padasjoen yhtenäiskoulu, Padasjoki

Eläinten hoitopalvelu sekä eläimille suunniteltujen virikkeiden ja herkkujen valmistaminen ja myynti.

• Paras palvelu

PT Karoliina NY – Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Yritys tarjoaa personal trainer- palveluita.

• Paras messupiste

Sweet Jars NY – Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Myymme herkuilla ja kuivilla leivonta aines osilla täytettyjä lasipurkkeja.

Kevään Uskalla Yrittää -finaaliin edenneet NY-yritykset valitsi Lahdessa liike-elämän ammattilaisista koostuva tuomaristo:  

Mukana oli kolmisenkymmentä yritystä ja n. 80 nuorta näistä oppilaitoksista:

Padasjoen lukio

Ammattiopisto Tavastia

Hämeenlinnan Lyseon lukio

Riihimäen lukio

Padasjoen yhtenäiskoulu

Koulutuskeskus Salpaus

Tutustu tarkemmin tapahtuman NY-yrityksiin: 

http://uskallayrittaa.fi/semifinaalit/kanta-paijat-hame/

Semifinaalien parhaat finaalin, josta voittaja EM-kisoihin

Suomen parhaat nuorten NY-yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin 18.-19.4.2018. Tuolloin kisaamassa on yli 70 NY Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa perustettua yritystä ja niiden lisäksi korkea-asteen NY Start Up -ohjelman 20 parasta yritystä.

Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Toisen asteen voittajat edustavat Suomea Euroopan mestaruuskilpailuissa kesällä 2018 Serbiassa.

Ympäri Suomea järjestetään talven ja kevään aikana yhteensä 15 semifinaalia, yhteistyössä kansallisen YES-verkoston kanssa.

Lisätietoja

Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumapäällikkö
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli@nuoriyrittajyys.fi

Tulevaisuuden uusi todennäköinen ammatti on toimia 100:n robotin esimiehenä, mutta pysyykö johtaminen perässä?  Juuri valmistuneessa väitöskirjassa digitaalisesta murroksesta Riitta Bekkhus (FM) tarkastelee liiketoiminnan digitaalista murrosta sekä sitä, kuinka tämä ilmiö luo uudenlaisia hybridiyrityksiä uusine työntekijärooleineen, työtehtävineen ja oppimisympäristöineen. 

Väitöskirjan aihe on hyvin ajankohtainen, sillä digitaalisuus muokkaa parhaillaan ihmisten arkipäivää sekä työelämää. Digitaalinen murros luo mahdollisuuksia perinteisille yrityksille, mutta se luo myös samalla uusia haasteita.

Tutkimus on tuottanut käytännönläheisen prosessimallin kuvaamaan digitaalisen murroksen kolmea eri vaihetta: esi-, murros- ja jälkivaihetta. Prosessimalli neuvoo, miten yrityksen pitäisi kussakin murroksen vaiheessa toimia ja mitä ottaa huomioon. Mallin mukaan tärkeätä on synnyttää uudenlaisia innovatiivisia oppimisympäristöjä ja johtamiskäytäntöjä, jotka auttavat johtamaan murrosta siten, että organisaatio motivoituu käyttäytymään sekä tehokkaasti että innovatiivisesti.

Organisaatioiden työtehtävät ja roolit tulevat muuttumaan esim. robotiikan yleistyessä. ”Tulevaisuudessa yhtenä yleisenä ammattina saattaa olla mm. toimiminen sadan robotin esimiehenä”, kertoo juuri väittelevä Riitta Bekkhus. Kun robotit tulevaisuudessa tekevät rutiinimaiset työtehtävät, kuten laaduntarkastustehtävät, niin ihmisille jää työtehtävät, jotka vaativat innovointia, moraalista ymmärrystä sekä empatiakykyä. Uudet digitaaliset työntekijät, eli ohjelmistorobotit uusine tehokkaine rutiineineen pakottavatkin yritykset uudelleen räätälöimään perinteisiä työntekijäroolejaan ja työtehtäviään.

Mutta pysyykö johtaminen muutoksen perässä. Myös johtamisen käytäntöjen on muututtava. Mittarikeskeinen ihmisten johtaminen on perua teolliselta vallankumousajalta ja niiden käyttö tulevaisuudessa ihmisten johtamisessa onkin lähes järjetöntä, kun robotit hoitavat tehokkuusvaatimukset ja laadunvalvonnan.  ”Tulevaisuudessa tarvitaankin uudenlaista johtajuutta, joka raivaa innovoinnin esteet, sallii kyseenalaistamisen ja antaa vapauden uudistaa olemassa olevia tavoitteita, rutiineja, palveluja ja tuotteita”, muistuttaa Bekkhus.

Tarvitaan myös uudenlaisia oppimisympäristöjä. ”Työntekijöille täytyy luoda työympäristöjä, joissa on lupa kyseenalaistaa, testata uusia ideoita, epäonnistua, informoida vapaasti sekä jakaa vastuuta niille, jotka eniten asiasta tietävät”, ohjaa Bekkhus. ”Työntekijöiden motivointi ja palkitseminen täytyykin sitoa kykyyn uudistaa. Tämän hetkiset ylhäältä alas johdettavat organisaatiot, joita mitataan tehokkuus ja laatumittareilla eivät siis edesauta onnistunutta digitaalista murrosta, joka vaatii organisaation kykyä kyseenalaistaa, innovoida ja eksperimentoida.”

Tutkimus pureutuu myös organisaatiomittareiden sopivuuteen murroksen johtamisessa. ”Tällä hetkellä käytössä olevat IT palveluiden tehokkuus- ja laatumittarit ovat sopimattomia murroksen johtamiseen”, kertoo Bekkhus. Esimerkiksi alalla yleisesti käytössä oleva IT mittaristo ei sovellu digitaalisen murroksen johtamiseen, sillä vain 3,6% mittareista mittaa toiminnan innovointikykyä. Johto, joka siis liiaksi keskittyy näiden mittareiden tuijottamiseen, varmistaa vain nykyisen liiketoimintamallinsa toimivuuden. Näin organisaatiolta jää helposti huomaamatta murroksen tuomat mahdollisuudet.

On tärkeätä myös pystyä toimimaan kahden liiketoimintamallin keskellä muistuttaa Bekkhus. Nykyinen liiketoimintamalli on pidettävä tuottavana, jotta sen tuotot mahdollistaisivat uuden digitaalisen liiketoimintamallin kehittämisen.

Riitta Bekkhus (49v) on Filosofian maisteri (FM) Helsingin Yliopistolta Tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Väitöskirjan päätavoitteena on lisätä tietotaitoa miten digitaalista murrosta pitäisi hallita. Tulevaisuudessa Bekkhus toimii myös liikkeenjohdonkonsulttina Kissconsulting oy:ssä auttaen yrityksiä löytämään uusia johtamisen tapoja menestyäkseen muuttuvassa maailmassa. Bekkhus on toiminut aiemmin mm. projektijohtajana, laatujohtajana sekä liiketoiminta-arkkitehtina isoissa pohjoismaisissa yrityksissä, kuten Tiedolla ja Nokialla Suomessa sekä Telenorilla Norjassa.

Lisätietoja:

Väittelijä Riitta Bekkhus, p. +358-400-131798, riitta.bekkhus@kissconsulting.fi

Kissconsulting@kissconsulting.fi

Väitöstilaisuus 15.12 klo.12.00 Chydeniassa, Runeberginkatu 22-24, 1.krs:n salissa PWC. 

Vuonna 2018 luvassa ohjelmaa erityisesti lapsille 

Lappeenrannan ja Viipurin naapurikaupunkisopimus täytti kuluneena vuonna (2017) 30 vuotta. Sopimus solmittiin vuonna 1987 ja uusittiin viimeksi vuonna 2012.

Sopimusta päivitetään niin, että kaupungit sopivat vuosittain seuraavan vuoden tavoitteista ja suunnitelmista yhteistyöpöytäkirjalla.

Vuoden 2018 yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittivat Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja Viipurin piirihallinnon johtaja Gennady Orlov Lappeenrannassa 13.12.2017. 

Joulukuussa 1987 Lappeenrannan ja Viipurin kaupunkien välillä allekirjoitettu naapurikaupunkisopimus oli ensimmäinen kahden kaupungin välinen sopimus Suomen ja Neuvostoliiton historiassa.

Sopimuksen tavoitteena on edistää muun muassa naapurikaupunkien välisiä kulttuuri- ja nuorisosuhteita sekä myös luoda edellytyksiä alueiden taloudellisten suhteiden kehittymiselle. 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva korosti yhteistyöpöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa asukkaiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä. 

− Juhlavuosi edisti onnistuneesti yhteistyön jalkautumista asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen väliseksi luontaiseksi kanssakäymiseksi. Organisoidun yhteistoiminnan lisäksi on oleellista, että saatavilla on ajantasaista tietoa molempien kaupunkien näyttelyistä ja tapahtumista. Matkailuneuvontamme tekevätkin aktiivista yhteistyötä, ja viipurilaisille tiedotetaan kahden viikon välein Lappeenrannan ajankohtaisista tapahtumista, Jarva kertoi. 

Hän lisäsi, että elinkeinoelämässä tavoitteena on yrittäjien henkilökohtaisten kontaktien edistäminen, jotta tieto liiketoiminnan mahdollisuuksista välittyisi sujuvasti rajan ylitse. Lisäksi seurat ja yhdistykset ovat aktiivisesti mukana yhteistyössä. 

Jarva toi myös esille Kanavatien ongelmallisen tilanteen ja sanoi, että Venäjän päätös kieltää talvikauden linja-autoliikenne Kanavatiellä hankaloittaa matkailua puolin ja toisin.

− Meidän onkin entistä ponnekkaammin vaikutettava siihen, että uusi, tehokkaampi tieyhteys toteutettaisiin mahdollisimman pian.
 

Pyöräilytapahtuma kokosi ennätysmäärän pyöräilijöitä 

Myös Lappeenranta-Viipuri -ystävyyspyöräily täytti kuluneena vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden pyöräily 12. toukokuuta kokosi ennätysmäärän osallistujia. Lappeenrantalaisia ja viipurilaisia pyöräilijöitä oli kaikkiaan 185. 

Toukokuussa Lappeenrannan Rantapuistoon istutettiin 30-vuotisen yhteistyön kunniaksi ja muistoksi ystävyyden koivuja. Viipurissa järjestettiin vastaava tilaisuus lokakuussa. 

Syyskaudella järjestettiin myös alakouluikäisten lasten piirustuskilpailu kansainvälisyydestä. Kilpailuun osallistui noin 150 lasta Lappeenrannasta että Viipurista. Marraskuussa piirustukset olivat esillä Lappeenrannan Me-talolla ja nyt joulukuussa näyttely on avoinna Alvar Aallon kirjastossa Viipurissa. 

Lappeenrannan kaupungin viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että tulevana vuonna (2018) halutaan edistää erityisesti lasten välistä kanssakäymistä ja yhteistyötä. 

− Uskon, että taideoppilaitokset molemmin puolin rajaa löytävät yhteistä tekemistä. Jo tammikuun alussa Lappeenrannan pääkirjastossa avataan Viipurin taidekoulun oppilaiden näyttely Viipuri lasten silmin. 

Kujansivun mukaan yhteistyötä vahvistetaan myös perinteitä luomalla. Yksi jo perinteeksi muodostunut tapahtuma on vuosittainen Joulupukin ja Pakkasukon tapaaminen. Tänä vuonna heidät voi tavata Lappeenrannan Marianaukion Joulutorilla 19. joulukuuta. Luvassa on jouluista ohjelmaa ja karkkeja lapsille. 

− Vuodesta 2018 on tulossa urheiluvuosi.  Pietarissa pelattavilla jalkapallon MM-kisoilla on vaikutusta rajaliikenteeseen. Turisteja ennustetaan saapuvaksi myös Lappeenrantaan, ja matkustajavirta Lappeenrannan ja Pietarin välillä kasvaa. Kisojen aikana on tarkoitus osallistua Lappeenrannassa järjestettävään Respect the Games -amatööriturnaukseen. Tänne kutsutaan joukkueita useista ystävyyskaupungeista, Kujansivu kertoo. 

Venäjän kielen opiskelemisen merkitystä korostetaan ja koululaisten vierailut ystävyyskoulujen välillä ovat osa jokavuotista ohjelmaa. Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -rahoitusohjelman odotetaan käynnistyvän alkuvuodesta ja haetuissa hankkeissa edistettäisiin matkailuyhteistyötä sekä ympäristönsuojelua. 

Liitteenä: Lappeenrannan ja Viipurin naapurikaupunkisopimuksen yhteistyöpöytäkirja 2018 

KUVATEKSTI:
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva (vasemmalla) ja Viipurin piirihallinnon johtaja Gennady Orlov allekirjoittivat Lappeenrannan ja Viipurin naapurikaupunkisopimuksen vuotta 2018 koskevan yhteistyöpöytäkirjan Lappeenrannassa 13.12.2017. (Kuva Kati Korhonen)

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunki 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi 

Viestintäjohtaja Alina Kujansivu
puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi

Syöpäpotilaiden määrä lisääntyy Suomessa ja se muodostaa yhden keskeisen kansanterveydellisen haasteen. Tarve uusille syövän hoidon huippuosaajille lisääntyy suhteessa hoidon tarpeen lisääntymiseen ja syöpäkeskusten vetovoimaisuus työnantajana tulee korostumaan yhä enemmän. Toisaalta jo työelämässä olevien syövän hoidon asiantuntijoiden työhyvinvointi on oleellinen osa ammattitaitoisen henkilökunnan sitoutumista pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn läpi koko pitkän työuran. Työssään viihtyvä ja hyvinvoiva työntekijä ja yhteisö tuottavat tuloksena parempia palveluja ja hyvää hoitoa.

Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Turun yliopiston, Läntisen syöpäkeskuksen ja Työterveyslaitoksen kanssa käynnistivät syyskuussa Tulevaisuuden vetovoimainen syöpäkeskus (VETÄVÄ) – hankkeen, jossa kehitetään Läntiseen syöpäkeskukseen kuuluvia yksikköjä vetovoimaisena työympäristönä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään moniammatillista yhteistyötä sekä työntekijöiden ammatillista voimaantumista syövän hoitoa toteuttavissa yksiköissä. Onnistuessaan moniammatillinen yhteistyö vahvistaa sekä työntekijän että yhteisön asiantuntijuutta ja edistää koko työyhteisön voimaantumista, joka taas välittyy hoidon toteuttamiseen ja tuloksiin. Kohderyhmään kuuluvat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset kuten lääkärit, sairaanhoitajat, röntgenhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutit ja kuntoutusohjaajat sekä heidän esimiehensä.

Hanke käynnistyi syksyllä ja jatkuu kolme vuotta. Hankkeessa ovat mukana Läntisen syöpäkeskuksen syöpäpotilaita hoitavat yksiköt TYKS:ssä sekä Satakunnan ja Vaasan keskussairaalassa. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto 169 000 eurolla.

Hankkeen toteutus

Hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä tullaan järjestämään työntekijöiden ja esimiesten haastatteluja, tekemään kyselyjä ja toteuttamaan kehittämispajoja. Kehittämispajojen toteutuksesta ja niihin liittyvästä tutkimuksesta vastaa Työterveyslaitos. Ammatillista voimaantumista ja moniammatillista yhteistyötä arviovasta tutkimuksesta vastaavat Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto.

Lisätietoja:

Hankkeen johtaja, TtT, yliopettaja Virpi Sulosaari virpi.sulosaari@turkuamk.fi , 0449074569

Valtakunnallinen YES ry kutsuu projektipäällikkö Anneli Mannisen YES ry:n kunniajäseneksi kiitokseksi työstä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan projektipäällikköAnneli Manninen on tehnyt merkittävää työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi Keski-Uudellamaalla. 

– Manninen on panoksellaan ja persoonallaan tuonut positiivista näkyvyyttä YES-verkostolle vauhdittaen sen kasvua Suomen merkittävimmäksi yrittäjyyskasvatuksen toimijaksi, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Manninen on rakentanut yhteistyötä eri toimijoiden välille ja osallistanut Keski-Uusimaan kuntia mukaan yrittäjyyskasvatukseen. Kuntiin on esimerkiksi perustettu yrittäjyyskasvatustiimejä ja rakennettu yrittäjyyskasvatuksen polkua esiopetuksesta korkea-asteelle.

– Manninen ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen merkityksen alueen elinvoimaisuuden edistäjänä. Hän on aktiivisesti verkottanut koulutusta työelämään, ja pitää tärkeänä, että opettajat ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Manninen on ollut myös merkittävässä roolissa YES-toiminnan juurruttamisessa Keski-Uudenmaan alueelle. Hän on neuvotellut YES-toiminnalle resursseja ja näin mahdollistanut sen, että aluetoiminnan rahoitus on jatkunut hankkeiden ohessa, Lehtonen kiittää.

– Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua yrittäjyysilmapiirissä ja myönteisenä kulttuurina. On ollut hieno seurata YES-verkoston kehittymistä vuosien varrella, Anneli Manninen sanoo.

 Anneli Manninen on YES ry:n kaikkien aikojen kolmas kunniajäsen.

Valokuva: Anneli Manninen palkittiin Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, Anneli Manninen, YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen ja YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, p. 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, p. 040 174 4432, tiina.rytkola@keuda.fi

Oppilaan käyttäytymisen ongelmat liittyvät moniin koulutyön pulmiin. Koululuokassa usein hankalaksi koetut ulospäinsuuntautuvat ongelmat näkyvät oppilaan vilkkaana, levottomana ja tarkkaamattomana käytöksenä sekä tottelemattomuutena, vaikeutena noudattaa sääntöjä tai aggressiivisuutena muita oppilaita kohtaan.

Nämä ovat usein yhteydessä perustaitojen – kuten lukemisen ja matematiikan – hitaampaan kehitykseen, vähäisempään oppimismotivaatioon, tehottomampiin tapoihin toimia oppimistilanteissa, sekä opettaja-oppilassuhteen ongelmiin. Vaikka opettajat ovat varmasti jo havainneet tämän koulun arjessa, niin nyt myös uusin tutkimustieto vahvistaa kouluelämän havaintoja.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet, että ulospäinsuuntautuvia ongelmia omaavilla lapsilla on vaikeuksia työskennellä koulun oppimistilanteissa.

– Oppilas saattaa luovuttaa helposti ja hänellä voi olla vaikeuksia ponnistella kohdatessaan haastavia tehtäviä, Jyväskylän yliopiston Oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskuksessa työskentelevä yliopistotutkija Riitta-Leena Metsäpelto havainnollistaa. – Jos lapsi toistuvasti puuhailee oppimistilanteissa niitä näitä, se heijastuu vähitellen kielteisesti oppimistuloksiin.

Metsäpelto on tutkinut Alkuportaat-aineiston avulla käyttäytymisen ongelmia alakoulussa neljän ensimmäisen luokan aikana ja myös siirryttäessä yläkouluun. Suomen Akatemian rahoittama Alkuportaat-seurantatutkimus on laaja monivuotinen hanke, jossa on seurattu noin 2000 lasta esiopetusiästä toiselle koulutusasteelle saakka. Tänä aikana oppimiseen, motivaation kehittymiseen ja oppilaiden hyvinvointiin liittyvää tietoa on kerätty sekä lapsilta, vanhemmilta että opettajilta.

– On todennäköinen riski, että käyttäytymisen ongelmat, tehtävää välttelevä käyttäytyminen ja heikko koulusuoriutuminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän, joka johtaa oppilaalla ongelmien kasaantumiseen. Seurauksena voi olla, että oppilas ei enää koe koulutyötä merkitykselliseksi tai tärkeäksi oman tulevaisuutensa kannalta, Metsäpelto kertoo. 

Lukeminen on tärkeä koulun alussa opittava taito, jonka osaaminen vaikuttaa menestymiseen myös muissa kouluaineissa. Ulospäin suuntautuvan käyttäytymisen ongelmat ovat jo ensimmäisellä luokalla yhteydessä vähäiseen kiinnostukseen lukemisen tehtäviä kohtaan.

Alkuportaat-tutkimuksessa havaittiin myös, että ulospäinsuuntautuvat ongelmat saattoivat heijastua kielteisesti opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Neljännellä luokalla havaitut oppilaan käyttäytymisen pulmat ennakoivat ristiriitoja opettaja-oppilassuhteessa vielä kuudennella luokalla.

– Jos oppilaan käyttäytyminen ja toiminta on ennakoimatonta ja oppilas suuttuu herkästi, suhde häneen vaatii opettajalta paljon voimavaroja, opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä tutkijatohtori Eija Pakarinen toteaa.

Ulospäinsuuntautuvat käyttäytymisen ongelmat lieventyvät usein ajan myötä. Yksi selitys on, että ne saattavat liittyä toiminnan ohjauksesta vastaavien aivoalueiden hitaampaan kypsymiseen, jolloin pulmat vähenevät luonnostaan ajan kuluessa ja lapsen kasvaessa. Selkeät säännöt luokassa ja opettajan johdonmukainen puuttuminen ei-toivottuun käyttäytymiseen tukevat niin ikään kaikkien oppilaiden käyttäytymisen säätelyä.

Metsäpelto uskoo, että uusi kokonaisvaltaiseen ilmiölähtöiseen oppimiseen perustuva opetussuunnitelma saattaa myös tarjota uusia mahdollisuuksia opetuksen yksilöllistämiseen ja työtapojen joustavaan valintaan ja näin ollen tukea kaikkien oppilaiden oppimismotivaatiota ja kiinnittymistä koulun oppimistilanteisiin.

Aiheesta lisää tuoreista artikkeleista:

Metsäpelto, R-L., Silinskas, G., Kiuru, N., Poikkeus, A-M., Pakarinen, E., Vasalampi, K., Lerkkanen, M-K., & Nurmi, J.-E. (2017). Externalizing behavior problems and interest in reading as predictors of later reading skills and educational aspirations. Contemporary Educational Psychology, 49, 324–336. doi: 10.1016/j.cedpsych.2017.03.009

Pakarinen, E., Silinskas, G., Hamre, B., Metsäpelto, R-L., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M-, & Nurmi, J-E. (2017). Cross-lagged associations between problem behaviors and teacher-student relationships in early adolescence. Journal of Early Adolescence. Advance online publication. doi: 10.1177/0272431617714328

Lisätietoja:

Riitta-Leena Metsäpelto, puh. +358408053349, riitta-leena.metsapelto@jyu.fi

Eija Pakarinen, puh. +358408053520, eija.k.pakarinen@jyu.fi

Liite: Oppilaan käyttäytymisen ongelmat liittyvät lukemisen pulmiin. Kuvaaja Martti Minkkinen.

Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumen paneutuu vuoden viimeisessä numerossa verkostoissa tehtävään yhteistyöhön, sen edellytyksiin, haasteisiin ja voimaan.

Kolumnistina vierailee tällä kertaa Kemin Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Hän kirjoittaa:

” Teknologiakeskusta tai kampusaluetta voi kutsua organisaatioiden kokonaisuudeksi, joka on verkostojen solmukohta. Myös kehitysyhtiöitä sinällään kuvataan usein verkostojen solmukohdaksi. Verkostot ja solmut eivät ole toiminnan tarkoitus, mutta ne kuvastavat hyvin kehittämisen toimintamallia.” Ja jatkaa:

” Verkostojen maailma, sieltä nostettavissa olevat toimintamallit ovat niin kiehtovia, että ne voivat viedä mennessään. Tällöin riskinä on, että verkostoitumista toteutetaan verkostojen itsensä vuoksi. Sisällöt ja haluttu vaikuttavuus saattavat unohtua. Verkostot, verkostotoimintamallit ovatkin huono isäntä, mutta mahtavan kustannustehokas renki."

Numeron päätoimittaja on Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan TKI-päällikkö, TkT Seppo Saari. Hänen mukaansa verkostot eivät synny virallisilla osapuolten allekirjoittamilla sopimuksilla, vaikka niitäkin tarvitaan. Oleellista on luottamus: luottamus ihmisiin, luottamus osaamiseen ja luottamus toisen osapuolen prosesseihin.

Lehden teema-artikkelissa ja puheenvuorossa verkostoteemaa käsitellään sekä teoreettisesta kehyksestä että käytännön katsauksina. Ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyöstä esitellään keissejä muiden muassa oppimisprojekteista ja ohjauspalveluista, alumnitoiminnasta, kaivostoiminnasta, testaus- ja tutkimuspalveluiden kehittämisestä, maahanmuuttajien kotouttamisesta, metsäalan yhteistyöstä, kestävästä rakentamisesta ja luovan alan mikroyritysten ja prosessiteollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisesta.

Muissa ajankohtaisissa asiantuntija-artikkeleissa käsitellään muun muassa sosiaalialan näyttöön perustuvia työkäytäntöjä Ruotsissa, hiilidioksidin talteenoton menetelmiä, pelisuunnittelua ja pelillistämistä ja biotalouden sivuvirtoja.

Lumen

Lumen on Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, jonka jakaa pohjoista tietoa ja levittää arktista osaamista. Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2018 ja sen pääteemana on Oppinen ja opiskelu TK- ja työelämärajapinnassa. Numeron päätoimittaja on yliopettaja, FT Merja Koikkalainen.

Aiemmin ilmestyneet numerot
Numero 1/2015. Teemana Arktisuudesta elinvoimaa. Päätoimittaja rehtori Martti Lampela. Ilmestynyt 9.12.2015
Numero 1/2016. Teemana Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 28.4.2016
Numero 2/2016. Teemana Turvallisuusosaaminen. Päätoimittajana Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 29.9.2016
Numero 3/2016. Teemana Etäisyyksien hallinta. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 8.12.2016
Numero 1/2017. Teemana Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Päätoimittaja Marita Wahlroos. Ilmestynyt 27.4.2017
Numero 2/2017. Teemana Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen. Englanninkielinen. Päätoimittaja Esa Jauhola. Ilmestynyt 28.9.2017.

Lisätietoja

Lehden toimitussihteeri, viestintäkoordinaattori Heli Lohi (heli.lohi(ät)lapinamk.fi), puh 040 524 9836.

Sote- ja maakuntauudistukseen esitetty valinnanvapausmalli sisältää KT Kuntatyönantajien valtuuskunnan mukaan edelleen runsaasti puutteita ja epäselvyyksiä.

Lakiesityksestä antamassaan lausunnossa valtuuskunta arvioi, että markkinamekanismien kautta toteutettava valinnanvapauden malli on vaikeaselkoinen ja osittain ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Malli pirstoo palvelutuotannon maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja voi jopa lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja.

KT:n valtuuskunnan mukaan merkittävimmät epäkohdat liittyvät ehdotettuun asiakaspalveluseteliin ja sen käyttöön. Asiakaspalvelusetelien laaja käyttö veisi maakuntien liikelaitoksilta mahdollisuuksia taata riittävät ja laadukkaat erikoisalojen palvelut. Erityisesti kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on vaarassa.

”Useissa maakunnissa keskussairaaloiden mahdollisuudet tuottaa palveluja ja hoitaa lakisääteiset tehtävät vaarantuvat hyvin nopeasti asiakassetelin laajan käytön vuoksi. Palvelukokonaisuuksien toimivuus ja potilasturvallisuus voivat vaarantua hoitoketjun pilkkoutuessa lukuisille eri toimijoille”, sanoo valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen.

Julkiselta sektorilta voi kadota jopa 60 000 työpaikkaa

Uudistuksen seurauksena henkilöstöä siirtyy terveysalan yrityksiin. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa asiakasseteli johtanee osaavan henkilöstön siirtymiseen yksityiselle sektorille.

KT:n laskelmien mukaan jopa 60 000 palkansaajan työtehtävät saattavat kadota julkiselta sektorilta. Henkilöstön laaja siirtyminen voi aiheuttaa vakavaa työvoimapulaa myös kriittisissä avaintehtävissä ja erityisosaamisen vajeita ja uhata maakunnan kykyä suoriutua tehtävistään.

Yksityisen ja julkisen toimijan tulisi olla kilpailullisesti samassa asemassa kustannuksia aiheuttavien velvoitteiden osalta. Valtuuskunta muistuttaa, että kilpailu työvoimasta voi työnantajien näkökulmasta myös kasvattaa työrauha- ja kustannusriskejä.

Asiakassetelin käyttö määrittelee työntekijöiden työehdot

Asiakassetelimallin toteutumisella on suuri merkitys myös työehtosopimusjärjestelmän kehittymiseen. Kymmenien tuhansien henkilöiden siirtyminen nykyisen kunnallisen ja tulevan maakunnallisen sopimusjärjestelmän ulkopuolelle tarkoittaa sitä, että heidän työehtonsa määräytyvät vastaisuudessa yksityisen sektorin työehtosopimusten mukaan.

”On täysin poikkeuksellista, että lainsäädännöllä muutetaan työmarkkinasektoreiden välisiä suhteita näin laajalti”, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Verovaroin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden työnantajuudesta ovat vastanneet lähinnä julkiset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot eli kunnat, kuntayhtymät.

Julkisten työnantajaorganisaatioiden toiminta on tuloksellista, sillä terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kansainvälisessä vertailussa pysyneet Suomessa hallinnassa. Ne ovat esimerkiksi muita Pohjoismaita alhaisemmat.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Ritva Viljanen, puh. 050 563 5710

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710

Lue lisää valinnanvapauden henkilöstövaikutuksista Kuntatyönantaja-lehden artikkelista >

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK käynnistivät yhdessä #YlpeästiAMK-kampanjan ammattikorkeakoulutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. Kampanjalla halutaan lisätä tunnettuutta ja vahvistaa AMK-koulutuksen arvostusta. 

Kampanja on käynnistynyt tänään torstaina 14.12. ja siihen ovat lähteneet mukaan mm. Helsingin apulaispormestari, yhteisöpedagogi Nasima Razmyar ja kansanedustaja, medianomi Olli-Poika Parviainen.

Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet työllistyvät keskeisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Esimerkiksi 80 % sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutetuista on valmistunut ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakoulut toimivat vuorovaikutuksessa työelämän kanssa ja niillä on vahva suhde yrittäjyyteen.

“AMK-koulutus on modernina ja tulevaisuuteen katsovana korkeakoulutuksena ollut valtavirtaa Suomessa jo 25 vuoden ajan. Sen tunnettuudessa on kuitenkin edelleen puutteita, vaikka merkittävä osa suomalaisista hakeutuu vuosittain suorittamaan korkeakouluopintojaan nimenomaan ammattikorkeakouluun”, Arenen toiminnanjohtaja Riitta Rissanen kertoo tunnettuus-kampanjan taustoista.

Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa, joka haluaa tuoda esille omia positiivisia kokemuksiaan ammattikorkeakoulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta. Osallistuja voi kirjoittaa paperille aihetunnisteen #YlpeästiAMK, ottaa kuvan itsestään paperin kanssa ja lisätä kuvan eri sosiaalisen median kanaviin kuten Facebookiin, Twitteriin tai Instagramiin. Kuvatekstissä voi jakaa omia kokemuksia ammattikorkeakoulutuksesta ja sen vahvuuksista.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain yli 25 000 henkilöä ja koulutuksessa opiskelee 140 000 ihmistä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita puolestaan on vuosittain jo yli 2 500.

Lisätietoja:

Arene ry
Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja
0400 293 545
riitta.rissanen@arene.fi 

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Anniina Sippola
Koulutuspoliittinen asiantuntija
050 389 1014
anniina.sippola@samok.fi

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen, jossa esitellään Karelia-ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden tuloksia.

Aika: maanantaina 18.12.2017 klo 14.00

Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulun kirjasto Pisara, yläkerta (Tikkarinne 9, 80200 Joensuu)

Karelia-ammattikorkeakoulussa on tehty selvitys Karelia-ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta ja alueellisesta vaikuttavuudesta. Aluevaikuttavuutta on selvitetty ammattikorkeakoulun budjettivarainkäytön välittömien sekä välillisten tulo- ja työllisyysvaikutusten kautta. Lisäksi on selvitetty opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan aluevaikuttavuutta muiden valittujen indikaattoreiden avulla.

Karelia-amk on vahva kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen aluevaikuttaja. Toimialueellaan Karelia-amk:n välittömät ja välilliset budjettivarainkäytön vaikutukset ovat vuositasolla vähintään 33 miljoonaa euroa ja 525 henkilötyövuotta. Lisäksi Karelia-amk tuottaa alueellaan korkeinta ammatillista opetusta ja tutkimusta vastaten näin alueen yritysten ja organisaatioiden työvoima- ja kehittämistarpeisiin. Työelämäkumppanit ovat olleet mitatusti tyytyväisiä TKI-yhteistyöhön Karelia-amk:n kanssa. Opiskelijoiden opintoihin sisältyvä kehittämistyöpanos on suuruusluokaltaan merkittävä. Karelia-amk:sta valmistuneiden, työelämään siirtyneiden palkka- ja yrittäjätulot maakunnassa ja muualla Suomessa ovat huomattavat.

Karelia-ammattikorkeakoulusta tiedotustilaisuudessa ovat mukana rehtori Petri Raivo, yliopettaja Kim Wrange sekä lehtori Teppo Tarnanen.

Painettu julkaisu on saatavissa tiedotustilaisuudessa.