HETI JULKAISTAVISSA

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen: Ylioppilastutkinto voitava suorittaa myös englanniksi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöt selvittämään englanninkielisen ylioppilastutkinnon toteuttamista. Englannin tuominen tutkinnon suorituskieleksi toteutetaan osana käynnissä olevaa lukiouudistusta. Toimenpide tukee hallituksen tavoitetta koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä.

Selvityshenkilöinä toimivat rehtori Harri Rinta-aho Etelä-Tapiolan lukiosta ja dosentti Kati Mikkola Helsingin yliopistosta. Selvityshenkilöiden tehtävänä on selvittää, miten englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestäminen toteutetaan. Selvitys tulee luovuttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle helmikuun lopussa.

- Suomi kansainvälistyy ja englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä lisääntyy. Siksi tarvitsemme myös mahdollisuuden ylioppilastutkinnon suorittamiseen englanniksi. Englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen tukee nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia ja edistää kansainvälisten osaajien hakeutumista Suomeen. Uudistus vie eteenpäin hallituksen laajempaa tavoitetta lisätä koulutuksen kansainvälisyyttä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitusohjelmassa asetetun koulutuksen kansainvälistymistavoitteen lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessä laatia valtioneuvoston yhteisen Talent Boost -toimenpideohjelman. Ohjelman avulla kanavoidaan kansainväliset osaajat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi samalla kun houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän osaamistaan ja verkostojaan investointien houkuttelussa.

Osana Talent Boost -ohjelmaa vahvistetaan englanninkielisen koulutuksen tarjontaa Suomessa. Ministeri kutsuu alkuvuodesta suurten kaupunkien edustajat yhteen keskustelemaan englanninkielisen koulutuksen tarpeesta ja tarjonnan lisäämisestä eri koulutusasteilla.

- Tarvitsemme lisää kansainvälisiä kouluja ja päiväkoteja. Koulutusmaineemme pitää kääntää vahvuudeksi osaajien houkuttelussa. Perheenjäsenten koulutusmahdollisuudet voivat olla yksi ratkaiseva tekijä rekrytointihetkellä, Grahn-Laasonen toteaa.

Lisätietoja:

- projektipäällikkö Tiina Silander,p. 0295 330 188
- erityisavustaja Daniel Sazonov, p. 0295 330 276

Tuusulan kunnan avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan vuodelle 2018 ovat haussa tammikuun puoliväliin saakka. Avustuksia voivat hakea yksityiset taiteilijat ja taiteen harrastajat sekä kulttuuriyhdistykset ja työryhmät. Avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan ovat haussa vain kerran vuodessa ja vuoden 2018 ainoan hakukierroksen hakuaika päättyy maanantaina 15.1.klo 16.

Kulttuuri- ja taidetoimintaan suunnatun tuen tavoitteena on yhteisöllisyyden ja paikallisen tapahtumatarjonnan lisääminen. Päämääränä on luoda toiminnallisia edellytyksiä kotiseutu- ja kulttuuritoiminnalle, taiteenharjoittamiselle ja -harrastamiselle sekä monipuolistaa paikallista kulttuuritarjontaa. Tuki on harkinnanvaraista ja kohdistuu pääsääntöisesti Tuusulan kunnan alueella toimiville kulttuuri- ja kotiseututoimintaa sekä taiteellista työtä harjoittaville ja harrastaville yhteisöille, ryhmille ja yksityisille henkilöille.

Kulttuurin ja taiteen ammattilaiset voivat hakea tuotantotukea esimerkiksi esityksen, näyttelyn tai tapahtuman hankintaan tai tuottamiseen. Tuotantotukea voi hakea myös julkaisu-, koulutus- tai ohjaustoimintaan. Tuotantotuen lisäksi ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaamiseksi on suunnattu työskentelyapuraha, jota voi hakea enintään 3 000 €. Sama henkilö ei voi saada työskentelyapurahaa kahtena peräkkäisenä vuotena ilman erityisiä perusteita.

Kulttuurin ja taiteen harrastajat sekä kulttuuriyhdistykset voivat hakea tuotantotukea esityksen, näyttelyn tai tapahtuman hankintaan tai tuotantoon sekä julkaisu- tai ohjaustoimintaan. Tuotantotukea voi myös hakea yksityiseen museotoimintaan ja kotiseututyöhön, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinteen vaaliminen ja siihen liittyvä tiedonvälitys.

Tarkempiin ohjeisiin hausta ja uusittuihin avustusperiaatteisiin voi tutustua osoitteessa www.tuusula.fi/kulttuuri ja vapaa-aika/kulttuuri/tuotantotuet ja avustukset. Hakemukseen tulee käyttää valmista lomaketta. 

Vuoden 2018 tuotantotukien hakuaika päättyy maanantaina 15.1. klo 16.00. Hakemukset on toimitettava osoitteella: Tuusulan kunta, kulttuuripalvelut PL 60, 04301 TUUSULA Käyntiosoite: Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2 Kuoreen merkintä: Avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan Tiedustelut: Tuusulan kulttuuripalvelut p. 040 314 3460, 040 314 3436

Tuusulan kunta kutsuu asukkaat mukaan laatimaan oman asuinalueensa turvallisuussuunnitelmaa. Kyläkohtaiset turvallisuusillat alkavat tammikuussa 2018. Turvallisuusilloissa tunnistetaan oman alueen turvallisuusriskejä ja käydään läpi, miten asukkaat voivat varautua poikkeuksellisiin oloihin. Lisäksi sovitaan keväälle alueellinen turvallisuuskävely, jossa käydään läpi turvallisuuteen vaikuttavat asiat asuinalueella. Turvallisuusillan ja turvallisuuskävelyn perusteella luodaan asukaslähtöinen turvallisuussuunnitelma asuinalueelle.

ma 22.1. klo 17.30-20

Riihikallion turvallisuusilta

Nuorisotalo Kertsi,

Pellavamäentie 13, 04320 Tuusula

la 27.1.2017 (aika tarkentuu)

Rusutjärven turvallisuusilta

(Paikka tarkentuu)

ma 29.1. klo 17.30-20

Purolan turvallisuusilta

Vanhakylän koulu, ruokala

Vanhankylän koulutie 109

04390 Jäniksenlinna (Tuusula)                          

to 1.2.2017 klo 17.30-20

Hyrylän turvallisuusilta

Kunnantalo, valtuustosali

Hyryläntie 16, 04300 Tuusula

ma 12.2.2017 klo 17.30-20

Kellokosken turvallisuusilta

Tuusulan lukio, Kellokosken toimipiste

Koulutie 7, 04500 Tuusula

to 15.2.2017 klo 17.30-20

Lahelan turvallisuusilta

Turvallisuusillassa käsitellään koko kehittämisverkoston alueen kylien turvallisuutta (Ruotsinkylä, Nahkela, Lahela, Myllykylä, Vaunukangas)

Vaunukankaan koulu

Vaunukankaantie 3, 04300 Tuusula

8.3. klo 17.30-20

Jokelan turvallisuusilta

Jokelan koulukeskus, kirjastoluokka

Jyväkuja 13, 05400 Jokela

Kaikkien kylien yhteinen kyläturvallisuussuunnitelmien laatimisen aloitustilaisuus pidettiin joulukuussa 2017. Nyt käynnistyvä turvallisuusiltojen sarja aloittaa kyläkohtaisten turvallisuussuunnitelmien työstämisen. Kyläkohtaiset turvallisuussuunnitelmat tehdään yhdessä asukkaiden, viranomaisten, yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kylien suunnitelmien perusteella päivitetään kunnan turvallisuussuunnitelmaa. Sisäministeriö, muut viranomaiset ja kylätoimijat ovat viime vuosina laatineet kyläturvallisuussuunnitelmia eri puolilla Suomea.

Tuusulan kunta toteuttaa kylien turvallisuussuunnitelmat yhdessä Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n, Tuusulan alueellisten kehittämisverkostojen, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Uudenmaan Pelastusliitto ry:n ja muiden oman lähiympäristönsä turvallisuudesta kiinnostuneiden tahojen kanssa.

Lisätiedot:

Turvallisuuspäällikkö Erkki Vähämäki, 040 314 3029,  erkki.vahamaki@tuusula.fi

Terhi Norrena on 200. Kokkolan yliopistokeskuksesta valmistunut sosiaalityön maisteri. Terhi Norrena asui vuonna 2009 perheineen Ruotsissa ja toimi paikallisessa koulussa oppilaiden tukihenkilönä. Terhi tuki oppilaiden koulunkäyntiä, koulun ja perheen välistä yhteistyötä ja työskenteli myös maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Työ vastasi pitkälti sitä, mitä koulukuraattorit tekevät Suomessa. Samaan aikaan hän kiinnostui sosiaalityön opiskelusta ja etsi tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista.  Tuttavan vinkistä Terhi löysi Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opinnot, ja alkoi selvittää, miten opinnoissa pääsisi alkuun.

Terhi päätti kokeilla, miten opiskelu sujuisi pitkästä välimatkasta huolimatta ja aloitti sosiaalityön opinnot Kokkolan yliopistokeskuksen avoimessa yliopistossa syksyllä 2009. Etäopiskelu ja kontaktiopetukseen osallistuminen Kokkolassa muutamana viikonloppuna onnistui yllättävän hyvin. Terhi eteni opinnoissaan niin, että vuonna 2013 perheen asuessa Turussa, hän haki ja pääsi sosiaalityön maisteriohjelmaan Kokkolan yliopistokeskukseen.

-Parasta opinnoissa on ollut välitön vuorovaikutus ja kohtaamiset opettajien ja ohjaushenkilökunnan kanssa. Aito halu auttaa ja tukea aikuisopiskelijaa on ollut vahvasti läsnä, sanoo Terhi, jolla on maisterin tutkinto myös kansantieteen alalta.

-Opiskelun, työn ja perheen yhdistäminen on ollut haastavaa. Työn ja perheen ohessa opiskelevalta vaaditaan suunnitelmallisuutta ja ajankäytön priorisointia. Opiskelu on ollut myös suuri voimavara, koska se on mahdollistanut erityisen hyvin teorian ja käytännön vuoropuhelun ja syvällisen oppimisen. Gradun valmistuminen viivästyi jonkin verran haastavan lastensuojelun parissa olevan päivätyön vuoksi. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tullut tunnetta, etteikö tutkinto valmistuisi, sanoo Terhi iloisena saavutuksestaan.

Sosiaalityön opintoja aloittavalle Terhin neuvo on, että kannattaa selvittää perusteellisesti erilaisia opiskeluvaihtoehtoja ja aikatauluttaa huolellisesti omaa ajankäyttöä. Etäopiskelu aikuisena vaatii vahvaa motivaatiota ja määrätietoista työtä.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuonna 2006 alkanut Jyväskylän yliopiston alainen sosiaalityön koulutusmalli on saavuttanut laajan valtakunnallisen suosion ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet koko ajan. Avoimen yliopiston opinnot voi aloittaa milloin vain ja maisterivaiheen opintoihin valitaan keväisessä yhteishaussa vuosittain 24 opiskelijaa. Yliopistokeskuksessa iloitaan aikuisopiskelijoiden vahvasta opiskelumotivaatiosta ja tuloksellisista opinnoista.

Lisätietoja: Aila-Leena Matthies, +358 40 742 2199, aila-leena.matthies@chydenius.fi

Mistä uusperheissä riidellään; oikeusapuun oma ”SOTE” ja seksuaalinen häirintä asianajoalalla

Asianajajapäivä 12.1.2018 on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa aamusta iltaan klo 8.30–16.30. Päivän seminaariohjelma on avoin medialle ja kerää vuosittain sankan osallistujajoukon. Tervetuloa!

Ilmoittaudu mukaan: https://www.webropolsurveys.com/S/E009E37BFFC634E4.par (mikäli olet jo ilmoittautunut, asia on osaltasi kunnossa ja pahoittelemme muistutusta)

Ilmoittaudu 10.1.2018 mennessä, sillä paikkoja on rajoitetusti. 
Tapatumapaikkana Hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1

Tapahtumasivusto: www.asianajajapaiva.fi

--------------------------

klo 8.30–9.30
#Lakikahvit-koulutus: Pakolaiskriisi katosi, mutta kriisiasenne jäi

Paikkana Hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorppa, State Room I (hotellin vastaanottoaulan vieressä)

Maksuton koulutus median edustajille tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin turvapaikka-asioiden nykyhaasteista. Asianajajapäivän tämä osuus on vain toimittajille.

• Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistaminen
  (kidutetut, vammaiset, seksuaaliset vähemmistöt)
• Oikeusapuun tehtyjen kiristysten aiheuttamat ongelmat
• Perheenyhdistämisten vaikeat haasteet

Kouluttajina yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja asianajaja Ville Punto. Tarjoamme tilaisuudessa aamiaisen.

--------------------------

klo 10.00–12.15 ja klo 13.30–16.30
Asianajajapäivän monipuoliset luennot

Paikkana Hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorppa, kokouskeskus

Tutustu Asianajajapäivän koko seminaariohjelmaan osoitteessa www.asianajajapaiva.fi. Ohjelma alkaa heti #Lakikahvit-koulutuksen jälkeen klo 10.00 Kalastajatorpan konferenssikeskuksessa.

Poimintoja tarjonnasta:

• Uusperheiden oikeudelliset ongelmat?
• Julkaisemme tulokset perheoikeusjuristeille tehdystä kyselystä: millaisista asioista perheissä riidellään?
• Mitä tekoäly jo tekee asianajotoimistoissa?
• Huippupuhujia: oikeusministeri Antti Häkkänen, tekoälytutkija Maria Ritola, Helsingin piispa Teemu Laajasalo, OP Ryhmän tuleva pääjohtaja Timo Ritakallio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila, Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila muiden muassa

--------------------------

klo 12.30–13.30
Toimittajalounas/tiedotustilaisuus

Paikkana Hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorppa, kokouskeskus, Ravintola Meritorpan kabinetti

Asianajaliitto on teettänyt selvityksen julkisen oikeusavun kustannuksista. Kerromme toimittajalounaalla tuloksista. Tarvitaanko myös oikeusavun järjestämisessä ”SOTE” eli ”OKE”? Miten palvelut tulisi tuottaa kustannustehokkaasti? Valtio korvaa vähävaraisen henkilön oikeusavun. Palvelua tarjoavat nykyisin sekä julkiset oikeusaputoimistot että yksityiset asianajajat. - Miten jatkossa?

Seksuaalinen häirintä on puhuttanut laajasti koko yhteiskuntaa. Asianajajapäivässä haluamme olla ilmiön torjunnan etunenässä. Kerromme tästä lisää toimittajalounaalla.

-------------------------- 

Tilarajoitteiden vuoksi iltatilaisuus on tarkoitettu vain kutsuvieraille. Asianajajapäivä on tänä vuonna jälleen ennätyksellisen suosittu ja se kokoaa yhteen yli 1 500 oikeuselämän vaikuttajaa.

Tapahtumasivusto: www.asianajajapaiva.fi

Tervetuloa Asianajajapäivään - ja sitä ennen vielä oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!

Lisätietoa:
Viestintä- ja kehitysjohtaja Janne Laukkanen, p. 040 588 1925
Viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursin, p. 050 387 8311

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa uusien muuntokoulutusohjelmien käynnistämiseen.  Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ja kasvavilla toimialoilla. Rahoitusta saa kymmenen korkeakoulujen muuntokoulutushanketta, joissa koulutetaan lähes 700 opiskelijaa. Hallitus kohdensi tarvittavan määrärahan vuoden 2017 3. lisätalousarviossa.

Muuntokoulutuksella vastataan erityisesti teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutos- ja osaamistarpeisiin. Niiden avulla tuetaan esimerkiksi ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla.

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon taikka joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa.

– Muuntokoulutukset ovat osa läpi työuran jatkuvaa oppimista, mille on kasvava tarve. Marraskuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa tätä tarvetta: korkeakouluissa on tarjottava entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Alkuvuodesta käynnistyy laajapohjainen valmistelutyö, jossa luodaan rakenteita ja rahoitusta elinikäisen oppimisen pysyville malleille korkeakouluissa, ministeri jatkaa.

Päätöksessä painotettiin positiivisen rakennemuutoksen ja kasvualueiden esityksiä. Kasvavien työvoimatarpeiden aloja ovat teknologia- ja ICT-alojen ohella esimerkiksi bio- ja metsätalous ja rakennusala. Rahoituskriteereissä painotettiin myös innovatiivisia ja joustavia toimintatapoja, korkeakoulujen verkostomaista yhteistyötä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää yhteistyötä työelämän kanssa.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset käynnistyvät vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Rahoitettavia koulutusohjelmia on arvioitu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Rahoitettavat koulutukset ovat:

1. Metropolia-ammattikorkeakoulu: Metropolian muuntokoulutukset positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tekniikan ja liiketalouden osa-alueilla, 100 opiskelijaa
2. Lapin ammattikorkeakoulun ym. yhteishanke: Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Insinööristä ICT-insinööriksi, 30 opiskelijaa
4. Oulun yliopiston ym. yhteishanke: Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö, muuntokoulutukset, 250 opiskelijaa
5. Oulun yliopiston ym. yhteistyöhanke: Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukevat koulutusohjelmat (POST-IT), muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
6. TTY-säätiö (Porin yliopistokeskus): Robotiikka- ja automaatioalan diplomi-insinöörien muuntokoulutus. 30 opiskelijaa.
7. Savonia-ammattikorkeakoulu: Valmistavan teollisuuden digiteknologian osaamiskokonaisuus, 25 opiskelijaa
8. Turun ammattikorkeakoulu: Älykkään rakentamisen koulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 45 opiskelijaa
9. Satakunnan ammattikorkeakoulu: Muuntokoulutus automaatio- ja koneinsinööreiksi, 60 opiskelijaa
10. Oulun ammattikorkeakoulu: Rakennusmestari-AMK muuntokoulutus 2018, 30 opiskelijaa

Avustukset pdf:nä http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Muuntokoulutus+erityisavustukset12_2017.pdf/a8e88549-69c0-47c9-9bdd-3b23fdf22eab

Lisätietoja:

- ministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

- opetusneuvos Maija Innola (22.12. sekä alkaen 27.12.), p. 0295 3 30120

- ylijohtaja Tapio Kosunen (22.12.), p. 0295 3 30440

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa uusien muuntokoulutusohjelmien käynnistämiseen.  Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ja kasvavilla toimialoilla. Rahoitusta saa kymmenen korkeakoulujen muuntokoulutushanketta, joissa koulutetaan lähes 700 opiskelijaa. Hallitus kohdensi tarvittavan määrärahan vuoden 2017 3. lisätalousarviossa.

Muuntokoulutuksella vastataan erityisesti teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutos- ja osaamistarpeisiin. Niiden avulla tuetaan esimerkiksi ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla.

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon taikka joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa.

– Muuntokoulutukset ovat osa läpi työuran jatkuvaa oppimista, mille on kasvava tarve. Marraskuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa tätä tarvetta: korkeakouluissa on tarjottava entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Alkuvuodesta käynnistyy laajapohjainen valmistelutyö, jossa luodaan rakenteita ja rahoitusta elinikäisen oppimisen pysyville malleille korkeakouluissa, ministeri jatkaa.

Päätöksessä painotettiin positiivisen rakennemuutoksen ja kasvualueiden esityksiä. Kasvavien työvoimatarpeiden aloja ovat teknologia- ja ICT-alojen ohella esimerkiksi bio- ja metsätalous ja rakennusala. Rahoituskriteereissä painotettiin myös innovatiivisia ja joustavia toimintatapoja, korkeakoulujen verkostomaista yhteistyötä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää yhteistyötä työelämän kanssa.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset käynnistyvät vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Rahoitettavia koulutusohjelmia on arvioitu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Rahoitettavat koulutukset ovat:

1. Metropolia-ammattikorkeakoulu: Metropolian muuntokoulutukset positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tekniikan ja liiketalouden osa-alueilla, 100 opiskelijaa
2. Lapin ammattikorkeakoulun ym. yhteishanke: Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Insinööristä ICT-insinööriksi, 30 opiskelijaa
4. Oulun yliopiston ym. yhteishanke: Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö, muuntokoulutukset, 250 opiskelijaa
5. Oulun yliopiston ym. yhteistyöhanke: Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukevat koulutusohjelmat (POST-IT), muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
6. TTY-säätiö (Porin yliopistokeskus): Robotiikka- ja automaatioalan diplomi-insinöörien muuntokoulutus. 30 opiskelijaa.
7. Savonia-ammattikorkeakoulu: Valmistavan teollisuuden digiteknologian osaamiskokonaisuus, 25 opiskelijaa
8. Turun ammattikorkeakoulu: Älykkään rakentamisen koulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 45 opiskelijaa
9. Satakunnan ammattikorkeakoulu: Muuntokoulutus automaatio- ja koneinsinööreiksi, 60 opiskelijaa
10. Oulun ammattikorkeakoulu: Rakennusmestari-AMK muuntokoulutus 2018, 30 opiskelijaa

Avustukset pdf:nä http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Muuntokoulutus+erityisavustukset12_2017.pdf/a8e88549-69c0-47c9-9bdd-3b23fdf22eab

Lisätietoja:

- ministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

- opetusneuvos Maija Innola (22.12. sekä alkaen 27.12.), p. 0295 3 30120

- ylijohtaja Tapio Kosunen (22.12.), p. 0295 3 30440

Asianajajien maksuton oikeudellinen neuvonta on vuodesta toiseen hyvin kysyttyä

Vuosittain noin 1 600 ihmistä saa oikeudellista neuvontaa Suomen Asianajajaliiton paikallisosastojen koordinoimassa asianajajapäivystyksessä. Toiminta on jatkunut nyt 20 vuotta. Maksuttomasta päivystyksestä haetaan yleisimmin apua perhe- ja perintöoikeuden ongelmiin. Näiden lisäksi neuvoa kysytään hyvin monipuolisesti asuntokauppariidoista työsuhdeasioihin ja velka-asioista vahingonkorvauksiin.

- Keskustelun aikana annetaan ensivaiheen neuvontaa ja ohjataan eteenpäin oikealle asiantuntijalle. Päivystyksestä vastaavat asianajotoimistoissa työskentelevät asianajajat ja muut juristit, Asianajajaliiton kehitys- ja viestintäjohtaja Janne Laukkanen kertoo.

Maksuttoman päivystyksen suosio kertoo siitä, että ensivaiheen oikeudelliselle neuvonnalle on tilausta. Ihmisillä on tarve saada matalan kynnyksen apua oikeudellisiin kysymyksiinsä. Liki kolmanneksessa asioita päivystyksessä käynti riittää ja kysyjä kokee saaneensa riittävästi tietoa.

Vapaaehtoistoiminnassa on vuosien aikana ollut mukana satoja asianajajia. Nykyisin päivystystä on 17 paikkakunnalla. Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Juristin kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

Lisätietoa asianajajapäivystyksestä ja päivystysajoista: https://www.asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys

Lisätiedot:
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäjohtaja, p. 040 588 1925

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut englannin kielen professorin tehtävään FT, dosentti Anne Pitkänen-Huhdan 1.1.2018 alkaen. Professuuri on sijoitettu Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokseen humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Anne Pitkänen-Huhta (s. 1963 Jyväskylä) on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja väitellyt englannin kielestä vuonna 2003. Jyväskylän yliopiston dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 2014. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa yliopistonlehtorina vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen hän työskenteli mm. lehtorina ja assistenttina. Vuosina 2007-2013 sekä 2014-2015 hän toimi määräaikaisena professorina.

Pitkänen-Huhta on tutkinut erityisesti kielenoppimista ja –opettamista, tekstitaitoja sekä monikielisyyttä kielikoulutuksessa. Parhaillaan hän toimii profilointihankkeen Research Collegium for Language in Changing Society (ReCLaS) varajohtajana. Hän tekee aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä ja on verkostoitunut erityisesti pohjoismaisten tekstitaitotutkijoiden kanssa.

Anne Pitkänen-Huhta on toiminut aktiivisesti yliopiston hallintotehtävissä. Hän toimi kielten laitoksen, nykyisin kieli- ja viestintätieteiden laitoksen johtajana 2010-2017 ja laitoksen varajohtajana 2006-2009. Hän aloittaa koulutuksesta vastaavana varadekaanina humanistis-yhteiskunnallisessa tiedekunnassa 1.1.2018. Hän on osallistunut useiden kansainvälisten kongressien järjestämiseen (Sociolinguistics Symposium 20, Psychology in Language Learning, EuroSLA) ja hänellä on luottamustehtäviä alansa kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, mm. Soveltavan kielitieteen maailmanjärjestön (AILA) hallituksessa ja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA) hallituksessa.

Lisätietoja:

Professori Anne Pitkänen-Huhta, puh. 050 428 5276, anne.pitkanen-huhta@jyu.fi

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut FT, dosentti Tuomas Lapin fysiikan professoriksi 1.1.2018 alkaen. Professorin tehtävät keskittyvät teoreettisen fysiikan alalle. Tutkimusala sijoittuu subatomaarisen fysiikan alueella hiukkasfysiikan ja ydinfysiikan välimaastoon. Professuuri on sijoitettu Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen.

Tuomas Lappi (s. 1978 Suonenjoki) opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa, josta väitteli tohtoriksi vuonna 2005 teoreettisen fysiikan alalta. Hän on toiminut post-doc-tutkijana Yhdysvalloissa ja Ranskassa sekä Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina, yliopistotutkijana ja vuodesta 2013 akatemiatutkijana. Lappi nimitettiin vuonna 2015 yliopistonlehtorin tehtävään Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksessa. Hän on Jyväskylän yliopiston dosentti.

Lappi tutkii aineen kaikkein pienimpien osien, kvarkkien ja gluonien, vuorovaikutuksia ja erityisesti kvarkkigluoniplasman muodostumista. Kvarkkigluoniplasma on vapaista kvarkeista ja gluoneista koostuvaa alkeishiukkasainetta, jota kyetään tuottamaan maailman suurimmissa hiukkaskiihdyttimissä. Hän on julkaissut lähes 100 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.

Lapin tutkimustoiminta on kansainvälisesti korkealle arvostettua. Tästä on yhtenä osoituksena hänelle vuonna 2014 myönnetty Zimanyi Nuclear Theory Award, jonka perusteluissa Lapin todettiin olevan "poikkeuksellisen ansioitunut nuoren ikäpolven tutkija, jolla on ollut suuri ja laaja-alainen vaikutus korkean energian ydinfysiikan tutkimukseen". Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi Tuomas Lapille tavoitellun Consolidator Grant -rahoituksen vuosiksi 2016-2021.

Lisätietoja:

Professori Tuomas Lappi, puh. 040 805 4879, tuomas.v.v.lappi@jyu.fi

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui piirtämisestä suunnitteluun vuoden 2018 alussa, kun koko rakentamismääräyskokoelma uudistui. Kun aiemmin puhuttiin määräyksistä, jatkossa puhutaan asetuksista. Asetusten soveltamiseen jää aiempaa enemmän tulkinnan varaa ja niitä tuetaan oppailla, jotka toimivat tukimateriaalina, eivätkä ole velvoittavia. Muutos on merkittävä LVI-suunnittelijoiden työssä.

LVI-suunnittelija parempaa rakentamista varmistamassa

Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, joten niiden osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on merkittävä. Puhumattakaan siitä, että energiatehokkuudella on suora vaikutus asumiskustannuksiin. Talotekniikan keskeisin osa on LVI-tekniikka.

LVI-tekniikan tavoitteena on energiatehokas, terveellinen ja viihtyisä asuminen ja LVI-alan ammattilainen työskentelee puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Samaan aikaan LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tulevat tarvitsemaan nykyistä enemmän LVI-osaajia.

LVI-suunnittelijoille oma seminaari - SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018

Suomen LVI-liitto järjestää LVI-suunnittelijoille seminaarin, jossa ajankohtaisia asetusmuutoksia ja suunnittelijan työarjen haasteita lähestytään käytännöstä käsin. Seminaarin yhteydessä on vielä näyttely, jossa saa tutustua rauhassa alan uusimpiin ratkaisuihin. Yhden päivän aikana pyrimme tarjoamaan kiireisille suunnittelijoille koko paketin: verkostoitumista, tietoa ja tuotteita.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija tekee työtä hyvällä asenteella

Palkitsemme suunnittelijapäivässä myös Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan, sillä haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Ehdotuksia sopivasta henkilöstä otetaan vastaan 15.1.2018 saakka.

Professoriliitto julkistaa Vuoden Professorin 2018 Communicatio Academica -tapahtumassa Lappeenrannassa perjantaina 12.1.2018 klo 12.15.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto järjestävät Communicatio Academica -tapahtumia joka toinen vuosi, aina tammikuun alussa eri yliopistokaupungeissa. Nyt tilaisuus on ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa. Teemana on Itäistä valoa.

Paikka: Ylioppilastalo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laserkatu 10

Aika: perjantai 12.1.2018 klo 12.15 - 16.00

Vuoden Professorin julkistus on Communicatio Academican alussa. Sen jälkeen ohjelmassa käsitellään yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvoja aloja: puhdasta vettä ja energiaa.

Ohjelma on ohessa alla.

Tervetuloa!

Kirsti Sintonen

viestintäpäällikkö, 040 5622 965

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto

Communicatio Academica 2018

Itäistä valoa

12.1.2018

Ylioppilastalo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laserkatu 10

12.15                  Avaus, Ylioppilastalon auditorio

                          puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, Professoriliitto

12.20                  Vuoden Professorin julkistus

12.50                  Lappeenrannan teknillisen yliopiston tervehdys

                          rehtori Juha-Matti Saksa

13.00                  Hynttyyt yhteen – 12 päivää vanha konserni

                          ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö     

                          hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö, LUT                     

                          Keskustelua

14.00                  Kahvi

14.30                  Tutkimus muuttaa maailmaa – puhdasta vettä ja innovaatioita

                           pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus

                           professori Mika Mänttäri, LUT

                           Keskustelua

15.00                  Energiaa ihmiskunnan parhaaksi -paneeli

                           professori Jero Ahola, LUT

                           johtaja Riikka Heikinheimo, EK

                           professori Juhani Hyvärinen, LUT

                           professori Veli-Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto

                           Keskustelua

16.00                  Seminaari päättyy

Ohjelman juontaa toimittaja Marja Manninen.

Taksvärkki ry:n valokuvanäyttely kertoo, kuinka nuoret vaikuttavat yhteisöönsä Malawissa ja purkavat koulunkäynnin esteitä. Näyttely kiertää alkuvuoden Turun seudulla.

"Haluan rohkaista muita tyttöjä opiskelemaan ja keskittymään siihen, mitä voimme saavuttaa tulevaisuudessa”, sanoo Taona Kayiwe, 20. Hän on yksi malawilaisista nuorista, joille Taksvärkki ry:n Ääni tytöille -näyttely antaa kasvot. Näyttely kertoo, kuinka tytöt ja nuoret Malawissa edistävät erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä omissa yhteisöissään. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy esimerkiksi raskauden, naimisiinmenon tai kotitöiden vuoksi. Näitä esteitä purkavat nuorten omat vertaisryhmät, jotka antavat tytöille itseluottamusta  ja levittävät tietoa koulunkäynnin tärkeydestä niin nuorille kuin kylien vanhemmillekin.

Valokuvanäyttely on osa lukuvuoden 2017-2018 Taksvärkki-kampanjaa, jossa suomalaiset nuoret tukevat nuoria Malawissa. Taksvärkki ry on järjestänyt vastaavia kampanjoita jo vuodesta 1967 lähtien. Periaate on: nuorelta nuorelle.

”Taksvärkki-keräys on yksi tapa rakentaa yhteys suomalaisten nuorten ja kehitysmaiden nuorten välille”, kertoo Turun aluekoordinaattori Katariina Kulha. ”Toinen hyvä tapa on maksuttomat, toiminnalliset työpajat, joita opettajat, oppilas- ja opiskelijakunnat voivat meiltä tilata. Niissä voidaan tutustua Malawin nuorten lisäksi esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen.”

Valokuvanäyttely kiertää vuoden alusta lähtien seuraavissa paikoissa: Turun pääkirjaston nuorten osasto Stoori (viikot 1 ja 2), Raision kirjaston nuorten osasto (vk 3), Nuorten toimintakeskus Vimma (vk 4) ja Varissuon nuorisotalo (vk 5). Viikon 6 näyttelypaikka tarkentuu myöhemmin. Taksvärkki-kampanjaan ilmoittautuminen ja kouluvierailijan tilaaminen onnistuvat Taksvärkin nettisivuilla www.taksvarkki.fi.

Lisätiedot:

Tiedottaja Pamela Arslan, Taksvärkki ry, 050 541 9239, pamela.arslan@taksvarkki.fi

Turun aluekoordinaattori Katariina Kulha, Taksvärkki ry, 040 8327283, turku@taksvarkki.fi

www.taksvarkki.fi/malawi

Vaasan yliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden 2018 kunniaksi järjestetään useita eri tapahtumia, jonne kaikki yliopiston ystävät ovat lämpimästi tervetulleita. Juhlavuosi käynnistyy yliopiston vuosipäivän juhlalla 26. tammikuuta.

Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yliopisto aloitti toimintansa ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opiskelun silloisessa Vaasan kauppakorkeakoulussa.

­­­– Yliopiston perustaminen oli hieno voimannäyttö, joka kokosi yhteen alueen tahdon ja toimijat. Vaasan yliopistosta on kehittynyt kansainvälinen, laatuun panostava ja selkeästi profiloitunut yliopisto. Jatkamme ylpeänä perinnettä, jossa yliopisto on kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan. Yhteistyöllä voimme tuottaa laajasti hyödyttävää ja edistyksellistä tutkimusta sekä osaavaa työvoimaa, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Vuosipäivän juhla aloittaa juhlavuoden

Vaasan yliopiston juhlavuoden 2018 tapahtumat alkavat yliopiston vuosipäivän juhlalla perjantaina 26. tammikuuta. Vuosipäivän juhlan yhteydessä julkaistaan yliopiston historiaa esittelevä ja tulevaisuuteen näkökulmia antava juhlakirja.

Juhlapuheen pitää Vaasan yliopiston kunniatohtori ja alumni Jouko Havunen, joka aloitti opintonsa ensimmäisten joukossa vuonna 1968.

Ohjelmassa on myös rehtori Kuusiston tervehdys sekä Vaasan yliopiston uusien professoreiden Hannu Laaksosen, Liisa Mäkelän ja Annika Tidströmin esittäytyminen. Yliopistolaisille jaetaan tilaisuudessa erilaisia huomionosoituksia kuten palkinnot vuoden opetus- ja tutkimusteoista.

Vuosipäivän juhlaan voi ilmoittautua 18. tammikuuta mennessä yliopiston verkkosivuilla. Samana päivänä järjestetään kiitosillallinen yliopiston varainhankintaan osallistuneille lahjoittajille sekä lounas vuonna 1968 opintonsa aloittaneille alumneille.

Juhlaviikko syyskuussa

Syksyn alkajaisiksi Vaasan yliopistossa vietetään tiivistä juhlaviikkoa, joka käynnistyy 5. syyskuuta musiikintäyteisellä kampusfestivaalilla. Henkilöstö, opiskelijat ja kaikki yliopiston ystävät ovat tervetulleita festivaaliin. Viikko jatkuu tohtoripromootiolla 6.–8. syyskuuta. Promootiojuhlallisuudet promootioakteineen, illallisineen ja miekanhiontoineen kestävät perinteisesti kolme päivää.

Yleisöluentosarja tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin

Juhlavuoden kunniaksi yliopisto järjestää yhdessä Vaasa-opiston kanssa kaikille avoimen luentosarjan. Keskustelevat Minä & tiede -luennot alkavat keskiviikkona 31. tammikuuta Vaasan yliopiston 50-vuotista historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta käsittelevällä luennolla. Minä & tiede -luentosarja jatkuu kevään ja syksyn ajan ja tuo esiin useita mielenkiintoisia aiheita yliopistomme asiantuntijoilta.

Vaasan yliopisto kutsuu kaupunkilaisia syntymäpäiväkahveille 10. maaliskuuta kauppakeskus Rewell Centeriin. Syyskuussa puolestaan avautuu yliopiston historiaa esittelevä valokuvannäyttely Vaasan kaupunginkirjastossa.

Myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY juhlii vuonna 2018. Vuosijuhlan lisäksi luvassa on ylioppilaskunnan oma historiikki sekä laulukirja.

Lisätietoja:

Markkinointi ja viestintäpäällikkö Tarja Gromov, puh. 040 520 3526, tarja.gromov(at)uva.fi

• Juhlavuoden sivut ja tapahtumakalenteri http://www.uva.fi/50
• Vuosipäivän juhla 26.1. (ohjelma ja ilmoittautuminen) http://bit.ly/2CnfiXq
• Promootio 2018 http://www.uva.fi/fi/promootio/

Yhteishaun ensimmäinen hakuaika käynnistyy tiistaina 9. tammikuuta, jolloin haussa ovat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset. Hakeminen tapahtuu osoitteessa www.studyinfo.fi. Haku kestää 24.1. saakka.

Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa on mahdollisuus opiskella kahdessa englanninkielisessä koulutuksessa, joihin voivat hakea sekä suomalaiset että ulkomaalaiset. Neljä vuotta kestävä Information Technology -koulutus antaa valmiuksia teollisuuden ja elinkeinoelämän tietoteknisiin tehtäviin. International Business (IB) -koulutuksessa paneudutaan kansainvälisen markkinoinnin ja - johtamisen sekä ulkomaankaupan tehtäviin. IB-opinnot kestävät 3,5 vuotta.

- Englanninkieliset koulutukset antavat saman pätevyyden kuin vastaavat suomenkieliset koulutukset. Samalla kielitaito kehittyy, ja opiskelija oppii kansainväliseen ympäristöön jo opiskeluaikana. Molemmat ovat sellaisia valttikortteja, joille on käyttöä Vaasan kansainvälisessä yrityselämässä, toteaa Juha Vierola VAMKin hakijapalveluista.

Kansainvälisyys sekä monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat kiinteä osa VAMKin opetusta ja arkipäivää. Vuosittain VAMKissa opiskelee noin 400 ulkomaalaista opiskelijaa 45 eri maasta, vastaavasti ulkomaille vaihto-opiskeluun tai työharjoitteluun lähtee noin 120 opiskelijaa. Oman lisävärinsä opiskeluun tuovat ulkomaalaiset vierailijaluennoitsijat. Lisäksi VAMKin henkilöstö osallistuu ulkomaan opettaja- ja asiantuntijavaihtoihin.

Yksi haku – kaksi hakuaikaa

Keväällä korkeakouluihin järjestetään yksi haku, jossa on kaksi hakuaikaa. Ensimmäisenä hakuaikana (9.1. - 24.1.2018) haetaan vieraskielisiin koulutuksiin ja toisena hakuaikana (14.3. -28.3.2018) pääasiassa suomenkielisiin koulutuksiin. Korkeakoulu voi tarjota samaa koulutusta myös kahdessa hakuajassa, VAMKissa International Business -koulutus on haussa myös kevään toisena hakuaikana. Hakija voi hakea kevään 1. ja 2. hakuaikana yhteensä kuuteen hakutoiveeseen.

Hakukelpoisuutena VAMKin vieraskielisiin koulutuksiin on lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, toisen asteen ammatillinen koulutus tai näitä vastaava ulkomainen tutkinto sekä riittävä englannin kielen taito. Opinnot käynnistyvät syyskuun alussa 2018.

Lisätietoja:

Opiskelijavalintakoordinaattori Juha Vierola
Puh. 020 766 3604, juha.vierola@vamk.fi

VAMK-hakijapalvelut
Puh. 020 693 323 (vaihde), hakijapalvelut@vamk.fi

KOULUTUSKIERTUEESTA POTKUA AMMATINVALINTAAN

Valtakunnallinen Studentum Roadshow -koulutuskiertue pysähtyy Jyväskylään maanantaista tiistaihin 8.–9. tammikuuta.

Lokakuun alussa startannut kiertue tarjoaa nuorille apua koulutukseen liittyvissä ongelmissa ja auttaa heitä miettimään vastausta kysymykseen "Mikä minusta tulee isona?".

– Yhteensä vierailemme kiertueen aikana noin 45 lukiossa, kolmessa varuskunnassa ja kaksilla koulutusmessuilla. Yli 10 000 kilometriä ja monta jännää opiskelutarinaa siis vielä edessäpäin, toteaa kiertueen projektipäällikkö Maija Etokari.

Ajatuksena on herätellä opiskelijoita. Kiertueella pyritäänkin laajentamaan oppilaiden näkymyksiä ja, osoittaa ettei aina tarvitse välttämättä mennä siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Studentum.fi-koulutussivuston järjestämä kiertue on ollut menestys aiempina viitenä vuotena.

– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta lukioiden opinto-ohjaajilta sekä myös suoraan opiskelijoilta. Studentum Roadshow on antanut lukemattomille nuorille uusia ideoita jatko-opintojen suhteen ja joukon uusia opiskeluvaihtoehtoja, sanoo Etokari.

---------------------------------------------------------------------------------

Mahdollisuus haastatteluihin: Schildtin lukio ja Jyväskylän Lyseon lukio

Aika: Maanantai 8.1., klo. 9.45–12.30
Paikka: Schildtin lukio, Viitaniemen tp. (Wilhelm Schildtinkatu 2, 40101 JYVÄSKYLÄ)

Aika: Tiistai 9.1., klo. 9.45–12.50
Paikka: Jyväskylän Lyseon lukio (Sepänkatu 3, 40101 JYVÄSKYLÄ)

Lisätietoja Studentum Roadshowsta:
Maija Etokari
Projektipäällikkö
Puh: 040 060 6166
Email: maija.etokari@studentum.fi

Roadshow-lähettiläät
Pihla Nortela & Iida Karvinen
Studentum.fi
Puh. 046 932 2324

Koulutuskeskus Salpauksen alle 18-vuotiailla opiskelijoilla on mahdollista äänestää Nuorisovaaleissa siitä, kuka olisi nuorten valitsema presidentti. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry toteuttaa valtakunnalliset nuorisovaalit presidentinvaalin yhteydessä. 

Nuorisovaaleissa presidenttiehdokkaat ovat samat kuin varsinaisissa vaaleissa. Vaalit toteutetaan uurnavaalina ja tarvittaessa järjestetään toinen kierros. Nuorisovaalien kautta äänestäminen tulee tutuksi ja se kantaa pitkälle nuoren tulevaisuuteen.

Tervetuloa tutustumaan nuorisovaaleihin tiistaina 9.1.2018 klo 10.30-12.30. Lahden keskuskampuksella äänestyspaikka on opiskelijaravintola Koo-kuppila Kampus 1:n aula (Ståhlberginkatu 4 B). Vipusenkadun kampuksella äänestetään opiskelijaravintola Koo-kuppila Kytölän aula (Vipusenkatu 5 E, Lahti).

Nuorisovaalien ensimmäinen vaalikierros järjestetään ympäri Suomen 9.-12.1.2018. Toinen vaalikierros on tarvittaessa 16.-19.1.2018. Silloin vaali käydään kahden nuorilta eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Allianssi kokoaa nuorten äänet valtakunnallisesti yhteen ja julkaisee nuorten valitseman tasavallan presidentin vaaliviikolla, 22.-26.1.2018.

Allianssi on järjestänyt Nuorisovaaleja jo useiden vuosien ajan. Presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2012 Nuorisovaaleihin osallistui yli 600 koulua, ja ensimmäisellä kierroksella ääniä annettiin peräti 76 000.

Kysy lisää

Henna Pehkonen, opinto-ohjaaja

p. 044 708 0562

henna.pehkonen@salpaus.fi

Lue lisää Nuorisovaaleista: http://www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/nuorisovaalit/

Aika: tiistai 16.1.2018 klo 13.00–14.30
Paikka: Ruusupuisto-rakennuksen aula, Alvar Aallon katu 9, Jyväskyylä

Ketkä nuorisoa kasvattavat ja millä eväillä? Toimivatko he yhteistyössä nuorten parhaaksi vai konfliktissa keskenään? Kenen ääni painaa nuorisokasvatuksessa? Miten koulu kohtaa teinit, miten nuorisotyö nuorisokulttuurin? Mitä ohjaamot, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat tuovat kasvatusjärjestelmään? Ketä nuorisotyö oikeastaan palvelee - nuortako?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Nuorisotutkimusverkoston, Humakin ja Jyväskylän yliopiston järjestämässä paneelikeskustelussa. Vanhempien ja koulun lisäksi nuorisoa tukevat nykyään muun muassa kunnalliset toimijat, seurakunnat, järjestöt, työpajat ja ohjaamot. Paneelissa tarkastellaan näiden tahojen yhteistyötä ja ennen kaikkea nuorten roolia näissä palveluissa.

Panelistit ovat tutkijoita ja nuorisotyön ansioituneita toimijoita. Tilaisuuden juontavat  tutkimusprofessori Tommi Hoikkala Nuorisotutkimusverkostosta ja yliopettaja Johanna Kuivakangas Humakista.

Paneeli on osa Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuuksien kevään 2018 ohjelmaa. Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa toimivat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos ja avoin yliopisto.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Tilaisuutta voi seurata myös netissä suorana lähetyksenä ja tallenteena, katseluosoite:

Suora lähetys:

https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/nuorisopedagogiikka/suora

Tallenne 17.1. alkaen:

https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/nuorisopedagogiikka

Lisätietoja:

Jouni Sojakka, puh. 040 805 4287, jouni.sojakka@jyu.fi

Aikuiskouluttaja,

on aika varmistaa, että tuore, tutkittu tieto aikuisten oppimisesta saavuttaa sinut vuonna 2018. Aikuiskasvatus-tiedelehti on välttämätön tiedonlähde jokaiselle aikuiskoulutuksen parissa toimivalle.

Alkavan vuoden teemoja ovat esimerkiksi sivistys ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa, työelämän kysymykset ja kestävä kehitys. 

Täydennyskoulutukseen ja taustoittamiseen

Aikuiskasvatus sisältää ajankohtaista, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa. Moniäänisessä, kriittisessä ja poikkitieteellisessä tiedelehdessä kohtaavat eri alojen tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat. 

Vuosikerta sisältää neljä lehteä: 320 sivua vertaisarvioituja artikkeleita, syvällisiä näkökulmia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja kiinnostavia kirjaesittelyitä. Ne sopivat niin työyhteisön täydennyskoulutukseen kuin koulutuskysymysten taustoittamiseen sidosryhmissä. Vuositilaus maksaa 40 euroa.

Maistiaisiksi tuoreimman numeron pääkirjoitus, jossa päätoimittaja Heikki Silvennoinen ruotii koulutuksen ja sivistyksen arvoja. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy maaliskuussa.

Oivaltavia lukuhetkiä Aikuiskasvatuksen parissa vuonna 2018!

• Tilaa Aikuiskasvatus Kulttikiskasta. 
• Ilmoita yhteystietojen muutokset osoitteeseen info@kvs.fi.
• Seuraa Aikuiskasvatusta somessa. 

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Kansainvälinen jääkiekkobisnes esillä yhteistyössä Jokereiden kanssa

Liikuntatieteellisen tiedekunnan järjestämä seitsemäs kansainvälinen talvikoulu, International Winter School in Sport Sciences (8.–19.1.2018) tuo Jyväskylään yhteensä lähes 60 Sport Management -alan opiskelijaa ja opettajaa eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä kiinalaisia opiskelijoita.

Talvikoulun ensimmäisellä viikolla vertaillaan eri maiden liikunnan ja urheilun hallintoa sekä organisoitumista, jossa erityisenä kiinnostuksen kohteena on jalkapallo. Lisäksi tarkastellaan huippujalkapalloilua tasa-arvokysymyksenä ja pohditaan liikuntaa sosiaalisen inkluusion välineenä.

Talvikoulun toisen viikon teemoina on talviurheiluun liittyvä kulutuskäyttäytyminen, urheilutapahtumien markkinointi sekä ilmastonmuutos. Erityinen huomio kohdistuu jääkiekkoon liittyviin kysymyksiin. Viikko toteutetaan yhteistyössä KHL-seura Jokereiden kanssa. Yhteistyö tarjoaa mielenkiintoisen kohteen liikuntahallinnon kansainväliseen koulutukseen osallistuville. Kansainvälinen jääkiekkobisnes ilmentää monin tavoin ammattilaisurheilun ja fanikäyttäytymisen nykytilaa sekä tulevaisuuden haasteita.

Globaalit ja yhteiskunnalliset trendit sekä vapaa-ajan lisääntynyt merkitys elämäntavan ja identiteetin muokkaajina luovat kysyntää erilaisille liikuntapalveluille. Toisaalta kova kilpailu asiakkaista taloudellisesti ja rakenteellisesti häilyvissä ympäristöissä sekä ilmastonmuutos asettavat haasteita talviurheiluun painottuvan liiketoiminnan kannattavuudelle.

Talvikoulun opettajina toimivat liikunnan yhteiskuntatieteiden kansainväliset tutkijat ja opettajat sekä ja sport management -alan käytännön asiantuntijat.

Lisätietoja:

Anna-Katriina Salmikangas: anna-katriina.salmikangas@jyu.fi, puh. 040-805 3970 (ensimmäinen viikko)
Hanna Vehmas: hanna.m.vehmas@jyu.fi, puh. 040-805 3977 (toinen viikko)
Anna Lee: anna.f.lee@jyu.fi, puh. 040-805 3213