Mitä merkitystä tuotekonfiguroinnilla ja tuotetiedon hallinnalla on suomalaisille?

Koska kappaletavarateollisuuden vakiotuotteiden volyymituotanto on suurimmaksi osaksi menetetty halpaa raaka-ainetta ja työvoimaa tarjoaviin maihin, olisi jäljelle jäävien räätälöityjen ja projektituotteiden valmistajien kilpailukykyä kehitettävä, jotta edes nämä tuotteet pystyttäisiin säilyttämään kotimaisessa valmistuksessa. Avainasemassa on massaräätälöitäviä eli konfiguroitavia tuotteita tukevien informaatiojärjestelmien käyttöönotto ja siten saavutettava tuottavuuden nousun hyppy uudelle tasolle.

Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että käytettäessä konfiguraattoria, joka automaattisesti generoi valmistettavan tuoterakenteen, tuottavuuden nousu on noin 1000-kertainen eli tietokone tekee esimerkiksi kymmenessä sekunnissa työn, johon manuaalisesti kuluu kolme tuntia. Joka näin toimii, saavuttaa mittavat edut kustannuksissa, toimitusajassa  ja tuotteiden laadussa (manuaalisuunnittelun virheistä päästään eroon).

Ainutlaatuista tietoa

”Tuotekonfigurointi ja tuotetiedon hallinta” on ensimmäinen teos, joka kertoo yksityiskohtaisesti, miten tämä tehdään. Sen perustana ovat tutkimustyö sekä yritysten kanssa tapahtunut järjestelmäkehitystyö, jolla on saavutettu konkreettisia tuloksia. Se antaa esimerkein yksityiskohtaista tietoa, miten kofigurointiprosessi toimii, mitä ominaisuuksia konfiguraattoreilta vaaditaan, miten konfiguroitavia tuotteita suunnitellaan, miten konfiguraattoreiden käyttämät konfigurointimallit tulee integroida tuotetiedon hallintaan ja miten tuotteiden ylläpito tulee toteuttaa. Sen yli 300 sivua ja 100 kuvaa kertovat, miten nimikkeitä, dokumentteja ja tuoterakenteita hallitaan myös silloin, kun niitä käytetään esittämään yhden kiinteän tuotteen sijasta varioituvaa (konfiguroitavaa) tuoteperhettä. Se laajentaa tuttuja kiinteiden tuotteiden yhteydessä käytettyjä käsitteitä tukemaan myös konfiguroitavia tuotteita. Kirja kattaa tuotteen koko elinkaaren hallinnan tuotteen määrittelystä toimitettujen tuoteyksilöiden hallintaan.

Kirjan sisällön pääkohdat

• Tuotekonfiguroinnin ja tuotetiedon hallinnan peruskäsitteet
• Myyntikonfigurointi
• Tuotantokonfigurointi
• Nimikkeiden hallinta
• Dokumenttien hallinta
• Tuotemallit ja -rakenteet
• Muutosten hallinta
• Konfiguroitavan tuotteen suunnittelu
• PDM- ja konfigurointijärjestelmät
• Tuotetiedon hallinnan ja tuotekonfiguroinnin kehittäminen

Kirjoittaja Asko Martio

Tämän kirjan kirjoittajalla DI Asko Martiolla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus tuote- ja  järjestelmäkehitykseen liittyvistä johtotehtävistä kappaletavarateollisuudessa Suomessa ja ulkomailla.  Teknillisessä korkeakoulussa hän on johtanut useita tuotetiedon ja konfiguroitavien tuotteiden hallintaa kehittäviä teollisuuden yhteistyöprojekteja ja sen jälkeen ollut kehittämässä näihin tehtäviin soveltuvia järjestelmiä. 

-Jaa kokemuksesi ja hyvät toiminnat OmaOppilaskunta.fi -sivustolla

Peruskoulujen oppilaskuntien käyttöön on julkaistu OmaOppilaskunta.fi –sivusto, josta löytyy koottuna materiaalia ja menetelmiä oppilaskuntatoiminnan tueksi ja inspiraatioksi. Kokoamme sivustolle oppilaskuntien omaa toimintaa myös muiden hyödynnettäväksi haastamalla oppilaskunnat mukaan jakamaan sivuston foorumilla kokemuksiaan. Käytännönläheinen sivusto  haluaa näin pysyä ajassa mukana ja mahdollistaa hyvien ideoiden jakamisen. Voittaja oppilaskunnalle luvassa palkintona S-ryhmän lahjakortti.

OmaOppilaskunta.fi –sivuston tuottamisessa on hyödynnetty aikaisempia hankkeita, teoreettisia lähtökohtia ja mukana olevien tahojen asiantuntijuutta sekä oppilaskuntia ohjaavien opettajien jakamia kokemuksia työstään. Oppilaiden aktiivisuus ja osallisuus on yksi uudistuvien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kulmakivistä. Lainsäädäntö on myös uudistunut siten, että vuoden 2014 alusta on oppilaskunnat olleet pakollisia kaikissa peruskouluissa. Lisäksi oppilaskunnille on säädetty erilaisia tehtäviä.

OmaOppilaskunta.fi -sivusto on löytyy osoitteesta www.omaoppilaskunta.fi

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Pirita Ruokonen, Suomen Lukiolaisten Liitto

puh. 045 129 6784

Erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo

puh. 050 515 0017

Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihanke SPOT (2014-2015)  tuottaa osallisuuden ja oppilaskuntatoiminnan malleja, menetelmiä ja käytäntöjä eri ikäryhmille peruskoulujen osallistuvan toimintakulttuurin rakentamiseksi.  SPOT-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sillä toteutetaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Hanke toteutetaan yhteistyönä seuraavien järjestön kesken: Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten Akatemia ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry.

Aiemmasta tiedotteesta jäi puuttumaan seuraavat valmistuvat:

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Eskeli Elina, Pori
Koskiranta Satu, Pori
Saaristo Ville, Tampere
Rössi Matti, Pori
Roine Ville, Pori

Alla korjattu tiedote kokonaisuudessaan:

SAMKista valmistuu perjantaina 229 opiskelijaa

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on perjantaina 18.12. valmistumispäivä. Ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut 201 opiskelijaa ja ylemmän AMK-tutkinnon 28 opiskelijaa. Vuosittain SAMKista valmistuu noin 900–1000 henkilöä. Alla valmistuneet on jaoteltu aloittain ja tutkinnoittain. Kaikki valmistuneet eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen.

LIIKETALOUS, MATKAILU JA KULTTUURI

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kuvataiteilija (AMK)

Rissanen Ville, Ikaalinen

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Medianomi (AMK)

Kortesoja Salla, Helsinki

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

Arvonen Tanja, Turku

Huuhtanen Alli, Helsinki

Högbacka Jenna, Pori

Jaakkola Kirsika, Eura

Ketola Topi, Pori

Kivero Fanni, Pori

Niemi Krista, Pori

Pentikäinen Milla-Roosa, Tampere

Riikonen Susanna, Vesilahti

Rissanen Anna, Turku

Salikka Timo, Luvia

Sihvonen Aino, Bryssel, Belgia

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Eskeli Elina, Pori

Haavela Petri, Rauma

Hallamaa Tuomas, Rauma

Halmeenmäki Juuso, Turku

Hankala Ilona, Tampere

Helisniemi Anne, Rauma

Huttunen Mikko-Matti, Pori

Hyytiäinen Petri, Rauma

Jokikoivu-Hiukkamäki Jaana, Urjala

Jokinen Maarit, Valkeakoski

Jortikka Ari, Huitinen

Kankaanranta Tuomas, Huitinen

Kaskinen Terhi, Rauma

Kataja Heidi, Tampere

Keränen Nina, Raisio

Korolainen Anne, Tampere

Koskinen Jaakko, Pori

Koskiranta Satu, Pori

Kuisma Katri-Maria, Rauma

Lahdenperä Alisa, Rauma

Lahtinen Katri, Tampere

Laihonen Nina, Pori

Lehtimäki Tuukka, Tampere

Leppänen Susanna, Rauma

Lindroos Sari, Heinola

Nieminen Mari, Hämeenkyrö

Nurmelin Hanna, Jokioinen

Peltola Emilia, Tampere

Rand Anniina, Nousiainen

Rand Sanna, Tampere

Rautanen Riitta, Sastamala

Remmer Niklas, Rauma

Roine Ville, Pori

Rouhiainen Tiina-Elina, Turku

Roukka Jani, Pori

Rössi Matti, Pori

Saaristo Ville, Pori

Schütt Janne, Pori

Tanner Linda, Rauma

Timgren Mari, Pori

Uusitalo Heidi, Nokia

Uusitalo Jussi, Pori

Valliluoto Merita, Laitila

Vättö Oona, Turku

Ylijoki Krista, Rauma

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Hietamies Joonatan, Pori

Myllykoski Mari, Pori

Nikkola-Verscheure Jonna, Turku

Peltonen Pauliina, Rauma

Rahman Md. Mustafizur, Rauma

Salonen Lotta, Eura

Talvio Elina, Rauma

SOSIAALI JA TERVEYSALA

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care

Ahola Janette, Pori

Kanto Johanna, Turku

Lehto Jenni, Laitila

Ruiz Egea Alfredo, Pori

Sundell Aleksi, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)

Forma Heidi, Pori

Grönfors Vappu, Pori

Järvenpää Emmiina, Kokemäki

Kuusisto Niina, Kokemäki

Lindroos Anu, Pori

Mäkipere Tiina, Eura

Oksa Tommy, Pori

Simelius Ulrika, Tammela

Soininen Iida-Mari, Pori

Sulonen Katja, Nakkila

Tamminen Aapo, Pori

Walldén Jenna, Turku

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)

Grönroos Susanna, Turku

Heino Sakari, Rauma

Heinonen Johanna, Säkylä

Holm Minna, Säkylä

Hämäläinen Jenna, Rauma

Karjalainen Heidi, Pori

Kumpulainen Laura, Pori

Lehtinen Niina, Pyhäranta

Luhtasaari Mari, Luvia

Makarenko Julia, Pori

Niinimäki-Mikkonen Piia, Eura

Pullinen Suvi, Pori

Rajahalme Maria, Pori

Riikonen Milja, Kihniö

Riikonen Petra, Pori

Siekkinen Heli, Ulvila

Soinu Emilia, Turku

Tiihonen Laura, Rauma

Törmä Juuso, Pori

Uusitalo Kaisa, Tampere

Ylitalo Katariina, Uusikaupunki

Äikäs Karoliina, Kankaanpää

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)

Elo Marja, Pori

Haapala Krista, Rauma

Jaakkola Leena, Eurajoki

Jokinen Taina, Pori

Kaattari Saara, Pori

Karhunen Hanne-Mari, Pori

Kauppinen Anne, Kangasala

Kinnunen Noora, Pori

Kivimäki Maria, Pori

Laine Jenna, Pori

Laino Eveliina, Pori

Lehtinen Nea, Pori

Lehtola Tuuli, Rauma

Lehtovuori Susanna, Pori

Lipasti Jennie, Ulvila

Marjoniemi Janna, Pori

Mäkiranta Janna, Pori

Nissilä Maarit, Harjavalta

Numminen Tiia, Pori

Palmi Eeva-Maija, Tampere

Palomäki Leena, Ulvila

Parkkila Emmisofia, Pori

Paukku Tiia, Tampere

Pirhonen Sanna, Raisio

Puusa Noora, Pori

Ronimus Susanna, Pori

Ruusunen Emmi, Pori

Salmi Iina, Pori

Salokangas Mira, Pori

Taavitsainen Riina, Rauma

Tunturi Elina, Naantali

Vauhkonen Matias, Salo

Virtanen Elisa, Turku

Yli-Anttila Janniina, Pori

Özen Saija, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK)

Stenbacka Laura, Pori

Laakso Suvi, Pori

Vanha-Rauvola Sara, Eurajoki

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Heinonen Tiina, Tampere

Kangasniemi Minna, Pori

Lehtonen Jari, Pori

Lindholm Tuija, Sastamala

Niemi Mira, Kaarina

Nirkkonen Marja, Lempäälä

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (AMK)

Hakulinen Tanja, Eura

Kankainen-Majamäki Marja-Leena, Hämeenkyrö

Kuusisto Päivi, Pori

Laine Eija, Kankaanpää

Lovén Merja, Rauma

Mäki Hannele, Nakkila

Nurmi Tarja, Säkylä

Oravasaari Marja, Laitila

Paananen Sanna, Jokioinen

Rosendahl Heli, Harjavalta

Soininen Satu, Pori

TEKNIIKKA JA MERENKULKU

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Aalto Tomi, Pori

Antila Petteri, Pori

Eerola Ida-Maria, Rauma

Eloranta Jari, Turku

Hietala-Uoti Satu, Nakkila

Jokinen Janne, Pori

Järvenpää Joni, Hyvinkää

Kari Joel, Uusikaupunki

Kekki Marjo, Pori

Koskinen Juuso, Pori

Lahtinen Jani, Pori

Laine Toni, Pori

Laksi Jari, Kiukainen

Lehtomäki Jussi, Harjavalta

Lindfors Jari, Noormarkku

Lähde Jaska, Pori

Länsivierto Marika, Pori

Nieminen Paavo, Jyväskylä

Nieminen Janne, Pori

Nieminen Osku, Pori

Pirinen Mikko, Pori

Saari Juha, Pori

Salminen Tero, Pori

Stenvik Tero, Nokia

Syväoja Markku, Kankaanpää

Tuominen Pasi, Pori

Valtanen Jaakko, Rauma

Öhman Niko, Kaarina

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Johansson Ann-Sofie, Pori

Koski Ilpo, Pori

Kullmann Felix, Saksa

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, Merikapteeni (AMK)

Friman Stefan, Rauma            

Jäälinna Jesse, Kotka

Kauhanen Olli, Pirkkala

Pihlasto Mikko, Naantali        

Takalo Janne, Turku                 

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (ylempi AMK)

Lehto Tuija, Ruovesi

Väkiparta Sari, Pori

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (ylempi AMK)

Kallioinen Pasi, Ulvila

Kallioniemi Tero, Pori

Nurmela Jouni, Rauma

Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Merikapteeni (ylempi AMK)

Haaslahti Simo, Rauma

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (ylempi AMK)

Airasmaa Enni, Pori

Auvinen Johanna, Akaa

Hammais Eero, Pori

Heikola Anne, Rauma

Heiniluoma Sirpa, Parkano

Perälä Päivi, Eura

Rantanen Kirsi-Marja, Eura

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Kopra Pirkko, Rauma

Latvala Jani, Pori

Sillgren Tiina, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

Lepistö Päivi, Pomarkku

Nurminen Minna, Rauma

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (ylempi AMK)

Heinimaa Eini, Harjavalta

Kohtamäki Sari, Vihti

Rautakallio Mari, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Metsänvirta Riikka, Rauma

Kallio Eija, Lappi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lehti Karoliina, Pori

Pesola Pirjo, Uusikaupunki

Södergård Anri, Nakkila

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (ylempi AMK)

Mehtonen Teija, Rauma

Centria-ammattikorkeakoulu

Insinööri (AMK), kone- ja tuotantotekniikka
Leino Sami, Raahe, Syri Harri, Kokkola

Insinööri (AMK), kemiantekniikka
Heikkinen Emma, Kokkola, Korhonen-Helander Merja, Kokkola, Taivassalo Joni, Kokkola, Willman Janne, Kokkola

Insinööri (AMK), tietotekniikka
Harju Tiina, Kokkola, Kunelius Joni, Kokkola, Repola Rami, Kokkola, Tiainen Toni, Kokkola, Vihanta Samuli, Kannus

Insinööri (AMK), sähkötekniikka
Airas Ville, Kalajoki, Mäntylä Saku, Haapajärvi, Salonpää Laura, Oulainen

Insinööri (AMK), mediatekniikka
Suni Petri, Kalajoki, Uusikylä Sami, Oulu

Bachelor of Engineering, Information Technology
Ajibola Wahab, Kokkola, Anafi Babatunde, Vuosaari

Bachelor of Engineering, Industrial Management
Petukhov Aleksei, Venäjä, Spiz Maria, Puola, Wojciechowski Jan, Puola, Wu Yanhan, Kiina, Xu Jifan, Kiina

Tradenomi (AMK), liiketalous
Ansio Sarri, Turku, Björndahl Elin, Kokkola, Celik Gökhan Kokkola, Grönlund Pirjo, Kangasala, Haapasaari Emma, Kokkola, Hakala Assi-Leea, Kokkola, Hakala Timo, Rovaniemi, Huttula Tiina, Kokkola, Isokääntä Juho, Kalajoki, Jänkä Juho, Perho, Järvilä Saara, Kaustinen, Kakkuri Sonja, Kokkola, Kakkuri Susanna, Kokkola, Karhula Hanne-Maria, Kokkola, Kartimo Tuija, Pyhäjärvi, Laitila Irene, Haapavesi, Liedes Jenna, Kokkola, Lindholm Ida-Maria, Reisjärvi, Metsäharju Tuija, Haapavesi, Mäkelä Pauliina, Alavieska, Mäkelä Tytti, Kokkola, Nikula Maria, Kaustinen, Partanen Salli, Kokkola, Rahimi Rasoul, Kokkola, Rahkala Laura, Alavieska, Roiko Marja-Riitta, Kokkola, Salo Tanja, Toholampi, Siirtola Päivi, Haapavesi, Sipilä Mari, Kokkola, Vares Topi, Raahe, Verronen Valtter, Kokkola, Viita-aho Eveliina, Nivala, Visti Mervi, Kokkola, Yli-Korpela Iida, Kannus, Ylitalo Meira, Kokkola Österberg Noora, Haapajärvi

Tradenomi (AMK), kansainvälinen kauppa
Lilius Laura, Rauma, Rimpioja Ida, Helsinki, Westerlund Malin, Uusikaarlepyy

Bachelor of Business Administration, Business Management
Tran Thi Thu Hang, Kokkola, Dhaunya Rajendra, Helsinki, Käldman Tien Ly, Pietarsaari, Hoang Diep To Lan, Vietnam, Hoang Quynh Nga, Vietnam, Nguyen Doan Hoai An, Kokkola, Nguyen Thi Minh Hong, Vietnam

Tradenom (YH), internationell handel
Brännbacka Sara, Pedersöre, Kahari Tuija, Uusikaarlepyy

Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
Huotari Piia, Ylivieska, Myllylä Elina, Oulu, Sorvoja Jonna, Sarjanahde, Tarkka Heidi, Toholampi

Restonomi (AMK), matkailu
Pahkala Annika, Kalajoki, Savela Satu, Oulunsalo

Bachelor of Hospitality Management, Tourism
Ahammed Md.tanbir, Bangladesh, Basnet Sanjaya, Nepal, Li Weishu, China, Ranabhat Krishna, Nepal, Sarin Camilla, Pietarsaari, Talabi Juwon, Nigeria

Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö
Ala-Tainio Katariina, Kokkola, Amin Ahmed Minna, Kokkola, Boren Heljä, Kokkola, Haglund Anne, Kokkola, Harju Jenni, Alajärvi, Harju Jenni, Kälviä, Huttula Katja, Kokkola, Iso-Kungas Assi, Kokkola, Joki-Huuki Tarja, Lohtaja, Jylhä Anniina, Kaustinen, Karhu Ninette, Kokkola, Keinänen Anna, Raahe, Kerminen-Hakkio Mira, Kokkola, Kinnunen Erika, Kinnula, Kola Päivi, Kokkola, Kivelä Ida, Kauhajoki, Korpi Henna, Himanka, Korpikoski Pilvi, Kannus, Kupari Marja, Veteli, Lindberg Teija, Kokkola, Lintinen Katariina, Kokkola, Lipiä Anna-Liisa, Kokkola, Mäenpää Emmi, Kokkola, Mäkinen Tiina, Kälviä, Männistö Pauliina, Pietarsaari, Niemelä Laura, Himanka, Nuorala Sanna, Kokkola, Ojala Milla, Kokkola, Paasila Sini, Kokkola, Paavola Sari, Kannus, Pajumäki Henna-Riikka, Kokkola, Palo Riina, Kokkola, Perkiö Jennika, Kauhajoki, Pirttikoski Sanna, Kokkola, Prittinen Katariina, Kokkola, Rantakokko Ronja, Kittilä, Rautiola Anna-Liisa, Toholampi, Rehnfeldt Lisa, Pietarsaari, Sinko Saija, Kokkola, Rosbäck Heidi, Himanka, Taskila Helmi, Alavus, Thodén Sofia, Kokkola, Viitanen Jane, Kokkola, Weckman Nelly-Noora, Kokkola, Ylikarjula Noora, Kokkola, Ypyä Terhi, Kannus

Bachelor of Health Care, Nursing
Boen Lenah, Kokkola/Kenia, Bro Mervi, Pietarsaari, Lehtinen Hanna, Pietarsaari, Jecinta Maingi, Kokko-la/Kenia, Muthee Jerusha, Kokkola/Kenia, Muthoni Margaret, Kokkola/Kenia, Nabulya Barbra, Kokko-la/Uganda, Nana Zita, Kokkola/Kamerun, Päivärinta Antti, Kokkola, Vorobiova Asia, Kokkola/Ukraina

Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö
Mäkelä Eveliina, Himanka

Sosionomi (AMK), sosiaaliala
Alajuuma Paula, Kokkola, Anttiroiko Kaisa, Kokkola, Brax Annu, Ylivieska, Eskeli Elina, Kokkola, Haaraniemi Olli, Haapavesi, Jokinen Jenni, Kokkola, Kantola Marjo, Kannus, Kettukangas Päivi, Raahe, Kiviranta Veera, Toholampi, Kettunen Minna, Kajaani, Kiiskilä Jenni, Oulu, Kiiskilä Mervi, Nivala, Kumpulainen Minna, Pedersöre, Leskelä Minna, Nivala, Matintupa Milja, Alajärvi, Mielityinen Milla, Ylivieska, Mäenpää Katri, Kauhava, Mäki Iiris, Ylivieska, Nahkala Marjo, Alavieska, Palola Heli, Nivala, Ranta-Tilus Jarno, Himanka, Tervala Tytti, Kokkola, Ulvinen Henni, Tampere

Sosionomi (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Kurikkala Mari, Kannus

Yhteisöpedagogi (AMK), kansalaistoiminta ja nuorisotyö
Ahopelto Elina, Rusko, Keränen Laura, Kotka, Käpylä Nina, Seinäjoki, Lähteenmäki Annika, Nakkila, Poikola Teija, Utajärvi, Puolakanaho Jenna, Oulu, Santala Samuli, Säkylä

Musiikkipedagogi (AMK), musiikki
Mäkipelto Eliza, Kokkola Tunkkari Kirsi, Helsinki

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), esittävä taide
Bowles Emma, Turku, Elo-Wikström Aulimaria, Kokkola, Kilpinen Alina, Turku, Talvio Osmo, Jokioinen

Vestonomi (AMK), vaatetusalan koulutusohjelma
Lintumäki Lari, Turku

Lisätiedot:
viestintäpäällikkö Paula Erkkilä, paula.erkkila@centria.fi, 044 725 0086

Nuorisoverkostot ovat onnistuneet saamaan aloitteitaan läpi kuntatasolla Guatemalassa. Nuoret haluavat, että lasten ja nuorten oikeudet otetaan huomioon päätöksenteossa ja että poliittiset lehmänkaupat loppuvat. Taksvärkki ry:n monivuotinen kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa on kesällä 2015 teetetyn ulkopuolisen arvioinnin mukaan onnistunut muuttamaan poliittista toimintaympäristöä.

Kansalaisjärjestö Taksvärkki ry:n vuonna 2013 alkanut hanke keskittyy nuorten ja lasten oikeuksiin Guatemalassa, jossa poliittinen korruptio on laajalle levinnyttä. Nuorison tarpeita ei oteta päätöksenteossa huomioon eikä kuntien määrärahoja yleisesti käytetä lasten ja nuorten hyväksi.

Taksvärkin paikallinen kumppanijärjestö PAMI on perustanut nuorisoverkostoja, jotka vaativat poliitikkoja ja virkamiehiä huomioimaan lasten ja nuorten asiat päätöksenteossa.

Arvio tarkasteli hankkeen ensimmäistä vaihetta ja totesi nuorten onnistuneen saamaan itselleen äänivaltaa. Esimerkiksi eteläisessä Guatemalassa sijaitseva Zuniliton kunta hyväksyi nuorten aloitteen lapsi- ja nuorisopoliittisesta toimenpideohjelmasta, jolla edistetään seksuaaliterveyttä. ”On hyvä, että nuoret muuttavat asenteita”, totesi raportissa haastateltu virkamies.

Hanke on vaikuttanut merkittävästi myös toimintaan osallistuneiden nuorten elämään: heidän yhteiskunnallinen lukutaitonsa ja itseluottamuksensa ovat kasvaneet toiminnan myötä.

PAMI on saanut työstään myös paikallista tunnustusta: Guatemalan ihmisoikeusasiamies myönsi joulukuun alussa järjestölle ihmisoikeuspalkinnon.

”On motivoivaa tehdä yhteistyötä sitoutuneen ja asiantuntevan järjestön kanssa”, Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Veera Blomster iloitsee.

Lisätietoja:

www.taksvarkki.fi

Ohjelmasuunnittelija Veera Blomster, veera.blomster@taksvarkki.fi 

Tiedottaja Pamela Arslan, pamela.arslan@taksvarkki.fi

Arviointiraportti on luettavissa Taksvärkin sivuilla: 

http://www.taksvarkki.fi/tv/category/taksvarkki-ry/raportit

Lisää PAMI-Guatemala -kansalaisjärjestöstä (espanjaksi):

http://pami-guatemala.org/

Agrologi (AMK): Vanhatalo Hannu Rovaniemi.

Fysioterapeutti (AMK): Autio Hannamaija Rovaniemi, Backman Sami Rovaniemi, Cajan Saara Rovaniemi, Hanhela Henri Rovaniemi, Hilli Jenna-Maria Rovaniemi, Isola Markus Rovaniemi, Karvonen Harri Rovaniemi, Kekäläinen Hanna Rovaniemi, Kiiskilä Henna Kokkola, Kontu Eeva-Marja Rovaniemi, Korkalainen Tatu Rovaniemi, Kortelainen Joona Rovaniemi, Kultima Ville Rovaniemi, Kyllönen Karoliina Rovaniemi, Laine Pauliina Rovaniemi, Lehtinen Annu Rovaniemi, Leppälä Marjut Rovaniemi, Lukkaroinen Anne-Mari Rovaniemi, Niiranen Anni-Kaisa Oulu, Nurro Satu Oulu, Ollila Tuomas Oulu, Pakonen Sonja Oulu, Pihlajaharju Hanna Rovaniemi, Pirilä Salla Oulu, Rautio Susanna Oulu, Stenman Essi Rovaniemi, Vaara Jutta Rovaniemi, Varanka Severi Oulu, Vartiainen Jarmo Rovaniemi, Veki Viivi-Maria Rovaniemi, Välimaa Tuomo Ylitornio.

Fysioterapeutti (ylempi AMK): Penttilä-Nikula Kaisa Tervola, Pirttijärvi Johanna Rovaniemi, Tapio Pasi Rovaniemi, Valaja Sisko Rovaniemi.

Geronomi (AMK): Alamäki Johanna Tornio, Holappa Sari Kempele, Huhtanen Arja Tornio, Kanerva Outi Posio, Keski-Antila Juha Ylitornio, Kreivi-Leppänen Jaana Pello, Leinonen Sirke Ii, Lohi Johanna Kemi, Saukko Ulla-Maija Ranua.

Insinööri (AMK): Autio Sakari Tornio, Erkheikki Antti Oulu, Haavikko Ville Rovaniemi, Halttu Jani Kemi, Harjuniemi Jarkko Tervola, Hekkala Jani Tornio, Hyyryläinen Marko Oulu, Julkunen Vesapekka Sodankylä, Juotasniemi Jonne Kemi, Kalliosalmi Jussi Tornio, Kantola Harri Rovaniemi, Keränen Kimmo Tornio, Karjalainen Kimmo Rovaniemi, Karjalainen Tiina-Mari Rovaniemi, Kauppinen Teemu Rovaniemi, Kelloniemi Olli Rovaniemi, Kolari Jari Tornio, Lakso Lauri Rovaniemi, Luusua Ilkka Kemi, Lämsä Laura Keminmaa, Miettunen Arto Kemi, Nikkanen Ville-Veikko Kemi, Orrenmaa Pasi Nokia, Petäjäjärvi Aila Simo, Tyni Jani Keminmaa, Pulkkinen Eetu Tervola, Rasila Mikko Rovaniemi, Riskilä Johanna Rovaniemi, Rousu Eveliina Oulu, Ruokanen Aki Rovaniemi, Saarela Roosa Oulu, Tervo Janne Rovaniemi, Veteli Jesse Kemi, Välijeesiö Jari Sodankylä, Ylitalo Topi Rovaniemi.

Insinööri (ylempi AMK): Heikkinen Petri Oulu, Kauppi Jaana Keminmaa, Kurvinen Mika Oulu, Mikkola Samuli Utsjoki, Sorvoja Mervi Oulu, Uurtamo Juha Riihimäki, Ypyä Juha-Matti Kemi.

Kuvataiteilija (AMK): Korkala Tinna Mikkeli, Lukkaroinen Tuomas Helsinki, Myller Anne Tornio, Poutiainen Lisa Mikkeli, Räsänen Simo Tuusula, Tanninen Petra Tornio.

Liikunnanohjaaja (AMK): Gröhn Jari Rovaniemi, Hakola Anni Rovaniemi, Heikkilä Venla Rovaniemi, Heikkinen Laura Suomussalmi, Heinonen Jani Helsinki, Hoikkala Ali Rovaniemi, Kitkala Iina Rovaniemi, Konttinen Maria Rovaniemi, Koskelainen Henna-Riikka Rovaniemi, Koskelainen Joonas Rovaniemi, Laine Olli Rovaniemi, Liias Emmi Rovaniemi, Lotvonen Ville Rovaniemi, Moilanen Miika Kuopio, Ojala Janiika Oulu, Piittinen Milja Rovaniemi, Runtti Vilma Rovaniemi, Räihä Aappo Rovaniemi, Saranpää Eva Rovaniemi, Söderlund Henry Vaasa, Valta Joni Rovaniemi, Vihreävuori Joni Rovaniemi, Vilander Markus Rovaniemi, Välimäki Ari Kemi, Ylinampa Teemu Rovaniemi.

Liikunnanohjaaja (ylempi AMK): Heikkinen Maria Äänekoski, Pohjalainen Antti Liminka, Toivola Maarit Rovaniemi, Ylitalo Sari Helsinki.

Medianomi (AMK): Alatarvas Henna Rovaniemi, Illikainen Heikki Rovaniemi, Jestilä Tuomas Oulu, Kytövuori Teemu Oulu, Lindberg Valpuri Helsinki, Niinikoski Karoliina Espoo, Vaarala Ville Tornio, Ylistalo Emma Helsinki.

Metsätalousinsinööri (AMK): Jokinen Timo Oulu, Kauhanen Suvi Rovaniemi, Rantamäki Ia-Mari Rovaniemi, Palokangas Raija Sodankylä.

Restonomi (AMK): Alaiso Sami Rovaniemi, Alapuranen Pipsa Rovaniemi, Alatalo Matti Rovaniemi, Angeria Miia Rovaniemi, Ballester Isabelle Helsinki, Heikkinen Hanna Rovaniemi, Heiskanen Laura Kuusamo, Helin Jari Rovaniemi, Hietala Olli-Pekka Rovaniemi, Huotarinen Birgitta Rovaniemi, Hämäläinen Antti Kuopio, Ivantsova Zhanna Venäjä, Jaakkola Sini Kemi, Jussila Anni Tornio, Järvenpää Sanni Rovaniemi, Kallio Jutta Raahe, Kangas Henna Tornio, Kallunki Katri Rovaniemi, Karvonen Timo Rovaniemi, Kaulanen Riikka Tornio, Keinänen Eeva Raahe, Kopakka Erno Kemi, Koskenniemi Juha Rovaniemi, Kukkula Laura Keminmaa, Lalli Joni Oulu, Lampela Ann Kemijärvi, Lehtinen Soili Rovaniemi, Liimatta Laura Oulu, Manninen Olga Kemijärvi, Mölläri Juulia Rovaniemi, Niemelä Kirsi Kalajoki, Okkonen Tapio Rovaniemi, Pekkala Maria-Leena Rovaniemi, Pulju Tuulia Rovaniemi, Repo Tommi Rovaniemi, Riikonen Johanna Kemi, Tanhua Sara Oulu, Tuomela Jenni Rovaniemi, Tervaniemi Henna Rovaniemi, Ulanova Anastasia Venäjä, Van Uden Laura Muonio, Viheriälä Salla Rovaniemi, Ylikulju Henna Raahe.

Restonomi (ylempi AMK): Kaakkuriniemi Anne Kittilä, Korpivaara Pia Rovaniemi, Luonuankoski Pirita Kuusamo, Pyhäjärvi Tanja Sodankylä.

Sairaanhoitaja (AMK): Alalahti Tuuli Kemi, Ananin Janne Espoo, Aslan Tuula Jyväskylä, Ben Henia Sonia Oulu, Gauli Aishwarya Nepal, Guo Haochuan Kiina, Haataja Pia Kempele, Hietajärvi Ulla-Sofia Kemijärvi, Joutsijoki Juulianna Rovaniemi, Junkkonen Tiina Oulu, Juotasniemi Anne-Maarit Rovaniemi, Kaihua Janika Sodankylä, Kaija Mikko Rovaniemi, Kahugu Susan Kenia, Karjalainen Henna Rovaniemi, Kaur Jasmine Intia, Koppelo Jenni Oulu, Korpikoski Tiina Kemi, Kosunen Anni Ii, Kristo Johanna Tornio, Lepistö Viivi Pello, Luokkala Mari Kemi, Lähteenmäki Heidi Tornio, Länsman Anna-Kaisa Utsjoki, Mbuh Henriette Kamerun, Mburu-Matiba Lucy Vantaa, Meriläinen Laura Oulu, Mustajärvi Tiia Rovaniemi, Nousiainen Niina Rovaniemi, Odukoya Elizabeth Nigeria, Outila Anna Rovaniemi, Parviainen Heta Kemi, Perälä Henri Kemi, Poussu Michaela Saksa, Pulkkinen Riikka Oulu, Rapakko Henna Rovaniemi, Rautavaara Jenni Rovaniemi, Saapunki Piia Oulu, Sallinen Saija Oulu, Sulila Anna-Stina Helsinki, Suomalainen Sallamaria Kemi, Suvanne Salla Tervola, Toppinen Sanna Ii, Tuisku Tiina Rovaniemi, Väisänen Emma Rovaniemi, Ylitalo Mirka Kemi, Xu Mengyang Kiina, Ämmälä Soile Rovaniemi.

Sairaanhoitaja (ylempi AMK): Eerola Marketta Rovaniemi, Frant Johanna Kemi, Heikkinen Joonas Rovaniemi, Heikkuri Jenni Tornio, Holopainen Niina Rovaniemi, Härkönen Sisko Rovaniemi, Jaakkola Päivi Ii, Kehus Marja Keminmaa, Koivuranta Virpi Kemi, Nikkinen Marja Kolari, Rytkönen Tuija Kemi, Salmela Senja Oulu, Salonen Marianne Rovaniemi, Uuksulainen Minttu Rovaniemi, Viippola Eero Ylitornio, Vilen Pipsa Kemi.

Sosionomi (AMK): Alaluusua Emma-Leena Oulu, Erkinantti Susanne Tornio, Herajärvi Jonna-Maria Tornio, Hienonen Marie Kempele, Hoppula Maaria Rovaniemi, Juurikivi Johanna Hyrynsalmi, Järvelä Riia Oulu, Jääskeläinen Katariina Rovaniemi, Kamppinen Krista Kemi, Kapraali Minna-Maria Tornio, Karim Ella Kemi, Karjalainen Sari Rovaniemi, Kervinen Suvi Oulu, Kesonen Riikka Kemi, Kuha Miia-Liisa Oulu, Kujanpää Heidi Kemi, Lehtomäki Tiina Liminka, Leinonen Mira Oulu, Lohilahti Jatta Kajaani, Orajärvi Bertta Kemi, Paalanen Mari Inari, Palokangas Eila Keminmaa, Polvinen Jaana Oulu, Portaankorva Pia-Mari Tornio, Pulju Mari Ranua, Puumalainen Anu Tornio, Raappana Jenni Oulu, Ristimella Aili Rovaniemi, Räätäri Anna Keminmaa, Siivikko Jenni Inari, Toivanen Eveliina Kemi, Tolonen Riku Kemi, Tuomaala Merja Raahe, Törmänen Maija Rovaniemi, Veteläinen Minna Oulu, Vierimaa Riina Oulu, Vikström Laura Oulu, Vilppola Tuija Kemi, Vind Stella Kemi, Vuori Emilia Keminmaa, Väisänen Niina Oulu, Ylikärppä Kaisa Kemi, Ylisirniö Laura Kemi.

Sosionomi (ylempi AMK): Kakko Karoliina Oulu, Niukkanen Sari Rovaniemi, Hauru Elisa Kempele, Iivari Riitta Rovaniemi, Jokelainen Terhi Rovaniemi, Kakkuri Anna-Maija Kurikka, Korpikoski Aija Sodankylä, Lehmusvuo Marika Rovaniemi, Leivo Lempi Sodankylä, Lohikoski Jenni Rovaniemi, Mäntymäki Hilkka Rovaniemi, Nuutinen Marika Rovaniemi, Siilasjoki Heli Rovaniemi, Siirtola Saila Posio, Sipola Anne Rovaniemi, Sirola Virpi Oulu, Tuulaniemi Sanni Kemijärvi, Ärväs Maija Rovaniemi.

Terveydenhoitaja (ylempi AMK): Jokelainen Marja-Liisa Ii, Kari Helena Kemi, Kujala Anna Keminmaa, Liikamaa Anne Kemi, Manninen Kati Rovaniemi, Matilainen Katja Rovaniemi, Pesonen Virpi Simo, Petäjä Sari Rovaniemi, Peura Sanna Rovaniemi, Torvinen Sirpa Rovaniemi, Väisänen Tarja Rovaniemi.

Tradenomi (AMK): Ahokas Tiina Jyväskylä, Ahola Lauri Rovaniemi, Ala-Mononen Mira Rovaniemi, Angeria Matti Tornio, Baas Jaana Tervola, Dal Heidi Joensuu, Heikka Liudmila Tornio, Hyrkäs Niina Kuusamo, Hämäläinen Miia Toholampi, Jaako Krista Tornio, Kallio Janne Oulainen, Kamppinen Heidi Keminmaa, Kettunen Ilona Tornio, Kivekäs Robert Tornio, Klemetti Annika Tornio, Kämäri Jenni Hämeenlinna, Lakkapää Tommi Oulu, Lampela Heidi Tornio, Lavrucenoka Zanna Tornio, Leite Eliodor Angola, Leppänen Emilia Tornio, Liekola Hannele Keminmaa, Liu Yige Kiina, Lähdesmäki Tuomas Ii, Ndembo John Tansania, Luiro Jenna Rovaniemi, Luukkonen Henna-Leea Rovaniemi, Maikkula Marika Rovaniemi, Malinen Teemu Kemi, Maltsev Dmitry Venäjä, Mattsson Henrik Järvenpää, Mäkinen Juha-Matti Simo, Naamanka Tiina Oulu, Ngassa Ivo Kamerun, Niva Elisa Rovaniemi, Nokela Samuli Rovaniemi, Nurmela Henri Rovaniemi, Nyaga Pascal Kenia, Nätynki Tarja Rovaniemi, Ojakangas Rami Oulu, Ojala Lea Rovaniemi, Piipponen Mikko Tornio, Pulju Tiina Rovaniemi, Puumalainen Miia Tornio, Ren Yi Kiina, Saarela Janne Tornio, Salmi Aino-Maria Ylitornio, Savukoski Atte Tornio, Similä Anna-Greetta Kittilä, Toivonen Janne Hämeenlinna, Torvinen Jani Rovaniemi, Tran Vu Vietnam, Varrio Katja Oulu, Vähä Suvi Tornio, Yliheikkilä Eveliina Oulu, Ylikotila Saija Nivala, Yliniemi Emma Tornio.

Tradenomi (ylempi AMK): Pyhäjärvi Maria Rovaniemi.

Tampereen ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö selvitti medianomien työtilannetta ja näkemyksiä alan koulutuksen kehittämisestä. Tero Liimataisen opinnäytetyö kohdistui elokuvan ja television koulutuksesta valmistuneisiin, jotka aloittivat opintonsa vuosina 2008–2010.

Valmistuneiden työtilanne oli vastausten pohjalta ennakoitua parempi. Kokonaan työttöminä oli vain reilut 10% valmistuneista. Työllistyneistä kaikki eivät kuitenkaan työllisty omalle opintoalalle, ja työ on usein projektiluonteista.

Selvitykseen vastanneista 35 medianomista 42% oli vakituisessa työsuhteessa. Itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina oli lähes 40% vastaajista. Osa oli jatkanut valmistumisen jälkeen maisteritason opintoihin tai vaihtanut opintoalaa ja muutama työskenteli apurahalla.

Media-alalla tyypillistä on pienyrittäjyys sekä pätkä- ja projektitöiden suuri osuus. Liimataisen selvityksen mukaan alan työsuhteet ovat usein lyhyitä ja samallekin työnantajalle voidaan tehdä lukuisia eri työsopimuksia vuoden aikana.

Vastavalmistuneiden keskipalkka jää kuukausitasolla alle suomalaisten keskiarvon, mutta omalle alalle työllistyneiden palkka oli muita parempi. Tuottajan tehtävissä toimivien palkka oli muita aloja paremmalla tasolla ja työskentely täysipäiväistä. Kuvaajien kuukausityöaika ja palkkataso oli puolestaan matalimmasta päästä.

Elokuva- ja tv-ala keskittyy edelleen pääkaupunkiseudulle. Helsinkiin on työllistynyt medianomeja lähes kaksi kertaa enemmän kuin vastanneiden opiskelupaikkakunnalle Tampereelle.

Selvityksessä kysyttiin myös näkemystä alan koulutuksesta. Koulutukseen toivottiin lisää yrittäjyysosaamisen valmiuksien kehittämistä sekä konkreettista yhteistyötä yritysten kanssa jo opiskeluaikana.

Parhaiten TAMKin mediakoulutus selvityksen mukaan kehitti sisältöosaamista, luovuuden ja ryhmätyön taitoja sekä monipuolisesti alan työroolien ymmärrystä.

Lisätietoja:

Liimatainen, Tero: Miten Menee? -kysely 2015 : Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden medianomien näkemyksiä työelämästä, työllistymisestä sekä koulutuksesta. Opinnäyte, 174 sivua. Tampereen ammattikorkeakoulu 2015. http://theseus.fi/handle/10024/102957

Opiskelja Tero Liimatainen, tero.liimatainen@cult.tamk.fi, p. 040 568 2863

Koulutuspäällikkö Pertti Näränen, pertti.naranen@tamk.fi, p. 050 304 6351

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö palkitsee vuosittain Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) vuoden opiskelijan, erittäin ansioituneen opiskelijan sekä HAMKin henkilöstöä.

Stipendi on aina saajalleen iloinen yllätys. Säätiö pyytää esityksiä stipendin saajiksi yksiköiltä, koulutuksista, johtajilta ja rehtoreilta. Siten stipendin saaja ei ole tietoinen hänen puolestaan tehdystä esityksestä.

Stipendit julkistetaan ja jaetaan Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa 18.12.2015.

Vuoden 2015 opiskelija, 1000 euron stipendi:

Jussi Parkkinen

Tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelma, Riihimäki

Jussi Parkkinen on edennyt opinnoissaan ripeästi saavuttaen erinomaisia oppimistuloksia. Hän on työskennellyt ahkerasti jokaisella opintojaksolla ja luonut hienoja pikkuhyötyohjelmia, hauskoja pelejä ja multimediateoksia.

Jussi on aina positiivinen, avulias ja kohtelias opiskelijatovereitaan ja opettajia kohtaan. On odotettavissa, että suuri yleisö saa kuulla jatkossa tästä lahjakkaasta ja taidokkaasta opiskelijasta.

Vuoden 2015 työntekijä, 1000 euron stipendi:

Brian Joyce

Ammatillinen opettajakoulutus

Brian Joyce on malliesimerkki uudistuvasta työntekijästä, joka on tukenut merkittävästi Hämeen ammattikorkeakoulua ja sen strategista kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen alueella.

Hänen HAMK-uransa varrella kansainvälistyminen on muuttanut muotoaan. Se on merkinnyt aluksi opettajakollegojen tukemista monikulttuurisuudessa ja englanninkielisessä opetuksessa. Myöhemmin Brian on ollut ratkaiseva pääopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun aloittaessa osaamisen vientiä vaativille asiakasryhmille. Tästä kokemuksesta on kyetty oppimaan yhdessä ja oppi pyritään hyödyntämään jatkossa.

Brian Joyce on työskennellyt Hämeen ammattikorkeakoulun eri yksiköissä ja ollut mukana organisaatiomuutoksissa myönteisenä ja uutta rakentavana henkilönä.

Hänessä yhdistyvät omaleimaisella tavalla monet työntekijän ja opettajan ihanneominaisuudet. Monet perinteiset mainesanat tuntuvat liian latteilta kuvailemaan häntä. Opiskelijoiden keskuudessa hänestä onkin tullut ilmiö, jota puhutellaan kunnioittavasti Mr Brian.

Brian Joycelle on ominaista 100 % omistautuminen HAMKille ja ehdoton tiimihenkisyys, johon yhdistyy reiluus, taitava ja luova pedagoginen osaaminen ja monikulttuurisuus.

Erittäin ansioitunut opiskelija 2015, Veijo Hintsasen erityisrahaston 1000 euron stipendi:

Matti Salakka

Degree Programme in International Business, Valkeakoski

Matti Salakka on ahkera opiskelija ja hänellä on erittäin myönteinen vaikutus ryhmän yhteishenkeen. Valkeakosken yksikössä Matin ryhmä on tullut hyvin tunnetuksi ryhmänä, joka on opiskellut yhdessä erittäin tiiviisti ja säännöllisesti. Tämä yhteisöllisyys on pääosin Matin ansiota, sillä hänellä on ollut aktiivinen rooli ryhmässä.

Matti Salakka on aina innokas auttamaan kanssaihmisiä – erityisesti kaikista vaativimmissa tehtävissä. Matti on auttanut opiskelijatovereita läpäisemään kursseja.

Matti Salakka on keskeinen toimija monissa yksikön tapahtumissa. Hänet on valittu vasta perustettujen Joulumessujen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Opiskelijatoverit äänestivät hänet ryhmänsä ammattimaisimmaksi opiskelijaksi. Lisäksi Matti on hyödyntänyt opiskelussaan kaikki mahdollisuudet, jotka HAMK on tarjonnut ja hän on osallistunut intensiiviviikkoihin ja opintomatkoihin Suomessa ja Ruotsissa sekä Saksassa ja Brasiliassa.

Matti Salakka on todellinen esimerkki siitä, miten ammattikorkeakouluopintoja suoritetaan parhaiten.

Yhteensä 171 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijaa valmistuu perjantaina 18.12.2015. Alla luvan nimensä julkaisuun antaneiden valmistuneiden nimet.            

Muotoilun koulutusohjelma: muotoilija (AMK)

Lundahl, Karoliina, Hämeenlinna; Rosenberg, Noora, Hämeenlinna; Saali, Laura, Hämeenlinna; Saksa, Jenni, Kouvola; Suvitie, Anna, Turku

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma: artenomi (AMK) Pasio, Satu, Salo; Rintala, Tiina, Hattula

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: tradenomi (AMK) Helenius, Matti, Valkeakoski; Johansson, Lauri, Hämeenlinna; Mattsson, Carita, Espoo; Pentonen, Pekka, Hämeenlinna; Schavikin, Anna, Lempäälä; Thomenius, Toni, Hämeenlinna

Luonnonvara- ja ympäristöala

Kestävän kehityksen koulutusohjelma: ympäristösuunnittelija (AMK) Lehto, Eija-Liisa, Forssa

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma: hortonomi (AMK) Elo-Valente, Maarit, Helsinki; Varpa, Veera, Joensuu

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) Hassinen, Heli, Kuopio; Heikkilä, Iida, Pälkäne; Helminen, Elina, Loimaa; Kallio, Satu, Hämeenlinna; Korpisaari, Katriina, Janakkala; Laine, Iina, Tampere; Laitinen, Johanna, Forssa; Laukola, Marika, Hämeenlinna; Lehtinen, Annemari, Valkeakoski; Lähteenmäki, Emma, Tampere; Manninen, Mona-Lisa, Forssa; Martineero, Aija-Liisa, Lieto; Merikanto, Susan, Lempäälä; Niemelä, Tuula, Valkeakoski; Niemenmaa, Tuomas, Tampere; Podmovskaja, Anastasia, Oripää; Rantanen, Jenni, Karkkila; Rinne, Janita, Tampere; Ryyppö, Maria, Forssa; Sinanbey, Gamze, Forssa; Tikkanen, Tiia, Hämeenlinna; Tomberg, Taija, Turku; Uoti, Saara, Humppila; Vaara, Aino, Hämeenlinna; Viitanen, Anni, Hämeenlinna; Välimäki, Laura, Loimaa; Välitalo, Enni, Loimaa

Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK)

Kantinkoski, Jenny, Hämeenlinna;  Mäntylä, Marika, Hämeenlinna; Uusitalo, Heini, Helsinki

Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK)

Hallamaa, Laura, Hämeenlinna; Hautamäki, Jemina, Hämeenlinna; Heiskanen, Katja, Hämeenlinna; Jokinen, Terhi, Tampere; Koponen, Tuija, Hämeenlinna; Lehto, Elli-Noora, Hämeenlinna; Nieminen, Tiia, Jämsä; Pesonen, Aino, Hämeenlinna; Saarinen, Suvi, Janakkala; Sahisalmi, Jonna, Hämeenlinna; Salakari, Minttu, Hämeenlinna; Tommiska, Milla Mari, Hämeenlinna; Venäläinen, Miranna, Hämeenlinna

Tekniikan ja liikenteen ala

Bio- ja elintariketekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Rantamäki, Ella, Hämeenlinna; Sainio, Perttu, Hämeenlinna

Degree Programme in Automation Engineering: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK) Labiran, Olushola, Helsinki

Degree Programme in Construction Engineering: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK) Daskalov, Teodor, Bulgaria

Degree Programme in Industrial Management: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK) Raza, Syed, Tampere; Selimi, Gent, Kosovo

Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK) Basnet, Sunil, Riihimäki; Khadka, Manish, Espoo; Ojelade, Adesola, Hyvinkää; Tòth, Viktor, Riihimäki

Degree Programme in Supply Chain Management: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK) Akintan, Olumide, Hyvinkää; Niemi, Elisa, Forssa

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Lè, Anh, Riihimäki; Leino, Jari, Sipoo; Tiainen, Tuomas, Hattula

Liikennealan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Aalam, Lee, Riihimäki; Sirkiä, Marika, Nurmijärvi; Tiensuu, Erno, Riihimäki

Logistiikan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Karjalainen, Pekka, Tampere

Mediatekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Arkko, Eero, Hankasalmi; Huhtala, Joonatan, Hyvinkää

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma: rakennusmestari (AMK) Ansamäki, Juuso, Vantaa; Hodzic, Hasan, Tampere; Isotalus, Risto, Hattula; Jusslin, Arto, Hyvinkää; Laakso, Olli, Hämeenlinna; Mäkilä, Janne, Tammela; Ora, Heikki, Hyvinkää; Ruottinen, Esko, Hämeenlinna; Salminen, Salminen, Jukka, Hämeenlinna; Setälä, Aleksi, Lempäälä; Sinkkonen, Petter, Kouvola; Sundholm, Olli, Hämeenlinna; Vilèn, Sebastian, Hollola

Tietotekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK) Vainio, Petteri, Hyvinkää

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Degree Programme in International Business: tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration Bondarenko, Andrei, Tampere; Cadier, Baptiste, Ranska; Daviskiba, Elizaveta, Tampere; Eglitis, Ivo, Tampere; Haverinen, Sanna, Helsinki; Hirvonen, Henna, Tampere; Huang, Yongchuan, Tampere; Hölttä, Ville, Akaa; Kainiemi, Juha, Valkeakoski; Kirova, Maria, Bulgaria; Kopra, Jonne, Valkeakoski; Kruuda, Triin, Kuusamo; Lahdenmäki, Tinja, Akaa; Laurokari, Trine-Elise, Tampere; Le, Van, Vietnam; Lempinen, Camilla, Tampere; Leslie, Dorcas, Hämeenlinna; Muriuki, Mike, Tampere; Nguyen, Khoi, Vietnam; Oikarinen, Reetta, Tampere; Sagdati, Mirza, Tampere; Salakka, Matti, Valkeakoski; Salonen, Aleksi, Tampere; Salonen, Paula, Hämeenlinna; Sandström, Hanna, Pirkkala; Siiki, Liisa, Pirkkala; Törrönen, Sofia, Tampere; Wang, Yuyu, Hämeenlinna; Varjonen, Iiris, Janakkala; Wiggering, Jens, Saksa; Virtanen, Vilma, Tampere; Ylisalo, Samuli, Kangasala; Zheng, Jiahui, Valkeakoski

Liiketalouden koulutusohjelma: tradenomi (AMK) Astikainen, Satu, Hämeenlinna; Ettanen-Valkamaa, Ilona, Jomala; Järvinen, Risto, Hämeenlinna; Kanerva, Senni, Forssa; Korhonen, Johanna, Lempäälä; Korkeakoski, Ella, Hämeenlinna; Kukkula, Henriikka, Hämeenlinna; Lehti, Arto, Joensuu; Mattila, Maria, Akaa; Mikkola, Niina, Hämeenlinna; Nousiainen, Tiina, Hämeenlinna; Puronaho, Tommi, Tampere; Reunanen, Pirjo, Hämeenlinna; Saha, Annika, Hämeenlinna; Savola, Emilia, Hämeenlinna; Seppänen, Mirka, Pori; Tuominen, Ellariina, Tampere; Vihervä, Sanna, Valkeakoski

Ylempi AMK-tutkinto

Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship: tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Alsayadi, Hashem, Espoo; Frisk, Ilona, Helsinki; Khasu, Sunil, Helsinki; Pääkkönen, Milka, Ylöjärvi; Wu, Yun, Riihimäki; Yigzaw, Tamirat, Vaasa

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, sairaanhoitaja (ylempi AMK) Berggren, Eeva-Maria, Forssa; Riihiaho, Riitta, Nurmijärvi; Honkanen, Kirsi, Akaa; Pääkkönen, Jutta, Hämeenlinna

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus: insinööri (ylempi AMK) Kortesalmi, Eve, Nurmijärvi; Kuusisto, Jarmo, Hyvinkää; Seppä, Matti, Hämeenlinna; Seppälä, Tapio, Tampere

Teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutusohjelma:insinööri (ylempi AMK) Mäenpää, Anssi, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, terveydenhoitaja (ylempi AMK) Paavola, Paula, Hämeenlinna

Lappeenrannan kaavoitusohjelma 2016–2017 julkaistaan tammikuun 2016 Lappeenranta-asukaslehdessä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa 30.12.2015. Kaavoitusohjelma kertoo, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Samalla valotetaan kaavoituksen yleisiä periaatteita. 

Tammikuun asukaslehdessä ovat keskeisesti esillä myös koulut. Lehti avaa liikunnan ja kulttuurin kevätkauden tarjoamalla monipuolisesti tietoa tapahtumista ja menoista. Tuttuun tapaan Liikkeelle-osiosta löytyvät tiedot kaupungin järjestämästä liikunnasta ilmoittautumisohjeineen. 

Lappeenrannan kaupunki on julkaissut Lappeenranta-asukaslehteä vuodesta 2009 alkaen. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja elokuussa. Lehden englanninkielisessä osiossa kannustetaan ulkomailta Lappeenrantaan muuttaneita lukijoita osallistumaan kaupungin tapahtumiin ja harrastuksiin. 

Asukaslehti ilmestyy myös näköisversiona kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi. Lehden aiemmin ilmestyneet numerot löytyvät verkkosivuilta Kaupunkimme>Lehdet ja esitteet. 

Asukaslehti jaetaan Lappeenrannan Uutisten välissä. Sitä on saatavana myös kaupungintalolta Asiakaspalvelukeskus Winkistä, uimahalleilta ja linnoituksen museoilta. 

Liitetiedosto: kuva asukaslehden kaavoituskatsauksesta

LISÄTIETOJA: 

Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, Lappeenrannan kaupunki,
puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi

Työelämän kasvaneet vaatimukset heijastuvat työntekijöiden kokemuksiin myös yliopistotyössä.

– Muuttunut työ ja sen organisoinnin tavat näyttäytyvät työntekijöiden kokemuksissa mahdottomana yrityksenä olla vaatimusten mukainen, kirjoittavat yliopistotyöntekijöiden syrjässä olemisen kokemuksia tutkineet Tiina Nikkola ja Esko Harni uudessa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

Nikkolan ja Harnin haastattelemien tietotyöläisten kertomuksissa korostuvat odotukset työntekijöiden yrittäjämäisestä ja tuottavasta toiminnasta. Tutkijoiden mukaan yliopisto on uudistusten myötä tilanteessa, jossa sen toiminnalla odotetaan olevan esimerkiksi suoria vaikutuksia kansalliseen kilpailukykyyn.

– Tämä tuottaa eräänlaista ”fantasiapuhetta”, toiveita siitä, miten asioiden on tarkoitus järjestyä. Vastuu näiden toiveiden toteutumisesta näyttäisi entistä enemmän siirtyneen yrittäjämäiselle työntekijälle, Nikkola ja Harni kirjoittavat artikkelissaan.

Työyhteisön ongelmat palautuvat yksilöön

Myös yliopistoissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön ja yksilön vastuuseen. Uudenlaisen työn organisoinnin tuloksena elämä ja työ sulautuvat yhteen.

– Se näkyy esimerkiksi työntekijöiden kuvauksissa siitä, miten heidän odotetaan kehittävän itseään ja persoonallisia ominaisuuksiaan jatkuvasti myös vapaa-ajalla, jotta he kykenisivät pitämään yllä työkompetenssiaan ja etenemään urallaan, Nikkola ja Harni kirjoittavat.

Erityisesti työyhteisön ristiriitatilanteissa ongelmat sisäistyvät työntekijöiden henkilökohtaisiksi ristiriidoiksi.

Turvattomuuden tunne organisaatiossa aiheuttaa tunnetta osattomuudesta ja vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta. Ne kanavoituvat Nikkolan ja Harnin aineistossa puutteen, syvän pettymyksen ja jopa depression kokemuksina.

– Se, mitä haastateltavat eivät juuri kysy on mitä työntekijät voisivat tarvita organisaatiolta. Kysymys asettuu ainoastaan toisinpäin: mitä organisaatio näyttää haluavan työntekijältä ja onnistutaanko nämä normit täyttämään?

Aikuiskasvatuksen uusin numero lähestyy osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen muotoja työssä ja koulutuksessa.

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat sekä politiikan ja käytäntöjen tutkijat. Aikuiskasvatusta julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS ry.

Aikuiskasvatus-lehti

• tilaa lehti Kansanvalistusseurasta (sähköpostitse)
• osta lehti KVS-kaupasta
• verkossa
• Facebookissa

Lisätietoja: toimituspäällikkö Helka Repo, 040 759 4532, helka.repo@kvs.fi

Tutkintokoulutuksia on tarjolla viisi, joista kolme Bachelor-tutkintoja ja kaksi Master-tutkintoja

Haku Tampereen ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin alkaa 8.1.2016. Bachelor-tutkintoja on tarjolla median ja taiteen, energia- ja ympäristötekniikan sekä kansainvälisen liiketoiminnan aloilla. Master-tutkinnoista haussa ovat kansainvälisen projektijohtamisen ja elokuvakäsikirjoittamisen koulutukset.

Bachelor-hakukohteet

• Degree Programme in Media and Arts, johon on haettavana 48 opiskelupaikkaa.
• Degree Programme in Energy and Environmental Engineering, haettavana on 30 opiskelupaikkaa.
• Degree Programme in International Business, haettavana on 60 opiskelupaikkaa.

Koulutukset ovat tarjolla niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille hakijoille. Englanninkielisen AMK-tutkinnon (Bachelor's Degree) opiskelu tapahtuu monikulttuurisessa ympäristössä, sillä noin puolet opiskelijoista on ulkomaalaisia.

Master-hakukohteet

• International Business Management, haettavana 25 opiskelupaikkaa
• Screenwriting, haettavana 10 opiskelupaikkaa

Master-koulutuksiin voivat hakea soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla suorittaneet. Koulutusten kesto on 1,5 vuotta ja laajuus 90 opintopistettä. Opinnot suoritetaan englannin kielellä.

Opiskelijalähettiläät tekevät Tamperetta tunnetuksi

- Opiskelu TAMKissa on kasvattanut kansainvälisiä taitojamme. Parhaita puolia täällä ovat rento ilmapiiri, hyvät opiskelutilat ja luottamus siihen, että yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden välillä sujuu. Mikäli itse on aktiivinen ja tarttuu tilaisuuksiin, kansainvälisiä verkostoja voi rakentaa jo opiskeluaikana, kertovat International Business -koulutuksessa opiskeleva Ekaterina Abakumova ja englanninkielisestä turismiin suuntautuvasta koulutuksesta joulukuussa valmistunut Johannes Paavola.

Paavola ja Abakumova ovat ensimmäisiä TAMKin kansainvälisiä opiskelijalähettiläitä, TAMK Ambassadors. Opiskelijalähettiläät ovat opiskelijoita, joiden tehtävänä on kertoa Tampereesta opiskelukaupunkina ja opiskelijoiden arjesta erilaisissa tapahtumissa suomalaiselle ja kansainväliselle yleisölle.

Haku päättyy 27. tammikuuta

Koulutuksiin haetaan Opintopolku.fi/Studyinfo.fi-palvelussa. Haku päättyy 27.1.2016 ja opinnot alkavat elokuussa 2016.

Tärkeitä lisätietoja koulutuksista, sisällöistä sekä niihin hakemisesta saa TAMKin nettisivuilta www.tamk.fi.

hakijapalvelut@tamk.fi, p. 030 245 2395

Liite: Valokuvassa TAMKin opiskelijalähettiläät

I augusti när skolåret börjar inleds även eftermiddagsverksamheten för elever inom den grundläggande undervisningen, ansökningstiden inleds den 28.12.2015. Till verksamheten ansöker man via Wilma -programmet.

Morgon- och eftermiddagsverksamheten är riktad till elever i årskurs 1 och 2 samt till elever på alla årskurser inom specialundervisningen. Grunderna för morgon- och eftermiddagsverksamheten är givna av utbildningsstyrelsen. Utgångspunkten är en högklassig och heltäckande eftermiddagsverksamhet för skolelever inom hela Åbo stad.

I Åbo ordnas och koordineras verksamheten av stadens bildningssektor. Verksamheten förverkligas både av Åbo stad och av olika serviceproducenter. Yrkesutbildade handledare leder verksamheten. Eftermiddagsverksamheten ordnas i skolan eller i skolans närhet i lokaler ägda av Åbo stad, församlingar eller andra organisationer. Eftermiddagsverksamheten har som målsättning att stöda samarbetet mellan hem och skola samt att förebygga utslagning och öka barnets delaktighet. För deltagandet i verksamheten uppbärs en avgift.

En eftermiddagsverksamhetsplats ansöker man om för ett läsår i taget. Till verksamheten söker man via Wilma-programmet, https://wilma.turku.fi. Programmet är öppet för blivande elever på åk 1 under tiden 28.12.2015 – 18.1.2016 och på nytt 16.3.2016 – 31.3.2016, så att vårdnadshavarna har möjlighet att ändra ansökan efter att skolplatsen är fastställd. Till blivande elever på åk 2 är ansökningstiden 28.12.2015 – 31.3.2016. Ansökningsblanketten kan vid behov skrivas ut från Åbo stads hemsidor under adressen www.turku.fi/ippe. Ansökningsblanketten skall då returneras till adressen Åbo stad, bildningssektorn, Morgon och eftermiddagsverksamheten för skolelever, PB 355, 20101 senast 31.3.2016. Beslutet om eftermiddagsverksamhet tilldelas vårdnadshavarna elektroniskt i Wilma -programmet inom majmånad.

Ytterligare information:
www.turku.fi/ippe

Kanslist Birgitta Sainio, p. 040 637 7301
Verksamhetsledare Sari Nummila-Piispanen, p. 050 590 7674

Elokuussa 2016 koulujen alkaessa käynnistyvään perusopetuksen iltapäivätoimintaan hakuaika käynnistyy 28.12.2015. Toimintaan haetaan keskitetysti Wilma-järjestelmän kautta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville oppilaille. Toimintaa toteutetaan Opetushallituksen määrittämien Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti.  Lähtökohtana on laadukas ja kattava iltapäivätoiminta koko Turun kaupungin alueella.

Turussa toimintaa järjestää ja koordinoi kaupungin sivistystoimiala. Toimintaa tuotetaan sekä Turun kaupungin että eri palveluntuottajien toimesta. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat.  Iltapäivätoimintaa järjestetään koulujen tiloissa tai koulun läheisyydessä sijaitsevissa Turun kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen tiloissa. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä lasten osallisuutta. Toimintaan osallistuminen on maksullista.

Iltapäivätoimintapaikkaa haetaan lukuvuodeksi kerrallaan. Toimintaan haetaan Wilma-järjestelmän kautta, https://wilma.turku.fi. Järjestelmä on avoinna tuleville ensimmäisen luokan oppilaille ajalla 28.12.2015 – 18.1.2016 ja uudelleen 16.3.2016 – 31.3.2016, jotta huoltajalla on mahdollista muuttaa hakemusta sen jälkeen kun koulupaikasta on tehty päätös. Tuleville toisen luokan oppilaille haku on käynnissä 28.12.2015 – 31.3.2016. Hakulomakkeen voi tarvittaessa tulostaa Turun kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.turku.fi/ippe. Hakulomakkeet on palautettava osoitteeseen Turun kaupunki, sivistystoimiala, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta, PL 355, 20101 Turku 31.3.2015 mennessä. Iltapäivätoimintapaikan saamisesta ilmoitetaan sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta toukokuun loppuun mennessä.

Lisätietoja:
www.turku.fi/ippe

Toimistosihteeri Birgitta Sainio, p. 040 637 7301
Toiminnanjohtaja Sari Nummila-Piispanen, p. 050 590 7674

Maa-ainesten ottoalueelle on mahdollista sijoittaa monipuolisesti erilaisia jälkikäyttömuotoja ottotoiminnan jälkeen. Ekosysteemipalveluita tarkastelemalla aiheen lähestymiseen saatiin erilainen näkökulma, jonka avulla alue hahmotettiin maisemallisten ominaispiirteiden lisäksi myös moniniasten palveluiden tuottajana.

Maa-ainesten ottoalueiden yleisin jälkikäyttömuoto on metsätalous, mutta ottoalueet on mahdollista muovata ottotoiminnan jälkeen myös erikoisempia toimintoja sisältäviksi alueiksi. Hämeen ammattikorkeakoulussa maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa opiskeleva Veera Varpa kartoitti opinnäytetyössään vaihtoehtoisia jälkikäyttötapoja ja hyödynsi niiden suunnittelussa ja arvioinnissa ekosysteemipalvelunäkökulmaa. Opinnäytetyön tilaajana oli Insinööritoimisto Matti Jokinen.

Soranottoalueilla pakollinen jälkihoito koostuu pääpiirteittäin maastonmuotoilusta, kasvillisuuden palauttamisesta ja ei-toivotun käytön ehkäisystä. Edellämainitut toimet edesauttavat alueen korjaantumista, mutta joissain tilanteissa lisäpanostus voi olla tarpeen. Lisäpanostuksella alueesta on mahdollista rakentaa virikkeellisempi paikka ihmisille ja/tai suotuisampi elinympäristö eliöille. Panostamisesta voi olla hyötyä myös maa-ainesten ottajalle, jos jälkihoitoon panostaminen hälventää ottotoimintaan liittyviä negatiivisia odotuksia.

Jälkikäyttötoimintoja yhdistelemällä mahdollista muovata oikea kokonaisuus oikeaan paikkaan

Varpa kokosi opinnäytetyössään yhteen 14 erilaista jälkikäyttötoimintoa, joita työssä havainnollistettiin kuvin, taulukoin ja kartoin. Työssä hyödynnettiin case-aluetta, jonka ominaisuuksien perusteella laadittiin sekä työssä tehdyt selvitykset että jälkikäyttöideat. Case-alueen käytöstä huolimatta työssä pyrittiin  sovellettavuuteen. Jälkikäyttötoiminnot on esitetty suuntaa-antavina ideoina, joista on mahdollista koostaa erilaisia yhdistelmiä eri tyylisiin kohteisiin. Kohdekohtaisella jatkokehittelyllä ja -suunnittelulla  jälkikäyttötoiminnoista tehdyt yhdistelmät on mahdollista mitoittaa kulloinkin käsillä olevaan alueeseen sopiviksi.

Ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen toi mielenkiintoisen lisän suunnitteluun sekä auttoi hahmottamaan luonnossa vallitsevia vuorovaikutussuhteita ja luonnon tuottamien palveluiden moninaisuutta. Ekosysteemipalveluiden huomioiminen suunnittelussa on haastava, mutta kehittämisen arvoinen näkökulma.

Lisätietoja:

Veera Varpa, +358 50 546 4324, veevarpa@outlook.com

Sairaalan ulkoympäristöllä on merkitystä niin potilaiden, sairaalan henkilökunnan, vierailijoiden kuin lähialueen asukkaidenkin viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Ympäristön elvyttävyyttä ja esteettömyyttä sekä sitä, miten ne saavutetaan sairaalan ulkoympäristössä, on tutkinut Anna-Mari Tiitinen Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta.

Sairaalan ulkoympäristössä kohtaavat useat eri käyttäjäryhmät, joiden tarpeiden huomiointi on hyvän sairaalan ulkoympäristön lähtökohta. Ympäristön elvyttävyys ja esteettömyys rakentuvat pienistä tekijöistä, joita voidaan vaalia huomioimalla ne sekä suunnittelun mutta myös ylläpidon asiakirjoissa.

Esteettömyys näkökulmaksi ylläpitoon

Lähtökohtana sairaalan ulkoalueiden sujuvalle ja turvalliselle käytölle on esteettömyys. Esteettömyyden vaatimuksien huomioiminen ylläpidon asiakirjoissa sekä käytännön työtoimenpiteissä takaavat sujuvan ulkoympäristön käytön liikkumis- tai toimintarajoitteista huolimatta, myös suunnittelu- ja rakennusvaiheen jälkeen. Jos esteettömiä ympäristöjä ylläpidetään kuten muitakin julkisia viheralueita, katoaa niiden esteettömyys nopeasti.

Elvyttävyyden lisääminen

Tärkeimpiä elvyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuuden ja luonnonelementtien määrä, ympäristön tilallinen rakenne, ympäristön herättämät positiiviset tuntemukset ja turvallisuus. Pienillä muutoksilla ja ympäristön ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa tunteisiin, ajatteluun ja lisätä ympäristön elvyttävää vaikutusta.  Puutteita ja kehittämiskohteita sairaaloiden ulkoympäristöissä on paljon. Erityisesti esteettömyyttä, värikkyyttä, kauneutta, kasvillisuutta, oleskelualueita, turvallisuutta ja luontoa kaivataan lisää. Kielteisiä tuntemuksia aiheuttavat erityisesti kulkuväylien tasoerot, liikenne, rauhattomuus, harmaus, alueiden hoitamattomuus ja oleskelualueiden puute.

Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään erityisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ulkoympäristöjen kehittämiseen ja käyttöasteen nostamiseen. Työ tuo esiin paljon huomioon otettavia seikkoja suunniteltaessa uusia tai kehitettäessä vanhoja sairaaloiden ulkoympäristöjä sekä niiden ylläpitoa, joten sen merkitys on suuri myös muille asian kanssa työskenteleville tahoille. Työ toimii myös oppaana esteettömien ulkoympäristöjen ylläpitoon ja ympäristön elvyttävyyden kehittämiseen.

Lisätiedot

Anna-Mari Tiitinen, p. 044 350 6438 tai sp. ansku.tiitinen@gmail.com

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on 22.12.2015 irtisanonut Jyväskylän aikuisopiston rehtori Marko Norosen virkasuhteen.

Irtisanomisen perusteet käyvät ilmi hallituksen julkisesta päätöksestä. Asian taustana on kuluneen syksyn aikana tehdyssä aikuisopiston johtamistapojen selvityksessä kertynyt tieto ja sen myötä syntynyt luottamuspula.

Koulutuskuntayhtymä tekee mahdollisimman nopeasti päätöksen rehtorin viran hoitamisesta.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja, puh. 040 341 5100

Pauli Partanen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 592 4471

Energiatehokas rakentaminen ja jo olemassa olevien kiinteistöjen energiankulutuksen hillitseminen ovat sekä talouden että ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä asioita. Kyse ei ole vähäisestä asiasta, sillä rakennukset kuluttavat Euroopassa kokonaisenergiasta yli 40 %. 

Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin.  Aurinkosuojaus on passiivisena energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinkoenergiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna tärkeä osa kestävää kehitystä, energiatehokasta rakentamista ja korjausrakentamista. Tällaisten passiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ennen energiaa kuluttavien järjestelmien rakentamista on yksi EPBD-direktiivin ja rakentamissäännöstemme tärkeimmistä ohjenuorista. 

Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tulevien käyttökustannusten merkitys on energiatalouden kannalta suurin tekijä. Rakentamisvaiheessa tehtävien valintojen merkitys unohdetaan yhä liian usein. Erityisesti kiinteistöjen lämmitys yhdistetään energiankulutukseen, vaikka myös kiinteistöjen koneellinen jäähdyttäminen kuluttaa paljon energiaa - Suomessakin.  

Aurinkosuojat parantavat aina ikkunarakenteen g-arvoa. Aurinkosuojan tyypistä riippuen on ikkunan valintaan tietenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta järjestelmä kokonaisuutena toimii halutulla tavalla. Valinta aurinkosuojan sijoituksesta – sisälle vai ulos -  on suurin ratkaiseva tekijä. Sallimalla itse lasitukselle korkea g-arvo, voidaan myös auringon lämpösäteilyä hyödyntää edullisella tavalla. Tietyillä aurinkosuojatyypeillä voidaan myös vaikuttaa ikkunarakenteen U-arvoon positiivisesti. Yhdellä oikein suunnitellulla aurinkosuojajärjestelmällä voidaan siis vaikuttaa varsin pienellä investoinnilla moneen asiaan.