Akatemiaprofessori Johanna Niemi on valittu Vuoden naiseksi. Suomen liike- ja virkanaisten liitto valitsi Vuoden naisen kevätkokouksessaan Kouvolassa 22.4.2018.

Johanna Niemi valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1982, varatuomariksi hän auskultoi Rovaniemellä ja oikeustieteen tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistossa 1995.

Vuonna 2014 Johanna Niemi sai Turun yliopiston prosessioikeuden professuurin. Samana vuonna Suomen Akatemia myönsi hänelle viisivuotisen Minna Canth -akatemiaprofessuurin.

Niemen tutkimushankkeen lähtökohtana ovat muutokset käsityksissä sukupuolesta ja sen merkityksestä. Erityisesti nuoret aikuiset toimivat ympäristössä, jossa elämänvalintoihin kohdistuu sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Hän tutkii miten muutos käsityksissä sukupuolesta näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa ja miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla.

Niemi on onnistunut tuomaan sukupuolinäkökulman osaksi oikeustieteellistä tutkimusta ja pitänyt esillä mm Suomen sitoutumista Istanbulin sopimukseen. Suomelta puuttuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen peräänkuuluttama systemaattinen ohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan torjujana. Tätä teemaa Johanna Niemi haluaa pitää esillä Minna Canth professorina.

Tutkimusprofessuurissaan Niemi on muun muassa yhdessä Heini Kainulaisen ja Päivi Honkatukian kanssa toimittanut kirjan Sukupuolistunut väkivalta: Sosiaalinen ja oikeudellinen ongelma (2017). Sukupuolen ja oikeuden tematiikkaa hän on käsitellyt aiemmin kirjassaan Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. 

Vuoden nainen tunnustus

Suomen liike- ja virkanaisten liitto on valinnut Vuoden naisen vuodesta 1955 lähtien. Valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista ja rohkaista tyttöjä ja naisia käyttämään kykyjään.

Lisätietoja:
Liiton puheenjohtaja Eeva Peltonen, president@bpw-finland.fi, puh. 050 5184709.
Johanna Niemi, johanna.niemi@utu.fi, puh. 040 589 8820

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola korostaa reserviläisten vapaaehtoisen toiminnan ja koulutuksen suurta merkitystä puolustuksellemme. Lähes 38.000 jäsenen Reserviläisliitolla on vapaaehtoistoiminnassa poikkeuksellisen suuri rooli.

- Kuten aiemmin kuvasin, Reserviläisliiton puitteissa järjestetyllä toiminnalla on suuri merkitys Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kenttäkelpoisuuden ja osaamisen kannalta. Ja kuten myös kerroin, ampuma- ja liikuntatoimintamme piirissä on selvästi enemmän reserviläisiä kuin kertausharjoituksiin vuositasolla osallistuu.

Reserviläisliiton organisaation puitteissa ammuttiin viime vuonna 2,6 miljoonaa laukausta, järjestettiin lähes 6.000 erilaista liikunta- ja urheilutapahtumaa sekä harjoitettiin laajaa työtä suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ja sotiemme veteraanien hyväksi. Lisäksi liiton jäsenistön panos lakisääteisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa oli erittäin suuri.

- Tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia sen muista vapaaehtoistoimijoista oli liittomme jäseniä. Vuoden 2017 aikana järjestettiin lähes 2.000 erilaista kurssia ja koulutustapahtumaa, joihin osallistui noin 45.000 henkilöä.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Noin 20.000 reserviläistä oli viime vuonna kertausharjoituskoulutuksen piirissä. MPK:n kursseille puolestaan osallistui noin 34.000 reserviläistä.

Kuusamossa tänään puhunut Pohjola muistutti, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus järjestetään nyt pitkälti vapaaehtoisvoimin ja minimiorganisaatioilla, koska maanpuolustusjärjestöjen tuki valtion talousarviosta on pienimuotoista. Reserviläisliitto sai viime vuonna tukea 32.000 euroa, mikä heijastui toiminnan puutteellisena koordinaationa.

- Kevyellä järjestöorganisaatiolla on hintansa ja meidän tapauksessa se näkyy erityisesti koordinaation puutteena. Reserviläisliiton jäsenyhdistyksistä moni toimii tällä hetkellä melko itsenäisesti ja pitkälti omien toimintatapojensa ja -malliensa mukaisesti. Vaikka tämä ei toki ole huono asia, ei tilanne kuitenkaan ole optimaalinen puolustusjärjestelmämme kannalta.

Reserviläisliiton puheenjohtajana vuoden 2017 alusta toiminut Pohjola asetti tavoitteeksi julkisista varoista saatavan toimintatuen nostamisen tasolle, joka mahdollistaa riittävän laadukkaan ja koordinoidun toiminnan sekä koulutuksen järjestämisen koko Suomen alueella.

- Yhtenä ratkaisumallina voimme tarkastella vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain viidennen pykälän mahdollistamaa yhteistoimintasopimusta, jolloin voisimme vuosittain sopia Puolustusministeriön kanssa taloudellisen tukemme tasosta sekä toiminnallemme asetettavista tavoitteista.

Puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhui Kuusamon seurakuntatalolla järjestetyssä Kuusamon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Päivän ohjelmaan kuului lisäksi jumalanpalvelus Pyhän ristin kirkossa sekä seppeleenlasku sankarihaudalle.

Lisätietoja puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh. 0400 182 700 tai s-posti ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi

Valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry on käynnistänyt aineiston keräämisen AMIS 2018 -tutkimusta varten. Tutkimuksen tavoitteena on saada laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa Suomen ammattiin opiskelevien arjesta, elämäntilanteesta, opinnoista ja tulevaisuuden näkymistä. Tutkimuksen toteuttamisesta vastaa Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry yhdessä markkinointitutkimusyritys Bilendin kanssa. Tutkimus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Valtakunnallinen AMIS-tutkimus on toteutettu aiemmin neljästi vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2016. Järjestyksessään viides tutkimus mahdollistaa vertailun pitkällä aikavälillä ammatillisten opiskelijoiden asenteissa ja arvoissa. Aiempiin tutkimuksiin on vastannut kuhunkin 3000-5000 vastaajaa. AMIS-tutkimuksen kautta halutaan tuoda amisten oma ääni esille, sillä ammattiin opiskelevia ei useinkaan tutkita omana ryhmänään. AMIS-tutkimus onkin ollut ensimmäisiä tutkimuksia Suomessa, jossa selvitetään systemaattisesti ja valtakunnallisesti nimenomaan ammatillisten opiskelijoiden kokemuksia, asenteita ja arvoja.

- Tällä kertaa AMIS-tutkimuksessa pureudutaan myös amisten omiin kokemuksiin vuodenvaihteessa voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Aihetta ei ole aiemmin missään vielä tässä laajuudessa tarkasteltu, joten tutkimus tuo erittäin tärkeää tietoa reformin arvioinnin tueksi, kertoo OSKU ry:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen.

Anonyymin verkkokyselyn vastausaika on 19.4.-3.6.2018. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista julkaistaan syyskuussa 2018. AMIS 2018 -tutkimuksen kyselylomake löytyy osoitteesta http://osku.info/amistutkimus.


Lisätietoja:
- puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, 044 977 6356, emmi.pentikainen@osku.info
- pääsihteeri Juuso Luomala, 044 977 4014, juuso.luomala@osku.info

Juha Suorannan kirjoittama "C. Wright Millsin sosiologinen elämä" on ensimmäinen suomenkielinen johdatus vaikutusvaltaisen ja inspiroivan yhteiskuntatieteilijän elämään ja ajatteluun. Suoranta yhdistää väkevästi ja oivaltavasti Millsin henkilökohtaisen elämän ja sosiologiset tutkimukset.

Yhdysvaltalainen C. Wright Mills (1916–1962) halusi luoda sosiologian, jota tavalliset ihmiset ymmärtäisivät. Yksilöiden ongelmien, kuten työttömyyden taustalla ovat yhteiskunnan rakenteet ja epäkohdat, ja siksi ne voidaan ratkaista yhteisvoimin.

Mills ajatteli, että yhteiskuntatieteiden avulla voidaan saavuttaa vapaa ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa ihmisten osallistuminen korvaisi yleisen välinpitämättömyyden. Hänen teoksestaan Sosiologinen mielikuvitus on tullut klassikko, johon yhä uudet tutkijapolvet viittaavat., ja hänen tutkimuksensa vallasta, demokratiasta ja rauhasta ovat edelleen ajankohtaisia.

Juha Suoranta on keskustelemassa uudesta kirjastaan Antikvariaatti Sofiassa (Vuorikatu 5, Helsinki) keskiviikkona 25.4. klo 18.00 alkaen. Keskustelukumppaninaan hänellä on Tommi Hoikkala.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vaatii kuntia laatimaan kieli- ja kansainvälisyysohjelman.

”Kuntapäättäjien rooli on merkittävä kuntien kielikoulutusta suunniteltaessa, ja nyt täytyy löytyä tahtoa kehittää sitä kuntatasolla. Kyse on arvovalinnoista”, sanoo liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen. SUKOL kannustaa kuntia panostamaan monipuoliseen kielten opiskeluun ja tarjoamaan A1-kieliksi eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti.

SUKOLin kanta on, että kuntien on järkevää laatia kielistrategia nyt, kun vieraan kielen opetus varhentuu alkamaan ensimmäisellä luokalla. Ohjemassa tulee tarkastella oppilaiden kielipolkuja kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon myös kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeet sekä kansainvälisyys. Tähän ohjaa myös uudistuva lukiolaki, jossa lukioiden tulee tarjota mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan.

Liiton ehdotus saa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksestä (OKM/10/040/2017, http://minedu.fi/monikielisyys).

Språkplan till kommunerna!

Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf kräver att kommunerna planerar språk- och globaliserings program. 

”Beslutsfattarna har en betydande roll i planerandet av språkundervisningen och nu måste det finnas vilja att utveckla det på kommunalnivå. Det handlar om värderingar”, säger förbundets ordförande Sanna Karppanen. SUKOL uppmuntrar kommunerna att satsa på mångsidig språkundervisning och att fördomsfritt erbjuda flera A1-språk.

SUKOL anser att det skulle vara förnuftigt av kommunerna att planera språkstrategierna nu då språkundervisningen tidigareläggs att börja redan på årskurs ett. I programmet borde elevernas språkstig granskas genomgående. Näringslivets behov i kommunen och landskapet och globalisering ska också tas i beaktande i programmet. Även den nya gymnasielagen stöder tanken, eftersom gymnasierna enligt den nya lagen ska erbjuda möjligheter till internationell verksamhet.

Förbundets förslag får stöd av Undervisnings- och kulturministeriets Flerspråkighet som en resurs -utredning (OKM/10/040/2017, http://minedu.fi/sv/flersprakighet).

Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankinta käynnistyi komeasti ensimmäisen lahjoituksen myötä, kun Karelia-ammattikorkeakoulu sai 250 000 euron lahjoituksen William ja Ester Otsakorven säätiöltä. 

William ja Ester Otsakorven säätiöstä todetaan yrittäjyyden ja oppilaitosten työelämäyhteistyön olevan säätiölle tärkeitä arvoja. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävässä säätiössä on aina ymmärretty ammattitaidon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. Säätiö on toiminut Karelia-ammattikorkeakoulun merkittävänä tukijana erityisesti opiskelijoiden kansainvälistymisessä, opettajien jatkokoulutuksen tukemisessa sekä opiskelijoiden yrittäjyyttä ja työllistymistä tukevien toimintatapojen kehittämisessä.

Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut viimeisen 25 vuoden aikana yli 13 000 opiskelijaa.

- Haluamme varmistaa, että Karelia-ammattikorkeakoulu kouluttaa jatkossakin ammattitaitoisia osaajia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Olemme erittäin kiitollisia Otsakorpi-säätiölle heidän osoittamastaan tuesta. Tämä lahjoitus osoittaa, että Karelia-ammattikorkeakoulun laadukas toiminta ja aluevaikuttavuus on tunnistettu. On hienoa, että näin merkittävä lahjoitus avaa Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjan, iloitsee rehtori Petri Raivo.

Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanja on käynnissä vuoden 2019 loppuun saakka. Varainhankintakampanjan aikana saadut lahjoitukset käytetään ammattikorkeakoululaissa tarkoitettujen tehtävien huolehtimiseen. Yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan kohdentaa lahjoittajan toiveen mukaisesti koulutusalalle.

Ammattikorkeakouluille avautui mahdollisuus varainhankintaan, kun rahankeräyslakia muutettiin ammattikorkeakoulujen osalta vuonna 2017. Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan vuonna 2018 vastaanotettujen lahjoitusten perusteella. Ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen on varattu 24 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Opetusalan turvallisuusfoorumi esittää kansallisen tason arviointikriteeristön laatimista päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden arviointiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassa on asetettu tavoitteeksi varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuurin edistäminen. Lisäksi tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien tahojen ja johdon turvallisuusosaamisen vahvistaminen ja tukeminen. Nämä on saatava nopeasti käytäntöön ja toteutus näkyväksi.

Opetusalan Turvallisuusfoorumi esittää, että tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi laaditaan kansallisen tason arviointikriteeristö päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden arviointiin. Arviointikriteeristö on yksi tavoitteiden saavuttamisen keino. Sen avulla voidaan määritellä vaadittava turvallisuuden taso selkeästi.

Arviointikriteeristö toimii samalla myös kokonaisvaltaisen turvallisuustoiminnan ja turvallisuuskulttuurin arvioinnin auditointityökaluna. Systemaattisen arvioinnin avulla on mahdollisuus tukea ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusosaamista sekä kriisinkestokykyä.

Arviointikriteeristö tukee näin strategisten päämäärien saavuttamista ja takaa oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisen turvallisuuden tason kehittymisen laadukkaasti ja tasavertaisesti sijainnista riippumatta.

Arviointikriteeristön avulla arvioidulla kokonaisvaltaisella turvallisuuden tasolla tulee olla myös vahva yhteys kasvatus- ja koulutusalan rahoitusperusteisiin.

Opetusalan turvallisuusfoorumin osallistujien puolesta

Matti Waitinen, Helsingin Pelastuskoulun rehtori, 050 364 5374
Tomi Timonen, Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja, 044 733 4112

Julkilausuman antoi 19.4.2018 neljästoista valtakunnallinen Opetusalan turvallisuusfoorumi, joka kokosi yhteen yli 120 opetus-, kasvatus- ja turvallisuusalan ammattilaista.

Turvallisuusfoorumin taustalla ovat Suomen Palopäällystöliitto, Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opettajien ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, SPEK-ryhmä ja TURVIS-verkosto.

Turun kaupunki yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa yhdistävät voimavaransa tekniikan osaamiskeskittymän Teknologiakampus Turun luomiseksi. Tähän liittyen osapuolet ovat laatineet yhteistyösopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan lisäämiseen.

Allekirjoitustilaisuus järjestetään perjantaina 27.4.2018 klo 13.00 Turun kaupungintalolla (Aurakatu 2). Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Sopimuksen allekirjoittavat Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila, Yrkeshögskolan Novian rehtori Örjan Andersson ja Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.

Nyt aloitettavan yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakoulut tuottavat tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin. Keskeinen edellytys tavoitteen toteuttamiseksi on, että alueen korkeakouluilla on riittävän laajat koulutusoikeudet tekniikan alan tutkintokoulutukseen.

Teknologiakampukseen kytkeytyen Turun kaupungin vetovastuulla käynnistetään koko Lounais-Suomeen ulottuva uusi STEaM -toimintamalli tekniikan alan ja luonnontieteiden koulutuksen vahvistamiseksi perusasteella ja 2. asteella.

Tilaisuuden ohjelma:

                      12.30 Kahvitarjoilu

                      13.00 Tilaisuuden avaus; kaupunginjohtaja Minna Arve

                      13.10 Teknologiakampus Turku -sopimuksen allekirjoitus

                      13.20 Turun yliopiston puheenvuoro; rehtori Kalervo Väänänen

                      13.25 Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoro; rehtori Vesa Taatila

                      13.30 Åbo Akademin puheenvuoro, rehtori Mikko Hupa

                      13.35 Yrkeshögsklolanin puheenvuoro, rehtori Örjan Andersson

                      13.40 Turku Science park Oy:n puheenvuoro, toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen

                      13.45 Turun kaupungin uusi STEaM -malli varmistaa korkeakoulutuksen
                      kysynnän; toimialajohtaja Timo Jalonen

                      14.00 Kysymyksiä ja keskustelua, median haastattelut

Lisätiedot: Viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 9075 710, saara.malila@turku.fi

Metropolian klassisen laulun ja pianonsoiton opiskelijat saivat tilaisuuden maailmanluokan ohjaukseen, kun ylikapellimestari Mikko Franck ja korrepetiittori, Kansallisoopperan taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä pitivät oopperamusiikin mestarikurssin heille huhtikuun alussa. Se on jatkoa Mikko Franckin viime vuonna tekemälle Metropolian musiikin koulutukseen suunnatulle merkittävälle lahjoitukselle.

Vastaavanlaista ei ole aiemmin järjestetty. Huipputason ammattilaisten kanssa työskentelevät Franck ja Kyykkä opettivat Metropolian laulajia ja korrepetitio-opiskelijoita lämpimällä, kärsivällisellä ja tinkimättömällä otteella. Huumorilla höystetyt musiikilliset ja ilmaisulliset ohjeet vapauttivat osallistujat yltämään parhaimpaansa. Laulajat saivat myös kullanarvoisia neuvoja koelauluaarioiden valintaan.

Opiskelijalle mestarikurssi oli ikimuistoinen. ”Mahdollisuus työskennellä tällaisen kansainvälisen tason kapellimestarin kanssa on huikea kokemus. Saamani palaute on erityisen arvokasta siksi, että jatkossa tiedän mihin musiikillisiin ja lauluteknisiin asioihin ammattilaiset kiinnittävät huomiota esimerkiksi koelaulu- tai kilpailutilanteissa. Tietotaito ja kokemus musiikin tempo- ja nyanssikäsittelystä oopperamusiikissa sai kappaleet elämään kuin olisi laulanut orkesterin kanssa. Kiitos siitä kuuluu Mikko Franckille ja Rilla Kyykälle, mutta myös mahtavalle pianistilleni Tuomas Juutilaiselle”, hehkuttaa sopraano Niina Laitinen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mikko Franck ohjaa Anna-Greta Salmelaa, jonka ohjelmistossa oli viimeisenä kurssipäivänä Puccinin säveltämä, lauluteknisesti ja tulkinnallisesti vaativa Toscan aaria ”Vissi d’arte”.

"Sain Metropolian koelaulujen kautta ihanan mahdollisuuden osallistua tälle oopperakurssille”, kertoo sopraano Anna-Greta Salmela. ”Anti oli parasta mitä toivoa saattaa! Kurssilla paneuduttiin syvällisesti itse musiikkiin ja minun kohdallani tartuttiin erityisesti rytmillisiin ja ääntämyksellisiin asioihin sekä siihen hekeäsalpaavaan tapaan, jolla musiikki tukee kerrottavaa tarinaa. Kaikki kurssille valmistelemani aariat käytiin erittäin tarkasti läpi. Pienetkin yksityiskohdat huomioitiin. Palaute oli tiukkaa, mutta ennen kaikkea rakentavaa ja todella kannustavaa. Vaikka he molemmat työskentelevät musiikkimaailman tähtien kanssa, he jaksoivat neuvoa aina hyvällä fiiliksellä”, hän jatkaa.  

”On vaikea pukea sanoiksi sitä kiitollisuuden määrää, jota koen Mikko Franckia ja Rilla Kyykkää kohtaan. Kiireisistä aikatauluistaan huolimatta he halusivat panostaa opiskelijoihimme ja jakaa ainutlaatuista tietotaitoaan heille. Olen todella otettu tästä yhteistyöstä sekä onnellisen ylpeä nykyisistä ja jo valmistuneista laulajistamme, jotka ovat saaneet aikaan ihmeitä”, kiittää laulun yliopettaja Sirkku Wahlroos-Kaitila.

Metropolian ja Mikko Franckin sekä Rilla Kyykän yhteistyö jatkuu edelleen. Vastaavanlainen oopperamusiikin mestarikurssi on tulossa myös ensi keväänä Metropolian laulajille ja pianisteille.

Taustatietoja

Mikko Franck on Ranskan radion filharmonisen orkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina. Pianisti Rilla Kyykkä on Suomen Kansallisoopperan taiteellinen suunnittelupäällikkö.

Metropoliassa klassisen musiikin koulutuksen painopiste on instrumenttipedagogiikassa, mutta myös vankassa solistisessa koulutuksessa. Esimerkiksi laulupedagogien työkenttä edellyttää kokemusta omasta taiteellisesta työskentelystä, oopperarooleista ja julkisista esiintymisistä. Metropolian laulunopiskelijat ovat työllistyneet mm. oopperataloihin, musiikkioppilaitoksiin ja perustamiinsa laulustudioihin niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin.

Musiikin tutkinto-ohjelma

Lisätietoja 

Yliopettaja
Sirkku Wahlroos-Kaitila
Metropolia-ammattikorkeakoulu
sirkku.wahlroos-kaitila@metropolia.fi
p. 040 048 7508

Tiedotteen välitti

Kristiina Ilmanen
Viestintäpalvelut
Metropolia-ammattikorkeakoulu
p. 050 593 3442

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa ensi syksystä alkaen sairaanhoitajaopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, mutta erityisesti jo lähihoitajana työskenteleville henkilöille, joiden tavoitteena on sairaanhoitajan koulutus. Järjestettävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja ne vastaavat sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäisen vuoden opintoja. Opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, joten opiskelu on mahdollista työn ohessa. Lieksassa toteutettavien lähiopetuspäivien lisäksi on verkko-opiskelua ja itsenäisesti suoritettavia tehtäviä.  

Opinnot alkavat elokuussa 2018 ja päättyvät toukokuussa 2019. Opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen voi hakea tutkinto-opiskelijaksi joko korkeakoulujen yhteishaussa tai avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksi luetaan tutkintoon.

Ammatillisen koulutuksen vuosittainen suurtapahtuma Taitaja-kilpailu järjestetään tänä keväänä Tampereella 14. – 17. toukokuuta.

Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa kisataan noin 45 ammattialan lajissa, ja kilpailijoita on yli 400. Joissakin lajeissa on mukana myös kansainvälisiä kilpailijoita sekä lukio- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita näyttämässä osaamistaan.

Kaikki finalistit selvittivät tiensä loppukilpailuun tiukkojen semifinaalien kautta alkuvuodesta.

Keskisuomalaisten oppilaitosten edustajat finaalissa (kotipaikka Jyväskylä, jollei muuta ole mainittu)

Asiakaspalvelu ja myynti: Nea Muikku, Gradia Jyväskylä

Autokorinkorjaus: Jami Hämäläinen, Gradia Jyväskylä, Laukaa

Elektroniikka: Iiro Kotamäki, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Äänekoski

Ilmastointiasennus: Petteri Liimatainen, Gradia Jyväskylä, Jämsä

Kauneudenhoito: Noora Ukkonen, Gradia Jyväskylä

Koneenasennus ja kunnossapito (parikilpailu): Ville Pöyhönen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Äänekoski ja Alvari Mäkinen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Äänekoski

Lähihoitaja: Lilja Honkola, Gradia Jyväskylä, Soini

Maarakennus: Abel Karjala, Gradia Jyväskylä, Tuusula

Maarakennus: Oskari Argillander, Gradia Jyväskylä, Viitasaari

Metsäkoneen käyttö: Antti Pynnönen, Gradia Jämsä, Hankasalmi

Muuraus ja laatoitus: Leo Ikkala, Gradia Jyväskylä

Muuraus ja laatoitus: Niko Pusa, Gradia Jyväskylä, Laukaa

Painotekniikka: Sarri Honkanen, Gradia Jyväskylä

Painotuotteen suunnittelu. Henriikka Silvennoinen, Gradia Jyväskylä

Ravintolakokki: Alex Hakanen, Gradia Jyväskylä, Muurame

Ravintolakokki: Tuuli Rossi, Gradia Jyväskylä, Laukaa

Tietojenkäsittely: Eemil Ahonen, Gradia Jyväskylä

Vaatteenvalmistus: Melissa Dahlman, Gradia Jyväskylä

Vaatteenvalmistus: Essi Malmberg, Gradia Jyväskylä

Keskisuomalaisten joukkueessa on kokemusta, sillä jo viimevuotisia finalisteja joukkueessa ovat Petteri Liimatainen, Melissa Dahlman, Leo Ikkala, Lilja Honkola, Antti Pynnönen ja Ville Pöyhönen. Liimatainen toi lajissaan kultaa, Dahlman hopeaa ja Ikkala pronssia.

Ammattitaitokilpailun lisäksi Taitaja2018-tapahtuma sisältää lajikohtaisia tapahtumia ja esittelyjä, seminaareja, ammatti- ja yritystorin ja paljon muuta. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Keski-Suomesta kolme joukkuetta Taitaja9-finaaliin

Taitaja2018-tapahtuman yhteydessä 16.5.2018 järjestetään valtakunnallinen Taitaja9-finaali yläkoulun 7–9-luokkalaisille. Kyseessä on kädentaitoja ja nokkeluutta vaativa kilpailu, joka käydään kolmihenkisin joukkuein. Keski-Suomesta kisaan matkaa kolme joukkuetta: Äänekosken Koulunmäen yhtenäiskoulun, Petäjäveden yläkoulun ja Keuruun yhteiskoulun joukkueet.

Toimituksille tiedoksi:

Kilpailijat ovat tavoitettavissa oppilaitoksissaan keskiviikkoon 9.5.2018 saakka, jonka jälkeen joukkue lähtee Tampereelle.

Kilpailijoita voi haastatella ennen matkaa joko oppilaitoksen tiloissa tai työssäoppimispaikoilla, jolloin on mahdollisuus ottaa myös toiminnallisia kuvia.

Lisätietoja

Pia Tolonen, joukkueenjohtaja, Gradia, puh. 040 341 5844
Henri Hedman, joukkueenjohtaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, puh. 040 669 1212
Mira Ruth-Viitanen, Taitaja9-kilpailun Keski-Suomen aluevastaava, Gradia, puh. 040 341 5832

http://taitaja2018.fi/

Vapautta ylistetään, puolustetaan ja vaaditaan. Jos joku rohkenee sanoa vastustavansa vapautta, häneltä penätään poikkeuksellisia perusteluja. Mutta usein vapautta käytetään myös pelkkänä myönteisenä iskusanana, jonka avulla esiinnytään kaiken hyvän ja kannatettavan puolestapuhujina.

Vapaudesta puhuminen ei kuitenkaan vapauta selventämästä, mitä vapaudella tarkoitetaan, sillä juuri vapauden käsitteen historia luo reunaehdot nykyisellekin vapauskeskustelulle. Jotta vapaus ei jäisi tyhjäksi sanaksi, täytyy tietää, mitä sillä on tarkoitettu, jotta voisi ymmärtää, mitä itse sillä tarkoittaa.

FT Sami Syrjämäen toimittamassa vapautta käsittelevien klassikkotekstien kokoelmassa ovat mukana Thomas Hobbes, Benjamin Constant, Thomas Hill Green, Isaiah Berlin, Gerard MacCallum Jr. ja Quentin Skinner.

Vapaus

Toim. Sami Syrjämäki

199 sivua

ISBN 978-952-5503-88-3

Hinta 37 €, niin & näin -lehden kestotilaajille –20%

netn.fi/kirjat/vapaus

arvostelukappaleet yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi (jukka.m.kangasniemi@gmail.com)

haastattelupyynnöt Sami Syrjämäki (sami.syrjamaki@gmail.com)

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Syksyllä 2018 alkavat Jyväskylän yliopiston englanninkieliset maisteriohjelmat houkuttelivat huomattavan määrän kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita. Tammikuussa päättynyt hakuaika toi yliopistolle yhteensä 862 hakijaa, jotka tavoittelivat yhteensä 252 aloituspaikkaa yliopiston 14 eri maisteriohjelmasta. Tämä on huomattava lisäys viime vuoden hakijamääriin.

- On hienoa, että kansainväliset ohjelmamme houkuttelevat kasvavan määrän myös kansainvälisiä opiskelijoita. Suunta on oikea ja osoittaa, että ohjelmamme ovat kilpailukykyisiä ja houkuttelevia, vararehtori Marja-Leena Laakso toteaa.

Hakijoita oli kaikkiaan 98 eri maasta, suurimpana ryhmänä suomalaiset, jotka jättivät 160 hakemusta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia hakijoita oli 620. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksu ja osalle opiskelijoista yliopisto myöntää lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Hakijoista 249 sai opiskelupaikan Jyväskylän yliopistosta. Heistä maksavia oli 51, apurahansaajia 47 ja 151 maksuttomia. Opiskelupaikan on ilmoittanut ottavansa vastaan 159 henkilöä, joista ulkomaalaisia on 93 ja suomalaisia 66 henkilöä. Lukuvuosimaksun maksavia opiskelijoita on 14 ja apurahansaajia 30.

Yliopistossa opiskelee vuosittain yli 1000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin puolet opiskelee englanninkielisissä maisteriohjelmissa ja loput tohtoriohjelmissa tai vaihto-opiskelijoina.

- Laajasti eri kansalaisuuksia edustavat ulkomaalaiset opiskelijat tekevät yliopistosta aidosti kansainvälisen, monikielisen ja monikulttuurisen opiskeluympäristön, Laakso sanoo.  

Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tarjolla niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille hakijoille. Niihin voivat hakea soveltuvan korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla suorittaneet. Ohjelmien kesto on kaksi vuotta ja laajuus 120 opintopistettä.

Lisätietoja:

Vararehtori Marja-Leena Laakso, puh. 040 805 4024, marja-leena.laakso@jyu.fi

Kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.m.gronlund@jyu.fi

Ammatillinen koulutus jatkuu merenkulun ja laivanrakennuksen alkusijoilla museolaiva s/s Boren jatkaessa koululaivaperinnettä Aurajoessa. Nyt turkulaisilla on mahdollisuus tulla tutustumaan hostel- ja opetuslaiva s/s Boreen ja sen uusiin monipuolisiin palveluihin perjantaina 27.4., kun Turun ammatti-instituutin toimijat pitävät ovet avoinna klo 12–18.

Päivän aikana Turun ammatti-instituutin opiskelijat järjestävät ohjelmaa lapsille. Tarjolla on munkkeja, simaa sekä Bore-ilmapalloja. Lisäksi Merikeskus Forum Marinumin ylläpitämään Boren museonäyttelyyn pääsee tutustumaan veloituksetta päivän aikana.

Turun ammatti-instituutti aloitti opetustoiminnan museolaiva s/s Borella vuoden alussa, kun ammatti-instituutille siirtyivät laivan hostel-, aamias- ja kokoustoiminta. Kokous- ja konferenssipalveluina asiakkaille voidaan räätälöidä erilaisia paketteja yksilöllisiin tarpeisiin. Palvelut ovat tarjolla päivittäin ympäri vuoden. Borella voi järjestää juhlia, majoittua hostellissa tai piipahtaa kahvilla Cafe Navigaressa sunnuntaikävelyn lomassa.

Laivassa yhdistyvät Turun vetovoimainen asema monipuolisena matkailukaupunkina, merellinen historia ja ammatillisen koulutuksen muutokset, joissa tarvitaan aitoja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Vaikka opetustoiminta Borella käynnistyi, museotoiminta jatkuu entisellään osana Merikeskus Forum Marinumia. Laiva kuuluu jatkossakin merikeskuksen museolaivastoon.

Ainutlaatuinen oppimisympäristö

Bore jatkaa Suomen Joutsenella toimineen kokkikoulun perinteitä Turun ammatti-instituutin koululaivana. Jo tähän mennessä laivalla ovat saaneet oppia mm. hotelli-, ravintola- ja catering-alan, matkailualan, puhdistuspalvelualan, kaupallisen alan ja IT-tekniikan opiskelijat. Oppimisympäristönä laiva on ainutlaatuinen ja tuo hienosti esiin turkulaista ammattiosaamista historiallisessa merellisessä ympäristössä. Laivalla on nyt uutta osaamista vanhaa kunnioittaen.

Lisätietoja: Petri Hörkkö, 044 907 3926, petri.horkko@turku.fi

• www.turkuai.fi/bore
• Tapahtumakalenteri

Karelia-ammattikorkeakoulu kerää vuosittain lukuvuosipalautetta kaikilta opiskelijoiltaan tammi-maaliskuussa. Nyt saadun palautteen perusteella Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opintoihinsa. Kokonaistyytyväisyys oli 81 % jo neljättä vuotta peräkkäin, mikä tarkoittaa sitä, että tulos säilyi kolmen edellisen vuoden tapaan Karelia-ammattikorkeakoulun historian korkeimmalla tasolla. Erityisen tyytyväisiä koulutukseen olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat (kokonaistyytyväisyys 88 %), mutta erot eri vuosikurssien ja koulutusten välillä tasoittuivat entisestään. Tuloksen merkittävyyttä lisää se, että vastaajamäärä on säilynyt korkeana viime vuosien aikana ja oli tänä vuonna edellisiä vuosia korkeampi.

Opiskelijoiden tyytyväisyyskysely kohdentui opetussuunnitelman, koulutuksen toteutuksen, oppimisen ohjauksen ja arvioinnin sekä osaamisen kehittymisen toimivuuteen. Vastaajista 78 % oli tyytyväisiä opetussuunnitelmaan. Koulutuksen toteutukseen oltiin kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä (84 %). Lähes kaikki (96 %) vastaajat olivat sitä mieltä, että yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa toimii hyvin. Oppimisen ohjaukseen ja arviointiin liittyvä tyytyväisyys oli Karelian historian paras (81 %). Osaamisen kehittymiseen liittyvä kokonaispalaute säilyi erittäin hyvällä tasolla (81%).

- Viime vuosina olemme vahvistaneet Karelia-ammattikorkeakoulussa opinto-ohjausta sekä toisesta välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapiiriä. Olemme myös rakentaneet opintojen etenemisen seurantaa tukevia tietojärjestelmiä. Tämä systemaattinen toiminta kantaa nyt hedelmiä, suuret kiitokset koko henkilöstölle ja opiskelijakunnalle, kertoo vararehtori Pekka Auvinen.

Myös Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAssa ollaan tyytyväisiä lukuvuosipalautteeseen.

- Entistä runsaampi vastausprosentti on erityisen hyvä uutinen myös muilta osin tyytyväisen palautteen ohella. Opiskelijakunnan edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää, että opiskelijat antavat entistä aktiivisemmin palautetta. Palautteessa näkyy myös miten yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien välillä koulutuksen ja etenkin opetussuunnitelmien kehittämiseksi on tuottanut hyvää tulosta kuluneen vuoden aikana, kertoo hallituksen puheenjohtaja Robert Kuhlmann.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien tyytyväisyys opintoihin oli edellisten vuoden tapaan kokonaisuutena hyvää (82 %).

Saatua palautetta käsitellään opiskelijaryhmien kanssa huhti-toukokuun aikana ja palautteen pohjalta päätetään kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa. Karelia-ammattikorkeakoululla on strateginen kumppanuus POKAn kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koordinoimalle Toinen reitti yliopistoon -hankkeelle 2,9 miljoonaa euroa erityisavustusta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa vaihtoehtoisia reittejä yliopisto-opintoihin hakeutumiseen. Hankkeessa yhteensä 11 suomalaista yliopistoa rakentaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia yhteistyössä.

Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmä uudistuu siten, että vuonna 2018 opiskelijavalinnoissa luovutaan pääsääntöisesti pitkää etukäteisvalmistelua vaativista valintakokeista. Vuonna 2020 todistusvalinta tulee olemaan pääväylä yliopistoon.

- Valintakokeiden ja todistusvalinnan rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia reittejä.  Opiskelijoiden tulee kyetä näyttämään ja osoittamaan valmiutensa korkeakouluopintoihin myös suorittamalla korkeakouluopintoja etukäteen, painottaa avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen ja iloitsee, - on hienoa, että pääsemme rakentamaan näitä reittejä laajassa yliopistojen yhteistyössä.

Toinen reitti yliopistoon on vaihtoehtoinen mahdollisuus osoittaa valmiuksia korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi. Toinen reitti yliopistoon -hankkeen valmisteluvaihe osoitti, että halukkuutta yliopistojen väliseen yhteistyöhön on paljon. Mukana on 34 oppiainetta, joista suurimmassa osassa on oppiaineyhteistyötä eri yliopistojen välillä.

- Eri kohderyhmille muotoiltujen reittien avulla opiskelijoiden valintajärjestelmä yliopistoihin monipuolistuu. Siksi myös opiskelijoiden tarpeisiin perustuvien opintopalvelujen tulee olla suunnittelun lähtökohta, jatkaa Lerkkanen ja summaa odotuksiaan, - palvelujen onnistumiselle on tärkeää, että vakiinnutetaan reittien valintaperusteet ja valintamäärät yliopistotasolla sekä pyritään perusteiden pysyvyyteen ja ennakoitavuuteen.

Hankkeessa keskitytään kolmeen mahdolliseen vaihtoehtoiseen reittiin. Ensimmäinen valintatapa perustuisi näyttöön ja osaamiseen pohjautuen avoimiin yliopisto-opintoihin, jotka voidaan suorittaa osana toisen asteen opintoja. Toinen valintatapa olisi tarkoitettu jo toisen asteen suorittaneille opiskelijoille. He voisivat opiskella vapaan sivistystyön oppilaitoksissa yliopisto-opintoja tai suorittaa opintoja avoimessa yliopistossa tavoitteenaan tutkinto.

Myös aikuiset kaipaavat heille suunnattuja reittejä tutkinto-opintoihin erityisesti, kun he suunnittelevat uramuutosta tai haluavat kehittää osaamistaan. Kolmas valintatapa olisi tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat syventää osaamistaan tai hankkivat nykyiseen työhönsä tutkinnon tuomaa tunnustettavuutta ja turvaa. Lisäksi merkittävänä osana hanketta on erilaisiin reitteihin liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sekä opintopalvelujen kehittäminen.

Lisätietoja

Jukka Lerkkanen, johtaja, jukka.lerkkanen@jyu.fi, +358 400 249643

Kun tehokkuutta tavoittelevista massakoulutuksista halutaan kääntyä asiakaslähtöisiin vaihtoehtoihin, opintojen henkilökohtaistaminen voi olla yksi ratkaisu asiaan. KM Päivi Kilja paneutui kasvatustieteen väitöskirjassaan tähän aiheeseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää opintojen henkilökohtaistamista yksilön kokemana ja kuvata sitä yleisellä, teoreettisella tasolla. Menetelmää toteutetaan useimmiten tukeutumalla ammatillisen koulutuksen säädöksiin. Esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseilla on voitu toteuttaa yksilöllinen, oppijan lähtökohdat huomioiva oppimispolku.

Kilja haastatteli näyttötutkintomestarikoulutukseen osallistuneita aikuisoppijoita Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Koulutusta toteutettiin henkilökohtaistamisen periaatteita noudattaen.

Opintojen henkilökohtaistaminen luodaan yhdessä tekemällä

Sosiaalisuus nousi tarkastelussa keskeiseksi. Aikuiselle oppijalle tämä ilmeni silloin, kun yksilöllisistä tavoitteista ja mahdollisuuksista neuvoteltiin ohjaajan ja työpaikan asiantuntijoiden kanssa. Tunnetta osallisuudesta edistivät keskustelut merkityksellisistä työtehtävistä työpaikoilla, työyhteisön jäsenten väliset suhteet ja asiantuntijatuki.

Henkilökohtaistaminen pystyttiin liittämään myös ajatukseen oppimisympäristöistä. Kun purettiin näkemystä opettamiseen sidotusta työskentelystä, oppijoille avautui mahdollisuus henkilökohtaisen oppimisverkoston rakentamiseen.

Oppijoiden yksilökohtaiset kokemukset osoittivat, miten oppimisen sisältöjä oli mahdollista muotoilla myös yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti tai elämäntilanteiden muuttuessa. Parhaimmillaan opintojen suunnittelussa korostuivat osallisuus ja kumppanuuden tarjoaminen aikuisoppijalle.

Kokemustieto näkyväksi

Tutkimus osoitti, miten aikuisena oppiminen ja siihen liitetyt henkilökohtaiset merkitykset muodostivat tulkintahorisontin opintojen henkilökohtaistamisen kokemuksille. Esimerkiksi aikuisoppijoilla oli syvään juurtuneita käsityksiä siitä, minkälaisia opettajien ja oppimisen tulisi olla. Yksilön kokemustieto ja sen näkyväksi tekeminen vahvistivat aikuisoppijan tunnetta arvostuksesta ja olemassaolon merkitystä.

– Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Tutkimus monipuolistaa kuitenkin aikuisoppijana olemisen yleistä tuntemusta ja antaa käsitteellisiä työvälineitä siihen keskusteluun, mitä käydään aikuiskoulutuksen kehittämisestä yhä oppijalähtöisempään suuntaan. Siksi on tärkeää, että aikuisoppijan ainutlaatuisuus ja erilaisuus tulevat huomioiduksi. Oppijat eivät asetu objekteiksi, kun henkilökohtaiselle annetaan tilaa ja oppijalle annetaan tilaa olla subjekti, Kilja suosittelee.

KM Päivi Kiljan kasvatustieteen väitöskirja "Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana – Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa" tarkastustilaisuus on perjantaina 4.5.2018 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juha Hakala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:

Päivi Kilja, 0405827254, paivi.kilja@oamk.fi

Päivi Kilja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 Rovaniemen keskustan lukiossa (nyk. Lyseonpuiston lukio). Hän valmistui siivousteknikoksi Rovaniemen kotitalousopistosta vuonna 1989 ja pätevöityi ammatinopettajaksi Järvenpään kotitalousopettajaopistossa vuonna 1993. Hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2006 Lapin yliopistosta.

Kilja on työskennellyt ammatinopettajana, projektipäällikkönä ja suunnittelijana ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuodesta 2012 alkaen hän on työskennellyt lehtorina Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 160, 193 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7405-3 (nid.), ISBN 978-951-39-7406-0 (pdf)

Kirjaa myyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn. /URN:ISBN:978-951-39-7406-0

Monien kehittyvien talouksien nousu on lisännyt kysyntää uudenlaisille älykkäille ja kohtuuhintaisille digitaalisille ratkaisuille. Tulevaisuudessa suurimpia voittajia ovat ne, jotka voivat tarjota näitä ratkaisuja markkinoille, joissa yhteiskunnalliset haasteet ja tarpeet ovat usein kehittyneitä maita suurempia. Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoimassa Scala-hankkeessa kehitettiin uusia mobiilioppimisen sovelluksia Brasiliaan.

Mobiililaitteet muuttavat tapaa, jolla kommunikoimme, elämme ja opimme. Ne tarjoavat uusia oppimisen tapoja ihmisille, yhteisöille ja maille, joilla on aikaisemmin ollut siihen huono pääsy. Mobiilioppiminen on kulttuurisidonnaista ja haastaa nykyiset opetuksen menetelmät.

Säästeliään (myös niukan, eng. frugal) innovaation ytimessä kehitetään palveluita kuluttajakeskeisesti ja kustannustehokkaasti, perehtymällä kuluttajien kokemuksiin, kontekstiin, ja tarpeisiin.

Sosiaalinen inkluusio, integraatio, kestävyys ja uusi liiketoiminta ovat merkittäviä suomalais-brasilialaiselle yhteistyölle, elinkeinoelämälle, ja yhteiskunnalle. On sekä teoreettisesti perusteltua että kasvun, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta kestävää yhdistää liiketoimintamallien, mobiilioppimisen ja oppimistuotteiden tutkimus niukan innovaation ekosysteemiajatteluun.

– Mobiilioppiminen, skaalautuvuus ja säästeliäs innovaatio linkittyvät kaikki toisiinsa ja sopivat hyvin kehittyville markkinoille. Mobiilioppiminen voi tapahtua milloin ja missä tahansa, eikä se ole sidottu aikaan tai paikkaan. Markkinat ovat valtavassa kasvussa, toteaa Annica Isacsson, Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimuspäällikkö.

Mobiilisovellukset ratkaisu kehittyville koulutusmarkkinoille

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoima Scalable Mobile Learning Services for Global Markets -hankkeessa on tutkittu mobiilioppimista ja kerätty aineistoa brasilialaisessa kontekstissa São Paulon alueella. Tutkimus on tehyt yhteistyössä paikallisen yliopiston kanssa ammatillisessa koulutuksessa.

– Olemme Haaga-Heliassa kehittäneet yrityksille sovelluksia, jotka taipuvat mobiilioppimiseen ja ovat helposti skaalautuvia, Isacsson kertoo.

Scala on Business Finlandin (ent. Tekes) ja ulkoministeriön yhteisestä BEAM-ohjelmasta rahoitettu hanke, joka toteutetaan yhteistyössä brasilialaisen Universidade Municipal de Sào Caetano do Sulin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä suomalaisyrityksien kanssa.

Hankkeen tulokset on koottu julkaisuun Mobile learning and frugal innovation for emerging markets. Kirja tarjoaa yrityksille, poliittisille sidosryhmille ja tutkijoille näkemyksiä ja opetuksia säästeliäästä innovaatiosta kehittyvillä markkinoilla. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sekä Annica Isacssonin ja Helinä Melkaksen toimittama teos on ladattavissa veloituksetta Haaga-Helian verkkokaupassa.

Lisätietoa:

Annica Isacsson, annica.isacsson@haaga-helia.fi, +358 40 4887 087

Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa. Tällä kertaa päivä on 29.4. Gradian tanssin perusopetuksen väki juhlistaa sitä jo edellisenä päivänä lauantaina 28.4. kaksiosaisella näytöksellä. Näytös on klo 17.00 Siltasalissa (osoite: Pitkäkatu 19–21, Jyväskylä).

Ensimmäisellä puoliajalla nähdään Spotissa-kokonaisuus, jonka pääpaino on oppilaiden omissa koreografioissa ja laajan oppimäärän päättötöissä. Luvassa on runsain mitoin tunnetta, taitoa ja ilmaisuvoimaa.

Toinen puoliaika on omistettu nykytanssin esitysryhmien ja muusikon koulutuksen konemusiikkityöpajan yhteisteokselle Pähkinänkuori maailmankaikkeudessa. Teoksessa pöllytetään tiedettä vähän joka kantilta. Tanssijoiden omista kompositioista sekä muusikoiden tuottamasta äänimaailmasta syntyneessä noin 40-minuuttisessa kokonaisuudessa saavat osansa ainakin molekyyli- ja lajienkehitysteoriat, fysiikka, psykologia, neurotiede, kardiologia ja astronomia.

Näytöksen kokonaiskesto väliaikoineen on noin 90 minuuttia.

Näytökseen on vapaa pääsy. Tervetuloa juhlistamaan tanssia Siltasaliin!

Lisätiedot:
Elina Wuethrich, opettaja, Gradia Jyväskylä, puh. p. 040 341 5402