Päijät-Hämeessä Vääksyssä Hotelli Tallukassa järjestetään 27-29.4.2018 Tanssin ja hyvinvoinnin tapahtuma. Viikonloppuna laitetaan nivelet ja selkä kuntoon sekä hiukset päähän sekä tietenkin jalalla koreasti. Uusi ehompi elämä on tanssiaskeleen lähempänä.

- Tanssin jos voisin, parahti pyörätuolituomion saanut Ukkonen vajaa kymmen vuotta sitten häitään odotellessa.
Sittemmin nivelensä kuntoon laittanut ja elämänsä takaisin saanut Ukkonen on vitaalinen esimerkki, siitä kuinka vaikeavammainen nivelinvalidi voi saada niveliensä toimintakyvyn takaisin. Nyt jalka nousee ketterästi ja rouva laittaa jalalla koreasti tämän tästä.

Parantumisestaan intoutunut Ukkonen perusti Elämäsi liitto ry:n ja ryhtyi matkasaarnaajaksi. Hän on kiertänyt Suomea ahkerasti fysioterapeuttinsa funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt Kevin kanssa.

Nivelet ja selkä kuntoon -luennot saivat suuren suosion viime syksynä kun Ukkonen-Kevin -parivaljakko esiintyi muutamaan otteeseen syksyn aikana AlfaTV:ssä, jolloin katsojaluvut paukkuivat. Kansa innostui kuulemastaan ja halusi lisää. Sama ilmiö tapahtui Järviradion aalloilla. Myöskin Lappajärvellä tapahtui. Viimesyksyiseen Lappajärven hyvinvointitapahtumaan Ukkonen oli tehnyt oman nivelräpin, jolla ilahdutti yleisöään.

Hyödyksi ja huviksi

Tallukassa kuullaan Ukkosen kuntoutumistarina, joka on monelle nostattanut kyyneleet silmiin. Ukkonen on yksi Tanssin ja hyvinvointiviikonlopun pääesiintyjistä. Hänen lisäkseen luennoi Bengt Kevin Medilife klinikalta. Hiusasioista kertoo Anne Rampa Lahden hiusklinikalta ja hiustutkimuksia tekee hiustutkija ja -hoitaja Kirsi Pekola Lahden hiusklinikan osastolla.

Tallukan Tanssin ja hyvinvoinnin tapahtumassa on paljon muutakin viihdyttävää ja hyödyllistä ohjelmaa tarjolla. https://www.tallukka.fi/index.php?k=119476

Kuten arvata saattaa, tanssillista ohjelmaa on tarjolla runsaasti sekä myös laulua ja teatteria. Hyvinvointitapahtumassa on läsnä aihepiiriin liittyviä näytteilleasettajia.

Viikonlopun 27-29.4.2018 ohjelma on monipuolinen, se huipentuu sunnuntaina 29.4. Kansainväliseen tanssinpäivään.

Jo paikkana Tallukka on kokemisen arvoinen. Retrohenkinen 70-luvulla rakennettu ja sittemmin uudistunut hotelli sijaitsee vanhan nelostien varressa Vääksyssä, jolla on värikäs historia. Paikka on mitä kaunein, kahden suuren vesistön välissä. Tallukka sijaitsee harjun päällä, josta on mahtavat maisemat niin Päijänteelle kuin Vesijärvellekin. Lähistöllä siintää myös golfviheriö.

Kevättä rintaan

Nivelrikkoa sairastaa yli miljoona suomalaista. Se on todellinen kansantauti, joka vie väkeä pitkille sairauslomille ja lopulta ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. On sanomattakin selvää, että kansan kipu ja kärsimys on suuri.

Yleisesti uskotaan, että nivelrikko on etenevä sairaus ja menetettyjä nivelien rustoja ja selän välilevyjä ei saada enää toimintakykyiseksi eikä kivuttomiksi. Luullaan, että siitä ei voi parantua pysyvästi.
- Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, olen siitä elävä esimerkki sanoo Virpi Ukkonen.

Hän luennoin kolmen askeleen taktiikasta, jolla voi saada ihmeitä aikaiseksi nivelten ja selän kuntoutuksessa.

- Ensimmäinen on päätös parantua. Toinen on liike, koska se on lääke. Miksi liikettä tarvitaan, siitä kertoo luennoilla kansantajuisesti Bengt Kevin. Kolmas askel on ravintotehosteet, sillä ilman niitä ei saa tulehdusta kehosta pois, joka on ehdoton edellytys kuntoutumiselle. Ravintotehosteita tarvitaan myös rustokudoksen uudelleenrakentamiseen, tiivistää Ukkonen.

Hän muistuttaa, että ilo on ylimmillään, kun ihminen saa menetetyn terveytensä takaisin.
- Tanssi on parasta mahdollista liikuntaa.
Ukkonen kehottaa tulemaan kuuntelemaan terveysluentoja, jotta kevät sykkisi rinnassa kuten hänelläkin.
- Vieläpä molemmissa ja paljona, hauskuttaa hersyvä nivelkuntoutuja.
Ukkonen on Q Medi Europen toimitusjohtaja Elämäsi liitto ry:n toiminnanjohtajan pestin ohessa. 

Lisätietoja: 

Q MEDI EUROPE OY

Virpi Ukkonen

050 597 8352

www.qmedi.fi

info@qmedi.fi

https://www.facebook.com/qmedi/ 

Sammonaukio 4
48600 Kotka

+358 44 7429 494

Elämäsi liitto ry

Puheenjohtaja Virpi Ukkonen

050 597 8352

www.elämäsiliitto.fi

elämäsiliitto@gmail.com

https://www.facebook.com/elamasiliitto/

Radio-ohjelma Helsingin Lähiradiossa: http://www.kansanradioliitto.fi/audio/yrittajaradio/yrittajaradio1509virpiukkonennetti.mp3

Virpi Ukkosen nivelräpit:

Kohta Virpi räppää: https://www.youtube.com/watch?v=TL1KvtaScQQ

Nivelräp: https://www.youtube.com/watch?v=kbMoQ96egj0

Tanssin ja hyvinvoinnin festivaaliohjelma

Perjantai 27.4

LUENNOT

Klo 17.30 Nivelet ja selkä kuntoon

Onko mahdollista elvyttää nivelten rustokudokset ja selän välilevyt? Miten vältät tekonivelleikkaukset?
Ratkaisuja nivel- ja selkävaivojen kuntoutukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Ravintotehosteet kuntoutuksen tukena. Luennoitsijana fysioterapeutti, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt Kevin Medilife klinikalta. Juontajana Elämäsi liiton puheenjohtaja Virpi Ukkonen, joka kertoo oman tarinansa ”keppien kanssa en vihille mene” erittäin vaikeiden nivel- ja selkävaivojen selättämisestä. VAPAA PÄÄSY

HOITOPISTEET

Klo 17-19    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä

Klo 9-16   Kalevalaiset jäsenkorjaajat

10 jäsenkorjaajaa ottaa vastaan klo 9-16
Varaa aika 03-88881, myynti@tallukka.fi

LAULU

Klo 14.00-16.00 Eurotähti alkukarsinta.

Ilmoittautuminen paikan päällä.
Osallistumismaksu 20 e.

HYVINVOINNIN Näytteilleasettajat

Klo 17-20 Tuote-esittelyjä, näytehoitoja ym.

TANSSI

Klo 20-00.30 Tanssit/ Channel Four

Lauantaina 28.4

HYVINVOINNIN Näytteilleasettajat
Klo 10-17 Tuote-esittelyjä, näytehoitoja ym.

HOITOPISTEET

Klo 9-17    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä

Klo 9-17   Kalevalaiset jäsenkorjaajat

10 jäsenkorjaajaa ottaa vastaan klo 9-16
Varaa aika 03-88881, myynti@tallukka.fi

Klo 10-17- Turvehoitoja

Turve selkähoito 1 tunti 50 e
Turve jalkahoito 30 min 25 e
Ajan voi varata paikan päältä esittelypisteestä!

Klo 10-17 Najavoterapiaa

Hinta najavoterapia tai tarot tulkinta 30 min. 20 e.
Aikoja voi varata etukäteen: 050 4303655 tai paikan päällä   

Klo 10-17 Hiustutkimus, jolla selvitetään hiustenlähdön ja hiuspohjan ongelmien syitä.

Hinta 20 e. Varaa aika 03-7818177 Lahden hiusklinikka

LUENNOT

Klo 10.00 Omavoimavalmennus, mehukapselit ja mehustus
Nyytti & Myytti, Paula Torkki

Klo 10.15 Kauneutta ilman piikkejä ja pistoksia 
Lahden hiusklinikka, Anne Rampa

Klo 10.30 Hiusten lähtö ja hiuspohjan ongelmat
Lahden hiusklinikka, Anne Rampa

klo 10.45 Hiukset kuntoon
Acomax hiustenhoitosarja, ratkaisuja hiusten ja hiuspohjan ongelmiin
QMedi, Virpi Ukkonen

Klo 11.00 Hengitysharjoittelulla hyvinvointia 
Hapella Oy, Aulis Kärkkäinen

klo 11:30-12 TAUKO

Klo 12.00 Nivelet ja selkä kuntoon

Onko mahdollista elvyttää nivelten rustokudokset ja selän välilevyt? Miten  vältät tekonivelleikkaukset? Ratkaisuja nivel- ja selkävaivojen kuntoutukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.  Ravintotehosteet kuntoutuksen tukena. Luennoitsijana fysioterapeutti, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt  Kevin Medilife klinikalta. Juontajana Elämäsi liiton puheenjohtaja Virpi Ukkonen, joka kertoo oman tarinansa ”keppien kanssa en vihille mene” erittäin vaikeiden nivel- ja selkävaivojen selättämisestä. VAPAA PÄÄSY

klo 13.30 Turvehoidot
Miten turvehoidoista saadaan apua selkävaivoihin?
Lehtopeat Oy, Heikki Ruha

Klo 17.30 Tanssin vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin
Juhani Kuosmanen

ESITYS

Klo 14-16 Tunnelmia ja kirjeitä sieltä jostakin.
Heikki Luoman käsikirjoitus, esittäjänä Viihdytysryhmä vartiossa

TANSSI

18:45-19:30 Fuusiotango
Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen
Ilmainen!

22-00 Levytanssit 
Kansainvälisen tanssinpäivään otamme varaslähdön jo lauantaina vauhdikkailla levytansseilla ja tanssimme varsinaisen tanssinpäivän puolelle!

LAULU

klo 12-18  Eurotähti laulukilpailu
Osallistumismaksu 20 e (käteismaksu), tallenne laulusta mukaan.

Klo 20 Laila ja Olavi laulukilpailun esikarsinta
Ilmoittautuminen klo 18-19:30 .Osallistumismaksu 15 e.

Sunnuntai 29.4

HYVINVOINNIN NÄYTTEILLEASETTAJAT

Klo 10-16 tuote-esittelyt, hoitonäytökset 

HOITOPISTEET

Klo 10-14    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata   ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä.

Klo 10-14  Turvehoitoja

Turve selkähoito 1 tunti 50 e
Turve jalkahoito 30 min 25 e
Ajan voi varata paikan päältä esittelypisteestä! 

Klo 10-14 Najavoterapia

Hinta najavoterapia tai tarot tulkinta 30 min. 20 e
Aikoja voi varata etukäteen: 050 4303655 tai paikan päällä 

LAULU

klo 10-16  Eurotähti laulukilpailu

Osallistumismaksu 20 e (käteismaksu), tallenne laulusta mukaan.
kappaleita voi selata osoitteessa: http://laula.se/1
Lisätiedot: www.karstudio.fi

TANSSI

Klo 10-11:30             Fuusiotango, jatkoa lauantaille.
                                 Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen
Klo 11:45-13:15       Rumba Bolero
                                 Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen

Klo 13:30-14:30        Levytanssit
Kaikki halukkaat pääsevät takuuvarmasti tanssimaan!    
Bussipysäkkejä ym.

Klo 14:30-15:30        Tallukan Jaakko ja Johanna

Hullun hauska tanssikilpailu!
Ilmainen (vaatii ennakkoilmoittautumisen!)

TANSSITUNTEJA

Klo 10-11:30             Salsa (listaa päivitetään)

Ennakkoilmoittautumiset ja lisätietoja:
pikeveke@gmail.com (tai puh 050-5722779)

Millaista on nykypäivän huono-osaisuus eri puolilla Suomea? Miksi nuoret miehet syrjäytyvät? Muun muassa näihin kysymyksiin tartutaan Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vuosikirjassa Alueellisuus, paikallisuus ja globaalit mahdollisuudet (Diak Työelämä, 2018).

Tarkastelun kohteina ovat niin yhteisöllisyys, osallisuus, paperittomat, eriarvoisuus, huono-osaisuus ja nuorten miesten syrjäytyminen kuin arvojen ja uskomusten muutokset, seurakuntien muuttuvat toimintakulttuurit, saamelaiskulttuuri ja opiskelijoiden hyvinvointi.

– Diak tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien aseman muuttamiseksi kymmenissä hankkeissa vuosittain. Tuore vuosikirja kuvaa tätä moninaisuutta. Kirja etenee globaalien mahdollisuuksista avaamisesta paikallisten ratkaisujen esittelyihin, kertoo kehitysjohtaja Terhi Laine.

Kokonaisvaltaiset palvelut ratkaisu eriarvoisuuden vähentämiseen

Huono-osaisuus on suhteellisen pysyvä ilmiö alueellisesti, ja osallisuudessa on alueellisia eroja. Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Anne Surakka, Marjo Pulliainen ja Ritva Sauvola kertovat artikkelissaan, mitä tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämishankkeessa ISEAssa on saatu asukkaiden osallisuuden edistämiseksi.

Itä-Suomessa inhimillinen huono-osaisuus paikantuu erityisesti Pohjois-Karjalaan, jossa korostuvat toimeentulotuen laaja käyttö, pitkäaikaistyöttömyys ja yksinäisyyden kokemukset.

Pohjois-Suomen maakunnissa huono-osaisuus puolestaan ilmenee etenkin yksinäisyytenä sekä Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta myös nuorisotyöttömyytenä.

– Erilaiset palveluiden aukkopaikat vaikuttavat olevan niitä tärkeimpiä kohtia, joihin pitää satsata, kun kehitetään maakuntien heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palveluita. Asukkaiden hyvinvoinnista tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ja kunnan sekä kansalaisyhteiskunnan valta ja vastuut tulee sovittaa yhteen, kirjoittajat toteavat.

Miten ehkäistä nuorten syrjäytymistä?

Ari Haapanen ja Peter Peitsalo kysyvät artikkelissaan, miksi nuoret miehet syrjäytyvät työelämästä ja mitä asialle voi tehdä. Auta miestä mäessä -hankkeessa kehitetään ryhmämuotoista ja toiminnallista valmentavaa palvelua vastaamaan nuorten miesten palvelutarpeisiin.

– Nuorten miesten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan uudenlaisia koulutus- ja uraohjauksen valmennusmenetelmiä. Hankkeessa saatujen tulosten mukaan valmennuksen tuloksellisuus näkyy ennen kaikkea siten, että ryhmään osallistuvat nuoret kokevat valmiuksiensa ja itsetuntemuksensa parantuvan. Myös välittömiä onnistumisia saattaa tapahtua, kirjoittajat sanovat.

Myös Niko Nummela, Susanna Hyväri ja Marja Lindholm esittävät keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi: heidän mukaansa vertaisryhmä ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten voimavaraistava työote voivat vahvistaa osallisuutta. Tarkastelu perustuu Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen ensimmäisen vaiheen kokemuksiin.

– Havaintojemme mukaan on tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät aikuiset luovat turvallisen ilmapiirin toiminnalle. Luottamusta ja turvallisuutta luodaan ennen kaikkea vuoropuhelun avulla. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan taas tarjota nuorille mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi, Nummela, Hyväri ja Lindholm toteavat.

Tutustu julkaisuun maksutta Theseuksessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-309-4

Lisätiedot:
kehitysjohtaja Terhi Laine, Diakonia-ammattikorkeakoulu
0400 237 775, terhi.laine@diak.fi

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun ohjausryhmä päätti huhtikuussa 2018, että Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulutoiminta lopetetaan kevään 2018 aikana. Vaikka maakuntakorkeakoulu on ollut menestystarina, toimintaympäristön muuttuessa maakuntakorkeakoulun toiminta siirtyy uusille toiminta-alustoille edistämään maakunnan korkeakoulutusta, neuvontaa ja ohjausta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

- Merkittävään osaan on noussut täydennyskoulutus ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnon osat. Tutkintoon johtavia koulutuksia toteutetaan yhä enemmän monimuotoisesti, mikä mahdollistaa paikasta riippumattoman opiskelun, kertoo Karelia-ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen.

Koulutusorganisaatioiden yhteisen toiminnan myötä on syntynyt myös erilaisia toiminta-alustoja, joilla edistetään korkeakoulutuksen asioita myös seutukunnissa. Maakunnassa on toiminut jo usean vuoden ja Aikuiskoulutuksen Voima (Aivo), jossa ovat mukana maakuntakorkeakouluverkostossa toimineet koulutustahot. Lisäksi osaamisen kehittämiseen liittyviä ryhmiä ja toimijoita ovat mm. POKAT-ryhmä, Pohjois-Karjalan Kauppakamarin koulutusvaliokunta sekä ELO-ryhmä

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toiminta alkoi vuonna 2005. Maakuntakorkeakoulun ensisijainen tehtävä on ollut edistää alueellista koulutuksen tasa-arvoa. Maakuntakorkeakoulu on tukenut osaamisen kehittämistä seutukunnissa laajasti niin tutkintoon johtavana koulutuksena kuin täydennyskoulutuksena. Lisäksi maakuntakorkeakoulu on mahdollistanut kuntien ja kehittämisyhtiöiden kanssa yhdessä toteutetut neuvonta- ja ohjauspalvelut. Maakuntakorkeakoulu on edistänyt toiminnassaan myös alueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Mukana maakuntakorkeakoulun toiminnassa ovat olleet Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto, Pohjois-Karjalan kehittämisyhtiöt, lähes kaikki maakunnan kunnat, monet alueelliset yrittäjäyhdistykset sekä kolmannen sektorin toimijat.

Yleensä ajatellaan, että lukioikäiset nuoret, jotka keskittyvät tiiviisti vain urheiluun, menestyvät siinä paremmin kuin ne, joille sekä koulu että urheilu ovat tärkeitä. Tutkimuksen valossa asia ei kuitenkaan ole näin. Urheilumotivaatio ja urheiluun liittyvät urasuunnitelmat olivat hyvin samanlaisia pelkästään urheiluun suuntautuneilla, kuin niillä, jotka olivat kiinnostuneita sekä koulusta että urheilusta.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijat selvittivät vakavasti huipulle tähtäävien nuorten koulu- ja urheilumotivaatiota. Tutkimuksessa oli mukana 391 nuorta kuudesta suomalaisesta urheilulukiosta, jotka sijaitsevat tasaisesti koko Suomen alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimuksessa nuoria seurataan koko lukion ajan.

– Yli puolet opiskelija-urheilijoista aikoi hakea yliopistoon ja innokkuus jopa kasvoi kahden ensimmäisen lukiovuoden aikana, professori Kaisa Aunola sanoo. Motivaatiota koulunkäyntiin ja urheiluun mitattiin näihin osa-alueisiin liittyvillä arvostuksilla ja kiinnostuksella.

Tulokset kertovat, että suurin osa nuorista urheilijoista on erittäin motivoituneita kouluttautumaan. – Suomalaiset urheilulukiot ovat motivaation näkökulmasta onnistuneet tukemaan kaksoisuraa, joka yhdistää huippu-urheilun ja kouluttautumisen, Aunola arvioi. Kahden uran onnistunut yhdistäminen on erittäin vaativaa aikarajoitusten, päällekkäisten aikataulujen ja ristiriitaisten tavoitteiden vuoksi.

Kahden uran edistämisellä varmistetaan, että urheilijoilla muodostuu vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia, ja he ovat valmistautuneita siirtymään työelämään aktiiviuran jälkeen. Näin huolehditaan siitä, ettei heidän tarvitse lykätä valmistumistaan urheilun vuoksi tai keskeyttää urheilu-uraansa koulutuksen takia.

Tutkijat havaitsivat myös, että motivoituminen ennustaa tulevaisuutta. – Vaikka joillakin koulumenestys oli vähän heikompaa, niin koulunkäyntiä arvostavat ja siihen vahvasti motivoituneet olivat kiinnostuneita jatkamaan yliopistossa, Aunola kertoo. 

Lisätietoja:

Professori Kaisa Aunola, puh. +358408053481, kaisa.aunola@jyu.fi

Yliopistotutkija Tatiana Ryba, puh. +358408054460, tatiana.ryba@jyu.fi

Lisää tutkimuksesta:

Aunola, K., Selänne, A., Selänne, H., & Ryba, T. V. (2018). The role of adolescent athletes' task value patterns in their educational and athletic career aspirations. Learning and Individual Differences, 63, 34–43. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2018.03.004

Liitteen kuvat: Opiskelu ja urheilu eivät syö toisiaan. Kuvaaja Petteri Kivimäki

Tieteenalansa merkittävin ja ainoa suomenkielinen tiedejulkaisu Aikuiskasvatus kartoittaa lukijoidensa ja sidosryhmiensä kantoja avoimeen tiedejulkaisemiseen verkkokyselyllä.

Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) kustantama julkaisu selvittää siirtymää open access -lehdeksi, kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi. Tutkitun tiedon saavutettavuus ja sivistyksen tasa-arvo perustelevat muutosta.

Useimmat kotimaiset verkossa ilmestyvät tiedelehdet julkaistaan Journal.fi-alustalla, jota pitää yllä Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Selvitystyöhön on saatu avustusta Suomen tiedekustantajien liitolta.

Aikuiskasvatus tehdään tutkijoille, opiskelijoille ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. Sidosryhmälukijoissa on esimerkiksi koulutuspolitiikan päättäjiä. Lehti edistää alansa tutkimusta, lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua ja tukee alan kehittämistä. Se tavoittelee sivistyksen tasa-arvoa suomenkielisellä, vertaisarvoidulla tutkimustiedolla.

Nykyisellään Aikuiskasvatus ilmestyy neljä kertaa vuodessa 80-sivuisena painettuna julkaisuna. Tutustu tuoreimpaan numeroon.

Osallistu lukijakyselyyn

• Aikuiskasvatuksen lukijakysely on auki 30. huhtikuuta asti.
• Vastaajien kesken arvotaan Museokortti (68 euroa) ja kirjapaketteja.
• Kyselyn tuloksia hyödynnetään tiedelehden kehittämisessä.

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Vuoden JVT-tekijä 2018 -tunnustus on myönnetty Pitkäjärven Vapaaehtoiselle Palokunnalle. Tunnustus myönnettiin pitkästä ja ansiokkaasta jälkivahinkojen torjunnan ensitoimenpiteiden tuottamisesta pelastustoiminnan yhteydessä. Pitkäjärven VPK saa vuosittain noin 40 hälytystä jälkivahinkojen torjuntaan.

– Tuntuu hienolta koko jäsenistön puolesta. Palkinto kertoo siitä, että olemme tehneet tätä työtä hyvin, toteaa Pitkäjärven VPK:n palokunnan päällikkö Janne Heikkilä tunnelmia palkinnosta.

Pitkäjärven VPK on kouluttanut aktiivisesti jäseniään toimimaan inhimillisen hädän hetkellä vahinkojen kokonaismäärän pienentämiseksi.

Valtakunnallinen huomionosoitus

Valtakunnallinen huomionosoitus luovutettiin vuotuisten JVT- ja Kuivauspäivien yhteydessä. Vuonna 2012 perustetun palkinnon taustalla ovat Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden Liitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat.

Lisätietoa:

Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Puh +358 40 560 2112
pasi.uurasmaa@sppl.fi

Palkinto: Vuoden JVT-tekijä -huomionosoitus myönnetään vuosittain esimerkillisestä JVT-työstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta JVT-toiminnan kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Huomionosoitus voidaan myöntää yritykselle, laitokselle, yhteisölle, työryhmälle tai henkilölle.

Voittaja: Pitkäjärven VPK:n hälytysosasto toimii Länsi-uudenmaan pelastuslaitoksen alaisuudessa lähialueen asukkaiden turvana. Hälytysosasto toimii operatiivisissa tehtävissä pelastustoimen yksiköiden tukena ja järjestää turvallisuusviestintätapahtumia. Pitkäjärven VPK:n erityisosaamista ovat jälkivahingontorjuntatehtävät muun muassa vesi-, palo- ja myrskyvaurioissa. Lisätietoa: www.pitkajarvenvpk.fi

Miten digitaalisia työkaluja tai etäkuntoutuksen menetelmiä voi hyödyntää kuntoutuksessa? Entä miten pelillistäminen auttaa kuntoutujaa? Muun muassa näitä ajankohtaisia aiheita pohditaan valtakunnallisessa toimintaterapeuttien symposiumissa to 26.4. klo 10.30–17.00 Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksella, Rajakatu 35,  auditorio Tulikari.

Suomen Toimintaterapeuttiliiton ja ammattikorkeakoulujen järjestämä symposium tarjoaa tutkijoille, opiskelijoille, opettajille sekä työssä oleville toimintaterapeuteille mahdollisuuden tulla kuulemaan ja keskustelemaan toimintaterapian kehittämisen uusista haasteista.

– Toimintaterapeutit saattavat ihmisen merkitykselliseen, toimivaan arkeen, joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä. Asiantuntijuus pohjautuu ihmisen toimijuuden ymmärtämiseen ja osaaminen vastaa ajanmukaiseen kuntoutusta uudistavaan nykykeskusteluun. Olemme aktiivisesti mukana uudistamassa SOTE:a, yliopettaja Tiina Lautamo tiivistää.

Tutkimus- ja kehittämissymposiumin jälkeen järjestetään vapaamuotoinen peli-ilta klo 18-21 JAMKin Dynamon kampuksella, Piippukatu 2. Illan aikana on mahdollista testata HTC Vive VR-laseja ja tutustua erilaisiin peleihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kuntoutuksen näkökulmasta.

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuksiin!

Lue lisää

Lisätietoja:
Tiina Lautamo, yliopettaja, 0400 989 463, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Ensimmäiset 50 nuorta johtajaa valmistui tänään Suomen Value Based Leadership -koulutusohjelmasta. Diplomit jakoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Suomen Partiolaisten suojelija Espoon Hanasaaressa järjestetyssä diplomiseremoniassa. Ruotsista lähtöisin olevan suositun koulutuksen tavoitteena on kouluttaa seuraavien vuosien aikana Suomeen tuhat nuorta johtajaa.

Johtajuus pohjautuu itsetuntemukseen ja monimuotoisuuden ymmärtämiseen

Value Based Leadership (VBL) on vuonna 2017 Suomessa käynnistetty kokemusperäinen johtajuuskoulutus 20–29-vuotiaille. VBL-koulutus kehittää itsetuntemusta ja monimuotoisuutta johtajuuden perustana. Koulutukseen voivat hakea eri järjestöissä vapaaehtoistyönään johtamistehtävässä toimivat nuoret. VBL-koulutusohjelman tähtäin on korkealla: seuraavien vuosien aikana VBL:sta muodostuu Suomen tunnetuin nuorten johtajien koulutus.

VBL luo Suomeen lisää arvoja ja monimuotoisuutta ymmärtäviä johtajia, sukupolvelta toiselle siirtyviä johtajuusoivalluksia, vapaaehtoistoiminnassa opitun johtajuuden ymmärrystä ja arvostusta sekä sektorien välistä johtajuuskeskustelua.

”VBL on nuorelle ainutlaatuinen mahdollisuus kasvaa - ei vain johtajana, vaan myös ihmisenä. Moni on antanut palautetta, että VBL on paras johtajuuskoulutus, mihin on koskaan osallistunut”, toteaa viime vuonna VBL-koulutuksen fasilitaattorina toiminut Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola.

Koulutukseen mallia Ruotsista

VBL sai alkunsa Ruotsin kuninkaan säätiön ja Ruotsin partiolaisten yhteistyöstä, jotka ovat järjestäneet koulutusta menestyksekkäästi jo kymmenen vuoden ajan. Noin 80 suomalaista on aiemmin osallistunut Ruotsissa järjestetyille yhteiskursseille.

Suomessa ensimmäiset Value Based Leadership -koulutukset järjestettiin vuonna 2017. Vaikka Suomen Partiolaiset toimivat koulutuksen järjestäjinä, koulutukseen voivat hakea muidenkin järjestöjen vapaaehtoistoiminnan johtajat. Tähän mennessä Suomen VBL-koulutukseen on osallistunut nuoria jo lähes 40 eri järjestöstä. Kurssin hakijamäärät kertovat, että kovatasoiselle nuorten johtajuuskoulutukselle on Suomessa kysyntää. Aiemmin Ruotsissa kouluttautuneista nuorista monet ovat koulutuksesta tehdyn vaikuttavuuskyselyn mukaan hyötyneet kurssista merkittävästi.

VBL-koulutusten järjestämiseen etsitään jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita. VBL tarjoaakin yrityksille mahdollisuuden profiloitua nuorten johtajien tukijoina.

Kuvia tilaisuudesta: https://www.flickr.com/photos/tpkanslia/sets/72157668183210778/
Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Maria Ruohola, Suomen Partiolaiset, puh. 040 527 0436
Value Based Leadership –projektikoordinaattori Heta Hyvärinen, Suomen Partiolaiset, puh. 044 7528 721

Vuoden Huiput -kilpailussa viime viikolla peräti kaksi luovan suunnittelun palkintoa kahmaisseelle CupOfTherapy:lle on myönnetty Design from Finland -merkki. Vuonna 2017 perustetun ja nopeasti some-ilmiöksi nousseen CupOfTherapy -konseptin ydin ovat piirrokset, joissa käsitellään hyvinvoinnin ja mielenterveyden teemoja persoonallisten eläinhahmojen elämän kautta. CupOfTherapy -tuotteissa kuvataan lempeästi elämän isoja ja pieniä solmukohtia. Tuotteet viestivät rohkaisua, lohtua ja huumoria. CupOfTherapy -maailman ovat luoneet psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen yhdessä palkitun sekä maailmallakin tunnustetun kuvittajan ja graafikon Matti Pikkujämsän kanssa. Tuotteiden myyntituotosta 10 prosenttia ohjataan mielenterveystyön edistämiseen.

Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki voidaan myöntää tuotteelle, tuoteryhmälle tai palvelulle, joka edustaa vahvasti suomalaista muotoiluosaamista. Merkki kertoo, että yritys on investoinut ammattimaiseen muotoiluun ja saavuttanut liiketoiminnallista hyötyä muotoilun avulla. Käyttäjälähtöisyys on myös ensisijainen vaatimus merkin saamiseksi.

 - Muotoilun merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle on erittäin suuri ja kasvaa koko ajan. Muotoilua voi ja pitäisikin hyödyntää yrityksissä eri toimialoilla laajasti. Myös muotoilun rooli moninaistuu. Hyvän muotoilun ytimessä oleva käyttäjälähtöisyys on minusta ehdoton edellytys tuotteen menestykselle, kertoo Brand Manager Johanna Lahti Suomalaisen Työn Liitosta.

- CupOfTherapy on kokonainen hyvää tekevä maailma, jossa rohkaisevat ja toivoa herättävät ajatukset yhdistyvät Matti Pikkujämsän persoonalliseen ja lempeään kuvitukseen. Kokonaisuus edustaa täysin kotimaista muotoilua. Design from Finland -merkki viestii yrityksellemme tärkeistä arvoista ja kannammekin sitä ylpeänä sekä kiitollisena, psykoterapeutti ja co-founder Elina Rehmonen CupOfTherapy Oy:sta kertoo.

- Suomi on korkean osaamisen maa, jonka kilpailuvaltti on nimenomaan aineettoman, korkean osaamisen töissä. Arvoketjut ovat muotoutumassa uudestaan, ja lisäarvoa voidaan luoda nimenomaan muotoilulla, Lahti jatkaa.

Aiemmin huhtikuussa CupOfTherapy keräsi kuvituksilleen arvostetussa Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa kaksi palkintoa. CupOfTherapy -maailmaa esittelevälle suomenkieliselle Tilkkanen terapiaa -kirjalle (Otava 2017) myönnettiin julkaisugrafiikan erikoispalkinto. Hopeahiput -palkinnolla palkitut CupOfTherapy -julisteet puolestaan saivat raadilta kiitosta suuren tunteen herättämisestä pienellä ilmaisulla.

Lisätietoja

Elina Rehmonen, CupOfTherapy Oy, 040 9012971, elina.rehmonen@cupoftherapy.net
Johanna Lahti, Brand Manager, Design from Finland / Suomalaisen Työn liitto, 040 591 6143, johanna.lahti@suomalainentyo.fi

CupOfTherapy Instagramissa ja Facebookissa.

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. www.suomalainentyo.fi

Design from Finland -merkki viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä. Merkki kertoo edelläkävijäyritysten panostuksesta suomalaiseen muotoiluun osana yrityksen liiketoimintaa ja menestystä. Käyttäjälähtöisyys on merkin ytimessä. www.designfromfinland.com

Lisääntynyt valo saa kodin näyttämään nuhruiselta. Kevätsiivous on ajankohtaista, kun pinnoille kerääntynyt pöly alkaa ahdistaa tai juhlasesonki lähestyä. TTS Työtehoseuran toteuttamassa, kuuden erilaisen siivousvälineen testissä etsittiin vaihtoehtoisia menetelmiä muun muassa tekstiilipintojen ja mattojen puhdistamiseen sekä erilaisten tasopintojen päivittäiseen ylläpitosiivoukseen. Testiin osallistui kuusi kotitaloutta, joissa entuudestaan tutuille siivousvälineille löytyi myös uusia käyttökohteita.

Kevätsiivous ei stressaa, jos kotia siivotaan säännöllisesti. ”Lika ei pääse pinttymään, kun tahrat poistetaan tuoreeltaan, kodin eri pinnat ja lattiakaivo puhdistetaan säännöllisesti ja viemäriin ei laiteta mitään sinne kuulumatonta. Suursiivousta ei tarvita, kun siivous on osa kodin viikkorutiinia. Hyviin siivousvälineisiin panostus kannattaa”, neuvoo tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Kestävät ja pestävät mikrokuituliinat ja -mopit ovat ekologisia, koska jokaisella siivouskerralla ei tarvita pesuaineita eikä vettä.

Näin siivousvälinevertailu tehtiin

Työtehoseuran vertailu toteutettiin Living Lab -menetelmällä, jossa kuusi kotitaloutta kokeili testattavia siivousvälineitä omissa käyttöolosuhteissaan ja vertasi niitä tavallisesti käyttämiinsä menetelmiin ja -välineisiin. Tuotteet saatiin kokeiltaviksi Sinituote Oy:ltä ja Oy Electrolux Ab:lta.

Hyvät työvälineet – sujuva työ

”Kodin viikkosiivous on monelle rutiinitoimenpide, jota toistetaan samoilla menetelmillä ja välineillä vuodesta toiseen. Tavallinen tapa on imuroida huonekalut ja matot letkuimurilla, mutta testi osoitti, että monet tutut siivousvälineet voivat toimia esimerkiksi tekstiilipintojen pölyn poistossa jopa paremmin kuin pölynimuri. Pölynimurin poistoilmanvirtaus nostaa huonepölyä ilmaan ja voi aiheuttaa oireita muun muassa pölyallergikoille”, Marjomaa toteaa.

Koetaloudet totesivat, että menetelmävertailu herätti kiinnostuksen omien siivoustottumusten arviointiin. Toimivimmaksi lattioiden, eripaksuisten mattojen sekä tekstiilipintaisten huonekalujen siivousmenetelmäksi koetiin perinteinen imurointi kohteenmukaisin suuttimin. Tarrateippi- ja polypropeeniharja osoittautuivat näppäriksi tekstiilipintaisten huonekalujen pölyn poistossa. Mattoteippiharja irrotti matoilta tehokkaasti irtopölyä ja roskia, mutta sen jatkuvan käytön arvioitiin tulevan melko kalliiksi. Sileäpintaisisten mattojen, tekstiilipintaisten huonekalujen sekä erilaisten tasopintojen tahrat lähtivät hyvin nihkeällä mikrokuituliinalla. Kostean lian poistamisessa lakaisimen siivoustulos arvioitiin hyväksi ja mikrokuituliinan erinomaiseksi. Testin yllättäjiä olivat mattoharja ja lakaisin-kuivain, joille löytyi monipuolisesti käyttöä. Lakaisin-kuivaimella eläinten karvat ja pöly irtosivat matoista erinomaisesti ja välineen todettiin olevan hyvä vaihtoehto lakaisuharjalle.

Testitalouksien mielestä johdoton varsi-imuri ei korvaa letkuimuria, mutta soveltuu hyvin päivittäiseen siistimiseen. Siivoustulokseen oltiin melko tyytyväisiä, vaikka varsi-imurilla ei pääse aivan nurkkiin ja imurointiaika yhdellä latauksella on melko lyhyt. Testaajien mielestä mukavannäköisen varsi-imurin voi jättää esille, jolloin se on käden ulottuvilla. Varsi-imurin kova ääni pelotti kotieläimiä ja häiritsi erityisesti niissä talouksissa, joissa oli käytössä hiljaisia robotti- sekä letkuimurimalleja. Robotti-imurin käyttävät totesivat, että joissakin tapauksissa robotti-imuri ja johdoton varsi-imuri ovat kätevä parivaljakko.

Testitulokset ovat liitteessä:

Lisätietoja:

TTS Työtehoseura, www.tts.fi

tutkija Tarja Marjomaa, tarja.marjomaa@tts.fi, puh. 044 7143698

Opetusdialogin laatu luokkahuoneissa vaihtelee ja on yhteydessä oppilaiden arvosanoihin. KM Heli Muhonen havaitsi tämän kasvatustieteen väitöstyössään, joka käsittelee opetusdialogia esiopetuksessa ja alakoulussa.

Muhonen tarkasteli dialogin erilaisia malleja ja niiden laatua. Hän keskittyi tutkimaan opettajan tarjoamaa tukea sekä yhteistä tiedonrakennusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetuskeskustelun laatu on yhteydessä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.

Keskustelun mallit vaihtelevat

Esi- ja alkuopetuksen oppitunneilta tunnistettiin sekä opettaja- että oppilaslähtöisiä dialogimalleja, joiden laatu vaihteli keskimääräisestä korkeaan. Opettajalähtöisissä dialogeissa opettajat hyödynsivät useita erilaisia strategioita aktivoidakseen oppilaita mukaan keskusteluun. Oppilaslähtöisessä mallissa opettajan tuki pohjautui aktiiviseen kuunteluun, jonka pohjalta oli mahdollista nostaa oppisisällön ymmärtämistä tukevia kysymyksiä.

Kuudennen luokan opetuskeskusteluissa havaittiin, että yhteisessä tiedonrakennuksessa jaettiin pääosin kolmentyyppistä tietoa: faktoja, kokemuksia ja mielipiteitä. Osa opetusdialogeissa keskittyi vain yhden tiedon tyypin jakamiseen, kun taas toisissa keskusteluissa tiedon tyypit sekoittuivat.

Opetuskeskustelun laadun todettiin myös olevan positiivisessa yhteydessä oppilaiden arvosanoihin äidinkielessä ja fysiikka-kemiassa kuudennella luokalla. Mitä korkealaatuisempaa dialogi luokassa oli, sitä parempia arvosanoja oppilaat näissä kahdessa aineessa olivat saaneet.

Opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutusta

Se, millaisin keinoin opettaja tuki oppilaan osallistumista ja tiedonrakennusta oli yhteydessä dialogin laatuun. Tiedostamalla erilaisia strategioita ja tiedon tyyppejä opettajalla on mahdollisuus tukea laajempaa keskustelun kirjoa ja useampien oppilaiden osallistuminen yhteiseen tiedonrakennukseen keskustelun kautta.

Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutuksen ja keskustelun merkitystä opetuksessa. Muhonen pitää tärkeänä, että dialogin määrää ja laatua opetuksessa pystyttäisiin lisäämään, jotta oppilaiden oppimista voidaan tukea paremmin. Opettajien dialogitaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo opettajankoulutuksen aikana ja jatkaa keskustelevan opettamisen taitojen tukemista täydennyskoulutuksessa.

Dialogin käyttö opetusmenetelmänä tulisi myös aloittaa mahdollisimman aikaisin, kun lasten luontainen kiinnostus jakaa ja kysyä asioita on vielä suuri. Näin tuettaisiin parhaiten oppilaiden vuorovaikutustaitojen varhaista kehitystä sekä oppimista yhteisen keskustelun kautta.

Tutkimuksessa käytettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen luokkahuonevuorovaikutuksen havainnointiaineistoa (videoituja ja/tai ääninauhoitettuja oppitunteja) ja oppilaiden arvosanoja hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.

KM Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirjan ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” tarkastustilaisuus on perjantaina 4. toukokuuta 2018, 12.00, Ruusupuisto, RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä on professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja

Heli Muhonen, 0445508256, heli.j.muhonen@jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen puh. +358 40 805 4142, tiedotus@jyu.fi  

Heli Muhonen valmistui ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 2008. Hän valmistui vuonna 2014 kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli tutkimusavustajana ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä apurahatutkijana. Tällä hetkellä Muhonen työskentelee tutkijana New York University Abu Dhabissa.

Tukea väitöskirjaan ovat tarjonneet Jyväskylän yliopiston rehtori sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, numerona 609, Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625;609, ISBN 978-951-39-7390-2 (PDF), ISBN 978-951-39-7389-6 (print). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7390-2

Kuvassa Heli Muhonen, kuvaaja Sanni Pöysä

Havis Amanda får sin studentmössa på Salutorget i Helsingfors på valborgsmässoafton. Det årliga evenemanget lockar cirka 50 000–80 000 människor till Salutorget. För att uppmärksamma HUS 150-årsjubileum har ceremonin i år byggts ut till en två timmar lång publiktillställning.

''I år förnyar vi evenemanget på många sätt. Det blir mer tilläggsprogram än tidigare – vi ville ordna en glad publiktillställning som inte begränsar sig till själva mösspåläggningsceremonin. Med det nya evenemangskonceptet uppmärksammar vi vår studentkårs 150-årsjubileum", berättar Krista Laitila, vice styrelseordförande för Studentkåren vid Helsingfors universitet.

Tidigare år har det i regel varit studentkårernas styrelsemedlemmar som lagt studentmössan på Havis Amanda. I år gör Studentkåren vid Helsingfors universitet (HUS) ett undantag då mösspåläggningen genomförs av frivilligteamet Manta Crew. Manta Crew består av 11 studenter och studentkårsmedlemmar vid Helsingfors universitet som valts i en öppen rekryteringsprocess.

Havis Amanda får sin mössa under en publiktillställning som är öppen för alla på valborgsmässoafton den 30 april kl. 18.

Livemusik och glitter

''Det blir livemusik, ballonger, trollkonster och glitter'', berättar Manta Crews projektchef Jyrki Rantanen.

Programmet på Salutorget i Helsingfors börjar redan kl. 16. På plats finns sminkkonstnärerna från Glitternisti som trollar fram glittermasker och tatueringar på publikens ansikten. En DJ ser till att stämningen hålls på topp från och med kl. 16.30. Vid femtiden är det dags för trollkarlsuppträdande och valborgsgympa.

Havis Amanda tvättas på traditionellt sätt kl. 17.15.

Livebandet Get Me börjar spela kl. 17.30. Själva mösspåläggningen sker kl. 18. Traditionen bjuder att resten av Finland får klä på sig studentmössorna först efter att Havis Amanda fått sin.

''Efter mössceremonin blir det ännu mer livemusik med Get Me innan publiken fortsätter med sina egna valborgsplaner'', säger Rantanen.

En del av jubileumsåret HUS150

Havis Amanda har fått studentmössan varje valborg i över 50 år. Att lägga mössan på statyn är ett hedersuppdrag som sköts växelvis av huvudstadsregionens studentkårer. Senast fick HUS uppdraget år 2014.

''Under studentkårens 150:e jubileumsår ordnas många evenemang varav mösspåläggningen är ett av de största. Ett annat är Storsitsen på Senatstorget den 24 maj, som sammanför huvudstadsregionens högskolestuderande till en akademisk bordsfest'', säger Krista Laitila från HUS.

Studentkåren vid Helsingfors universitet grundades 1868 och har cirka 27 000 medlemmar. Till studentkåren hör alla studerande som avlägger en lägre eller högre högskoleexamen vid Helsingfors universitet. Studentkåren är Finlands största och inom den verkar cirka 250 föreningar.

Mediernas företrädare är välkomna till Havis Amanda och jubileumsårets andra evenemang. För att underlätta arrangemangen önskar vi att ni ber om eventuella intervjuer på förhand senast torsdagen den 26 april genom att kontakta HUS producent Arttu Lehtinen.

PROGRAM

Salutorget, Helsingfors 30.4.2018

kl. 16                              Glitternisti börjar

16.30                              DJ

17.00-17.15                    Trollkarl, Valborgsgympa

17.15                               Havis Amanda tvättas

17.30                              Livebandet Get Me

18.00                              Mösspåläggning

18 framåt                        Livemusik

OBS! Programmet kan preciseras eller ändras. Kontrollera det uppdaterade programmet i Facebookevenemanget (länk nedan).

MER INFORMATION

150-årsjubileets webbplats (Studentkåren vid Helsingfors universitet): https://hyy150.fi

Studentkårens webbplats: https://hyy.helsinki.fi/sv

Havis Amandas Facebookevenemang 2018: https://www.facebook.com/events/177680336206856/

Havis Amandas Instagramkonto 2018: https://www.instagram.com/mantanlakitus2018/

MER INFORMATION OCH INTERVJUFÖRFRÅGNINGAR

Arttu Lehtinen

Producent, Studentkåren vid Helsingfors universitet

050 537 2831

arttu.lehtinen@hyy.fi

Manta lakitetaan Helsingin Kauppatorilla vappuaattoiltana. Jokavuotinen tapahtuma kokoaa Kauppatorille noin 50 000-80 000 ihmistä. Tänä vuonna lakitus on HYYn 150-juhlavuoden kunniaksi laajennettu kaksituntiseksi yleisötapahtumaksi.

''Tänä vuonna Mantan lakitus uudistuu monella tapaa. Tapahtumassa on aiempaa enemmän oheisohjelmaa - olemme halunneet rakentaa tilaisuudesta iloisen yleisötapahtuman, joka ei rajoitu pelkästään lakitushetkeen. Uudenlaisella tapahtumalla juhlistamme ylioppilaskuntamme 150-juhlavuotta'', kertoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Krista Laitila.

Aikaisempina vappuina Mantan ovat lakittaneet pääsääntöisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet. Tänä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli HYY tekee tähän poikkeuksen, sillä lakituksen toteuttaa vapaaehtoistiimi Manta Crew. Manta Crew koostuu 11 Helsingin yliopiston opiskelijasta ja ylioppilaskunnan jäsenestä, jotka valittiin tehtävään avoimen haun kautta.

Manta saa lakkinsa kaikille avoimessa yleisötapahtumassa vappuaattona 30.4. kello 18.

Livemusiikkia ja glitteriä

''Mantan lakituksessa on mukana livemusiikkia, ilmapalloja, taikuutta ja glitteriä'', kertoo Manta Crewn projektipäällikkö Jyrki Rantanen.

Ohjelma Helsingin Kauppatorilla alkaa jo kello 16. Paikalla on meikkitaiteellaan tunnetuksi tullut Glitternisti, joka loihtii yleisön kasvoille glittermeikkejä ja -tatuointeja. DJ nostattaa tunnelmaa kello 16.30 eteenpäin. Viiden aikaan luvassa on taikurin esitys ja vappujumppaa.

Havis Amandan perinteinen pesu alkaa klo 17.15.

Juhlamielen kohottaa huippuunsa livebändi Get Me, joka aloittaa soiton kello 17.30. Lakkinsa Manta saa kello 18. Perinteen mukaan vasta tämän jälkeen koko muu Suomi saa painaa ylioppilaslakit päähänsä.

''Lakituksen jälkeen on vielä luvassa lisäannos livemusiikkia Get Me -bändiltä, joka saattelee yleisön luontevasti omiin vappurientoihinsa'', Rantanen kertoo.

Lakitus on osa HYY150 -juhlavuotta

Havis Amanda on lakitettu vappuisin yli 50 vuoden ajan. Mantan lakitus on kunniatehtävä, jota hoitavat vuorotellen pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat. Viimeksi HYY on lakittanut patsaan vuonna 2014.

''Ylioppilaskuntamme 150. juhlavuoteen mahtuu monia tapahtumia, joista Mantan lakitus on yksi suurimpia. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi 24.5. Senaatintorin valtaavat Suursitsit, jotka kokoavat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat nauttimaan akateemisesta pöytäjuhlasta'', Krista Laitila HYYstä kertoo.

Vuonna 1868 perustettuun Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu noin 27 000 jäsentä. Siihen kuuluvat kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Helsingin yliopiston opiskelijat. Se on Suomen suurin ylioppilaskunta ja sen piirissä toimii noin 250 järjestöä.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Mantan lakitusta ja muita juhlavuoden tapahtumia. Mantan lakituksen järjestelyjen takia toivomme, että otatte haastattelupyynnöistä etukäteen yhteyttä torstaihin 26.4. mennessä HYYn tuottaja Arttu Lehtiseen.

OHJELMA

Kauppatori, Helsinki 30.4.2018

klo 16                             Glitternisti aloittaa

16.30                              DJ

17.00-17.15                    Taikuri, Vappujumppa

17.15                               Mantan pesu

17.30                              Livebändi Get Me

18.00                              Mantan lakitus

18 eteenpäin                  Lakituksen jälkeen livemusiikkia

HUOM! Ohjelma saattaa tarkentua tai muuttua. Tarkistathan viimeisimmän ohjelman Mantan lakituksen Facebookista (linkki alla).

LISÄTIETOA

150 -juhlavuoden sivut (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta): https://hyy150.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivut: https://hyy.helsinki.fi/fi

Havis Amandan lakituksen 2018 Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/177680336206856/

Havis Amandan lakituksen 2018 Instagram-tili: https://www.instagram.com/mantanlakitus2018/

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT

Arttu Lehtinen

Tuottaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

050 537 2831

arttu.lehtinen@hyy.fi

Manta will be crowned at the Market Square in Helsinki on May Day Eve. The annual event attracts around 50,000–80,000 people to the Market Square. This year’s crowning has been expanded into a two-hour public event to mark HYY’s 150th Anniversary.

‘This year, the Crowning of Manta is reformed in many ways. The event will have a larger supplementary programme than before – our aim has been to turn the occasion into a joyful public event that is not limited just to the moment of crowning. This new kind of event celebrates our Student Union’s 150th Anniversary’, Vice Chair Krista Laitila from the Board of the Student Union of the University of Helsinki explains.

On previous May Days, Manta has generally been crowned by members of the student unions’ boards. This year, the Student Union of the University of Helsinki (HYY) is making an exception to this, as the crowning will be conducted by a volunteer team called the Manta Crew. The Manta Crew consists of 11 students of the University of Helsinki and members of the Student Union, selected for their task through an open application process.

Manta will receive her cap in a public event that is open to everyone at 6 pm on May Day Eve, 30 April.

Live music and glitter

‘The Crowning of Manta features live music, balloons, magic and glitter’, Manta Crew’s project manager, Jyrki Rantanen, describes.

The programme at the Market Square in Helsinki begins already at 4 pm. Glitternisti, known for its makeup art, will be there creating glitter makeup and tattoos on the audience’s faces, while a DJ will be providing the entertainment from 4.30 pm onwards. At around 5 pm, you can look forward to a magician’s performance and some May Day exercises.

The traditional washing of Havis Amanda begins at 5.15 pm.

Live band Get Me will start playing at 5.30 pm, raising the festive mood towards its climax. Manta will receive its cap at 6 pm. According to tradition, everyone else in Finland will only be allowed to put their student caps on after her.

‘After the crowning, we will get to enjoy an additional helping of live music from Get Me, accompanying people naturally towards their own May Day activities’, Rantanen states.

Crowning is part of the HYY150 Anniversary year

Havis Amanda has been crowned on May Day for over 50 years. The Crowning of Manta is a task of honour, with the student unions of the Capital Region alternating in charge of it. HYY last crowned the statue in 2014.

‘Our Student Union’s 150th Anniversary year features many events of which the Crowning of Manta is one of the biggest. An example of the other events is the Grand Sitsit that will take over the Senate Square on 24 May, gathering the higher education students of the Capital Region to enjoy an academic dinner party’, Krista Laitila from HYY says.

The Student Union of the University of Helsinki was founded in 1868 and has around 27,000 members. All students of the University of Helsinki who are completing a bachelor’s or master’s degree are members of the Student Union. It is the largest student union in Finland and has around 250 organisations operating under it.

Representatives of the media are welcome to follow the Crowning of Manta and other events of our Anniversary year. Because of the arrangements of the Crowning of Manta, we hope that you will contact HYY’s producer, Arttu Lehtinen, in advance, by Thursday 26 May, regarding any requests for interviews.

PROGRAMME

Market Square, Helsinki, 30 April 2018

4 pm                                  Glitternisti begins

4.30 pm                             DJ

5.00 pm–5.15 pm            Magician, May Day exercises

5.15 pm                             Washing of Manta

5.30 pm                             Live band Get Me

6.00 pm                             Crowning of Manta

6 pm onwards                    Live music after the crowning

NOTE! The programme may be revised or changed. Please check the latest programme from the Facebook event for the Crowning of Manta (link below).

FURTHER INFORMATION

Website of the 150 Anniversary year (Student Union of the University of Helsinki): https://hyy150.fi

Website of the Student Union of the University of Helsinki: https://hyy.helsinki.fi/fi

Facebook event for the Crowning of Havis Amanda 2018: https://www.facebook.com/events/177680336206856/

Instagram account for the Crowning of Havis Amanda 2018: https://www.instagram.com/p/BhKNlpeB4VJ/?taken-by=mantanlakitus2018

FURTHER INFORMATION AND REQUESTS FOR INTERVIEWS

Arttu Lehtinen

Producer, Student Union of the University of Helsinki

050 537 2831

arttu.lehtinen@hyy.fi

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on mukana kansainvälisessä hankkeessa, joka kehittää uudenlaista virtualisoitua tapaa järjestää koelaulutilaisuuksia. Development of Virtual Audition (DVA) -hankkeen ensimmäinen vaihe huipentuu toukokuun 24. päivä Kööpenhaminassa järjestettävään koelaulutilaisuuteen, johon on kutsuttu laulajia rekrytoivia agentteja niin paikan päälle kuin seuraamaan tilaisuutta etäyhteyden välityksellä.

Oamkin lisäksi DVA-hankkeessa ovat mukana Tanskan kuninkaallinen ooppera-akatemia sekä Liettuan musiikki- ja teatterikorkeakoulu. Partnerioppilaitoksista lähetetään koelaulutilaisuuteen lupaavimpia laulunopiskelijoita ja osa laulajista osallistuu etäyhteyksien välityksellä Vilnasta ja Oulusta. Oamkista koelaulutilaisuuteen osallistuu viisi opiskelijaa paikan päällä ja kaksi opiskelijaa etänä.

– Koelaulutilaisuuksiin osallistuminen vie paljon aikaa ja taloudellisia resursseja sekä laulajilta että agenteilta. DVA-hankkeen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa näihin tilaisuuksiin osallistuminen mahdollisimman monelle nuorelle laulajalle ja agentuurille, kertoo DVA-hankeen projektikoordinaattori, tuntiopettaja Jussi Tuohino Oamkista.

Hankkeen lopputuloksena pyritään luomaan uusi teknisesti standardisoitu tuote (Virtual Audition), jota on mahdollista myöhemmin pilotoida myös orkesterisoitinten auditointitilaisuuksissa.

Tuohinon mukaan jokaisella partnerioppilaitoksella on kokemusta etäopetuksesta sekä vahva klassisen laulun koulutusperinne, joten hankkeen keskittyminen erityisesti oopperalaulajien auditointeihin on ollut hedelmällistä. DVA-hanketta rahoittaa Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma.

Oamk järjestää maanantaina 7.5. konsertin Kotkantien kampuksella, jossa Kööpenhaminan koelauluun osallistuvat opiskelijat harjoittelevat ohjelmiaan. Konsertti alkaa kello 17 ja siihen on vapaa pääsy. Konsertti kestää noin 2 tuntia 30 minuuttia sisältäen väliajan.

Tervetuloa kuuntelemaan Oamkin tulevaisuuden laulajalupauksia!

Lisätietoja

Jussi Tuohino
tuntiopettaja (musiikkiteknologia), DVA-hankkeen projektikoordinaattori
Jussi.tuohino@oamk.fi
040 645 3467

Suomalainen Tiedeakatemia kutsuu vuosittain jäsenikseen ansioituneita, tieteellisesti korkeatasoisia ja yleisesti arvostettuja tieteentekijöitä. Jäsenyys on merkittävä saavutus tutkijan uralla ja se on elinikäinen.

Huhtikuun vuosikokouksessaan tiedeakatemia valitsi uudet jäsenet. Heidän joukossaan on neljä Jyväskylän yliopiston tutkijaa: fysiikan professori Paul Greenlees, kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen, soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen ja vertailevan liiketoimintahistorian professori Jari Ojala.

Professori Paul Greenlees tutkii raskaiden ja superraskaiden alkuaineiden rakennetta, käyttäytymistä ja stabiilisuutta. Hän on toiminut fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa lähes kaksikymmentä vuotta ja ollut vahvasti kehittämässä kokeellisen ydinfysiikan tutkimusta ja opetusta. Hänet nimitettiin kiihdytinlaboratorion johtajaksi vuoden 2018 alusta.

Greenlees on johtanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n tutkimusprojektia. Hän oli yksi ryhmänjohtajista kahdessa kiihdytinlaboratorion huippuyksikössä vuosina 2006–2011 ja 2012–2017. Greenlees on julkaissut runsaasti artikkeleita arvostetuissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen on tutkinut monipuolisesti oppimisen, opettamisen ja ohjauksen prosesseja sekä niiden välisiä yhteyksiä lasten ja nuorten oppimisessa. Tunnetuimmat hankkeet ovat Suomen Akatemian rahoittama laaja Alkuportaat -seurantatutkimus (2006–2017), jossa on tutkittu opetuksen laadun yhteyttä oppimiseen ja motivaatioon koulu- ja kotiympäristössä ja EU:n rahoittama varhaiskasvatuksen laadun CARE-hanke.

Lerkkanen on Suomen Akatemian rahoittaman Oppimisen ja opetuksen monitieteisen tutkimuksen profilointihankkeen johtaja. Sen toiminnassa on mukana kymmeniä professoreita ja tutkijoita kasvatustieteen, opettajakoulutuksen, erityispedagogiikan, psykologian ja kognitiivisen neurotieteen aloilta Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja ja vieraileva professori Stavangerin yliopistossa Norjassa.

Professori Mikko Mönkkönen on suuntautunut luonnonsuojelubiologiaan. Erityisesti hän on kiinnostunut tutkimaan pohjoisia havumetsiä ja on pyrkinyt löytämään keinoja sovittaa lisääntyvä metsien luonnonvarojen käyttö yhteen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen kanssa.

Mönkkösellä on laaja kansainvälinen tutkijaverkosto ja hän on työskennellyt Kanadan luonnonvarakeskuksessa ja Ranskan kansallisessa ekologian tutkimuskeskuksessa. Hänellä on laajasti tieteellisiä asiantuntijatehtäviä mm. ympäristöhallinnon ja ministeriöiden työryhmissä. Hän on toiminut professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2005 alkaen. Hänet nimitettiin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaaniksi toimikaudeksi 1.1.2018–31.12.2021.

Professori Jari Ojala on erikoistunut vertailevaan talous- ja liiketoimintahistoriaan. Hän johtaa parhaillaan Suomen varhaista talouskasvua mallintavaa tutkimusprojektia. Hänellä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto ja hän on muun muassa toiminut kahden alansa johtavan pohjoismaisen tiedelehden päätoimittajana. Ojala on "Yhteiskunnan historia" -huippututkimusyksikön jäsen. Hän on viime aikoina tutkinut etenkin metsäteollisuuden pitkän aikavälin globaaleja muutoksia sekä merenkulun taloushistoriaa.

Ojala on yksi monitieteisen kriisitutkimuksen profilointialueen johtajista. Hän on lisäksi humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu kaikki tieteenalat kokoava akatemia, jonka tehtävä on edistää tieteellistä tutkimusta. Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, myöntää apurahoja ja palkintoja, tekee aloitteita tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä ja kustantaa tieteellisiä julkaisuja.

Lisätietoa:

Paul Greenlees, +358408054069, paul.greenlees@jyu.fi
Marja-Kristiina Lerkkanen, +358408053347, marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi
Mikko Mönkkönen, +358504413682, mikko.monkkonen@jyu.fi
Jari Ojala, +358400247387, jari.ojala@jyu.fi

Suomalainen Tiedeakatemia: http://acadsci.fi/suomalainen-tiedeakatemia/jasenet/uudet-jaesenet.html

Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928.

Kokoaikaisten professoreiden lukumäärä on pienentynyt jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Ennen yliopistolakiuudistusta vuonna 2009 kokoaikaisia professoreita oli vielä 2398, kun luku oli syyskuussa 2017 enää 1999. Samalla ajanjaksolla osa-aikaisten professoreiden lukumäärä on kasvanut 289:sta 336:een. Yliopistojen lisäksi professoreita työskentelee tutkimuslaitoksissa.

Professoreiden lukumäärän vähenemistä on selitetty professorin vakinaistamispolun (tenure track) käyttöönottamisilla yliopistoissa. Aalto-yliopisto otti ensimmäisenä suomalaisena yliopistona professorin vakinaistamispolun käyttöön vuonna 2010. Tämän jälkeen kaikki yliopistot ovat luoneet omat järjestelmänsä. Valmistelut vakinaistamispolun käyttöönottamiseksi ovat parasta aikaa käynnissä Taideyliopistossa.

-Professorit vastaavat oman professuurinsa lisäksi tieteen-/taiteenalansa kehityksestä. Jokainen yliopisto tekee professoreiden rekrytointipäätökset omista lähtökohdistaan. Kokoaikaisten professoreiden lukumäärä ei kuitenkaan voi enää vähentyä, ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota niin yliopistoissa kuin niitä tulosohjaavassa opetus- ja kulttuuriministeriössäkin, korostaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, kuinka houkuttelevia työpaikkoja yliopistot ovat nuorille tutkijoille. Akateemisen uran valinneet tähtäävät professuureihin. Myös tästä näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että professuurien määrä kasvaa vuoden 2009 tasolle.

Professoriliitto tekee vuosittain kaksi palkkaselvitystä. Yliopistojen professoreilleen maksamien palkkojen ja yliopistokohtaisten nais- ja miesprofessoreiden palkkaerojen lisäksi selvityksissä julkaistaan tietoja professoreiden lukumäärien kehityksestä. Selvitykset löytyvät Professoriliiton verkkosivuilta.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725

Tänä vuonna Tampereella 14.–17.5.2018 järjestettävissä Taitaja2018 ammattitaidon SM-kilpailuissa kilpailee Turun ammatti-instituutista suuri joukko eri ammattialojen parhaimmiksi valtakunnallisissa semifinaaleissa osoittautuneita 21-vuotiaita nuoria. Suuri kilpailijajoukko kertoo fiksujen nuorten lisäksi Turun ammatti-instituutin koulutuksen korkeasta tasosta.

Turun ammatti-instituutista valtakunnallisiin semifinaaleihin osallistui noin 60 kilpailijaa. Turun ammatti-instituutin joukkue kilpailee Tampereella yhdessätoista yksilölajissa sekä kolmessa pari- ja ryhmälajissa.

SM-finaaleissa kilpailevat Turun ammatti-instituutin opiskelijat:

102 Autokorikorjaus
Eino Tuomi, Turun ammatti-instituutti, Lieto
Väinö Vesikko, Turun ammatti-instituutti, Pöytyä
Valmentaja: Hermanni Salonen, autotekniikan lehtori

202 Painotekniikka
Alex Bohm, Turun ammatti-instituutti, Turku
Olavi Koskinen, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Jukka Tuokko, tuntiopettaja

205 Tietokoneet ja verkot
Jesse Eskelinen, Turun ammatti-instituutti, Turku
Juho Nykänen, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Marianna Virtanen, ICT-alan lehtori

206 Verkkosivujen tuottaminen
Ville Hämäläinen, Turun ammatti-instituutti, Raisio
Valmentaja: Timo Östman, lehtori

302 Hiusmuotoilu
Emilia Westman, Turun ammatti-instituutti, Turku
Alona Yershova, Turun ammatti-instituutti, Loimaa
Valmentaja: Kati Hasunen, hiusalan opettaja

313 Taloushallinto
Annely Seppo, Turun ammatti-instituutti, Turku
Teemu Suominen, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Irina Eklund, lehtori

Jenny Knuts, Turun ammatti-instituutti, Iniö
Tobias Karlsson, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Patrik Aurén, lehtori

402 Ilmastointiasennus
Jesse Jalonen, Turun ammatti-instituutti, Raisio
Valmentaja: Egert Viitala, lehtori, talotekniikka

405 Putkiasennus
Sami Juhala, Turun ammatti-instituutti, Lieto
Julius Jaanto, Turun ammatti-instituutti, Naantali
Valmentaja: Egert Viitala, lehtori, talotekniikka

501 Kondiittori
Oskari Takkinen, Turun ammatti-instituutti, Salo
Valmentaja: Kristiina Lehto, lehtori

503 Cateringkokki
Jutta Vainio, Turun ammatti-instituutti, Paimio
Anton Viitasaari, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Heli Lindström, lehtori

504 Tarjoilija
Teemu Luukkanen, Turun ammatti-instituutti, Kaarina
Valmentaja: Niina Vahtera, ravintolapalveluiden lehtori

601 Automaatioasennus
Roni Ruusunen, Turun ammatti-instituutti, Kaarina
Valmentaja: Mika Vainiotalo, lehtori, sähkö ja automaatiotekniikka

607 Koneenasennus ja kunnossapito
Jerry Inberg, Turun ammatti-instituutti, Aura
Aleksi Laaksonen, Turun ammatti-instituutti, Aura
Valmentaja: Veikko Koivukangas, lehtori kone- ja tuotantotekniikka

N2 Konepajatekniikka
Meri Laaksonen, Turun ammatti-instituutti, Paimio
Jesse Lundell, Turun ammatti-instituutti, Turku
Valmentaja: Markku Simpanen

Leo Fagerholm, Turun ammattikorkeakoulu, Turku
Janne Ikonen, Turun ammattikorkeakoulu, Tampere
Valmentaja: Pekka Törnqvist

Joukkueenjohtajan toimii Turun ammatti-instituutin kilpailutoiminnan koordinaattori Pekka Suominen. Joukkueen tukitiimissä toimivat lisäksi oppilaitospappi Atte Airaksinen ja Jarmo Linkosaari.

Taitaja2018-tapahtuma, valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu, TaitajaPLUS sekä Taitaja9, pidetään 14.–17.5.2018 Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa.

Lisätietoja tapahtumasta: www.taitaja2018.fi

Yhteyshenkilö (lisätiedot, haastattelupyynnöt yms.): Pekka Suominen, pekka.suominen@turku.fi, 040 181 2704

Menneestä on kerrottava, jotta voimme kohdata tulevaisuuden

Sekä suomen että venäjänkielisenä versiona julkaistava "Isoisä – ДеД"  -kirja nostaa esiin yhteiskunnallisen vuoropuhelun tärkeyden ja taiteen merkityksen traumatisoituneiden muistojen purkajana. Traumatisoivat tapahtumat, kuten vuoden 1918 väkivaltaiset kuolemat, vankileirikurjuus ja ihmisten julma kohtelu, koskettivat paitsi yhtä ihmistä, perhettä, ryhmää ja yhteisöä myös koko yhteiskuntaa. "As a multidimensional project Isoisä – ДеД focuses onto perception of the big history through the personal, very painful and difficult experience which is often put aside in the history between Finland and Russia. While official state history is still operating with big numbers, the individual human experience stands above to the national or ideological and help all of us to understand it better, not to forget and find deeper connections to each other and ourselves", says Russian born art historian and curator Dr. Katarina Lopatkina.

Yleensä terve ihminen uskoo, että maailma on hyvä, elämä tarkoituksenmukaista ja että ihmiset ovat arvokkaita. On tiedossa, että järkyttävät tapahtumat uhkaavat ihmisen uskomusjärjestelmää. Tiedetään myös, että traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osittain ei-kielellisissä muodoissa; visuaalisesti, hajuina, ääninä ja tunteina. Ihmisen tulisikin myöhemmin rakentaa tuntemuksiaan vastaava kielellinen kertomus tapahtuneesta sitä mukaa kun käsitys tilanteesta tarkentuu. Vasta yhteisesti työstettynä menneisyys muuttuu menneisyydeksi.

Surun, syyllisyyden ja häpeän lisäksi sota jättää jälkeensä kivun. Lääketieteessä, mutta soveltaen myös yhteiskunta- ja ihmistieteissä voi havaita, että kroonistuneen kivun alkuperäinen syy saattaa olla jo parantunut, mutta kipu jatkuu siitä huolimatta. Mitä pitempään kipu jatkuu, sitä todennäköisemmin sen rinnalle tulee psykologisia ja sosiaalisia ongelmia. Kipuun liittyy lähes aina erilaisia epämiellyttäviä tunteita: ahdistusta, tuskaa, pelkoa ja kärsimystä. Kipu onkin aina paitsi aistimus myös kokemus.

Kansainvälisen tutkimuksen piirissä käydään aktiivista keskustelua menneisyyden moraalisista painolasteista ja väkivaltaisen historian käsittelyn välttämättömyydestä. Keskustelua ja kiistelyäkin käydään niin Espanjan sisällissodasta, holokaustista Saksassa, Ranskan vallankumouksesta kuin USA:n sisällissodastakin. Kaikki sodasta ja väkivallasta toipuvat yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan kysymyksen, miten omaan menneisyyteen tulee suhtautua. Miten luoda positiivista identiteettiä väkivaltaisen menneen pohjalle? Mitä kertoa lapsille, keitä me olemme, mihin me kuulumme ja millainen ihmiskäsitys meillä on? 

Kysymys, miksi vuoden 1918 yhteiskunnallinen konflikti pitäisi muistaa nostaa keskeiseksi muistamisen eettisen ja moraalisen merkityksen. Sodan jättämän trauman ja sen aiheuttamien kipujälkien käsittelyyn on tarvittu sadan vuoden ajan ja tarvitaan edelleen muistamisen kaikki ulottuvuudet, muistitiedon ja kokemuksen, tieteen ja taiteen, kirjallisuuden, elokuvien, musiikin, kuvataiteen ja muisti-instituutioiden, kuten arkistojen, museoiden ja kirjastojen, kaikki käytettävissä olevat keinot. Mennyt todellisuus on kadonnut, jäljelle jää muistaminen ja menneestä kertominen, jotta voimme kohdata tulevaisuuden.

Valokuvateosten laatutuen saanut kirja purkaa yhteiskunnallista traumaa suvun tarinan avulla

Sillanpään torpassa syntyi kaksi poikaa, Urho ja Urpo, jotka osallistuivat sisällissotaan. Toinen taisteli valkoisten ja toinen punaisten puolella. Kun sota loppui valkoisten voittoon, Urpo joutui Suomen valtiorikosoikeuden eteen syytettynä valtionpetoksesta. Urho toimi valtiorikosoikeuden jäsenenä. Voittajien puolelta Urhon tie johti kenraalimajuriksi, Urpo päätyi vankileirille vangiksi numero 2864.

Taiteen tohtori Juha Suonpää seuraa kirjassaan Urpo-isoisänsä matkaa Tampereen taisteluihin vuonna 1918. Valokuvamontaasit yhdistävät sisällissodan hetkiä nykyisen Tampereen katunäkymiin. Kirja muodostaa hätkähdyttävän reitin Suomen itsenäisyyden alkuvaiheisiin, joissa Tampereella oli ratkaiseva rooli. Kuvat hiljentävät. Siinä tutulla kadulla on joskus maannut kasa suomalaisia ruumiita, suomalaisten ampumina.

18-vuotias Urpo selvisi sodasta hengissä, mutta haavoittuneena. Venäläisen sotilaan ampuma luoti säilyi hänen kehossaan läpi elämän. Vaikka metalli oli koteloitunut ja haava sulkeutunut, sodan muisto eli arpena hänen vasemmassa kädessään.

TAMPEREEN MUSEOIDEN JULKAISUJA, 152

ISSN 1237-5276

ISBN 978-951-609-914-2

KIRJAN PAINATUKSEEN ON MYÖNNETTY TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN VALOKUVATEOSTEN LAATUTUKI.

© Juha Suonpää & Swamphead Oy

© Ulla-Maija Peltonen (Jälkisanat)

TEKSTI, VALOKUVAT & SUUNNITTELU: Juha Suonpää

GRAAFINEN SUUNNITTELU, KANNET, TYPOGRAFIA: Jani Ikonen • SKANNAUS, KUVANKÄSITTELY & VÄRIEROTTELU: Riikka Vaahtera

KUVATEKSTIT: Antti Liuttunen • TEKSTIN TOIMITUS: Marja-Leena Korte-Suonpää • KÄÄNNÖS: Hilma Bukareva

KUSTANTAJA: Swamphead • KUSTANNUSPAIKKA: Tampere 2018

Lisätietoja suoraan tekijältä:

Juha Suonpää
p. 0400120544
juha.suonpaa@tamk.fi

ЮхаСуонпяя: ДеДТампере 1 918

В доме торпарей Силланпяя родились два мальчика, Урхои Урпо, которые участвовали в гражданской войне. Один из них воевал за белых, а второй за красных. Когда война закончилась, Государственный уголовный суд обвинил Урпо в государственной измене. Урхо был членом Государственного уголов-ного суда. Урхо, который оказался на стороне победителей, сделал карьеру военного и стал генерал-майором. Урпо был заключен в тюрьму под поряд-ковым номером 2864. Доктор искусств ЮхаСуонпяяв своей книге повествует о том, как его дед Урпо стал участником сражений в Тампере в 1918 году. Фотомонтаж объе-диняет документальные кадры времен войны и сегодняшние снимки, сде-ланные на улицах Тампере. Книга рассказывает о ключевом конфликте в первые годы независимости Финляндии, в которых город Тампере сыграл решающую роль. Исторические кадры лишают зрителя дара речи. На зна-комой улице некогда лежала груда мертвых тел финнов, расстрелянных финнами. 18-летний Урпо остался жив, но был ранен._ Пуля от выстрела русского сол-дата, которая попала в руку Урпо, осталась в его теле на всю жизнь. И хотя металл инкапсулировался, а рана затянулась, память о войне в виде шрама на левой руке продолжала жить.

издание мУзеев Тампере, 152

ISSN 1237-5276

ISBN 978-951-609-914-2

НА ПЕЧАТь КНИГИ ВыДЕЛЕН ГРАНТ Ц ЕНТРА СОДЕйСТВИ Я РАЗВИТИю ФОТОИСКУССТВА.

© юха Суонпяя, Swamphead Oy

© Улла-Майя Пелтонен (послесловие)

ТекСТ, Ф ОТОграФии, планирОвание: юха Суонпяя

граФичеСкий дизайн, хУдОжник ОблОжки: Яни Иконен • ОбрабОТк а иллЮСТраций: Риикка Ваахтера

пОдпиСи к Снимк ам: Антти Лиуттунен • редакТирОвание ТекСТа: Марья-Леена Корте-Суонпяя • перевОд на рУССкий язык: Хилма Букарева

издаТель: Swamphead • ФинанСирОвание: Tampere 2018

Biografia_Juha Suonpää_2018

Valokuvataiteilija, elokuvantekijä ja tutkija Juha Suonpää (s.1963) toimii visuaalisen kulttuurin yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kansainvälisessä Media & Arts -koulutusohjelmassa.

Lukuisia kirjoja ja dokumenttielokuvia julkaissut taiteen tohtori ja kasvatustieteen maisteri Suonpää tutkii tällä hetkellä luontoon, tieteen visualisointiin, paikan identiteetin syntymiseen ja virtuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Taiteellisesta ja tieteellisestä toiminnastaan Suonpäälle on myönnetty muun muassa Pirkanmaan rahaston tiedepalkinto vuonna 2000, Finnfoto-palkinto 2011, Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurityön palkinto vuonna 2013 ja Majaoja-palkinto 2017.

Lempäälässä asuva Juha Suonpää on naimisissa kuvataiteen lehtori Marja-Leena Korte-Suonpään kanssa ja heillä on kolme aikuista poikaa. Perhe vaalii rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa 1800-luvulta peräisin olevalla Anniston sukutilalla yhdessä kuuden hevosensa kanssa.

 Bio_Juha Suonpää_2018

Photographer, filmmaker and researcher Juha Suonpää (b.1963) works as the principal lecturer of visual culture in the international Degree programme in Media and Arts at Tampere University of Applied Sciences (TAMK).

Suonpää is a Doctor of Arts and a Master of Education. He has published numerous books and documentary films and researched, for example, topics related to photography, visualizing science and the construction of the identity of a place.

Because of his work on the field of art and science, Suonpää was awarded with the Science Award of Pirkanmaa Regional Fund in 2000, the Finnfoto award in 2011, the Cultural Work Award from the Arts Promotion Centre Finland in 2013 and the Majaoja award in 2017.

Juha Suonpää is married to the senior lecturer of fine arts, Marja-Leena Korte-Suonpää and they have three grown-up sons.  The family cherishes the building heritage and culture scenery in the Annisto family homestead, built in the 19^thcentury, where they live with their six horses.