Lahdessa vastaajia huolettaa peruskoulujen opetus- ja kasvatushenkilöstön määrän väheneminen. Eskarilaiset puolestaan kaipaavat esiopetukseen lisää työrauhaa, leikkiaikaa, tietoteknisiä välineitä sekä vahvempaa osallisuutta.
Päijät-Hämeen kunnat toteuttivat yhdessä tammi-helmikuun vaihteessa esi- ja perusopetuksen arviointikyselyn. Arviointikyselyyn vastasi 24 263 henkilöä, joista 1 702 oli opetushenkilöstöä, 4 551 huoltajaa ja 18 010 oppilasta.
Saatujen tulosten mukaan koko maakunnan esi- ja perusopetuksen keskeisin vahvuus on osaava, ammattitaitoinen ja luotettava henkilöstö. Sekä oppilaat että heidän huoltajansa kokivat, että eskarissa ja koulussa opitaan oikeita ja tärkeitä asioita. Eskarilaisten mielestä aikuiset ovat ystävällisiä, auttavat tarvittaessa ja oppiminen on mukavaa. Maakunnan koulut ja esiopetusta toteuttavat päiväkodit koetaan myös turvallisiksi paikoiksi.
Parannettavaa löytyy kaikkien vastaajaryhmien mielestä erityisesti osallisuuden tunteen vahvistamisessa. Niin opettajat, huoltajat kuin oppilaatkin haluavat olla nykyistä enemmän vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin koulutyön kehittämisessä. Vastaajat kaipaavat erityisesti yhteisten pelisääntöjen noudattamista, mikä osaltaan lisäisi omakohtaista sitoutumista koulujen toimintaan ja tavoitteisiin. Opetushenkilöstö kaipaa panostamista työhyvinvointiin toimintaympäristön alati muuttuvissa tilanteissa.
Perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna eri vastaajaryhmät antoivat koulujen toiminnalle arvosanaksi 8+.
Arviointikysymykset pohjautuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön suositukseen perusopetuksen laatukriteereistä. Arvioinnin kohteena olivat muun muassa esi- ja perusopetuksen johtaminen, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristö ja turvallisuus, yhteistyö ja oppimisen tukeminen.
Päijät-Hämeen kunnat (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) ovat yhdessä tehneet esi- ja perusopetuksen arviointiyhteistyötä vuodesta 2006 alkaen. Kehittämistä suuntaavia arviointikyselyjä toteutetaan kahden vuoden välein.
Jokainen kyselyssä mukana ollut Päijät-Hämeen kunta on saanut sekä kuntakohtaisen että yksikkökohtaiset arviointituloksensa. Jokaisen yksittäisen kunnan sivistyspalveluista vastaava viranhaltija vastaa oman kuntansa tulosten julkaisemisesta.
Lahdessa peruskoulujen opetus- ja kasvatushenkilöstön määrän väheneminen huolestuttaa
Lahden peruskouluissa uusi opetussuunnitelma on lisännyt yhteistyötä ja tuonut uudenlaisia toimintatapoja. Kaksi vuotta sitten kehittämiskohteeksi nostettu oppimisympäristöjen kehittäminen on selvästi vielä kesken.
Uusi opetussuunnitelma ohjaa toiminnallisiin oppimismenetelmiin ja yhteistyössä tehtyihin oppimiskokonaisuuksiin. Tämä vaatii tiloja, joita parakit tai vanhat joustamattomat luokkatilat eivät tarjoa. Oppimisympäristöt kehittyvät uusien koulujen ja remonttien myötä. Toisaalta oppiminen siirtyy entistä enemmän myös neljän seinän sisältä ulos.
Vastaajia huolestuttaa eniten opetus- ja kasvatushenkilöstön määrän väheneminen. Vastaajien mielestä henkilöstöä on kouluissa jo niin vähän, että oppilaat eivät enää saa tarvitsemaansa oppimisen tukea.
Oppimisen tuen suunnitelman mukanaan tuomat muutokset tukea tarvitsevien oppilaiden sijoituksissa vaikuttanevat tulokseen. Opettajat kokevat riittämättömyyttä ja pelkäävät uupuvansa lisääntyneiden haasteiden kanssa. Levottomasti käyttäytyvät oppilaat lisäävät myös työrauhaongelmia, mikä kuormittaa sekä toisia oppilaita että henkilökuntaa. Opetushenkilöstön toiveet työhyvinvointiin panostamisesta on tärkeää kuulla, jotta meillä jatkossakin on hyviä osaavia opettajia, joita huoltajat ja oppilaat arvostavat.
Oppilaiden kyselyssä kehittämiskohteiksi nousivat samat aiheet kuin aiemminkin: työrauha, koulutilojen ja pihan kunto, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja oppilaiden tasapuolinen kohtelu. Ilahduttavaa kuitenkin on, että näilläkin kaikilla osa-alueilla on tapahtunut jatkuvaa parannusta edellisiin kyselyihin verrattuna. Kouluissa on tehty ja tehdään pitkäjänteisesti oikeita asioita opetuksen laadun parantamisessa.
”Sitten toivon, että saisi leikkiä rauhassa, eikä kukaan tulisi häiritsemään. Sitten toivon ruokarauhaa.”
Lahtelaiset eskarilaiset kaipaavat esiopetukseen lisää työrauhaa, leikkiaikaa, tietoteknisiä välineitä sekä vahvempaa osallisuutta toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Usean lapsen toiveena olisi myös päästä retkille ja uimahalliin.
Lasten tavoin henkilöstö nosti kehittämiskohteeksi rauhalliset työskentelymahdollisuudet sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet. Henkilöstö toivoo voivansa jatkossakin vastata lasten tuen tarpeisiin, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa avustajia, moniammatillista lapsen tukemista ja pienryhmätoimintaa.
Eskarilaisten vanhemmille merkityksellistä on se, että oma lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja että kasvatuksessa pyritään antamaan eväitä elämää varten. Vanhemmat kokevat tärkeänä, että lapsen oppimista suunnitellaan ja seurataan yhdessä laaditun lapsen esiopetussuunnitelman pohjalta. He olivat tyytyväisiä lasten mahdollisuuteen saada tukea oppimiseensa. Eniten huolta herättivät esiopetuspaikkojen lähiympäristöjen liikennejärjestelyt.
Toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöjä ja huolehditaan turvallisesta ulkovalvonnasta. Kehittämiskohteina nousivat piha-alueiden monipuolisuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä perheiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen toiminnan suunnittelussa.
Lisätietoja
Lahden kaupunki
Seudullisen arvioinnin kehittämisryhmän
puheenjohtaja, rehtori Tuula Herkepeus puh. 050 518 0133
kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson puh. 050 398 5751
päiväkodinjohtaja Maarit Raitala, puh. 050 398 5475 / Lahden esiopetuksen arviointitulokset