Lähes kaksituhatta ylioppilaslakkipäistä opiskelijaa kokoontuu Senaatintorille ja tuo pöytäjuhlaperinteensä kaupungin nähtäville.

Helsingin ylioppilaskunnan (HYY) ja Osakuntien yhteisvaltuuskunnan järjestämillä Suursitseillä malja nostetaan 150-vuotiaalle ylioppilaskunnalle ja 375-vuotiaalle osakuntalaitokselle. Nyt kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on koko maan opiskelijakulttuurille ainutlaatuinen. Sen lisäksi, että yleensä sitsit ovat parhaimmillaan parin sadan ihmisen juhlia, on poikkeuksellista, että nyt sitsit tuodaan avoimesti ulkoilmaan koko Helsingin nähtäväksi. Suursitseille on odotettavissa 1920 osallistujaa, jotka koostuvat pääosin HYYn järjestöjen toimijoista ja ylioppilaskuntalaisista.  Suursitseille on osallistumassa myös kutsuvieraita, kuten Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen ja apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Yhteislauluja opiskelijahengessä

Illan kulku on pääpiirteissään muista akateemisista pöytäjuhlista tuttu: sitsataan, eli syödään, juodaan ja lauletaan yhdessä. Jokaiselle opiskelijajärjestölle on muodostunut omat toisistaan enemmän tai vähemmän poikkeavat lauluperinteensä, mutta useimmat järjestöt laulavat sitsellään usein esimerkiksi Helan gåria ja Bellmanin lauluja. Sitseillä lauletaan myös tunnettuja populaarikappaleita, jotka on uudelleensanoitettu kuvastamaan opiskelijaelämää.

Aiemmilla Suursitseillä vuonna 2012 ja 2015 on Tuomiokirkon edustalla laulettu muun muassa Finlandiaa ja Helan gåria. Riemukkaat sitsaajat ovat aiempina vuosina kiinnostaneet erityisesti turisteja. Ohjelmassa on ollut soittokuntaa säestämässä valsseja, speksiesityksiä, kuorospektaakkeli ja puheita.

”Tänä vuonna on luvassa hieman erilaista ohjelmaa, mutta tälläkin kertaa kuulemme muun muassa musiikkiesityksiä”, Suursitsien projektipäällikkö Hemu Lampinen Eteläsuomalaisesta osakunnasta kertoo.

”Yli puolen vuoden projekti huipentuu pian, ja se on hurja ajatus! Tällaisen tapahtuman tekeminen on ollut mielenkiintoista ja välillä haastavaa, mutta samalla todella antoisaa. Ainoa asia, mihin emme voi vaikuttaa on sää, ja olemmekin jo viime syksystä asti toivoneet lämmintä ja aurinkoista keliä tapahtumapäivälle”, kertoo Lampinen.

Suursitsit järjestetään Senaatintorilla 24.toukokuuta klo 17 alkaen. Juhlat päättyvät klo 21 jälkeen orkesterin säestämiin valsseihin.

Kaupunkilaiset ja media ovat tervetulleita seuraamaan Suursitsejä varsinaisen tapahtuma-alueen ulkopuolelle.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Suursitsien Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/591821771178334/

HYYn juhlavuoden nettisivut: http://www.hyy150.fi

Projektipäällikkö Hemu Lampinen
suursitsit@hyy.fi
p. 040 0903514

Nästan 2 000 mössklädda studenter samlas på Senatstorget och visar upp sin bordsfesttradition.

På Storsitsen som ordnas av Studentkåren vid Helsingfors universitet (HUS)  och Nationernas samdelegation skålar vi för den 150-åriga studentkåren och den 375-åriga nationsinstitutionen. Evenemanget som nu ordnas för tredje gången är unikt i hela landets studentkultur. Förutom att sitsar vanligtvis har högst ett par hundra gäster är det exceptionellt att sitsen nu ordnas utomhus inför hela stadens ögon. Till Storsitsen väntas 1 920 deltagare som huvudsakligen är studentkårsmedlemmar och funktionärer i HUS föreningar. I sitsen deltar också inbjudna gäster, till exempel styrelseordföranden för Helsingfors universitet, president Tarja Halonen, och biträdande borgmästare Anni Sinnemäki. 

 Studentikos allsång

Kvällen förlöper enligt samma mönster som andra akademiska bordsfester – studenterna sitsar, alltså äter, dricker och sjunger tillsammans. Varje studentorganisation har utformat sina egna sångtraditioner som mer eller mindre avviker från varandra, men de flesta sjunger ofta till exempel Helan går och Bellmans sånger på sina sitsar. Även välbekanta låtar från populärmusiken sjungs med nya texter som avspeglar studentlivet.

På de tidigare Storsitsarna år 2012 och 2015 har bland annat Finlandia och Helan går sjungits framför Domkyrkan. Särskilt turisterna har under tidigare år varit särskilt intresserade av de glada sitsdeltagarna. Programmet har inkluderat valser ackompanjerade av en musikkår, spexuppträdanden, ett körspektakel och olika tal.

”I år blir det ett lite annorlunda program, men också den här gången bland annat musikframföranden”, säger Storsitsens projektchef Hemu Lampinen från Eteläsuomalainen osakunta (Södra Finlands nation).

”Ett halvårslångt projekt kulminerar snart, vilken häftig tanke! Det var varit både intressant och utmanande att ordna ett sådant här evenemang, men samtidigt mycket givande. Det enda vi inte kan påverka är vädret, och ända sedan hösten har vi önskat oss varmt och soligt väder på evenemangsdagen”, säger Lampinen.

Storsitsen ordnas på Senatstorget den 24 maj med början kl. 17. Festen avslutas efter kl. 21 med vals till orkestermusik.

Stadsborna och medierna är välkomna att följa Storsitsen utanför det egentliga evenemangsområdet.

Mer information och intervjuförfrågningar:

Storsitsens Facebookevenemang: https://www.facebook.com/events/591821771178334/

Webbplats för HUS jubileumsår: http://www.hyy150.fi

Projektchef Hemu Lampinen
suursitsit@hyy.fi
tfn 040 0903514

Vaasan yliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Yksi juhlavuoden teemoista on tuoda yliopistoa lähelle kaupunkilaisia.

Keskiviikkona 23. toukokuuta Vaasan yliopisto järjestää lasten yliopiston vaasalaisille Onkilahden koulun 3.-4. -luokkaisille. Tapahtumassa tehdään tiedettä tutuksi alakouluikäisille elämysradan muodossa sekä tutustutaan opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniaan.

Paikka: Vaasan yliopisto, päärakennus Tervahovi, Oppimisympäristö
Aika: Keskiviikkona 23.5. klo 8.30–14.15, kaksi luokkaa kerrallaan

Elämysrata on kokonaisuus täynnä hauskoja laitteita ja vempaimia, joita lapsi saa kokeilla, kokea, testata ja oivaltaa. Lasten yliopistolla halutaan herättää nuorissa kiinnostusta ja innostusta luonnontieteiden opiskeluun.

Tapahtuma toteutetaan yhteystyössä LUMA-keskus Pohjanmaan ja Technobothnian kanssa.

Media on tervetullut paikalle!

Lue lisää juhlavuodesta: https://www.univaasa.fi/fi/sites/50/

Lisätietoja:
Asiantuntija Nina Jokiaho, Viestintä ja kumppanuudet, p. 029 449 8218
LUMA-koordinaattori Katariina Martonen, p. 029 449 8218

Tarjolla on oppia globaalikasvatuksesta ja arvokasta kokemusta järjestötyöstä ja koulumaailmasta. Taksvärkki ry:n vapaaehtoiset perehtyvät Sambian nuorten arkeen, lapsen oikeuksiin ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin.

Haku Taksvärkki ry:n vapaaehtoiseksi globaalikasvatuksen kouluttajaksi lukuvuodeksi 2018–2019 on avoinna 6.6. asti.

Lukuvuoden 2018–2019 Taksvärkki-kampanja käsittelee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Sambiassa ja Suomessa. Kampanjan teemoihin ja lapsen oikeuksiin liittyviä kouluvierailuja tehdään koko Suomen alueella. Kouluvierailuja tehdään suomeksi ja ruotsiksi.

Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen kouluttajat: 
• perehtyvät globaalikasvatuksen osallistaviin menetelmiin ja oppivat globaaleista kehityskysymyksistä
• vierailevat oppilaitoksissa pitämässä koululaisille ja opiskelijoille toiminnallisia työpajoja
• osallistuvat koulutusviikonloppuun 10.–12.8.2018, ja halutessaan esiintymistaitoja, kehitysyhteistyötä ja osallistavia menetelmiä käsitteleviin lisäkoulutuksiin

Kouluvierailujen ohella:
• vapaaehtoiset saavat arvokasta kokemusta järjestö-, globaalikasvatus- ja opetustyöstä
• tutustutaan suomalaisen kehitysyhteistyö- ja globaalikasvatusjärjestön toimintaan
• kehitetään omia ohjaus-, koulutus- ja esiintymistaitoja.

Globaalikasvatuksen kouluttajana toimiminen sopii hyvin esimerkiksi opiskelijoille. Tarkempaa tietoa vapaaehtoisena toimimisesta ja hakuprosessista saa Taksvärkki ry:n nettisivuilta www.taksvarkki.fi tai globaalikasvatuksen suunnittelijalta Anna Kivimäeltä: anna.kivimaki(@)taksvarkki.fi / 050 3485668.

Taksvärkki ry:n kouluvierailut ja globaalikasvatuksen palvelut ovat oppilaitoksille maksuttomia.

Maailmankuulu valotaiteilija Kari Kola pitää suomenkielisen yleisöluennon ”Valolla vaikuttaminen – Impact with light” keskiviikkona 30.5. klo 15:15–16:15 Jyväskylän yliopiston päärakennuksella (C1). Yleisöluennolla Kola esittelee ainutlaatuisia valoteoksiaan, kertoo valon merkityksestä ja sen vaikutusmahdollisuuksista. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita paikalle!

Valoa on kaikkialla – se vaikuttaa meihin monin tavoin ja jokapäiväiseen elämäämme. Syksyn pimetessä moni kokee väsymystä ja jopa ahdistusta kesän jälkeen alkavasta pimeästä syksystä ja talvesta. Pimeät illat tuovat kuitenkin mukanaan myös mahdollisuuksia. Kynttilät ja takkatuli auttavat rentoutumaan ja antavat meille iloa. Valolla on siis vaikutusta meidän tunteisiin ja se luo meille turvaa. Kari Kola haluaakin tuoda valoteoksillaan valon pimeyden keskelle.

Joensuulainen Kari Kola on kansainvälisesti tunnettu suurien ulkoilmateosten pioneeri sekä suomalaisen valotaiteen edelläkävijä. Hänen laaja-alaiset valotaideteokset ulottuvat näyttely-, soolotanssi-, ooppera-, konsertti- ja maisemateoksiin. Suuria valoteoksia hän on toteuttanut mm. Ranskassa, Sloveniassa, Tsekissä, Englannissa ja Kroatiassa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi hän suunnitteli Luminous Finland 100 -valoteoksen Kilpisjärven Saana-tunturille. Lisäksi hän on tehnyt useita valoteoksia Jyväskylässä Valon kaupunki ja Tutkijoiden yö –tapahtumiin.

Yleisöluento järjestetään osana Optics and Photonics Days –konferenssia, jonka järjestää Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus. Konferenssi järjestetään 28.5.–30.5 Seminaarinmäellä Jyväskylässä ja tarjoaa tutkijoille ja opiskelijoille loistavan tilaisuuden oppia optiikan ja fotoniikan nykytilaa Suomessa ja maailmalla, luoda uusia verkostoja ja nauttia Jyväskylän keväisestä ilmapiiristä.

Lisätietoja:

• Valotaiteilija Kari Kola: http://valoparta.com/
• Prof. Janne Ihalainen, janne.ihalainen@jyu.fi, 040 024 7979
• Optics & Photonics Days 2018 https://www.photonics.fi/fi/opd2018/kari-kola-valolla-vaikuttaminen-impact-with-light/

Kuvateksti: Kari Kolan valoteos Ylistön silta. Kuva: Ari Lehtiö

Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa juhlitaan valmistuvia opiskelijoita

Aika: perjantaina 25.5.2018 klo 13.00
Paikka: Vaasan ammattikorkeakoulu (Wolffintie 30, juhlasali)

Tutkintotodistuksen uurastuksen päätteeksi saa kaikkiaan 155 opiskelijaa. Juhlassa puheenvuoron pitävät rehtori Tauno Kekäle sekä terveydenhoitajaksi valmistuva Maria-Kaisa Lehtonen. Myös koneinsinöörien vuosikurssilta 50 vuotta sitten valmistunut Jaakko Kuusinen esittää tervehdyksensä valmistuneille. Valmistujaistilaisuuden tarkempi ohjelma on alla.

Opiskelijapuheenvuoron pitäjä Maria-Kaisa Lehtonen, 24, muutti Rovaniemeltä Vaasaan opiskelemaan terveydenhoitotyötä. Opintoihin on kuulunut runsaasti harjoittelua työelämässä: Lehtonen on harjoitellut tulevaan ammattiinsa mm. äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja hoitajan vastaanotolla. Neljä vuotta kestäneet opinnot huipentuivat opinnäytetyöhön, joka oli Ähtärin lastenneuvolan tilaama opas vanhemmille lasten yleisimmistä tartuntataudeista. Valmistumisen jälkeen Lehtosta odottaa työpaikka vaasalaisessa äitiysneuvolassa.

Lukuvuonna 2017-2018 VAMKista on valmistunut yhteensä 452 opiskelijaa: 138 insinööriä, 131 tradenomia, 65 sairaanhoitajaa, 63 sosionomia, 37 terveydenhoitajaa ja kaksi restonomia. Ylempään AMK-tutkintoon on valmistunut 16 opiskelijaa.

Ohjelma
Musiikkia
Rehtori Tauno Kekäleen tervehdys
Musiikkia
Tutkintotodistusten jako
Opiskelijan puheenvuoro
50 vuotta sitten valmistuneiden tervehdys
Kahvitarjoilu opiskelijaravintola Serverissä

Lisätietoja:
- Rehtori Tauno Kekäle, puh. 040 076 1619
- Opiskelija Maria-Kaisa Lehtonen, puh. 040 702 6481
- Jaakko Kuusinen, puh. 040 527 2537

Gaudeamuksen syksyn uutuuskirjat kuljettavat lukijan huumorin ja naurun pyörteistä Nobel-palkinnon kulisseihin ja digitaalisten pelien taiteeseen sekä varhaismodernin Euroopan myllerryksistä sotienvälisen Suomen aatteiden väliseen kamppailuun ja Donald Trumpin kannattajakunnan maailmaan. Uutuuksissa punnitaan myös esimerkiksi uskontoon, yhteiskuntaan ja työelämään liittyviä ajankohtaisia teemoja: mistä huono johtaminen johtuu ja miten siitä päästään irti? Miksi demokratia on heikentynyt juuri EU:n itäisissä jäsenmaissa viime vuosina? Miten uskonnot voivat kohdata toisensa rauhanomaisesti ja osallistua globaalien kriisien ratkaisuun?

Tutustu tarkemmin syksyn uutuuksiin:
Gaudeamuksen verkkosivut
Selaa sähköistä luetteloa
Lataa sähköinen luettelo (pdf)
Tilaa painettu luettelo: info@gaudeamus.fi  

Arvostelukappaleiden tiedustelu:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Jarno Hietalahti
Huumorin ja naurun filosofia

Huumori kietoutuu ihmiselämän kaikkiin puoliin, mutta nauru ei kaiu tyhjiössä. Huumori voi palvella vallan välineenä mutta yhtä lailla tarjota kanavan valtaapitävien arvosteluun. Huumorin ja naurun filosofia tarkastelee huumorin olemusta, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä pohtineita henkilöitä Aristoteleesta Monty Pythoniin ja Sigmund Freudista Kierkegaardiin. Historiallista näkökulmaa halkovat haastattelut, joissa tunnetut humoristit Joonas Nordmanista ja Heli Sutelasta Petteri Summaseen kertovat, mitä huumori heille merkitsee ja mihin naurua tarvitaan nykyhetkessä.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-479-2 / Sidottu A5 / noin 250 sivua, piirroskuvitus / KL 11 / Suositushinta 32 €

Massimiano Bucchi
Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Maailman kuuluisimman palkinnon saajia on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat antaneet tieteelle kasvot. Kuinka voitetaan Nobelin palkinto sukeltaa Nobelin tiedepalkintojen historiaan niiden voittajien matkassa. Albert Einsteinin, James Watsonin ja Marie Curien tarinoiden lisäksi tutustutaan kaikkien aikojen nuorimpaan ja vanhimpaan nobelistiin sekä moniin tyypillisiin ja epätyypillisiin voittajiin. Osansa saavat myös tuntemattomammiksi jääneet palkinnonsaajat. Voittajien ohella tarkastellaan itse palkintoa: sen historiaa ja myöntämisen käytänteitä.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-474-7 / Sidottu A5 / Noin 250 sivua, piirroskuvitus / Alkuteos: Come vincere un Nobel (2017) / suomentanut Laura Lahdensuu / KL 91.81 / Suositushinta 32 €

Juho Kuorikoski
Pelitaiteen manifesti

Digitaalisia pelejä kritisoidaan viihteellisyydestä ja kaupallisuudesta, mutta niillä on oma vahva taiteellinen ulottuvuutensa. Tärkeimmäksi peleissä nousee kokeminen, kun tarinan kulkuun voi itse vaikuttaa.  Pelitaiteen manifesti uppoutuu pelien maailmaan uudesta näkökulmasta ja ravistelee vallitsevia asenteita. Historiasta poimittujen esimerkkien avulla kirja nostaa digitaaliset pelit samanveroiseksi taidemuodoksi seitsemän vanhemman taiteen rinnalle: peleissä on kirjallisuutta, kuvanveistoa, maalaustaidetta, arkkitehtuuria, teatteria, elokuvaa ja musiikkia.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-483-9 / Sidottu B5 / Noin 250 sivua, runsas nelivärikuvitus / KL 79.81, 70.01 / Suositushinta 37 €

Pekka Valtonen
Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä. Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa

Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Kansainvälisyyttä arvostivat Tulenkantajat ja lukuisat muut kulttuurivaikuttajat mutta myös rauhanaatteen ja paneurooppalaisuuden kannattajat. Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin. Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä tarjoaa vivahteikkaan kuvan henkisestä ilmapiiristä nuoressa itsenäisessä Suomessa.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-491-4 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 92.7 / Suositushinta 35 €

Antero Heikkinen
Uuden aikakauden kynnyksellä. Elämä varhaismodernissa Euroopassa

Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun lopulta vuonna 1789 alkaneeseen Ranskan suureen vallankumoukseen järisytti eurooppalaisen ihmisen elämää ja maailmankuvaa. Kiihkeät vuosisadat merkitsivät siirtymistä keskiajalta moderniin maailmaan. Uuden aikakauden kynnyksellä sukeltaa Eurooppaa muuttaneeseen varhaismoderniin aikaan. Teoksessa käydään läpi aikakauden suuret yhteiskunnalliset ja kulttuuriset murrokset sekä sotien ja kansannousujen värittämät valtapolitiikan mittelöt. Hovielämän kiemuroista katsetta tarkennetaan myös arjen historiaan.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-478-5 / Sidottu B5 / Noin 400 sivua, kuvitettu / KL 91.7 / Suositushinta 37 €

Markku Ruotsila
Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu

Yhdysvaltain poliittisella kentällä ovat yleensä vastakkain kaupunkien liberaalit ja sydänmaiden konservatiivit, mutta Euroopassa jälkimmäisen ryhmän laajuus ja vaikutusvalta usein unohdetaan. Sydänmaiden kapina piirtää kuvan tästä hiljaiseksi enemmistöksikin kutsutusta väestönosasta, joka vaalii perinteisiä arvoja ja amerikkalaisen unelman tavoittelua. Teos tarjoaa historiallisen näkökulman yhdysvaltalaisen konservatismin kehitykseen ja merkitykseen politiikassa toisen maailmansodan jälkeisestä oikeistoliikkeestä vuoden 2016 vaalien yhteydessä tunnetuksi tulleeseen alt-rightiin.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-488-4 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua / KL 32.01 / Suositushinta 35 €

Pauli Juuti
Huono johtaminen. Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön

Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö,­ ja taustalla voivat vaikuttaa myös entiset johtajat ja työntekijät. Huono johtaminen kuvaa johtamisen ongelmien syitä ja ilmenemismuotoja. Konkreettiset tapausesimerkit valottavat sitä, miten vaikea ja monisäikeinen ilmiö se on. Teos tarjoaa keinoja puuttua asiaan ja ehdottaa korjaustoimia kurssin kääntämiseksi.

Elokuu 2018 / ISBN 978-952-495-481-5 / Nidottu A5 / Noin 220 sivua / KL 69.11 / Suositushinta 35 €

Martti Nissinen & Leena Vähäkylä (toim.)
Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa

Pyhät tekstit eivät ole ajan hampaalta ja inhimillisiltä erheiltä suojattuja sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta. Tekstit ja perinteet elävät jatkuvasti. Kiveen hakattu? raottaa pyhien tekstien historiaa ja teksteihin tehtyjä perusteltuja ja dokumentoituja muutoksia vieden samalla pohjaa fundamentalismilta. Esimerkiksi Raamatun muuttumattomuus on illuusio: vanhat käsikirjoitukset ovat aina olleet erilaisia sekä kokoonpanoltaan että sisällöltään. Muinaiset tekstit ovat suodattuneet meidän aikaamme lukuisten kirjureiden ja kääntäjien kätten kautta.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-486-0 / Nidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 91.1, 20 / Tutkitusti-sarja / Suositushinta 29 €

Riikka Tuori & Tapani Harviainen (toim. & suom.)
Pyhiä juutalaisia kirjoituksia. Valikoituja tekstejä Talmudista

Juutalaiset oppineet eli rabbit ovat keskustelemalla yrittäneet selvittää Jumalan tahdon yksityiskohtia ja soveliaita toimintatapoja erilaisissa tilanteissa. Nämä keskustelut on koottu juutalaisuuden kahteen perusteokseen Mišnaan ja Talmudiin. Kirjoituksissa pohditaan muun muassa avioliittoa, perhettä ja kuolemaa sekä sitä, mitä on ihanteellinen elämä ja miksi sapattia vietetään. Pyhiä juutalaisia kirjoituksia on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma varhaisten juutalaisten oppineiden kirjoituksia. Yksityiskohtaiset keskustelut edustavat loppumatonta yritystä kaivautua jumalallisen tahdon äärirajoille saakka.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-476-1 / Sidottu B5 / Noin 320 sivua / KL 29.6 / Suositushinta 36 €

Mikko Heikka
Uskonnot kohtaavat. Mahdollisuus parempaan maailmaan?

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja poliittiset mullistukset saavat lähivuosikymmeninä satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. Uskonnot kohtaavat selvittää, miten uskontojen rauhanomainen kohtaaminen on mahdollista, ja esittää, miten eri uskonnot voisivat olla mukana ratkaisemassa ympäristökriisejä eri puolilla maailmaa. Uskontojen vuoropuhelun tavoitteena on entistä parempi ymmärrys omasta ja toisten uskonnosta. Jos eri tavalla uskovat oppivat olemaan ”paremmin eri mieltä”, synnytetään luottamusta ja kunnioitusta. Ne ovat välttämättömiä, kun halutaan rakentaa rauhaa ja parempaa maailmaa.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-477-8 / Sidottu A5 / Noin 250 sivua / KL 20 / Suositushinta 34 €

Tacitus
Germania

Tacituksen Germania (98 jaa.) on yksi antiikin historiankirjoituksen ehdottomista klassikoista: maantieteellis-kansatieteellinen tutkielma germaaneista. Tacitus tarkastelee teoksessa eri germaaniheimoja, heidän tapojaan ja elinolosuhteita ankarassa pohjoisessa ilmastossa sekä muun muassa naisten asemaa yhteisössä ja sotilaiden urheutta. Teoksessaan hän myös kuvaa alkukantaisia fennejä, joiden on eri aikoina ajateltu tarkoittavan niin suomalaisten kuin saamelaistenkin esivanhempia.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-490-7 / Sidottu A5 / Noin 150 sivua, kuvitettu / latinasta suomentanut Tuomo Pekkanen / KL 91.173 / Suositushinta 32 €

Peter Metcalf
Antropologia. Johdatus perusteisiin

Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät tutkimusalat ja alan kehitystä. Kirjassa selvitetään, mitä kulttuurilla tarkoitetaan antropologian tutkimuskohteena ja millaisilla menetelmillä kulttuuria tutkitaan. Teoksessa virheelliset käsitykset erillisistä ihmisroduista romutetaan. Lisäksi selviää, miten järjestäytynyt yhteiskunta voi hyvin toimia ilman valtiomaista rakennetta tai erillistä johtajaa ja kuinka perhesuhteisiin ja kuolemaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-484-6 / Nidottu A5 / Noin 220 sivua / Alkuteos: Anthropology. The Basics (2005) / suomentaneet Matti Eräsaari, Timo Kallinen ja Katja Uusihakala / KL 49 / Suositushinta 34 €

Hannele Forsberg & Aino Ritala-Koskinen (toim.)
Monen kodin lapset. Lasten monipaikkainen asuminen ja sosiaalityö

Monilla lapsilla on useampi koti. Monen kodin lapset tarkastelee monipaikkaisen asumisen kysymyksiä lasten näkökulmasta. Teos selvittää, mitä lapsen arjessa todella tapahtuu, kun hän vaihtaa kotia tai asuu useassa paikassa yhtä aikaa. Lasten kertomuksia täydentävät lapsi- ja perhetyön ammattilaisten käytännön kokemukset lasten monipaikkaisesta asumisesta.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-475-4 / Nidottu A5 / Noin 180 sivua / KL 30.15, 37.2 / Suositushinta 32 €

Pia Olsson
Kaikki vähä erilaisii. Yläkoulun sosiaaliset suhteet

Nuoret viettävät ison osan ajastaan koulussa. Virallisen oppimisen lisäksi kouluissa opitaan elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja erilaisuuden kohtaamista. Etninen monikulttuurisuus, sukupuolikysymykset, harrastukset ja oppimistaidot niin yhdistävät kuin erottavat nuoria arjen kohtaamisissa. Kaikki vähä erilaisii tarkastelee nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen muotoja yläkoulussa päästämällä ääneen nuoret itse.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-487-7 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua / KL 30.12, 38.5 / Suositushinta 34 €

Katalin Miklóssy & Jouko Nikula (toim.)
Demokratian karikot. Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä

Lännen silmissä Euroopan unionin itäisten jäsenmaiden kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Viime vuosina on uutisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja sananvapauden ongelmista esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka olivat kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltioista länsiorientoituneimpia. Demokratian karikot laajentaa kuvaa EU:n itäisistä jäsenmaista ja nostaa esille epämiellyttäviä totuuksia, jotka kyseenalaistavat unelman yhdentyvästä Euroopasta.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-485-3 / Nidottu A5 / Noin 250 sivua / KL 32.18 / Suositushinta 32 €

Axel Honneth
Sosialismin idea

Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan. Sosialismin idea tutkii sosialismin historiallista perintöä paikantaakseen syitä vasemmiston nykyiseen poliittiseen ja aatteelliseen lamaannukseen. Teoksessa pohditaan, mikä sosialismin käsitteessä on säilyttämisen arvoista ja miten sitä pitäisi muuttaa, jotta se pystyisi vastaamaan paitsi nykyhetken myös tulevaisuuden vaatimuksiin.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-480-8 / Nidottu A5 / Noin 170 sivua / Alkuteos: Die Idee des Sozialismus (2015) / suomentaneet Arto Kuusterä ja Jussi Palmusaari / KL 32.01 / Suositushinta 29 €

Aku Visala
Vapaan tahdon filosofia

Miten inhimillistä käyttäytymistä voidaan selittää? Ovatko ihmiset vastuussa teoistaan? Entä tekoäly ja robotit? Joidenkin käsitysten mukaan ihmisillä on täysin vapaa tahto; toisten mukaan ihmisillä voi olla vapaa tahto, vaikka kaikki olisi ennalta määrättyä; kolmannet ajattelevat, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa lainkaan. Vapaan tahdon filosofia esittelee nämä kolme päänäkemystä perusteluineen. Teos pohtii myös viimeaikaisia neurotieteiden ja kognitiotieteiden tuloksia, joiden perusteella tahdonvapautta on kyseenalaistettu.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-952-495-492-1 / Nidottu A5 / Noin 270 sivua / KL 11, 14 / Suositushinta 34 €

Kaidesoja, Tuukka, Tomi Kankainen & Petri Ylikoski (toim.)
Syistä selityksiin. Kausaliteetti ja selittäminen yhteiskuntatieteissä

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on pohjimmiltaan kysymyksiin vastaamista. Kysymysten avulla hahmotellaan yhteiskunnallisille ilmiöille syitä ja seurauksia. Syistä selityksiin tarjoaa tieteenfilosofisia ja metodologisia välineitä, joita tarvitaan yhteiskuntatieteellisessä selittämisessä, kausaalianalyysissa ja pyrittäessä ratkaisemaan tiedon soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjassa tarkastellaan kausaalisen järkeilyn merkitystä erilaisia tutkimusasetelmia ja -menetelmiä käyttävissä yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa.

Lokakuu 2018 / ISBN 978-952-495-482-2 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 30 / Suositushinta 36 €

Immanuel Kant
Arvostelukyvyn kritiikki

Immanuel Kantin Arvostelukyvyn kritiikki on estetiikan kiistaton klassikko. Teos rakentaa siltaa luonnontieteiden kausaalilakien maailman ja moraalisen ajattelun tahdonvapauden ja moraalisten päämäärien valtakuntaa erottavan kuilun välille. Se antaa ihmiselle paikan maailmassa tiedonjanoisena, toimivana ja tuntevana olentona. Kantin mukaan estetiikka ei ole vain mieltymysten ja mielipiteiden asia, vaan siitä, onko jokin kaunista vai ei, voi olla oikeassa tai väärässä.

Elokuu 2018 / ISBN 978-952-495-463-1 / Sidottu A5 / Noin 450 sivua / Alkuteos: Kritik der Urteilskraft (1790) / suomentanut Risto Pitkänen / KL 17.5 / Suositushinta 36 €

Ella Saarinen & Mirva Salonen
Avain suomeen 2. Arkipäivän suomea aikuisille

Avain suomeen 2 on oppikirja suomen alkeiskursseille ja itsenäiseen opetukseen. Kirjassa painotetaan luontevaa puhekieltä ja erilaisiin arkisiin tilanteisiin reagoimista. Oppikirja on suunnattu suomen kielen alkeet jo osaaville (A2). Se sopii erityisesti kotoutumiskoulutuksen hitaan oppimispolun tarpeisiin mutta myös muille suomen opiskelijoille. Oppikirjan lisäksi saataville on tulossa opettajan opas ja äänite.

Elokuu 2018 / ISBN 978-952-495-489-1 / Nidottu / Noin 200 sivua, kuvitettu / KL K88.207 / Suositushinta 39 €

Kimmo Silvonen
Elektroniikka ja sähkötekniikka

Oppikirjassa perehdytään sähkötekniikan perusteiden ja elektroniikan komponenttien lisäksi ajankohtaisiin aiheisiin, kuten Arduino-mikro-ohjaimiin, radiotekniikkaan ja antureihin. Kirja antaa pohjan elektroniikkapiirien suunnitteluun ja analysointiin sekä lisätiedon hankintaan.

Syyskuu 2018 / ISBN 978-951-672-377-1 / Nidottu B5 / Noin 350 sivua / KL 62.607 / Suositushinta 39 €

Kuinka ehkäistä lasten hukkumiskuolemia? Miksi kesäasunnon osoitemerkinnät ovat tärkeitä? Näihin ja muihin kysymyksiin tarjoamme median edustajille vastauksia aidossa pohjoissavolaisessa kesämökkimiljöössä maanantaina 28.5.2018 klo 10.

Kesäinfossa asiantuntijat tuovat esiin kesämökin oleellisimpia turvallisuuskäytäntöjä sekä sisätiloissa että mökin välittömässä läheisyydessä. Osallistujat pääsevät tarkastamaan mökin turvallisuuden, oppivat alkusammutustaitoja, kartoittavat nuohoustietämystään ja saavat oppeja lasten turvallisuuteen veden äärellä. Tilaisuus tarjoaa myös mahdollisuuden kuvamateriaalin keräämiseen. 

Turvallinen mökki tuo turvaa koko kesään

Turvalliseen vapaa-ajan asumiseen opastavat koulutusasiantuntija Jouni Tuomainen (Pohjois-Savon pelastuslaitos), toiminnanjohtaja Ari Keijonen (Suomen Palopäällystöliitto) ja turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK).

Mökin tarkistuslista 

• varmista, että palovaroittimen paristot ovat kunnossa ja paikoillaan
• pidä tulentekovälineet poissa lasten ulottuvilta
• huolehdi siitä, että tarvittavat alkusammutusvälineet ovat käden ulottuvilla 
• tarkista, että osoitetiedot löytyvät myös sisätiloista 
• pidä tallessa tärkeät alueelliset puhelinnumerot
• lataa 112-sovellus puhelimeen 
• tarkista ulkona, että osoitemerkinnät ovat kunnossa

Puhtaat piiput luovat paloturvallisuutta

Säännöllinen nuohous on tärkeä osa kesäasunnon turvallisuutta, mutta kuinka usein ja miksi nuohous tulee tehdä? Nuohoojamestari Petteri Virranta havainnollistaa, mikä merkitys on oikeaoppisella nuohouksella. 

Lapset veden äärellä turvallisesti

Turvallisen mökkimiljöön luominen edellyttää aikuisilta erityistarkkuutta lasten suhteen. Hukkuminen on yksi lasten yleisimmistä tapaturmaisista kuolinsyistä. Niiden lisäksi tapahtuu moninkertainen määrä läheltä piti -tilanteita. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Anne Hiltunen perehdyttää lasten turvalliseen käyttäytymiseen veden äärellä.

Lisätietoa

Pyydämme alustavia ilmoittautumisia ennakkoon. Lisätietoa antaa Palopäällystöliiton viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer. 

Siiri L’Ecuyer
Viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund
siiri.lecuyer@sppl.fi
p. +358 440 340 112

Kesäinfossa mukana

Pohjois-Savon pelastuslaitos
Suomen Palopäällystöliitto 
Nuohousalan keskusliitto ry
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Oriveden Opiston kiinteistöt ovat tyhjenemässä koulutustoimintojen siirtyessä Ahlmanin koulun tiloihin Tampereelle. Alueen tulevaisuutta selvitetään parhaillaan käynnissä olevassa Oriveden Kampus -hankkeessa. Hanke on Ahlmanin koulun säätiön ja Oriveden kaupungin yhteinen, ja sitä vetää projektipäällikkö Hannu Tuohi. Ahlmanin omistamien kiinteistöjen myyntiä hoitaa Catella Property Oy.

Oriveden kaupunginhallitus linjasi kokouksessaan 21. toukokuuta, että kaupunki aloittaa neuvottelut kampusalueen kiinteistöihin kuuluvan Klemettisalin mahdollisesta ostamisesta. Klemettisali on erillinen rakennus, jossa on noin 470 neliön liikunta- ja konserttikäyttöön soveltuva sali. Lisäksi rakennuksessa on aula- ja kokoustilaa sekä keittiö.

Alueen kiinteistöihin on toukokuun alussa tehty kuntotutkimus, jonka tulokset valmistuvat kesäkuun puolella. Kuntotutkimus vaikuttaa osaltaan kaupungin ostohalukkuuteen. Lisäksi kampusalueelle valmistellaan kaavamuutosta, joka mahdollistaisi koulutus- ja liikuntatoiminnan ohella myös rakennusten käytön toimisto- ja liiketiloina sekä asumisessa ja palveluntuotannossa.

Selvityshankkeessa keskeisenä näkökohtana on uuden, aktiivisen toiminnan löytäminen opiston kiinteistöihin. Opiston kampus nähdään merkittävänä kaupungin elinvoiman ja yritystoiminnan kannalta.

Lisätiedot: Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto, p. 0504015790, sähköposti: juha.kuusisto@orivesi.fi

Kuvat: Jenni Koponen

Kuvatekstit:

Kuva 1: Klemettisalista kaavaillaan liikunta- ja juhlatilaa kaupunkilaisten ja seurojen käyttöön.

Kuva 2: Opiston kampuksen Klemettisalissa on lähes 500 neliön tila, joka muuntautuu liikunta- ja konserttikäyttöön.

Omnia Education Partnerships Oy (OEP) on käynnistänyt kasvuohjelman PK-yrityksille Saudi-Arabiassa yhteistyössä Ejadah Management Consultancyn kanssa. Ohjelma on räätälöity paikallisiin tarpeisiin, ja se perustuu suomalaiseen yrittäjän ammattitutkintoon. Yrittäjän ammattitutkinto on yksi suosituimmista tutkinto-ohjelmista startupeille ja PK-yrityksille Suomessa, ja nyt ohjelmalla halutaan tukea yrittäjien kasvupyrkimyksiä Saudeissa.

Nyt alkava yrittäjien kasvupolku on Saudi-Arabian suurimman vakuutusyhtiön Tawuniyan perustaman SME Academyn ensimmäinen koulutusohjelma. Tawuniya tukee yrittäjiä stipendein, ja lupaavimmat yritykset kustannetaan SLUSHiin.

Ohjelmaan osallistuvat yritykset on valittu kasvupotentiaalin perusteella. Valitut yritykset ovat toimineet keskimäärin 1–3 vuotta ja haluavat nyt kehittää tuote- ja palveluvalikoimaansa sekä terävöittää liiketoimintamallejaan. Mukana on muun muassa päiväkotiyrittäjä, huoltopalveluja tarjoava yritys ja terveydenhuollon palveluja kehittävä yrittäjä.

Yrittäjät suorittavat 10 kuukauden ohjelman työn ohessa. Osallistujien oman liiketoiminnan kehittämisen lisäksi ohjelma antaa vauhtia henkilökohtaiseen kasvuun ja yrittäjämäisen ajattelutavan kehittämiseen.  

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Omnia Education Partnerships Oy on kolmen suomalaisen koulutuksen järjestäjän ja Suomen suurimman kehitysyhteistyöjärjestön perustama koulutusvientiyhtiö. Avaamme kaikenikäisille oppijoille väyliä tulevaisuuden ammatteihin, ja kehitämme koulutuksen koko ekosysteemiä yhdessä yritysten ja verkostojen kanssa.

Lisätietoja

Mervi Jansson, Omnia Education Partnerships Oy, 043 820 0152, mervi.jansson@oep.fi

Seitsemän yliopiston verkosto toteuttaa syyskuusta 2018 alkaen kaksivuotisia IT-alan muuntokoulutuksia. Niissä pilotoidaan uutta toimintamallia, jossa etäopetukseen pohjautuvia koulutusohjelmia tuetaan paikallisesti yhteistyöverkoston sisällä.

Koulutusverkostossa on tarjolla Oulun, Vaasan ja Turun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkinto-ohjelmia. Koulutusta tarjotaan maantieteellisesti laajalla alueella hyödyntäen etäopetusta sekä paikallista opetusta ja ohjausta, johon osallistuvat myös Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot sekä Tampereen teknillinen korkeakoulu.

Koulutustarjonta pohjautuu laajaan selvitykseen, jossa on kartoitettu yritysten osaamistarpeita sekä avoimia harjoittelu- ja työpaikkoja. Koulutus on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet korkeakoulututkinnon ja joilla on edellytyksiä suorittaa ylempi korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa. Pohjatutkintona voi olla kandidaatti-, maisteri-, DI- tai ammattikorkeakoulututkinto soveltuvalta alalta. Koulutuksen tuloksena on diplomi-insinöörin (DI) tai maisterin (FM, KTM) tutkinto riippuen koulutusalasta.

– Keski-Suomen maakuntavaltuusto esitti toukokuussa 2017 maakunnan pääsemistä hallituksen positiivisen rakennemuutosohjelmaan ja sitä myötä ICT-alan koulutuksen lisäämiseen Keski-Suomessa. On ilahduttavaa, että maakuntavaltuuston toive toteutui näin nopeasti ja myös Keski-Suomessa päästään tekniikanalan koulutuksessa alkuun, toteaa Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila.

– Keski-Suomen kauppakamarin toivelistalla DI-koulutus on ollut jo vuosia ja pidämme tärkeänä, että teknispainotteisessa koulutuksessa päästään ICT-alan osalta liikkeelle. Valtra-yrityksessä henkilöstö on ottanut uuden mahdollisuuden innokkaasti vastaan ja henkilöstölle ollaan räätälöimässä opinto-ohjelmia, jotka voidaan toteuttaa työn ohessa. Valtrassa opiskelu ja diplomityö kytketään Valtran kehittämishankkeisiin. Toivottavasti keskisuomalaiset yritykset tarttuvat uuteen tilaisuuteen ja kannustavat omaa henkilöstöään suorittamaan jatko-opintoja nyt avautuvassa ohjelmassa, toteaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja ja Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi.

– Muuntokoulutuksen verkostomainen toteutustapa on uusi avaus yliopistojen väliselle yhteistyölle. Jyväskylä oli rakentamassa koulutusverkostoa ja sillä on suuri merkitys alueen osaajapulan paikkaamiseen, toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

– Oulun, Vaasan ja Turun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tarjonta ja DI-tutkinto tuovat tervetulleen lisän Keski-Suomalaisille opiskelijoille tarjottavaan palettiin, joka kattaa entistä paremmin erityisesti yritysten laajaa osaamistarpeiden kirjoa, iloitsee informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen.

– Koulutuksen rahoitus tulee hallituksen positiivisen rakennemuutoksen ohjelmasta, johon hallitus myönsi vuoden 2017 lopussa 10 miljoonaa euroa. Keski-Suomen pääsy ohjelmaan on eduskunnan linjaus viime heinäkuulta. DI-koulutusta on yritysten toimesta useaan otteeseen esitetty Keski-Suomeen ja se toteutuu tämän ohjelman myötä nyt verkostomaisena yhteistyönä, toteaa viime vuonna hankevalmistelua johtanut professori Pekka Neittaanmäki.
 
Koulutukseen otetaan 250 muuntokoulutettavaa koko Suomessa. Hakuaika on parhaillaan menossa ja päättyy 25.5.2018.

Lisätietoja:

Professori Pekka Neittaanmäki, Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki@jyu.fi

Professori Timo Tiihonen, Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
puh. 050 373 2125, timo.tiihonen@jyu.fi

Koulutuskokonaisuudet

• Turun yliopisto: Ohjelmistotekniikka (DI), tekoäly (FM)
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Industrial IoT (DI)m Industrial IoT -maisteriohjelma
• Vaasan yliopisto: Digitaalinen liiketoiminnan kehittäminen (KTM)
• Oulun yliopisto: Ohjelmistotekniikka (FM), tekoäly, soveltava tietotekniikka, tietokonetekniikka, tuotantotalous (DI)   - Tietotekniikka, diplomi-insinööri (2v)
    - Tietojenkäsittelytiede, filosofian maisteri (2v)
    - Tuotantotalous, diplomi-insinööri (2v)

Lisätietoja:

• Turun yliopisto: https://tech.utu.fi/en/muuntokoulutus/
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto: https://www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/tekniikan-maisteriohjelmat/sahkotekniikka/industrial-iot
• Vaasan yliopisto: https://www.univaasa.fi/hakijat/hakukohteet/maisteriohjelmat/ict-muunto/
• Oulun yliopisto: http://www.oulu.fi/yliopisto/ict_muuntokoulutus?utm_source=google&utm_campaign=ict_muunto&utm_medium=search_ad_ict  

Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden taustalla voi olla erilaisia oppimisen vaikeuksia, jotka luovat haasteita arkeen ja työhön. Usein nämä oppimisen vaikeudet ovat voineet jäädä tunnistamatta iäkkäimmillä työikäisillä. Vaikka henkilöllä olisikin tunnistettuna oppimisen vaikeus, voi hyvinkin olla, että sen vaikutuksia arkeen ja työhön ei ole mietitty, ymmärretty tai huomattu sen tarkemmin.   

– Oppimisen vaikeudet voivat olla yksi työllistymisen este. Siten henkilöille, joilla on toiminnallisia haasteita, tulee olla mahdollisuus löytää niihin käytännön ratkaisuja, joita voi vahvistaa itse työnteossa kuntouttavan työtoiminnan aikana, projektipäällikkö Aino Alaverdyan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksiköstä sanoo.   

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Komppaa, kompensaatiokeinoista apuaskelmia työelämään –kehittämishankkeen (1.2.2018 – 31.1.2020) avulla halutaankin nyt kehittää oppimisen haasteita omaavien työttömien tunnistamista ja ohjausta kuntouttavassa työtoiminnassa Keski-Suomessa.  

Hankkeen aikana syntyy moniammatillinen, vertaisuutta ja toimintaterapian käytäntöjä hyödyntävä Komppaa-ryhmämalli yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Mukana ovat Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut, Sovatek-säätiö, Visio säätiö, Nuorten Ystävät ry, Puustellin työkylä ja Honkalampi KASKI-työvalmennus, jotka toteuttavat yhteensä kahdeksan Komppaa-ryhmää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille hankkeen aikana.  

Komppaa-ryhmässä haetaan toimivia käytännön ratkaisuja näihin haasteellisiin oppimistilanteisiin etsimällä omia vahvuuksia, palauttamalla mieleen omia onnistumisen kokemuksia elämän varrelta, tunnistamalla omaa oppimistyyliä, sekä etsimällä ja kokeilemalla itselle sopivia keinoja toiminnan helpottamiseksi ryhmän aikana ja ryhmäkertojen välillä.  

– Muokkaamalla käsillä olevaa tehtävää, tekemisen tapaamme, toimintaympäristöämme tai käyttämällä apuvälineitä voimme helpottaa toimintaa ja kiertää niitä asioita, jotka eivät omista yrityksistä huolimatta suju. Näiden keinojen tiedostaminen ja toisaalta uusien keinojen löytäminen tehtävissä onnistumiseksi, voi antaa uusia oivalluksia ja ratkaisuja arki- ja työtehtävissä koettuihin haasteisiin, projektiasiantuntija Liisa Mattila Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoo.  

Ryhmäprosessin aikana osallistujat tekevät ryhmäkertojen aiheisiin liittyviä tehtäviä digitaaliseen päiväkirjaan. Lisäksi koostetaan oppimiskorttia, joka tukee ymmärrystä omista vahvuuksista ja niistä keinoista, joita voi soveltaa työssä ja arjessa.  

Tervetuloa mukaan komppaamaan! Komppaa-hankkeen aloitusseminaari pidetään tiistaina 29.5.2018 klo 9.00–16.00 Puustellin työkylän Eila-salissa (Kantolantie 410, 41340 Laukaa). Ohjelmassa on Komppaa-ryhmätoiminnan esittelyä, perehtymistä oppimisen vaikeuksiin, toiminnallisiin haasteisiin ja niiden tukikeinoihin sekä KOMO-kyselyn oppimisen ja mielenterveysongelmista esittely ja testaaminen, että kuntouttavan työtoiminnan palvelupolun yhteiskehittämistä. 

Lisätietoja: 

Aino Alaverdyan, projektipäällikkö, 040 194 4679,  etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Komppaa-hanke

http://blogit.jamk.fi/komppaa/ 

Mediakutsu

Yli 20 000 ulkomaalaista suorittaa korkeakoulututkintoaan Suomessa. Millä perusteella ulkomaalaiset opiskelijat valitsevat suomalaisen korkeakoulun? Miten tyytyväisiä he ovat opintoihin, palveluihin ja elämiseen? Millaisia suunnitelmia heillä on valmistumisen jälkeen? International Student Barometer on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, johon osallistui Suomesta 15 korkeakoulua.

Opetushallitus kutsuu median edustajat julkistamistilaisuuteen, jossa kuullaan tuoreen kyselyn tuloksia Suomessa tutkintoaan suorittavien osalta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Why do students choose Finland? International Student Barometer (ISB) – surveying the international student satisfaction in Finland

• Aika: 22.5.2018 klo 14─15.30
• Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, ilmoittautuminen aulassa
• Ohjelma: liitteenä

Ilmoittautumiset osoitteeseen media@oph.fi viimeistään 22.5. klo 10.

Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna https://livestream.com/Infocrea-fi/oph-2018-05-22

Huom! Tiedote ja liitteenä oleva materiaali ovat julkaisuvapaita 22.5.2018 klo 14

*******

Puolet korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen

Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, joka kartoittaa tyytyväisyyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen sekä maahan tulon syitä ja valmistumisen jälkeisiä suunnitelmia. Kyselyyn osallistui Suomesta 13 yliopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua. Vastaajina oli 6 650 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 4 396 suoritti koko tutkintoaan Suomessa. Selkeä enemmistö vastanneista oli yliopistojen maisteri- ja tohtoriopiskelijoita.

Suomalaiset korkeakoulut ja ulkomaalaiset opiskelijat ovat olleet uuden tilanteen edessä syksystä 2017, jolloin Suomi alkoi periä lukuvuosimaksuja EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta.  Suomen korkeakouluissa tutkintoaan suorittavista yli 20 000 ulkomaalaisesta 77 % tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta. Yleisimmät lähtömaat ovat Venäjä, Kiina, Vietnam ja Nepal ja yleisimmät alat kaupallinen ja tekninen ala. Maksut voivat vaikuttaa sekä opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen, että opiskelukokemukseen Suomessa.

- Kysely antaa tärkeää tietoa Suomen korkeakoulutuksen vetovoimasta. Palautteen ja kansainvälisen vertailuaineiston avulla osallistuneet korkeakoulut pystyvät kehittämään toimintaansa, markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula Opetushallituksesta kertoo.

83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana

Maahan saapumiseen, asuntoon ja paikkakunnalle asettumiseen sekä opiskelun aloittamiseen liittyviä palveluihin ja tukeen tyytyväisiä oli kokonaisuutena 90 %. Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat korkeakoulunsa antamaan palveluun ja perehdytykseen, hankalimmaksi koettiin pankkitilin avaaminen.

Oppimisympäristöt ja tilat ovat suomalaiskorkeakoulujen vahvuus. Opiskelijat olivat lähes poikkeuksetta niihin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kokonaisuutena opintoihin tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten osuus oli 87 %.

Mahdollisuuteen opiskella eri kulttuureista tulevien kanssa ja opetusryhmien kokoon olivat tyytyväisiä lähes kaikki vastanneet. Opetuksessa parhaan tuloksen saivat opettajien asiantuntemus alaltaan ja englannin kielen taito.

Tyytyväisyyttä elämiseen tarkasteltiin asumisen, elinkustannusten, sosiaalisen elämän ja päivittäisten asioiden hoitumisen näkökulmista.  Mahdollisuuteen ansaita rahaa työskentelemällä opintojen ohella tyytyväisiä oli alle puolet. Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä (97 % vastaajista) oltiin Suomen turvallisuuteen.

Tyytyväisten osuus oli kasvanut hieman kaikilla osa-alueilla vuodesta 2014, jolloin Suomi osallistui edellisen kerran ISB-kyselyyn.

Vastanneista tutkinto-opiskelijoista 83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana. Kaikkien kyselyyn Suomessa vastanneiden osalta vastaava osuus oli 86 % ja kaikissa osallistujamaissa yhteensä 83 %, mikä tarkoittaa, että Suomi pärjäsi vertailussa hyvin.

Työllistymiseen liittyvissä asioissa on eniten parannettavaa

Viimeisen vuoden opiskelijoista joka neljäs suunnitteli jäävänsä valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin pidemmäksi aikaa, eli yli kahdeksi vuodeksi, joka kymmenes tätä lyhyemmäksi aikaa. 14 % kaavaili jatko-opintoja omassa korkeakoulussaan. Vain vajaa neljännes suunnitteli muuttoa muualle, viidennes ei osannut vielä sanoa.

Tekniikan ja kaupan alan opiskelijat olivat kiinnostuneempia pidemmästä työskentelystä Suomessa, kun taas yhteiskunta-alan, luonnontieteen, matematiikan ja tietotekniikan opiskelijat olivat kiinnostuneempia lyhyempiaikaisesta työskentelystä.

– Suomen osaamispääoman kannalta tulos on rohkaiseva. Samalla on huolestuttavaa, että työllistymiseen linkittyvissä asioissa tyytyväisen osuus oli kyselyssä kaikkein alhaisin, vain puolet. Jos työpaikat ja Suomea jo tuntevat, korkeasti koulutetut ulkomaalaiset eivät kohtaa, menetämme osaamista maailmalle, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Lähes puolet oli tyytymättömiä työ- ja uramahdollisuuksiin liittyvään tukeen opetushenkilökunnalta sekä mahdollisuuteen työskennellä osana opintoja. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden pariin ei löydetty, 38 % ei osannut kertoa, mistä näitä palveluita sai.

Opiskelijat toivoivat tietoa eri tietolähteistä, neuvoja ja ohjausta uravaihtoehdoista, mahdollisuuksia tavata työnantajia ja verkostoitua, harjoittelupaikkoja, tukea CV:n laatimiseen ja yhteydenotossa työnantajiin sekä harjoitusta haastatteluihin.

Lisätietoja

• Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Opetushallitus, 2018.

• markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula, puh. 029 533 8587, joanna.kumpula@oph.fi
  ma 21.5. klo 11.30–14

• vastaava asiantuntija Irma Garam, puh.  029 533 8549, irma.garam@oph.fi
  ma 21.5. klo 13–15

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, jota brittiläinen iGraduate on tehnyt vuodesta 2005. Suomi on osallistunut kyselyyn kansallisesti koordinoituna aiemmin vuosina 2010 ja 2014. Opetushallitus tuki osallistumista, jotta tuloksia saatiin riittävän monesta korkeakoulusta. Koska kyselyyn osallistuu korkeakouluja useasta maasta, mukana olevat korkeakoulut pystyvät vertaamaan tuloksiaan myös kansainvälisesti. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 110 386 opiskelijaa 129 korkeakoulusta ja 17 maasta.

*******

Mediainbjudan

Över 20 000 utlänningar avlägger sin högskoleexamen i Finland. På vilka grunder väljer utländska studerande en finländsk högskola? Hur nöjda är de med studierna, servicen och att leva i Finland? Hurdana planer har de efter att de slutfört studierna? International Student Barometer är en förfrågan till internationella utbytesstuderande och examensstuderande. I Finland deltog 15 högskolor i förfrågan.

Utbildningsstyrelsen välkomnar medias representanter till ett publiceringstillfälle där resultaten av en färsk utredning om dem som studerar för högskoleexamen i Finland presenteras. Tillfället ordnas på engelska.

Why do students choose Finland? International Student Barometer (ISB) – surveying the international student satisfaction in Finland

• Tid: 22.5.2018 kl. 14─15.30
• Plats: Utbildningsstyrelsen, Hagnäskajen 6, anmälan i aulan
• Program: i bilagan

Anmälningar till adressen media@oph.fi senast 22.5.2018 kl.10.

Tillfället streamas och kan följas via nätet https://livestream.com/Infocrea-fi/oph-2018-05-22

Obs! Pressmeddelanden och materialet i bilagan är fritt för publicering 22.5.2018 kl. 14

*******

Hälften av högskolornas utländska examensstuderande planerar att stanna i Finland

Hälften av de utlänningar som studerar för examen vid finländska universitet och yrkeshögskolor planerar att stanna i Finland efter att de slutfört studierna, visar en färsk utredning.

International Student Barometer (ISB) är en förfrågan till internationella utbytesstuderande och examensstuderande vid högskolor i olika länder. I förfrågan kartläggs hur nöjda de studerande är med studierna, servicen, att leva i det nya landet samt orsaker till valet av studieland och de studerandes planer efter avlagd examen. I Finland deltog 13 universitet och 2 yrkeshögskolor i undersökningen. De svarande var 6 650 utländska studerande, varav 4 396 avlägger hela sin examen i Finland. En klar majoritet av de svarande var universitetens magisterstuderande och doktorander.

Finländska högskolor och utländska studerande har sedan hösten 2017 stått in för en ny situation, då Finland började uppbära läsårsavgiftger av studerande från områden utanför EU/EES. Av de 20 000 utlänningar som studerar för examen i finländska högskolor har 77 procent kommit från andra delar av världen än EU/EES-regionen. De vanligaste ursprungsländerna är Ryssland, Kina, Vietnam och Nepal, och de vanligaste studieområdena är ekonomi och teknik. Avgifterna kan påverka både de studerandes vilja att komma till Finland och deras erfarenhet av studierna i Finland.

– Undersökningen ger viktig information om den finländska högskoleutbildningens attraktionskraft. Med hjälp av responsen och internationellt jämförelsematerial kan högskolorna utveckla sin verksamhet, säger Joanna Kumpula, sakkunnig inom marknadsföringskommunikation vid Utbildningsstyrelsen.

83 procent skulle rekommendera att studera i Finland

Totalt 90 procent av de svarande var nöjda med helheten som innefattar ankomsten, bostaden, att anpassa sig till den nya orten samt servicen och stödet vid studiestarten. De studerande var mest nöjda med den service och introduktion som högskolan ordnade, medan det besvärligaste var att öppna ett bankkonto.

Lärmiljöerna och lokalerna hör till styrkorna vid de finländska högskolorna. Så gott som alla studerande var nöjda eller mycket nöjda med dessa. Av de studerande var 87 procent nöjda eller mycket nöjda med studierna som helhet.

Nästan alla respondenter var nöjda med att få studera med människor från olika kulturer och med storleken på utbildningsgrupperna. För undervisningens del fick lärarnas sakkännedom och kunskaper i engelska bästa resultat.

Genom att kartlägga boende, levnadskostnader, socialt liv och uträttandet av dagliga ärenden undersökte man hur nöjda de studerande var med att leva i Finland. Mindre än hälften var nöjda med möjligheten att tjäna pengar genom att jobba vid sidan av studierna. Säkerheten i Finland var tydligt det som de svarande var mest nöjda med (97 procent).

Andelen nöjda personer hade ökat något inom alla områden sedan 2014, då Finland senast deltog i ISB-undersökningen.

83 % av de svarande examensstuderandena skulle rekommendera att studera i Finland. För samtliga svarande i Finland var andelen 86 % och för alla deltagarländer 83 %, vilket innebär att Finland klarar sig bra i jämförelsen.

Inom sysselsättningen finns rum för förbättring

Av sista årets studerande planerade var fjärde att stanna i Finland för att jobba en längre tid efter avlagd examen, dvs. över två år. Var tionde planerade att stanna för att jobba en kortare tid. 14 % hade planer på fortsatta studier vid sin högskola. Endast en fjärdedel hade för avsikt att flytta annanstans, medan en femtedel inte ännu visste vad de kommer att göra.

Studerande inom teknik och handel var i snitt mer intresserade av att jobba en längre tid i Finland, medan studerande inom samhälls- och naturvetenskaper, matematik och datateknik var intresserade av att jobba en kortare tid.

– Med tanke på Finlands kompetenstillgångar är resultaten uppmuntrande. Samtidigt är det oroväckande att bara hälften var nöjda med sysselsättningen. Om arbetsplatserna och de kompetenta högutbildade utlänningarna som redan känner till Finland inte möts, så förlorar vi kunnande till utlandet, säger Utbildningsstyrelsens generaldirektör Olli-Pekka Heinonen.

Nästan hälften var missnöjda med undervisningspersonalens stöd gällande arbets- och karriärmöjligheter samt med möjligheten att arbeta som en del av studierna. Högskolornas karriär- och rekryteringstjänster hittades inte, 38% kunde inte berätta var dessa tjänster fanns att få.

De studerande önskade information från olika källor, råd och vägledning om karriärmöjligheter, möjligheter att träffa och nätverka med arbetsgivare, praktikplatser, stöd i att sammanställa CV och kontakta arbetsgivare, samt träning inför intervjuer.

Ytterligare information

• Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Opetushallitus, 2018.
  
  
• Sakkunnig inom marknadskommunikation Joanna Kumpula, tfn 029 533 8587, joanna.kumpula@oph.fi
  mån. 21.5. kl. 11.30–14

• Ledande sakkunnig Irma Garam, tfn 029 533 8549, irma.garam@oph.fi
  mån. 21.5. kl. 13–15

International Student Barometer (ISB) är ett frågeformulär för internationella utbytes- och examensstuderande vid högskolor som brittiska IGraduate har gjort sedan år 2005. Finland har deltagit i undersökningen nationellt samordnat åren 2010 och 2014. Utbildningsstyrelsen stödde deltagandet för att få tillräckligt med resultat från olika högskolor. Eftersom högskolor i flera olika länder deltar, kan högskolorna jämföra sina resultat även internationellt. Sammanlagt besvarades undersökningen av 110 386 studerande från 129 högskolor i 17 länder.

Mediakutsu

Yli 20 000 ulkomaalaista suorittaa korkeakoulututkintoaan Suomessa. Millä perusteella ulkomaalaiset opiskelijat valitsevat suomalaisen korkeakoulun? Miten tyytyväisiä he ovat opintoihin, palveluihin ja elämiseen? Millaisia suunnitelmia heillä on valmistumisen jälkeen? International Student Barometer on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, johon osallistui Suomesta 15 korkeakoulua.

Opetushallitus kutsuu median edustajat julkistamistilaisuuteen, jossa kuullaan tuoreen kyselyn tuloksia Suomessa tutkintoaan suorittavien osalta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Why do students choose Finland? International Student Barometer (ISB) – surveying the international student satisfaction in Finland

• Aika: 22.5.2018 klo 14─15.30
• Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, ilmoittautuminen aulassa
• Ohjelma: liitteenä

Ilmoittautumiset osoitteeseen media@oph.fi viimeistään 21.5. klo 12.

Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko etänä vai paikan päällä. Linkki lähetykseen lähetetään niille, jotka ilmoittautuvat etänä osallistujiksi.

Huom! Tiedote ja liitteenä oleva materiaali ovat julkaisuvapaita 22.5.2018 klo 14

*******

Puolet korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen

Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, joka kartoittaa tyytyväisyyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen sekä maahan tulon syitä ja valmistumisen jälkeisiä suunnitelmia. Kyselyyn osallistui Suomesta 13 yliopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua. Vastaajina oli 6 650 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 4 396 suoritti koko tutkintoaan Suomessa. Selkeä enemmistö vastanneista oli yliopistojen maisteri- ja tohtoriopiskelijoita.

Suomalaiset korkeakoulut ja ulkomaalaiset opiskelijat ovat olleet uuden tilanteen edessä syksystä 2017, jolloin Suomi alkoi periä lukuvuosimaksuja EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta.  Suomen korkeakouluissa tutkintoaan suorittavista yli 20 000 ulkomaalaisesta 77 % tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta. Yleisimmät lähtömaat ovat Venäjä, Kiina, Vietnam ja Nepal ja yleisimmät alat kaupallinen ja tekninen ala. Maksut voivat vaikuttaa sekä opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen, että opiskelukokemukseen Suomessa.

- Kysely antaa tärkeää tietoa Suomen korkeakoulutuksen vetovoimasta. Palautteen ja kansainvälisen vertailuaineiston avulla osallistuneet korkeakoulut pystyvät kehittämään toimintaansa, markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula Opetushallituksesta kertoo.

83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana

Maahan saapumiseen, asuntoon ja paikkakunnalle asettumiseen sekä opiskelun aloittamiseen liittyviä palveluihin ja tukeen tyytyväisiä oli kokonaisuutena 90 %. Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat korkeakoulunsa antamaan palveluun ja perehdytykseen, hankalimmaksi koettiin pankkitilin avaaminen.

Oppimisympäristöt ja tilat ovat suomalaiskorkeakoulujen vahvuus. Opiskelijat olivat lähes poikkeuksetta niihin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kokonaisuutena opintoihin tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten osuus oli 87 %.

Mahdollisuuteen opiskella eri kulttuureista tulevien kanssa ja opetusryhmien kokoon olivat tyytyväisiä lähes kaikki vastanneet. Opetuksessa parhaan tuloksen saivat opettajien asiantuntemus alaltaan ja englannin kielen taito.

Tyytyväisyyttä elämiseen tarkasteltiin asumisen, elinkustannusten, sosiaalisen elämän ja päivittäisten asioiden hoitumisen näkökulmista.  Mahdollisuuteen ansaita rahaa työskentelemällä opintojen ohella tyytyväisiä oli alle puolet. Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä (97 % vastaajista) oltiin Suomen turvallisuuteen.

Tyytyväisten osuus oli kasvanut hieman kaikilla osa-alueilla vuodesta 2014, jolloin Suomi osallistui edellisen kerran ISB-kyselyyn.

Vastanneista tutkinto-opiskelijoista 83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana. Kaikkien kyselyyn Suomessa vastanneiden osalta vastaava osuus oli 86 % ja kaikissa osallistujamaissa yhteensä 83 %, mikä tarkoittaa, että Suomi pärjäsi vertailussa hyvin.

Työllistymiseen liittyvissä asioissa on eniten parannettavaa

Viimeisen vuoden opiskelijoista joka neljäs suunnitteli jäävänsä valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin pidemmäksi aikaa, eli yli kahdeksi vuodeksi, joka kymmenes tätä lyhyemmäksi aikaa. 14 % kaavaili jatko-opintoja omassa korkeakoulussaan. Vain vajaa neljännes suunnitteli muuttoa muualle, viidennes ei osannut vielä sanoa.

Tekniikan ja kaupan alan opiskelijat olivat kiinnostuneempia pidemmästä työskentelystä Suomessa, kun taas yhteiskunta-alan, luonnontieteen, matematiikan ja tietotekniikan opiskelijat olivat kiinnostuneempia lyhyempiaikaisesta työskentelystä.

– Suomen osaamispääoman kannalta tulos on rohkaiseva. Samalla on huolestuttavaa, että työllistymiseen linkittyvissä asioissa tyytyväisen osuus oli kyselyssä kaikkein alhaisin, vain puolet. Jos työpaikat ja Suomea jo tuntevat, korkeasti koulutetut ulkomaalaiset eivät kohtaa, menetämme osaamista maailmalle, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Lähes puolet oli tyytymättömiä työ- ja uramahdollisuuksiin liittyvään tukeen opetushenkilökunnalta sekä mahdollisuuteen työskennellä osana opintoja. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden pariin ei löydetty, 38 % ei osannut kertoa, mistä näitä palveluita sai.

Opiskelijat toivoivat tietoa eri tietolähteistä, neuvoja ja ohjausta uravaihtoehdoista, mahdollisuuksia tavata työnantajia ja verkostoitua, harjoittelupaikkoja, tukea CV:n laatimiseen ja yhteydenotossa työnantajiin sekä harjoitusta haastatteluihin.

Lisätietoja

• Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Opetushallitus, 2018.

• markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula, puh. 029 533 8587, joanna.kumpula@oph.fi
  to 17.5. klo 10–12, pe 18.5. klo 13–14 ja ma 21.5. klo 11.30–14

• vastaava asiantuntija Irma Garam, puh.  029 533 8549, irma.garam@oph.fi
  ma 21.5. klo 10–12 ja 13–15

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, jota brittiläinen iGraduate on tehnyt vuodesta 2005. Suomi on osallistunut kyselyyn kansallisesti koordinoituna aiemmin vuosina 2010 ja 2014. Opetushallitus tuki osallistumista, jotta tuloksia saatiin riittävän monesta korkeakoulusta. Koska kyselyyn osallistuu korkeakouluja useasta maasta, mukana olevat korkeakoulut pystyvät vertaamaan tuloksiaan myös kansainvälisesti. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 110 386 opiskelijaa 129 korkeakoulusta ja 17 maasta.

*******

Mediainbjudan

Över 20 000 utlänningar avlägger sin högskoleexamen i Finland. På vilka grunder väljer utländska studerande en finländsk högskola? Hur nöjda är de med studierna, servicen och att leva i Finland? Hurdana planer har de efter att de slutfört studierna? International Student Barometer är en förfrågan till internationella utbytesstuderande och examensstuderande. I Finland deltog 15 högskolor i förfrågan.

Utbildningsstyrelsen välkomnar medias representanter till ett publiceringstillfälle där resultaten av en färsk utredning om dem som studerar för högskoleexamen i Finland presenteras. Tillfället ordnas på engelska.

Why do students choose Finland? International Student Barometer (ISB) – surveying the international student satisfaction in Finland

• Tid: 22.5.2018 kl. 14─15.30
• Plats: Utbildningsstyrelsen, Hagnäskajen 6, anmälan i aulan
• Program: i bilagan

Anmälningar till adressen media@oph.fi senast 21.5.2018 kl. 12.

Tillfället streamas och kan följas via nätet. Meddela i samband med anmälan om du deltar på distans eller på plats. Länken till sändningen skickas till dem som meddelat att de deltar på distans.

Obs! Pressmeddelanden och materialet i bilagan är fritt för publicering 22.5.2018 kl. 14

*******

Hälften av högskolornas utländska examensstuderande planerar att stanna i Finland

Hälften av de utlänningar som studerar för examen vid finländska universitet och yrkeshögskolor planerar att stanna i Finland efter att de slutfört studierna, visar en färsk utredning.

International Student Barometer (ISB) är en förfrågan till internationella utbytesstuderande och examensstuderande vid högskolor i olika länder. I förfrågan kartläggs hur nöjda de studerande är med studierna, servicen, att leva i det nya landet samt orsaker till valet av studieland och de studerandes planer efter avlagd examen. I Finland deltog 13 universitet och 2 yrkeshögskolor i undersökningen. De svarande var 6 650 utländska studerande, varav 4 396 avlägger hela sin examen i Finland. En klar majoritet av de svarande var universitetens magisterstuderande och doktorander.

Finländska högskolor och utländska studerande har sedan hösten 2017 stått in för en ny situation, då Finland började uppbära läsårsavgiftger av studerande från områden utanför EU/EES. Av de 20 000 utlänningar som studerar för examen i finländska högskolor har 77 procent kommit från andra delar av världen än EU/EES-regionen. De vanligaste ursprungsländerna är Ryssland, Kina, Vietnam och Nepal, och de vanligaste studieområdena är ekonomi och teknik. Avgifterna kan påverka både de studerandes vilja att komma till Finland och deras erfarenhet av studierna i Finland.

– Undersökningen ger viktig information om den finländska högskoleutbildningens attraktionskraft. Med hjälp av responsen och internationellt jämförelsematerial kan högskolorna utveckla sin verksamhet, säger Joanna Kumpula, sakkunnig inom marknadsföringskommunikation vid Utbildningsstyrelsen.

83 procent skulle rekommendera att studera i Finland

Totalt 90 procent av de svarande var nöjda med helheten som innefattar ankomsten, bostaden, att anpassa sig till den nya orten samt servicen och stödet vid studiestarten. De studerande var mest nöjda med den service och introduktion som högskolan ordnade, medan det besvärligaste var att öppna ett bankkonto.

Lärmiljöerna och lokalerna hör till styrkorna vid de finländska högskolorna. Så gott som alla studerande var nöjda eller mycket nöjda med dessa. Av de studerande var 87 procent nöjda eller mycket nöjda med studierna som helhet.

Nästan alla respondenter var nöjda med att få studera med människor från olika kulturer och med storleken på utbildningsgrupperna. För undervisningens del fick lärarnas sakkännedom och kunskaper i engelska bästa resultat.

Genom att kartlägga boende, levnadskostnader, socialt liv och uträttandet av dagliga ärenden undersökte man hur nöjda de studerande var med att leva i Finland. Mindre än hälften var nöjda med möjligheten att tjäna pengar genom att jobba vid sidan av studierna. Säkerheten i Finland var tydligt det som de svarande var mest nöjda med (97 procent).

Andelen nöjda personer hade ökat något inom alla områden sedan 2014, då Finland senast deltog i ISB-undersökningen.

83 % av de svarande examensstuderandena skulle rekommendera att studera i Finland. För samtliga svarande i Finland var andelen 86 % och för alla deltagarländer 83 %, vilket innebär att Finland klarar sig bra i jämförelsen.

Inom sysselsättningen finns rum för förbättring

Av sista årets studerande planerade var fjärde att stanna i Finland för att jobba en längre tid efter avlagd examen, dvs. över två år. Var tionde planerade att stanna för att jobba en kortare tid. 14 % hade planer på fortsatta studier vid sin högskola. Endast en fjärdedel hade för avsikt att flytta annanstans, medan en femtedel inte ännu visste vad de kommer att göra.

Studerande inom teknik och handel var i snitt mer intresserade av att jobba en längre tid i Finland, medan studerande inom samhälls- och naturvetenskaper, matematik och datateknik var intresserade av att jobba en kortare tid.

– Med tanke på Finlands kompetenstillgångar är resultaten uppmuntrande. Samtidigt är det oroväckande att bara hälften var nöjda med sysselsättningen. Om arbetsplatserna och de kompetenta högutbildade utlänningarna som redan känner till Finland inte möts, så förlorar vi kunnande till utlandet, säger Utbildningsstyrelsens generaldirektör Olli-Pekka Heinonen.

Nästan hälften var missnöjda med undervisningspersonalens stöd gällande arbets- och karriärmöjligheter samt med möjligheten att arbeta som en del av studierna. Högskolornas karriär- och rekryteringstjänster hittades inte, 38% kunde inte berätta var dessa tjänster fanns att få.

De studerande önskade information från olika källor, råd och vägledning om karriärmöjligheter, möjligheter att träffa och nätverka med arbetsgivare, praktikplatser, stöd i att sammanställa CV och kontakta arbetsgivare, samt träning inför intervjuer.

Ytterligare information

• Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Opetushallitus, 2018.
  
  
• Sakkunnig inom marknadskommunikation Joanna Kumpula, tfn 029 533 8587, joanna.kumpula@oph.fi
  tors 17.5. kl. 10–12, fre 18.5. kl. 13–14 och mån 21.5. kl. 11.30–14

• Ledande sakkunnig Irma Garam, tfn 029 533 8549, irma.garam@oph.fi
  mån 21.5. kl. 10–12 och 13–15

International Student Barometer (ISB) är ett frågeformulär för internationella utbytes- och examensstuderande vid högskolor som brittiska IGraduate har gjort sedan år 2005. Finland har deltagit i undersökningen nationellt samordnat åren 2010 och 2014. Utbildningsstyrelsen stödde deltagandet för att få tillräckligt med resultat från olika högskolor. Eftersom högskolor i flera olika länder deltar, kan högskolorna jämföra sina resultat även internationellt. Sammanlagt besvarades undersökningen av 110 386 studerande från 129 högskolor i 17 länder.

”Mekin olemme ihmisiä”, turvapaikanhakijanuorukainen sanoi tutkija Maria Petäjäniemelle pohjoissuomalaisessa hätämajoitusyksikössä.

Elettiin syksyä 2015, turvaa hakevia saapui Suomeen lyhyessä ajassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Petäjäniemi toimi tilapaisessa majoitusyksikössä vapaaehtoisena. Hän halusi selvittää, millaista tulijoiden elämä nopeasti perustetuissa suojissa oli.

”Monet hätämajoitusyksikön asukkaat halusivat jakaa kanssani tarinoita arjestaan mutta myös raskaita menneisyyden kokemuksiaan”, tutkija kertoo.

Turvaa hakevat mukaan keskusteluun

Kokemus vapaaehtoistyössä poiki tutkimuksen, jonka tulokset ovat luettavissa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. Yhdessä tutkijakollegoiden Maija Lanaksen ja Mervi Kaukon kanssa laaditussa tiedeartikkelissa nuoret turvapaikanhakijamiehet kertovat arjestaan tilapäismajoituksessa. Se on elämää välitilassa. 

Tutkijat ottavat kantaa yhteiskuntan eriarvoistumiseen vahvistamalla turvapaikanhakijoiden ääniä keskustelussa.

Turvaa hakevien enemmistö on nuoria miehiä. Juuri heidän oikeudestaan turvaan on sosiaalisessa mediassa keskusteltu kiihkeästi, mutta he itse saavat äänensä harvoin kuuluville majoituspaikan ulkopuolella. 

”Yhteisymmärryksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi turvapaikkapäätöstään odottelevat ihmiset – naiset, lapset, nuoret ja miehet – on otettava mukaan turvaa hakevia koskevaan keskusteluun”, Maria Petäjäniemi perustelee.

Oma ihmisyys pitää todistaa toisille

Osallisuus, oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, on turvapaikkapäätöstä odottavalle äärimmäisen tärkeää mutta käytännössä vaikeaa.

Kuulumisen tunne, luottamukselliset ihmissuhteet ja turvallisuudentunne pitävät yllä tulevaisuudenuskoa, kun varmuutta turvasta ei ole.

”Vaikka turvapaikan odotusaika on pitkä, sen ei tarvitse olla passiivista eikä tyhjää. Haastattelemamme nuorukaiset halusivat käyttää ajan hyödyksi ja valmistautua tulevaisuuteen”, tutkija sanoo.

Oman turvallisen paikan rakentamista kuitenkin horjuttavat kokemukset, joissa turvapaikanhakija on tullut väärin kuulluksi, nähdyksi ja kohdelluksi.

”Uuden elämänsä alussa he voivat kokea joutuvansa ensin todistamaan muille ihmisyytensä”, Petäjäniemi tulkitsee nuorten turvapaikanhakijamiesten kanssa käymiään keskusteluja.

Maria Petäjäniemi, Maija Lanas & Mervi Kaukko: "Osallisuus turvaa hakevan reunaehdoissa – Hätämajoitusyksikössä asuvien nuorten miesten kertomuksia arjesta", Aikuiskasvatus 1/2018.

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta
• seuraava numero ilmestyy kesäkuussa teemalla ”Sivistys ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointivaltiossa”.

Lisätiedot

toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

HAMK ja Hämeen liitto ovat aloittaneet pitkäaikaisen yhteistyön uusiseelantilaisen Waikaton alueen sekä siellä sijaitsevan tutkimuskeskuksen Wintecin kanssa.

WAIKATO-hankkeen tavoitteena on siirtää alueella olevaa erityisosaamista Hämeen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Waikato on Uuden-Seelannin alue, jonka vahvuudet liittyvät biotalouteen, elintarviketuotantoon, hyvinvointiin ja matkailuun. Erityisiä yhteistyön fokusalueita ovat digitalisaatio ja sen hyödyntäminen kiertotaloudessa, maataloudessa ja matkailussa.

Yhteistyöhön osallistuu Hämeen liitto ja HAMK sidosryhmineen. HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö ja Biotalouden tutkimusyksikkö ovat mukana koulutuksen, aluekehityksen ja tutkimuksen näkökulmasta.

Suomen vahvuus yhteistyössä on kiertotalouden osaamisessa, jonka kehittäminen on Uudessa-Seelannissa nyt kunnolla käynnistynyt.  Uusi-Seelanti puolestaan tarjoaa vahvaa digiosaamista. Wintecin tutkimuskeskuksella on tällä hetkellä käynnissä muun muassa edistyksellinen Health Village -hanke, jossa asukkaiden terveydentilan muutoksiin pystytään puuttumaan taloihin asennettujen huomaamattomien sensorien keräämän datan perusteella.  Sensoreilla muun muassa seurataan yksinasuvien vanhusten tai kroonisia sairauksia sairastavien tai kuntoutuksessa olevien asukkaiden päivittäisiä rutiineja, jolloin muutokset käyttäytymisessä antavat tiedon mahdollisesta muutoksesta terveydentilassa.

HAMKin tutkimuspäällikkö Heikki Ruohomaa on parasta aikaa Uudessa Seelannissa konsultoimassa kiertotalouden hankkeita. Huhtikuun lopussa tutkimuspäällikkö Gert Hattingh Wintecistä vieraili puolestaan Suomessa. Vierailuun kuului käynti Raisio Oyj:llä, missä Hattingh tutustui maatalousruokinnan optimointiin. Ohjelmassa oli myös käynti Fortumilla Riihimäellä, missä Hattinghille esiteltiin Suomen edistyksellistä biokaasuntuotantoa, lämmöntuotantoa, sekä muovinerotteluratkaisuja. Hattingh tutustui myös Mustialan robotisoituun navettaan.

Vierailun yhteydessä alettiin kartoittaa myös mahdollisuutta yhteiselle Hämeen ja Uuden Seelannin väliselle matkailuhankkeelle.  Matkailunedistämisratkaisuihin Hattingh perehtyi Hämeen liiton aluekehitysasiantuntijan Minna Takalan ja HAMKin Älykkäiden palvelujen Kirsi Sippolan kanssa

Lisätietoja:

Vesa Salminen, Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön johtaja, HAMK,  040 544 1577, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Arki on ihmisen jokapäiväistä elämää, joka koostuu rutiineista.  Toistuvat rutiinit näkyvät sosiaalisissa tilanteissa, työssä, työtavoissa ja nukkumisessa. Ihmisten tarpeet ilmenevät arjen erilaisissa toiminnoissa, eivätkä nämä tarpeet iän myötä muutu.

Ikäihmisen omannäköinen, hyvä arki koostuu monesta osasta. Erityisen tärkeässä asemassa ovat hoitohenkilökunnan taidot, joita tarvitaan hyvän arjen toteutumisen tueksi. Jotta hoiva olisi hyvää, tarvitsee ikäihminen paljon muutakin kuin perustarpeiden tyydyttämisen. Iloa saa tavallisten rutiinien lisäksi myös ihmisten seurasta ja mielekkäästä tekemisestä.

TOIMINTAKYKYÄ JA ELÄMÄN TARKOITUKSELLISUUTTA

Tyytyväisyys ja ilo elämään syntyy perustarpeiden ja arjen sujumisen lisäksi myös turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta, arvonannosta, rakkaudesta ja itsensä toteuttamisesta. Hyvässä hoivakodissa ympäristö on turvallinen, palvelut ovat saatavilla ja asiakkaalla on luottamus asiakkaan yksilönä kohtaavaan hoivahenkilöstöön. Sosiaalinen vuorovaikutus on päivittäisissä toiminnoissa tärkeää samoin kuin mielekäs tekeminen. Luonto ja asuinympäristö, virkistymismahdollisuudet ja jaksamisesta huolehtiminen luovat tulevaisuuden uskoa, mikä tekee elämästä mielekästä.

MILLAINEN ON UNELMIEN HOIVAKOTI IKÄIHMISTEN MIELESTÄ?

Toimivasta vanhustenhoidosta on tehty paljon tutkimuksia. TutorisKotien kehitysjohtaja Eija Kyllönen ja Tenhokodin johtaja Henna Vehmas kyselivät tulevaa Tenhokotia varten joukolta eläkeläisiä heidän ajatuksiaan unelmien hoivakodista. Heidän mielestään unelmien hoivakoti olisi kodinomainen, josta löytyisi värejä ja oma huone tuttuine esineineen. Ilmapiiri olisi iloinen, lempeä ja ymmärtävä eikä olisi kiireen tuntua.

Ruoka olisi maukasta kotiruokaa ja sauna lämpiäisi kodikkaasti. Kodissa voisi puuhastella tuttuja asioita, ulkoilla ja liikkua. Välillä voisi virkistäytyä tanssien, hius-, jalka- tai käsihoitoja saaden.  Ketään ei nostatettaisi väkisin aamulla sängystä ylös tai patistettaisi nukkumaan tiettyyn aikaan vaan huomioitaisiin aamu- ja iltavirkut.

TENHOKODISSA ASUKKAISIIN JA OMAISIIN TUTUSTUTAAN

Edellä mainitut asiat saattavat tuntua jonkun mielestä pieniltä, yksinkertaisilta ja itsestään selvyyksiltä.  Kuitenkaan nämä asiat eivät aina hoivapalveluissa toteudu niiden suuresta merkityksestä huolimatta. Ikääntymisen myötä ympäristön merkitys selviytymisessä korostuu.

Ympäristöllä voidaan vahvistaa vanhusten voimavaroja ja siksi TutorisKodeissa on aina henkilöstössä myös fysio- tai toimintaterapeutti. "Meille on tärkeää, että henkilöstöä on riittävästi, se on sekä osaavaa että pysyvää. Vain näin he oppivat tuntemaan asukkaansa voimavaroineen ja rajoitteineen ja osaavat tarjota heille omannäköistä sekä iloista arkea", toteaa Kyllönen.

Tutoriksen Tenhokoti avautui Helsingin Ruskeasuolle ja se sai ensimmäiset asukkaansa 02.05.2018. Viihtyisät tilat viehättivät uusia asukkaita,"Oi, ompas täällä viihtyisää", kommentoi Tenhoon muuttanut naisasukas. "Tämä on meidän koti", totesi tyytyväisenä Tenhoon muuttanut pariskunta. Tenhokoti on kotimainen hoivakoti ikäihmisille ja muistisairaille, jotka tarvitsevat hoivaa ympäri vuorokauden. Tenhokodissa eletään asukkaan näköistä arkea aktiivisesti ja kuntouttavalla otteella. Tutustu Tenhokotiin: www.tutoris.fi/hoivapalvelut/tenhokoti

Lisätietoja:

Asumisen kehitysjohtaja, Eija Kyllönen p. 040 568 6459, eija.kyllonen@tutoris.fi

Lappeenrannan kaupunki tiedusteli lasten ja huoltajien kokemuksia kaupungin varhaiskasvatuksesta. Asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella niin lapset kuin vanhemmatkin ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin.

Kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen väki haastatteli marras-joulukuussa 2017 viisivuotiaita lapsia heidän varhaiskasvatukseensa liittyen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 413 lasta. Vuonna 2012–2016 syntyneiden, varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajat saivat arvioida toimintaa huoltajille kohdennetussa kyselyssä helmikuussa 2018. Kyselyyn vastasi yhteensä 514 henkilöä.

Vaikka lapsilta ja heidän vanhemmiltaan kysyttiin pääasiassa eri asioita, arvioitavissa asioissa oli kuitenkin yhtäläisyyksiä. Myös arviointiasteikot olivat keskenään erilaiset, mutta tuloksista voi jossain määrin tehdä vertailukelpoista arviointia.

Lapset saavat osallistua askareisiin, mutta toivovat aikuisia mukaan leikkeihin

Viisivuotiaiden lasten haastattelujen perusteella lapset ovat pääasiassa hyvin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla on mukava olla. Tytöt ja pojat kokevat varhaiskasvatuspaikassa olemisen lähes yhtä positiivisena.

Lapsilta tiedusteltiin myös, miten he kokevat pääsevänsä vaikuttamaan päiväkodin tai perhepäivähoidon arkeen. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki toteaa, että lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät nousevat ilahduttavan positiivisella tavalla esiin vastauksista.

– Edellisvuosien haastatteluihin verrattuna aiempaa suurempi määrä lapsista kokee, että he saavat yhdessä aikuisten kanssa sopia toiminnasta ja säännöistä. Erittäin positiivisena muutoksena pidän aiempaan nähden, että useat lapset kokevat saavansa osallistua erilaisiin yhteisiin arkiaskareisiin, kuten lelujen järjestelemiseen ja pöydän kattamiseen. Lapset myös kertovat, että he mieluusti osallistuvat yhteisiin askareisiin.

Lasten mielestä aikuiset voisivat osallistua leikkeihin nykyistä useammin. Varhaiskasvatuksen puheterapeutti Riikka Kauranen kertoo, että vaikka tulos oli edelliskertaa parempi, on asiaa syytä pitää edelleen yhtenä kehittämiskohteena ja koulutusaiheena.

– Aikuinen voi tukea lasta monin tavoin leikkiessään tämän kanssa. Lapsi voi saada tukea esimerkiksi puheen- ja kielenkehitykselleen sekä muille sosiaalisille taidoilleen, kuten kuuntelemisen oppimiselle, vuorottelulle ja aloitteiden teolle. Siksi aikuisten osallistumista eri tavoin lasten leikkiin tulee pitää tavoiteltavana asiana.

– Varsinkin meille lasten kanssa toimiville leikin merkityksen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää. Leikkiminen kehittää lapsen mielikuvitusta, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Myös kielelliset, emotionaaliset, fyysiset ja henkiset taidot kehittyvät leikin avulla. Leikkihän on lapsen tapa oppia uutta.  

Lapsille esitetyt haastattelukysymykset muotoiltiin siten, että lapset pystyivät niihin vastaamaan. Kysymykset olivat samat kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Tämä on varhaiskasvatusjohtaja Virkin mukaan antanut mahdollisuuden vertailla tuloksia aiempiin vuosiin.

– Lapsilta kysyttiin niistä asioista, jotka liittyvät heidän kokemuspiiriinsä. Lapsille esitettiin haastattelussa 18 kysymystä, joihin he vastasivat vaihtoehdoilla ”Kyllä”, ”Ei” tai ”En osaa sanoa”.

– Lisäksi lapset saivat halutessaan vapaasti täydentää vastauksiaan sanallisesti. Näitä sanallisia täydennyksiä saatiin yhteensä yli 2000 kappaletta. Määrä kertonee siitä, että haastatteluun oli paneuduttu hyvin ja lapsilla on ollut riittävästi aikaa vastaustensa täydentämiseen omin sanoin.

Haastattelujen yksikkökohtaiset tulokset on käsitelty aikuisten kesken ja ryhmäkohtaiset tulokset ryhmittäin lasten kanssa.

– Vastausten käsitteleminen yhdessä lasten kanssa on tärkeää ennen kaikkea lasten osallistamisen kannalta, mutta myös siksi, että se tarjoaa hyvän demokratiakasvatustilanteen. Lapsista on tärkeää, että heidän mielipiteillään ja ajatuksillaan on merkitystä. Asian käsitteleminen antaa lapsille palautteen siitä, että vastaaminen ei ole ollut yhdentekevää, Virkki sanoo.

Huoltajien mielestä lapsia kunnioitetaan ja yhteistyö sujuu

Vuonna 2012–2016 syntyneiden, varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille kohdennetun kyselyn vastausten perusteella lasten vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä lapsensa varhaiskasvatukseen. Kaikkien vastausten yhteenlaskettu keskiarvo oli 4,26 (asteikko 1-5). Huoltajille kohdennetun kyselyn taustalla ovat varhaiskasvatuslaissa asetetut varhaiskasvatuksen tavoitteet.

Vastausten perusteella vanhemmat kokevat, että varhaiskasvatus edistää lasten hyvinvointia ja että varhaiskasvattajien toimintatapa on lasta kunnioittava. Myös yhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa ollaan tyytyväisiä. Huoltajien mielestä varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan kyselyn tuloksien perusteella kehitettävää on siinä, miten vanhemmat voisivat osallistua entistä enemmän varhaiskasvatuspaikkojen toiminnan suunnitteluun.

– On tarpeellista miettiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin tarjota vanhemmille mahdollisuus halutessaan vaikuttaa lapsensa ryhmän toiminnan suunnitteluun. Joissakin päiväkodeissa on otettu käyttöön erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Päiväkotien eteisiin on esimerkiksi ripustettu toivomuspuita, joihin vanhemmat voivat lapsia päiväkotiin tuodessaan ja sieltä hakiessa kirjoittaa toivomuksiaan lapsensa päiväkotiryhmän toiminnan suhteen.

Vanhemmat olivat samoilla linjoilla lasten kanssa lasten toimintaan ja vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Virkki kertoo, että lasten ja vanhempien näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevissa arvioissa.

– Lasten vastaukset olivat vanhempien arvioita myönteisempiä, kun tiedusteltiin lasten mahdollisuuksia vaikuttaa varhaiskasvatuspaikan toimintaan. Toiminnasta kertominen ja sen esiin tuominen esimerkiksi erilaisten tuotosten yhteydessä painottuu helposti toiminnan lopputulokseen, jolloin toiminnan yhteinen suunnittelu ei aina tule riittävästi näkyviin lasten vanhemmille.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostavat esiin pedagogisen dokumentoinnin merkitystä. Myös Virkki pitää pedagogiseen dokumentointiin liittyvän osaamisen kehittämistä tarpeellisena ja arvelee sen lisäävän vanhempien mahdollisuutta osallistua toiminnan arviointiin ja suunnitteluun.

– Toiminnan dokumentoinnin kehittäminen tullee myös helpottamaan vanhempien mahdollisuutta nähdä lasten osuus toiminnan suunnittelussa.

Lisätietoja:

Varhaiskasvatusjohtaja, Päivi Virkki, puh. 040 506 7309, paivi.virkki(a)lappeenranta.fi

Varhaiskasvatuksen suunnittelija, Anne Kouvo-Suutari, puh. 040 553 7661, anne.kouvo-suutari(a)lappeenranta.fi

Tutkijat kysyivät ala- ja yläkoululaisilta, minkälainen on koulu, jossa on hyvä olla. Vastauksissaan oppilaat nostivat esille paljon konkreettisia kouluhyvinvointia tukevia tekijöitä, joita kannattaa käyttää hyväksi koulutyössä.

Tutkijoiden mielestä lasten näkemysten tulee olla vahvasti esillä esimerkiksi koulujen hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa. Näin lapsille mahdollistettaisiin aito osallisuus heidän kouluhyvinvointiaan koskevassa keskustelussa.

Jyväskylän yliopiston terveystieteiden, psykologian ja opettajankoulutuksen tutkijat Leena Paakkari, Tuija Aro ja Minna Torppa sekä koulupsykologi Hanna Välivaara kysyivät 3.-, 6.- ja 7.-luokkalaisilta oppilailta, millainen heidän mielestään on koulu, jossa on heidän hyvä olla. Aihe on ajankohtainen, sillä suomalaisten lasten heikko kouluhyvinvointi on jo pitkään herättänyt huolta.

Tutkimus toteutettiin kolmessa keskisuomalisessa koulussa. Lasten vastukset jakaantuivat neljään teemaan. Rakenteellisissa vastauksissa oppilaat pohtivat koulutyön jaksottamista, koulumatkaa ja kouluruokailua. Oppilaat toivoivat myös pystyvänsä vaikuttamaan omiin opintoihinsa ja koulutyön suunnitteluun eli autonomiaan liittyviin kysymyksiin.

Yhdessä toimimisen kehittämistä toivottiin esimerkiksi niin, että kaikki noudattaisivat sääntöjä. Myös kiusaamiselta haluttiin olla turvassa. Oppimisen olosuhteiden alueella oppilaat määrittelivät käsityksensä hyvästä opettajasta. Myös työrauhaan ja koulutyön kuormittavuuteen kiinnitettiin huomiota.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilailla on halua osallistua kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. He antoivat hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita esimerkiksi koulun tilojen kehittämiseksi ja koulutyön organisoimiseksi hyvinvointia tukevampaan suuntaan. Valitettavasti he kokivat kuitenkin, että koulussa on paljon aikuisten valmiiksi suunnittelemaa eikä tilaa osallistumiseen ole.

Koulu toimii sosiaalisten suhteiden pelikenttänä, jossa pitäisi pystyä olemaan turvassa kiusaamiselta ja tuntea kuuluvansa osaksi luokkaa ja muita ryhmiä ja jossa säännöt ovat kaikille samat. On tärkeää, että lapsi tulee hyväksytyksi omana itsenään. Opettajalta lapset odottivat tukea oppimiseen ja yleensäkin huolenpitoa sekä kiinnostusta oppilaasta.

Lisätietoja:

Minna Torppa, puh. +358408053538, minna.p.torppa@jyu.fi

Liitteellä: Iloinen välitunti meneillään normaalikoulun alakoulussa. Kuva Petteri Kivimäki

Kapellimestari Mikko Franck piipahti tiistaina 22. toukokuuta Helsinkiin ja teki toistamiseen merkittävän lahjoituksen Metropolialle, tällä kertaa sosiaali- ja terveysalalle.

Lahjoitusta edelsi kaksi vierailua ammattikorkeakoulussa. Toukokuun alussa hän tutustui Metropolian kampuksiin, koulutusaloihin ja 17 eri tutkinto-ohjelman opetukseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Huhtikuussa hän piti Ruoholahdessa oopperamusiikin mestarikurssin yhdessä Kansallisoopperan taiteellisen suunnittelupäällikön, pianisti Rilla Kyykän kanssa.

”Metropolian monipuolisuus tekee siitä kiinnostavan korkeakoulun. Osaamista on laidasta laitaan, jolloin alojen väliset kohtaamiset ja uudet näkökulmat mahdollistuvat”, Ranskan radion filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana toimiva Franck sanoo. ”Tiivis vierailupäivä Metropoliaan oli kuin elämysmatka. Sain tutustua sellaisiin aloihin, joita en tiennyt siellä opetettavankaan: koneoppimiseen, pelisuunnitteluun, media-, talo- ja ympäristötekniikkaan, robottibusseihin, opiskelijoiden design-toimistoon sekä kuntoutuksen lisäksi muuhunkin sosiaali- ja terveysalaan. Uudesta vierailupäivästäkin ehdittiin jo sopia, sillä paljon jäi vielä näkemättä.” Franckin mukaan vierailusta välittyi opettajien innostus ja ylpeys omasta alasta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa.

Erityisen vaikuttuva kokemus Franckille oli tutustuminen kliinisen hoitotyön luokkiin ja lastenhoidon opetukseen. Lehtorit Riikka Kukonlehto-Sihvonen ja Maarit Kärkkäinen vetivät opintojaksoa, jossa pienten aidon näköisten nukkien parissa harjoiteltiin eri toimenpiteiden tekemistä lapsipotilaille. ”Kuinka tärkeää onkaan, että tällaiset sydämelliset ja empaattiset ammattilaiset opettavat tulevaisuuden sairaanhoitajia ja välittävät ihailtavan asenteensa uusille opiskelijasukupolville”, hän korosti. ”Tiedän kokemuksesta, että sairaalassa oleminen on lapsille rankkaa. Oli hyvä nähdä, miten huolellisesti heille tehtäviä toimenpiteitä harjoitellaan ensin simulaatio-opetuksena.”

”Kiitän mitä lämpimimmin tuesta, lahjoituksista ja siitä, että Mikko Franck on aidosti kiinnostunut tekemästämme työstä. Hän on nähnyt toimintamme ytimeen ja ymmärtänyt näkemänsä”, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoi. Myös kaikkien Metropolian opettajien mielestä oli ilo esitellä ammattikorkeakoulua karismaattiselle vieraalle: ”Mikko Franck on upea ihminen, joka selvästikin välittää nuorten tulevaisuudesta.”

Lue lisää

Mikko Franckin lahjoitus Metropolian musiikin koulutukseen

Metropolian koulutustarjonta

Lisätietoja

Riitta Konkola
toimitusjohtaja-rehtori
riitta.konkola@metropolia.fi
p. 050 5486 069

Tuire Ranta-Meyer
johtaja, yhteiskuntasuhteet
tuire.ranta-meyer@metropolia.fi
p. 050 526 2002

Tiedotteen lähetti
Metropolian viestintäpalvelut
Kristiina Ilmanen
p. 050 593 3442
Sirpa Rutanen
p. 040 716 2707
viestinta@metropolia.fi