Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 53 akatemiahanketta, joita rahoitetaan noin 24,4 miljoonalla eurolla. Jyväskylän yliopistossa akatemia rahoittaa peräti kahtatoista hanketta reilulla 4,7 miljoonalla eurolla.

Tutkimuksesta vastaava vararehtori Henrik Kunttu on iloinen saavutetusta tuloksesta.

– Ilahduttavinta on tutkimustoimintamme laaja-alainen kilpailukyky. Emme ole muutaman yksittäisen kärjen varassa. Olemme nyt rahoitetuilla aloilla selkeästi Suomen kahden johtavan yliopiston joukossa, Kunttu kehaisee. – Tästä koko yliopistoyhteisömme saa olla ylpeä.

– Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan saamat akatemia-hankkeet osoittavat jälleen kerran Jyväskylän yliopiston tutkimuksen korkean tason ihmistieteissä. Erityisen ilahduttavaa on se, että hankkeita saatiin monelle alalle: kieli- ja viestintätieteisiin, historiaan, musiikkiin ja yhteiskuntatieteisiin, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Minna-Riitta Luukka kommentoi.

– Lisäksi monet niistä ovat monitieteisiä ja käsittelevät ajankohtaisia teemoja: maahanmuuttajien suomea, korruptiota, rakennemuutoksia, digitaalisia oppimisympäristöjä, nuorten tunne-elämää, sosiaalista mediaa ja vuorovaikutuksen affektiivisuutta. Tiedekuntamme tutkijat ovat siis aivan ajan hermolla, Luukka lisää.

– Kasvatustieteiden ja psykologian hankkeet kohdentuvat erinomaisen hyvin tiedekunnan vahvoille osaamisalueille, muun muassa teknologia-avusteiseen ongelmanratkaisun tutkimiseen luonnontieteiden opetuksessa, yhteisöllisen ongelmanratkaisun ja nettilukemisen neuraalisen perustan ja prosessien tarkasteluun, luokkahuonevuorovaikutusta sääteleviin mekanismeihin käyttäytymisessä ja psykofysiologisissa reaktioissa sekä muistin tutkimiseen aivotutkimuksen menetelmin, dekaani Anna-Maija Poikkeus luonnehtii.

– Hankkeet ovat kunnianhimoisia ja aiheeltaan ajankohtaisia. Ne jatkavat luontevasti tiedekunnan profilointien linjaa, Poikkeus toteaa. 

Jyväskylän yliopistoon myönnetyt hankkeet:

Yliopistotutkija Mia Halonen, Soveltavan kielentutkimuksen keskus: Hankkeessa “Rikkinäistä suomea” tutkitaan ns. vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arviointiin Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä. (480 000 €)

Yliopistonlehtori Markus Hähkiöniemi, opettajankoulutuslaitos: ”Opettajan ohjauksen sopeuttaminen eri luokkatasoille teknologia-avusteisessa luonnontieteen ja matematiikan ongelmanratkaisussa”. Projektissa tarkastellaan opettajiksi opiskelevien ja tietokoneohjelman antamaa oppimisen ohjausta alakoulun oppilaille, kun nämä ratkaisevat matematiikan ja luonnontieteiden ongelmia dynaamisia representaatioita manipuloimalla. (479 599 €)

Professori Päivi Häkkinen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta (280 000 €) on toinen osapuoli psykologian laitoksen professorin Paavo Leppäsen (280 000 €) johtamassa konsortiossa: ”Yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja nettilukeminen: Taidot, prosessit ja neuraalinen perusta CoPSOI”. Monitieteellinen CoPSOI-projekti tuottaa uutta tietoa ja selittää eroja yhteisöllisissä ongelmanratkaisutaidoissa ja nettilukemisessa.

Professori Petri Karonen, historian ja etnologian laitos: ”Korruption jäljillä. Korruptio ja huono hallinto Ruotsissa ja Suomessa noin 1614–1917”. Pohjoismaat tunnetaan tänä päivänä vähäisestä korruptiosta ja korkealuokkaisesta hallinnosta, ja tämä toimii lähtökohtana historiaan suuntautuvalle hankkeelle. (454 500 €)

Historian ja etnologian laitoksen professorin Juha-Antti Lamberg on toisena osapuolena Aalto yliopiston johtamassa konsortiossa ”STRATHIST. Historiasta tulevaisuuteen: Historiallinen näkökulma rakennemuutokseen ja strategiseen päätöksentekoon”. (280 000 €)

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, opettajankoulutuslaitos: ”Luokkahuonevuorovaikutusta säätelevät behavioraaliset ja psykofysiologiset mekanismit ja niiden yhteys oppimiseen ja motivaatioon”. (480 000 €)

Professori Åsa Palviainen kieli- ja viestintätieteiden laitoksesta tutkii digitaalisesti välittyvää kommunikaatiota hankkeessaan: ”What's in the App? Digitalt medierad kommunikation över tid och rum i nutida flerspråkiga familjer”. (436 395 €)

Yliopistotutkija Markku Penttonen, psykologian laitos: ”Dentate gyrus – muistin portti?” Hanke tutkii hippokampuksen ja aivokuoren muistoja tallentavaa toimintaa. (480 000 €)

Yliopistotutkija Suvi Saarikallio, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: ”Yksilöidyt musiikinkuuntelustrategiat nuorten tunne-elämän tukena”. Projekti selvittää niitä yksilöllisiä, tilannekohtaisia ja musiikillisia tekijöitä jotka ennustavat musiikinkuuntelun hyödyllisyyttä tunnesäätelytaidoille. (360 000 €)

Professori Anu Sivunen, kieli- ja viestintätieteiden laitos: ”PARIS – Paradoksit ja jännitteet työntekijöiden tiedon jakamisessa sosiaalisessa mediassa”. Projektissa tutkitaan tietointensiivistä työtä tekevien työntekijöiden tiedon jakamista eri sosiaalisen median alustojen välityksellä kahdessa organisaatiossa. (415 685 €)

Yliopistonlehtori Joona Taipaleen hanke yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa tutkii teemalla: ”Kokemuksellinen rajautuminen: Monitieteisiä tutkimuksia vuorovaikutuksen affektiivisista perustoista”. Siinä keskitytään minän ja toisen välisen rajan kokemukseen. (280 000 €)

Pääsääntöisesti nelivuotiset hankkeet käyttävät rahoituksen tutkimusryhmän jäsenten palkkoihin, tutkimuskuluihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Lisätietoja:

Henrik Kunttu, +358 505996134, henrik.m.kunttu@jyu.fi

Minna-Riitta Luukka, +358 408053205, minna-riitta.luukka@jyu.fi

Anna-Maija Poikkeus, +358 408053363, anna-maija.poikkeus@jyu.fi

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tehdään viestintää paljon muun työn ohella. Kansanvalistusseuran täsmäkoulutukset ovat tehokas tapa lisätä arkiviestinnän osaamista. Koulutuksessa voidaan perehtyä esimerkiksi mediaviestintään ja tehokkaaseen tiedottamiseen, kohderyhmien tunnistamiseen ja sosiaalisen median uusiin käyttömuotoihin.

Kansanvalistusseuran keväällä järjestämän viestintäkurssin viisi vinkkiä ovat:

1. Älä ”viesti”, vaan puhu suoraan ja selkeästi, kuin ihminen ihmiselle!
2. Suuri yleisö on yleensä parasta tavoitella osissa. Mieti ja luo valmiiksi mallilukijat.
3. Lähesty ihmisiä siellä, missä he jo valmiiksi ovat silloin, kun he ovat tavoitettavissa ja käytä ilmaisuja, jotka vastaanottaja tunnistaa.
4. Mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka? Tiedote kertoo uutisen, joten vastaa ainakin näihin.
5. Muista lyhyet kappaleet ja selkeä kieli. Yksi asia yhteen tiedotteeseen!

Viestintäkurssi järjestettiin vapaan sivistystyön parissa toimiville osana eurooppalaista Let Europe Know about Adult Education -hanketta. Opettajina toimivat KTT Anna-Mari Huovinen ja Elm Magazinen päätoimittaja Karoliina Knuuti.

Viestintäkoulutukset vapaan sivistystyön ammattilaisille

Kansanvalistusseura toteuttaa tilauksesta viestintäkoulutuksia vapaan sivistystyön ammattilaisten ja oppilaitosten henkilöstölle. Toiminnallisissa koulutuksissa tutkitaan esimerkiksi, millä välineillä lähestyä eri kohderyhmiä ja kuinka löytää sopivat kullekin ydinviestin. Entä kenelle ja miten somessa kannattaa viestiä? Kuinka viestintää mitataan ja analysoidaan?

Osaamistamme ovat erityisesti:

• yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja osallisuus
• dialogi – vastavuoroinen ja tasavertainen keskustelu
• tiedottaminen eri viestintäkanavissa
• journalismi ja kuvajournalismi sekä niiden etiikka
• sosiaalinen media ja somemarkkinointi.

Journalismin ja kuvajournalismin opetusmateriaalit löytyvät myös englanniksi osoitteessa: www.mediaguide.fi.

Kansanvalistusseuran tehtävänä on elinikäisen oppimisen sekä vapaan sivistystyön toiminnan edistäminen, joten järjestämme koulutukset omakustannehinnalla.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Annu Griñan

annu.grinan@kvs.fi

040 759 4532

Yliopistot julkistivat tänään opiskelijavalintojen todistusvalinnan kriteerit vuodelle 2020. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on tyytyväinen todistusvalinnan etenemiseen.

“Yhtenäiset käytännöt ovat opiskelijoille läpinäkyvät ja selkeät. Todistuksia on tähänkin asti pisteytetty, mutta vaihtelevia käytäntöjä on ollut vaikeampi hahmottaa. Valintaperusteiden selkeys antaa vahvan viestin lukiossa tehdyn työn arvostuksesta”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro kommentoi.

Uutisointi todistusvalinnasta on keskittynyt erityisesti ns. hakupainealojen, kuten kauppa-, oikeus- ja lääketieteen valintaperusteisiin. Tämä on omiaan vahvistamaan sitä pelkoa, että yliopistoon on jatkossa mahdollista päästä vain laudatur-rivistöllä.

“Yliopistojen opiskelijavalintojen pisteytysmallit eivät ole täydelliset, mutta niillä ei pidä myöskään lietsoa pelkoa. Kauppiksen ja oikiksen opiskelupaikoista on tähänkin asti ollut kova kilpailu – tämä ei tule muuttumaan. Pääsykoereitti tarjoaa kuitenkin edelleen toisen mahdollisuuden, jos kirjoitukset ovat menneet penkin alle. Tilanne jopa paranee aiemmasta, kun yhteispistevalinnasta luovutaan, eikä ylioppilasarvosanoilla ole enää vaikutusta pääsykoeväylän kautta paikkaa hakevalle”, Euro toteaa.

Korkeakoulut lähettävät valintaperusteillaan toisen asteen opiskelijoille viestin siitä, mille alalle opiskelijan kiinnostuksen kohteilla ja osaamisella kannattaa mahdollisesti hakeutua.

“Toisaalta on tärkeää, että korkeakoulut viestivät valintaperusteillaan, millaista osaamista odottavat uusilta opiskelijoiltaan. Yliopistojen todistusvalinnassa matematiikan merkitys on useilla aloilla kuitenkin ylikorostunut. Samaten reaaliaineiden eriävällä pisteytyksellä voi olla epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia lukiolaisten valintoihin. Näiden vaikutusta lukion ainevalintoihin tuleekin seurata tarkkaan, ja yliopistojen pisteytysmalleja on tarvittaessa muokattava”, Euro vaatii.

Lisätietoja: puheenjohtaja Alvar Euro, alvar.euro@lukio.fi, 050 918 6674

Helsingin yliopiston tiedote todistusvalinnan kriteereistä 2020

Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala valittiin Suomen Tieyhdistys ry:n uudeksi puheenjohtajaksi

Tänään pidetyssä Suomen Tieyhdistyksen vuosikokouksessa yhdistykselle valittiin uusi puheenjohtaja. Puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden 2019 alusta. Puheenjohtajaksi valittiin nurmijärveläinen maa- ja metsätieteiden maisteri, eMBA Juha Ojala (58). Tällä hetkellä Ojala toimii TTS Työtehoseuran toimitusjohtajana. Ojala seuraa tehtävässä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2012.

Juha Ojala on toiminut vuodesta 2015 TTS Työtehoseuran toimitusjohtajana. Aiemmin hän on toiminut maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtajana, jossa vastasi metsä- ja luonnonvarapolitiikasta. Tätä ennen hän toimi työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisen ohjelman johtajana. Ojalalla on monipuolinen johtamistausta eri toimialoilta. Hän on toiminut HUS:n strategia- ja liiketoimintajohtajana, Oulun kaupungin strategiapäällikkönä sekä metsäalan johto- ja kehittämistehtävissä eri puolilla maata. Lisäksi hän vaikuttaa muutaman yhtiön ja säätiön hallituksissa.

Otan tehtävän vastaan innostuneena. Kyse on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Tämä on hieno uusi haaste päästä vaikuttamaan tällä saralla. Näen Tieyhdistyksen tärkeänä yhteistyöfoorumina ja vaikuttajana sekä valtakunnallisen ja paikallisen tieinfran kehittäjänä. Yhteistyöllä ja asiantuntemuksella vaikutetaan tehokkaimmin, toteaa juuri valittu puheenjohtaja Juha Ojala.

Tieyhdistys on osaltaan lisännyt tietoisuutta teiden merkityksestä Suomen talouden kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Työ on tuottanut tulosta. Asia on vahvasti poliittisella agendalla ja toimenpiteisiin liikennejärjestelmän kehittämiseksi on ryhdytty. Tärkeää, että määrätietoinen työ jatkuu,summaa nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila.

Tieyhdistyksellä on 12 henkinen hallitus. Vuosikokouksessa uusina henkilöinä hallitukseen valittiin kolmivuotiskaudeksi

• Toimitusjohtaja Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
• Toimitusjohtaja Esko Hämäläinen, Suomen yksityistiepalvelu Oy
• Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, SAK
• Development Manager Tiina Perttula, Ramboll Oy

Hallituksessa jatkavat

• ELY-johtaja Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto
• Johtava asiantuntija Marika Kämppi, Sitowise oy
• Toimitusjohtaja Matti Peltola Koneyrittäjien liitto
• Assistant professor Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
• Toimitusjohtaja Juha Kumlander, Vilakone Oy
• Toimitusjohtaja Markus Väyrynen, Sitowise Oy
• Toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto ry
• Toimitusjohtaja Jari Palviainen, Andament Group Oy

Lisätietoja:    puheenjohtaja Juha Marttila, Tieyhdistys p. 050 341 3167

toimitusjohtaja Nina Raitanen, Tieyhdistys p. 040 7442 996

https://www.tieyhdistys.fi/tieyhdistys-ry/lausunnot-ja-kannanotot/tyotehoseuran-toimitusjohtaja-juha-ojala-suomen-tieyhdistys-ry-n-uudeksi-puheenjohtajaksi/

Pikku Kakkosesta tuttu 26-osainen suomalainen Pikkuli-animaatiosarja on myyty Intiaan LXL Ideasille, Kiinaan VOD-jakeluun sekä Brasiliaan Globasat-kanavalle.

Pikkuli opettaa Intiassa

Pikkuli-sarjaa käytetään Intiassa opettamaan lapsille sosiaalisia ja tunnetaitoja, sillä LXL Ideas on erikoistunut käyttämään lyhytelokuvia opetuskäytössä. LXL on Intiassa ainoa laatuaan ja toimii koko Intian alueella, toimipisteitä on sekä Mumbayssa että Bombayssa. Yrityksellä on tällä hetkellä asiakkaanaan satoja yksityisiä kouluja ja päiväkoteja, ja se laajentaa jatkuvasti toimintaansa.

Sarja jakelussa Kiinassa ja Brasiliassa

Kiinaan Pikkuli on myyty JY Animation -nimiselle yritykselle VOD-jakeluun. ”Kiinan markkinoilla 26 jaksoa on vielä vähäinen määrä. Pääsemme tämän sopimuksen myötä tutkimaan ja testaamaan Pikkulin soveltuvuutta paikallisille markkinoille ja toivottavasti jatkossa saamaan myös muita sopimuksia Kiinaan”, kertoo sarjan tuottaja ja ohjaaja Metsämarja Aittokoski.

Kansainvälinen levitys lisää kiinnostusta

Pikkuli-televisiosarjan kansainvälinen levitys on lisännyt kiinnostusta myös sarjaan pohjaavien kirjojen ja tuotteiden osalta. ”Toivottavasti pääsemme pian paljastamaan uusia Pikkuliin liittyviä uutisia, käymme parhaillaan neuvotteluja useamman tahon kanssa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa”, Aittokoski hymyilee.

Jarno Einolanderin tuotantotalouden alan väitöstutkimus tarkastelee organisaatiositoutumisen malleja ja teorioita. Tutkimuksessa rakennetaan kokonaisvaltaisen sitoutumisen ontologia eli hierarkkinen käsitteistömalli sekä sitä hyödyntävä menetelmä sitoutumisen ja sen eri komponenttien mittaamiseksi kohteena olevissa organisaatioissa.  Einolander on laatinut myös ontologian mallintamaan korkeakouluopiskelijoiden sitoutumista ja kiinnittymistä omiin opintoihin.

– Laaditut menetelmät käyttävät internetsovellusta mittaamisessa ja perustuvat merkityssuhteiden luomiseen vastaajien ajatusmaailmassa. Menetelmän avulla sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät voidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioida yritysten ja yliopistojen strategisessa johtamisessa ja päätöksenteossa, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Einolander.

Staattisesta sitoutumisen tutkimuksesta dynaamiseen malliin

Einolanderin mukaan ontologiapohjaiset sovellukset on laadittu kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen pohjalta ja testattu käytännön tapaustutkimuksissa. Ne tarjoavat tehokkaan perustan käsitteiden mittaamiseen sekä uudenlaisen tavan opettaa käsitteiden sisältöjä. Vaikka sitoutumiseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon, tutkimustulokset eivät ole onnistuneet tarjoamaan yritysjohdolle heidän tarvitsemaansa selkeää käytännön ohjeistusta henkilöstönsä sitoutumisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.

– Monesti yrityksissä sitoutumisen käsite ymmärretään liian yksinkertaisena ja staattisena yksittäisenä asiana. Sitoutumisen käsitettä käytetään usein täysin ymmärtämättä sen todellista dynaamista merkitystä ja sisältöä sekä siihen liittyviä normeja ja parametreja, Einolander kuvailee.

 Einolander kertoo, että nyt laadittujen sovellusten avulla pystytään kartoittamaan myös sitoutumiseen tiukasti sidoksissa olevia muita käsitteitä kuten työtyytyväisyys ja työn motivoivuus sekä oikeudenmukaisuuden tunne työpaikalla. Tehdyissä tapaustutkimuksissa tutkittiin käsitteiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkemystä eri käsitehierarkian tasoilla. Lisäksi vastaajista laadittiin profiileja eri tekijöiden kannalta.

Strateginen johtaminen vaatii sitoutuneen henkilöstön

Laadittuja malleja hyödyntämällä voidaan luoda henkilöstöön vaikuttavia strategioita ja strategisia suunnitelmia enemmän henkilöstölähtöisesti kuin yleisesti strategisessa päätöksenteossa on ollut tapana. Näin vastaajien sisäiset tuntemukset ja toiveet tulevasta tulevat paremmin huomioiduksi.

Einolanderin väitöskirjatutkimus tukee ajatusta, että yritys- ja yliopistojohdon tulisi laajemmin ymmärtää sitoutumisen ja kiinnittymisen luonnetta ja kehittymistä ja vaikutuksia, jotta heillä olisi mahdollisuus saada työntekijät tekemään yhä enemmän yrityksen menestyksen edistämiseksi, sekä opiskelijat toimimaan tehokkaammin, jotta he valmistuvat ja voivat siirtyä työelämään.

Tutkimuksen mukaan myös työntekijöiden ajatukset ja mielipiteet tulisi ottaa laajemmin huomioon heitä koskevassa strategisessa johtamisessa. Nämä voidaan saada aikaan hyödyntämällä tutkimuksessa esitettyjä johtamisontologioita ja päätöksenteontuenjärjestelmiä mittaamisessa sekä käsitteiden sisältöjen ja merkityksen selventämisessä.

Lisätiedot:

Jarno Einolander, puh. 040 829 1638, sähköposti: jarno.einolander(at)gmail.com

Einolander, Jarno (2018). Strategic Assessment of Organizational Commitment. Acta Wasaensia 406. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf ja tilaukset: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-819-1

Väittelijän tiedot

Jarno Einolander on syntynyt Kotkassa vuonna 1982. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Langinkosken lukiosta vuonna 2001 ja suoritti insinöörin tutkinnon Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 pääaineenaan tuotantotalous. Hän valmistui vuonna 2009 tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Einolander asuu nykyään Hammerfestissä, Norjassa.

Väitöstilaisuus

DI Jarno Einolanderin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Strategic Assessment of Organizational Commitment” tarkastetaan torstaina 14.6.2018 klo 12 alkaen auditorio Nississä (Tritonia, Vaasan yliopisto).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Tomas Eklund (Uppsala University) ja kustoksena professori Jussi Kantola.

”Väiski” on entinen taparikollinen, joka on tänä keväänä aloittanut hieroja-opinnot Keskuspuiston ammattiopistossa. Väiski saa erityistä tukea oppimisvaikeuksiinsa, jotta ammatin hankkiminen onnistuu. Oppimisvaikeudet hankaloittivat Väiskin koulunkäyntiä kolmannelta luokalta lähtien ja ajoivat hänet lopulta rikos- ja vankilakierteeseen. Väiskin mielestä erityisopetus vankilassa on useiden vankien pelastus.

Väiski on 80-luvulla syntynyt helsinkiläinen kolmen lapsen isä. Entinen vankilakundi haluaa esiintyä jutussa lempinimellään suojellakseen perhettään. ”Olen itse sinut menneisyyteni kanssa. Poikani sen sijaan alkaa olla siinä iässä, että osaa etsiä tietoa netistä. En halua, että hän joutuu kiusatuksi tai muuten ikävään tilanteeseen sen johdosta, mitä minusta kerrotaan”, mies toteaa.

”Hankin hyvät arvosanat petoksella”
Väiski on eroperheen lapsi, jonka oppimisvaikeudet alkoivat jo ennen kouluun menoa. ”Peruskoulu oli vastenmielistä. Ensimmäinen ja toinen luokka menivät vielä hyvin, mutta sen jälkeen oli haastavaa. En jaksanut panostaa, vaikka olin mukautetussa ryhmässä”. Mukautetussa ryhmässä oli oppilaita useilta ikäluokilta ja Väiski keksi nopeasti keinon päästä luokalta läpi hyvin arvosanoin: ”Sain käsiini vanhempien oppilaiden koulukirjat ja kopioin vastaukset omaan kirjaani.”

Yläaste-aikana Väiski siirtyi Muhokselle koulukotiin. Siellä vastaava keinottelu ei mennyt läpi. ”Olin pudonnut jo aika pahasti kärryiltä. Oppivelvollisuus tuli suoritettua rimaa hipoen mukautetulla suunnitelmalla. Kotitalous- ja liikuntatunneilla tykkäsin olla ajoissa paikalla, mutta muut aineet eivät napanneet”. Koulukodissa oli joka päivä pari tuntia liikuntaa, jonka avulla Väiski jaksoi muut tunnit. Kaikilla oli mahdollisuus liikkua omien toiveidensa mukaisesti, mikä oli Väiskin mukaan viisas ratkaisu. Peruskoulun jälkeen koulukodissa suositeltiin ammattikoulu-opintoja, joista Väiski kieltäytyi, koska oppimisvaikeudet kummittelivat mielessä. ”Pelkäsin, että tulisin kiusatuksi ammattikoulussa oppimisvaikeuksieni vuoksi. En kuitenkaan halunnut pyytää apua, enkä nöyrtyä ottamaan apua vastaan. Odottelin, että täytän 18 vuotta ja pyörin siihen asti talonmiehen apuna Muhoksella."

Ensimmäisen kerran vankilaan 16-vuotiaana
Väiskin ensimmäiset päihdekokeilut alkoivat 12-vuotiaana ja samoihin aikoihin alkoi varastelu, joka johti aikanaan tuomioon. ”Koulukodista pääsyn jälkeen vauhti vain kiihtyi. Olin välillä vankilassa ja välillä vapaana. Selvisin kuitenkin lyhyillä tuomioilla”.

24-vuotiaana Väiskin elämässä tapahtui käännekohta, kun ensimmäinen lapsi syntyi. ”Sain päihteiden käyttöni haltuuni, mutta koska olin tottunut elättämään itseni rikollisin keinoin, niin rikosten kierre jatkui”. Väiski joutui taas vankilaan, tällä kertaa muutamaksi vuodeksi. Vankilassa ollessaan Väiski ryhtyi siviiliopiskelijaksi maalarilinjalle, jotta sai oleskella muurien ulkopuolella.

Rimakauhu opiskelua kohtaan alkaa murtua
Vaikka Väiski ei koskaan maalariksi valmistunut, hänelle jäi pienryhmäopiskelusta hyvä maku. Moni kaveri valmistui ja sai työpaikan. ”Jälkeenpäin tuli itselleni uusi ja yllättävä kokemus siitä, että koulussa olikin hyvä ja kiva olla. Minullakin olisi mahdollisuus oppia”.

Väiski on kulkenut pitkän tien rimpuillessaan irti päihteiden ja rikollisuuden otteesta. Matka on kestänyt kaiken kaikkiaan 13 vuotta. Ajanjaksoon mahtuu kuitenkin yhteensä viisi vankilassa vietettyä vuotta. Väiski puhuu rikoksilla hankkimastaan toimeentulosta ”entisenä alanaan”. Uuden ammatin löytäminen ja vanhoista tottumuksista irti pääseminen on vaatinut koulutuksellisia yrityksiä ja erehdyksiä. ”Jokainen uusi oppi ja kokemus on kuitenkin tuonut jotain hyvää”.

Uusille urille
Viimeiset viisi vuotta Väiski on ollut selvin päin. Väiski suoritti 2016 päihdetyön ammattitutkinnon ja auttoi vankeja kokemusasiantuntijana päihteettömän elämän alkuun. Noin kymmenen vuotta sitten Väiski tutustui Keskuspuiston ammattiopistoon työskennellessään toimintakeskusvastaavana KRIS:llä (kris.fi). ”Autoin muita vankeja mm. anomaan koevapauksia ja toimimaan erilaisissa haastattelutilanteissa. Ohjasin vankeja Keskuspuistoon opiskelemaan ja sain itsekin kipinän opiskeluun ja alan vaihtoon”. Tiesin, että oppilaitoksessa tuetaan ihmisiä, joilla on erityisen tuen tarve, kuten oppimisvaikeuksia. Yhteistyön myötä myöhemmin oli helppo anoa opiskelupaikkaa hierojakoulutuksesta.

Tällä hetkellä Väiskillä on takanaan muutaman kuukauden verran opiskelua Keskuspuiston ammattiopistossa. Hierojakoulutuksessa anatomian opiskelu tuntuu haastavalta, mutta kun on tahtoa ja motivaatio on kohdallaan, Väiski uskoo oppivansa. ”Muihin verrattuna minulla on varmasti tuhatkertainen työ oppia nämä asiat. Erityisopettajan juttusilla käydessä tuli kuitenkin toivoa, että kyllä tämä onnistuu. Tuntuu, että tukea saa, kun uskaltaa ja osaa vain pyytää. Vaikka koko ajan opiskellaan intensiivisesti, ei ole sellainen olo, että opinnot tulisivat yöuniin. Tuntuu hyvältä tulla hyväksytyksi, kun yrittää parhaansa.

Erityisopetus vankilamaailmassa lisäisi työllistymistä
Väiski kertaa koulunkäyntinsä alkutaipaleita: ”Uskon, että jos minut olisi ajoissa pelastettu ihan oman yksilöopettajan turvin peruskoulussa ja työpäivät olisivat olleet vähän lyhyemmät, niin tämä olisi saattanut olla kohdallani parempi ratkaisu”.

Väiskin on vaikea ymmärtää, miksi Opetusministeriö päätti evätä erityisoppilaitoksilta vankilakoulutuksen opetusluvat. ”Hullu ja päätön idea”, erityisopetuksesta suuresti hyötynyt mies toteaa ykskantaan. ”Ihminen on yksilö. Jokainen oppii eri tavalla asioita. On paljon ihmisiä, jotka eivät vaan pysty oppimaan normaalin opetussuunnitelman mukaan, vaikka miten kovasti yrittäisivät.”

Tämä näkyy varsinkin vankilamaailmassa ja Väiski tietää mistä puhuu. ”Vangeilla on tutkimustenkin mukaan paljon oppimisvaikeuksia. Rikollisista suuri osa ei vain pysty opiskelemaan tavallisissa oppilaitoksissa tietyn sapluunan mukaisesti. Silti heillä voi olla taitoja, joita kehittämällä voivat hankkia itselleen ammatin ja parantaa elämänlaatuaan”. 

Samat vangit istuvat tuomioitaan vuodesta toiseen. ”Paljonko yksi vanki maksaa päivässä? Olisiko kuitenkin järkevää saada vangit koulutuksen kautta tuottavaan työhön?” Väiski kysyy.

Väiskin hieroja-koulutus kestää yhteensä noin puolitoista vuotta. Sen jälkeen haaveissa on oma yritys. Eikä paluuta entiselle toimialalle enää ole.

Teksti ja kuva:
Anne Laitinen, Invalidisäätiö

Lisätietoja:

Mari Linna, Koulutuspäällikkö
puh. 040 662 1670
mari.linna@keskuspuisto.fi

Tuula Mikkola, opinto-ohjaaja, ammatillinen erityisopettaja
puh. 050 439 0547
tuula.mikkola@keskuspuisto.fi

Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa nousi vuotuisessa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings). Yliopisto sijoittui uudessa vertailussa sijalle 336, kun vuoden 2017 sijoitus oli 357. Jo pelkkä listalle pääsy on saavutus, sillä mukaan on valittu ainoastaan 1011 yliopistoa maailman huipulta. Suomen yliopistojen joukossa Jyväskylän sijoitus oli neljäs.

- Kaikkiaan maailmanlaajuisesti on arvioitu olevan noin 26 000 yliopistoa, joten Jyväskylän yliopisto sijoittuu maailman parhaan 2 prosentin joukkoon, vararehtori Marja-Leena Laakso suhteuttaa.

Listaus perustuu kuuteen mittariin, joilla on vertailussa erilaiset painoarvot: akateeminen vertaisarviointi (40 %), työnantaja-arviointi (10 %), opiskelijoiden ja opetushenkilöstön suhdeluku (20 %), tieteellisten julkaisujen viittausten määrän ja tutkimushenkilökunnan suhdeluku (20 %), sekä kansainvälisen henkilöstön osuus koko henkilökunnasta (5 %) ja kansainvälisten opiskelijoiden osuus opiskelijoista (5 %).  Jyväskylän yliopisto sai erityisen hyvät arviot etenkin opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan suhdeluvussa sekä kansainvälisen henkilöstön osuudessa, joissa se menestyi selvästi yli kansainvälisen mediaanin.

Lisätietoja:

Vararehtori Marja-Leena Laakso, puh. 040 805 4024, marja-leena.laakso@jyu.fi

Kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.gronlund@jyu.fi

Yliopistolistaus:
http://www.topuniversities.com/

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi (AMK) valmistunut Marika Nieminen on palkittu vuoden 2018 pelialan opinnäytetyökilpailun ammattikorkeakoulusarjassa. Marikan opinnäytetyön aihe oli Psychology in character design: Creation of a character design tool.

Palkintoraadin arvion mukaan Marikan laaja ja kattava työ tarjoaa työvälineitä sekä käytäntöön että pelisisältöjen akateemiseen analyysiin. Käytännönläheinen työ osoittaa, miten pienetkin nyanssit pelihahmojen ulkonäössä, ryhdissä tai tyylittelyssä voivat vaikuttaa pelaajan hahmosuhteisiin, sekä miten voimakkaasti jopa ylilyödyillä ja liioitelluilla arkkityypeillä voidaan tuottaa käyttökelpoisia mielikuvia.

Unelma-ammattina hahmosuunnittelu

Marika Nieminen valmistui toukokuussa 2017 tutkintonimikkeellä Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK). Hän opiskeli Xamkin englanninkielisessä Game Design -koulutusohjelmassa. Tällä hetkellä hän työskentelee Community Support Assistantin roolissa Small Giant Gamesissä.

– Voittaminen tuntui todella epätodelliselta, mutta samalla olin välittömästi ylpeä itsestäni. Tällaisen tunnustuksen saaminen työstä, jonka aihe on todella lähellä sydäntäni, antoi minulle aivan uutta itseluottamusta tavoitella unelma-ammattiani hahmosuunnittelun ja kirjoittamisen parissa. On myös todella hienoa, että tällaisten kilpailujen ansiosta pelialasta tulee enemmän ja enemmän varteenotettava akateeminen koulutusala, Marika kertoo voiton merkityksestä.

Opinnäytetyön ohjanneen Sarah-Jane Leaveyn mukaan Marikan rakkaus psykologian opiskeluun ja intohimo hahmojen suunnitteluun poiki tutkimusidean. Hän halusi tutkia, olisiko saatavilla työkaluja, jotka voisivat auttaa opiskelijoita kehittämään syvällisempiä ja kiehtovampia hahmoja.

– On yleinen harhakäsitys, että pelien hahmosuunnittelussa keskitytään vain hahmon ulkonäköön. Rakastetuimpien ja mieleenpainuvimpien hahmojen suunnittelutyö perustuu hahmojen taustatarinoihin, jotka sisältävät viittauksia hahmon luonteeseen, persoonallisuuteen, motiiveihin, tunteisiin ja toiveisiin. Tutkimuksiinsa perustuen Marika suunnitteli luovan työkalun, joka auttaa opiskelijoita kehittämään omia pelihahmokonseptejaan, Sarah-Jane Leavey taustoittaa.

Pelialan opinnäytteet palkittiin kuudennen kerran

Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames palkitsivat pelialan opinnäytteet nyt kuudennen kerran. Kilpailuun osallistui kymmeniä korkeatasoisia töitä laaja-alaisesti eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen. Pelialan opinnäytetyökilpailun suosio heijastelee yleistä pelialaan liittyvän tieteellisen ja ammatillisen kiinnostuksen jatkuvaa kasvua Suomessa.

Uusi Game Designin monimuotototeutus syksyn yhteishaussa

Game Design -koulutus on vuodesta 2013 tarjonnut laajan valikoiman opintoja, jotka kattavat pelisuunnittelun kaikki osa-alueet. Koulutus on erittäin suosittu – tammikuussa 2019 Xamkissa käynnistyykin uusi monimuotona toteutettava koululutus nykyisten, syksyisin käynnistyvien päiväopintojen lisäksi. Monimuotototeutukseen voi hakea syksyn yhteishaussa 5.–19.9. Molemmat koulutukset ovat englanninkielisiä. Lisätietoa tästä AMK-tutkintoon johtavasta koulutuksesta on tarjolla sivulla www.xamk.fi/koulutus.

Kuvat

Marika Niemisen kuva ja opinnäytetyön kuvitusta on ladattavissa alla olevasta linkistä. Saat aineistot käyttöösi alla olevasta linkistä avautuvan aineistokorin kautta. Jos linkki ei avaudu klikkaamalla, kopioi se kokonaisuudessaan selaimesi osoitekenttään. https://xamk.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/13256305/31046/fi

Lisätiedot

Marika Nieminen, 040 596 1990, marika.k.nieminen@gmail.com

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
opettaja Sarah-Jane Leavey, 044 702 8370, sarah-jane.leavey@xamk.fi

Suomen pelitutkimuksen seuran tiedote:
www.pelitutkimus.fi/tiedotteet/vuoden-2018-pelialan-opinnaytekilpailun-palkinnot-myonnetty

Neogamesin tiedote:
www.neogames.fi/vuoden-2018-pelialan-opinnaytekilpailun-palkinnot-myonnetty

 

***

Hej!

Välkommen till FSF:s valcocktail tisdagen den 17 juli kl. 18–20 på Porin teatteri (Hallituskatu 14) då vi lanserar vår plattform inför riksdagsvalet.

Vi vill bygga ett hållbart samhälle som är rättvist för yngre generationer, ett samhälle med en framtid vi kan tro på.

Vi bjuder in beslutsfattare och intressenter att diskutera det kommande riksdagsdagsvalet och fundera på vår gemensamma framtid i informella tecken.

Kom, diskutera och avnjut ett glas bubbel!

Var vänlig och anmäl dig: https://goo.gl/forms/PwLPXer2xc4JQfvp2

 

***

 

Hi,

we warmly welcome you to the launch of our Election Platform at a cocktail party on Tuesday 17 July at 18:00 in Porin teatteri (the theatre in Pori, address Hallituskatu 14)!

In the coming elections, we strive to build a sustainable society that is fair to younger generations and the future of which we can have faith in.

We invite decisionmakers and representatives of our interest groups to join us to discuss the upcoming elections and ponder our common future.

Have a glass of sparkling and join the conversation!

Please remember to sign up: https://goo.gl/forms/MjBw2pQvabaNSoKO2

 

Vastapainon tämän vuoden katalogi on ilmestynyt! Tarjolla taas vaikka mitä, historiasta haluun, kivusta korruptioon ja monenlaista muuta!

Löydät katalogimme täältä!

Arvostelukappaleiden tilaus:
Vastapaino, mikko.jamsen@vastapaino.fi; 03 3141 3501

Mukavaa alkanutta kesää!

Vastapainon väki

Savonlinnalaiselle Kotilo ry:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

– Kotilo ry:llä on pitkä perinne psykiatristen potilaiden kuntoutuksessa. Se on tänä aikana luonut hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin, joiden ansiosta on syntynyt verkostoja ja uusia toimintamalleja. Kotilossa ei ole haluttu pysyä kehityksessä paikallaan, vaan on aina katsottu eteenpäin ja reagoitu yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Tästä esimerkkeinä ovat uusien asiakasryhmien tarpeisiin vastaaminen.  Toimintaan on liitetty mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu Klubitalo, nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Erkkeri-hanke ja viimeisimpänä lähisuhdeväkivaltatyö, jotka kaikki ovat ajankohtaisia. Uutena haasteena on Kotilon vuorovaikutuksen kehittäminen oman lähiympäristönsä kanssa. Tämä voisi tarkoittaa aluksi vaikka päiväkahvikutsua naapureille, kertoo Kotilo ry:n puheenjohtaja Leena Uosukainen.

Kotilo ry tarjoaa viihtyisän ja turvallisen kodin asukkaana oleville mielenterveyskuntoutujille. Asukkaat saavat omassa kodissaan yksityisyyden ja oman rauhan, asukasyhteisössä ystäviä ja ihmissuhteita. Kodin lisäksi kuntoutuja saa yksilölliset palvelut ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavan avun, tuen, hoivan ja ohjauksen.

– Kotilo ry on ollut 33 vuoden ajan alalla seutukunnan keskeisimpiä toimijoita, joka tarjoaa laadukkaita asumis- ja kuntoutumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset rakentavat yhteiskuntaa hyvien arvojen kautta, kuten juuri merkin saanut Kotilo ry, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Pirjo Hartikainen, Toiminnanjohtaja, Kotilo ry, pirjo.kotilainen@kotilo.fi, 040 551 7982

Niina Ollikka, Brand Manager, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773

Etelä-Savolaiselle Mikkelin Kotikaari ry:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus sille jo aiemmin myönnetyn Avainlippu -alkuperämerkin rinnalle. Merkit saaneen yhdistyksen tarkoituksena on toimia ikääntyneiden, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalisen aseman, hoito- ja hoivapalvelun ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän henkisen ja terveydellisen toimintakykynsä ylläpitämiseksi. 

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

Mikkelin Kotikaari ry:lle jo aiemmin myönnetty Avainlippu-merkki puolestaan kertoo siitä, että se tuottaa laadukkaita, kotimaisia palveluita ja työllistää Suomessa.

– Yhteiskuntavastuullisena toimijana Mikkelin Kotikaari ry on arvostanut paikallisuutta, pysyvyyttä, kestäviä ratkaisuja ja laadukasta toimintaa. Missio ”Kunniatehtävänä Arvokas Elämä” ohjaa kaikkea toimintaamme. Yhdistyksen tavoitteena on ollut yli 30-vuotisen toimikautensa aikana toimia edelläkävijänä ja kokeilijana.  Tästä osoituksena ovat olleet valtakunnallisestikin ensimmäisten joukossa valmistuneet ja ikäihmisille suunnattu kyläyhteisö, palvelutalot sekä yhteisöllistä asumista tukevat asumisratkaisut, valottaa toimitusjohtaja Riitta Paasivuori yhdistyksen toimintaa.

Yhdistys on saanut eurooppalaisen laatuleiman Committed to exellence ensimmäisenä sosiaali- ja terveysalan pk-toimijana vuonna 2016 ja Avainlippu -alkuperämerkin vuonna 2017. Yhteiskunnallinen yritys-merkin hakeminen oli näin yhdistykselle selkeä jatkumo. – Arvostamme Suomalaisen Työn Liiton myöntämiä merkkejä. Ne ovat meille ja mielestäni myös muille osoitus Mikkelin Kotikaari ry:n ikäihmisten hyvinvoinnin eteen tekemästä pitkäjänteisestä työstä Etelä-Savon alueella, toteaa Paasivuori tyytyväisenä saadusta uudesta merkistä.

– Yhteiskunnallinen yrittäminen on arvokasta työtä ja yhteiskuntavastuullisena toimijana Mikkelin Kotikaari ry tuottaa monipuolisesti palveluita ihmisille huomioiden heidän tarpeensa. Tällaiset yritykset tekevät ja jakavat hyvää, kertoo Suomalaisen Työn Liiton brand manager Niina Ollikka.

Lisätietoja

Riitta Paasivuori, toimitusjohtaja, Mikkelin Kotikaari ry, riitta.paasivuori@kotikaari.fi, 050587 4880

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773

Suomalaisten huono-osaisuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta käsittelevä tutkimusseminaari kokoaa jälleen mittavan joukon asiantuntijoita yhteen. Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi seminaariin Pieksämäellä 12.–13.6.2018 (Hotelli Savonsolmu, Toikantie 9, 76100 Pieksämäki).

Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ratkaisujen etsiminen huono-osaisuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta koskeviin kysymyksiin on yksi yhteiskuntamme keskeisimmistä haasteista. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan Pieksämäellä 12.–13.6.2018 järjestettävässä tutkimusseminaarissa.

Suomalaiseen köyhyyteen ja huono-osaisuuteen pureutuvan kaksipäiväisen tilaisuuden järjestävät Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointitutkimuskeskus KWRC, Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra. Järjestyksessään yhdeksänsien huono-osaisuustutkimuksen seminaaripäivien teemana on Eriarvoistumisen pysäyttäminen ja osallisuuden edistäminen.

Seminaari käynnistyy pääministeri Juha Sipilän asettaman eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtajana toimineen professori Juho Saaren alustuksella. Eriarvoisuustyöryhmän suosituksia arvioi puolestaan omassa puheenvuorossaan oppositiojohtaja Li Andersson. Iltapäivän keskustelu jatkuu asunnottomuuden, velkaantumisen ja hyvinvoinnin teemoilla, kun tutkimustaan esittelevät muun muassa Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo, Y-säätiön tutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo sekä dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Seminaaria isännöi KWRC:n johtaja, dosentti Antti Kouvo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anne Surakka
asiantuntija, tutkija, VTM
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Diakonia-ammattikorkeakoulu
puh. 040 509 0621
anne.surakka@diak.fi

Tuoreen tutkimuksen mukaan ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytännöt Suomessa ovat keskimäärin sangen hyvät. Laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi oppilaitosten välillä. Ammattioppilaitosten johdon erityinen vahvuus on opetustoiminnan laadun johtamisessa. Sen sijaan henkilöstöjohtamisen laatu on heikompi.

Johtamisen laadun vaikutukset tuottavuuteen kiinnostavat paitsi kansalaiskeskustelua myös taloustieteellistä tutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkastelu on kohdistettu ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja ja järjestäjärakenteita. Uudistuksen menestyksen kannalta oppilaitosten johtamiskäytännöillä on merkitystä.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjen laatu on keskimäärin sangen hyvä. Viisiportaisella asteikolla arvioituna keskiarvosana oli 3,15. Suomalaistutkimuksen tulokset ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaiset. Aiemmin vastaavalla menetelmällä on tutkittu pääasiassa peruskouluja, joista parhaaksi on arvioitu Britannian peruskoulut keskiarvosanalla 2,98.

Johtamisen laatu kuitenkin vaihtelee eri osa-alueiden välillä. Johtamiskäytäntöjä kuvaava keskiarvosana oli paras opetustoiminnassa (3,58), kuten opetuksen ja oppimisen yksilöinnissä, kerätyn tiedon hyödyntämisessä opintopolkujen suunnittelussa ja hyväksi havaittujen oppimiskäytänteiden jakamisessa opettajien kesken.

Heikoin keskiarvosana sen sijaan oli henkilöstöjohtamisessa (2,77). Oppilaitokset ovat ottaneet vähäisessä määrin käyttöön suoriutumisperusteisia palkitsemis- ja ylenemisjärjestelmiä tai muita henkilöstöjohtamista tukevia käytänteitä.

”Tulokset kertovat siitä, että lainsäädäntö ja työmarkkinoiden säännöt osaltaan rajoittavat johtajien mahdollisuuksia käyttää johtamista tukevia kannustinjärjestelmiä”, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Mika Maliranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Koulujen välillä suuria eroja

”Tulokset kertovat myös siitä, että keskiarvot peittävät alleen hyvin suurta vaihtelua oppilaitosten välillä. Joukossa oli monia oppilaitoksia, joiden johtamiskäytännöissä on paljon parannuspotentiaalia”, sanoo tutkija Antti Sieppi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Joissakin oppilaitoksissa johtamiskäytäntöjen arvosana oli vain hieman yli 2 tai jopa sen alle. Näissä kouluissa on puutteita muun muassa opetustoiminnan laadun parantamiseen tähtäävien käytäntöjen hyödyntämisessä, oppilaitoksen suoriutumiskyvyn seurannassa, pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa ja henkilöstöjohtamisessa.

Tutkimuksessa verrattiin johtamiskäytäntöjä myös oppilaitosten taustatekijöihin. Johtamiskäytännöt olivat keskimäärin parempia opiskelijamäärältään suuremmissa kouluissa, jotka sijaitsevat tiheämmin asutuilla alueilla. Heikompia tulokset olivat oppilaitoksissa, joissa oli enemmän opiskelijoita suhteessa opettajiin.

Tutkimuksessa ei havaittu selkeää yhteyttä johtamiskäytäntöjen laadun ja oppilaitosten suoriutumisen välillä. Tulosten perusteella opintojen keskeyttäminen on vähäisempää oppilaitoksissa, joissa oli käytössä huolellisemmin laadittu ja paremmin viestitty visio.

Tutkimuksen toteutus

Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosten johtamiskäytäntöjen laatua tutkittiin World Management Survey (WMS) -menetelmällä. Tutkimuksen tekivät ovat Juho Jokinen ja Antti Sieppi sekä professori Mika Maliranta. Aineisto kerättiin semi-strukturoidulla haastatteluilla. Haastattelijat oli koulutettu pisteyttämään  organisaation johtamiskäytännöt. Pisteytys on tehty sen mukaan, kuinka hyvin organisaation johtaminen vastaa maailman parhaaksi todettuja käytäntöjä. Pisteytyksen avulla on muodostettu yhdistelmäindikaattoreita, jotka summeeraavat organisaation johtamiskäytäntöjen piirteitä kolmen osa-alueen, suorituksen arvioinnin, tavoitteiden asettamisen ja kannustinjärjestelmien, osalta.

Tutkimuksen perusjoukko koostui 305 oppilaitoksen johtajasta. Näistä muodostettiin satunnaisesti 213 potentiaalisen haastateltavan joukko, joita kaikkia tavoiteltiin haastatteluajanjakson kuluessa.  Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 73 oppilaitosjohtajan haastattelusta. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat rehtori, koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot Työhön -hanketta. Hankkeessa tutkitaan osaamista, koulutusta ja tulevaisuuden työelämää.

Tutkimus on julkaistu Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 2/2018.

Lisätietoja:

Professori Mika Maliranta, puh. 050 369 8054, mika.maliranta@etla.fi

Tutkija Antti Sieppi, puh. 040 524 4456, antti.sieppi@jyu.fi

Tutkija Juho Jokinen, juho.p.jokinen@jyu.fi

Hämeen ammattikorkeakoulusta hevostalouden agrologiksi valmistuvan Pinja Kyöstilän opinnäytetyössä tutkittiin suomenpienhevosen asemaa ja kysyntää opetuskäytössä erityisesti ratsastuskouluissa. Tutkimuksessa selvisi, että pienhevoselle on kyllä kysyntää, mutta opetuskäyttöön soveltuvia yksilöitä ei ole riittävästi tarjolla.

Hevosten harrastekäyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt ja hevosilta vaaditaan yhä enemmän erilaisia ominaisuuksia. Suomenpienhevonen täyttää hyvin nämä vaatimukset yhteistyöhaluisena, yritteliäänä, nöyränä ja eteenpäinpyrkivänä hevosena. Pienhevosten käyttö opetustoiminnassa kiinnostaa talliyrittäjiä ja pienhevoset ovat pidettyjä myös tallien asiakkaiden keskuudessa.

Kaikilla kyselyyn vastanneista talliyrittäjistä olisi halua hankkia pienhevosia opetuskäyttöön. Kyselyyn vastanneista kasvattajastakin enemmistö olisi valmis myymään kasvattejaan opetustalleille. He haluaisivat saada hevosistaan kannattavan hinnan ja myisivät ne mieluusti jo varsoina. Suurimmaksi ongelmaksi talliyrittäjien kannalta nousivat kuitenkin opetuskäyttöön sovetuvien pienhevosten hankala saatavuus ja korkea hinta, jonka vuoksi he kallistuvat helpommin ulkomaisiin tuontirotuihin.

Mielenkiintoinen huomio tutkimuksessa oli, että talliyrittäjien ja kasvattajien niin sanottuna välikätenä näyttivät toimivan yksityishenkilöt, joille kyselyyn vastanneet kasvattajat pääsääntöisesti myivät hevosiaan, ja joilta talliyrittäjät olivat niitä hankkineet. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan voisi olla kasvattajien ja ratsuttajien välisen yhteistyön kehittäminen. Hintakysymyksen kannalta oleellista olisi ostajien valistaminen siitä, mistä kotimaisen hevosen hinta muodostuu ja mikä tekee juuri suomenpienhevosesta tuontirotuja paremman vaihtoehdon opetuskäyttöön.

Kyselyssä nousi esille myös suomenpienhevosen käyttöä uhkaava ratsastajien suuri koko. Pienhevonen kykenee kuitenkin lyhytaikaisesti kantamaan vankan rakenteensa ansiosta isompaakin aikuista. Pienhevosen yksi merkittävimmistä valttikorteista ovatkin sen monipuoliset käyttöominaisuudet ja soveltuvuus koko perheen hevoseksi.

Lisätiedot:

Opiskelija: Pinja Kyöstilä, 040 0576083, pinja.kyostila@gmail.com

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: http://www.theseus.fi/handle/10024/149021

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutus järjestää kolmipäiväisen pelikurssin 3.-9.-luokkalaisille 11.-13.6.2018. Koulutukseen osallistuu 52 nuorta, lähtötasonsa mukaan joko Level 1 tai Level 2-kurssille.

Level 1:ssa tutustutaan käytettäviin ohjelmistoihin ja toteutetaan esimerkkipeli tutoriaalin pohjalta. Kurssilainen tekee lisäksi ohjatusti oman pelin joko oman idean pohjalta tai hyödyntäen valmiita mallipohjia. Pelissä käytettävän pelihahmon hän suunnittelee ja luo itse. Pelit siirretään lopuksi web-palvelimelle, jotta niitä voidaan pelata selaimella verkon ylitse.

Level 2 on tarkoitettu niille, jotka ovat käyneet Level 1:n tai joilla on aiempaa kokemusta pelinkehittämisestä. Tavoitteena on tehdä mobiililaitteella pelattava peli, jossa on useampi taso tai peliruutu. Peleihin voidaan toteuttaa joitakin kehittyneempiä ominaisuuksia.

Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelyn lehtorit sekä opiskelijat.

JAMKissa on mahdollista keskittyä opinnoissa pelialaan ja oman pelialan yrityksen toiminnan käynnistämiseen. Toisesta opiskeluvuodesta lähtien opiskelijat voivat suuntautua pelituotteen kehittämiseen. Opinnot voi sen jälkeen tehdä suoraan oman yrityksen hyödyksi.

Median edustajat ovat tervetulleita tapaamaan nuoria erityisesti kurssin päätöspäivänä 13.6., jolloin pelejä valmistuu. Kurssi järjestetään JAMKin pääkampuksella, Rajakatu 35.

Lue lisää

Lisätietoja:
Tommi Tuikka, lehtori, 040 76 42 558, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö
Jarkko Immonen, lehtori, 040 585 3628, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö 

Varsinaissuomalaiselle, Kaarinassa toimivalle Palveluyhdistys Kasevalle on myönnetty Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja muiden erityisryhmien asumispalveluiden tuottaminen, kohtaamispaikkatoiminta ja alueen vapaaehtoistyön tukeminen.

Palveluyhdistys Kaseva on saanut Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuottamalle ja työllistämälle palvelulleen. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu on suomalaisten hyvin tuntema alkuperämerkki, joka kertoo suomalaisesta alkuperästä ja työllistämisestä kotimaassa. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

– Haimme Avainlippua ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, koska yhdistys on jo 26 vuotta toiminut merkeissä edellyttämällä tavalla ja tuottanut yhteiskunnallista hyvää Kaarinan alueella.  Merkkien avulla haluamme myös näkyä kotimaisena vastuullisena toimijana. Tulemme käyttämään molempia merkkejä kotisivuillamme, esitteissä ja aina kun olemme esillä yhdistyksenä ja alalla toimijana, kommentoi Palveluyhdistys Kasevan hallituksen puheenjohtaja Paula Mäkinen.

– Palveluyhdistys Kaseva on monipuolinen asumisen ja kuntouttavien palvelujen monialaosaaja, joka tekee tärkeää yhteiskunnallista työtä. On hienoa, että Kaseva on mukana yhteiskunnallisten merkkiyritysten ja Avainlippuyritysten kasvavassa joukossa, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Anne Simola, toiminnanjohtaja, Palveluyhdistys Kaseva, anne.simola@kaarina.fi, 0400 680 164

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773

Valtakunnallisesti toimivalle Akordi Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Akordi on erikoistunut avustamaan neutraalina osapuolena mm. kaupunkisuunnittelua, energiantuotantoa ja luonnonvarojen käyttöä koskevaa päätöksentekoa.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

– Akordi tarkoittaa useamman äänen yhdessä muodostamaa sointua. Monen osapuolen välinen yhteistyö onnistuu käsityksemme mukaan vain siten, että kukin löytää oman äänensä ja tuo sen kuuluviin. Tavoitteenamme ei ole ‘unisono’, jossa kaikki olisivat samaa mieltä, vaan erilaisten äänten esille saaminen ja yhteensovittaminen, kertoo Akordin toimitusjohtaja Jonna Kangasoja.

Akordi on Suomen ensimmäinen yritys, jonka palveluna on ympäristökiistojen ratkaiseminen, pääasiassa ennakoivasti suunnittelemalla ja fasilitoimalla laadukkaita osallistumis- ja neuvotteluprosesseja. Akordin Suomeen tuomaa toimialaa kutsutaan englanniksi termeillä Environmental collaboration and conflict resolution, sekä Public Policy Mediation. Akordi tekee jatkuvaa yhteistyötä ja kokemusvaihtoa alan johtavien kansainvälisten toimijoiden kanssa.

– Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset toimivat hyvin monilla eri aloilla ja rakentavat yhteiskuntaa hyvien arvojen kautta. Akordi on hieno esimerkki modernista toimialasta ja hyvää tekevästä yrityksestä, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Jonna Kangasoja, toimitusjohtaja, Akordi Oy, jonna@akordi.fi, 050 441 2863

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin Yrittäjien välillä on tänään allekirjoitettu kumppanuussopimus. Sopimuksen allekirjoittivat rehtori Riitta Rissanen ja toimitusjohtaja Pirkka Salo.

Lapin ammattikorkeakoulu on koko olemassa olonsa ajan pitänyt strategiansa kärjessä lappilaista yritystoimintaa tukevan tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämisen, joten yhteistä toimintakenttää yrittäjäjärjestön kanssa on luonnostaan. Arkipäivän yhteistyötä onkin tehty jo monen vuoden ajan, mutta sopimuksen myötä siitä tulee systemaattisempaa.

 - Yhteistyössä päästään nyt ad-hoc-tekemisestä suunnitelmallisempaan toimintaan, jolloin AMKin kokonaisuuttakin voidaan hyödyntää paremmin, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salon summaa.

Myös rehtori Riitta Rissanen on sopimuksesta hyvillään ja osoitti puheenvuorossaan kiitossanat sekä yrittäjäjärjestölle että sopimuksen valmistelijoille.

- Arjen tasolla tehty yhteistyö on ollut tärkeää, mutta nyt kun yhteinen tahtotila on puettu sopimuksen muotoon, se on strateginen juttu. Minun tehtävänäni on katsoa, että sopimus toteutuu meidän puoleltamme, Riitta Rissanen kuvaa kumppanuussopimuksen merkitystä.

Että luotetaan

Sopimuksen kohteena ovat ammattikorkeakoulun T&K- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen yritysten voimavarana, AMK:n ja sen sidosryhmien tutkimuskapasiteetin tuominen kasvuhaluisten yritysten käyttöön ja lappilaisten yritysten työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Valtakunnallisissa vertailuissa Lapin AMK on hyvin T&K-orientoitunut ammattikorkeakoulu, ja sitä se haluaa olla myös jatkossa. Tämän lisäksi ammattikorkeakoululle on äärimmäisen tärkeää olla koko Lapin korkeakoulu, ja kumppanuussopimus Lapin yrittäjien kanssa on yksi keino lähentää AMKia maakunnan toimijoiden suuntaan.

- Hengitämme työelämä- ja yritysyhteistyöstä. Jos ei ole sujuvaa yhteyttä, emme ole kummoinenkaan ammattikorkeakoulu, Riitta Rissanen sanoo.

Toimenpidesuunnitelmasta tulee yksityiskohtainen

Yhteistyön koordinoinnista vastaavat jatkossa Pirkka Salo ja ammattikorkeakoulun palvelupäällikkö Mirva Juntti. Yhdyshenkilöt laativat erillisen toimintasuunnitelman, jossa kuvataan yksityiskohtaisemmat teemat ja toimenpiteet seuraavalle toimintavuodelle.

Yhteistyön muotoina tulevat kysymykseen muun muassa yritysten kehittämistarpeisiin vastaavat opiskelijoiden opinnäytetyöt ja harjoittelupaikat, kehittämisympäristöjen ja –palveluiden tarjoaminen yrityksille ja Lapin maakunnan kannalta keskeisten alojen vetovoiman lisääminen.

Lisätietoja:

Rehtori Riitta Rissanen, riitta.rissanen(ät)lapinamk.fi, p. 040 029 3545
Toimitusjohtaja Pirkka Salo, pirkka.salo(ät)yrittajat.fi, p. 0400 392 139

Kuva: Marko Junttila