Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) alkaa tammikuussa 2019 kolme uutta tekniikan Master- eli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Oamkissa aletaan ensimmäisenä Suomessa kouluttamaan painettavan elektroniikan mastereita, sillä Master´s degree programme in Printed Intelligence -koulutusta ei ole muissa korkeakouluissa tarjolla.

Painettavan älykkyyden sovellusalan erityisosaajista on pulaa ympäri maailman.

– Painettavan älykkyyden sovellusalueille ja valmistukseen on syntynyt viime vuosina useita tekniikkaa hyödyntäviä yrityksiä. Koulutukselle on varmasti tilausta ulkomaita myöten, siksi opetuskielenä on englanti, kertoo erikoistutkija Harri Määttä.

Painettavaa elektroniikkaa hyödyntävät useat toimialat, kuten rakennus-, hyvinvointi- ja terveysteknologia. Painettua älyä on esimerkiksi antureissa, pikadiagnostiikassa ja älyvaatteissa.

Kaksi muuta tutkinto-ohjelmaa ovat Autoalan tutkinto-ohjelma sekä Master´s degree programme in Water and Environmental Management. Autoalan koulutuksessa on mahdollista opiskella myös katsastajan koulutus. Tutkintovastaava Vesa Moilasen mukaan Oulu on pohjoisin paikka, jossa voi opiskella katsastajan pätevyyden.

– Trafi myöntää lopulta katsastajan pätevyyden, mutta me annamme siihen oikeuttavan koulutuksen.

Autoalan koulutus sopii myös alan asiantuntijatehtävissä, keskijohdossa, myynnissä tai opetuksessa toimiville ammattilaisille. Koulutus luo edellytyksiä toimia autoalan kehittämis- ja johtotehtävissä, etenkin katsastusalalla.

Vesi- ja ympäristökysymykset huolestuttavat maailmanlaajuisesti sekä yksityistä että julkista sektoria. Oamkin uusi vesi- ja ympäristöjohtamisen koulutus antaa valmiuksia vesi- ja ympäristöjohtamiseen.

Koulutus vahvistaa käytännön vesi- ja ympäristöteknologian osaamista korostaen erityisesti veden, maan ja ilman vuorovaikutusta. Opetuskielenä on englanti.

Kaikki Master-koulutukset toteutetaan pääosin verkossa eli opiskelu onnistuu joustavasti myös töiden ohella. Koulutukset alkavat tammikuussa 2019.

Hakuaika koulutuksiin on 5.–19.9.2018. Jokaiseen tutkinto-ohjelmaan otetaan 20 opiskelijaa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Harri Määttä, 050 599 6612, harri.maatta@oamk.fi
Tutkintovastaava Vesa Moilanen, 040 630 7641, vesa.moilanen@oamk.fi
Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio, 050 383 8442, marita.aikio@oamk.fi

Työtehoseura ry:n jäsenkokous valitsi vuosikokouksessaan yhdistyksen
valtuuskunnan jäseniä

Työtehoseura ry:n jäsenkokous kokoontui  7.6. 2018
Rajamäellä. Jäsenkokouksen valinnan mukaan valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Matti Vanhanen. Hän on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen. Varapuheenjohtajina toimivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Outi Mäkelä jatkaa puheenjohtajistossa ja Mikko Tiirola on aiemmin ollut valtuuskunnan jäsenenä.
Valtuuskunnan uusia jäseniä ovat: metsäneuvos Marja Kokkonen, puheenjohtaja Timo Ripatti, metsäjohtaja Tomi Salo, hankintajohtaja Risto Varis ja toimitusjohtaja Peter Österman.
Työtehoseuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Arto Tiitinen ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. Hallituksen muita jäseniä ovat: kehitysjohtaja Jari Ketola, toimitusjohtaja Matti Peltola, varatuomari Tarmo Pipatti, toiminnanjohtaja Antti Sahi ja toimitusjohtaja Mari Vasarainen. Työtehoseuran hallituksen jäsenet toimivat myös TTS Kehitys Oy:n hallituksen jäseninä.
TTS Työtehoseura on yleishyödyllinen itsenäinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. TTS on ainutlaatuinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio ja tarjoamme asiakkaillemme koulutuksen ohella tutkimus- ja kehittämispalveluja. Toimintamme tavoitteena on parantaa asiakkaidemme työn ja tuotannon tehokkuutta, taloudellisuutta ja työturvallisuutta.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Juha Ojala, puh: 050 5673 908

Skanska sijoittui Universumin ihanteellisempien työnantajien tutkimuksessa rakennusalan ykköseksi ja tekniikan alan viidenneksi. Samalla Skanska oli kärjen suurin kirijä noustessaan viiden parhaan joukkoon listan 17.sijalta.

Tulokset käyvät ilmi Universumin opiskelijatutkimuksesta 2018. Tutkimuksessa haastateltiin marraskuun 2017 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana yhteensä 10 602 suomalaista opiskelijaa, jotka kertoivat näkemyksiään työnantajista ja työelämästä.

Universumin mukaan tutkimustuloksista käy ilmi, että opiskelijat kaipaavat uraltaan eniten merkityksellisyyttä sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Työnantajilta odotetaan kilpailukykyisen peruspalkan lisäksi erityisesti monipuolisia työtehtäviä ja ystävällistä työkulttuuria, jossa työntekijöitä kunnioitetaan. Naisopiskelijat painottivat odotuksissaan joustavien työtapojen kaltaisia työtehtäviin liittyviä asioita enemmän kuin miehet, joille palkkaukseen ja etenemismahdollisuuksiin liittyvät asiat olivat tärkeämpiä.

”Skanska on tehnyt pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden arvostamilla osa-alueilla, ja se näkyy nyt myös tuloksissa. Opiskelijayhteistyössä toimintamme keskittyy erityisesti Skanska Oppiva -harjoitteluohjelmaan. Toki harjoitteluohjelman rinnalla on paljon muutakin yhteistyötä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tarjoamme opiskelijoille esimerkiksi turvallisuuskorttikoulutusta”, kertoo Skanskan henkilöstön kehityspäällikkö Aija Harju.

”Opintojen jälkeen meillä on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja esimiestehtäviin eri tasoilla. Olemme aidosti kansainvälinen rakennusalan yritys, ja meillä työskennellessä voi suunnata myös kansainväliselle uralle tai suorittaa esimerkiksi harjoittelujakson ulkomailla. Skanska on arvopohjainen yritys, ja on mukavaa nähdä, että meille hakeutuvat nuoret pitävät arvojamme merkityksellisinä hakeutuessaan työelämään”, sanoo Harju.

Lisätietoja:

Skanska Oy, henkilöstön kehityspäällikkö Aija Harju, puh. 050 561 1669, aija.harju[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 501 9816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

Universum Suomi, maajohtaja Mika Sallinen, puh. 040 527 9149, mika.sallinen[at]universumglobal.com

Suomen tietokirjailijat ry jakoi keväällä 2018 apurahoja yhteensä 603 200 euroa 130 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa.

Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 35 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 50 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 20 ja tietokirjakritiikkiin 25 hakijaa.

Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 721. Puolivuotista apurahaa haettiin 350 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 254 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 47 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 70 hakemuksella.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Paula Havaste, Päivi Kosonen, Heleena Puolitaival ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 7. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Kopiosto kerää korvaukset teosten kopioinnista ja tilittää ne jäsenjärjestöilleen muun muassa apurahoina edelleen jaettaviksi.

Lista apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi.


Lisätiedot:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Työtehoseura ry:n jäsenkokous valitsi vuosikokouksessaan yhdistyksen
valtuuskunnan jäseniä.

Työtehoseura ry:n jäsenkokous kokoontui  7.6. 2018 Rajamäellä. Jäsenkokouksen valinnan mukaan valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Matti Vanhanen. Hän on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen. Varapuheenjohtajina toimivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Outi Mäkelä jatkaa puheenjohtajistossa ja Mikko Tiirola on aiemmin ollut valtuuskunnan jäsenenä.

Valtuuskunnan uusia jäseniä ovat: metsäneuvos Marja Kokkonen, puheenjohtaja Timo Ripatti, metsäjohtaja Tomi Salo, hankintajohtaja Risto Varis ja toimitusjohtaja Peter Österman.

Työtehoseuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Arto Tiitinen ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtajaJyrki Wallin.

Hallituksen muita jäseniä ovat: kehitysjohtaja Jari Ketola, toimitusjohtaja Matti Peltola, varatuomari Tarmo Pipatti, toiminnanjohtaja Antti Sahi ja toimitusjohtaja Mari Vasarainen. Työtehoseuran hallituksen jäsenet toimivat myös TTS Kehitys Oy:n hallituksen jäseninä.

TTS Työtehoseura on yleishyödyllinen itsenäinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. TTS on ainutlaatuinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio ja tarjoamme asiakkaillemme koulutuksen ohella tutkimus- ja kehittämispalveluja. Toimintamme tavoitteena on parantaa asiakkaidemme työn ja tuotannon tehokkuutta, taloudellisuutta ja työturvallisuutta.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Juha Ojala, puh: 050 5673 908

Ammattikorkeakoulun varainkeruukampanja on saanut nimekseen Elävä Lappi – osaamispääomaa tulevaisuuteen.

Lapin AMK sai monen muun ammattikorkeakoulun tapaan viime vuoden lopulla luvan käynnistää varainhankinnan. Valtio myöntää ammattikorkeakoululle vastinrahaa suorassa suhteessa sen keräämään rahapottiin.

Johtaja Leena Alalääkkölä kertoo, että kampanjan teeman takana on viesti Lapin tulevaisuudesta ja osaamisesta. Vaikka Lapin taloudella ja eri elinkeinoilla menee hyvin, on osaamisen haasteet tunnistettava. Lapissa on paljon mahdollisuuksia myös nuorille ja uusille yrityksille.

- Suomi ja Lappi rakentuvat osaamisen varaan. Kampanjalla halutaan tehdä näkyväksi se, miten houkutteleva Lappi on myös nuorille.

Lapin AMKin varainhankintakampanjaan ovat tähän mennessä osallistuneet DAS–säätiö, Digipolis Oy, Evli Pankki Oyj, Kiinteistöhuolto Rautio Oy,  K-Supermarket Rinteenkulma, Lapin K-Ruokakauppiaat, Lapland Hotels & Safaris Oy, Napapiirin Kuljetus Oy, OP Pohjola, Pohjaset Oy, SantaPark Oy, StoraEnso Oyj ja Rovaniemen Työterveys ry. Rehtori Riitta Rissanen kiittää lahjoittajia.

- Olemme iloisia, että näin monet lappilaiset toimijat ovat ottaneet kampanjaan osaa jo ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Viimeisimpänä varainkeruukampanjaan liittyi Lapin Yrittäjät, jonka lahjoitus luovutettiin ammattikorkeakoululle viime torstaina Rovaniemellä.

- Yrittäjäjärjestön osallistuminen on tärkeä signaali, koska Lapin Yrittäjät on maakunnan tärkeimpiä toimijoita.

Signaaleja tulkitaan myös valtakunnallisten päätöksentekijöiden pöydillä. Siksi ammattikorkeakoulujen varainkeruussa ei ole kyse pelkästään rahasta. Kun ammattikorkeakoulu saa varainkeruukampanjansa taakse laajasti alueen toimijoita, on se merkki siitä, että AMK on alueelleen myös tärkeä kansallinen toimija.

- Siksi kaikki tuki on tärkeää, Riitta Rissanen muistuttaa.

Ammattikorkeakoululle on tärkeää olla koko Lapin korkeakoulu. Siksi ammattikorkeakoululaiset ovat vierailleet viimeisen vuoden aikana lähes kaikissa Lapin kunnissa. Tapaamiset ovat poikineet sekä kumppanuussopimuksia että muita yhteistyömalleja. Kuntavierailuilla on päästy tapaamaan myös kunnan elinkeinotoimen ja yritysten edustajia eri puolilla maakuntaa.

On silti mahdollista, että Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa ammattikorkeakoulun koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja yrityspalvelut tunnetaan paremmin kuin muilla paikkakunnilla.

Riitta Rissanen esittääkin avoimen kutsun lappilaisille toimijoille eri elinkeinoaloilta.

- Tämä on Open call, tervetuloa tutustumaan ammattikorkeakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin Kemiin, Rovaniemelle ja Tornioon.

Varainkeruuta Lapin AMKissa johtava Leena Alalääkkölä kuvassa vasemmalla, rehtori Riitta Rissanen vierellään. Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salon oikealla puolella AMKin palvelupäällikkö Mirva Juntti. Kuva: Marko Junttila.

Lue lisää:

Varainkeruu Lapin ammattikorkeakoulussa, verkkosivut

Varainkeruu yhteisellä asialla, blogikirjoitus, Leena Alalääkkölä

Moni nuori stressaa tällä hetkellä pääsykoepuristuksen jälkimainingeissa ja odottaa kuumeisesti tulosten julkistamista. Studentum.fi-koulutussivusto selvitti viime vuoden pisterajat ja todennäköisyydet päästä unelmiensa opiskelupaikkaan.

Suosituimmilla aloilla kuten kauppatieteellisellä ja lääketieteellisellä alalla kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. Vuonna 2017 kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa pääsykokeisiin osallistui 19665 hakijaa, joista 1282 (noin 7 %) valittiin suorittamaan tutkintoa. Lääketieteellisestä paikan saivat noin 13 prosenttia pääsykokeisiin osallistuneista.

Erityisen raadollista kilpailu on taidealoilla – esimerkiksi Aalto-yliopiston eokuva- ja tv-käsikirjoituksen koulutusohjelmaan hyväksyttiin hakijoista vain 1,4 prosenttia. Teatterikorkeakoulun dramaturgian linjalle hyväksyttiin hakijoista niin ikään vain 1,5 prosenttia.

Jos haluat parantaa mahdollisuuksiasi päästä opiskelemaan, niin kannattaa hakea opiskelemaan teologiaa. Jopa 80 prosenttia Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen teologian koulutusohjelman (oppiaineena kirkkomusiikki) pääsykokeeseen osallistuneista sai opiskelupaikan. Myös Helsingin yliopiston maataloustieteiden koulutusohjelma tarjoaa helpomman väylän opiskelemaan: 76 prosenttia pääsykokeissa olleista sai haluamansa opiskelupaikan.

Tiedot on kerätty yliopistojen hakijatilastoista vuodelta 2017.

>> Katso kaikkien alojen hakijatilastot

Ota yhteyttä
Studentum.fi
Sähköposti: info@studentum.fi
Puhelin: +358 (0)9 6150 0388

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon matematiikan opetuksen kehittämisestä Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajille Henna Jäppiselle, Katariina Laivamaalle ja Eveliina Tuosalle.  

Kimpisen lukion rehtorin Olli Mielosen mukaan Jäppistä, Laivamaata ja Tuosaa yhdistää aito kiinnostus ja innostus matematiikkaan ja sen oppimisprosessiin sekä halu kehittää matematiikan opetusta. 

– Opettajilla on ratkaisukeskeinen lähestymistapa opetukseen. He työskentelevät opiskelijalähtöisesti opiskelijoita kannustaen ja arvostaen. Arvostava, lähtökohdat huomioiva suhtautuminen opiskelijoihin herättää motivaation niissäkin opiskelijoissa, joille matematiikan opiskelu on haasteellista. 

Palkitut matematiikan opettajat ovat yhteistoiminnallisesti kehittäneet kaikkiin opettamiinsa matematiikan kursseihin opintokortit. Kortit pitävät sisällään oppimistavoitteet, kurssin aikaisen oppimisprosessin arvioinnin ja palautteen sekä opiskelijan oman reflektion. 

Mielonen kertoo, että sisällöllisten tavoitteiden lisäksi opintokorteissa huomioidaan taitotavoitteet ja lukion aihekokonaisuudet. 

– Opintokortti mahdollistaa opiskelijan etenemisen joustavasti omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. 

– Opettajat näkevät yhteistyön voimavarana, joka auttaa heitä omassa työssään lukio-opetuksen muutoksen keskellä. Kehitystyö on jatkuvaa ja menetelmää hiotaan myös yhdessä muiden opettajien kanssa. Ideoiden ja materiaalien jakaminen kollegoille, pedagoginen keskustelu ja avoin suhtautuminen opetukseen on huomattu koko työyhteisössä. 

Jäppinen, Laivamaa ja Tuosa ovat saaneet hyvää palautetta myös opiskelijoilta. 

– Oppimistulokset ovat hyviä ja opiskelijat kokevat olevansa arvokkaita ja saavansa omaan lähtötasoonsa sopivaa tukea. Palkittuja opettajia on kehuttu erityisesti myös siitä, että he selvittävät ja neuvovat asiat ymmärrettävästi. 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö kannustaa innostavia suomalaisia opettajia, jotka aktiivisesti kehittävät matemaattisten aineiden opetusta ja uusia tapoja oppia. 

Vuoden 2018 erityisiä palkintokriteerejä olivat oppilaiden kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen, oppilaskeskeiset menetelmät, matemaattisen ajattelun kehittäminen ja toiminnalliset menetelmät ja ansiot fysiikan ja/tai ohjelmoinnin opetuksen edistämisessä matematiikan rinnalla. Säätiön verkkosivustolla on lisää tietoa muista vuoden 2018 palkituista opettajista. 

Lisätietoa: 

Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen
puh. 040 197 0899, olli.mielonen(a)lappeenranta.fi

Vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa, valokuvaamista Maailma Kylässä -festivaaleilla ja tanssitapahtumassa auttamista. Nämä muutamina esimerkkeinä vapaaehtoistehtävistä, joita Tikkurilan lukion nuoret innostuivat tekemään osana lukion vapaaehtoistoiminnan kurssia.

Yksi kurssille osallistuneista on lukiolainen Duygu Utkan, joka oli vapaaehtoisena Vantaalla järjestetyssä Extreme Runissa.

– Harrastan itse jalkapalloa, ja olemme tehneet seuran kanssa vastaavia vapaaehtoishommia. Tykkään työskennellä ulkona ja ihmisten kanssa, joten tämä tuntui tosi kivalta hommalta, Utkan jatkaa.

– Olin mukana pystyttämässä ja purkamassa tapahtuman telttoja. Lisäksi olin ensimmäisenä päivänä narikassa ja toisena päivänä avustamassa lasten hattarakojulla, Utkan kertoo kaksipäiväisestä vapaaehtoiskeikastaan.

Monissa tapahtumissa vapaaehtoisten antama panos on korvaamaton tuki järjestäjille. Kuitenkin myös vapaaehtoisille itselleen osallistuminen on monesti hieno kokemus. Varsinkin nuorille vapaaehtoistyö on hyvä keino hankkia uutta osaamista sekä työelämässäkin tarvittavaa kokemusta. Myös Utkanille kokemus oli tärkeä.

– Parasta oli se, että opin uusia asioita ja sain kokemusta siitä, miten työelämässäkin ollaan, hän kertoo.

Kansalaisareenan Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke on tehnyt yhteistyötä Tikkurilan lukion kanssa ja tarjonnut vapaaehtoistoiminnan kurssia lukiolaisille osana lukio-opetusta. Kevään kurssille osallistuneet 10 opiskelijaa saivat aluksi perehdytyksen vapaaehtoistoimintaan sekä tietoa erilaisista vapaaehtoistehtävistä. Perehdytyksen jälkeen jokainen lähti tekemään käytännön vapaaehtoistyötä itse valitsemaansa paikkaan.

Utkanin kurssikaverit kävivät muun muassa auttamassa yksinäisiä vanhuksia, järjestivät erilaisia tapahtumia sekä ohjasivat kesäleirejä. Yksi nuorista oli valokuvaamassa Maailma Kylässä -festivaaleilla.

Kurssi kannustaa mukaan vapaaehtoistoimintaan

Kouluilla järjestettävät vapaaehtoistoiminnan kurssit ovat hyvä keino madaltaa nuorten osallistumiskynnystä vapaaehtoistoimintaan. Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen toukokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaat nuoret ovat aktiivisia vapaaehtoisia, mutta heitä on mukana vapaaehtoistoiminnassa vähemmän kuin vanhemmista ikäryhmistä. Samaan aikaan nuoret ovat eri ikäryhmistä halukkaimpia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Lisäksi liki 80 % nuorista on kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä osana opintojaan.

– Vapaaehtoistoiminta sopii hyvin osaksi koulujen opetusta, sillä vapaaehtoistoiminta kehittää työelämätaitoja ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri aloja. Vapaaehtoistoiminnan kautta nuoret voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, mikä puolestaan vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, kertoo kurssin opettaja Helena Kaksonen.

– On ollut hienoa nähdä, miten nuoret ovat innostuneet hyvän tekemisestä, ja miten paljon vapaaehtoistyöhön osallistuminen on heille antanut, sanoo Jeesaan-hankkeen projektinvetäjä Heli Lumiaro.

Lisätietoja:

Jeesaan-hankkeen projektisuunnittelija Aino Kostiainen, puh. 040-4848849

Jeesaan-hankkeen projektinvetäjä Heli Lumiaro, puh. 050-3465438

Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen tulokset ovat osoitteessa http://www.kansalaisareena.fi/aineistoa/tutkimukset-ja-selvitykset/

Avoimen yliopiston kesäopintotarjonta on julkaistu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen verkkosivuilla www.chydenius.fi

Oppiaineita kasvatustieteistä tietotekniikkaan
Avoimessa yliopistossa voi opiskella kesällä useiden eri tiedekuntien opintoja. Valikoimassa on monipuolisesti erilaisia kasvatustieteellisiä aineita, kuten aikuiskasvatustiedettä, erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja nuorisotutkimusta. Myös avoimen yliopiston suosituimpiin kuuluvaa ainetta kasvatustiedettä voi opiskella sekä perus- että aineopintojen osalta.

Kesällä on mahdollista opiskella myös psykologiaa, sosiaalityötä tai tieteen teoriaa. Tietotekniikasta kiinnostuneet voivat päivittää osaamistaan käytännönläheisellä Tietokone ja tietoverkot työvälineenä –kurssilla, web-julkaisemisen kurssilla tai ohjelmoinnin opinnoilla.  Lisäksi voi ilmoittautua kielenhuoltoa ja tutkimusviestintää käsitteleville kursseille, jotka nekin toteutetaan verkko-opintoina.

Uutuus kesäopintojen joukossa on Väkivaltatutkimus, jonka kaksi kiinnostavaa jaksoa, Väkivalta ja instituutiot sekä Lähisuhdeväkivalta, ovat nyt ensimmäistä kertaa opiskeltavissa kesän aikana.

Yliopisto-opintoja kaikille, koulutustaustasta riippumatta
Opinnot ovat kaikille avoimia, ja niitä voi suorittaa joustavasti oman aikataulun mukaan verkon välityksellä. Opiskelija voi valita joko yksittäisiä jaksoja tai laajempia kokonaisuuksia. Pohjakoulutusvaatimuksia ei ole, ja tavallisesti kaikki ilmoittautuneet mahtuvat opintoihin mukaan.

Matka maisteriksi alkaa usein avoimesta
Myös tutkintotavoitteisen opiskelun voi aloittaa kesällä. Monen maisterin opintopolku on alkanut avoimesta yliopistosta. Avoin yliopisto tarjoaa tutkintotavoitteisille opiskelijoille perusopinnot, aineopinnot sekä vapaasti valittavia aineita. Myös tarvittavat viestintä- ja kieliopinnot voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Välivuotta viettävän nuoren on mahdollista käyttää aikansa hyödyksi suorittaen opintoja jo ennen yliopistoon pyrkimistä.

Opiskelumahdollisuuksia missä ja milloin tahansa
Verkossa opiskelu on joustava ja mielekäs tapa oppia uutta, syventää osaamista ja päivittää työelämässä tarvittavia taitoja. Opiskelu ei rajoitu perinteisiin lukuvuosiin, vaan avoimen yliopiston opintoja voi työstää ympäri vuoden. Opintoneuvojan palvelut ovat kaikkien saatavilla, lomia lukuun ottamatta myös kesäaikaan.

Lisätietoja: Sari Lehto, sari.lehto@chydenius.fi, p. 040-5955329

Oulun käräjäoikeudessa on määrätietoisen kehittämisen tuloksena viime vuosina soviteltu eniten riita-asioita verrattuna muihin maan käräjäoikeuksiin. Toiminnalle myönnettiin tänään Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinto merkittävästä työstä oikeudenmukaisuuden edistämiseksi valtuuskunnan kesäkokouksessa Tampereella.   

Tuomioistuinsovittelua koskevan lain voimaantulon (1.1.2006) jälkeen Oulun käräjäoikeus oli muiden tapaan soveltanut lakia varsin vaatimattomasti. Asioiden muuttamiseksi päätettiin ryhtyä toimeen; Oulun käräjäoikeudessa toteutettiin 2010-2013 tuomioistuinsovittelun kehittämisprojekti, jolle annettiin nimeksi ”Kohti sovinnollisempaa riidanratkaisua”. Sen tavoitteeksi asetettiin, että yhä useampi riita-asia käsitellään ja ratkaistaan oikeuskäsittelyn sijaan sovittelussa.

Oulun käräjäoikeus kehitti tuomioistuinsovittelua neljän eri tavoitteen avulla:

1. Konfliktin osapuolina olevat ihmiset ja yhteisöt tuntevat sovittelumenettelyn ja sen edut oikeudenkäyntiin verrattuna.
2. Oikeudenkäyntiavustajilla on syvällinen tieto sovittelumenettelystä ja ymmärrys oikeudenkäyntiavustajan roolista menettelyssä.
3. Tuomioistuin ja jokainen tuomari osaa markkinoida aktiivisesti paitsi sovittelumenettelyä myös sovintoratkaisua sovittelun kuluessa.
4. Tuomarit hallitsevat hyvin sovittelun teorian ja käytännön.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholan mukaan Oulun käräjäoikeuden ja asianajajien saumaton yhteistyö oli avain erinomaisiin tuloksiin.

-  Oulun käräjäoikeus on tehnyt hienoa yhteistyötä Oulun asianajajien ja julkisten oikeusavustajien kanssa esimerkiksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Kehityksen ansiosta oululaisten asianajajien sovitteluhalukkuus ja -osaaminen nousivat merkittävästi. Samalla tuomioistuinsovittelun suosio on kasvanut. Vuonna 2017 sovitteluasioita oli Oulun käräjäoikeudessa jo lähes 180, kun vuonna 2006 niitä oli vain viisi, Ruohola kertoo.

Oikeusteko-palkinnon perjantaina vastaanottaneet Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela ja osastonjohtaja Kari Turtiainen ovat tuloksista hyvillään.

-   Useat muut käräjäoikeudet ovat mallintaneet Oulussa saatuja kokemuksia ja keinoja omassa toiminnassaan. Voimme ilolla todeta, että Oulun käräjäoikeudessa saadut hyvät kokemukset ovat vaikuttaneet sovittelun ennennäkemättömään aktivointiin koko valtakunnassa.

Lisätiedot:      

Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 010 320 8441 (yhdistyy kännykkään)
Sari Krappe, Asianajajaliiton viestintäpäällikkö, puh. (09) 6866 1225 ja 040 562 0040
Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela, p. 050 302 0663
Oulun käräjäoikeuden osastonjohtaja Kari Turtiainen, p. 040 502 9363

Twitter: @Asianajajat
Facebook: @Asianajajat
Instagram: @asianajajat

Kuvassa osastonjohtaja, käräjätuomari Kari Turtiainen (vas.) ja laamanni Antti Savela.

Kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamista oli laajasti koolla Tankarin majakkasaarella keskiviikkona, kun Biolaakson neuvottelukunta kokoontui. Neuvottelukunnassa on mukana  konsortiosopimuksen 23 elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen, etujärjestöjen ja julkisen hallinnon kumppania. Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä Biolaakson osaamispääoman sekä tutkimustulosten kaupallistamista sekä tukea ja uusien innovaatioiden ja arvoketjujen syntymistä.

Tilaisuutta alusti tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Kaivo-oja kannusti rakentamaan ohjelman dynaamisen kyvykkyyden kehittämiseen, jotta uusia isoja kansainvälisiä partnereita saadaan houkuteltua alueelle. Keski-Pohjanmaa on suhteutettuna asukaslukuun Suomen suurin vientialue ja alueella tiedostetaan resurssit ja mahdollisuudet. Biolaakson mahdollisuudet päästä globaaliin arvoverkkoon ovat täällä olemassa.

Biolaakson puheenjohtajaksi valittiin KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Kai Nykänen ja sihteeriksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen biolaaksokoordinaattori Tiina Ylä-Kero.

-Uskon, että voin tuoda Biolaakson jo nykyisellään monipuoliseen ja laajaan toimintaan uusia näkökulmia teollisuudesta. Olen varma, että löydämme toiminnasta eri osapuolia tukevia synergiamahdollisuuksia, Kai Nykänen arvelee. -Yhtenä tavoitteena on tuoda suurteollisuusalueella tärkeäksi koettu kiertotalouden kehittäminen osaksi Biolaakson toimintaa. Kokkolan Suurteollisuusalue on tällä hetkellä mukana valtakunnallisessa Ekoteollisuuspuistojen verkostoitumishankkeessa. Uskon, että tästä hankkeesta löytyy myös uusia Biolaakson toimintaa tukevia verkostoja ja mahdollisuuksia, Nykänen jatkaa.

Kokkolan yliopistokeskuksen johtaja Tanja Risikko on iloinen teollisuuden vahvasta mukaantulosta. – Olemme systemaattisesti onnistuneet rakentamaan Biolaakson osaamista ja verkostoja. Nyt haluamme nostaa Biolaakson profiilin seuraavalla kansainväliselle tasolle ja tarvitsemme siihen uutta tiukan kriittistä ajattelua ja yhteisiä strategisia tavoitteita.

Myös maa- ja metsätalousministeriö on ollut alusta asti sparraamassa Biolaaksoa. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström valotti tilaisuudessa mm. rahoitusmahdollisuuksia Biolaakson kehittämiseen.

-Keski-Pohjanmaan alueen toimijat ovat sitoutuneet yli sektorirajojen kehittämään oman alueensa luonnonvaroja, raaka-aineita, biomassoja ja mineraaleja. Odotettavissa on jännittäviä uusi avauksia ja innovatiivisia ratkaisuja, Tapio-Biström arvioi.

Mikä on Biolaakso?

Biolaakso on kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä, jota koordinoi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Osaamiskeskittymän ainutlaatuinen profiili muodostuu kemianteollisuuden, alkutuotannon ja mineraalitalouden rajapinnoista. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden klusteri, Euroopan merkittävimmät litiumvarannot sekä vahva alkutuotanto- ja biomassa-alue. Näiden suurten alojen rajapinnoilla on paljon mahdollisuuksia täysin uusiin innovaatioihin ja liiketoimintaan. Keski-Pohjanmaan maakunnan elinkeinoprofiili ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat hyvin vahvat. 

Lisätietoja: Tiina Ylä-Kero, tiina.yla-kero@chydenius.fi, p. 040 6695 151, 

Ensimmäiset saudi-opiskelijat ovat valmistuneet lähiesimiehen ammattitutkinnosta. Valmistujaisia juhlittiin tällä viikolla Riadissa, Saudi-Arabiassa. Syyskuussa 2017 käynnistynyt koulutus on Omnia Education Partnerships Oy:n (OEP) ensimmäinen ulkomailla toteuttama tutkintokoulutus. Tutkinnot myönsi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.

Vuoden Liikuntapaikka 2018 on Turussa sijaitseva Kupittaan palloiluhalli. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus sekä johtaja Tiina Kivisaari ja rakennusneuvos Erja Metsäranta opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä palkitsivat kohteen perjantaina 8.6.2018 Turussa, valtakunnallisen olosuhdefoorumin yhteydessä. Tunnustuksen otti vastaan Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari. Vuosittainen tunnustus jaettiin nyt 14. kerran, palkinnon lahjoitti Tampereen Messut Oy.

– Turun Kupittaan palloiluhalli on erinomainen esimerkki nykyaikaisesta, monipuolisesta ja laadukkaasta liikuntapaikkarakentamisesta. Palloiluhallin suunnittelussa on huomioitu hyvin saavutettavuus ja esteettömyys. Palloiluhallin sijainti Kupittaa liikuntakeskuksen yhteydessä tarjoaa kaupunkilaisille monipuoliset mahdollisuudet tavoittaa hallin palvelut niin liikunnanharrastajana kuin katsojanakin. Lisäksi hankkeen toteutustapa on ollut toimiva esimerkki vuokrahankkeena toteutetusta liikuntapaikkarakentamisesta, kertoo rakennusneuvos Erja Metsäranta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kalmari: ”Tunnustus kertoo Turusta kehittyvänä liikunta- ja urheilukaupunkina”

– Turku ottaa kiitollisena vastaan tämän hienon tunnustuksen. Tunnustus kertoo Turusta kehittyvänä liikunta- ja urheilukaupunkina. Halli on moderni ja tarjoaa liikuntakulttuurille uusia mahdollisuuksia myös kansallisella tasolla. Hallin sijainti osana Kupittaan urheilukampusta on täydellinen ja vahvistaa Kupittaan liikunta- ja urheilukeskittymän ainutlaatuisuutta, sanoo liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari Turun kaupungilta.

Kupittaan palloiluhallin pääkäyttäjälajit ovat futsal, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja voimistelu. Harjoituskäytössä on kolme täysimittaista (22 x 42 m) kenttää, jotka ovat erotettavissa toisistaan väliverholla. Hallissa on myös laadukkaat ja monipuoliset tekniset laitteet ja ratkaisut.

Turun kaupungin ja valtion viranomaisten vuokrahankeyhteistyö saa kiitosta

Kupittaan palloiluhallin rakentaminen toteutettiin vuokrahankkeena, jossa käytännön toteuttajana toimivat Cudos Oy / Turun Teknologiakiinteistöt Oy. Lisäksi Turun kaupungille vuokrattavien tilojen pääkäyttäjänä ja vastuutahona toimi kaupungin vapaa-aikatoimialan liikuntapalvelukeskus. Palloiluhallin kokonaiskustannukset olivat n. 14,5 M€, johon OKM myönsi LSAVI:n esityksestä valtionavustusta yhteensä 750 000 €.

– Hankkeen toteutustapa vuokrahankkeena on tarjonnut kokemuksia erilaisista tavoista toteuttaa isoja liikuntapaikkaprojekteja. Useiden tahojen yhteistyö hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa sujui hyvin. Hanketta on käsitelty lukuisia kertoja myös valtion liikuntahallinnossa niin aluetasolla kuin keskushallinnossakin. Turun kaupunki on palloiluhallia koskevan päätöksenteon osalta toiminut tältäkin osin hyvässä yhteistyössä valtionapuviranomaisten kanssa, sanoo Metsäranta.

Vuoden Liikuntapaikan valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle.

Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut Oy. Aiemmin palkitut: Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011), Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012), Espoon Honkahalli (2013), Harjavallan liikunta- ja uimahalli (2014), Kontiolahden Ampumahiihtokeskus (2015), Tampereen uintikeskus (2016), Ahveniston maauimala (2017).

LISÄTIEDOT: www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/liikunta/liikuntapaikat/liikuntahallit-ja-salit/suuret-palloiluhallit-ja
Kuvat: www.tampereenmessut.fi/medialle/materiaalipankki
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Erja Metsäranta, rakennusneuvos, p. 050 405 9337, erja.metsaranta@minedu.fi Tampereen Messut Oy: Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, tanja.jarvensivu@tampereenmessut.fi

Tiedote 7.6.2018

Typografisia töitä Lahden Runomaraton 2018 -tapahtumassa

Almost readable – 20 typografista tulkintaa luettavuudesta näyttelykokonaisuus syntyi LAMKin Muotoiluinstituutin Advanced typography -opintojaksolla graafisen suunnittelun lehtori Marion Robinsonin ohjauksessa. 

Almost readable tulkitsee luettavuutta monesta eri kulmasta. Tarkastelemme sitä hetkeä jolloin teksti nyrjähtää lukukelvottomuuden puolelle. Miltä lähes lukukelvoton tai -kelvollinen voisi näyttää ja miten sen voisi kokea? Nyanssiero on tärkeä ja haluamme selvittää mitä kaikkea tuolta harmaalta alueelta voi löytää.

Kesäkuussa perinteiseen Runomaraton-tapahtumaan näyttely tuo typografian runouden kontekstiin. Kirjoitettu runo ottaa aina visuaalisen muodon – mutta mitä jos muoto onkin pääasiallinen runon keino? Teokset aktivoivat näyttelyvierasta pohtimaan luettavuutta kulttuurillisena, sosiaalisena, fyysisenä, ajallisena ja tilallisena kokemuksena.

Näyttely rikkoo graafisen suunnittelun tyypillistä perinnettä, sillä teokset eivät ole julisteita. Opiskelijat haastavat mielikuvitustaan siitä, miten typografia voi toimia tilassa tai digitaalisessa ympäristössä – ei ainoastaan staattisena kaksiulotteisena pintana kuten kirjaimia on totuttu näkemään. Kirjasto on teoksille luonteva ympäristö, sillä siellä kiteytyy lukemisen kokemus. Almost readable on esillä korkeakoulukirjastossa FellmanniCampuksella Lahdessa 14.–21.6.2018.

Luovuus poimii viitteitä historiasta

Advanced typography -opintojakso vie opiskelijat matkalle typografian tulkinnallisiin ja tunteita herättäviin mahdollisuuksiin.

”Vierailimme Kansalliskirjastossa inspiroitumassa lukemisesta ja kirjan historiasta tutkijoiden johdolla. Pääsimme jopa hypistelemään kirjapainotekniikan alkuvaiheen helmiä kuten venetsialaisen Aldus Manutiuksen painotöitä ja Gutenbergin kirjapainon julkaisua. On todella tärkeää tuntea typografian alkujuuret, jotta voi tehdä nykypäivänä puhuttelevia teoksia” kertoo graafisen suunnittelun lehtori Marion Robinson.

Kosketuspintaa typografian mahdollisuuksille avasivat myös vieraileva opettaja, kirjainmuotoilija ja graafikko Hanna Hakala ja vastikään lahtelaistunut runoilija Juha Rautio. Hakalan ohjaamana opiskelijat muotoilivat perinteisin kalligrafian keinoin omia kirjaimia, jotka digitoitiin monenlaisiksi fonteiksi. Osa näistä nähdään myös näyttelyteoksissa. Rautio raotti runouden ja sanan merkitystä visuaalisen runouden keinojen avulla. Opiskelijat toteuttivat teosta pohjustavana harjoitustyönä visuaalisen runouden kokeiluja.

Uusia kielellisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia näyttelytöihin tuovat myös kansainväliset vaihto-opiskelijat Luxembourgista, Saksasta ja Espanjasta.

Näyttely:
Almost readable

20 typografista tulkintaa luettavuudesta

14.6.–21.6.2018

Fellmannia korkeakoulukirjasto

Kirkkokatu 27, 15140 Lahti

Osana Lahden Runomaraton 2018 ohjelmistoa.

Mukana: Lara Ala-Olla, Hanna Azevedo, Sergio Conches, Saara Haataja, Sabine Heyne, Sara Honkanen, Pekka Kabongo, Eve Kajander, Miranda Koskinen, Aitana Kugeler, Xabi Lahidalga, Anna Lahikainen, Jade Mantere, Kirppu Saukkonen, Robert Straubmüller, Lauri Tiainen, Vilma Tuominen ja Jaana Virronen.

Näyttelyn visuaalinen ilme: Lara Ala-Olla ja Robert Straubmüller

Lisätietoja Lahden Runomaraton 2018-tapahtumasta

http://runomaraton.com 

Taustoittava artikkeli näyttelystä:

http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/almost-readable.aspx

Lisätietoja:

Marion Robinson

Lehtori, graafinen suunnittelu

Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti

+358 (0)44 708 5076

Marion.robinson@lamk.fi

Suomessa vaalitaan ajatusta koulutuksesta, johon jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus. Koulutuksen tasa-arvoa ei kuitenkaan kehitetä eikä seurata järjestelmällisesti, ja maassamme on ryhmiä, joille koulutus on vaikeasti saavutettavaa.

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt yhdeksi tavoitteekseen korkeakoulutettujen määrän nostamisen 50 prosenttiin ikäluokasta. Jotta tavoitteeseen päästään, meidän tulee varmistaa, että jokainen ikäluokkansa edustaja kouluttautuu niin pitkälle, kuin haluaa – taustastaan riippumatta. Tätä varten SAMOK on laatinut askelmerkit koulutuksen tasa-arvoon, jotka esittelemme tässä tilaisuudessa.

Teemasta on luvassa myös paneelikeskustelu, jonka osallistujina ovat Hannele Seppälä kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) ja SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen. Paneelin vetää Hanna Huumonen. Lisätietoja panelisteista sekä tapahtumasta löydät Facebookista.

Tilaisuudessa on kuohuviinitarjoilu. Tervetuloa!

Aika: keskiviikko 18.7.2018 klo 13–15
Paikka: Opiskelijatalo Saikku, Antinkatu 7, 28100 Pori

#tasaarvoinenkoulutus
#nationalaccessplan

Kokoomusopiskelijoiden Tasa-arvo -pamfletin julkaisutilaisuus ja paneeli järjestettiin Kokoomuksen Turun puoluekokouksessa perjantaina 8.6. Itse pamfletin voi hakea fyysisenä kopiona puoluekokouksen järjestötorilta tai lukea verkossa osoitteessa: https://issuu.com/kokoomusopiskelijat/docs/pamfletti_verkko

Kokoomusopiskelijoiden tervehdyksen Turun puoluekokoukselle kävi jättämässä liiton puheenjohtaja Janika Takatalo. Puheen teemana oli feminismi ja kokoomuslainen tasa-arvo käsitys. Puhe kokonaisuudessaan:

“Hyvä puheenjohtaja, arvoisa puoluekokousväki!

On mielettömän innostavaa olla tänään täällä, omalla kotikentälläni Turussa,
tuomassa teille Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan tervehdystä.

Olen viime aikoina ollut innostunut myös siitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelusta on alkanut vähitellen tulla valtavirtaa. Viime talvena #metoo –kampanjassa tuhannet ihmiset rohkaistuivat kertomaan kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä ja nostivat aiheen kansainväliseen tietoisuuteen. Häirintää tapahtuu kaikilla yhteiskunnan alueilla, eikä vähiten politiikassa. Siksi on erityisen tärkeää, että Kokoomusopiskelijoiden aloitteesta tässä puoluekokouksessa on nyt ensimmäistä kertaa käytössä häirintäyhdyshenkilöt. Jotta voimme poliitikkoina ja puolueena vaatia muulta yhteiskunnalta häirinnästä vapaata toimintaa, tulee meidän ensin itse omassa toiminnassamme olla esimerkkejä.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista meille kokoomuslaisille. Se on paljon muutakin kuin pelkästään yhdenvertaisuutta lain edessä. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa jokaisen yksilön yhtäläistä mahdollisuutta edetä elämässä hänen taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta. EU-vertailu kertoo, että Suomi on tässä suhteessa vasta 73-prosenttisesti tasa-arvoinen. Parannettavaa on esimerkiksi poliittisen vallan jakautumisen, terveyden, koulutuksen ja työelämän osalta.

Moni meistä korkeakouluista valmistuvista nuorista naisista kohtaa edelleen työmarkkinat, joilla palkkaamisemme on työnantajalle riski. Moni nuori mies ei ole vielä edes päässyt korkeakouluun asti, sillä koulupolku on katkennut toisen asteen keskeyttämiseen ja syrjäytymiseen. Kokoomusopiskelijat julkisti eilen tuoreen pamfletin tasa-arvosta, joka tarjoaa ratkaisuja moniin tasa-arvo-ongelmiin. Suosittelen muuten lukemaan!

Meille kokoomusopiskelijoille on kunnia-asia toimia yhteiskunnan tiedostavana etujoukkona. Näin lukee myös periaateohjelmassamme ja näin olemme aina pyrkineet toimimaan osana satavuotiaan kokoomuspuolueen historiaa. Juuri Kokoomusopiskelijat edelläkävijöinä ovat siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan. Viimeksi näin kävi liittokokouksessamme, jossa tavoiteohjelmaan lisättiin kirjaus siitä, että Kokoomusopiskelijat on feministinen järjestö. Kirjausta seurasi vilkas keskustelu. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Itse näen feminismin niin, että tiedostamme ne sukupuolittuneet rakenteet, jotka tällä hetkellä estävät mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen ja pyrimme muuttamaan niitä. Feminismi ei aja vain naisten aseman parantamista, vaan nostaa yhtä lailla kaikkia sukupuolia koskevia epäkohtia esiin. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa ylläpitää syrjiviä rakenteita tai jättää yhdenkään osaamispotentiaalia käyttämättä. Feminismin voi myös nähdä meille kaikille niin rakkaan vapausaatteen kautta: sukupuoli ei saa rajoittaa ketään.

2000-luvun yhteiskunnassa ympäristöön ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat yhä merkityksellisempiä nuorille ihmisille. Tällä hetkellä vasemmistopuolueet hallitsevat keskustelua näissä aiheissa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vihreät on suosituin puolue nuorten keskuudessa ja kokoomus vasta toiseksi suosituin. Meidän tulee kyetä tarjoamaan kokoomuslainen vaihtoehto, sillä ympäristöteemat tai feminismi eivät saa olla mitään vihervasemmiston yksinoikeuksia. Meitä kokoomuslaisia tarvitaan johtamaan keskustelua myös maailmanparannus- ja yhdenvertaisuusareenoille. Ne istuvat hyvin aikaa kestäviin arvoihimme, joita uusi periaateohjelma vahvistaa.

Hyvä puoluekokous: Kokoomus tarvitsee lisää feminismiä ja feminismi kokoomusta. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille yhdenvertaista ja tulevaisuuteen katsovaa puoluekokousta!”

EU:n asedirektiivin pelättiin alun perin vievän mahdollisuudet reserviläisiltä vapaaehtoiseen ampumaharjoitteluun. Reserviläisjärjestöt ja puolustusjärjestelmäämme ymmärtävät päättäjät onnistuivat kuitenkin vaikuttamaan asiaan. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola korostaa EU:ssa hyväksytyn asedirektiivin yhteensopivuutta Suomen puolustusjärjestelmän kanssa.

- Vuosi sitten toukokuussa EU:ssa hyväksytty lopullinen asedirektiivi sisältää ns. puolustuspoikkeaman eikä mitään asetyyppejä ole direktiivissä kategorisesti kielletty.

Pohjolan mukaan direktiiviä oltiin kaikkien osapuolten yhteisellä näkemyksellä tuomassa kansalliseen lainsäädäntöön suomalaisten lobbaama maanpuolustuspoikkeama kirkkaana mielessä.

- Lähtökohdaksi asetettiin Suomessa se, että aselakiin tehdään Eduskunnan aikanaan yksimielisesti päättämän, kansallisen edunvalvontatavoitteen hengessä vain direktiivin ehdottomasti edellyttämät muutokset ja, että reserviläisten ampumatoiminta voisi täten jatkua Suomessa pitkälti entisen mukaisena. Tästä lainsäädäntötavoitteesta ei ainakaan avoimesti mikään taho ollut eri mieltä.

Tyrmistys Reserviläisliitossa ja kansalaisten keskuudessa olikin suuri, kun luonnos hallituksen esityksestä aselain muuttamiseksi tuli tietoon kuukausi sitten.

- Kansallisen puolustuksen poikkeaman pohjalta myönnettävät aseluvat on rajattu esityksessä ja sen perusteluissa niin ahtaasti, että suuri osa reserviläisistä ei edes teoriassa voisi saada lupaa A-luokan aseeseen.

Mikkelissä tänään puhunut Pohjola korostaa, että vaivalla rakennetun ja puolustusjärjestelmämme kanssa yhteensopivan EU:n asedirektiivin suomia mahdollisuuksia ei saa hukata lainvalmisteluprosessin loppumetreillä, kuten hallituksen luonnoksessa uhkaa käydä.

- Kysynkin nyt, haluaako istuva hallitus jatkaa Suomen puolustusta vahvistavaa lainsäädäntötyötä aselakiin liittyen vai heikennetäänkö nyt laadittavalla lailla merkittävästi reserviläisten kykyä ylläpitää ampumataitoaan? Pitääkseen maanpuolustusta tukevan hyvän linjansa hallituksen pitää antaa entistä jämäkämpää ja tarkempaa poliittista ohjausta aselakia laativalle virkakoneistolleen. Näin meillä on vielä mahdollisuus saada sellainen aselaki, joka vastaa kansallista tahtotilaamme.

Suomessa on noin 900 000 asepalveluksen suorittanutta henkilöä, jotka ovat reservissä ja näistä 280 000:lla on poikkeusolojen tehtävä. Rajallisista resursseista johtuen vain 20 000 henkilöä vuodessa voidaan kouluttaa Puolustusvoimien kertausharjoituksissa. Niinpä mahdollisuus vapaaehtoiseen ampumaharjoitteluun on reserviläisarmeijaan perustuvan puolustusjärjestelmämme suorituskyvyn kannalta korvaamattoman tärkeä asia.

Seuraavat kuukaudet näyttävät, millaisiksi reserviläisten ampumaharjoittelumahdollisuudet Suomessa tulevat muotoutumaan.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhui tänään Suur-Savon maanpuolustusjuhlassa Mikkelissä. Lisätietoja puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh. 0400 182 700 tai s-posti ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi

Lauantaina 9.6. valmistui Etelä-Afrikan Pretoriassa 23 Haaga-Helian kouluttamaa opettajaa. Opiskelijat saivat päätökseen noin 10 kuukautta kestäneet opettajaopinnot. Ryhmässä oli opettajia Tshwane University of Technogy:stä (TUT) ja Mpumalanga University:stä.

Valmistujaisten puheissa korostettiin koulutuksen tärkeyttä ja opettajien rohkeutta muuttaa toimintatapoja. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Suomen Pretorian suurlähettiläs Kari Alanko.

Opetuksesta vastaavat Haaga-Helia Ammatillisen Opettajakorkeakoulun opettajat. Yhteistyö Haaga-Helian ja Pretorian alueen korkeakoulujen kesken on jatkunut usein vuosien ajan, ja yhteistyötä jatketaan myös tulevina vuosina.

Lisätietoa:
johtaja Jari Laukia, Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu, jari.laukia@haaga-helia.fi

Liitteenä kuva valmistujaisista, kuvassa vasemmalta Irene Hein (yliopettaja, Haaga-Helia), Kari Alanko (ulkoministeriö), Jari Laukia (johtaja, Haaga-Helia) ja Sampo Mielityinen (lehtori, Haaga-Helia)