Etsitkö uutta työtä? Haluatko tietää, tuletko viihtymään uudessa työpaikassasi? Koulutus.fi-koulutussivusto kokosi viisi varoittavaa merkkiä ikävästä yrityskulttuurista, joihin voit kiinnittää huomiota jo ensimmäisen haastattelun yhteydessä.

1. PAIKKA ON YKSI SEKASOTKU
Käytävillä lojuvia laatikoita, huolimattomasti pinottuja tuoleja kokoustiloissa, papereita hajallaan? Eivätkä nämä tunnu johtuvan hiljattain tehdystä muutosta tai meneillään olevasta paikkojen uudelleenjärjestelystä? Sitten kyse voi olla merkki siitä, että tämä on työpaikka, jossa kukaan ei pidä huolta asioista. Ja riski on, että siihen on hyviä syitä...

2. KUKAAN EI PUHU YRITYKSEN KULTTUURISTA
Hyvä työnantaja tietää, että työhaastattelu on yhtälainen tilanne molemmille osapuolille tehdä vaikutus. Haastattelun aikana tulisi siis tuoda esiin paitsi vapaana olevaan paikkaan liittyviä asioita, myös organisaatiokulttuuria, joka sävyttää koko yrityksen toimintaa. Jos kysymykset käsittelevät kuitenkin vain haastateltavan pätevyyttä tai sitä, mitä tämä voisi tuoda työpaikalle, voi se olla merkki siitä, ettei mitään mainittavaa organisaatiokulttuuria edes ole olemassa. Tyhjästä on paha nyhjästä.

3. PINGISPÖYTÄ ON SUURIN ASIA
Pingispöytä työpaikalla on hauska juttu. Se, että työnantaja ylpeilee asialla, on kuitenkin vähemmän hauskaa. Miksi? Monet yritykset näyttävät luovan aiheettomia yhteyksiä pingispöydän ja menestyksekkään yrityskulttuurin välille. Jos työnantaja tekee pingispöydästä numeron haastattelussa, voi se olla merkki siitä, että yrityksessä yritetään vain ruksittaa kuvitteellisia tarkistuslistoja sen sijaan, että siellä vallitsisi aito kiinnostus työntekijöiden tarpeita ja hyvinvointia kohtaan.

4. VAIN JOHTAJILLA ON OMA TOIMISTO
Istuvatko kaikki työntekijät ahtaissa toimistotiloissa tai pahempaa – pakattuina pieniin looseihin, kun taas esimiehet ja johto ovat levittäytyneet omiin tilaviin toimistoihinsa? Tämä voi olla osoitus organisaation hierarkisesta rakenteesta, jossa johtajia ja työntekijöitä arvostetaan eri tavoin.

5. VIESTINTÄ KERTOO KAIKEN
Nopea tapa selvittää, miten asiat todella ovat potentiaalisessa uudessa työpaikassasi, on tarkastella sen sisäistä ja ulkoista viestintää aina vastaanottovirkailijan tervehdyksestä johtajien ja työntekijöiden välisen keskustelun sävyyn. Kuinka yritys kommunikoi ulospäin ja sosiaalisessa mediassa? Kohtaako se tiukkaa kritiikkiä vaiko vähemmän ylistäviä arvosteluja, jotka on kuitenkin kirjoitettu ammattimaiseen sävyyn? Puhuvatko työntekijät kunnioittavasti toisistaan ja toisilleen? Mitä asiakkaat sanovat? Opit paljon yrityksen tai organisaation kulttuurista vain tarkkailemalla.

Ota yhteyttä
Koulutus.fi
Sähköposti: info@koulutus.fi
Puhelin: +358 (0)9 6150 0388

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta vahvistamaan varhaiskasvatuksen kehittämistä ja tukemaan lukiouudistusta, kielten opetuksen kehittämistä sekä johtamis- ja arviointiosaamista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi kansallisesti kaikkiaan 12,7 miljoonaa euroa 25 kehittämishankkeeseen. Jyväskylän yliopisto sai kokonaissummasta erinomaisen rahoituksen kuudelle hankkeelle, yhteensä 2 820 000 euroa.

- Saatu rahoitus on jälleen kerran upea osoitus yliopistomme vahvuudesta ja monipuolisuudesta opettajankoulutuksessa. Erityisen hienoa on, että hankerahoitus kohdistuu strategisesti tärkeille alueille opettajankoulutuksessamme, joita pyrimme muutoinkin vahvistamaan ja kehittämään, iloitsee vararehtori Marja-Leena Laakso.

OPA kehittää arviointiosaamista

OPA – Opettajien arviointiosaaminen oppimisen osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (900 000 euroa) hankkeessa tuetaan päiväkotien ja koulujen arviointi- ja vuorovaikutuskulttuuria kehittämällä osallistavia arviointiprosesseja ja arviointiosaamista opettajaopiskelijoiden ja kentän opettajien yhteistyönä.

Samoin hankkeessa vahvistetaan tutkimusperustaisen tuen ja arvioinnin keinoja sekä tuodaan tuen vaikuttavuuden arviointi osaksi opetuksen kehittämistä. OPAa johtaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen ja sitä koordinoivat tutkijatohtori Sami Lehesvuori ja yliopistotutkija Vesa Närhi.

IKI lisää kielitietoisuutta

Kielipedagogisten innovaatioiden tutkimusperustaiset kokeilut (IKI) sai 700 000 euroa. Hankkeessa rakennetaan ajankohtaiseen tutkimustietoon nojaava innovatiivinen kielikasvatuksen malli, joka muodostaa yhtenäisen jatkumon varhaiskasvatuksesta yläkouluun ja edistää kielitietoista ja kielenoppimista tukevaa toimintakulttuuria. 

IKI on useiden toimijoiden hanke ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ja siellä yliopistonlehtori Josephine Moate.

OIVA edistää lasten oikeuksia ja osallisuutta

OIVA – Lasten oikeudet ja osallisuus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa (500 000 euroa) hankkeessa pilotoidaan Jyväskylän kaupungin toimijoiden ja eri sidosryhmien kanssa uusia toimintamalleja ja -tapoja lasten oikeuksien ja osallisuuden edistämiseksi. Hanketta johtaa varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari ja koordinaattorina toimii yliopistotutkija Eija Sevón. Hankkeen toteuttajana on yliopiston monitieteinen lapsi- ja perhetutkimuksen keskus, jota koordinoi kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista lasten ja vanhempien osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta vahvistetaan sekä integroidaan lasten osallisuus varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen moniammatillisin toimintaympäristöihin. Näin luodaan perusta demokraattiseksi kansalaiseksi kasvamiselle ja lasten oikeuksien toteutumiselle.

KAJO vahvistaa johtamisosaamista

KAJO – Kasvatus- ja koulutusalan opetushenkilöstön vahvistuva johtamisosaaminen (400 000 euroa) on Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian Edufutura-yhteistyönä toteutettava hanke, jota koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin esimies Mika Risku. Kajo tuottaa valtakunnallisen johtajuusosaamisen perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutusmallin. Se koostetaan tarvekartoitusten, mallinnusten ja kokeilujen tukemana yhteistyössä oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien, alan keskeisten työelämäjärjestöjen sekä koulutuspoliittisten päättäjien kanssa.

Liikunnan arviointiosaamista laajalla yhteishankkeella

Liikuntaa ja terveystietoa opettavien opettajien arviointiosaamisen kehittämishanketta (200 000 euroa) vetää professori Mirja Hirvensalo. Siinä kartoitetaan opettajankoulutuksen ja koulujen arviointikulttuuria sekä oppimisen arvioinnin tapoja liikunnassa ja terveystiedossa vuorovaikutteisia oppimis- ja koulutusprosesseja kehittäen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä kaikkien liikuntaa ja terveystietoa opettavien opettajakoulutuslaitosten kanssa ympäri maata.

Viittomakielen opetukseen digimateriaalia

Suomalaisen viittomakielen opetuksen kehittämishanketta (120 000 euroa) johtaa professori Ritva Takkinen. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa viittomakielen opettajien täydennyskoulutus sekä kouluttaa kentällä toimivat viittomakieliset opettajat, joilta puuttuu viittomakielen lingvistinen tai pedagoginen koulutus. Samalla kehitetään digitaalista opetusmateriaalia valtakunnalliseen käyttöön viittomakielen opetuksessa.

Lisätietoja:

Marja-Leena Laakso, +358408054024, marja-leena.laakso@jyu.fi
OPA: Sami Lehesvuori, +358408054952, sami.lehesvuori@jyu.fi
IKI: Josephine Moate, +358408053350, josephine.m.moate@jyu.fi
OIVA: Eija Sevón, +358408053350, eija.sevon@jyu.fi
KAJO: Mika Risku, +358400247420, mika.risku@jyu.fi
Liikunnan hanke: Mirja Hirvensalo, +358408053944, mirja.hirvensalo@jyu.fi
Viittomakielen hanke: Ritva Takkinen, +358504285268, ritva.a.takkinen@jyu.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia on saanut 25.6.2018 opetus- ja kulttuuriministeriöltä 843 000 euroa ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta.

Gradia suuntaa rahoitusta erityisesti yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen toimintamalleihin. Strategisissa painopisteissä nojataan EduFutura-yhteistyöhön Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa mm. Kukkulan ja Hippoksen kehittämisalustoja hyödyntäen.

Ministeriö kohdensi uuden rahoitusmallin mukaista strategiarahoitusta 25,6 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen. Rahoitusta sai 66 koulutuksen järjestäjää, ja Gradia oli viiden eniten rahoitusta saaneen joukossa. Keski-Suomessa Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä sai rahoitusta 250 000 euroa.

Lisäksi ministeriö myönsi koulutuksen järjestäjille strategiarahoitusta 8,3 miljoonaa euroa fuusioiden tukemiseen ja ammattitaitokilpailujen järjestämiseen. Suurimman strategiarahoituksen (1,5 miljoonaa eroa) fuusioihin sai Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, johon yhdistyi Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sai 2,5 miljoonaa euron rahoituksen vuoden 2019 Taitaja-kisojen järjestämiseen.

Opetus-ja kulttuuriministeriö on aiemmin myöntänyt Gradialle 60,5 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta ja 3,7 miljoonaa euroa suoritusrahoitusta vuodelle 2018. Osa suoriterahoituksesta sekä valtion lisätalousarvion mukainen rahoitus jaetaan vasta elokuussa.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Gradia, puh. 040 341 5100

Vaasan yliopiston uudet opiskelijat on valittu. Yliopistossa aloittaa ensi syksynä yhteensä noin 750 uutta opiskelijaa.

Vaasan yliopistoon haki kevään kandidaattiohjelmien yhteishaussa yhteensä 4587 hakijaa, joista hyväksytyksi tuli 547. Kandidaattiohjelmien aloituspaikoista 70 prosenttia oli varattu ensikertalaisille hakijoille. Vaasan yliopistossa on tarjolla kauppatieteiden, energia- ja informaatiotekniikan, tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen, hallintotieteiden sekä viestintätieteiden kandidaattiohjelmat.

Kaikki yhteishaussa hakeneet saavat tiedon valinnan tuloksesta sähköpostitse sekä Oma Opintopolku -palvelusta. Nyt opiskelupaikan saaneiden on ilmoitettava 10.7. mennessä, ottavatko he paikan vastaan.

Todistusvalinta oli tänä vuonna käytössä kaikissa kandidaattiohjelmissa (20-60% aloituspaikoista). Jatkossa opiskelijoita valitaan yhä enemmän suoraan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella, mutta myös valintakoe säilyy yhtenä valintatapana.

Laadukkaat koulutusohjelmat houkuttelevat

Hakijamäärä nousi tänä keväänä lähes kaikissa hakukohteissa. Hakijoilta saadun palautteen perusteella Vaasan yliopistoon houkuttelevat laadukkaat ja mielenkiintoiset koulutusohjelmat, opiskelijoiden ja valmistuneiden antamat suositukset, sopiva koko sekä viihtyisä kampus ja kaupunki.

Uusia opiskelijoita on valittu kevään aikana lisäksi suomenkielisiin ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin sekä avoimen yliopiston opintojen perusteella. Näissä koulutuksissa opiskelijavalinta perustuu aikaisempiin korkeakouluopintoihin.

Uusien opiskelijoiden orientaatiopäivät järjestetään elo-syyskuun vaihteessa. Lukuvuoden 2018–2019 avajaisia vietetään maanantaina 3.9, korkeakoulujen ja vaasalaisten yhteistä Vaasa Campus Festivalia keskiviikkona 5.9. ja tohtoripromootiota 6.-8.9.

Lisätietoja:

Palveluvastaava Helena Höglund, Hakijapalvelut, Opiskelun ja opetuksen palvelut, p. 029 449 8152, s-posti: helena.hoglund@univaasa.fi.

Asiantuntija Miia-Leena Mikkilä, Hakijapalvelut, Opiskelun ja opetuksen palvelut, p. 029 449 8162, s-posti: miia-leena.mikkila@univaasa.fi

Tämän kevään yhteishaussa Lapin yliopistoon haki reilut 6700 henkilöä, joista opiskelupaikan sai 590 henkilöä. Näistä ensikertalaisia eli ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeneita on 419. Noin 43% hyväksytyistä asetti yhteisvalinnassa Lapin yliopiston ensisijaiseksi hakukohteekseen. Suurin osa hyväksytyistä eli noin 78% on naisia viime vuoden tapaan.

Lapin yliopistoon hyväksytyistä 590 opiskelijasta enemmän kuin puolet uusista opiskelijoista tulee Pohjois-Suomen ulkopuolelta.

– Monelle Lapin yliopistoon valitulle opiskelijalle Lappi ja Lapin yliopisto ovat entuudestaan tuntemattomia, ja yliopisto-opiskelu voi tuntua jännitteiseltä ja se herättää paljon kysymyksiä. Toivotamme kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi, ja painotamme sitä, kuinka pienenä yliopistona voimme tarjota innostavan opiskeluympäristön, jossa on helppo saada ohjausta niin, että opinnot pääsevät heti sujuvasti käyntiin, toteaa vararehtori Kaarina Määttä.

Oikeustieteiden tiedekunnan valintakoe järjestettiin tänä vuonna toista kertaa yhteistyössä Itä-Suomen ja Turun yliopiston kanssa, nyt mukaan tuli ensimmäistä kertaa myös Helsingin yliopisto. Samalla valintakokeella ja yhteisillä valintaperusteilla hakijan oli mahdollista hakea kaikkiin neljään yliopistoon. Oikeustieteiden tiedekuntaan valittiin yhteensä 144 uutta opiskelijaa, joista melkein puolet (46,5%) on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Toiseksi eniten tulee Pohjois-Suomesta ja kolmanneksi eniten Turun seudulta.

Taiteiden tiedekunnassa yli puolet hyväksytyistä eli 58 prosenttia tulee hakutoivesijalta yksi. Hakutoiveiden perusteella tiedekunnan vetovoimaisin ala oli kuvataidekasvatus, johon hyväksytyistä noin 69 % prosenttia asetti hakutoiveen ykkössijalle. Sisustus – ja tekstiilimuotoilun koulutus oli myös vetovoimainen, sillä yhdestätoista hyväksytystä opiskelijasta seitsemän priorisoi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi tämän hakutoiveen. Graafinen suunnittelu oli myös suosittu viime vuoden tapaan, jonka oli valinnut noin 60% hyväksytyistä ensimmäiseksi hakutoiveeksi.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa aloittaa noin 190 uutta opiskelijaa. Tiedekunnan vetovoimaisin ala oli matkailututkimus, jonka priorisoi ensimmäiseksi hakutoiveeksi 58% hyväksytyistä. Toiseksi suosituin hakutoiveissa oli hallintotiede, soveltava psykologia ja johtaminen, jossa aloittaa 45 uuttaa opiskelijaa.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa aloittaa 90 uutta luokanopettajaopiskelijaa, joista yli 60% valitsi ensimmäiseksi hakutoiveeksi Lapin yliopiston. Kasvatusalan koulutukseen hyväksyttiin 40 uutta opiskelijaa.

– Yksikään opiskelijamme ei huku isoon massaan, ja jokaiselle uudelle opiskelijalle on nimettynä omat opiskelija- ja opettajatuutorit, jotka auttavat myös tutustumaan toisiin opiskelijoihin ja paikkakuntaan, korostaa Kaarina Määttä.

Lisätietoja:

Vararehtori Kaarina Määttä
0400 696 480 kaarina.maatta (at) ulapland.fi

Suunnittelija Hanna Marttiini
0400 187 242 tai hanna.marttiini (at) ulapland.fi

Jyväskylän yliopistossa syyskuun 3. päivänä opintonsa aloittavat on valittu. Yliopistoon hyväksyttiin kevään ja kesän opiskelijavalinnoissa yhteensä 2579 uutta opiskelijaa.

Jyväskylän yliopistoon haki kevään 2018 yhteishaussa yhteensä noin 15 500 hakijaa, joista hyväksytyksi tuli 2250. Aloituspaikoista 40-80 prosenttia oli varattu ensikertalaisille hakijoille. Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin hakeneita oli 13 419, joista ensisijaisia hakijoita 5311. Maisteriohjelmiin haki 2055 hakijaa, joista ensisijaisia oli 1435. Vain alempaa kandidaatin tutkintoa suorittamaan hakeneita oli 18, joista ensisijaisia hakijoita 8.

Suosituin hakukohde oli tänäkin vuonna psykologia, johon pyrki 1871 hakijaa. Muita hakijamäärältään suosittuja koulutuksia olivat luokanopettajan koulutus (1107), taloustiede (1254), yrityksen taloustieteet (1302) sekä liikuntapedagogiikka (971).

Kovin kilpailu opiskelupaikasta käydään taloustieteen hakukohteessa, johon tuli 34 hakemusta aloituspaikkaa kohden. Myös liikunnan yhteiskuntatieteiden (32 hakemusta/aloituspaikka), psykologian (25) ja sosiaalityön (25) aloituspaikat ovat hyvin haluttuja.

Kokonaishakijamäärällä mitattuna Jyväskylän yliopisto oli viidenneksi suosituin yliopisto Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen jälkeen. Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna Jyväskylän yliopisto on viides Helsingin, Tampereen, Turun ja Aalto-yliopiston jälkeen. Hakijoista ensisijaisesti Jyväskylän yliopistoon hakevia oli 6743.

Suomenkielisiin 2-vuotisiin maisteriohjelmiin oli hakijoita 2055 ja heistä hyväksyttiin 458 (22 %). Eniten haettiin seuraaviin maisteriohjelmiin: terveyskasvatus, liikuntalääketieteet sekä gerontologia ja kansanterveys.

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin haettiin jo 15.11.2017 -10.1.2018. Yliopiston kuudessa tiedekunnassa oli tarjolla 232 aloituspaikkaa 14 maisteriohjelmassa. Hakemuksia ohjelmiin saatiin kaikkiaan 862. Uusia opiskelijoita näihin hyväksyttiin 249 ja näistä on paikan ottanut vastaan 159.

Avoimen yliopiston väylän kautta hyväksyttiin 68 eli noin 38 % hakijoista.  Avoimen yliopiston väylän haussa opiskelijavalinta tehdään avoimessa yliopistossa suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella. Avoimen väylän kautta eniten hakijoita oli erityispedagogiikkaan, psykologian, varhaiskasvatukseen, tietotekniikan sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen järjestämään sosiaalityön koulutukseen.

Toisella koulutusalalla tai muussa yliopistossa opintonsa aloittaneita 80 henkilöä haki opiskeluoikeutensa siirtoa. Heistä 24 (30 %) hyväksyttiin suorittamaan tutkintonsa loppuun Jyväskylän yliopistossa. Suosituin ala siirtohaussa oli luokanopettajakoulutus.

Kaikki yhteishaussa hakeneet saavat tiedon valinnan tuloksesta sähköpostitse tai postitse sekä Oma Opintopolku -palvelusta. Opiskelupaikan saaneiden on ilmoitettava 10.7.2018 klo 15.00 mennessä, ottavatko he paikan vastaan. Varasijapaikkoja, mikäli niitä on, täytetään 31.7.2018 klo 15.00 asti.

Uusien opiskelijoiden orientaatio-ohjelmaa järjestetään viikon 36 (3.-7.9.2018) aikana.  Opetus käynnistyy maanantaina 10.9.2018. Lukuvuoden 2018-2019 avajaisia vietetään keskiviikkona 5.9.

Lisätietoja:

Tuula Maijanen, opintohallintopäällikkö, tuula.maijanen@jyu.fi, puh. 050 054 6003

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnat syksyllä 2018 alkaviin koulutuksiin on tehty. Opiskelijavalinnan tulos näkyy hakijalle Oma Opintopolku -palvelussa osoitteessa opintopolku.fi, joten Karelia ei julkaise valittujen opiskelijoiden nimiä verkkosivuillaan.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli korkeakoulujen kevään yhteishaussa mukana 19 koulutusta, joista viisi oli ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Kareliaan tuli yhteensä 5220 hakemusta. Karelian ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 1685 hakijaa. Opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 10.7.2018 klo 15 mennessä. Mikäli Karelia-ammattikorkeakouluun jää vapaita opiskelupaikkoja, mahdollisesta lisähausta tiedotetaan Karelian verkkosivuilla osoitteessa www.karelia.fi sekä Opintopolku.fi -palvelussa.

Det tvåspråkiga digitala läromedlet 1918. Minä olin siellä – Jag var där har valts till bästa nordiska digitala arkivutgåva.

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) och Finska Litteratursällskapet (SKS) har tillsammans producerat 1918. Minä olin siellä – Jag var där (1918.sls.fi), ett digitalt läromedel om finska inbördeskriget. På de Nordiska Arkivdagarna i Reykjavik i maj utsågs nätutgåvan till den bästa nordiska digitala arkivutgåvan som publicerats åren 2015–2018.

De Nordiska Arkivdagarna arrangeras vart tredje år och konferensen är central inom arkivfältet i Norden. Tävlingen ordnades för första gången. Totalt 16 förslag kom in från alla länder i Norden. En jury valde tre kandidater till finalen. Konferensdeltagarna fick rösta och 1918. Minä olin siellä – Jag var där valdes med överlägsen majoritet till vinnare.

Läromedlet bygger på unika arkivdokument, och handlar om hur krig påverkar den enskilda människan och hela samhället. ​1918-webbplatsen består av två helheter som stöder varandra: En lärobok som kan laddas ner, och ett omfattande arkivmaterial med anknytning till händelserna 1918, vilket kompletterar boken. Läromaterialet är fritt tillgängligt.

1918. Minä olin siellä – Jag var där gavs ut 2017 för att uppmärksamma det hundraåriga Finland. 30 000 exemplar av den tryckta boken delades ut till alla finsk- och svenskspråkiga skolor i Finland så att varje skola fick en klassuppsättning.

För mer information kontakta

Tämän kevään yhteishaussa Lapin yliopistoon haki reilut 6700 henkilöä, joista opiskelupaikan sai 590 henkilöä. Näistä ensikertalaisia eli ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeneita on 419. Noin 43% hyväksytyistä asetti yhteisvalinnassa Lapin yliopiston ensisijaiseksi hakukohteekseen. Suurin osa hyväksytyistä eli noin 78% on naisia viime vuoden tapaan.

Lapin yliopistoon hyväksytyistä 590 opiskelijasta enemmän kuin puolet tulee Pohjois-Suomen ulkopuolelta.

– Monelle Lapin yliopistoon valitulle opiskelijalle Lappi ja Lapin yliopisto ovat entuudestaan tuntemattomia, ja yliopisto-opiskelu voi tuntua jännitteiseltä ja se herättää paljon kysymyksiä. Toivotamme kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi, ja painotamme sitä, kuinka pienenä yliopistona voimme tarjota innostavan opiskeluympäristön, jossa on helppo saada ohjausta niin, että opinnot pääsevät heti sujuvasti käyntiin, toteaa vararehtori Kaarina Määttä.

Oikeustieteiden tiedekunnan valintakoe järjestettiin tänä vuonna toista kertaa yhteistyössä Itä-Suomen ja Turun yliopiston kanssa, nyt mukaan tuli ensimmäistä kertaa myös Helsingin yliopisto. Samalla valintakokeella ja yhteisillä valintaperusteilla hakijan oli mahdollista hakea kaikkiin neljään yliopistoon. Oikeustieteiden tiedekuntaan valittiin yhteensä 144 uutta opiskelijaa, joista melkein puolet (46,5%) on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Toiseksi eniten tulee Pohjois-Suomesta ja kolmanneksi eniten Turun seudulta.

Taiteiden tiedekunnassa yli puolet hyväksytyistä eli 58 prosenttia tulee hakutoivesijalta yksi. Hakutoiveiden perusteella tiedekunnan vetovoimaisin ala oli kuvataidekasvatus, johon hyväksytyistä noin 69 % prosenttia asetti hakutoiveen ykkössijalle. Sisustus – ja tekstiilimuotoilun koulutus oli myös vetovoimainen, sillä yhdestätoista hyväksytystä opiskelijasta seitsemän priorisoi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi tämän hakutoiveen. Graafinen suunnittelu oli myös suosittu viime vuoden tapaan, jonka oli valinnut noin 60% hyväksytyistä ensimmäiseksi hakutoiveeksi.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa aloittaa noin 190 uutta opiskelijaa.Tiedekunnan vetovoimaisin ala oli matkailututkimus, jonka priorisoi ensimmäiseksi hakutoiveeksi yli puolet hyväksytyistä. Toiseksi suosituin hakutoiveissa oli hallintotiede, soveltava psykologia ja johtaminen, jossa aloittaa 45 uutta opiskelijaa.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa aloittaa 90 uutta luokanopettajaopiskelijaa, joista yli 60% valitsi ensimmäiseksi hakutoiveeksi Lapin yliopiston. Kasvatusalan koulutukseen hyväksyttiin 40 uutta opiskelijaa.

– Yksikään opiskelijamme ei huku isoon massaan, ja jokaiselle uudelle opiskelijalle on nimettynä omat opiskelija- ja opettajatuutorit, jotka auttavat myös tutustumaan toisiin opiskelijoihin ja paikkakuntaan, korostaa Kaarina Määttä.

Lisätietoja:

Vararehtori Kaarina Määttä
0400 696 480 kaarina.maatta (at) ulapland.fi

Suunnittelija Hanna Marttiini
0400 187 242 tai hanna.marttiini (at) ulapland.fi

Viihdealan ammattilaiset peli-, elokuva-, TV-, radio-, musiikki- ja livealoilta kokoava Entertainment Business Arena tulee taas! Kevään 2019 EBA järjestetään nyt uudessa tapahtumapaikassa Helsingin Pörssitalossa Fabianinkatu 14:ssa keskiviikkona 24.4.2019.

Nyt jo kolmannen kerran järjestettävä EBA on saanut innostunutta palautetta osallistujiltaan erityisesti monipuolisesta ja mielenkiintoisesta poikkitoimialaisesta sisällöstä sekä tapahtuman tarjoamasta mahdollisuudesta verkottua yli toimialarajojen. EBA onkin paikka kohdata uusia ja tuttuja kollegoita viihteen eri sektoreilta, oppia ymmärtämään eri alojen tapoja toimia ja löytää uusia bisnesmahdollisuuksia. 

Suomalainen viihdeteollisuus on laaja ja kirjava toimijakenttä, jossa on kaikenkokoisia yrityksiä itsensä työllistäjistä suuriin kansainvälisiin jätteihin. Viihteen kentällä onkin paljon erilaista ammattitaitoa ja potentiaalia monimuotoiselle yhteistyölle. Toisiltaan oppiminen ja yhdessä kehittyminen avaavat tietä tulevaisuuden menestymiselle. 

EBA 2019 tapahtuman ohjelmasisältö rakentuu jälleen eri aloja yhdistävistä ja yhteisesti kiinnostavista, ajankohtaisista aiheista sekä innovatiivisista bisnes-caseista, jotka tarjoavat uutta ajattelua ja inspiraatiota jalostettavaksi viihdebisneksen käyttöön.

Early bird -lipunmyynti on alkanut!
Entertainment Business Arenan early bird -lipunmyynti on alkanut. Myynnissä on rajoitettu erä 100 kpl early bird -lippuja hintaan 220e+alv./kpl. Varmista paikkasi etuhintaan tästä! 

Entertainment Business Arenassa viihdyt, päivität osaamistasi ja kohtaat potentiaalisia yhteistyötahoja.

Tervetuloa mukaan! 

www.entertainmentbusinessarena.fi
www.facebook.com/entertainmentbusinessarena
#ebarena @eb_arena 

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan yliopettaja Helena Kautola on valittu Suomen Akatemian yhteydessä toimivaan strategisen tutkimuksen neuvostoon. Valtioneuvosto nimitti neuvoston jäsenet toimikaudeksi 1.1.2019 - 31.12.2021.

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan yliopettaja Helena Kautoja on valtakunnallisella tasolla toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston ensimmäinen jäsen, joka tulee ammattikorkeakoulusta. Kautola on tekniikan tohtori, väitellyt vuonna 1990 nykyisestä Aalto-yliopistosta, aiheenaan bioprosessitekniikka.

Kautola on ollut mukana kehittämässä ammattikorkeakouluopetusta yli 20 vuotta HAMKissa ja sitä ennen viisi vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut myös koulutusohjelman johtajana, koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtajana ja tutkimusjohtajana.

Kautola toimii tällä hetkellä myös biotekniikan dosenttina Aalto-yliopistossa ja prosessitekniikan dosenttina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kautolalla on vahva kansainvälinen kokemus. Hän on työskennellyt yliopistoissa ja teollisuudessa muun muassa Kanadassa, USA:ssa, Brasiliassa, Japanissa ja Saksassa.

”On hienoa saada HAMKista henkilö mukaan Strategisen tutkimuksen neuvostoon. Helena Kautolan nimitys vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia valtakunnallisessa tutkimuskentässä. HAMKin edustaja on mukana päätöksenteossa, jossa linjataan valtakunnallisen tutkimuksen painoalueita”, sanoo HAMKin Biotalouden yksikönjohtaja Mona-Anitta Riihimäki.

Valtioneuvosto nimittää strategisen tutkimuksen neuvostoon puheenjohtajan ja jäsenet. Neuvosto nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuoden jatkokaudeksi.

Neuvoston puheenjohtajaksi nimitettiin professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta ja jäseniksi tutkimusjohtaja Petteri Alinikula (Saab Group), lainsäädäntöneuvos Jyri Inha (valtiovarainministeriö), tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja (Valio), yliopettaja Helena Kautola (Hämeen ammattikorkeakoulu), ekonomisti Olli Kärkkäinen (Nordea), professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto), professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto) ja professori Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto).

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin.

Lisätietoja

Mona-Anitta Riihimäki, yksikönjohtaja, Biotalous, HAMK, 050 5745102, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Helena Kautola, yliopettaja, bio- ja elintarviketekniikka, HAMK, 040 5313154, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki 152 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 47 300, eli 31 %. Luvut ovat samankaltaiset kuin vuonna 2017. Yhä useampi saa opiskelupaikan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella, tänä vuonna 18 % hyväksytyistä.

Viime vuosien tapaan vaikeinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen taidealoja, kuten teatteri- ja tanssi- sekä kuvataidealaa, joille hyväksyttiin 4 % hakeneista, sekä psykologiaa, jolle hyväksyttiin 5 % hakeneista. Helpoiten opiskelupaikan sai ammattikorkeakoulujen tekniikan alalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joille hyväksyttiin 36 % hakijoista.

Opiskelupaikan saaneista 83 % ensikertalaisia

Korkeakoulujen aloituspaikoista 63 % oli tämän vuoden yhteishaussa varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaisten osuus kaikista hakijoista oli tänä keväänä 80 % ja hyväksytyistä noin 83 % (viime keväänä hakijoista 82 % ja hyväksytyistä noin 83 %). Tänä keväänä ylioppilaaksi valmistuneista 82 % haki korkeakoulujen yhteishaussa, ja heistä 36 % hyväksyttiin.

Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 28 % ja yliopistoihin hakeneista 25 %.

Ammattikorkeakouluin hyväksytyistä 85 % oli ensikertalaisia. Yliopistoon hyväksytyistä ensikertalaisten osuus oli 79 %. Suurimmat ensikertalaisten osuudet olivat ammattikorkeakoulujen osalta matkailu- ja ravitsemisalalla (92 % hyväksytyistä) ja yliopistojen osalta kauppatieteellisellä alalla (91 % hyväksytyistä).

Todistuksen merkitys opiskelijavalinnassa kasvaa

Todistusvalinta oli tänä vuonna käytössä perinteisten teknillistieteellisten ja luonnontieteellisten alojen lisäksi useimmilla ammattikorkeakoulujen koulutusaloilla sekä myös kauppatieteellisellä alalla. Suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelupaikan sai 18 % hyväksytyistä. Kauppatieteellisellä alalla peräti 59 % hyväksytyistä pääsi opiskelemaan ilman valintakoetta todistusvalinnan kautta. Vuonna 2020 todistusvalinnasta tulee pääasiallinen väylä korkeakouluun.

Korkeakoulut tekevät yhä enemmän alakohtaista valintayhteistyötä. Esimerkiksi tänä vuonna oikeustieteellinen ala sekä lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen ala siirtyivät yhteisvalintaan, jossa valintakoe ja valintaperusteet ovat yhteisiä.

Tulokset tällä viikolla – vapaita paikkoja voi hakea lisähaussa

Hakijat saavat tällä viikolla tiedon yhteishaun tuloksista sähköpostiinsa. Hakija on voinut hakea 6 eri opiskelupaikkaa ja tuloskirjeessä kerrotaan tulokset kaikkien koulutusten osalta. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään tiistaina 10.7. klo 15. Varasijalta voi vielä tulla hyväksytyksi 31.7. saakka.

Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille 2.7.─15.8. välisenä aikana. Tarjolla olevat koulutukset ovat nähtävissä Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä. Koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta yhteishaun lisähaun lomakkeella.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Merja Väistö, puh. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi

Korrigerad tabell / Över 47 000 fick en studieplats i högskolornas gemensamma ansökan

I vårens gemensamma ansökan till högskolorna fanns 152 900 sökande, varav 47 300, det vill säga 31 % fick en studieplats. Siffrorna är liknande som år 2017. Allt fler får en studieplats direkt på basis av studentbetyget, i år var andelen 18 % av de antagna.

Svårast var det att bli antagen till universitetsstudier inom konst, så som teater, dans och bildkonst, där ungefär 4 % av de sökande antogs, samt till psykologi, där 5 % av de sökande antogs. Det var lättast att få studieplats inom det tekniska området och inom naturbruk och miljöområdet vid yrkeshögskolorna, där 36 % av de sökande antogs.

Av de antagna var 83 % förstagångssökande

I årets gemensamma ansökan var 63 % av studieplatserna reserverade för dem som söker sin första studieplats. Andelen förstagångssökande av alla sökande var i vår 80 % och av de antagna 83 % (i fjol 82 % av de sökande och 83 % av de antagna). Av vårens studenter sökte 82 % i gemensam ansökan och 36 % fick en studieplats.

Av de sökande till yrkeshögskolorna antogs 28 % och till universiteten antogs 25 %.

Av de antagna till yrkeshögskolorna var 85 % förstagångssökande och av de antagna till universiteten var 79 % förstagångssökande. Vid yrkeshögskolorna var andelen förstagångssökande störst inom turism- och kosthållsbranschen (92 % av de antagna) och vid universiteten inom ekonomivetenskaper (91 % av de antagna).

Betyget spelar en större roll i studerandeurvalet

Betygsurval tillämpades förutom inom det teknisk- och naturvetenskapliga området också inom största delen av yrkeshögskolornas utbildningsområden och därtill det ekonomiska utbildningsområdet. Av alla antagna fick 18 % sin studieplats direkt på basis av studentbetyget. Inom ekonomivetenskaper antogs 59 % genom betygsurval. År 2020 blir betygsurval det primära antagningssättet till högskolor.

Högskolorna samarbetar allt mer branschvis. I år övergick de juridiska, medicinska och odontologiska områdena till gemensamt urval, där urvalsproven och antagningskriterierna är gemensamma.

Resultaten publiceras den här veckan – lediga platser kan sökas i tilläggsansökan

De sökande får under den pågående veckan information om resultaten till sin e-post. En sökande kan ha sökt 6 olika studieplatser och i resultatbrevet meddelas resultaten för alla utbildningar. Studieplatsen ska tas emot senast på tisdag den 10 juli kl. 15. Från reservplats kan man bli antagen fram till den 31 juli.

Högskolorna kan under perioden 2.7–15.8. ordna tilläggsansökan till lediga studieplatser i gemensam ansökan. De utbildningar som erbjuds finns i Studieinfo och på högskolornas egna webbsidor allt eftersom högskolorna beslutar att ordna tilläggsansökan. Ansökan till utbildningarna görs via Studieinfo med blanketten för tilläggsansökan för högskolornas gemensamma ansökan.

Ytterligare information:

Specialsakkunnig Merja Väistö, tfn 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 29.6.2018 yhteensä 174 AMK ja YAMK-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Onnittelut valmistuneille!

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Kulttuuriala

Muotoilun koulutus, muotoilija (AMK)

Heino Minna Kristiina, Lempäälä

Jussila Kati Johanna, Helsinki

Käki Aino Maria, Hämeenlinna

Laiho Aino Elina, Turku

Nieminen Laura Elisabeth, Vantaa

Rantaharju Riku Matti, Kouvola

Muotoilun koulutus, artenomi (AMK)

Nikola Salla Kristiina, Siikajoki

Pearlman Mimmi Michaela, Hämeenlinna

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK)

Molin Sanna Helena, Ylöjärvi

Riutta Tanja Tuulia, Tampere

Luonnonvara-ja ympäristöala

Hevostalouden koulutus, agrologi (AMK)

Kyöstilä Pinja Anna Tellervo, Turku

Oksanen Elina Annikki, Eura

Maatilatalouden koulutus, agrologi (AMK)

Elo Katja Helena, Turku

Koivu Anna-Sofia Katariina, Tammela

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK)

Alanko Johanna Maria Kaarina, Ypäjä

Danielsson Pia Carita, Ikaalinen

Heilakka Noora Katariina, Forssa

Hurri Kalle August Antero, Huittinen

Koskela Mari Kristiina, Ulvila

Mäki Salla Maria Heleena, Mänttä-Vilppula

Sihvola Noora Tellervo, Tampere

Puutarhatalouden koulutus, hortonomi (AMK)

Manninen Jaakko Viljami, Jyväskylä

Rainti Marjo Tuulia, Hämeenkyrö

Rosenqvist Tomi Ensio, Hyvinkää

Metsätalouden koulutus, metsätalousinsinööri (AMK)

Lehtinen Aape Aukusti Hermanni, Lohja

Lukka Mikko Valtteri, Vantaa

Pakarinen Santtu Petteri, Orivesi

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK)

Ahonen Nadja Maria, Vantaa

Hämäläinen Reetta Emilia, Helsinki

Kauhanen Laura Onerva, Helsinki

Kumlin Reija Hannele, Hausjärvi

Laine Terhi Annina, Pöytyä

Nuutinen Lahja Suvi Maria, Forssa

Tekniikan ja liikenteen ala

Automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Järvineva Juho Lauri Elias, Pirkkala

Nurminen Henri Juha Emil, Valkeakoski

Degree Programme in Automation Engineering, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Kaltyshev Mikhail, Tampere

Pham Hoang Hai, Valkeakoski

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Järveläinen Antti Petteri, Hämeenlinna

Mattila Jenna Maria, Sipoo

Saarenkivi Riina Kaisa Susanne, Hämeenlinna

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Korhonen Jarno Harri Eemeli, Riihimäki

Portaankorva Tero Petri Tapani, Hyvinkää

Varho Santeri Juhani, Riihimäki

Konetekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Brunström Antti Juhani, Lahti

Rantsi Joonas Karinpoika, Hämeenlinna

Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Gautam Milan, Riihimäki

Yakovlev Valeriy, Venäjä

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Alatensiö Rolle Rasmus, Tampere

Jaakkola Tuomas Kristian, Tampere

Lehtoranta Ossi Matias, Hämeenlinna

Suojalehto Otso Aarre Ilmari, Riihimäki

Tietotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Hakkinen Pauli Juhani, Vesilahti

Kylmälä Juha Mikael, Riihimäki

Laine Santtu Sebastian, Helsinki

Pennanen Riku Petteri, Riihimäki

Tiilikainen Santeri Antero, Hämeenlinna

Tuotekehityksen koulutus, insinööri (AMK)

Nykänen Ilari Joose Matias, Helsinki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK)

Alppisara Ville Jasper, Lappeenranta

Kärnä Jaakko Sakari, Hyvinkää

Vähäkuopus Mikko Aleksi, Riihimäki

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK)

Hokkanen Jaro Petteri, Mikkeli

Karhunen Miko Jesse Petteri, Vihti

Lehikoinen Mikko Markus, Espoo

Matikainen Lauri Kauko Kalervo, Orimattila

Ojala Rauno Tapio, Lieto

Sariola Mikko Joakim Juhani, Helsinki

Sukanen Tuomas Johannes, Tampere

Takala Markus Juhani, Lahti

Toppinen Tino Johannes, Vantaa

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, rakennusmestari (AMK)

Luukkala Ina Niia Eveliina, Jokioinen

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Huhtanen Riina Jasmin, Lahti

Jokitalo Juho-Pekka, Lahti

Muttonen Leo Oskari, Hämeenlinna

Rantanen Anastasia, Hausjärvi

Suhonen Ossi Henrik, Janakkala

Vestman Ville Valtteri, Hyvinkää

Rakennustekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Halme Matias Samuli, Hämeenlinna

Laitinen Tuomas Mauri Ilmari, Hyvinkää

Lehtoranta Jenni Amanda Josefiina, Hämeenlinna

Romu Juhani Heikki, Lohja

Yli-Marttila Mika Juhani, Hämeenlinna

Degree Programme in Construction Engineering, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Rubel Md Zahid Hasan, Helsinki

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)

Elo Marjaana Eveliina, Hämeenlinna

Filali Kai Michael, Pirkkala

Fotache Anne Sinikka, Nokia

Koskinen Riikka Anneli, Hausjärvi

Lundeqvist Karoliina Josefiina, Hämeenlinna

Malmisuo Jasmin Juulia, Hämeenlinna

Marjomäki Sanni Eveliina, Janakkala

Martin Ingmar, Hämeenlinna

Mattila Helmi Johanna, Hämeenlinna

Ojala Tuomas Jouni Petteri, Riihimäki

Pekki Johanna Maarit, Lempäälä

Ranta Mirva Katja Kristiina, Luxenburg

Sargin Arif Burak, Valkeakoski

Suomi Turkka Antero, Turku

Takala Minna Sari Johanna, Hämeenlinna

Taumala Tiina Karoliina, Vantaa

Teitto Johanna Maria Kristiina, Hämeenlinna

Tervo Jouni Raimo Johannes, Riihimäki

Torretta Alessio Luca, Helsinki

Vainionpää Suvi Marjaana, Pirkkala

Vauhkonen Kati Mirjami, Janakkala

International Business -koulutus, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Hyytinen Hannamarie Elina, Valkeakoski

Vainikka Noora Lovisa Katariina, Akaa

Vetrova Mariia, Helsinki

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, tradenomi (AMK)

Hämäläinen Nina Satu Sinikka, Kauhava

Kolu Kimmo Antero, Nokia

Leppänen Petri Sakari, Janakkala

Peltokangas Riikka Maria, Nokia

Råman Niina Maria, Salo

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)

Ahola Aino Juulia, Turku

Hautamäki Miia Maarit, Kangasala

Hyyryläinen Aleksi Jaakko Antero, Kirkkonummi

Leinonen Tiina Marika, Valkeakoski

Meri Jesse Petteri, Hämeenlinna

Mäkinen Manu Erkki Antero, Forssa

Peltonen Marika, Hämeenlinna

Purosola Petra Pauliina, Tampere

Salminen Jaana Johanna, Hämeenlinna

Teräs Sonja Katriina, Hämeenlinna

Terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitaja (AMK)

Karppanen Mija-Linetta Hannele, Hattula

Koskinen Laura Elina, Hausjärvi

Penttinen Anni Katariina, Hämeenlinna

Rinne Kaisu Marleena, Nurmijärvi

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Anttila Sini Tuulia Karoliina, Hämeenlinna

Astrén Sini Marika, Tampere

Heikkilä Anu Katariina, Hämeenlinna

Heinonen Marina Kristiina, Tampere

Helenius Satu Tellervo, Hausjärvi

Hietaniemi Suvi Tuuli, Hämeenlinna

Koivuniemi Iida Anna Sofia, Hämeenlinna

Kreus Ronja Maria Annika, Tampere

Merta Maria Kristiina, Mikkeli

Mäkinen Tiia Maria, Hämeenlinna

Pohjoisaho Heli Hillemari, Lahti

Riikonen Tiia Orvokki Kangasala

Silvola Henna-Riikka Susanna, Hämeenlinna

Simi Marko Johannes, Hämeenlinna

Thynell Emmiina, Tammela

Vesa Aapi Samuli Elias, Tampere

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Koski Viktor, Vantaa

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Lamminpää Jarmo Antero, Hämeenlinna

Tähkävuori Anna-Stina Satu, Helsinki

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)

Miettunen Satu Johanna, Ylöjärvi

Torniainen Outi Iida Elisa, Jyväskylä

Tuori Mika Kristian Reijonpoika, Espoo

Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship, tradenomi (YAMK), Master of Business Administration

Rantanen Annu Leila Anneli, Pori

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Pilpola Mari Katriina, Laitila

Yliluoma Laura Marjatta, Vihti

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Anttonen Sanna Elina, Hämeenlinna

Syrjälä Heidi Johanna, Sastamala

Social and Health Care Development and Management -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care  

Natunen Tytti Karoliina, Vantaa

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, artenomi (ylempi AMK)

Auvinen Minttu Minna Riikka, Loppi

Sormunen Päivi Hannele Elina, Akaa

Villanen-Juvakka Katja Annukka, Helsinki

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, sosionomi (ylempi AMK)

Fjällström Emmi-Elina, Helsinki

Kivistö Marika Johanna, Janakkala

Pajunen Annamari, Vihti

Ranta Niina Annele, Hyvinkää

Hämeen ammattikorkeakoulun muutamaan suomenkieliseen tekniikan alan koulutukseen, muotoilun koulutukseen sekä englanninkieliseen International Business -koulutuksen monimuotototeutukseen järjestetään lisähaku alkaen 2.7.2018.  

Lisähaussa on mukana opiskelupaikkoja seuraaviin AMK-koulutuksiin:

• Bio- ja elintarviketekniikka, päivä- ja monimuotototeutus, Hämeenlinna  
• Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka), päivätoteutus, Forssa  
• Konetekniikka, päivätoteutus, Riihimäki 
• Liikenneala, päivätoteutus, Riihimäki  
• International Business, monimuotototeutus, Valkeakoski  
• Muotoilu, päivätoteutus, Hämeenlinna 

Hakuaika koulutuksiin on 2.7.-10.8. Poikkeuksena on Muotoilun koulutus, johon hakuaika päättyy jo 3.8. Hakuajat päättyvät klo 15.00. 

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hamk.fi/hakijalle 

Lisätiedot:

Hakijapalvelut: 03 646 4501 ja 03 646 4504 tai hakijapalvelut(at)hamk.fi 

Suomen historian erityistuntija Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa perjantaina 29.6.2018.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa 29. kesäkuuta 2018 tietokirjailija Lasse Lehtiselle ja tieto- ja oppikirjailija Kalevi Rikkiselle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja yhdistyksen palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni. Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 lähtien.

Lasse Lehtinen (s. 1947) on FT ja kirjailija, joka on toiminut myös mm. toimittajana, juontajana ja poliitikkona. Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista kaksi kolmasosaa on tietokirjoja. Kirjat käsittelevät enimmäkseen poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen (s. 1936) on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja sekä tieteellisiä tutkimuksia. Yliopistotyönsä ohella Rikkinen on toiminut paljon myös luennoitsijana.

Palkintoperustelut

LASSE LEHTINEN

Filosofian tohtori Lasse Lehtinen (s. 1947) on monitoimimies, joka on työskennellyt toimittajana, tuottajana, juontajana, käsikirjoittajana, poliitikkona ja yritysjohtajana. Ennen kaikkea hän on kirjoittava ihminen. Lehtisellä on laaja kaunokirjallinen tuotanto, ja tänään hänet palkitaan tietokirjailijana.

Tietokirjailijoiden eturiviin Lasse Lehtinen nousi 1980-luvun alussa julkaistessaan henkilökuvat kolmesta poliitikosta, Johannes Virolaisesta (1980), K.-A. Fagerholmista (1981) ja Pirkko Työläjärvestä (1982). Kirja Virolaisesta oli valtava myyntimenestys: sitä myytiin 55 000 kappaletta. Lehtisen kirjalla oli vaikutusta, kun keskustapuolue valitsi Virolaisen presidenttiehdokkaakseen vuonna 1981.

Suomen historia on Lasse Lehtisen leipälaji. Hänen pääteoksensa, väitöskirja Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 (2002) on saanut nimensä Tatu Pekkarisen laulusta Pieni sydän. Keskustelua herättänyt teos on sujuvasanainen tutkimus, joka sai paljon lukijoita akateemisten piirien ulkopuolelta.

Lehtisen toinen suurteos on vuonna 2017 ilmestynyt teos Tanner. Itsenäisen Suomen mies. Kyseessä on jälleen sujuvasti kirjoitettu teos, joka on saanut paljon lukijoita. Historioitsijana Lehtistä voi luonnehtia kekkoskriittiseksi tannerilaiseksi. Häntä ovat kiehtoneet muutkin presidentit ja poliitikot, kuten kansakunnan sijaiskärsijä Risto Ryti. Myös Martti Ahtisaaresta ja Paavo Väyrysestä hän on julkaissut kirjan.

Julkaisemalla kaksiosaiset muistelmansa ja päiväkirjojaan hän on esitellyt lukijoille laajan henkilögallerian yhteiskunnan eri tasoilta ja kirjoittanut tarkkaa ajankuvaa Kekkosen tasavallan vuosikymmeniltä. Taitava kirjoittaja on saanut monet innostumaan maamme itsenäisyyden ajan historiasta.

Suomen metsäsäätiön toimeksiannosta kirjoitettu Minun metsäni. Täynnä elämää (2002) osoitti, että Lehtinen on myös tilauskirjan tekijänä ammattilainen. Hän perehtyy syvällisesti aiheeseensa ja kirjoittaa lukijaystävällisellä tavalla, ajatellen myös kansainvälistä lukijakuntaa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.

Lasse Lehtisen suuri ansio tietokirjailijana on, että hän on aina osannut kansantajuistaa asiansa.

KALEVI RIKKINEN

Kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen on tehnyt elämäntyönsä Helsingin yliopistossa maantieteen tutkimuksen ja opetuksen parissa.

Kalevi Rikkinen on ollut tuottelias tietokirjailija koko työuransa ajan ja vielä sen jälkeenkin. Hänen laaja tuotantonsa voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat oppikirjallisuus, yleissivistävä suurteos- ja tietokirjallisuus sekä tieteellinen tutkimuskirjallisuus. Monissa kirjahankkeissa kanssakirjoittajana on ollut puoliso, emeritaprofessori Hannele Rikkinen.

Kalevi Rikkinen on kirjoittanut maantieteen alan oppikirjallisuutta sekä lukioihin että yliopisto-opetukseen. Klassikkoteoksista mainittakoon Suomen aluemaantiede, Suomen asutusmaantiede ja Maapallon aluemaantiede, joita tuhannet yliopisto-opiskelijat ovat lukeneet ja tenttineet. Oppikirjailijana Rikkinen on ollut vaikuttamassa siihen, että koulun maantiedosta on tullut maantiedettä. Rikkisen ja työryhmien maantieteen oppikirjat auttoivat ymmärtämään asioita ulkoluvun sijaan. Näin maailmasta avautui aivan uudenlaisia näkökulmia.

Kalevi Rikkinen on ollut kirjoittamassa useita laajoja tietoteossarjoja, esimerkiksi Finlandia ja Maat ja kansat. Hän on myös toiminut Kustannusyhtiö Otavalla nimettynä maantieteilijänä, ja ollut siten alansa sanansaattajana lukuisissa tietokirjoissa. Laajojen yleissivistävien tietoteosten merkitys on ollut aikanaan suuri. Ne ovat olleet tutkielmien lähdeteoksia ja avanneet suurelle yleisölle ikkunoita maailman paikkoihin ja alueisiin. Laajojen tietoteosten lisäksi Kalevi Rikkinen tunnetaan tietokirjastaan Suuri Kuolan retki 1887, jossa lukija pääsee tutustumismatkalle tutkimattoman alueen kulttuuriin, luontoon ja kartoitukseen.

Tietokirjailijana Rikkisen tuotannon kolmas kivijalka liittyy tutkimuskirjallisuuteen. Hän on julkaissut kymmeniä artikkeleita ja kirjoja kulttuurimaantieteen alalta.

Kalevi Rikkinen palkitaan elämäntyöstään tietokirjailijana, joka on tuonut maantieteen, kartografian, kansatieteen ja historian alan näkökulmia sekä opiskelijoiden, tutkijoiden että suuren yleisön tietoisuuteen. Rikkisen elämänmyönteinen ja utelias persoona on ollut omiaan avartamaan maailmaa, mikä näkyy hänen tavassaan kirjoittaa ja kuvata alueita.

Kalevi Rikkisen teokset ovat osaltaan merkittävä kappale suomalaisen tietokirjallisuuden historiaa.

Warelius-palkinto

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Raisa Cacciatore, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2018 puheenjohtajana Markku Monni sekä jäseninä Hannele Cantell, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Haastattelut:

Lasse Lehtinen | lasse.lehtinen@brutto.inet.fi, 050 60 130
Kalevi Rikkinen | hannele.rikkinen@gmail.com, 050 560 5718

Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi

LähiTapiola osallistuu Diakonia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjaan 30 000 euron lahjoituksella. Näin LähiTapiola tukee paitsi suomalaista korkeakouluopetusta ja innovaatiotoimintaa myös investoi suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Diak on monikulttuurinen ja moniuskontoinen ammattikorkeakoulu, josta valmistuu sosiaali-, terveys-, tulkkauksen sekä kirkon alan asiantuntijoita.

– Lahjoitus kertoo siitä, että LähiTapiola on kiinnostunut Diakin tehtävästä ja haluaa tukea meidän toimintaamme. Se on meille tärkeä yhteistyökumppani, kertoo Diakin toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala.

Diakilla on kampuksia kaikissa ilmansuunnissa: Helsingissä, Turussa, Pieksämäellä, Porissa ja Oulussa. Diakin opiskelijat ja työntekijät toimivat aktiivisesti nuorten, vanhusten sekä heikompiosaisten osallistamisen parissa.

Taustaa

Vuonna 2017 tehdyn lakimuutoksen johdosta ammattikorkeakoulut voivat kerätä lahjoituksia. Vaikka valtio tukee toimintaa tulevaisuudessakin, ammattikorkeakoulujen rahoitusrakenteen painopiste siirtyy aiempaa vahvemmin ulkopuolisen rahoituksen varaan.

Diakille tehdyt lahjoitukset oikeuttavat valtion myöntämään vastinrahaan 31.12.2018 asti. Esimerkiksi yhteissummaltaan 500 000 euron lahjoitus voi vastinrahoituksineen olla ammattikorkeakoululle jopa kahden miljoonan arvoinen.

Lue lisää varainhankintakampanjasta Diakin nettisivuilla.

Lisätietoja
Ville Jaako
viestinnän asiantuntija
ville.jaako@diak.fi, p. 050 408 1136

1.6. SAMKissa vietettiin valmistumisjuhlaa, jolloin todistuksensa sai 96 opiskelijaa. 1.6. jälkeen valmistui vielä 173 opiskelijaa, heistä yhdeksän suoritti ylemmän amk-tutkinnon. 

Omnia vastaa yhdessä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa alueen koulutustakuun toteutumisesta. Kaikille perusopetuksen päättäville nuorille varmistetaan jatkopaikka.

Yhteishaun tulokset julkistettiin 14.6.2018. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen perusopetuksen päättäneistä hakijoista 25,5 prosenttia valittiin kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja 72,5 prosenttia lukioon. Hakijoista 128 (3,5 prosenttia) jäi yhteishaun tulosten julkaisemisvaiheessa ilman toisen asteen opiskelupaikkaa, joka on vastaava määrä kuin viime vuonna.

Valtakunnallisesti perusopetuksen tänä vuonna päättäneistä hakijoista 43 prosenttia valittiin ammatilliseen koulutukseen ja 54 prosenttia lukioon. Ilman opiskelupaikkaa jäi tässä vaiheessa reilu kolme prosenttia hakijoista.

Opiskelupaikan voi vielä saada syksylle

Ilman opiskelupaikkaa jääneillä on mahdollisuus saada opiskelupaikka varasijalta, ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa tai hakeutumalla valmistavaan koulutukseen. Omnia vastaa yhdessä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa alueen koulutustakuun toteutumisesta. Kaikille perusopetuksen päättäville nuorille varmistetaan jatkopaikka.

Ilman koulutuspaikkaa jääneiden oppilaiden nimi- ja yhteystiedot on toimitettu etsivän nuorisotyön ohjaajille, jotka tukevat nuoria jatkon suunnittelussa ja opintoihin hakeutumisessa.

Ammatillisen koulutuksen jatkuva haku on avoinna ympäri vuoden osoitteessa www.opintopolku.fi. Jatkuvassa haussa on monia mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan Omniaan ja muihin oppilaitoksiin. Omnian jatkuvan haun koulutustarjontaan voi tutustua osoitteessa www.omnia.fi/jatkuvahaku.

Haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen on käynnissä 22.5.–24.7.2018 osoitteessa www.opintopolku.fi. Tässä haussa nuori voi hakea kymppiluokille, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA) sekä maahanmuuttajien lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA). Omniassa syksyllä 2018 alkaa uutena LUVA-koulutus. Lisätietoja Omnian tarjonnasta www.omnia.fi/hae-oppimaan/valmentava-koulutus.

InfoOmnia auttaa koko kesän

Hakijan ohjauspalvelu InfoOmniasta saa tietoa eri koulutuksista, apua koulutukseen hakeutumisessa tai henkilökohtaista opinto- ja uraohjausta. Palvelupisteet sijaitsevat Espoon keskuksessa (Kirkkokatu 16 B) ja Leppävaarassa (Upseerinkatu 1–3). Lisätietoja www.omnia.fi/infoomnia. InfoOmnia palvelee koko kesän.

Etsivä nuorisotyö auttaa kaikkia koulutukseen haluavia. Palvelunumero 043 824 3453, sähköposti etsivanuorisotyo(at)espoo.fi.

Lisätietoa

www.omnia.fi/jakuvahaku
www.omnia.fi/infoomnia
www.espoo.fi/yhteishaunjalkeen

Palvelupäällikkö Leena Ylevä, p.040 126 4958, leena.yleva(at)omnia.fi

Rehtori Maija Aaltola, p. 050 384 9354, maija.aaltola(at)omnia.fi

Suomi on totuttu näkemään hyvinvointiyhteiskuntana ja tasa-arvon mallimaana, jossa ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä työelämässä. Pitääkö tämä paikkansa? 

Vanhemmiltamme saamme perintönä terveyden, talouden, koulutustason, joskus jopa ammatin. Arviointitulosten mukaan koululaisten vanhempien koulutustausta, koulutuksen arvostus ja huoltajilta saatavan tuen määrä kasvattavat merkittäviä ja huolestuttavia eroja oppilaiden osaamiseen jo perusopetuksessa (Karvi 2018).

Samaan aikaan Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan perinteinen polku opinnoista työelämään ja sieltä eläkkeelle on rapistumassa. Miten joustavuutta, jatkuvaa oppimista ja uudelleenkouluttautumista voidaan edistää, jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin koulutuksen kautta.

Onko tulevaisuutemme siis ennalta määrätty ja miten voimme muuttaa sen suuntaa?

Tätä pohtivat viisi eri alan asiantuntijaa SuomiAreenan sykkeessä perjantaina 20.7.2018.

Mikko Dufva työskentelee Sitrassa tulevaisuustutkijana ja tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.
Tapio Huttula on toiminut laajasti eri tehtävissä koulutuksen parissa, muun muassa kansallisen koulutuksen arviointineuvoston puheenjohtajana, korkeakoulun rehtorina sekä opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä. 
Sonja Kosunen tutkii kuinka koulutuspolitiikka, perheiden tekemät kouluvalinnat ja koulut erityisesti huono-osaisilla alueilla voivat edistää tai estää oppilaidensa tasavertaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. 
Antti Seitamaa vetää #kampus­rau­haa -hanketta, jonka tavoit­tee­na on huoleh­tia siitä, että amma­til­li­nen koulu­tus on kaikil­le hyvä paikka opis­kel­la itsel­leen ammatti. 
Minna Vanhala-Harmanen on Baronan toimitusjohtaja ja uudenlaisen työelämän puolestapuhuja.

Keskustelun juontaa radiotoimittaja Renaz Ebrahimi.

Tule kuulemaan, osallistumaan keskusteluun ja päätä, onko tulevaisuutesi sinetöity!

Tilaisuuden tiedot:

Aihe: Lääkärin tytöstä lääkäri ja duunarin pojasta duunari – ennalta määrätty tulevaisuus?

Aika: Perjantai 20.7.2018 klo 11.30-12.30

Paikka: Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori

Järjestäjät: Barona, Helsingin seudun kesäyliopisto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) ja Nordic Centre of Excellence (NCoE) Justice through education (JustEd).

HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTO KANSALAISTORILLA 19.-20.7.2018

Helsingin seudun kesäyliopisto on esittäytymässä myös kansalaistorilla Porissa 19.-20.7.2018, osasto 53 B.  Tervetuloa jutustelemaan ja nappaamaan syksyn opas!

Korkeakoulujen kevään 2018 yhteishaussa on SeAMKiin hyväksytty 988 uutta opiskelijaa. AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksyttiin 854 hakijaa, joista kulttuurialalle 58, liiketalouden alalle 283, luonnonvara-alalle 51, ravitsemisalalle 43, sosiaali- ja terveysalalle 236 ja tekniikan alalle 183. Ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksyttiin viidelle eri alalle 134 hakijaa.

Oma Opintopolku -palvelu

Hakijat näkevät oman tilanteensa Oma Opintopolku -palveluun kirjautumalla. Opiskelupaikan saaneille on lähtenyt automaattinen sähköpostiviesti paikan vastaanottamisesta, mikä on tehtävä 10.7.2018 klo 15.00 mennessä Oma Opintopolku -palvelussa. Lisätietoa opiskelijavalinnoista löytyy osoitteesta www.seamk.fi/opiskelijavalinnat. Opetushallitus lähettää kaikille yhteishaun hakijoille tulostiedotteen sähköpostitse lähipäivinä. Tiedotteesta hakija näkee oman tilanteensa joka hakutoiveen osalta.

Lisähaku 30.7.–8.8.2018 syksyn opintoihin

Syksyksi voi vielä saada opiskelupaikan osaan koulutuksista SeAMKin lisähaun kautta. SeAMKin lisähaku järjestetään 30.7.–8.8.2018 ja hakukohteet julkaistaan Opintopolku.fi-palvelussa ja osoitteessa www.seamk.fi/haku 27.7.2018 mennessä.