Pääkaupunkiseudun kunnat haluavat korvata ruokajonot yhteisaterioilla. Riskinä on, että apu ei enää tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja avuntarvitsijat eristetään omaksi köyhien joukoksi, huomauttaa leipäjonoja tutkiva sosiologi Tuomo Laihiala.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa hän ottaa kantaa ruokajonojen purkamiseen yhdessä tutkijakollegansa Minna Mattila-Aallon kanssa. Puheenvuoro taustoittaa meneillään olevaa keskustelua ruoka-avun uudistamisesta.

”Ajatus on perustaa kaupungin rahoittama hävikkiruoan varastointi- ja logistiikkakeskus, josta jaetaan hävikkiruokaa hyväntekeväisyystoimijoille. Ne taas voivat jakaa ruokaa niille, jotka apua tarvitsevat. Vastaavaa toimintaa on monissa Euroopan kaupungeissa ja Pohjoismaissa Tanskassa ja Norjassa”, Laihiala avaa mallia.

Helsingin Sanomien mukaan uusi malli on määrä ottaa käyttöön vaiheittain aikaisintaan vuonna 2019.

Tukeen mukaan poliittinen ohjaus

Ajatus on muokata ruoka-apua sellaiseksi, että sitä ei tarvitse jonottaa. Samalla lisätään avunsaajien osallisuutta. Yksi vaihtoehto ruokakasseille on yhteisruokailu, jota on tälläkin hetkellä tarjolla monessa paikassa pienessä mittakaavassa. Ruokakassienkaan jaosta ei olla luopumassa.

Järjestötukea saisivat vastedes vain avuntarjoajat, jotka sitoutuvat poistamaan ruokajonoja ja lisäämään avunsaajien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

”On annettu suoraan ymmärtää, että rahaa ei riitä niille toimijoille, jotka eivät halua osallistua kokeiluihin, esimerkiksi perustaa hävikkiruokaravintolaa, vaikka olisivat käytännössä tähän asti varsin menestyksekkäästi vastanneet massiivisesta ruoan jakamisesta”, Laihiala sanoo.

Leipäjonojen tutkijaa huolestuttaa, että ruoka-apu tavoittaa tulevaisuudessa vain pienen osan avuntarvitsijoista ja rahoitus menee vain pienen joukon osallisuuden kehittämiseen.

”Kaikkein heikoimmassa asemassa ja jaksamisensa äärirajoilla olevien tilanne heikkenee nykyisestään, jos rahoituksen uudelleenkanavointi lakkauttaa matalimman kynnyksen avustamisen.”

Köyhien rekisteri olisi nöyryyttävä

Yhteiskuntatieteissä osallisuutta mitataan sillä, miten yksilö kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Köyhältä mahdollisuudet usein puuttuvat. Ruoka-avun kehittämishankkeissa osallisuus tulkitaan kapeammin osallistamiseksi johonkin toimintaan tai vain mukana olemiseksi.

Esimerkistä käy ruokailu vertaisryhmässä: osallisuus kasvaa, kun avunsaaja voi osallistua toisten avunsaajien kanssa yhteisruokailuun.

"Tosin on kaavailtu, että köyhä avunsaaja pääsee tulevaisuudessa istumaan trendikkääseen hävikkiruokaravintolaan itse ruokansa maksavien keskelle”, Tuomo Laihiala sanoo.

Tässä on törmätty ongelmaan, että köyhät pitää rekisteröidä, jotta he voivat osoittaa oikeutensa ilmaiseen ruokaan. Avunsaajasta rekisteröinti voi tuntua vaikealta ja nöyryyttävältä.

”Ne, jotka voivat oikein huonosti, eivät pysty välttämättä ottamaan osaa rekisteröimisprosesseihin tai haastatteluihin. Ne taas jotka pitävät yllä kunniallista julkisivua ja häpeävät köyhyyttään, eivät halua tulla tunnistetuksi, sillä köyhyydestä toiselle ihmiselle kertominen on monelle vaikeaa”, leipäjonojen tutkija kuvaa.

Huomio kestäviin ratkaisuihin

Osallisuuden kasvattamisessa monimutkainen, ruoka-apuun perustuva avustusjärjestelmä on Laihialan ja Mattila-Aallon mukaan tehoton. Materiaalisesta köyhäinavusta tulee sen myötä osa kaupungin virallista apujärjestelmää.

”Kaupungin tulee panostaa toimiin, joilla vähennetään köyhyyttä, kuten asumiskustannusten kohtuullistamiseen ja jalkautuvan sosiaalityön lisäämiseen. Hyvinvointivaltion tulee etsiä sosiaalipolitiikan avulla ratkaisuja, jotka kitkevät hyväntekeväisyyden tarvetta ja lieventävät köyhyyttä”, tutkijat tiivistävät viestinsä.

Tuomo Laihiala & Minna Mattila-Aalto: ”Ruoka-apu ja osallisuus” (Aikuiskasvatus 2/2018). Teemanumero pureutuu Sivistykseen ja osallisuuteen rapautuvassa hyvinvointivaltiossa. Tutustu lehteen.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437
• tutkija Tuomo Laihiala, Tampereen yliopisto, Tuomo.Laihiala@staff.uta.fi
• erikoistutkija, Työtehoseura, Minna Mattila-Aalto, minna.mattila-aalto@tts.fi

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta ja Twitteristä.

TIEDOTE, JULKAISUVAPAA TO 21.6.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu torstaina 21.6. yhteensä 294 opiskelijaa.

Kesäkuun valmistumispäivä on samalla Xamkin ensimmäisen kokonaisen lukuvuoden (1.8.2017-31.7.2018) viimeinen valmistumispäivä. Yhteensä lukuvuonna valmistui 1746 opiskelijaa.

Seuraavan kerran Xamkista valmistutaan elokuun lopussa.

Valmistuneiden nimilistat liitteenä. 

ESERA Science Education Summer School 2018
26.6.2018 — 30.6.2018 Ruusupuisto

Mitä tiedeopetuksen tähtinimet ajattelevat suomalaisen tiedeopetuksen tilasta? Se selviää kansainvälisen European Science Education Research Association (ESERA) -järjestön 15. kesäkoulussa. Luonnontieteen opetuksen ja oppimisen alan jatko-opiskelijoille suunnattu tapahtuma tuo noin 50 jatko-opiskelijaa ja noin 20 kokenutta tutkijaa Jyväskylään. Opettajankoulutuslaitoksen luonnontieteiden pedagogiikan tutkijat järjestävät tämän tapahtuman ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kesäkoulun aikana jatko-opiskelijat esittelevät omia tutkimuksiaan toisilleen ja saavat palautetta sekä vertaisiltaan että kokeneemmilta tutkijoilta. Jyväskylän yliopiston aineenopettajaopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kesäkoulun luennoille.

Kansainväliset huippuluennoitsijat esittelevät ajankohtaisia aiheita Ruusupuistossa (luennot joka päivä klo 11.15-12.15).

Tiistaina 26.6. lehtori Jan Alexis Nielsen (Kööpenhamina, Tanska) käsittelee myös Suomen uudesta opetussuunnitelmasta tuttuja laaja-alaisia osaamistavoitteita tiedeopetuksen näkökulmasta. Hän esittelee haasteita, joita näiden opettamiseen liittyy ja perehdyttää yleisön siihen, miksi tällaiset osaamistavoitteet ovat opettajalle haasteellisempia opetettavia.

Keskiviikkona apulaisprofessori Lucy Avraamidou (Groningen, Alankomaat) käsittelee eri tapoja tutkia luonnontieteiden opettajan identiteettiä ja antaa tästä katsauksen 20 vuoden ajalta.

Torstaina apulaisprofessori Ralph Levinson (Lontoo, Iso-Britannia) puhuu tiedeopetuksen taustaolettamista ja luonnontieteen luonteesta. Hän kytkee tiedeopetukseen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen oikeuden käsitteitä.

Perjantaina vuorossa on professori Gillian Roehrig (Minnesota, USA). Hän esittelee peruskoulun ja lukion opettajien käsitystä LUMA-aineita yhdistävästä opetuksesta (luonnontiede, matematiikka, teknologia, insinöörialat) ja millaisena niitä oppilaille tarjotaan.

Lauantaina tutkijatohtori Sami Lehesvuori (Jyväskylä) kuvailee dialogisuutta luokkahuoneessa, erityisesti tiedeopetuksen tunnilla. Hän esittelee uusia tapoja analysoida luokkahuoneessa ilmentyviä vuorovaikutuksia ja haastaa yleisön kokeilemaan niitä.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Pasi Nieminen, Opettajankoulutuslaitos, pasi.k.nieminen@jyu.fi, puh. +358408053355

Aikataulu: https://www.jyu.fi/edupsy/en/collaboration/international-co-operation/esera2018/summer_school_schedule.png

Ennen koulujen alkua saa nauttia kesälomasta ja tehdä rauhassa kesätöitä, mutta syksyn lähetessä kannattaa alkaa valmistautua alkaviin opintoihin. Kesärientojen lomassa helposti unohtuu, mitä kaikkea pitäisi ajatella ennen koulujen alkua. Studentum.fi-koulutussivusto keräsi yhteen muutaman asian, jotka kannattaa hoitaa ennen kuin koulut taas alkavat.

1. ALA SIIRTÄMÄÄN UNIRYTMIÄ
Kesällä tulee valvottua myöhään ja nukuttua pitkään, ainakin, jos on kesälomalla eikä kesätöissä. Sisäistä kelloa kannattaa alkaa siirtää hyvissä ajoin, jotta aikaiset aamuherätykset eivät olisi täyttä tuskaa ja illalla saisi unta ennen auringonnousua.

2. TUTUSTU KOULUMATKAAN
Jos aloitat opintosi uudessa koulussa, ja ehkä uudella paikkakunnalla, kannattaa koulumatkaan käydä tutustumassa ennalta. On tärkeää tietää kuinka kauan koulumatkaan menee ja mikä on paras reitti kotoa koululle. Testaa siis kävely- tai pyöräreitit. Jos menet julkisilla kulkupeleillä, käy koeajamassa reitti. Paina mieleesi missä on lähin pysäkki ja kauanko siitä kävelee koululle.

3. TUTUSTU UUDEN OPPILAITOKSEN NETTISIVUILLA OLEVAAN TIETOON
Uusien oppilaiden aloittaessa monet koulut järjestävät tutoreita opastamaan aloittaneita sekä orientaatiopäiviä, joissa kerrotaan käytännön asioita opiskelusta. Ei kuitenkaan ole tyhmää perehtyä koulun käytäntöihin edes vähän ennalta. Voi olla hyödyllistä tietää, mitä kaikkea koulua varten täytyy hankkia.

4. HANKI TYÖVÄLINEET
Ala-asteella hankittiin vihkoja, kyniä ja uusi reppu. Nyt sinun täytyy ehkä hankkia uusi laskin sekä läjäpäin uusia koulukirjoja. Jotkut kirjat saatetaan loppuunmyydä syksyllä kaikkien aloittaessa koulun samaan aikaan. Siksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä!

5. KERTAA VAIKEITA KOULUAINEITA
Olitpa sitten jatkamassa samassa koulussa ylemmällä luokalla tai aloittamassa kokonaan uudet opinnot, vaikeita kouluaineita kannattaa muistutella mieleen jo lomalla. Se voi kuulostaa tylsältä, mutta matikan yhtälöt tai saksan kielioppi tuntuu loman jälkeen helpommalta, kun on lomalla kertaillut. Opiskeluun löytyy kirjojen lisäksi myös hauskoja puhellinsovelluksia, joiden avulla lomalla opiskelu ei maistu yhtä puulta.

6. RENTOUDU!
Liika jännääminen ei kannata! Kaikki sujuu kyllä hyvin omalla painollaan, vaikka uudessa paikassa ja uusien ihmisten kanssa opiskelu saattaakin hirvittää. Opintojen alkua edeltävänä iltana katso jokin hyvä leffa, syö herkkuja ja ota rennosti. Silloin koulun aloittaminenkin sujuu rennommin!

Lue lisää: Valmistaudu syksyn opintoihin!

Ota yhteyttä
Studentum.fi
Sähköposti: info@studentum.fi
Puhelin: +358 (0)9 6150 0388

Turvapaikanhakijoiden asema kohenisi selvästi, jos heille taattaisiin oikeusapu

Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtajan, professori Elina Pirjatanniemen mukaan on jo olemassa riski, että maahanmuuttajien tilanteiden yksilöllinen arviointi on vaarassa.

Pirjatanniemi on tutkinut turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä ja hallituksen turvapaikkapolitiikan muutoksia.

– Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen jälkeen eri suunnista alkoi tulla väitteitä Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja esimerkkejä sen negatiivisista päätöksistä. Halusimme käydä materiaaliin käsiksi systemaattisesti ja reilusti, Elina Pirjatanniemi sanoo.

Pirjatanniemen mukaan suurin yksittäinen turvapaikanhakijoiden asemaan liittyvä parannus olisi, että heille taattaisiin oikeusapu. Hänen mukaansa oikeusapu parantaisi koko turvapaikkaprosessia niin hakijoiden kuin päätösten tekijöidenkin kannalta.

– Oikeusavulla saisimme vaikutettua koko prosessin laatuun. Jos prosessin alussa ei ole ketään, joka ymmärtää suomalaista ja eurooppalaista järjestelmää, tärkeitä faktoja saattaa jäädä sanomatta. Sitten päätöksiä joudutaan tuomaan takaisin käsittelyyn, mikä tuottaa tuomioistuinlaitokselle turhaa puuhaa.

Tulevaisuuden asianajaja voittaa koneen

Megatrendit ja teknologian kehittyminen vaikuttavat kaikkiin asiantuntija-aloihin, myös asianajajiin. Digitalisaatio, alustatalous ja lohkoketjut muuttavat asianajajien työtä. Uusi millenniaalien sukupolvi tuo mukanaan muutoksen. Tärkeäksi nousevat myös työntekijöiden ja asianajotoimistojen arvojen kohtaaminen sekä asianajajan valintaa helpottava asianajajien rating eli arviointisysteemi.

Tulevaisuudessa asianajajan työstä tulee ketterämpää ja vähemmän paikkasidonnaista. Samalla asianajajat altistuvat aivan uudenlaiselle kilpailulle. Jotkut työt siirtyvät koneille, mutta ihmistyön merkitys pysyy. Asianajajan työssä korostuu kokonaisuuksien hahmottaminen.

– Meillä on vahva näkemys, että platform-palveluntarjonta lyö läpi. Jo nyt on alustoja, joilla voi valita oman avustajan ja kerätä vaikka isomman joukon asianajajia yhteen. Ydinjoukko pyörittää toimistoja ja kerää tarvittaessa projektiin tekijät. Asianajajan sosiaaliset taidot ja kyky markkinoida itseään ovat yhä merkittävämpiä asioita. Alustatalouden haasteeksi tulee se, miten nuoret juristit pääsevät ensimmäisiin työpaikkoihinsa kerryttämään kokemusta, Asianajajaliiton pääsihteeri Minna Melender ja varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju toteavat.

Katso asianajajien tulevaisuudesta kertova video YouTube-kanavallamme. 

Asianajajien esteettömyysvaatimusta kunnioitettava tiukasti myös tulevaisuudessa

Asianajoalan kehitys kohti digitalisaatiota ja alustataloutta herättää kysymyksen asianajajien esteettömyyden varmistamisesta. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola ottaa pääkirjoituksessaan tähän kantaa ja linjaa, että asianajajan on mahdotonta toimia, ellei esteettömyysvaatimusta kunnioiteta tiukasti myös alustataloudessa.

- Kilpailussa pärjääminen edellyttää kuitenkin sitä, että tuomme aktiivisesti esille, miksi esteettömyys on asiakkaan kannalta keskeistä. Erinäiset muut oikeudellisten palvelujen tarjoajat kun eivät välitä esteellisyyksistä, Ruohola sanoo.

- Toisaalta uskon, että joudumme jo lähivuosina pohtimaan sitä, miten esteettömyysvaatimusta käytännössä tulkitaan. Asianajajien tulee voida olla mukana erilaisilla sähköisillä alustoilla, joilla nykymuotoinen esteellisyysarviointi ei välttämättä käytännössä onnistu.

Lue lehteä: Advokaatti 3/2018

Lisätietoja: Johanna Askolin-af Ursin, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 050 387 8311, johanna.askolin-afursin (at) asianajajaliitto.fi

Twitter: @Asianajajat
Facebook: @Asianajajat
Instagram: @asianajajat

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) iloitsee tänään eduskunnassa hyväksytystä uudesta lukiolaista.

“Hyväksytyssä laissa on monia SLL:n pitkäaikaisia tavoitteita. Oikeus erityisopetukseen ja muu tukipalveluiden vahvistaminen tunnustavat lukiolaisten moninaisuuden. Näillä toimilla puretaan mielikuvaa ylireippaasta lukiolaisesta, jonka on aina pärjättävä omillaan. Lisäksi lukio avautuu nykyistä vahvemmin muulle yhteiskunnalle, kun esimerkiksi yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa määritellään laissa. On todella kiitollinen olo, ennen kaikkea tulevien lukiolaisten puolesta”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro toteaa.

Uusi lukiolaki on luonteeltaan mahdollistava: yhteiset kansalliset tavoitteet ja sisällöt säilyvät jatkossakin, mutta laki antaa koulutuksen järjestäjille nykyistä enemmän vapauksia suunnitella opetuksen toteuttamista. Esimerkiksi nykyisestä kurssimitoituksesta luovutaan, ja koulutuksen järjestäjillä on suurempi päätäntävalta opintojaksojen koostamisesta.

“Pallo on nyt lukioilla. Toivomme, että haaste otetaan vastaan ja lainsäädännön mahdollisuudet hyödynnetään laajasti, yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ideoiden sekä toteuttaen. Aivan olennaista on tietysti se, että uudistukseen varataan riittävät resurssit. Uusien velvoitteiden lisäksi myös suunnittelutyö vaatii aikaa ja voimavaroja. Näitä ei voida ottaa rehtorien ja opettajien selkänahasta, vaan seuraavalla hallituskaudella lukion yksikköhintaan on tehtävä tasokorotus”, Euro huomauttaa.

SLL katsoo, että hyväksytty lainsäädäntö on valtava askel oikeaan suuntaan, mutta lukiokoulutuksen kehittämisessä riittää vielä tehtävää.

“Toimintakulttuuria voi aina viedä parempaan suuntaan. Tulevaisuuden lukioyhteisössa jokaisella on oltava turvallinen olo ja mahdollisuus vaikuttaa. Tärkeä työkalu olisi esimerkiksi valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä, jonka avulla opiskelijoiden ääni saataisiin kuulumaan vahvasti myös paikallisessa koulutuksen kehittämisessä”, Euro linjaa.

Lisätietoja: puheenjohtaja Alvar Euro, 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään pe 29.6. – la 30.6.2018 Sastamalassa. Tietokirjaohjelmaa Vanhan kirjallisuuden päivillä on jo ennakkotilaisuudessa torstaina sekä varsinaisina tapahtumapäivinä perjantaina ja lauantaina.

Torstaina Aalto, Sibelius, Mannerheim -seminaarissa esiintyvät entinen pääministeri Paavo Lipponen, toimittaja Vesa Sirén ja professori Laura Kolbe.

Perjantaina avajaisten yhteydessä jaetaan vuotuiset Warelius-palkinnot. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Elämäni tietokirjat -haastattelusarjassa tavataan perjantaina toimittaja Heikki Haapavaara sekä lauantaina kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Elämäni tietokirjat -sarjassa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta.

Torstaina 28.6.2018

Aalto, Sibelius, Mannerheim -seminaari klo 15–18

Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8, Sastamala
klo 15    Entinen pääministeri Paavo Lipponen: Kymmenen kirjaa Alvar Aallosta
              Haastattelijana toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen
klo 16    Toimittaja Vesa Sirén: Kymmenen kirjaa Jean Sibeliuksesta
              Haastattelijana viestintäpäällikkö Anne Rutanen
klo 17    Professori Laura Kolbe: Kymmenen kirjaa C. G. E. Mannerheimista
              Haastattelijana toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen

Perjantaina 29.6.2018

Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8
Klo 10.30–11.30 Avajaiset. Warelius-palkintojen jako. Palkinnon jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni.
Klo 12.00–13.00 TIETOKIRJA.FI: Elämäni tietokirjat. Toimittaja Heikki Haapavaara. Haastattelijana viestintäpäällikkö Anne Rutanen.

Lauantaina 30.6.2018

Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8
klo 14.15–15.15 TIETOKIRJA.FI: Elämäni keittokirjat. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Haastattelijana toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Vanhan kirjallisuuden päivät pe–la 29.6–30.6.2018
Sastamalassa Sylvään koululla, Ojansuunkatu 8, 38200 Sastamala.
Lisätietoja Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmasta tapahtuman verkkosivuilla www.vanhankirjallisuudenpaivat.com.

Paavo Lipponen oli SDP:n puheenjohtaja 1993−2005 ja Suomen pääministeri 1995−2003. Hän on julkaissut kaksi muistelmateosta (2009 ja 2014) ja neljä muuta tietokirjaa. Paavo Lipposen seuraa intohimoisesti arkkitehtuuria, ja hän on toiminut mm. Alvar Aalto en France -yhdistyksen puheenjohtajana.

Vesa Sirén on pitkäaikainen Helsingin Sanomien toimittaja. Hän sai Tieto-Finlandian vuonna 2010 teoksestaan Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Hän on julkaissut myös neljä muuta tietokirjaa, joista kaksi käsittelee Sibeliusta. Lisäksi hän on sibelius.fi-verkkosivuston päätoimittaja.

Laura Kolbe on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori. Hänen keskeisimpiä tutkimusalueitaan ovat yliopiston ja ylioppilaiden sodanjälkeinen historia ja kaupunkihistoria. Kolbe toimi Mannerheim-museon intendenttinä 1984–1991 ja Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön hallituksen jäsenenä 1992–2000.

Heikki Haapavaara on tietokirjailija, toimittaja ja tietokirjakriitikko, joka työskentelee Kauppalehdessä. Hän sai Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2017. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa.

Ritva Viljanen on Vantaan kaupunginjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä julkishallinnossa, kuten Sitrassa vanhempana neuvonantajana, Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä. Viljasen keittokirjakokoelma on kattavampi kuin monen kirjaston.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on ostanut Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen yhdistyksen eli EPTEKin koko liiketoiminnan. SeAMKin ja EPTEKin hallitukset ovat kumpikin päättäneet asiasta viime viikolla ja kauppakirja allekirjoitettiin juhannuksen kynnyksellä. Kauppa on ehdollinen, kunnes EPTEKin ylimääräinen yhdistyksen kokous päättää asiasta 3.9.2018 ja kunnes EPTEKin hankerahoittajat ovat hyväksyneet hankkeiden siirron SeAMKille. Konkreettisen vaihdoksen on tarkoitus tapahtua 30.9.2018.

SeAMK ostaa uutta osaamista ja kasvua

Liiketoimintakaupassa SeAMK ostaa EPTEKin terveysteknologiaan liittyvän hankkeet sekä asiantuntijapalvelut. Kaupan yhteydessä EPTEKistä siirtyy SeAMKiin 8 työntekijää ns. vanhoina työntekijöinä.

- Olimme SeAMKissa aloitteellisia tämän kaupan toteuttamiseksi ja olemme erittäin tyytyväisiä, että löysimme nopeasti win-win -asetelman. Kevään kestäneet neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Olemme pidempään pohtineet, mistä voisimme saada kasvua ja aivan kuten yrityksissäkin, niin yrityskauppa tarjoaa meille kasvuun nopeamman väylän. Liikevaihdon kasvun lisäksi tällä kaupalla SeAMK osti ennen kaikkea EPTEKin henkilökunnan terveysteknologian ja hyvinvointiteknologian osaamista, sillä alasta on tarkoitus tulla uusi vahvuusala SeAMKiin, iloitsee vararehtori Elina Varamäki.

- Tavoitteemme on, että jatkossa hyvinvointiteknologia edustaa korkeinta osaamista Suomessa ja että SeAMK on alalla houkutteleva hankekumppani kansainvälisesti. Edelleen tavoitteena on, että ryhmässä tulee työskentelemään 15–20 asiantuntijaa, joista osa on myös väitelleitä. Tärkeää on, että ryhmä tekee tiivistä yhteistyössä yritysten kanssa, linjaa Varamäki tulevaisuuden tavoitteita ja näkymiä.

EPTEK sai isommat hartiat SeAMKista

EPTEK on toiminut 20 vuotta yhdistyksenä ja se on niittänyt mainetta erityisesti kansainvälisillä terveysteknologian hankkeilla sekä terveysteknologian pilottipalveluilla mm. sairaanhoitopiirille ja perusterveydenhuollon kuntayhtymille. Yhdistyspohjaisena toimiminen hankemaailmassa ei ole taloudellisesti helppoa johtuen hankerahoittajien pitkistä maksatusajoista.

- Olemme EPTEKin hallituksessa erittäin tyytyväisiä, että liiketoiminta ja työntekijät saavat vakaan ja hyvän maakunnallisen toimijan uudeksi kotipesäksi. EPTEKissä on tehty hienoa työtä 20 vuoden ajan ja saatu kansainvälistä mainetta. Tulevaisuus yhdistyspohjaisena ei kuitenkaan vaikuttanut kovin valoisalta. Hienoa, että SeAMK aikoo panostaa hyvinvointiteknologiaan monelle tavalla jatkossa, toteaa hallituksen puheenjohtaja Pertti Kinnunen.

Myös EPTEKin toiminnanjohtaja Sami Perälä on tyytyväinen kaupan syntymiseen.

- Olemme EPTEKissä toteuttaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana todella paljon kehittämishankkeita. Tänä aikana meistä on myös tullut varsin kansainvälinen toimija. EPTEKiin on syntynyt osaamista, joka tämän kaupan myötä saa aivan uudenlaiset mahdollisuudet. Hienoa, että SeAMK noteerasi osaamisemme, oli kiinnostunut meistä ja pääsimme sopimukseen. Paljon olemme toki heidän kanssaan jo tehneet erilaista yhteistyötä terveysteknologian kehittämisen saralla. Lisäksi suurin osa työntekijöistämme on saanut koulutuksen ja ollut myös töissä SeAMKissa, joten talo on osaltaan myös tuttu. Koko tiimimme, yhdessä hallituksen kanssa näkee, että tässä on hieno mahdollisuus toiminnan laajentamiseen ja osaamisen pysymiseen, iloitsee Perälä.

Lisätietoja:
Elina Varamäki
vararehtori, SeAMK
elina.varamaki(a)seamk.fi
040 830 5189

Pertti Kinnunen
Hallituksen puheenjohtaja, EPTEK
pertti.kinnunen(a)kauppakamari.fi
040 5340 875

Sami Perälä
Toiminnanjohtaja, EPTEK
sami.perala(a)eptek.fi
044 332 2270

Yleisön odotukset ja kokemukset brändistä vaikuttavat siihen, miten hyödylliseksi brändin tuottama sisältö arvioidaan.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Black Box -tutkimushankkeessa selvitettiin sisältömarkkinoinnin logiikkaa. Tutkimuksen tuloksissa korostui yleisön rooli, sillä yleisön odotukset ja kokemukset brändistä vaikuttavat siihen, miten hyödylliseksi brändin tuottama sisältö arvioidaan.

- Brändien tulisi entistä tarkemmin tiedostaa, millaisia odotuksia ja aiempia kokemuksia yleisöllä on ja millainen niiden liikkumavara on yleisöjen suhteen. Liikkumavara on usein sitä tiukempi mitä vakiintuneempi brändi on. Yleisölle muodostuu yleensä vahvoja käsityksiä siitä, mikä vakiintuneelle brändille on sopivaa ja ketkä sen puolesta voivat puhua, toteaa projektitutkija Hanna Reinikainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hyvä sisältö on hyödyllistä, totuudenmukaista ja persoonallista

Hyvän sisällön ominaisuuksiin kuuluvat tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti hyödyllisyys ja totuudenmukaisuus. Hyödyllinen sisältö on yleisölle sekä informatiivista että parhaimmillaan myös viihdyttävää. Totuudenmukaisuus merkitsee tutkijoiden mukaan erityisesti yleisön arviota sisällön totuudenmukaisuudesta.

Tutkimuksen mukaan yleisö voi kokea läheisyyttä sosiaalisen median välityksellä kohtaamiensa ihmisten kanssa. Omasta arjestaan avoimesti kertova bloggaaja voi tuntua tutulta, ja sama kokemus voi syntyä myös brändien some-edustajia kohtaan, jos heidän päivityksensä ovat persoonallisia. Kokemus tuttuudesta ja todellisesta vuorovaikutuksesta voikin saada yleisön palaamaan sisällön pariin yhä uudestaan ja viettämään pidempiä aikoja sen parissa.

Sisältömarkkinoinnin mittaaminen alkaa tavoitteista

Sisältömarkkinointia tulee myös mitata, jotta sitä voitaisiin tehdä tehokkaasti ja kehittää edelleen. Mittaamisen tulisi perustua aina yrityksen itse asettamiin tavoitteisiin – vertailu muiden brändien kanssa ei useimmiten ole järkevää, tutkimuksessa todetaan. Jos alussa ei ole määritelty selkeitä, mitattavia tavoitteita, on myöhemmin vaikeaa tehdä mittaamista siten, että se järkevällä tavalla palvelisi yrityksen toiminnan kehittämistä.

Vaikuttajayhteistyön onnistumista on usein seurattu saavutettujen tykkäysten, jakojen ja kommenttien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tällainen yleisön osallistuminen lisää vaikuttajan uskottavuutta, mikä osaltaan edistää vaikuttajan tekemän suosittelun tehokkuutta. Yleisön osallistuminen antaa siis viitteitä yhteistyön onnistumisesta ja yleisön asenteesta brändiä kohtaan.

Tulokset perustana markkinointiviestinnän suunnittelussa

- Sisältömarkkinoinnin ammattilaisille tutkimuksemme tulokset eivät varmastikaan tule yllätyksinä. Esimerkiksi sisältöjen hyödyllisyydestä ja human-to-human-markkinoinnista on puhuttu alalla jo pitkään. Tutkitun tiedon avulla pystymme nyt kuitenkin tarjoamaan vahvemmat perustelut yritysten markkinointiviestinnän strategiatyöhön, Reinikainen korostaa.

Black Box -hankkeen pohjalta lähdetään jatkossa kehittämään digitaalista sisältökompassia (DigiCC), joka voi auttaa vielä tarkemmin kohdentamaan ja tekemään entistä parempaa sisältömarkkinointia ja ottamaan yleisön odotuksia huomioon. DigiCC on Business Finlandin rahoittama hanke.

Tulokset perustuvat Business Finlandin vuosina 2016 - 2018 rahoittamaan Opening the Black Box of Content Marketing -tutkimushankkeeseen. Tutkimuksessa analysoitiin yli sata sisältömarkkinoinnin sisältöä, haastateltiin yli kahtakymmentä sisältömarkkinoinnin asiantuntijaa ja kerättiin vastauksia yli kahdeltatuhannelta yleisön edustajalta. Tampereen yliopiston lisäksi projektin yliopistopartnereita olivat Oklahoman ja Macquarien yliopistot. Projektin yrityskumppaneita olivat Alko, A-lehdet, Aamulehti, DNA, Fazer, Nordea, Pirkanmaan lehtitalo, Vapa Media ja PING Helsinki.

Tutkimuksessa olivat mukana erityisasiantuntija Mari Ainasoja, erityisasiantuntija Sanna Rytövuori, tutkijatohtori Niina Uusitalo ja erityisasiantuntija Elina Vulli Tampereen yliopistosta sekä projektitutkija Hanna Reinikainen, tohtorikoulutettava Matias Lievonen, professori ja hankkeen tutkimusjohtaja Vilma Luoma-aho, projektipäällikkö Andra Aldea-Löppönen ja tutkimusavustaja Susanne Cederberg Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Lisätietoja:
Professori Vilma Luoma-aho
vilma.luoma-aho@jyu.fi
+358 40 8053 098

Projektitutkija Hanna Reinikainen
hanna.m.reinikainen@student.jyu.fi
+358 50 5821 885

LAMK toimii vahvasti mobiilissa

Lahden ammattikorkeakoulu uudistuu monella saralla. Asiakkaille, tuleville hakijoille ja kumppaneille esittäydymme uusilla nettisivuillamme, jotka toimivat mobile first -periaatteella. Täysin uudistetut sivut on suunniteltu käyttäjäpolkujen perusteella.

Nettisivujen keskiössä ovat luonnollisesti koulutukset. AMK- ja ylempiin AMK-tutkintoihin johtavat koulutukset on suunniteltu potentiaalisten hakijoiden tarpeisiin. Muu koulutustarjonta, kuten avoin AMK, on tarkoitettu kaikille halukkaille lisäkouluttautujille.

Palvelut-osiossa kerromme palvelutarjonnastamme, jota tarjoamme yrityksille ja muille asiakkaille. Täydennyskoulutus, tapahtumapalvelut sekä Fumatec-tuotekehityspalvelut ovat esimerkkejä palveluistamme.

Yhteistyön tekeminen on meille osa arkea. Teemme yhteistyötä hyvin monella eri saralla, lukuisien kumppaneiden kanssa. Yhteistyö on monesti projektimaista toimintaa.

Yhteydenotto LAMKiin on nyt helppoa

Jokaisella sivulla on Kysy lisää!/Ask us! -lomake, jonka lähettämällä saa yhteyden helposti.

”Uusien sivujen kautta asiakkaat ja kumppanit pääsevät sisään uuden LAMKin maailmaan jo nyt. Mobiilipohjaisten sivujen suunnitteleminen käyttäjäpolkujen perusteella oli mielenkiintoinen prosessi. Nettisivujen uudistusprojekti sujui toimittajan ja kollegojen kanssa sutjakkaasti ja napakalla aikataululla”, kiittää projektipäällikkö Mari Rosberg. ”Tervetuloa tutustumaan uuteen LAMKiin uusien nettisivujen kautta. Syyskuussa muutamme uudelle kampukselle ja silloin uuteen LAMKiin pääsee myös fyysisesti.”

Uudet sivut löytyvät tutusta osoitteesta:  lamk.fi.

Lisätietoja:

Mari Rosberg, projektipäällikkö

p. 050 526 5825

mari.rosberg@lamk.fi

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti kesän viimeisessä kokouksessaan Rovaniemen kaupungin vuoden 2019 talousraamista eli siitä, kuinka paljon kaupungilla saa olla nettomenoja ensi vuonna.

Hallitus päätyi äänin 10-1 hylkäämään kaupunginjohtajan tekemän raamiesityksen ja asettui Sanna Karhun (kesk) muutosesityksen kannalle. Karhu esitti, että kunnallisveroprosentti säilytetään ennallaan eli 21 prosentissa, jolloin leikkauksia/lisätuloja tarvitaan yhteensä 7,6 miljoonaa euroa ja käyttötalouteen varataan 366,7 miljoonaa euroa. Alijäämä saa olla enintään 5 miljoonaa euroa.

Hallitus linjasi, että säästöjä tulee hakea muun muassa vähentämällä sairauspoissaoloja, pienentämällä erikoissairaanhoidon kustannuksia, nostamalla rakennusten kerroskorkeutta ja varmistamalla, että Sairaalanniemen ja Valionrannan tonteista saadaan kaupungille tuottoa käyvän arvon mukaan.

Esko-Juhani Tennilä (vas) äänesti ainoana kaupunginjohtajan esityksen puolesta, jossa kunnallisveroa olisi korotettu 0,5 prosenttia.

Hallitus hylkäsi Saarenkylän kouluverkkoa koskevan oikaisuvaatimuksen

Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin Saarenkylän kouluverkkopäätöksen kumoamista. Kumottavaksi vaadittiin kaupunginhallituksen 28.5. tekemä päätös, jonka myötä Saarenkylässä jatkaa Saaren koulu ja yksi Nivavaaran/Napapiirin yhtenäiskoulu, ja Syväsenvaaran koulun toiminta lakkaa.

Kalervo Björkbacka (ps) esitti, että oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin. Äänestys päättyi kaupunginjohtajan esityksen hyväksi äänin 6-5. Oikaisuvaatimuksen hyväksymistä kannattivat Björkbackan lisäksi Hannu Ovaskainen, Sanna Karhu, Anja Joensuu ja Esko Juhani-Tennilä.

Kaupunginhallitus katsoi muun muassa, että toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitettiin, kuntalaiset ovat saaneet osallistua päätöksentekoprosessiin kuntalain vaatimalla tavalla.

Lappi Areenan korjauksiin 150 000 euroa

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti tehdä 150 000 euron sijoituksen Kiinteistöosakeyhtiö Lappi Areenalle korjausten rahoittamiseksi.

Taustalla on Rovaniemellä 7.5.2019 pidettävä ulkoministerikokous, johon Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa huipentuu. Kokous pidetään Lappi Areenalla ja edellytyksenä kokoukselle on, että jäähallin tiloja on kunnostettu järjestäjien vaatimalla tavalla.

Kiinteistöosakeyhtiön on tehtävä vaaditut korjaukset jo tämän kesän aikana. Koska kiinteistöosakeyhtiöllä ei ole omaa rahoitusta käytettävissä, kaupunki päätti rahoittaa kokouksen edellyttämät korjausinvestoinnit.

Ounasrinteen päiväkodin toteuttaja valittiin

Hallitus valitsi Ounasrinteelle rakennettavan vuokrapäiväkodin toteuttajaksi Plus Hoivakiinteistöt Oy:n ja Hovako Oy:n ryhmittymän.

Rovaniemen kaupunki kilpailutti päiväkodin rakentamisen ensimmäistä kertaa ns. vuokrasopimusmallilla, jossa kaupunki vuokraa tilat rakennuttajalta 20 vuodeksi ja toteuttaja vastaa myös rakennuksen käytettävyydestä ja ylläpidosta koko sopimuskauden ajan. Plus Hoivakiinteistöt Oy:n ja Hovako Oy:n ryhmittymä antoi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, kun vertailtiin eri tarjousten hintaa ja laatua.  

Ounasrinteelle on tarkoitus rakentaa uusi 10-ryhmäinen päiväkoti, joka korvaa Ounasrinteen ja Kiekerön nykyiset päiväkodit. Lapsia päiväkodissa tulee olemaan noin 200 ja henkilöstöä 40.

Kaupungin tavoitteena on rakentaa alueelle tarvittava yhdyskuntatekniikka ja liikunta-alue kesän aikana.

Hankkeen toteutuksen valmistelu käynnistetään heti ja toteutus sen jälkeen, kun sopimukset on allekirjoitettu. Ounasrinteen päiväkodin on tarkoitus valmistua elokuussa 2019.

Vihreää valoa valtakunnalliselle työterveysyhtiölle

Kaupunginhallitus päätti, että Rovaniemen kaupunki osallistuu valtakunnallisen työterveysyhtiön osakassopimusneuvotteluihin.

Kuntien eläkevakuutuslaitos Keva on valmistellut valtakunnallisen työterveysyhtiön perustamista. Mahdollisen yhtiön asiakkaina ja omistajina olisivat sairaanhoitopiirit (vuoden 2020 jälkeen maakunnat) ja kunnat sekä myöhemmin mahdollisesti valtio. Valtakunnallinen yhtiö toimisi konsernina, jossa nykyiset kunnalliset yhtiöt kuten Lappica olisivat tytäryhtiöitä.

Yhtiön tarkoitus on varmistaa julkisomisteisen työterveyshuollon asema ja toimivuus tilanteessa, jossa asiakas saa entistä vapaammin valita julkisen ja yksityinen terveydenhuollon välillä.

Tavoitteena on, että valtakunnallinen työterveysyhtiö aloittaa toimintansa vuonna 2019.

Kaupunginhallitus peruutti Rovaniemen kaupungin valitukset puukartelliasiassa

Kaupunginhallitus käsitteli myös niin kutsuttua puukartelliasiaa. Hallitus päätti peruuttaa kaupungin Helsingin hovioikeuteen tekemät valitukset Helsingin käräjäoikeuden 30.10.2017 antamasta tuomiosta sekä Helsingin käräjäoikeuden 13.1.2017 ja 20.1.2017 antamista prosessipäätöksistä.

Taustalla oli Helsingin hovioikeuden 21.5.2018 antama tuomio Metsähallituksen kartellivahingonkorvausasiassa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Näin ollen myös Rovaniemen kaupungin tekemillä valituksilla katsottiin olevan heikot ennusteet menestyä.

Kaupunginhallitus perui valitukset, koska se halusi minimoida kaupungin riskin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta hovioikeusvaiheen osalta.

Lisätietoa:

Liisa Ansala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, liisa.ansala(at)rovaniemi.fi, p, 044 5777 514, Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen(at)rovaniemi.fi, p. 0400 231096

Kesä on parasta aikaa lukemiselle. Loman koittaessa kannattaa panostaa lapsen kanssa olemiseen ja etenkin lapselle lukemiseen. Lukemalla lapselle saavutetaan lukemattomia hyötyjä.

Jyväskylän ylipiston tutkimuksessa on selvinnyt, että 15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen  kouluikää sen perusteella, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on. Erityisesti yhteiset lukuhetket ovat tärkeitä lukutaidon kehittymisen kannalta.

Luettaessa lapsen sanavarasto kasvaa, jolloin valmiudet lukemisen perustaitojen oppimiselle paranevat. Lapselle kannattaakin lukea vauvaiästä lähtien. Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä; jo vastasyntynyt tunnistaa oman äidinkielensä, pyrkii ääntelemään äidinkielellään ja alkaa erikoistua kielen osaajaksi. Yhteiset lukuhetket rauhoittavat hetken yhdessäololle ja vahvistavat perheen sisäistä vuorovaikutusta.

Lukeminen helpottaa  lapsen elämää

Aikuisilla on merkittävä rooli lapsen lukutaidon kehittymisessä. Ensimmäinen askel saada lapsi lukemaan olisikin lukea itse – vanhempien oma lukuharrastus vaikuttaa paljon siihen, miten he onnistuvat kannustamaan lasta lukemaan ja millaisen lukevan aikuisen mallin lapselle antavat. Vanhemmilta saatu tuki ja kannustus sekä vanhempien itse lukemiseen käyttämä aika näkyvät suoraan lapsen osaamisessa. Jos kodin kirjahyllyssä on kirjoja ja ilmapiiri lukemiseen on myönteinen, lapsikin kokee lukemisen positiivisena asiana. Myönteinen suhtautuminen lukemiseen synnyttääkin lukutaitoa tukevan kehän. Kirjoista pitävä lapsi lukee enemmän, jolloin hänestä tulee taitavampi lukija.

Kirjan maailmaan uppoutumalla lapsen empatiakyky paranee, jolloin lapsesta tulee oikeudenmukaisempi ja reilumpi kaveri muille. Lukemalla lapsi löytää keinoja sanoittaa tunteitaan, mikä auttaa lasta sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäämään porukassa. Koulussa pärjäämisen kannalta lukemisella on merkittävä rooli, sillä se parantaa keskittymiskykyä ja koulussa viihtymistä, ja oman äidinkielen osaaminen helpottaa muiden aineiden ja vieraiden kielten oppimista.

Kesällä koululainen voi poimia luettavakseen kirjan kesälukulistalta, jonka äidinkielen opettaja Ulla Lahdes keräsi äidinkielen opettajilta nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilikselle. Lista sisältää teoksia yläkoulu- ja lukioikäisille mm. kirjoista joista oppilaat ovat pitäneet. Listalta löytyy niin uutuuksia kuin klassikoitakin.

Lukeminen virkistää myös aikuista

Kirjojen ja sanomalehtien lukemisella on havaittu olevan kiistattomia terveyshyötyjä. Tekstiin paneutuminen vaatii pitkäaikaista muistinkäyttöä ja tarinan hallintaa. Lukemisharrastuksella voidaankin hidastaa esimerkiksi ikääntymisen haittoja, kuten aivojen rappeutumista ja dementian puhkeamista.

Sussexin yliopiston tutkimuksen mukaan lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa, ja kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on todettu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla. Kun käyttää päivästään aikaa 6 minuuttia kirjojen parissa, syke ja lihasjännitys laskevat. Rentouttavia lukuhetkiä!

Lukuvinkkejä pienille lapsille: www.luelapselle.fi/kirjavinkit
Kirjavinkkejä nuorille: www.lukufiilis.fi

Lähteet:

5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta: www.lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta/

10 faktaa lukemisesta: www.lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2017/

Eklund, K., Torppa, M., Sulkunen, S., Niemi, P. & Ahonen, T. Early cognitive predictors of PISA reading in children with and without family risk for dyslexia. Journal of Individual Differences, 64, 94–103. doi:10.1016/j.lindif.2018.04.012

Olet toiminut liike-elämän asiantuntijatehtävissä jo pidempään ja omalla tehtäväalueellasi tunnet ratsastavasi aallonharjalla. Taloustermit aiheuttavat kuitenkin pientä epävarmuutta ja tarkemmin asiaa punnitessasi huomaat, ettet pyydettäessä osaisi selventää, mikä ne karhumarkkinat oikeastaan tarkoittavat tai mikä CAPM taas olikaan. Koulutus.fi-koulutussivusto listasi 9 taloustermiä – tunnetko sinä nämä kaikki?

Nettovarallisuus
Yksinkertaisuudessaan nettovarallisuudella tarkoitetaan eroa koko varallisuuden ja sen välillä, kuinka paljon organisaatiolla tai yksilöllä on velkaa. Positiivinen nettovarallisuus osoittaa hyvää ja tervettä taloudellista tilannetta kun taas negatiivinen nettovarallisuus tarkoittaa, että yritys tuottaa tappiota.

Inflaatio
Yleisesti ottaen inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen hintojen jatkuvaa kasvua. Ammattilaisten on syytä pitää silmällä sitä, lisääntyvätkö heidän tulonsa suhteessa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousuun.

Likviditeetti
Tämä yksinkertainen termi kertoo, kuinka helposti omaisuutesi on realisoitavissa eli mitä rahataloudellista arvoa omaisuutesi tuottaa, jos se myytäisiin tänään. Yrityksillä on yleisesti ottaen oltava hyvä likviditeetti, koska velkojat voivat periaatteessa vaatia saataviaan takaisin milloin tahansa.

Härkämarkkina
Olet saattanut kuulla tämän ilmaisun yhteydessä jos toisessa, ja olet jo ehtinyt kyseenalaistamaan koko koulutushistoriasi. No, härkämarkkina on yksinkertaisuudessaan markkinatilannetta kuvaava termi. Härkämarkkinasta voidaan puhua kun nousukausi on kestänyt pitkään.

Karhumarkkina
Tämä on härkämarkkinan vastakohta ja tarkoittaa, että markkinat ovat laskussa ja laskua on kestänyt pitkään. Tunnusmerkkejä ovat korkea työttömyys, osakekurssien lasku ja laskusuhdanne. Markkinat liikkuvat jatkuvasti härkä- ja karhuaseman välillä talouden dynaamisen luonteen vuoksi.

Riskinsietokyky
Riskitoleranssi kuvastaa, kuinka aggressiivisella lähestymistavalla henkilö voi sijoittaa. Kyseessä on siis henkilökohtainen ominaisuus. Riskinsietokyky osoittaa sijoittajan kyvyn reagoida talouden suhdannevaihteluihin.

Varojen hajauttaminen
Tämä on yksi yleisimmistä käsitteistä, joita talouden ammattilaiset käyttävät riippumatta siitä, millä sektorilla he työskentelevät. Varojen jakaminen määrittelee määrän ja tyypin, johon ihmiset sijoittavat eli mitä he sisällyvät sijoitussalkkuunsa.

Korkoa korolle
Tämä termi tarkoittaa, mitä sen nimikin jo osittain kertoo, eli jo kertynyt korko kasvaa korkoa, jolloin sijoitusten tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi. Korkoa korolle -ilmiö saa lainat ja talletukset kasvamaan nopeammin kuin yksinkertainen korko.

Käyttöomaisuuden hinnoittelumalli (CAPM)
Tätä mallia käyttävät useimmiten yritykset kuvaamaan odotettujen tuottojen ja riskien välistä suhdetta, jota käytetään riskialttiiden arvopapereiden hinnoittelussa. Toisin sanoen, hinnoittelumallilla voi laskea arvopaperin odotetun tuottoasteen. CAPM indikoi sijoittajien arvopaperilta vaatimaa pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Teorian mukaan erittäin pitkällä aikavälillä mallin mukainen tuotto on keskimäärin sama kuin todellinen tuotto.

Ota yhteyttä
Koulutus.fi
Sähköposti: info@koulutus.fi
Puhelin: +358 (0)9 6150 0388

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja uudistuva, ajan hermolla oleva kurssitarjonta ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 16.–18.7.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 17.7. klo 11.20–11.35, kun Kansalaistorin MTV-lavalla kokkaillaan hyönteisiä. Kotitalousopettaja Soili Harsian loihtimia sirkkamakupaloja tulevat lavalle maistelemaan europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Myös katsojille on tarjolla sirkka-aiheisia maistiaisia.

Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille (toripaikka 38A) maanantaista keskiviikkoon torin aukioloaikoina. Sirpa Pietikäinen on tavattavissa kansalaisopistojen teltalla tiistaina 17.7. klo 11.45–12.15.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Valtaosa opistoista on julkaissut syksyn kurssiohjelmansa ja joissakin opistoissa syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat jo käynnissä. Kansalaisopistojen kurssit ovat kaikille avoimia ja 181 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Opetusta suunnitellaan yhteiskunnan tarpeiden ja trendien pohjalta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot.

Lisätiedot: 

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
 
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Iittalan uudelle taideasemalle on tuotu kesän ajaksi neljä sympaattista kyläpyörää, joilla asemalle saapuvat ihmiset voivat liikkua lähialueilla. Pyöriin on asennettu Yepzon Asset -paikannuslaitteet ja niiden kulkua voi seurata asemalaiturin näytöltä. Idea karttasovelluksella seurattavista kyläpyöristä toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun WhatsUP-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää kokeilukulttuuria ja verkostoyhteistyötä Kanta-Hämeessä.

Iittalassa asuva HAMKin lehtori Hannu Rossi sai idean pyörien paikantamisesta tutustuessaan Iittalan taideasemasuunnitelmaan. Rossi mietti asiaa käyttäjien näkökulmasta – mikäli kyläpyöriä ei telineestä löydy, olisi mukava tietää, kannattaako pyörää jäädä odottamaan. Kun idea paikannuslaitteiden lisäämisestä syntyi, oli taideaseman avajaisiin aikaa enää kymmenen päivää, mutta paikannuksen toteuttamista päätettiin lähteä yrittämään. Oleellisinta oli löytää sitoutunut ydintiimi, laitteet sekä teknistä osaamista. 

Teknistä osaamista haettiin HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksiköstä. Digitaalisia palveluita kehittävän tutkimusyksikön brasilialaiset vaihto-opiskelijat Willian Pereira dos Anjos ja Eduardo Bitencourt loivat IoT-alustaa hyödyntäen asemalla esitettävän karttapaikannussovelluksen, joka valmistui yhden päivän aikana. Yksikön työntekijät ahersivat näytön käyttöönoton ja karttanäkymän sovittamisen parissa.

Laitteiden hankinnassa hyödynnettiin verkostoja ja kumppaneita. Asemalle asennettava näyttötaulu saatiin lainaksi forssalaiselta Telesteltä. Paikannuslaitteita kehittävä Yepzon lähti mukaan kokeiluun tarjoamalla käyttöön Asset-paikannuslaitteet, joiden avulla pystytään varautumaan myös ilkivallalta.

”Kyläfillariprojekti on erinomainen esimerkki Yepzonin palvelun monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Laitteita voi käyttää pyörien sijainnin tarkkailuun sekä turvana katoamis- ja varkaustapauksien varalta, mutta HAMK on myös oivallisesti räätälöinyt Yepzonin avointa ohjelmistorajapintaa laitteiden lähettämän tiedon hyödyntämisessä omiin tarpeisiinsa”, kertoo Yepzonin markkinointijohtaja Heidi Rantala. 

Pyöräpaikannuskokeiluun osallistui yhteensä 15 henkilöä, joista kolmella oli koordinoivat roolit ja muilla erikoisosaamiseen liittyvä tehtävä. Kokonaisuus rakentui pala palalta ja haasteita ratkottiin keskustelemalla ja kokeilemalla. Oleellista oli innostus ideaan, aito tarve, konkreettinen tekeminen ja toimiva roolitus. Myös osallistujien välinen keskinäinen luottamus ja tiedonkulku olivat ensiarvoisen tärkeitä aikataulupaineen alla työskennellessä.

Pyöräpaikannus oli nopea ja konkreettinen yhteistyöprojekti HAMKin WhatsUP-hankkeessa ja siinä edistettiin verkostoyhteistyötä Kanta-Hämeessä. Hanketta on rahoitettu Hämeen liiton myöntämällä maakunnan kehittämisrahalla (AIKO). 

Lisätiedot:

Marjo Vaalgamaa, projektipäällikkö, Yrittäjyyden ja liiketoiminnan yksikkö, HAMK, 050 574 5156, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Tampereen ammattikorkeakoulussa on syksyn yhteishaussa tarjolla 15 hakukohdetta, joissa on haettavana yhteensä yli 400 aloituspaikkaa. Tutkintokoulutusta järjestetään Tampereen lisäksi Sastamalassa, Seinäjoella ja Virroilla. Opinnot alkavat ensi tammikuussa.

Päiväopiskelijoita TAMKiin otetaan biotuote- ja prosessitekniikan insinöörin, rakennusalan työnjohdon, sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin sekä sairaanhoitajan AMK-koulutuksiin. Monimuoto-opintoina toteutettava rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörikoulutus painottuu kiinteistönpitotekniikkaan ja korjausrakentamiseen. Muita työssä käyville soveltuvia monimuotokoulutuksia ovat sairaanhoitajan ja sosionomin koulutukset.

Vuoden 2019 alusta TAMK on osa Tampereen korkeakouluyhteisöä, johon kuuluu myös uusi Tampereen yliopisto. TAMKin opiskelijalle tämä merkitsee mahdollisuutta laajentaa osaamistaan. Opiskelijat voivat kerätä opintopisteitä myös yliopistossa tarjolla olevilla kursseilla tai osallistua yhteisiin projekteihin.

Koulutusta Sastamalassa, Seinäjoella ja Virroilla

TAMK panostaa vahvasti maakunnassa järjestettävään koulutukseen. Virroilla on mahdollista suorittaa metsätalousinsinöörin AMK-tutkinto monimuoto-opintoina, työn ohessa.

Pääosin Sastamalassa ja Luoteis-Pirkanmaalla toteutetaan konetekniikan insinöörin AMK-koulutus, joka vastaa mekaniikkasuunnittelijoiden kasvavaan tarpeeseen.

Bioanalytiikan koulutus järjestetään monimuotoisesti päiväopintoina Seinäjoella yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen keskussairaalan kanssa.

Ylemmissä AMK-tutkinnoissa viisi hakukohdetta

Kulttuurialalla voi hakea musiikkipedagogin ylempään AMK-tutkintoon. Koulutuksen teemana on kehittyvä opettajuus musiikkialalla. 

Hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon voi hakea valintaperusteissa mainituilla sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoilla, tradenomi (AMK)-tutkinnolla sekä insinöörin korkeakoulututkinnolla. Tässä koulutuksessa perehdytään erityisesti hyvinvointiteknisten tuotteiden ja palveluiden innovointiin ja kehittämiseen.

Automaatioteknologian ylempi AMK-koulutus on suunnattu insinöörin korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka tarvitsevat työtehtävissään automaatioteknologian osaamista.

Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään 5.–19.9.2018. Haku alkaa haun ensimmäisenä päivänä kello 8.00 ja päättyy haun viimeisenä päivänä kello 15.00. Opinnot alkavat tammikuussa 2019. Koulutuksiin haetaan osoitteessa Opintopolku.fi.

Syksyn yhteishaussa olevat koulutukset

Lisätietoja:

- TAMKin hakijapalvelut, hakijapalvelut@tamk.fi, p. 03 245 2395

Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijat tulkkaavat Naantalin Muumimaailman viitotun ja kuvitetun viikonlopun teatteriesitykset ja laakson tapahtumat 4.–5.8.2018.

Tapahtuman tarkoituksena on tuoda satumaailma lähemmäksi lapsia, jotka kommunikoivat viittomakielellä, viitotulla suomella tai jollakin puhetta tukevalla tai korvaavalla menetelmällä.

Yhdenvertaisuuden edistämistä

Tapahtumasta on tullut hyvää palautetta niin opiskelijoilta kuin lapsiltakin. Se järjestetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Perinteikäs viitottu viikonloppu on yksi toteutuksista, jossa Diak on näkyvästi tekemässä hyvää edistämällä esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta.

– Olemme tehneet Diakin kanssa hyvää yhteistyötä jo vuosien ajan. Opiskelijat ovat olleet erityisen sitoutuneita ja halunneet luoda yhdessä oman henkilökuntamme kanssa unohtumattoman päivän lapsille ja aikuisille, sanoo Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen.

Ensimmäisinä vuosina tapahtumassa tulkattiin Muumien menoa viitotulle suomelle ja viittomakielelle. Viime vuosina mukaan on otettu puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät, esimerkiksi kuvat ja tukiviittomat.

Monipuolinen oppimiskokemus opiskelijoille

Diakin opiskelijat aloittavat jokavuotiseksi vakiintuneen projektin jo keväällä, jolloin he tutustuvat Muumimaailmaan ja siellä esitettäviin satuihin, alkavat tehdä käännöksiä ja valmistavat kuvamateriaalia tulkkauksiin.

Projektin työstö jatkuu läpi kesän: Kesällä opiskelijat vierailevat muumimaailmassa, viimeistelevät käännöksiä, harjoittelevat tulkkauksia sekä virittäytyvät tunnelmaan. Kiireisintä aikaa ovat viimeiset viikot ennen tapahtumaa, jolloin opiskelijat tutustuvat näytelmien käsikirjoituksiin ja itse Muumimaailmaan sekä laativat kuvakommunikaatiomateriaalia tulkkausta varten.

– Sekä opiskelijat että minä olemme iloisia, että voimme edistää esteettömyyttä ja tarjota elämyksiä asiakkaiden omilla kielillä ja kommunikaatiotavoilla. Muumimaailma tarjoaa vaihtelevan harjoitteluympäristön, jossa opiskelijat saavat harjoitella lapsille tulkkausta, tulkkauksen koordinoimista, sidosryhmätyöskentelyä ja tulkkauksen järjestämistä yleisötapahtumassa, sanoo opiskelijoita ohjaava lehtori Veera Kuusela Diakista.

Ohjelmaa järjestetään molempina päivinä kello 10.30–17.

Tulkkausta tai vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttävän lapsen saattajalla on ilmainen sisäänpääsy Muumimaailmaan. Katso tapahtuman ohjelma liitteestä.

Liitteenä olevan kuvan lähde: Muumimaailman kuvapankki

Lisätietoja:

lehtori Veera Kuusela
Diakonia-ammattikorkeakoulu
veera.kuusela@diak.fi
050 358 0227

Sotiria Pappa tutki väitöksessään, kuinka asiasisältöjä vieraalla kielellä opettavat ns. CLIL-opettajat (Content and Language Integrated Learning) kokevat ammatillisen identiteettinsä. Hän käsittelee aihetta erityisesti suhteessa opettamisen kahteen välittömään kontekstiin eli luokkahuoneeseen ja työyhteisöön.

Työssä selvitetään, kuinka nämä kaksi puolta laajentavat käsitystä ammatillisesta identiteetistä, mutta pohditaan myös ammatilliseen toimijuuteen ja tunteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Tutkimus perustuu 13:n CLIL-menetelmää käyttävän alakoulunopettajan ja yhden lastentarhanopettajan haastatteluihin. Ne toteutettiin aikana, jolloin opettajat valmistautuivat vuonna 2016 käyttöön otettuun opetussuunnitelmaan.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kun CLIL-opettaja tuntee toimijuutta työssään, hän kokee voivansa toimia ammatillisen identiteettinsä mukaisesti ja hänen motivaationsa CLIL-opetuksen jatkamiseen vahvistuu. Vaikka osallistujien asenne CLIL-opetusta kohtaan oli yleensä myönteinen, käytännön työssä oli tiettyjä rajoituksia. Tämä osoittaa, että yksittäisen opettajan resurssit ja rakenteet vaikuttavat toimijuuden määrään.

Toimijuus on yhteydessä opettajan ammatillisen minän pohdintaan koulutuksen ammattilaisena ja työtoverina. Pedagogista ja relationaalista identiteettiä pohdittiin sekä luokassa että kollegiaalisissa suhteissa. Tämä korostaa itsenäisen, reflektiivisen toiminnan merkitystä yhdessä työyhteisöön osallistumisen kanssa. Nämä tekijät voivat vaikuttaa opettajan toiminnan tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin.

Tunteet tärkeitä ammatillisessa kehityksessä

Tutkimuksessa osoitetaan myös, että yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat opettajan työssä toisiinsa. Opettajan yksilölliset voimavarat värittävät ja auttavat tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita ja suhteita. Väitöskirjassa ei oteta kantaa yksilöllisten ja sosiaalisten tekijöiden tärkeysjärjestykseen, mutta siinä katsotaan yksilön roolin olevan keskeinen. Tulokset osoittavat ammatti-identiteetin (uudelleen)määrittelyn ja muovaamisen prosessin olevan tunneperäinen. Koska tunteet tarjoavat mahdollisuuden sekä yksilölliseen että ammatilliseen oppimiseen, niistä tulee CLIL-opettajille voimavara ja osa ammatillista kehityskaarta.

Tulosten perusteella ammatti-identiteettiin liittyviä tunteita ei tulisi käsitellä yksin vaan työyhteisön tukemana. Samalla korostuu työhön liittyvien negatiivisten tunteiden tiedostamisen ja reflektoinnin merkitys. Työpaikan tapahtumiin liittyviä ristiriitaisiakin tunnereaktioita käsittelemällä voidaan edesauttaa yksilö- ja yhteisötason muutosta.

Väitöskirjan kokonaisantina on ammatillisen identiteetin tarkastelu sellaisella opetuksen osa-alueella, johon tutkimuksessa ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin vieraiden kielten opetuksessa ja kaksikielisessä tai perinteisessä opetuksessa.

Lisätietoja:

Sotiria Pappa on suorittanut Bachelor-tutkinnon englannissa ja kirjallisuudessa Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa vuonna 2011. Tämän jälkeen hän on työskennellyt kaksi vuotta englannin kielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän suoritti kansainvälisen maisterin tutkinnon kasvatustieteissä Jyväskylän yliopistossa 2015. Tämän jälkeen hän on ollut tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.  

KM Sotiria Pappan kasvatustieteiden väitöskirjan "'You’ve got the color, but you don’t have the shades’: Primary education CLIL teachers’ identity negotiation within the Finnish context" tarkastustilaisuus 4.7.2018 klo 12, Ruusupuisto D104 Helena. Vastaväittäjänä professori Heini-Marja Pakula (Turun yliopisöto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Yhteystiedot:

Sotiria Pappa, +358 (0)401545495, sotiria.s.pappa@jyu.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Julkaisutiedot:

Väitös on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, numerona 619, 123 s, Jyväskylä 2018, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-7465-7. It is available at the University Library’s Publications Unit, tel. +358 (0)40 805 3825, myynti@library.jyu.fi, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7466-4

Sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ennakoiva valtimoiden seinämien jäykistyminen voi alkaa jo lapsuudessa. Tuoreen Jyväskylän yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan yksinkertaisella ja kajoamattomalla valtimojäykkyyden mittausmenetelmällä saadaan toistettavia ja luotettavia tuloksia valtimojäykkyydestä 16–19-vuotiailla nuorilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical Physiology & Functional Imaging -lehdessä.

 Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 55 jyväskyläläisen nuoren valtimojäykkyysmittauksen toistettavuutta sekä kestävyyskunnon ja kehon rasvaprosentin vaikutusta mittausten toistettavuuteen. Valtimojäykkyyttä mitattiin yksinkertaisella ja kajoamattomalla pulssiaaltomittarilla oikeasta olkavarresta ja kestävyyskuntoa maksimaalisen polkupyöräergometritestin ja kehon rasvapitoisuutta bioimpedanssianalyysin avulla.

Tutkimus osoitti, että valtimojäykkyyttä kuvaava aortassa etenevän pulssiaallon nopeus oli hyvin toistettava. Kestävyyskunnolla tai kehon rasvapitoisuudella ei ollut vaikutusta pulssiaallon nopeuden toistettavuuteen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös niin kutsutun augmentaatioindeksin toistettavuutta. Augmentaatioindeksi kuvaa pääasiassa pienten valtimoiden supistustilaa. Tutkimuksessa huomattiin, että augmentaatioindeksin toistettavuus oli selkeästi heikompi kuin pulssiaallon nopeudella. Parempikuntoisilla sekä normaalipanoisemmilla nuorilla augmentaatioindeksin toistettavuus oli heikompi kuin muilla nuorilla.  

– Tutkimuksemme tulokset ovat lupaavia, sillä valtimojäykkyyden mittaamiseen tarkoitetut menetelmät vaativat usein paljon erityisosaamista ja mittaajan kokemus vaikuttaa usein saatuihin tuloksiin. Varsinkin valtimojäykkyyttä voidaan mitata toistettavasti hyvin yksinkertaisen menetelmän avulla, joka voi avata uusia mahdollisuuksia paitsi tutkimuksessa myös terveydenhuollossa, toteaa tutkijatohtori Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.

–  Huolimatta positiivisista havainnoistamme, menetelmän pitempiaikaisesta toistettavuudesta ja myöhemmän terveyden ennustuskyvystä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.

Sydän ja verisuonisairaudet, jotka alkavat usein kehittyä jo lapsuudessa, ovat merkittävä kliininen, kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Valtimoiden jäykkyyttä pidetään näiden sairauksien riskitekijänä ja aikuisilla valtimoiden jäykistyminen on yhdistetty suurempaan sydänsairauksien riskiin sekä heikompaan aivoterveyteen, usein riippumatta muista riskitekijöistä. - Reipas liikunta ja hyvä kestävyyskunto on yhdistetty joustavampiin valtimoihin ja lapsilla ja nuorilla, Haapala kertoo.

Linkki julkaisuun

Haapala EA, Veijalainen A, Kujala U, Finni T. Reproducibility of pulse wave velocity and augmentation index derived from non-invasive occlusive oscillometric tonometry analysis in adolescents. Clinical Physiology and Functional Imaging 2018.

Linkki julkaisuun

https://rdcu.be/Tp60

Tutkimustulokset laajemmassa asiayhteydessä

https://childexercisemedicine.wordpress.com/2018/06/25/pulssiaaltomittaus-tuo-luotettavaa-tietoa-nuorten-valtimoiden-jaykkyydesta-mutta-miksi-se-on-tarkeaa/

Lisätietoja

Eero Haapala, tutkijatohtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta | Jyväskylän yliopisto

puh. 040 805 4210 | email. eero.a.haapala@jyu.fi | Twitter: @EeroHaapala | Instagram: @eero_haapala