Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa tiistaina 6.11. järjestettyyn Taitaja9 -kilpailuun osallistui yhteensä 100 joukkuetta Turusta, Paraisilta, Kaarinasta ja Sauvosta.

Taitaja9 on peruskoulun 7.–9.-luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja. Turun kisat ovat suurin yksittäinen Taitaja9 -kilpailu Suomessa. Mukana kisaamassa oli kaikkiaan 18 peruskoulun yläkoulua Turusta ja lähikunnista.

Kilpailu käydään kolmen hengen joukkueina. Arvostelussa ratkaisevia tekijöitä ovat nopeus, tarkkuus ja työsuorituksen oikeellisuus. Kilpailutehtäviin kuului esimerkiksi auton osien tunnistamista, laatoitusta, erilaisten työtarvikkeiden kasaamista sekä matkailu- ja elintarvikealan tehtäviä. Tehtävissä onnistuminen vaati näppäryyttä ja oivallusta.

Paikalliskarsintojen neljä parasta joukkuetta ovat:

1. Nassikat, Syvälahden koulu (Sofia Laine, Kerttu Tuomisto, Iida Liimula)
2. Natriumsulfaattipolyakryyliamidgeelielektroforeesit, Kotimäen koulu (Roni Koskinen, Niko Viitala, Juuso Lenets)
3. Girls, Syvälahden koulu (Jonna Lehto, Iiris Leino, Emilia Helminen)
4. Nasball, Nummenpakan koulu Aurajoen yksikkö (Olli Ranto, Vilho Ranto, Aapo Hakala)

Joukkueet jatkavat Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa 28.11.2018 järjestettävään aluekarsintakilpailuun. Aluekarsintojen kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät toukokuussa 2019 Joensuussa järjestettävään finaaliin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 16 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi. 

Lisätietoja:
Jarmo Linkosaari, 050 518 5811, jarmo.linkosaari@turku.fi

Ammatillisen koulutuksen kustannukset laskivat vuonna 2017. Esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset olivat nyt miltei 6 % pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Myös lukiokoulutuksen kustannukset ovat hieman laskeneet.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 144 947 opiskelijaa, mikä on noin 2 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen järjestäjiä oli 119, joista 75 oli yksityisiä, 9 kuntia, 34 kuntayhtymiä ja lisäksi valtio. Koulutuksen kustannukset olivat nyt 5,9 % pienemmät kuin vuonna 2016. Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 10 545 euroa, joista opetuksen osuus oli hieman yli puolet eli 55 %.

Suurimmiksi kustannukset nousivat peruskoulutukseen valmentavissa ja valmistavissa koulutuksissa (15 403 euroa / opiskelija) sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla (13 449 euroa). Vastaavasti pienimmin kustannuksin selvittiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 331 euroa).

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta kattoi yksityisillä koulutuksen järjestäjillä 108 %, kunnallisilla 98 % ja kuntayhtymillä 105 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista.

Eniten ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamiseen käytettiin rahaa Etelä-Savossa (12 419 euroa) ja Kanta-Hämeessä (12 146 euroa). Pienimmillään kulut olivat Päijät-Hämeessä (8 683 euroa) ja Etelä Karjalassa (8 710 euroa).

Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 33 042 opiskelijaa, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 11 271 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 21 771. Oppisopimusopiskelijoita oli nyt noin 240 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Myös oppisopimuskoulutuksen kustannukset ovat laskeneet. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta laskua oli 5 % edelliseen vuoteen verrattuna: opiskelijakohtaiset kustannukset olivat nyt 5 887 euroa. Kalleimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Keski-Pohjanmaalla (8 155 euroa) ja edullisimmat Kanta-Hämeessä (5 210 euroa).  Opiskelijaa kohden laskettuna rahoitus ylitti kustannukset 15 %:lla.

Ammatillisia tutkintoja suoritettiin oppisopimuskoulutuksena 4 468 ja tutkinnon osia 21 768.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 3 485 euroa, mikä on 1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.  Kalleinta lisäkoulutus oli Satakunnassa (4 127 euroa) ja edullisinta Keski-Pohjanmaalla (2 696 euroa). Keskimäärin saatu rahoitus kattoi 95 % opiskelijakohtaisista kustannuksista.

Oppisopimusmuotoisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin 5 034 ammattitutkintoa ja 4 503 erikoisammattitutkintoa sekä tutkinnon osia 28 742.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa tehtiin viime vuonna 16 492 opiskelijatyövuotta, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuonna 2016. Lisäkoulutuksen kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat 8 460 euroa, mikä on 5,8 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Suurin osa oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosista on omaehtoista koulutusta, jota toteutettiin nyt 15 815 opiskelijatyövuoden verran. Sen kustannukset olivat 8 073 euroa ja opiskelijamaksut 755 euroa opiskelijatyövuotta kohden.  Loput lisäkoulutuksesta oli henkilöstökoulutusta, jonka opiskelijatyövuosikohtaiset kustannukset olivat 7 939 euroa ja työnantajamaksut 3 672 euroa.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opintonsa aloitti vuonna 2017 yhteensä 34 537 opiskelijaa. Tutkintoja suoritettiin 11 108, mikä on noin 6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtionosuus kattoi keskimäärin 94,0 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. Kun valtionosuusrahoituksen lisäksi huomioidaan toteutuneet maksutulot, tulojen suhde kustannuksiin oli 105,6 %.

Ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa tehtiin vuonna 2017 yhteensä 175 946 opiskelijatyöpäivää, mikä on 1,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan nettokustannukset olivat 30,1 miljoonaa euroa, josta valtionosuudella katettiin 52,9 %. Nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 6,1%

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset ovat nekin laskeneet ja olivat nyt 0,9 % pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 7 669 euroa.

Lukiokoulutuksen kustannukset jakaantuivat toiminnoittain edellisten vuosien tapaan. Suurin menoerä oli opetus, jonka osuus kustannuksista oli 64,1 %. Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat edelleen keskimäärin pienemmät yksityisillä koulutuksen järjestäjillä (6 640 euroa) kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa (7 732 euroa). Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (10 648 euroa) ja valtion lukioissa (9 748 euroa).

Lukioissa oli vuonna 2017 yhteensä 100 879 opiskelijaa, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lukiokoulutuksen järjestäjistä 36 oli yksityisiä, 218 kunnallisia ja 6 kuntayhtymiä. Lisäksi oli 3 valtion lukiota ja 8 yliopistojen harjoittelukoulua. Lukion opiskelijamäärä jakautui koulutuksen järjestäjien mukaan siten, että yksityisissä lukioissa opiskelijoista oli 10 %, valtion lukioissa 0,3%, kuntien lukioissa 83 %, kuntayhtymien lukioissa 4,7 % ja yliopistojen harjoittelukoulujen lukioissa 2 %.

Korkeimmillaan lukiokoulutuksen kustannukset olivat Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa, alhaisimmillaan Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnissa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty yksikköhinta kattoi 88 % kustannuksista.

Lisätiedot

• Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit 
• Valtionosuudet-yksikön päällikkö, kouluneuvos Antti Markkanen, puh. 029 533 1423, antti.markkanen@oph.fi
• Esi- ja perusopetus, taiteen perusopetus: erityisasiantuntija Leena Matilainen, puh. 029 533 1691, leena.matilainen@oph.fi
• Museot, teatterit ja orkesterit: asiantuntija Mikko Rantanen, puh. 029 533 1329, mikko.rantanen@oph.fi
• Vapaa sivistystyö: asiantuntija Sini Jaakola, puh. 029 533 1652, sini.jaakola@oph.fi
• Lukiokoulutus, erityisasiantuntija Sirpa Kesti, puh. 029 533 1094, sirpa.kesti@oph.fi
• Ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus: erityisasiantuntija Lea Juhola, puh. 029 533 1300, lea.juhola@oph.fi
• Ammatillinen lisäkoulutus, erikoisoppilaitokset: erityisasiantuntija Seppo Hänninen, puh. 029 533 1598, seppo.hanninen@oph.fi

*******

Undervisningsväsendets kostnader sjönk under 2017

Kostnaderna för yrkesutbildningen har minskat under 2017. Till exempel var kostnaderna för den grundläggande yrkesutbildningen nästan 6 procent lägre än året innan. Kostnaderna för gymnasieutbildningen har också minskat.

Det fanns totalt 144 947 studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen år 2017, vilket är ungefär 2 900 studerande färre än året innan. Det fanns 119 utbildningsanordnare: 75 privata anordnare, 9 kommuner, 34 samkommuner och staten. Kostnaderna för utbildningen (inklusive avskrivningar) var 5,9 procent lägre än år 2016. De genomsnittliga kostnaderna per studerande uppgick till 10 545 euro. Av kostnaderna per studerande utgjorde undervisningen lite mer än hälften, 55 procent.

Högst var kostnaderna inom handledande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning (15 403 euro per studerande) och för utbildningar inom natur- och miljöområdet (13 449 euro per studerande). Lägsta kostnaderna hade utbildningarna inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området (7 331 euro per studerande).

Det enhetspris som används som grund för statsandelsfinansieringen inom yrkesutbildningen täckte hos privata utbildningsanordnare 108 %, hos kommunala 98 % och hos samkommunerna 105 % av kostnaderna som berättigar till finansiering.

Utgifterna för att ordna yrkesutbildning var högst i Södra Savolax (12 419 euro) och Egentliga Tavastland (12 146 euro). Lägst var utgifterna i Päijänne-Tavastland (8 683 euro) och Södra Karelen (8 710 euro).

Inom läroavtalsutbildningen fanns det sammanlagt 33 042 studerande 2017, av vilka 11 271 studerade inom grundläggande yrkesutbildning och 21 771 inom yrkesinriktad tilläggsutbildning. Det fanns 240 fler studerande inom läroavtalsutbildningen än året innan.

Även läroavtalsutbildningens kostnader har minskat. Inom den grundläggande yrkesutbildningen sjönk kostnaderna med 5 % jämfört med föregående år: kostnaderna var 5 887 euro per studerande 2017. Högst var kostnaderna per studerande i Mellersta Österbotten (8 155 euro) medan Egentliga Tavastland hade de lägsta kostnaderna per studerande (5 210 euro). Utbildningsanordnarna fick i genomsnitt 15 % mer finansiering per studerande än de verkliga utgifterna.

Inom läroavtalsutbildningen avlades 4 468 yrkesinriktade grundexamina och 21 768 examensdelar.

Kostnaderna per studerande inom yrkesinriktad tilläggsutbildning som genomförs med läroavtal var 3 485 euro, vilket är 1 % mindre än under föregående år. Dyrast var tilläggsutbildningen i Satakunta (4 127 euro) och förmånligast i Mellersta Österbotten (2 696 euro). I genomsnitt täckte finansieringen 95 % av kostnaderna per studerande.

Inom yrkesinriktad tilläggsutbildning som genomfördes med läroavtal avlades 5 034 yrkesexamina och 4 503 specialyrkesexamina samt 28 742 examensdelar.

Inom den yrkesinriktade tilläggsutbildningen vid läroanstalter genomfördes i fjol 16 492 studerandeårsverken, vilket är ungefär 500 färre än år 2016. Tilläggsutbildningens kostnader per studerandeårsverke uppgick till 8 460 euro, vilket är 5,8 % mindre än under föregående år.

Största delen av studerandeårsverkena inom den yrkesinriktade tilläggsutbildningen vid läroanstalter genomfördes som frivillig utbildning: ungefär 15 815 studerandeårsverken. Kostnaderna uppgick till 8 703 euro och studerandeavgifterna till 755 euro per studerandeårsverke. Den övriga andelen av tilläggsutbildning omfattade personalutbildning. Personalutbildningens kostnader per studerandeårsverke var 7 939 euro och arbetsgivaravgifterna 3 672 euro.

År 2017 inledde 34 537 studerande sina studier inom yrkesinriktad tilläggsutbildning vid en läroanstalt. Totalt avlades 11 108 examina, vilket är ungefär 6 % fler än året innan. Statsandelarna täckte i genomsnitt 94,0 % av kostnaderna som berättigar till statsandelsfinansiering. Då man förutom statsandelsfinansieringen beaktar realiserade inkomster via avgifter utgjorde inkomsterna 105,6 % av kostnaderna.

Studerandearbetsdagarna vid särskilda yrkesläroanstalter uppgick år 2017 till sammanlagt 175 946 dagar, vilket är 1,2 % fler än året innan. Nettokostnaderna för verksamhet vid särskilda yrkesläroanstalter som berättigar till statsandelsfinansiering var 30,1 miljoner euro, varav statsandelarna täckte 52,9 %. Nettokostnaderna ökade med 6,1 % jämfört med föregående år.

Gymnasieutbildningens sammanlagda kostnader har också minskat och var 0,9 % lägre än under föregående år. De genomsnittliga kostnaderna per studerande var 7 669 euro.

Kostnaderna för gymnasieutbildningen fördelades liksom föregående år enligt funktioner. Den största utgiftsposten var undervisningen, som utgjorde 64,1 % av utgifterna. Kostnaderna per studerande var fortfarande lägre i genomsnitt för privata utbildningsanordnare (6 640 euro) än för gymnasier med en kommun som huvudman (7 732 euro). Dyrast var det att ordna gymnasieutbildning vid universitetets övningsskolor (10 648 euro) och vid statens gymnasier (9 748 euro).

Gymnasierna hade totalt 100 879 studerande år 2017, vilket är ungefär 500 färre studerande än året innan. Bland anordnarna av gymnasieutbildning var 36 privata aktörer, 218 kommunala och 6 samkommuner. Dessutom fanns det 3 statliga gymnasier och 8 övningsskolor vid universitet. Antalet studerande fördelades enligt utbildningsanordnarna så att 10 % studerade vid privata gymnasier, 0,3 % vid statens gymnasier, 83 % vid kommunernas gymnasier, 4,7 % vid samkommunernas gymnasier och 2 % vid övningsskolornas gymnasier.

Kostnaderna för att ordna gymnasieutbildning var högst i Lappland och Österbotten och lägst i Päijänne-Tavastland och Södra Savolax. I genomsnitt täckte enhetspriset som används som grund för finansieringen av gymnasieutbildningen 88 % av kostnaderna.

Ytterligare information

• Rapporterna över undervisnings- och kulturväsendets finansieringssystem (på finska)
• Chef för enheten statsandelar, skolråd Antti Markkanen, tfn 029 533 1423, antti.markkanen@oph.fi
• Förskoleundervisning, grundläggande utbildning, grundläggande konstundervisning: specialsakkunnig Leena Matilainen, tfn 029 533 1691, leena.matilainen@oph.fi
• Museer, teatrar och orkestrar: sakkunnig Mikko Rantanen, tfn 029 533 1329, mikko.rantanen@oph.fi
• Fritt bildningsarbete: sakkunnig Sini Jaakola, tfn 029 533 1652, sini.jaakola@oph.fi
• Gymnasieutbildning, specialsakkunnig Sirpa Kesti, tfn 029 533 1094, sirpa.kesti@oph.fi
• Grundläggande yrkesutbildning och läroavtalsutbildning: Specialsakkunnig Lea Juhola, tfn 029 533 1300, lea.juhola@oph.fi
• Yrkesinriktad tilläggsutbildning, särskilda läroanstalter: specialsakkunnig Seppo Hänninen, tfn 029 533 1598, seppo.hanninen@oph.fi

Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa tiistaina 6.11. järjestettyyn Taitaja9 -kilpailuun osallistui yhteensä 100 joukkuetta Turusta, Paraisilta, Kaarinasta ja Sauvosta. 

Taitaja9 on peruskoulun 7.–9.-luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja. Turun kisat ovat suurin yksittäinen Taitaja9 -kilpailu Suomessa. Mukana kisaamassa oli kaikkiaan 18 peruskoulun yläkoulua Turusta ja lähikunnista.

Paikalliskarsintojen neljä parasta joukkuetta ovat:

1. Nassikat, Syvälahden koulu (Sofia Laine, Kerttu Tuomisto, Iida Liimula)
2. Natriumsulfaattipolyakryyliamidgeelielektroforeesit, Kotimäen koulu (Roni Koskinen, Niko Viitala, Juuso Lenets)
3. Girls, Syvälahden koulu (Jonna Lehto, Iiris Leino, Emilia Helminen)
4. Nasball, Nummenpakan koulu Aurajoen yksikkö (Olli Ranto, Vilho Ranto, Aapo Hakala)

Joukkueet jatkavat Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa 28.11.2018 järjestettävään aluekarsintakilpailuun. Aluekarsintojen kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät toukokuussa 2019 Joensuussa järjestettävään finaaliin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Kilpailu käydään kolmen hengen joukkueina. Arvostelussa ratkaisevia tekijöitä ovat nopeus, tarkkuus ja työsuorituksen oikeellisuus. Kilpailutehtäviin kuului esimerkiksi auton osien tunnistamista, laatoitusta, erilaisten työtarvikkeiden kasaamista sekä matkailu- ja elintarvikealan tehtäviä. Tehtävissä onnistuminen vaati näppäryyttä ja oivallusta.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 16 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi. 

Lisätietoja:
Jarmo Linkosaari, 050 518 5811, jarmo.linkosaari@turku.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodin ja puvustuksen opiskelijat järjestävät INTRO-muotinäytöksen

keskiviikkona 14.11.2018 klo 18
Xamkin Kouvolan kampuksen Paja Galleriassa, Kuuselankatu 1.

Muotinäytös on osa perinteistä yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Pietarin Valtiollisen Teknologian ja Designin Yliopiston (St. Petersburg State University on Industrial Technologies and Design SUITD) välillä. Esillä on molempien korkeakoulujen opiskelijoiden suunnittelemia mallistoja.

Näytös on kaikille avoin ja maksuton.

Suunnittelua ilman rajoja

Näytökseen tulevien asujen yhteisenä inspiraationa on toiminut musiikki.

– Opiskelijat haluavat mallistoa suunnitellessaan vapautta, suunnittelua ilman minkäänlaisia rajoitteita. Musiikki-teema on mielestäni mahdollistanut sen täysin. Teema on myös innoittanut osan opiskelijoista siirtymään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, ja he ovatkin käyttäneet mallistonsa inspiraationa itselleen vieraita tyylilajeja, kertoo asuja muotinäytökseen suunnitellut Inga Aldén Xamkista. 

Xamkin opiskelijoille muotinäytös on osa vapaavalintaista opintojaksoa, joka toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä SUITD:n kanssa. Opintojakso järjestetään vuosittain ja se on kovassa suosiossa opiskelijoiden keskuudessa.

– Suurin osa muodin ja puvustuksen opiskelijoista odottavat kaikkein eniten malliston suunnittelua tälle opintojaksolle! Haasteena on tietysti kaikille opiskelijoille malliston toteutus muiden opintojen ja työn ohella, sillä vaatteet tehdään pääasiassa omalla ajalla ja iltaisin. Työtä on paljon, mutta se kannattaa, sillä tästä on oppinut todella paljon tulevaa uraa ajatellen, Aldén pohtii.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tietoa näytöksestä:
Opiskelija Emmi Kortelainen, emmi.kortelainen@edu.xamk.fi, 040 766 1096
Opiskelija Minttu Mäkilä, minttu.makila@edu.xamk.fi, 044 208 1848

Opiskelija Inga Aldén, ingaalden@gmail.com, 040 061 4471

Opetus ja kansainvälinen yhteistyö:
Lehtori Seija Kiuru-Lavaste, seija.kiuru-lavaste@xamk.fi, 044 702 8356

Koulutus, osaaminen ja hyvinvointi. Tilastoja Pohjois-Karjalasta -tietopaketin esittely
Tiistai 13.11.2018 klo 12–12.30
Utran koulu, Miilunpolttajantie 13, 80170 Joensuu

Miten koulutuksellinen yhdenvertaisuus toteutuu Pohjois-Karjalassa? Miltä näyttävät oppimistulokset, opettajien kelpoisuus, erityinen tuki ja koululaisten hyvinvointi muuhun maahan verrattuna? Tule kuulemaan ja keskustelemaan tilastoista, jotka valottavat koulutuksen tilaa sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja osaamista Pohjois-Karjalassa.

Opetushallitus on tuottanut tilastopaketin (liitteenä kutsun lopussa), joka kuvaa Pohjois-Karjalan koulutuksen nykytilaa, vahvuuksia ja kehittymisen mahdollisuuksia. Tilastoja käytetään tukimateriaalina ja keskustelun herättelijänä Dialogeja tasa-arvosta -tapahtumassa, joka järjestetään Joensuussa 12.-13.11.

Tilastopaketin esittelytilaisuudessa tiistaina 13.11. klo 12 Opetushallituksen asiantuntijat esittelevät kerättyä tietoa sekä vastaavat osallistujien kysymyksiin siihen liittyen. paikalla kysymyksiin vastaamassa on Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sekä eri koulutusasteiden asiantuntijoita. Tilaisuuden yhteydessä on myös mahdollisuus haastatella asiantuntijoita.

Opetushallitus ja aluetoimijat järjestävät syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana Dialogeja tasa-arvosta -tapahtumakokonaisuuden eri puolella Suomea. Itä-Suomessa tapahtumakokonaisuus järjestetään yhdessä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Kokonaisuuden päätapahtumana on Sitran Erätauko-konseptilla dialogi, jossa pureudutaan koulutuksen tasa-arvoon. Muut tapahtumat ovat mm. Peruskoulufoorumin tilaisuus 12.11.2018 sekä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään alueen koulutusalan ammattilaisille, päättäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille ajankohtaisia aiheita.

Joensuun tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat tilaisuudet

Maanantaina 12.11.

• Peruskoulufoorumin alueellinen tilaisuus klo 13–15.30, Sokos Hotel Kimmel
• Kokemuksia yhteishausta 2018 – dialogia amislaisten ja lukiolaisten kanssa! Workshop Joensuun lyseon lukion ja Riverian opiskelijoille
• Iltakoulu päättäjille klo 16–17.30, Sokos Hotel Kimmel (kutsuvierastilaisuus)
• Maailman suurin vanhempainilta, klo 18-20, Pyhäselän koulu

Tiistaina 13.11.

• Oppiva yhteisö avaimena esi- ja perusopetuksen kehittämiseen ti 13.11. klo 9.30–11.30, Sokos Hotel Kimmel
• Keskustelutilaisuus Karvin OPS-arvioinnin 2016–2020 ensimmäisen vaiheen tuloksista
• Kokemuksia ammatillisen koulutuksen reformista Pohjois-Karjalassa, klo 9–12, Riveria Joensuun koulutusyksikkö (kutsuvierastilaisuus)
• Koulutus, osaaminen ja hyvinvointi. Tilastoja Pohjois-Karjalasta -tietopaketin esittely klo 12–12.30, Utran koulu 
• Dialogi tasa-arvosta klo 13–16.30, Utran koulu

Näiden tilaisuuksien lisäksi osana tapahtumakokonaisuutta Opetushallituksen asiantuntijat vierailevat 13.11. useissa eri oppilaitoksissa Joensuussa keskustelemassa nuorten ja henkilökunnan kanssa tasa-arvoteemasta.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt

Viestintäpäällikkö Marjo Somari
puh. 0295 338 572
marjo.somari@oph.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu on saanut tietoonsa viisi tapausta, joissa opiskelijan opinnäytetyö on osittain plagiaatti.

– Plagiointi on kaikilla tavoin arvojemme ja toimintaperiaatteidemme vastaista, toteaa Karelian rehtori Petri Raivo.

Plagiaattitapaukset tulivat Karelia-ammattikorkeakoulun tietoon asiantuntevan kansalaistoiminnan ansiosta.

– Haluan kiittää aktiivista kansalaista, joka on tehnyt taustatyötä asian tiimoilta. Olemme järkyttyneitä plagioinnista ja haluamme selvittää asian perin pohjin, Petri Raivo jatkaa.

Alustavien tarkistusten perusteella plagiointia on todellakin tapahtunut. Plagioijat ovat muuttaneet lähdetekstejä juuri sen verran, että sähköinen tarkastusjärjestelmä Urkund ei ole havainnut tekstien samankaltaisuutta silloin, kun opinnäytetyöt on jätetty ammattikorkeakoululle.

Havaintojen perusteella Karelia-ammattikorkeakoulu on aloittanut esiselvitykset, jotka tehdään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eli TENK:n ohjeistuksen mukaan. Kun esiselvitykset ovat valmiit, Karelia päättää jatkotoimista. Räikeimmissä plagiointitapauksissa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta tutkinnon purkamista. Lievemmissä tai epäselvissä tapauksissa voidaan käyttää myös arvosanan alentamista itsearviointimenettelyllä tai plagiaattimaininnan lisäämistä opinnäytetyörekisteriin, arkistokappaleisiin sekä muihin julkaistuihin sähköisiin versioihin.

– Jatkossa tarkennamme entisestään käytäntöjämme opinnäytetöiden ohjaamisessa ja tarkastuksessa. Selvitämme myös sen, onko saatavilla kattavampia sähköisiä tarkastusjärjestelmiä. Plagiointi on  törkeä väärinkäytös, ja meillä pitää olla keinot tunnistaa teko mahdollisimman varhain, kertoo Petri Raivo.

Helsingissä perustettiin 31.10.2018 uusi tieteellinen seura, Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura. Sen tavoitteena on edistää tutkimusta, joka kohdistuu erityisesti kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä eri katsomusten kasvatusajatteluun ja -toimintaan. Seuran perustamiskokous järjestettiin Diakin Helsingin-kampuksella.

Seura tulee järjestämään tutkimusalaansa liittyviä esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia ja julkaisemaan alaan liittyviä tutkimuksia. Lähiajan tavoitteena on käynnistää tieteellisen aikakauskirjan julkaiseminen. 

Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran perustamiskokouksen osallistujat edustivat eri korkeakouluja, kasvatuksen järjestöjä ja kirkon alan toimijoita. Jo pitkään näillä eri tahoilla on nähty tälle alalle keskittyvän tieteellisen seuran tarve. Seuran perustaminen on nyt entistäkin ajankohtaisempaa, sillä uskontojen ja katsomusten kenttä on Suomessakin muutoksessa ja siihen liittyvälle kasvatuksen tutkimukselle on selkeästi tarvetta. Uuden seuran tavoitteena on edelleen laajentaa jäsenpohjaansa niin, että mukana on monipuolisesti alan tutkijoita sekä eri uskontojen ja katsomusten edustajia.

Uuden seuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Diakissa pitkän uran tehnyt teologian tohtori Pekka Launonen, varapuheenjohtajaksi professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja sihteeriksi Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Arja Lusa.

Seuran ensimmäinen tutkimusseminaari pidetään 4.3.2019 Diakin Helsingin-kampuksella.

Lisätiedot:

• seuran puheenjohtaja Pekka Launonen, p. 045 249 6364, pekkalaun@gmail.com
• seuran sihteeri Arja Lusa, 045 202 0420, arja.lusa@knt.fi
• Diakin viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Opetusministeri avasi LAMKin uuden edelläkävijäkampuksen

Perjantaina 9.11.2018 vietettiin Lahden ammattikorkeakoulun edelläkävijäkampuksen eli Iskun vanhaan huonekalutehtaaseen saneeratun uuden NiemiCampuksen avajaisia. Edelläkävijäkampuksen aamupäivän avoimissa ovissa oli mahdollista päästä tutustumaan uusiin tiloihin ja LAMKin toimintaan. Avoimet ovet vetivät Mukkulankadun uudelle kampukselle lähes 900 vierailijaa.

Avoimiin oviin LAMK tarjosi kaikille Lahden lukion abeille kuljetuksen ja noin 70 opiskelijaa saapui tutustumaan uuteen edelläkävijäkampukseen. Lukiolaisia kierrätettiin kampuksella ja tutustutettiin eri koulutusaloihin; tekniikan alalla opiskelijat pääsivät myös kokeilemaan tekniikkaa käytännössä eli testaamaan mm. VR-laseja. Lisäksi uutta edelläkävijäkampusta oli ihastelemassa eri yritysten edustajia ja asiantuntijoita, LAMKin strategisia kumppaneita sekä sidosryhmien jäseniä ja lahtelaisia ihmisiä. Avajaispäivästä historiallisen teki myös lähes kaikkien Lahden ammattikorkeakoulussa aiemmin rehtorina olleiden läsnäolo. 

Iltapäivällä järjestettiin erikseen kutsuvieraille kampuksen juhlalliset avajaiset, jossa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi näyttävästi LAMKin edelläkävijäkampuksen. Kutsuvierastilaisuuden kuitenkin aloitti Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen tervetulopuheellaan, jonka jälkeen Isku-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Vikström piti historiakatsauksen kehittyvästä kiinteistöstä eli miten Iskun vanhaan tehdaskiinteistöön saneerattu edelläkävijäkampus on muodostunut Mukkulaan. Kampuskehityksen tiimistä projektijohtaja Satu Hyökki ja lehtori Eveliina Kivinen sekä viestintävastaava LAMKO ry:stä Toni Tilsala esittivät matkakertomuksena uuden kampuksen suunnittelusta ja menneistä kampusprojektin vuosista.

Maailmanluokan korkeakoulukeskittymä Lahdessa

Ennen kampuksen virallista vihkimistä avajaistilaisuudessa oli myös Kiinteistön muutos huonekalutehtaasta tietotyötehtaaksi -paneelikeskustelu, johon osallistui Isku Learningin johtaja Elise Tarvainen, kampuksen pääsuunnittelija ja arkkitehti (SAFA) Seppo Markku H&M arkkitehdeiltä, suunnittelujohtaja ja pääsuunnittelija sekä arkkitehti (SAFA) Eija-Riitta Miettinen WSP:ltä, LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto, WSP Proko Oy:n yksikönjohtaja Kalle Bergholm, NordicSimulatorsin toimitusjohtaja Petteri Mäkelä ja LAMKin erityisasiantuntija Jukka Oresto sekä paneelin puheenjohtajana toimi Mari Rosberg LAMKista. Paneelissa keskustelu eteni kampusteesejä implementoitaessa; kampusteesit ovat toimineet koko kampuskehityksen perustana ja ne luovat pohjan uuden kampuksen toimintakulttuurille. Teesit nivoutuvat LAMKin arvoihin ja ne yhdistävät kaikkia lamkilaisia.

Pääpointeiksi nousi erityisesti kampuksen mahdollistamat hyödyt ja kampuksen vahvuus, joka nimenomaan on saman katon alla oleva arki, jossa törmää eri alojen opiskelijoihin, yrittäjiin ja yrityksiin sekä yhteistyökumppaneihin. Näin syntyy uusia oivalluksia, ideoita ja tuoreita innovaatioita sekä läpimurtoja tuotteissa ja palveluissa.

Tilaisuuden lopuksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen virallisesti vihki ja avasi LAMKin uuden edelläkävijäkampuksen. Sanni kiteytti avaamisen yhteydessä, että maailmanluokan tiloilla tähdätään maailman huipulle ja luodaan uutta innovatiivista korkeakoulua, missä voi inspiroitua. Kampus vihittiin uudella taululla, joka koostuu ikään kuin palapelin paloista, jotka symboloivat myös kampuskehitystä: taulun taustalla näkyvät vanhat LAMKin kampukset ja taulun keskelle Sanni asetti lisäpalan eli täysin uuden, kaikki alat yhteen keräävän kampuksen.

Tätä on odotettu ja nyt se on virallista: Lahden ammattikorkeakoulun uusi edelläkävijäkampus on avattu! Tämä on rakennettu henkilökunnalle, opiskelijoille, Lahdelle ja alueen yrityksille sekä yhteistyökumppaneille. Tervetuloa!

LAMKin kampusteeseihin voit tutustua kampusoppaasta!

Lisätietoja:    

Satu Hyökki, projektijohtaja, LAMK

044 708 1747, satu.hyokki@lamk.fi

Mari Rosberg, kehittämiskoordinaattori, LAMK

050 526 5825, mari.rosberg@lamk.fi

Laura Montonen, tapahtumakoordinaattori, LAMK

044 708 0335, laura.montonen@lamk.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) liittokokous käsitteli tänään lukiolaisten tavoitteet eduskuntavaaleihin. SLL lähtee ensi kevään vaaleissa tavoittelemaan panostuksia lukiokoulutuksen laatuun, maksuttomaan koulutukseen, kestävään kehitykseen ja nuorten hyvinvointiin.

“Kantavana teemana on, että nuorten tulevaisuuden näkymiä parannetaan merkittävästi. Laadukas yleissivistävä koulutus on hyvä pohja rakentaa mielekästä tulevaisuutta. Lukio-opiskelu avaa ikkunat maailmaan ja on itsetuntemuksen kehittymisen aikaa. Lukion rahoitus on kuitenkin kehittynyt huolestuttavaan suuntaan ja tämä näkyy jokaisen lukiolaisen arjessa esimerkiksi niukempana kurssitarjottimena tai kasvavina ryhmäkokoina. Päättäjien on nostettava lukion rahoitus vastaamaan koulutuksen järjestämisen todellisia kustannuksia”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro linjaa.

SLL haluaa omalta osaltaan taistella ilmastonmuutosta vastaan ja nostaa tavoitteekseen kestävän kehityksen huomioimisen kaikessa päätöksenteossa. Nuorille ja tuleville sukupolville on jätettävä elinkelpoinen maapallo.

“Jatkamme vaalikentillä myös työtä aidosti maksuttoman toisen asteen eteen, joka vahvistaisi koulutuksellista tasa-arvoa ja mahdollistaisi jokaiselle nuorelle itseä eniten kiinnostavat opinnot. Samalla on varmistettava jokaiselle nuorelle pääsy mielenterveyspalveluihin sekä toimivat opiskeluhuollon palvelut, jotta jokainen pääsee hyvinvoivana jatko-opintoihin”, Euro kommentoi.

SLL:n liittokokous käsittelee tänään vielä muun muassa liiton historian ensimmäisen kestävän kehityksen suunnitelman ja valitsee huomenna sunnuntaina toimijat vuodelle 2019. Liittokokousta voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #likoSLL ja streamin välityksellä osoitteessa lukio.fi/liittokokous.

Lisätietoja:
Alvar Euro, puheenjohtaja
p. 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi

EU:n asedirektiiviin pohjautuva aselain muutosesitys on nyt eduskuntakäsittelyssä. Reserviläisliitto on ollut koko prosessin ajan mukana rakentamassa ns. puolustuspoikkeamaa, joka turvaisi reserviläisille jatkossakin mahdollisuuden hankkia reserviläiskivääreitä kenttäkelpoisuutta ylläpitävään ammuntaan. 

Toukokuussa lausunnolle saatu muutosesityksen luonnos ei tyydyttänyt Reserviläisliittoa. Palautteen pohjalta kesän aikana viimeistelty, hallituksen varsinainen lain muutosesitys on liiton mielestä selkeästi parempi mutta monet yksityiskohdat ovat edelleen tarkentumatta. Tulevassa eduskuntakuulemisessa liitto aikoo varapuheenjohtaja Terhi Hakolan mukaan kiinnittää huomiota mm. käytännön myöntämisperusteisiin.

– Näistä ehkä merkittävin asia ovat tulevat viranomaisohjeistukset siitä, millä linjauksilla A-luokan aselupia käytännössä myönnetään. Lupaviranomaisena toimii jatkossa Poliisihallitus, joka tekee asiassa omat linjauksensa ja soveltamisohjeensa. Tärkeää on myös se, millaisen normin Puolustusvoimat laatii niille lausunnoille, joita siltä jatkossa pyydetään kansallisen puolustuksen perusteella haettaville A-luokan luville.

Reserviläisliitto kiinnittää huomiota myös ylimenokauden järjestelyihin ja aikoo vaatia, että ns. siirtymäsäännöksen piiriin otetaan myös direktiivin voimaantulon jälkeen eli kesäkuun 2017 jälkeen myönnetyt A-luokan aseluvat, joita poliisilaitokset eri puolilla maata ovat myöntäneet sekä määräaikaisina että toistaiseksi voimassa olevina lupina.

Reserviläiskiväärit A-luokan aseita

Pitkillä lippailla varustetut reserviläiskiväärit siirtyvät lakiuudistuksessa A-luokkaan ja niihin on mahdollisuus saada lupia kansallisen puolustuksen perusteella. Lisäksi lupia voidaan myöntää urheiluammunnan harjoittamista varten.

Jälkimmäinen voi jatkossakin olla reserviläisten pääkanava A-luokan aselupiin. Vantaan Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa tänään puhunut Hakola muistuttaa, että reserviläisten nykyiset aseluvat on pääosin myönnetty urheiluammunnan harjoittamista varten ja, että liiton paikallisyhdistyksissä on harjoitteluaseita.

– Jatkossa reserviläisyhdistykset tulevatkin todennäköisesti olemaan yksi pääkanava A-luokan aseluville, sillä lähes kaikki Reserviläisliiton jäsenyhdistykset ovat juridisesti ampumaseuroja ja meillä ammutaan jo nyt laajasti A-luokkaan siirtyvillä aseilla.

A-luokan aseluvan myöntäminen urheiluammuntaperusteella edellyttää jatkossa jäsenyyttä jossain ampumaseurassa sekä 12 kuukauden ennakkoharjoittelua, jota laskettaessa huomioidaan puolet varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ajasta.

Lisätietoja

- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti terhi.hakola@reservilaisliitto.fi
- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton XXXIV liittokokous valitsi sunnuntaina Seinäjoella 20-vuotiaan Roosa Pajusen uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2019. Pajunen on valmistunut ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta keväällä 2017. Tänä vuonna Pajunen on toiminut Lukiolaisten liittohallituksessa.

“Ensi vuonna suurin tavoitteemme on saada lukiolaiset framille eduskuntavaaleissa. Vaalit on loistava mahdollisuus nostaa keskusteluun muun muassa opiskelijoiden hyvinvointiin ja maksuttomaan toiseen asteeseen liittyviä tavoitteitamme sekä jättää jälkemme uuteen hallitusohjelmaan”, Pajunen korostaa.

Liiton varapuheenjohtajiksi ensi vuodelle valittiin 19-vuotias Kia Katjos, Tammerkosken lukion viime kevään ylioppilas Tampereelta, ja 19-vuotias Antti Kivi, abiturientti Tikkurilan lukiosta Vantaalta. Katjos ja Kivi ovat toimineet kuluvana vuonna liittohallituksen jäseninä.

“Minulle on tärkeää, että vuonna 2019 Lukiolaisten Liitto voi tarjota lukiolaisille yhä enemmän. Siihen päästään kehittämällä ja ideoimalla uusia laadukkaita palveluita, joista lukiolaiset hyötyvät läpi lukioaikansa”, kaavailee liiton viestinnästä, markkinoinnista ja kumppanuuksista ensi vuonna vastaava Katjos.

“Ensi vuonna keskiössä ovat lukioiden opiskelijakunnat – aina Lukiolaisten toiminnasta tavoitteidemme läpilyöntiin eduskuntavaaleissa. Jotta opiskelijakunnat ovat osa yhteistä lukiolaisliikettämme, on ne nivottava paitsi osaksi jokaista toimintamme osa-aluetta myös toistensa kumppaneiksi”, liiton aktiivi- ja opiskelijakuntatoimintaa ensi vuonna luotsaava Kivi kertoo.

Lisäksi Lukiolaisten Liiton liittohallitukseen valittiin liittokokouksessa Joel Elmaci (Varkauden lukio, Varkaus), Veronika Jokikokko (Oulun Lyseon lukio, Oulu), Adina Nivukoski (Seinäjoen lukio, Seinäjoki), Olli-Pekka Pauna (Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki), Elias Pitkänen (Puolalanmäen lukio, Rusko), Ada Seppälä (Heinolan lukio, Heinola), Emmi Söderholm (Vaskivuoren lukio, Vantaa) ja Lauri Vallo (Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Nurmijärvi).

Lukiolaiset vahvistivat liittokokouksessaan myös liiton eduskuntavaaliteemat, jotka ovat maksuton toinen aste, hyvinvoiva lukiolainen, laadukas koulutus ja kestävä kehitys.

Lisätietoja:
Alvar Euro, puheenjohtaja 2018
p. 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi

Roosa Pajunen, puheenjohtaja 2019
p. 040 091 6466, roosa.pajunen@lukio.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) liittokokous vaatii että nuorten jaksamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Kouluterveyskyselyn perusteella tilanne on erittäin huolestuttava: jopa joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutamana päivänä viikossa.

“Lukiossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa vaaditut sisällöt ja käytettävissä oleva aika eivät ole enää millään tavalla tasapainossa. Kurssit ovat täynnä asiaa ja on tavallista, että kaikkea ei ehditä edes yhdessä käsitellä. Oppiminen tuntuu pelkältä suorittamiselta – tähän on saatava muutos nyt, kun opetussuunnitelmia jälleen päivitetään. Tavoitteita on uskallettava karsia”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro linjaa.

Kouluterveyskyselyn mukaan 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. SLL:n liittokokous on huolissaan opiskeluhuollon palveluiden liian korkeasta kynnyksestä ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin.

“Kun huoli omasta tai toisen jaksamisesta herää, on avun oltava lähellä. Tällä hetkellä opiskeluhuollon palveluiden saatavuudessa on suurta vaihtelua. Erityisesti psykologi-, kuraattori- ja lääkäripalvelut vaativat parempaa resursointia. Henkilöstömitoitussuosituksista on tehtävä kuntia ja tulevia maakuntia sitovat, jotta palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti joka puolella Suomea”, vaatii SLL:n vastavalittu puheenjohtaja 2019 Roosa Pajunen.

Lukiolaisten mielestä opiskelijahuoltoa ja muita tukipalveluita on vahvistettava, opintojen kuomittavuuden juurisyihin on puututtava ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden saatavuus on varmistettava. Näihin on löydyttävä paukkuja myös kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Ensi vuonna nähdään, heitetäänkö lukiolaisille pelastusrengas vai jätetäänkö heidät yksin.

Lisätiedot:
Alvar Euro, puheenjohtaja 2018
p. 050 918 6674

Roosa Pajunen, puheenjohtaja 2019
p. 040 091 6466

Jyväskylän yliopisto, Suomen urheilupsykologinen yhdistys (SUPY) ja Psykologiliiton (Psyli) psyykkisen valmennuksen ammatillinen työryhmä järjestävät yhteistyössä kansainvälisen seminaarin 19.–20.11.2018 teemalla Urheilijan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Seminaarin tarkoituksena on keskittyä ajankohtaisiin tutkimuksiin sekä käytännön tietoon liittyen urheilijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin keskittyminen mahdollistaa urheilijoiden kehittymisen kohti huippusuorituksia huomioiden samalla positiivisen ja terveen elämäntyylin merkityksen myös urheilun ulkopuolella. Tämä seminaari kokoaa yhteen huippututkijoita, -valmentajia ja -urheilijoita eri puolelta maailmaa jakamaan näkemyksensä ja kokemuksensa urheilijoiden hyvinvointiin liittyen, aina amatööriurheilusta huippu-urheiluun asti.

Urheilumaailman kehittyessä nykypäivän urheilijat ovat entistä vahvempia ja nopeampia, mutta he kohtaavat yhä enemmän erilaisia paineita urheilu-uraan liittyen. Urheilijoiden menestys näkyy yleisölle yleensä vain kilpailuhetkellä, vaikka menestyksen takana on usein vuosien työ. Mitä tämä työ pitää sisällään? Millaista on urheilijan jokapäiväinen elämä? Ja mitä tapahtuu, kun urheilija lyö hokkarit lopullisesti naulaan? Urheilija on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta myös perheen, valmennuksen, joukkuetovereiden ja urheiluorganisaation tuella on suuri merkitys. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota urheilijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä fyysisestä että henkisestä näkökulmasta, jotta urheilija pystyy tavoittamaan urheilulliset tavoitteensa, mutta myös jatkamaan elämäänsä urheilun jälkeen.

Seminaarin ensimmäinen päivä keskittyy urheilijan kehonkuvaan, sisältäen esityksiä mm. syömishäiriöihin ja stressinhallintaan liittyen. Päivän päättää Suomen naisten rytmisen voimistelun maajoukkueurheilija Jouki Tikkanen, joka jakaa kokemuksensa huippu-urheiluun ja kilpailemiseen liittyen.

Toisena päivänä kuulemme huippututkijoiden esityksiä liittyen mm. henkiseen ja fyysiseen palautumiseen, uravalintoihin sekä haasteisiin, joita urheilijat kohtaavat urheilu-uran loppuessa. Tarkastelussa on myös vuorovaikutuksen ja rohkeuden merkitys menestyvän urheilujoukkueen rakentamisessa. Päivän päätteeksi kuulemme Olli Ohtosen esityksen valmennuksen näkökulmasta. Ohtonen toimii olympiavoittaja Iivo Niskasen valmentajana.

Seminaari tarjoaa erinomaisen tilaisuuden valmentajille, urheilijoille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille hyvinvoinnin ammattilaisille oppia lisää ajankohtaisista aiheista ja kokemuksista liittyen urheilijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Esityksiä pidetään englanniksi ja suomeksi. Ohjelma liitteenä. 

Annan mielelläni lisätietoja:
Liikuntapsykologian lehtori, Montse Ruiz, montse.ruiz@jyu.fi, puh. 040 80 53 969

Jyväskylän yliopiston kymmenes, kaikkien tiedekuntien yhteinen maisteri- ja tohtoripromootio järjestetään 24.–26.5.2019. Ilmoittautuminen on avoinna 1.2.2019 asti.

Promootio on yliopistoyhteisön suurin juhla, jossa maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet saavat juhlallisessa aktissa maisterin ja tohtorin arvon sekä niiden merkeiksi maisterinseppeleen ja -sormuksen tai tohtorinhatun ja -miekan. Lisäksi promootiossa vihitään kunniatohtoreita. Edelliseen promootioon vuonna 2016 osallistui yhteensä yli 200 tohtoria ja maisteria sekä suuri joukko heidän seuralaisiaan ja vieraitaan.   

Jyväskylässä on oltu tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863. Yliopiston ensimmäinen promootio järjestettiin 50 vuotta sitten vuonna 1969, ja siihen osallistuneet voivat nyt osallistua ensi kevään promootioon riemumaistereina ja -tohtoreina.  

– Promootio juhlistaa akateemisen työn tuloksia ja liittää meidät keskiaikaisesta Pariisin yliopistosta alkaneeseen jatkumoon. Promootio korostaa korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista relevanssia ja näkyy myös katukuvassa. Koska kyseessä on yliopistomme kymmenes promootio, olemme halunneet tehdä siitä entistäkin ikimuistoisemman kaikille tieteen harjoittajille, suosijoille ja ystäville. Erityisen hienoa on, että ensimmäistä kertaa meillä on tilaisuus promovoida myös riemumaistereita ja -tohtoreita, promootiotoimikunnan puheenjohtaja, professori Harry Lönnroth toteaa.  

Vuoden 2019 promootion promoottorina toimii soveltavan kemian professori Raimo Alén, juhlamenojen ohjaajana tutkijatohtori Kasper Salin ja yliairuena tutkijatohtori Mari Suoranta. Promootion gratista ja yleinen seppeleensitoja julkistetaan myöhemmin kevään aikana.   

Varsinainen promootioakti ja -kulkue järjestetään lauantaina 25.5. Seminaarinmäellä, yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Promootioaktin jälkeen kulkue siirtyy päärakennukselta Kauppakatua pitkin Kaupunginkirkkoon. Lauantaina on myös illallistanssiaiset. Edellisenä päivänä maisterit ja tohtorit valmistautuvat promootioon seppeleensitojaisissa ja miekanhiojaisissa. Sunnuntaina 26.5. järjestetään risteily Päijänteellä sekä promootion karonkka.   

Lisätietoja: www.jyu.fi/promootio 

Vesa Holm
Promootion 2019 koordinaattori
promootio@jyu.fi
0408054159

Kuvat: Vuoden 2013 promootion kulkue sai nauttia aurinkoisesta säästä, vuonna 2016 kulkue jouduttiin perumaan sateen vuoksi. Kuvaaja: Petteri Kivimäki.

Ensi kevään promootioon valmistautuminen on jo alkanut. Hatuntekijä Christer Melander mittaa Jaana Kettusen päätä tohtorinhattua varten. Kuvaaja: Inka Pasanen.

Jonna tutkii koulutuskierrätysmyymälä LukStoren takahuoneessa internetissä sopivaa myyntihintaa lahjoituksena saaduille astioille. Ammatillinen ohjaaja Natalja seuraa, kun Heta rahastaa asiakasta, joka on löytänyt lapselleen sopivat luistimet tulevalle kaudelle vain viidellä eurolla. Miro kertoo puhelimessa porilaiselle asiakkaalle kahden LukStoren Facebook-sivujen kuvassa näkyvän Muumi-seinälautasen hinnat ja sopii edullisista(!) 100 euron kaupoista sekä tuotteiden toimituksesta. Opiskelija William, jonka erityistaitoihin kuuluvat koodaaminen sekä graafinen suunnittelu, suorittaa sähköisen kaupankäynnin tutkinnon osaan kuuluvaa työpaikalla järjestettävän koulutuksen (tjk) jaksoa. Etäkauppaa tehdään jatkossa hänen tekemänsä verkkokaupan kautta. ”LukStoren verkkokaupan rakentamisesta Shopify-alustalle saan hyvän referenssin omalle yritykselleni,” William toteaa. Hänen työparinaan toimii Sakari, joka on juuri luonut kaupalle oman YouTube-kanavan sekä käsikirjoittanut esittelyvideota. ”Suoritamme kumpikin myös markkinointiviestinnän tjk-jaksoa. Videot ovat koko ajan tärkeämpi osa netti-markkinointia”, Sakari toteaa.” Hei Jaakko! Tilasitko jo sen mikin kameraan?”, kysyy Sakari opettajaltaan.

”Idea syyskuussa 2018 avatun koulutuskierrätysmyymälän perustamisesta syntyi, kun mietin, miten liiketoiminnan opiskelusta saadaan mielekkäämpää ja opiskelijoita motivoivaa”, kertoo idean alullepanija Jaakko Mäkelä, Luksian liiketoiminnan opettaja ja jatkaa: ”Miksei meidänkin alalla voisi olla oikea oppimisympäristö, jossa alan töitä opitaan tekemällä oikeita asioita, eikä leikkimällä niiden asioiden tekemistä luokassa. Myymälää alettiin suunnitella opiskelijoiden kanssa noin vuosi ennen avajaisia.”

Miksi juuri kierrätysmyymälä?

”Kierrätysmyymälä, joka myy lahjoitettuja tuotteita, on kevyt hallinnoida. Sekalaisen kierrätystuotevalikoiman myynti ei vääristä kilpailua paikallisten yrittäjien kustannuksella. Valikoimien jatkuva uudistuminen antaa asiakkaille hyvän syyn käydä myymälässä usein. Meillä ei ole ketjuohjausta, joka määrittelisi kaiken tekemisen, kuten ketjumaisesti toimivilla kaupoilla. Meillä kaikkia opiskelijoiden ideoita voidaan kokeilla ja oppia onnistumisista sekä epäonnistumisista. 

Tärkeimpänä syynä kierrätysmyymälän perustamiselle on kuitenkin se, että tulevaisuuden ammattilaisten on suhtauduttava kriittisesti ylikulutukseen ja kyseenalaistettava nykyinen kertakäyttökulttuuri. Kaupanalan toimijoiden on oltava etunenässä tarjoamassa kestäviä vaihtoehtoja kuluttajien tarpeisiin. LukStoressa näkee hyvin, kuinka paljon ihmisillä on pois heitettävää tavaraa ja myös sen, että laadukkaat tavarat kestävät uudelleen käyttöä pitkään. Kiertotalouden teemat ovat esillä oppimisympäristön kautta koko opiskelujen ajan.

Koulutuskierrätysmyymälä LukStoren kehittämiseen on saatu rahoitusta Sitran Kiertotalouden opetusta kaikille koulutusasteille –hankekokonaisuudesta. Rahoituksen turvin voitiin palkata jo ennen avajaisia ammatillinen ohjaaja, joka vastaa myymälästä ja ohjaa opiskelijoita eri työvaiheissa. Kiertotalouden opetuksen ja myymälätyöskentelyn sisällyttäminen opetussuunnitelman toteutussuunnitelmiin on myös tehty rahoituksen mahdollistamalla lisäresurssilla. Oppimisympäristöä voidaan hyödyntää kaikissa tutkinnon osissa eri tavoilla. Hanke päättyy alkuvuodesta 2019 ja sen tulokset julkistetaan kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi Luksian verkkosivuilla”, kertoo Jaakko Mäkelä.  

Monimuotoinen pedagogiikka mahdollistuu LukStoressa

LukStore tarjoaa oppimisympäristönä mahdollisuuden kiertotalousopetukseen, yrittäjyyskasvatukseen, tiimioppimiseen, Peer to Peer –oppimiseen, ilmiöoppimiseen, eriyttämisen ylöspäin ja alaspäin. Lisäksi oppimisympäristöä voidaan hyödyntää osaamisperusteisuuteen, näyttöjen suorittamiseen ja täydentämiseen, tekemällä ja joskus kantapään kauttakin oppimiseen. Ennen kaikkea oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaistamiseen ja sitä kautta joustaviin henkilökohtaisiin opintopolkuihin sekä opiskelijan huolenpitoon ja välittämiseen. Näissä puitteissa opiskelijat voivat olla ylpeitä omasta tekemisestään, kun tekeminen tulee näkyväksi, eikä ole vain paperinmakuista harjoittelua.

LukStore ei ole yksin liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijoiden oppimisympäristö. Tekstiili-, puu- ja sisustusartesaanit ovat parhaillaan suorittamassa kierrätystuotteen suunnittelu ja valmistus - tutkinnonosan opintoja. He suunnittelevat LukStorelle oman kierrätystuote-brändin ja valmistavat erilaisia tuotteita, joissa he hyödyntävät myymälän valikoimasta löytyviä tuotteita ja materiaaleja. Oman brändin tuotteille valmistetaan myös oma myymäläkaluste shop in shop -periaatteella.

Myymälä on suunniteltu ja pystytetty eri alojen opiskelijoiden voimin. Logistiikan opiskelijat ovat olleet ja ovat suurena apuna kuljetusten osalta, rakennusalan opiskelijat ovat mm. kiinnittäneet kalusteita seiniin, media-alan opiskelijat ovat luoneet LukStoren ilmeen ja suunnitelleet ikkunateippaukset, logot ym. Turvallisuusalan opiskelijat asentavat videovalvonnan myymälätiloihin sekä harjoittelevat myymälätilanteita osana opintojaan. Samalla liiketoiminnan opiskelijat oppivat tärkeitä myymäläturvallisuuteen liittyviä asioita osallistuessaan harjoituksiin. Myyjä vastaa myymänsä sähkölaitteen käyttöturvallisuudesta myös kierrätysmyymälöissä. LukStoreen myyntiin tulevat sähkölaitteet tarkastetaan sähköalan opiskelijoiden toimesta. Työelämässä välttämätön monialainen yhteistyö tulee tutuksi opiskelijoille jo opiskelujen aikana.

Tekemällä oppii

Kolmannen vuoden opiskelija Heta kertoo, että LukStoressa työskentelemällä oppii enemmän kuin useimmilla kaupan alan työpaikoilla, sillä täällä saa tehdä monipuolisemmin töitä ja juuri niitä töitä jotka liittyvät meneillään oleviin opintoihin. Tämä on 100% liiketoiminta-alaa. Täällä on tosi kiva työskennellä!

LukStore – Älä jätä, kierrätä!

Luksia
Ojakkalantie 2
03100 Nummela

Jaakko Mäkelä

Ammatillinen opettaja ja erityisopettaja Jaakko Mäkelä on työskennellyt Luksiassa, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä elokuusta 2016. Hän kokee kutsumusta ympäristöasioihin. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi yritysten ympäristöjohtamisen maisteriohjelmasta 2014 ja sai samalla pedagogisen pätevyyden. Hän on myös suorittanut erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon.  
p. 044 369 0014

Yhdeksännet valtakunnalliset Ohjaamopäivät järjestetään 13.-14.11.2018 Helsingin Paasitornissa. Tänä vuonna päivät järjestetään teemalla ”Ohjaamo –askelmerkit tulevaan”. Ohjaamopäiville on tulossa yli 300 verkoston työntekijää.

Ohjaamojen verkosto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana nopeasti. Ohjaamoja on tällä hetkellä 60 ja uusia Ohjaamoja on aloittamassa toimintaansa. Kuluneen vuoden aikana ESR-hankkein aloitettuja Ohjaamoja on vakinaistettu osaksi kuntien perustoimintaa, uusia ESR-hankkeita on aloittanut ja Ohjaamoja on käynnistynyt myös ilman hankerahaa.

Tampereella siirrytään hankkeesta vakinaistamiseen

Tampereen Nuorten talo Ohjaamo -hanke on päättymässä vuoden vaihteessa. Kaupungin talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle esitetään, että toiminta vakinaistetaan osaksi kaupungin työllisyyspalveluiden nuorten palvelukokonaisuutta. Hankekauden loppupuolella tilanne on tuttu monessa muussakin kaupungissa.

- Olemme tästä iloisia erityisesti siksi, että Ohjaamo -toiminta pääsi alkamaan kunnolla vasta alkuvuodesta. Nuoret ovat kuitenkin jo löytäneet hyvin palvelupisteemme ja Tampereella brändi alkaa olla tunnettu laajemminkin. Monialainen verkosto on kehittymässä ja suunnitelmissa on keskittää nuorten palveluita vielä laajemmin yhteiselle alustalle, iloitsee projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti.

Tampereella on tehty töitä erityisesti TE-asiantuntijoiden työn osalta uudenlaisen, nuorilähtöisen Ohjaamo-palvelun luomiseksi, josta on virastomaisuus ja pönötys kaukana. Ohjaamossa on onnistuttu nostamaan nuorten kohtaaminen ja nuorten tarpeet keskiöön.

- Kiitos tästä kuuluu mahtavalle tiimille, verkostolle, kaupungin työllisyyskokeilulle sekä viisaille rahoittajille ja päättäjillemme. Valtakunnallinen Ohjaamojen verkosto, Kohtaamo-hanke ja sitä kautta saatu kehittämistuki on myös mahdollistanut Tampereen kirimisen hieman takamatkalta toiminnan vakiinnuttamisen vaiheeseen, kiittää Riina.

Ohjaamopäivillä syvennytään sisällöllisiin teemoihin

-  Tämän vuoden Ohjaamopäivillä luodaan verkoston kanssa yhteistä kuvaa Ohjaamojen kehityksestä tähän päivään, katsastetaan nykytilannetta ja suunnataan katse tulevaan. Tavoitteena on, että Ohjaamojen menestystarina jatkuu tulevaisuudessakin ja nuoret kokevat Ohjaamojen palvelun vastaavan heidän tarpeitaan, painottaa Kohtaamon projektipäällikkö Pasi Savonmäki.

Tapahtumassa syvennytään myös Ohjaamo-toiminnan sisältöihin. Päivillä järjestettävien työpajojen sisällöt ovat nousseet verkoston omista toiveista. Työryhmissä Ohjaamo-toimintaa tarkastellaan nuorten tieto-ja neuvontapalvelun, asumisneuvonnan, nuorten osallisuuden, yrittäjyysvalmennuksen, uraohjausmenetelmien, verkko-ohjauksen ja psykososiaalisen tuen näkökulmista.

-  On tärkeää, että Ohjaamoiden verkoston toimijat ovat itse mukana luomassa ja tekemässä valtakunnallisten Ohjaamopäivien sisältöä. Tällä tavoin nuorten hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet leviävät. Ohjaamoiden verkosto rakentaa yhdessä nuorilähtöistä ja monialaista Ohjaamo-palvelua, Savonmäki tiivistää.

Lisätietoja:
Riina Hiipakka-Lahti, riina.hiipakka-lahti@tampere.fi, p. 0408004954
Pasi Savomäki, pasi.savonmaki@ely-keskus.fi p. 0295020260

14.11. kutsu älylukon lanseeraukseen klo 9.30 Elisa Kulmassa
Aleksanterinkatu 19, Helsinki
Aamupalaa tarjolla klo 9.00 alkaen.

Paikalla: 
Toimitusjohtaja Tomi Ek, Oviku Oy
Business manager Matti Vähäkuopus Elisa Oyj

Ohjelma:

Toimittajat pääsevät itse testaamaan älylukon toimivuuden ja helppokäyttöisyyden.
Tilaisuus on yksityistilaisuus, myymälä suljettu sinä aikana.

Suomalainen Oviku lanseeraa jälkiasennettavan älylukon, joka sopii johtaviin lukkojärjestelmiin. 
Innovaatio on patentoitu ja sen tarkoitus on valloittaa maailmaa.

Ovikun hybridilukko haastaa markkinat,
tule kuulemaan:

- miten vanhasta lukosta tulee älylukko
- kulunvalvonnasta
- miten patentti valtaa kansainvälisiä markkinoita

Lisätietoja, linkki tiedotteeseen:
https://www.epressi.com/tiedotteet/tietokoneet/ovikun-hybridilukko-haastaa-markkinat.html

Oviku Oy

www.oviku.fi

info@oviku.com

toimitusjohtaja Tomi Ek

050 525 2225

Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) kehitetty 3X10D – elämäntilannemittari on valittu yhdeksi NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) toimintakykyä arvoivaksi mittariksi Kelan toimesta. Tavoitteena on yhtenäistää asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua.

Vuonna 2015 käynnistetty kehitysyhteistyö Kuopion kuntakokeilun kanssa loi pohjan Sakari Kainulaisen kehittämälle mittarille. 3X10D-itsearviointimittari auttaa nuorta itseään hahmottamaan omaa elämäntilannettaan ja tulevaisuuden toiveitaan sekä ammattilaista ymmärtämään nuoren tilannetta ja tarpeita kokonaisuutena.

– Tämä on pitkän yhteiskehittämisen tulosta. Olemme myös vieneet mallia vahvasti digitaaliseen maailmaan, ja nyt tuntuu, että olemme oikealla suunnalla, kertoo asiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima monialainen työryhmä on valinnut 3X10D-elämäntilannemittarin yhdeksi työkaluksi nuorten toimintakyvyn, elämänhallinnan, terveyden ja sosiaalisten suhteiden arvioimiseen.

Tarkempaa tietoa asiantuntijoille

3X10D-mittari madaltaa nuoren omaa kynnystä tuottaa tietoa asiantuntijoille. Mallissa nuori arvioi oman elämänsä kymmenentä osa-aluetta kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat tärkeys, tyytyväisyys ja tulevaisuus.

– Aikaisimmissa kokeilussa olemme saaneet palautetta nuorilta, että arviointitapa auttaa heitä pysähtymään ja miettimään heidän koko elämäänsä eikä pelkkiä ongelmia. Lopultahan näissä on kysymys varsin tavallisista, arkisista asioista, Kainulainen toteaa.

Mittari auttaa NEET-nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan NEET-nuoren heikentynyt toimintakyky, jotta nuoren voi ohjata Kelan tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen.

3X10D-elämäntilannemittari antaa myös enemmän painoarvoa nuoren omalle äänelle sekä helpottaa viranomaisten keskinäistä yhteistyötä.

– Tärkeää on se, että nuori pohtii elämäänsä tulevaisuuden näkökulmasta. Vaikka ongelmat ovatkin tässä ja nyt, niin omien vahvuuksien kautta päästään eteenpäin, Kainulainen arvioi.

Lisätiedot

asiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen

040 869 6018, sakari.kainulainen@diak.fi

Suomessa toimivan Etäkoulu Kulkurin e-kirjasto avaa virtuaaliset ovensa tänään 12. marraskuuta. Kulkurikirjaston e-kirjoja voi nyt lukea kaikkialla maailmassa.

Kirjoja käytetään osana Kulkurin opetusta ja niitä voivat tällä hetkellä lainata koulun oppilaat. Valikoimaan kuuluu myös äänikirjoja.

– Suomen kieli ja kirjallisuus on Kulkurin tärkein aine, mutta suomenkielistä kirjallisuutta on vaikea saada ulkomailla. Se on haitannut opetusta ja ulkomailla asuvien lasten oman äidinkielen säilymistä ja kehittymistä, sanoo koulunjohtaja Tuija Tammelander.

Kulkurikirjaston kaikille avoin osio sisältää lukemaan innostavaa oheismateriaalia ja tapahtumia. Tavoitteena on lisätä ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten lukuintoa ja tukea suomalaisen kulttuuri-identiteetin kehitystä.

Lukemisen uudet muodot tärkeitä

Kulkurikirjasto on Lukuklaanin  kehittämiskilpailussa palkittu idea. Se on suunniteltu yhdessä e-kirjapalveluihin erikoistuneen Ellibsin kanssa ja toteutettu Ellibsin tarjoamalla oheislukemisto-palvelulla.

Oheislukemiston avulla oppilaat pääsevät tutustumaan e-kirjojen maailmaan vaivattomasti ja lukemaan e-kirjoja eri laitteilla ilman jonoja. Palvelu tarjoaa loistavan tavan sähköisen aineiston jakeluun.

– Olemme innoissamme, että oheislukemistopalvelua käyttävät myös ulkosuomalaiset lapset. Palvelu soveltuu hyvin laajemminkin koulujen käyttöön, kertoo Ellibsin toimitusjohtaja Jarmo Heikkilä.

Kirjastoa testattiin Brasiliassa

Valtaosa Kulkurikirjaston teoksista tulee WSOY:n ja Tammen valikoimista. Mukana on e- ja äänikirjoja Suomen suosituimmilta lastenkirjailijoilta, kuten Timo Parvelalta ja Paula Noroselta. Nuortenromaaneja kokoelmassa edustavat esimerkiksi nuorista jalkapalloilijoista kertova Meidän jengin Zlatan sekä pelimaailmaa ja scifiä yhdistelevä Beta. Sensored Reality 1.

– On mahtavaa että Kulkurikirjastosta voi valikoida kivoja kirjoja luettavaksi sillä perusteella, mitä muut kulkurikoululaiset ovat pitäneet niistä, sanoo kirjastoa kokeillut 9-vuotias Hilla Paavilainen.

Hän asuu Brasiliassa ja käy Kulkurissa suomen kielen kurssia. Paavilaisen perhe testasi Kulkurikirjastoa Hillan sekä 11-vuotiaan isoveli Kuutin kanssa.

– Toivon, että Kulkurikirjastosta muodostuu ulkosuomalaisten lasten oma lukunurkka, jossa voi uppoutua kirjojen pariin, vaihtaa lukuvinkkejä ja innostua suomen kielestä, äiti Jonna Paavilainen sanoo.

Kulkurikirjaston sivuilla seikkailevat Pinja ja Pottu innostavat lapsia lukuharrastuksessa. Eksoottinen Pinja-ananas ja kotoisa Pottu-peruna saivat nimensä nimikilpailulla. Hahmot suunnitteli kuvittaja Anssi Vaalio.

Tietoa ulkosuomalaisten lukutaidosta:

• Kun ulkomailla asuville lapsille tarjotaan innostavia lukukokemuksia, huolehditaan siitä, että kiinnostus kirjoja ja lukemista kohtaan säilyy myös Suomeen palattua.
• Lukemisen uudet muodot, kuten sähkö- ja äänikirjat, sekä lukutavan ylläpitäminen ovat erityisen tärkeitä pojille, joiden lukutaito on heikompaa ikäryhmänsä tyttöihin verrattuna.
• Etäkoulu Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan etäkoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita.

Lue lisää: www.kulkurikoulu.fi.

Lisätiedot:

koulunjohtaja Tuija Tammelander, Etäkoulu Kulkuri, 050 3833 969.

toimitusjohtaja Jarmo Heikkilä, Ellibs Oy, 040 846 4331.

Tampereen suurimmassa markkinoinnin tapahtumassa Marketing Business Battlessa teemana on markkinoinnin tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet. Jo neljättä kertaa järjestettävän tapahtuman puhujina on joukko Pirkanmaan kovimpia markkinoinnin ja yritysjohdon nimiä. Marketing Business Battle järjestetään Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa perjantaina 16.11. 

Marketing Business Battle tuo Tampereelle uudenlaisen keskustelufoorumin Pirkanmaan markkinoinnin päättäjille ja tekijöille. Tapahtuman keskeisenä teemana on markkinoinnin tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet, muun muassa datan hyödyntäminen, markkinointiviestinnän sisällöntuotannon uudet mahdollisuudet sekä kuluttajakokemuksen muutokset.

Päivän aikan lavalle nousee Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki, Pihlajalinnan markkinointijohtaja Pauli Waroma, Toinen PHD:n luova johtaja ja Mediateko-yhtiön hallituksen jäsen Jani Halme, Saarioisten kuluttajakokemuksesta vastaava johtaja Tia Yrjölä sekä Luxury Collection Automobilesin toimitusjohtaja Miika Toivonen. Tapahtuman moderaattorina toimii media-alan moniosaaja ja viestintätoimisto Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Marketing Business Battle on loppuunvarattu, ja paikalle on tulossa liki 500 markkinoinnin tekijää Pirkanmaan alueelta.

– Tämänkaltaiselle foorumille on Tampereella selkeästi tarvetta. Suuri mielenkiinto tapahtumaa kohtaan yllätti meidät järjestäjätkin positiivisesti. Markkinoinnin tulevaisuuden haasteet puhututtavat paljon, ja näihin aiheisiin pääsemme pureutumaan ajankohtaisten keynote-puhujien sekä brändicase-esimerkkien johdolla, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, toimitusjohtaja Anna Lehtisalo Villivisiosta.

Päivän puheenaiheita on kommentoimassa myös tapahtuman järjestävistä toimistoista koottu asiantuntijaraati. Tapahtuma huipentuu battleen, jossa eri toimialojen asiantuntijat mittelevät The Ultimate Business Warrior 2018 -tittelistä. Mukana battlessa on muun muassa viime vuonna Ultimate Business Warrior -tittelin nimiinsä vienyt Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. Yleisö äänestää voittajan.

Lisäksi Marketing Business Battlessa esitellään ja palkitaan suunnittelukilpailu Jujuprix´n parhaimpia kilpailutöitä. Kilpailun järjestäjänä toimii Tampereen Mainosyhdityksen Säätiö. 

Lue lisää tapahtuman ohjelmasta:
www.businessbattle.fi / www.facebook.com/businessbattle.tampere

Lisätiedot medialle:
Anna Lehtisalo, toimitusjohtaja, osakas, Villivisio Oy, p. 044 587 1663, anna.lehtisalo@villivisio.fi
Taija Holm, toimitusjohtaja, ProPromotion Oy / tapahtuman tuotanto, p. 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Tapahtuman järjestäjät: 
KASKI Agency, Koju Film Company, markkinointitoimisto Bermuda, mainostoimisto Mediaporras, markkinointi- ja viestintätoimisto Propaganda, Valoria, Villivisio ja Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiö.