Matkailija syö useita kertoja päivässä ja ruoka on tutkitusti keskeinen elementti matkakokemuksessa. Positiiviset, odotukset ylittävät kokemukset, jopa elämykset saavat matkailijan hymyilemään, tekemään uusintaostoksia ja jakamaan kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Ruokakokemuksen myötä matkailija tutustuu paikalliseen elämäntapaan, kulttuuriin ja perinteisiin, lähiruokaan ja luonnonantimiin. Ruoan takia valitaan myös matkakohteita. Suomen matkailun kilpailukyvyn takia ruokamatkailua tulee kehittää.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on koordinoinut valtakunnallista ruokamatkailun kehittämistä jo useita vuosia. Laajalla yhteistyöllä erityisesti matkailuyritysten kanssa on Suomelle laadittu ruokamatkailustrategia, jonka jalkautusta on tehty alueellisissa työpajoissa. Työpajoissa tärkeimmiksi jatkokehittämisen toimenpiteiksi nousivat tuotteistaminen ja siihen oleellisesti liittyvät tarinat, elämyksellisyys ja asiakkaan osallistuminen sekä asiakasymmärryksen lisääminen.

Näiden perustelujen myötä on käynnistynyt Hungry for Finland – Ruokamatkailun tuotteistamishanke syyskuussa 2018. Hanke kestää syyskuuhun 2021 asti. Hankkeen rahoittajana on EU:n maaseuturahasto. Hanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin (Business Finland Oy) ja alueellisten toimijoiden kanssa. Visit Finland viestii suomalaisen ruuan vahvuuksista lukuisissa markkinointi- ja PR-toimenpiteissä ja vie kehitystyön tuloksina syntyviä ruokamatkailutuotteita kansainvälisille markkinoille Matkailu 4.0 -ruokamatkailuprojektin toimenpiteissä.

Hungry for Finland – ruokamatkailun tuotteistamishanke täydentää alueellisia ja paikallisia hankkeita valtakunnallisesti tuoden toimijoiden käyttöön yhtenäisiä työkaluja (tuotesuositukset ja päivitetty strategia) ja antamalla sparrausta. Tavoitteena on saada ruokamatkailu alueellisesti näkyvämpään rooliin niin kotimaassa kuin kv-markkinoilla ja tuottaa yhdistelmätuotteita, joissa ruoka on houkutteleva tekijä. Valtakunnallisen ruokamatkailuverkoston toimintaa kehitetään pysyvän toiminnan suuntaan.

Hankkeen kick off -tilaisuus pidetään Matka2019-messuilla 17.1.2019 klo 10.00-12.00. Innostavien puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa avataan vuoden 2019 ruokamatkailukilpailu, jossa haetaan kärkituotteita kansainvälisille matkailumarkkinoille sekä tuoteaihioita jatkokehittelyyn.

Lisätietoja:

Kristiina Havas, ruokamatkailun projektipäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, kristiina.havas@haaga-helia.fi, puh. 0500 688 332  www.hungryforfinland.fi. Kehittämistiimin jäseniä ovat Kristiina Adamsson ja Teemu Moilanen.

Yhä useampi matkailija hakee tietoisesti ruokaelämyksiä. He haluavat kokea luonnon, kulttuurin ja paikallisen elämäntavan. Suomalaisessa ruokamatkailussa on potentiaalia, sillä tarinat, aitous, paikallisuus ja puhtaus luovat arvoa matkailijalle. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on osallistamista ja tekemistä, josta matkailija oppii jotain uutta.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry hyväksyi tämän version toisesta liittokokouskannanotostaan liittokokouksessaan 17.11.2018. Julkaisemme tämän version korjauksena aiempaan tiedotteeseen. Pahoittelemme tapahtunutta!

/

Finlands Studentkårers Förbund (FSF) godkände denna version av förbundsmötet:s andra uttalande den 17 november 2018. Vi publicerar den här korrekta versionen som en korrigering av föregående pressmeddelande. Vi är ledsna om situationen!

/

The National Union of University Students in Finland (SYL) accepted this version of the second statement of the General Assembly on 17 November 2018. We publish this correct version as a correction to the previous press release. We are sorry about the situation!

Kannanotto

17.11.2018

(På svenska se nedan / in English below)

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan merkittävin turvallisuusuhka ja aikamme suurin sukupolvipoliittinen kysymys. Maailman hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimmassa raportissa todetaan, että globaalin ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista, mutta vaatii merkittävästi kunnianhimoisempia toimia. Suomen ja EU:n on kiristettävä omia ilmastotavoitteitaan, jotta ne vastaavat 1,5 asteen globaaliin tavoitteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ja EU:n on oltava hiilineutraaleja jo 2030!

Ilmastokysymykset ovat SYL:lle tärkeitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamisen vuoksi. Viime kesänä julkaistussa eduskuntavaaliohjelmassa ylioppilasliike listaa keinoja, joilla ilmastopolitiikka saadaan kestäväksi. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämistä ei tule jättää vain ympäristöjärjestöjen harteille, vaan yhteiskunnan eri toimijoiden on tehtävä yhteistyötä sen saavuttamiseksi.

“Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaukaiselta asialta, mutta sen vaikutukset ovat jo konkretisoituneet esimerkiksi arktisella alueella. Se tulee muokkaamaan niin nykyisten nuorien kuin tulevien sukupolvien elämää peruuttamattomasti”, korostaa SYL:n puheenjohtaja 2019 Sanni Lehtinen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat ovat valtavan suuria ja vaikeasti ennakoitavissa. On kuitenkin ilmiselvää, että toteutuessaan niiden tuoma kärsimys, epävarmuus ja kustannukset kasautuvat suhteettomasti nuorten ja tulevien sukupolvien harteille.

Suomen tulee vauraana ja kehittyneenä maana olla näyttämässä esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous vaatii, että Suomen ja Euroopan unioni ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmastovaikutuksia on arvioitava kaikessa päätöksenteossa tutkittuun tietoon perustuen ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Väistyvä puheenjohtaja Miika Tiainen iloitsee, että Suomen ylioppilaskuntien liitto on tässä liittokokouksessaan päättänyt nostaa ilmastonmuutoksen yhdeksi kärkiteemoistaan tulevan kevään eduskuntavaaleissa: “Ilmastonmuutos on moniulotteinen ja globaali ongelma. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan yhteistyötä yli sukupolvi-, puolue- ja kansallisten rajojen. Emme voi alistua toivottomuuteen, vaan meidän tulee tehdä töitä rohkeasti ratkaisujen löytämiseksi.”

***

Finlands studentkårers förbunds (FSF) förbundsmöte: Klimatförändringen handlar om rättsenlighet mellan generationerna – Finland och EU måste skärpa sina klimatmål

Ställningstagande

17.11.2018

Klimatförändringar är det viktigaste hotet mot mänskligheten och den största generationens politiska fråga om vår tid. Den senaste rapporten från IPCC: s klimatpanel säger att det fortfarande är möjligt att stoppa den globala uppvärmningen till 1,5 grader, men kräver en mycket mer ambitiös åtgärd. Finland och EU måste strama sina egna klimatmål för att nå sitt globala mål på 1,5 grader. Det betyder att Finland och EU måste vara koldioxidneutral år 2030!

Klimatfrågor är viktiga för SYL på grund av behovet av att säkerställa intergenerationell rättvisa. I det parlamentariska valprogrammet som publicerades i förra sommaren listar Studentkåren vilka medel som kan bidra till klimatpolitiken. Främjandet av en ambitiös klimatpolitik bör inte lämnas till miljöorganisationerna ensam, men de olika aktörerna i samhället måste arbeta tillsammans för att uppnå det.

”Klimatförändringen kan verka avlägsen, men den har redan haft konkreta konsekvenser till exempel på det arktiska området. Den kommer att påverka både dagens ungas och kommande generationers liv på ett oåterkalleligt sätt”, betonar Sanni Lehtinen, FSF:s ordförande för 2019. Hoten som orsakas av klimatförändringen är enorma och svåra att förutspå. Det är ändå solklart att det lidande, den osäkerhet och de kostnader som de kommer att medföra hopas oproportionerligt på de unga och kommande generationer.

Finland, som ett välmående och utvecklat land, måste fungera som ett exempel för att bekämpa klimatförändringen. SYL kräver att Finland och EU måste vara koldioxidneutral år 2030. Syfte att nå klimatpåverkan för utvärdering i allt beslutsfattande baserat på information och på alla samhällsområden.

Avgående ordförande Miika Tiainen gläder sig över att Finlands studentkårers förbund under det här förbundsmötet beslutat sig för att göra klimatförändringen till ett av sina främsta teman under det kommande riksdagsvalet: ”Klimatförändringen är ett mångfasetterat och globalt problem. För att förebygga klimatförändringen krävs samarbete över generations-, parti- och nationella gränser. Vi får inte misströsta, utan vi måste arbeta modigt för att hitta lösningar.”

Liikenne- ja infra-alan toimijat ovat yhdistäneet voimansa nuorille suunnatussa #Infrasankarit-kampanjassa. Tavoitteena on tuoda esiin infra- ja liikennealan merkityksellisyyttä, monipuolisuutta ja ammattilaisten arkea.  

Infra-alan yhteisöjen ja yritysten yhteistyöelimen MANK ry:n vetämään #Infrasankarit-kampanjaan on lähtenyt mukaan laaja joukko organisaatioita: Civilpoint Oy, Destia Oy, INFRA ry, Koneyrittäjien liitto ry, Liikennevirasto, Ramboll Finland Oy ja YIT Oyj. Alalle tarvitaan uusia osaajia, ja työnantajamielikuvan parantaminen on kaikkien yhteinen etu.

Alan vetovoimaisuuden parantaminen ja nuorten tavoittaminen koetaan liikenne- ja infra-alalla erittäin tärkeäksi. Kampanjalla tavoitellaan erityisesti peruskoulun ja lukion päättäviä, jotka pohtivat ammatinvalintaa.

– Tutkimusten mukaan nuorille tärkeimpiä ammatinvalintakriteereitä on työn merkityksellisyys. Kun mietitään infra- ja liikennealaa, pystymme todella vastaamaan tähän toiveeseen. Alan ammattilaiset pitävät yhteiskunnan toimintakykyisenä. Ilman heitä ei koteihin tulisi lämpöä, turvallinen joukkoliikenne olisi vain haave, eivätkä tavaratkaan kulkisi, projektipäällikkö Antti Knuutila MANK ry:sta sanoo.

Nähdään kouluissa, somessa ja messuilla!

#Infrasankarit-kampanjan näkyvin osa on somevideo, joka kertoo infrastruktuurin merkittävästä roolista yhteiskunnassa ja esittelee alan monipuolisia työnkuvia.

– Tämä on ala, josta työntekijät ovat aidosti ylpeitä. Video näyttää, miten infrasankareita löytyy niin työmailta kuin toimistoistakin, Knuutila kertoo.

Kampanjasivustolle tulee lisäksi uratarinoita, blogikirjoituksia, opinto-ohjaajille suunnattua materiaalia ja messumateriaaleja. Kampanja näkyy messuilla, somessa ja kouluissa, ja kaikki huipentuu kevään 2019 yhteishakuun.

– Viestimme on kirkas: Infra- ja liikennealalla pääsee rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Me varmistamme ihmisten elämän sujuvuuden ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Ja töitä riittää taatusti tulevaisuudessakin, kiteyttää Knuutila.

LISÄTIETOJA: 
Projektipäällikkö Antti Knuutila, MANK ry, antti.knuutila@mank.fi, puh. 040 414 5444

KAMPANJASIVUSTO: 
www.infrasankarit.fi

KAMPANJAVIDEO: 
www.infrasankarit.fi/infrasankarit/infrasankarit-video/ 

VIDEOKUVAUSTEN MAKING OF -KUVIA MEDIALLE: 
https://photos.app.goo.gl/cDpg7W7cnc7bb9CaA 
https://photos.app.goo.gl/XcqDpVQAPYKrbtVp9 
https://photos.app.goo.gl/Qbv8ErcYm5Hpv5HP6 

Kuvat: Antti Knuutila

Valtakunnallisena Lapsi mukaan töihin -päivänä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Porin kampuksen valtaa yli 40 työntekijöiden lasta. Iältään lapset ovat 2–12 vuotiaita.

Lasten päivä alkaa rehtori, toimitusjohtaja Jari Multisillan pitämällä aamupalaverilla. Sen jälkeen SAMKin sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekki järjestää lapsille erilaisia aktiviteetteja kuten temppuradan, kasvomaalausta ja askartelua. Lounaan jälkeen lapset tutustuvat kampuksen automaatio- ja konetekniikan laboratorioihin ja iltapäivän ohjelmassa on vielä tutustuminen oman vanhemman työhön, työpisteeseen sekä -yhteisöön.

SAMKin päivän aikataulu:

Klo 8.15–9 Aamupalaveri, vetäjänä Jari Multisilta
Klo 9–11.30 Soteekin aktiviteetit
Klo 11.30–12.30 Lounastauko vanhemman kanssa
Klo 12.30–14 Automaatio- ja konetekniikan laboratorioihin tutustuminen
Klo 14 Vanhemman työhön tutustuminen

Monet lapsista odottavat etukäteen eniten pääsyä laboratorioihin, sillä sieltä löytyvät erilaiset robotit ja muun muassa VR-lasit.

– Aion kysyä Pepper-robotilta, minkä ikäinen hän on ja mistä maasta hän on kotoisin. Haluan myös nähdä äidin pomon ja missä äiti viettää kaikki päivät töissä, kertoo päivään osallistuva 5-vuotias Oiva.

Perhemyönteisen työpaikan kehittäminen on osa SAMKin henkilöstöpolitiikkaa. Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä.

Lapsen oikeuksien viikon perjantaina vietettävän valtakunnallisen Lapsi mukaan töihin -päivän tarkoituksena on näyttää lapsille, missä heille tärkeät aikuiset viettävät päivänsä ja mitä työnteko on. Myös työpaikkojen on hyvä nähdä työntekijöidensä lapsia. Valtakunnalliseen päivään on osallistumassa noin 650 yritystä ympäri Suomea. Lapsiasiavaltuutetun toimisto koordinoi kampanjapäivän suunnittelua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan SAMKin päivää.

Lisätiedot SAMKin päivästä: viestintä- ja markkinointisuunnittelija Elina Valkama, elina.valkama@samk.fi, puh. 044 710 3358.

Lisätiedot valtakunnallisesta päivästä: http://www.lapsimukaantoihin.fi/

#LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä

Haemme toimitusjohtajaa sivistystyön ja aikuiskasvatuksen ytimeen.

Vastaat Kansanvalistusseuran toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Johdat sivistysjärjestö Kansanvalistusseuraa ja jatkat tulevaisuuteen suuntautuvana muutosjohtajana vankalla pohjalla toimivan säätiön kehittämistä. Toimit Kansanvalistusseuran ja sen omistaman kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana. Yhteistyöverkostoissa toimit rakentavana ja rajat ylittävänä vastuullisena kumppanina ja keskustelun herättäjänä. Sivistys on työsi ydin.

Odotamme vahvaa koulutustoimialan kokemusta. Toivomme, että sinulla on myös näyttöjä ennakoivasta talousjohtamisesta sekä ylempi korkeakoulututkinto. Arvostamme tohtorikoulutusta, pedagogista pätevyyttä ja osaamista sekä kokemusta kansanvälisestä yhteistyöstä. Edellytämme sujuvaa englannin kielen taitoa. Erinomaiset vuorovaikutustaidot ja taito viedä muutokset läpi yhteistyössä hallinnon ja henkilöstön kanssa ovat työssä menestymisen edellytyksiä. Ymmärrät jatkuvan oppimisen merkityksen digitalisoituvassa maailmassa.

Tarjoamme sinulle innostavan näköalapaikan, valtakunnallisen tehtävän sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa sivistystyön tulevaisuuteen ja puolustaa sivistystä yhteiskunnan tärkeimpänä arvona. Kanssasi toimii osaava ja työstään innostunut asiantuntijahenkilöstö sekä laajat kumppanuusverkostot.

Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään viimeistään 27.11.2018 osoitteeseen: info@kvs.fi. viitteellä ”Toimitusjohtaja”. Tehtävään aiemmin haastatellut ja testatut ovat mukana jatkohaussa. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671.

Kansanvalistusseura (KVS) on sitoutumaton sivistysjärjestö, aikuiskoulutuksen asiantuntija ja palvelujen tuottaja. Se on perustettu vuonna 1874.Teemme elinikäisen oppimisen vaikuttamistyötä Suomessa ja maailmalla. Luomme yhteiskuntaa, jonka tärkein arvo on sivistys. Unelmamme on, että jokaisella on mahdollisuus oppia läpi elämän ja elää toisia ja ympäristöä kunnioittaen. Kansanvalistusseura on konserni, jonka muodostavat Kansanvalistusseura sr. ja sen kokonaan omistama Kiinteistö Oy Kansanvalistus.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Teuvo Pakkalan kadun kampuksella järjestetään InnoStartti2018-tapahtuma keskiviikkona 28.11.2018. Koko päivän kestävässä tapahtumassa liiketalouden ja International Business -koulutusten ensimmäisen vuoden opiskelijat ideoivat ja kehittävät yritysten tuotteita, palveluja ja toimintaa.

Tänä vuonna tehtävien toimeksiantajina ovat Oulun kaupunki, Classic Gym, Oulun OP ja Pohjois-Suomen messut. Opiskelijoita on mukana noin 260, joista noin 50 on kansainvälisiä opiskelijoita. Ryhmät työskentelevät osin englanniksi.

InnoStartin avulla opintoihin halutaan saada aktiivista tekemisen meininkiä heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Tapahtuma on myös tärkeä työelämäyhteistyön muoto, jossa opiskelijat saavat soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön. Samalla eri koulutusten opiskelijat saavat tilaisuuden tutustua toisiinsa ja verkostoitua keskenään.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumaa keskiviikkona 28.11. kello 8.30–15.00 Teuvo Pakkalan kadun kampukselle (Teuvo Pakkalan katu 19, Oulu).

Tapahtuma käynnistyy aamulla kello 8.30, jolloin toimeksiantajien edustajat antavat toimeksiannot tiimeille neljässä eri salissa. Iltapäivällä kello 12.00 semifinaaleissa kaikki tiimit esittelevät oman ideansa. Opiskelijat äänestävät parhaat jatkoon. Finaalit ja palkintojenjako alkavat kello 13.30.

Lisätietoja:

Opettaja Terhi Mustakangas
040 595 3456
terhi.mustakangas@oamk.fi

Lapsi ei voi valita ympäristöään, olosuhteitaan tai perhettään. Siksi on tärkeää, että lapsen oikeuksista pidetään huolta. Biohit Oyj haluaa tukea lasten tervettä elämää ja tarjota 20 lapsiperheelle tupakoinnin vieroitukseen tarvittavat Acetium-valmisteet ja tukipaketin.

Edelleen 14 % raskaana olevista naisista tupakoi Suomessa. Lapsiperheissä myös sauhutellaan, jolloin lapsi altistuu passiiviselle tupakoinnille. Tupakkalaissa ympäristön tupakansavu on määritelty syöpävaaralliseksi aineeksi.

Joka kymmenes lapsi altistuu Suomessa tupakansavulle. Tupakansavu heikentää lapsen vastustuskykyä ja ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä. Vanhempien tupakointi lisää myös lapsen riskiä sairastua toistuviin tulehdussairauksiin, astmaan ja allergioihin. Odottavan äidin tupakointi aiheuttaa kehitys- ja kasvuhäiriöitä, lisää lapsen riskiä sairastua, hidastaa lapsen oppimista ja muuta kehitystä. (Stumppi.fi)

Biohit Oyj pyytää median apua lapsiperheiden tavoittamiseksi. Perheellisiä tupakoivia henkilöitä pyydetään lähettämään sähköpostitse yhteystietonsa (puhelin ja sähköposti) osoitteeseen info@biohit.fi marraskuun aikana. Samalla voi kertoa lyhyesti perheestään ja omasta tupakointihistoriastaan. Mukaan pääsevät perheet valitaan joulukuun ensimmäisellä viikolla ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tavoitteena on saada ainakin osalle perheistä savuton joulu.

Avainlipputuote

Acetium® -imeskelytabletti on Suomessa kehitetty ja valmistettu innovaatio, jolla ei ole perinteisten nikotiinikorvaushoitojen tai reseptilääkkeiden sivuvaikutuksia. Tuote on patentoitu lukuisissa maissa.

Vahva tutkimusnäyttö

Acetium® imeskelytabletin vaikutusta tupakoinnin lopettamisessa on tutkittu kahdessa kliinisessä tutkimuksessa ^{1, 2}. Teho on samaa luokkaa kuin nikotiinikorvausvalmisteilla.

”Kliiniseen tutkimukseen osallistuneiden tupakoitsijoiden mukaan Acetiumin käytön seurauksena tupakoinnista saatava mielihyvän tunne vähenee ja tupakoinnin tuottama makuaistimus muuttuu, mikä edesauttaa tupakoinnin lopettamista ²”, lääketieteellinen johtaja professori Kari Syrjänen arvioi.

Acetium® -imeskelytabletin sisältämä L-kysteiini (luonnollinen aminohappo) sitoo tupakansavusta sylkeen liuennutta asetaldehydiä ³. Imeskelytabletti sisältää myös pienen määrän ksylitolia, joka vähentää suun bakteerien asetaldehydituotantoa ja lisää suun terveyttä.

Syövälle altistava asetaldehydi ⁴ on yksi tupakansavun haitallisista aineista. Acetium®- imeskelytabletti poistaa jopa 90 prosenttia sylkeen liukenevasta asetaldehydistä.

Acetiumin käyttö on helppoa ja turvallista. Tuotetta ei ole luokiteltu lääkkeeksi ja se on reseptivapaa. Imeskelytablettia käytetään säännöllisesti tupakoinnin yhteydessä kunnes tupakasta pääsee kokonaan eroon.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Semi Korpela, puh. 040 573 7701

Lue lisää: www.acetium.fi

Facebook: Biohit_oyj

Acetium®-valmiste on saatavilla Suomessa apteekeista, R-kioskeista, hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista sekä Biohitin verkkokaupasta www.biohitshop.fi.

Viitteet

1. Syrjänen K et al. Elimination of cigarette smoke-derived acetaldehyde in saliva by slow-release L-cysteine lozenge is an effective new method to assist smoking cessation. A randomised, double-blind, placebo-controlled intervention. Anticancer Res.  2016;36:2297-2306.

2. Syrjänen K et al. Slow-release L-cysteine (Acetium) lozenge is an effective new method in smoking cessation. A randomized, double-blind, placebo-controlled intervention. Anticancer Res 2017;37:3639-3648.

3. Salaspuro VJ et al. Eliminating carcinogenic acetaldehyde by cysteine from saliva during smoking. Cancer Epid Biomark Prev 2006;15:146-149.

4. Secretan B et al. WHO International Agency for Research on Cancer Monograph Working Group. A review of human carcinogens- Part E: tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. Lancet Oncol 10:1033-1034.

Suomessa myynnissä olevat ja lainattavat lastenkirjat edustavat lähes poikkeuksetta valkoista enemmistökulttuuria. Suomi kuitenkin muuttuu ja sen myötä myös yhteiset tarinamme ja kokemuksemme.

Goethe-Institut haluaa koota yhteen heidät, jotka kirjoittavat tarinoita, lukevat niitä lapsille, julkaisevat niitä, myyvät niitä, tekevät niistä tutkimusta, suosittelevat ja antavat niitä lahjaksi lapsille. Toivomme, että verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon kautta voisimme alkaa julkaista myös kirjoja, jotka kuvastavat suomalaisen yhteiskunnan moninaisuutta.
 
Projektin käynnistää Turun kaupunginkirjastossa Varissuolla työpaja DECANONISING CHILDREN’S LITERATURE?, jonka Goethe-Institut järjestää yhdessä Åbo Akademin projektin ”Children’s library project” ja Lukukeskuksen kanssa.
 
Työpajassa tutkijat ja lastenkirjojen lukijat antavat sysäyksen suomalaisen lastenkirjallisuuden kriittiselle tarkastelulle ja kehittävät ideoita valikoiman laajentamiseksi, jotta kaikki täällä asuvat voisivat samastua julkaistujen kirjojen tarinoihin.
 
Haluamme käsitellä mm. kysymyksiä: Mitä julkaistaan? Mitä väestöryhmiä nämä kirjat puhuttelevat? Onko kirjoja, joita olisi syytä kääntää? Mitä uusia, laadukkaita lastenkirjoja tarvitsemme?  
 

Ohjelma

(Englanniksi)

10.00 Welcome

10.10 ON VIOLENCE

10.10 Reading at daycare
Paco Diop is a day care teacher for the City of Turku. In 2018 Diop started a citizens’ initiative to criminalize the N-word in Finland. Lately he has also been working as an activist concerning the decanonisation of Children’s Literature at the libraries in Turku.

10.30 Reading with my daughter
Ahmed Al-Nawas is an artist/curator who is part of the Children’s Library project at Åbo Akademi University.

11.10 ON SILENCE

A Single Story – or No Story
Inga Angersaari is a vocational school teacher and a pre-school teacher. She has written the first story book about roma culture for early childhood education and pre-school in Finland.

11.40 ON NEW NARRATIVES

Ruskeat Tytöt Writing Academy – how it all started and the challenges we face
Mona Eid is a pedagogue and head of administration at Ruskeat Tytöt.
The objective of Ruskeat Tytöt is to broaden representations in the field of culture – especially media, literature, communications and advertising –, normalize the stories told about us, and to function as a platform for cultural professionals of color to realize their projects.

12.00 DISCUSSION
lead by Pauline Hortelano from the Children’s Library project. Hortelano is writing her PhD in Gender Studies at Åbo Akademi University on Integration Policy in Finnish language education.

12.30 LUNCH together

13.30-15.30 Meeting “What is to be done?”
Moderator: Ylva Perera
Perera is a writer and literary critic, currently working as a journalist at Yle Kultur. In January 2019 she'll start her PhD studies in Comparative Literature at Åbo Akademi University, researching anti-fascism in Fenno-Swedish literature (1930-1950).

Lisätietoa tapahtumasta

Koulurakennuksen korkea käyttöaste on kaikkien etu, sillä samalla kun tarjotaan mahdollisuuksia vapaa-ajan käyttöön, matkat harrastuksiin lyhenevät ja rakennuksen käyttöaste kohoaa. Käytännöt ovat vielä monenkirjavia ja yhteiset pelisäännöt tilojen yhteiskäytöstä puuttuvat, vaikka monissa kunnissa koulurakennus palvelee jo alueen monitoimikeskuksena.

Lähikoulu on yleensä keskeisellä sijainnilla ihmisten arjessa, ja siksi sitä tulisi voida käyttää muuhunkin kuin opetustoimintaan. Jotta koulurakennuksen käyttöastetta saataisiin nostettua, olisikin paikallaan mieltää rakennus koulun sijaan monitoimitilaksi. Maaseudulla koulu on usein kylän ainoa käytettävissä oleva toimitila harrastuksiin ja kokoontumisiin, mutta myös kaupungeissa lähikoululla on tärkeä merkitys harrastuspaikkana. Päivisin kouluna toimiva rakennus voi toimia iltaisin kokoontumistilana, jossa hoidetaan myös asuinalueen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

Koulurakennusten käyttöön ei ole olemassa yhteisiä pelisääntöjä, ja varsinkin pienemmissä kunnissa käyttömahdollisuus saattaa henkilöityä ja suhtautuminen vaihtua nopeastikin. Ruotsalon kylällä Kokkolassa vaikuttava kyläaktiivi Sanna-Maija Kauppi kertoo pelisääntöjen puuttumisen vaikuttavan suoraan kylien aktiivisuuteen:

-Kylän toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on hankalaa, jos pitää pelätä, että henkilövaihdokset vaikeuttavat koulun käyttöä. Tärkeää olisi löytää yhteinen näkemys siitä, että kaikki kylien elinvoiman eteen tehty työ on myös koulun hyväksi, Kauppi sanoo.

Toinen koulurakennusten käyttöön vaikuttava tekijä on ollut kuntaliitokset. Jos pienemmässä kunnassa koulu on nähty tärkeänä kokoontumistilana, osana suurempaa kuntaa käyttötarkoitus onkin nähty toisin. Lisäksi eri kylien ja kunnan välillä on saattanut olla erilaisia käytänteitä, tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Kun erilaiset käytännöt yhdistetään, olisi tärkeä muodostaa kaikkia lähikouluja koskevat yhtenäiset säännöt.

Koulurakennusten käyttöä hankaloittaa niiden näkeminen ainoastaan opetustiloina, vaikka jo pelkästään koulun tarve määrittyy lähellä asuvien lapsiperheiden mukaan. Ilman asukkaita ja asukkaiden viihtyvyyttä koulutkaan eivät säily, ja monipuolinen käyttö taas lisää suoraan viihtyvyyttä ja lähellä harrastamisen mahdollisuuksia.

- Lähikoulujen tulisi olla paikallisten yhdistysten vapaassa käytössä ilman tilavuokria, sillä yhdistystoimijat maksavat tilan käytöstä jo talkootyön ja kunnallisveron kautta. Mahdollisuus käyttää maksutta koulun tiloja on paikallistoimijoille todella tärkeä motivaattori, Kauppi sanoo.

Maksuttomien toimitilojen tarjoaminen on kunnille mahdollisuus tukea paikallista kylätoimintaa. Samalla maksuton kokoontumistila on tärkeä myös kyläturvallisuuden kannalta, sillä kylillä tulee olla paikka, jonne voi tarvittaessa kokoontua suurellakin joukolla esimerkiksi käsittelemään kylää koskevia vaaratiedotteita ja toimimaan annettujen ohjeistusten mukaisesti.

Koulutilojen monipuolinen käyttö järjestyy, kun se perustuu yhdistystoimijoiden ja kuntien väliseen luottamukseen. Kun yhdistyksillä on tiedottamisvastuu iltakäytöstä, kunnan tehtäväksi jää mahdollistaa lähikoulun aktiivinen käyttö yhdistystoimijoiden toimitilana.

Lisätietoja: Suomen Kylät ry:n kyläjaoston puheenjohtaja Tauno Linkoranta, 044 303 9990 tauno.linkoranta(at)vskylat.fi

Vaatelainaamo Vaatepuun lainavaatteiden palautuksen sekä huollon voi jatkossa hoitaa kätevästi missä tahansa SOL Pesulassa Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten alueella. SOL Pesulaverkosto kattaa tällä alueella yhteensä 29 palvelupistettä. Palvelun pilotti kestää kesäkuun 2019 loppuun asti.

Vuonna 2013 perustetun Vaatepuun pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevat lainaamot sijaitsevat Helsingin Kruununhaassa sekä Järvenpäässä. Yritys kasvaa nyt voimakkaasti ja konseptia kehitetään jatkuvasti asiakkaita kuunnellen. ”Joskus asiakkaita huolettaa lainavaatteiden pesun ja palautuksen organisoiminen. Monen elämä on kiireistä ja siksi lähdimme pohtimaan miten voisimme helpottaa asiakkaan arkea ”, Vaatepuun toimitusjohtaja Linnemäki kertoo.

Uusi yhteistyö mahdollistaa sen, että lainavaatteen palautuksen voi jatkossa hoitaa vaikka oman työmatkan tai kauppareissun yhteydessä tiputtamalla joko kotona huollettu tai huoltamaton lainavaate SOLin -lähipesulaan. Kotona huolletun vaatteen palauttaminen Vaatepuuhun SOL –palvelupisteen kautta maksaa 10€/vaate. Pesupalvelun oston yhteydessä tämä vaatteen kuljetuksen sisältämä palvelu on maksuton. Esim. puseron pesu maksaa 8,50 €, neuleen 12,80 € ja hame 16 €.

Yhteistyötä jo neljä vuotta – arvot yhdistää

SOL Pesuloiden ja Vaatepuun ensimmäinen yhteistyö aloitettiin jo neljä vuotta sitten. Vaatepuun asiakkaat saavat alennusta SOL Pesulapalveluista ympäri Suomen, myös siis mm. Vaatepuun Tampereen ja Turun lainaamoiden lähialueilla. Vaikka suurin osa Vaatepuun vaatteista on kotona pestäviä, on joitakin materiaaleja, joille kotipesua ei voi suositella. Ammattilainen on ollut myös pelastava tekijä monissa ongelmatilanteissa ja silloin, kun asiakas ei ole itse ehtinyt perehtyä vaatehuoltoon. ”SOL Pesulan kautta palautunut vaate on erityisen kuumaa kamaa lainaamossa”, Linnemäki hymyilee. Hyvin huollettu vaate näyttää rekissä houkuttelevalta, kun taas huolimattomasti huolletut vaatteet ei houkuta seuraavia lainaajia.

Uuden yhteistyön myötä SOL- pesun saaneet vaatteet saavat Vaatepuussa jatkossa henkaritunnisteen. ”Haluamme tällä tuoda lainaamossa korostetusti esille vaatteiden asianmukaisen huollon merkitystä”, kertoo SOL –yhtiöiden viestintäpäällikkö Taija Paavola ja lisää: ”Meidän yrityksiämme yhdistää myös arvot. Molempien yritysten arvoihin kuuluu ilolla tekeminen. Myös vastuullisuus ja kestävyys on keskiössä molempien yritysten arjessa.”

Lisätietoja:
taija.paavola@sol.fi
soile-maria.linnemaki@vaatepuu.fi

www.vaatepuu.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian oppilaitosten opiskelijakunnat järjestävät 23.11.2018 seminaarin päättäjille. Seminaarin aiheena on toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi ja muut ajankohtaiset asiat opiskelijoiden esiin nostamina.

”Hienoa, että meillä on mahdollisuus kertoa päättäjille, mihin me opiskelijat, eli koulutuksen kohderyhmä ja samalla tärkein ryhmä, haluamme muutosta, toteaa Jyväskylän Lyseon lukion toisen vuositason opiskelija Jenna Rovio, joka on kokenut koulupsykologien pitkät jonot haitallisiksi.

“Moni asia on mennyt Gradian lukiokoulutuksessa kaupungin lisärahoituksen myötä parempaan suuntaan, mutta vielä on paljon työtä tehtäväksi, jotta meillä opiskelijoilla olisi todella ihanneolosuhteet opiskeluun”, Rovio jatkaa.

Opiskelijat ideoivat yhdessä päättäjien kanssa ratkaisuja, joiden avulla Jyväskylässä ja Jämsässä tarjottava Gradian toisen asteen opetus olisi entistäkin laadukkaampaa ja tukisi opiskelijoita kokonaisvaltaisesti.

Keskustelun aiheina ovat muun muassa ammatillisen puolen vähentynyt lähiopetuksen määrä, nuorten huumeiden käyttö, opinto-ohjauksen resurssit sekä moni muu tärkeä ajankohtainen asia. Opiskelijoiden lisäksi paikalla on useiden eri järjestöjen asiantuntijoita kommentoimassa ja antamassa laajasti ajankohtaista tietoa nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Seminaari on Gradian ja sen omistajakuntien päättäjille tarjottu mahdollisuus kurkistaa toisen asteen opiskelijoiden arkeen ja olla luomassa avoimen keskustelun kulttuuria, jossa opiskelijoiden mielipiteet otetaan päätöksenteossa huomioon.

Gradian ammatilliset oppilaitokset ovat Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä ja niiden opiskelijakunnat ovat Jamo ry. ja Pate ry. Jyväskylän aikuislukiossa, Jyväskylän Lyseon lukiossa ja Schildtin lukioissa on omat opiskelijakuntansa.

Gradian opiskelijafoorumin tavoitteena on osallistaa opiskelijoita koulutuksen järjestäjän toimintaan ja saada opiskelijoiden ääni kuulumaan päättäjille ja johdolle.

Lisätietoja

Jenni Niemi, seminaarin järjestelyistä vastaavien opiskelijakuntien edustaja, Jyväskylän Lyseon lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja, puh. 045 7840 3711.

Antero Hietamäki, Gradian opiskelijayhteistyöryhmän puheenjohtaja (lukiokoulutus), puh. 040 341 4800

Petteri Järvinen, Gradian opiskelijayhteistyöryhmän puheenjohtaja (ammatillinen koulutus), puh. 040 341 5022

Kutsu toimituksiin:

Seminaari järjestetään osana Gradian opiskelijafoorumin toimintaa 23.11.2018 klo 12 alkaen Schildtin lukion tiloissa osoitteessa Viitaniementie 1, B-rakennus, toinen kerros. Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan seminaariin.

Pako- ja mysteerihuoneet ovat kasvavaa vapaa-ajan viihdettä, joiden lumovoima on niiden kyvyssä imaista osallistuja mysteerin jäljille. Mitä yhteistä tällä on historian opetuksen kanssa?

– Yllättävän paljon, toteaa opettajankoulutuslaitoksen lehtori Matti Rautiainen. – Koska käytössämme on aina vain rajallinen määrä tietoa historiasta, tutkiva historian oppiminen muistuttaa salapolisiin työtä. Toki ero rakennetun mysteerihuoneen ja todellisuuden välillä on siinä, että historia myös jää aina eräänlaiseksi mysteeriksi, toisin kuin huone, jossa mysteerille on myös ratkaisu.

Historian kouluopetus korostaa nykyisin historian taitojen oppimista, kuten lähteiden lukemista ja niiden tulkintaa. Opetuksen tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään paremmin paitsi historiallisen tiedon luonnetta, myös merkityksiä, joita historian ympärille muodostuu.

– Mysteerihuoneessa mallinnetaan historian tutkimista tavalla, jossa oppimisesta tulee vahvasti yhteisöllistä, kokemuksellista ja hauskaa, Rautiainen jatkaa.

Opetuskokeilu on osa Suomen akatemian rahoittamaa Engaging in disciplinary thinking: historical literacy practices in Finnish general upper secondary schools -hanketta, jota johtaa professori Minna-Riitta Luukka. Akatemiatutkija Simo Mikkosen johtamassa alahankkeessa Teaching historical literacy outside the box pyritään kehittämään ja tutkimaan uudenlaisia opetusmenetelmiä historian tekstitaitojen opettamisessa.

Mysteerihuoneet sijoittuvat vuoden 1918 tapahtumiin ja niillä on vahva kytkös silloisen Jyväskylän seminaarin toimintaan. Opetuskokeilu toteutetaan yhteistyössä, Teaching historical literacy outside the box –tutkimushankkeen, historian ja etnologian laitoksen sekä opettajankoulutuslaitoksen kesken. Huoneet sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksessa viikon 47 ja niitä saapuu testaamaan opiskelijaryhmiä sekä lukioista että yläkoulusta. Historian aineenopettajaopiskelijoilla on ollut keskeinen rooli huoneiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Lisätiedot:

Matti Rautiainen, lehtori, opettajankoulutuslaitos, puh. 040 805 3368; matti.a.rautiainen@jyu.fi.

Anna Veijola, tutkijatohtori, historian ja etnologian laitos, puh. 040 805 3595; anna.veijola@jyu.fi.

Simo Mikkonen, akatemiatutkija, historian ja etnologian laitos, puh. 040 809 3949; simo.mikkonen@jyu.fi.

Riitta Tallavaara, yliopistonopettaja, opettajankoulutuslaitos, puh. 040 805 5002; riitta.k.tallavaara@jyu.fi.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa. Tulokset osoittivat oppilaiden tilanteen olevan hyvin huolestuttava.

KM, FM Mekonnen Mulat selvitti väitöskirjassaan etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa, kuten erityiskoulussa, erityisluokilla tai integroidussa julkisen koulun luokissa.

Kehittyvissä maissa, kuten Etiopiassa, suurin haaste kuurojen ja huonokuuloisten tasa-arvoon on oikeus koulutukseen. Kielteiset asenteet ja haitalliset kulttuuriset uskomukset kuuroutta kohtaan vaikuttavat kuurojen ja huonokuuloisten lasten kehitykseen ja johtavat toisinaan jopa lasten eristämiseen.

– Monet etiopialaiset kuurot ovat vielä koulutuksen ulkopuolella etenkin maaseudulla. Vaikka tilanne on parantunut, kuuroista lapsista vain alle 10 prosenttia pääsee kouluun. Melkein kaikki oppivat viittomakielen vasta koulussa, kertoo Mulat.

Kouluun pääseminen ei kuitenkaan takaa oppilaan käyvän perusopetusta loppuun saakka.

– Olen seurannut kuurojenopetuksen tilannetta pitkään ja toistuvasti törmännyt kuurojen ja huonokuuloisten viidesluokkalaisten oppilaiden koulun keskeyttämisen ongelmaan, vuosia kuurojenopettajana ja kuurojen opetuksen kehittämisen parissa työskennellyt Mulat kertoo.

Tuloksista tukea kuurojenopetuksen kehittämiseen

Mulatin väitöstutkimuksen yksi päätavoite oli saada tietoa siitä, miksi monet kuurot ja huonokuuloiset oppilaat keskeyttävät koulunkäynnin siirryttyään viidennelle luokalle yleisopetukseen. Kolmeosaisen tutkimuksen tuloksista selvisi kuuroilla ja heikosti kuulevilla oppilailla olevan kuuleviin oppilasiin verrattuna heikompi minäkäsitys sekä koulumenestys. Erityisesti oppilailla oli verrokkiryhmää heikommat lukutaidot ja huonompi suhde vanhempiinsa.

Yleisopetukseen viidennelle luokalle siirryttäessä erityisluokilla olevien oppilaiden akateeminen minäkuva ja koulumenestys laskivat. Sen sijaan erityiskouluissa opiskelevilla lapsilla ei viidennelle luokalle siirtyessä tapahtunut muutoksia. Kaikkien ryhmien oppilaiden sosiaalinen minäkuva kehittyi positiivisesti viidennelle luokalle siirtymisen myötä.

Mulatin väitöstutkimus auttaa päättäjiä ymmärtämään kuurojen kommunikointitarpeet, ja erityisesti viittomakielen tärkeyden, kun he suunnittelevat kuurojen opetuksen kehittämistä.

KM, FM Mekonnen Mulatin erityispedagogiikan väitöskirjan "The Self-Concept and Socio-Emotional Development of Deaf and Hard-of-Hearing Students in Different Educational Settings and their Hearing Peers in Ethiopia" tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 28.11.2018 klo 12 alkaen Mattilanniemessä, Agorassa salissa Auditorio 1 (Martti Ahtisaari –sali). Vastaväittäjänä toimii Dr. Senior Lecturer Susie Miles (University of Manchester) ja kustoksena professori Hannu Savolainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja:

Mekonnen Mulat, mekonnen.mulat@felm.org, puh. 045 151 7287. Väittelijä puhuu sujuvaa suomea.

Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395

Mekonnen Mulat valmistui ylioppilaaksi vuonna 1984, jonka jälkeen hän opiskeli biologiaa Addis Ababan yliopistossa, valmituen bilogian opettajaksi vuonna 1988. Mulat jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa, ja valmistui erityispedagogiikan (KM) -95, ja molekyylibiologian FM -97. Mulat on tehnyt palkittua pioneerityötä kuurojen aseman parantamiseksi Etiopiassa. Hän on työskennellyt aiemmin Hosainan kuurojenkoulun opettajana ja toimii nykyään Felm:n kehitysyhteistyöhankkeen (Social and Educational Program for the Deaf, SEP Deaf) projektikoordinaattorina, työnantajaan Suomen Lähetysseura.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 41, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7617-0 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7617-0.

STEAM Turku on Turun kaupungin kärkihanke, jossa luodaan uusia koulutuksen toimintamalleja luonnontieteen ja tekniikan alojen vetovoiman vahvistamiseen. Tavoitteena on luoda varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, jossa tuetaan ja innostetaan kaikkia mukaan tieteen ja tekniikan maailmaan. STEAM tulee sanoista science, technology, engineering, arts, math.

Syksy 2018 alkoi STEAMit! nopeilla kokeiluilla, joissa koulut ideoivat uusia, omaan arkeen sopivia yhteistyö- ja toimintatapoja. Tässä esimerkkejä tämän viikon  STEAMit! – kokeiluista ja tapahtumien ajankohtia.

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan kokeiluihin keskiviikkona 21.11. ja perjantaina 23.11.

Hepokullan Veitikat ja Uppikset tiedepassilla IvaskaLABiin 23.11.

Hepokullan päiväkodin Veitikat (pienryhmä) vieraili syyskuussa TSYKin lukion biologian tunnilla. Tutkimuskohteina olivat simpukat, ihmisen anatomia ja mm. vesikirppujen elämä. Tästä innostuneena Veitikat jatkoivat tutkimusprojektia ja saivat Uppiksetkin (pienryhmä) kiinnostumaan tutkimisesta. Uppikset suunnittelivat Hepokullan yksikköön oman tiedepäivän. Tiedepäivän teemapisteitä ovat valo ja pimeys, matemaattiset pulmat, luonto, avaruus, ohjelmointi ja ihminen. Pisteillä kerätään leimoja passiin ja passilla päästään myöhemmin tutustumaan IvaskaLABiin.

Mukana yhteistyössä ovat TSYKin lukiolaiset ja solubiologian professori Johanna Ivaska.

• Kokeilun nimi: Hepokullan tiedepäivä
• Aika ja paikka: perjantai 23.11.2018 klo 9-11. Hepokullan päivähoitoyksikkö, Niitunniskantie 1.
• Opettajat: Laura Lahtinen p. 040 5132693
• Yhteistyötaho/tahot: TSYKin lukio ja IvaskaLAB

Eskarin ROBO-päivä 21. ja 23.11.

Kerttulin lukiolaiset esittelevät ja kokeilevat eskarilaisten kanssa yhdessä erilaisia robotteja: Sphero-pallot, BeBotit, Lego-robotit sekä lentävät Dronet. Drone lennätyksessä otetaan myös ulkona ryhmäkuva. Lisäksi eskarilaiset suunnittelevat ja rakentavat pienryhmissä lukiolaisten ohjauksessa siivousrobotin. Suunnittelun pohjaksi lukiolaiset esittelevät digitaalisesti Arkealla käytössä olevan siivousrobotin sekä itse rakentamansa mallit mahdollisesta siivousrobotista. Tämän jälkeen oppilaat suunnittelevat ja rakentavat omansa. Tuotokset jäävät päiväkoteihin, ne valokuvataan ja saadut digitaaliset mallit jaetaan kaikkien osallistuvien päiväkotien kesken.

• Kokeilun nimi: Eskarin ROBO-päivä
• Aika ja paikka 1: Keskiviikko 21.11.2018 9.30-13.30. Kuuvuoren päivähoitoyksikkö, Nummenpuistokadun päiväkodin esiopetusryhmä Pilvenhattara, Nummenpuistokatu 1
• Aika ja paikka 2: Perjantai 23.11.2018 klo 9-13. Uittamon päivähoitoyksikkö, Jalustinkatu 8. Esiopetusryhmät Merihevoset ja Meritähdet
• Opettajat: Petri Sallasmaa ja Juho Airola p. 050 4323703
• Yhteistyötaho/tahot: Arkea

Alustava aikataulu noin: 
9:00 Aloitus ja ryhmiin jako
9:10 Ryhmissä Robotteihin tutustumista ja kokeiluja (5 ryhmää noin 15 minuuttia / ryhmä)
10:30 Sään salliessa pikainen Dronen ottama ryhmäkuva ulkona
10:45 – Siivousrobotteihin tutustuminen ja tehtävänanto
11:00 – 13:00 Robottiaskartelua + ruokailu välissä
13:00 Päivän päätös, jonka jälkeen opiskelijat valokuvaavat tuotokset

Lisätietoja STEAM Turku -hankkesta:

Nina Brander, nina.brander@turku.fi  p. 040 560 8616

www.turku.fi/STEAM

Korkeakoulutettujen opettajien teknologiset ongelmanratkaisutaidot ovat odotettua heikommat, toteavat Jyväskylän yliopiston tutkijat kansainvälisessä tutkimuksessa. Ongelmanratkaisun taitoja tarvitaan jatkuvasti teknologisoituvassa maailmassa. Opetuksen rooli näiden taitojen turvaamisessa on merkittävä.

Teknologia muuttaa nykypäivän oppimistarpeita ja teknologinen kompetenssi voidaan jopa rinnastaa lukutaidon tärkeyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten korkeakoulutettujen aikuisten teknologiset ongelmanratkaisutaidot ovat Euroopan huippuluokkaa. Toisaalta tulokset paljastivat myös vakavasti otettavan huolenaiheen – osaaminen on epätasaisesti jakautunutta, ja koko Euroopassa heikoimpaan osaamisryhmään kuuluvat opetuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevät.

– Näyttääkin siltä, että opettajien valmiudet eivät ole pysyneet muuttuvien oppimisen tarpeiden perässä, toteaa professori Raija Hämäläinen huolestuneena.

Suomessa koulutuksella on ollut merkittävä rooli yhteiskunnallisesti keskeisten taitojen opettamisessa. Parhaimmillaan teknologian avulla voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia. Toisaalta teknologian käyttö voi heikosti toteutettuna johtaa myös huonompiin oppimistuloksiin. Vaikka koulujen teknologisoituminen ole sujunut ongelmitta, on Hämäläisen mukaan erittäin keskeistä, että kouluissa opetetaan tulevaisuuden taitoja.

– Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että yhteiskunnan teknologisoituminen muuttaa oppimisen tarpeita eli kyse ei ole pelkästään välineestä oppimisen tukena. Teknologisissa ympäristöissä toimimisesta on tullut ennen kaikkea tasa-arvokysymys. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä tasa-arvoinen osallistuminen yhteiskuntaan edellyttää yhä enemmän teknologisia ongelmanratkaisutaitoja, painottaa Hämäläinen.

Tutkimuksessa havaittiin, että teknologian käyttö niin työssä kuin vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä taitojen kehittymiseen. Tutkijoiden mukaan nyt olisikin keskeistä miettiä tarjoavatko koulut riittävästi mahdollisuuksia opettajille työssä tapahtuvaan oppimiseen vai ovatko koulutuksen säästöt johtaneet tilanteeseen jossa opettajilla ei ole mahdollisuuksia pysyä muuttuvien oppimisen tarpeiden perässä.

Kansainvälinen tutkimusaineisto koostui 13 Euroopan maasta kerätyistä, yli 53 000 vastauksesta. Kansainvälisessä tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopistolta Hämäläisen lisäksi yliopistotutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta sekä professori Bram De Wever Ghentin yliopistosta ja tutkija Sebastiano Cincinnato Brysselin vapaasta yliopistosta (VUB). Tutkimus perustui PIAAC-tutkimuksen (Programme for the international assessment of adult competencies) yhteydessä tehtyyn testiin ja laajaan kyselyaineistoon.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Professori Raija Hämäläinen, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 744 2611 

Tutkimusartikkeli on saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1016/j.compedu.2018.10.013

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) osallistui ministeri Mika Lintilän Namibiaan suuntautuvalle vienninedistämismatkalle yhdessä eri puolilta Suomea tulevien parinkymmenen yritysedustajan ja kymmenen muun koulutuksen edustajan kanssa. Koulutuksen lisäksi yritykset edustivat kaivosteollisuutta sekä cleantechiin ja digitalisaatioon liittyviä aloja. Virallisen ohjelman osuus oli tiiviit kaksi päivää, tämän lisäksi SeAMKin edustajat kävivät kahdenkeskisiä neuvotteluja omien yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Vienninedistämismatkan aikana SeAMK allekirjoitti koulutusvientiin liittyvät sopimukset Namibian pääkaupungissa Windhoekissa sijaitsevan kahden yksityisen yliopiston kanssa. Yhteistyöstä sovittiin mm. lasten ja perheiden terveyden edistämiseen liittyvän koulutuksen sekä yliopiston henkilöstön täydennyskoulutuksen ja agrologikoulutuksen aloittamisen osalta. Tämän lisäksi Suomen Opetushallitukseen verrattavissa oleva Namibia Training Authority tilasi SeAMKilta toisen asteen maatalouskoulutuksen ulkoisen arvioinnin, mihin tullaan kokoamaan arviointiryhmä. 

Maakuntakorkeakoulumalli ja erityisesti siihen liittyvä yritysyhteistyö kiinnostaa myös Namibiassa. Tämän mallin kehittämistä Namibian olosuhteisiin soveltuvaksi sovittiinkin jatkettavan yhteistyössä Namibian yliopiston kanssa. SeAMKin maakuntakorkeakoulumalli on Suomessa ainutlaatuinen juuri mm. monipuolisen yritysyhteistyönsä vuoksi. Namibian yliopisto haluaa pitkäkestoista yhteistyötä tavoitteenaan kouluttaa nuorista uusia yrittäjiä uusille potentiaalisille kasvualoille. Yliopisto haluaa tehdä yhteistyötä myös ruokaturvallisuuteen liittyvän koulutuksen ja ruokalaboratorio -toiminnan aloittamiseksi Namibiassa.  

SeAMKin yhteistyö Namibian kanssa on alkanut vuonna 2015. BEAM-esiselvityshankkeen tuella voitiin aloittaa ns. akasiapuu-hanke, jossa tavoitteena on akasiapuun osien jalostaminen eläinten rehuksi. Myöhemmin hanketta on jatkettu YK:n alaisen Unidon koordinoimana ja tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa, että Namibiaan ollaan rakentamassa ensimmäistä rehutehdasta sekä suunnittelemassa rehuntuotantoon liittyvää koulutusta. Myös paikallinen yritysedustus Etelä-Pohjanmaalta on ollut hankkeessa alusta saakka mukana.

Arvovaltapalveluilla on tärkeä rooli viennin edistämisessä. Myös Namibiassa käytyjä neuvotteluja edisti ministerin mukanaolo suomalaisen business delegaation vierailulla. Molempien maiden suurlähetystöjen tuella on myös ollut suuri merkitys ”ovien avaamisessa” ja vientitavoitteiden saavuttamisessa.

Lisätietoja:

Helli Kitinoja, Erityisasiantuntija, osaamisen vienti, SeAMK, p. 040 830 4101 (helli.kitinoja@seamk.fi)

Taru Mäki, Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, SeAMK Ruoka, p. 040 830 4105 (taru.maki@seamk.fi) 

Antti Pasila, Erityisasiantuntija, SeAMK Ruoka, p. 040 830 4201 (antti.pasila@seamk.fi) 

Eduskunnan sivistysvaliokunta julkaisi tänään mietintönsä hallituksen esityksestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisästä. Mietinnössään sivistysvaliokunta puoltaa oppimateriaalilisää, mutta peräänkuuluttaa samalla koulumatkatuen kehittämistä vastaamaan ammatillisen koulutuksen muuttuneita opetuksen järjestämistapoja sekä kritisoi vaatimusta toisen opiskelijoiden velvollisuudesta nostaa opintolainaa ennen kuin voi saada toimeentulotukea. Toisen asteen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry kiittää sivistysvaliokuntaa tärkeiden kehittämiskohteiden esiin nostamisesta.

Oppimateriaalilisä tulee tarpeeseen – ei kuitenkaan kokonaisvaltainen ratkaisu

- On hienoa, että sivistysvaliokunta antoi tukensa toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisälle. Esitetty oppimateriaalilisä helpottaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien toisen asteen opiskelijoiden asemaa. Rahan puute näyttäytyy valitettavan voimakkaasti nimenomaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen yhtenä tekijänä: uusimman Nuorisobarometrin mukaan ammatillisen tutkinnon keskeyttäneistä peräti 16 % ilmoitti rahan puutteen vaikuttaneen keskeyttämiseen erittäin tai melko paljon, kommentoi OSKU ry:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen.

OSKU kuitenkin muistuttaa, että oppimateriaalilisä yksittäisenä toimenpiteenä on vielä riittämätön, joka ei tuo muutosta nykyisiin oppimateriaalikustannuksiin.

- Esitettyä oppimateriaalilisää ei tule nähdä kokonaisvaltaisena ratkaisuna, vaan laajempana tavoitteena tulee olla toisen asteen opintojen aito maksuttomuus myös oppimateriaalien ja työvälineiden osalta, huomauttaa Pentikäinen.

Sivistysvaliokunnan huomiot toisen asteen opiskelijoiden toimeentulon kehittämiseksi osuvia

Mietinnössään sivistysvaliokunta peräänkuuluttaa koulumatkatuen kehittämistä vastaamaan ammatillisen koulutuksen muuttuneita opetuksen järjestämistapoja. OSKU ry kiittää sivistysvaliokuntaa tämän toisen asteen ammattiin opiskeleville erittäin tärkeän kehityskohteen esille tuomisesta. 

- Koulumatkatuen myöntämisperusteet eivät ole yksinkertaisesti enää ajanmukaiset, eivätkä huomioi ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneita muutoksia. Ammatillisen koulutuksen uudistus ei ole maalissa ennen kuin muukin lainsäädäntö tukee uudistusta. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus estää koulumatkatuen saannin, vaikka perustutkinto-opiskelijat voivat nykyisin siirtyä joustavasti lyhyemmäksikin aikaa oppisopimuskoulutukseen. Myös alaikäisten opiskelijoiden vuoroviikkoasumiseen liittyvät ongelmat edellyttävät koulumatkatuen myöntämisperusteiden uudistamista, huomauttaa Pentikäinen.

Sivistysvaliokunta kiinnitti myös tiukkasanaisesti huomiota toisen asteen opiskelijoiden velvollisuudesta nostaa opintolainaa ennen toimeentulotukea. Sivistysvaliokunta totesi, että on kohtuutonta olettaa, että pienituloisista perheistä tulevat opiskelijat joutuvat nostamaan suuria määriä opintolainaa vain suorittaakseen toisen asteen loppuun.

- Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa näin tiukasta kannaotosta! Toivottavasti hallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö kuulevat tämän viestin ja tarttuvat toimeen. On täysin kohtuutonta pakottaa meidät nuoret velkaantumaan, jotta voimme saada itsellemme haluamamme tutkinnon, toteaa Pentikäinen.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, puh. 044 9776 356, emmi.pentikainen@osku.info

Istekki edisti Kuopion koulujen digitalisoitumista kohentamalla niiden ICT-ympäristön.

Kuopion koulujen ICT-ympäristön tila todettiin keväällä 2017 tehdyssä selvityksessä sekavaksi. ICT-ympäristön kuntoon saattamisen todettiin vaativan useita isoja ja varsin radikaaleja toimenpiteitä. Kaupunkipäätti siirtää Kasvun ja oppimisen -palvelualueen ICT-palvelut kokonaisuudessaan Istekki Oy:n hoidettavaksi. Siirtoa varten perustettiin kaksi erillistä projektia, selvitys- ja toimitussuunnitteluprojekti sekä palveluiden siirtoprojekti.

”Tilanne alkoi selvityksen mukaan olla opettajien sujuvan työskentelyn ja oppilaiden oppimisen kannalta jo kriittinen. Odotukset olivat korkealla, kun yhteistyön tiivistämisestä Istekin kanssa sovittiin. Toteutettujen projektien lopputulos on yllättänyt positiivisesti, en osannut edes haaveilla näin hyvästä tuloksesta”, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas toteaa. 

Projektien aikana toteutettiin lukematon määrä isoja ja pieniä muutoksia, muun muassa kasvun ja oppimisen palvelualueen

• oman palvelutuotannon korvaaminen Istekin tuotannolla 

• laitemallien vakiointi

• opetusverkon identiteetinhallinnan täydellinen uusiminen

• keskeisten toimintaprosessien uusiminen

• yhteistyön elvyttäminen Istekin kanssa sekä yhteisen ICT-kehittämisryhmän perustaminen. 

Yhteinen kehittämisryhmä on yhteistyön selkäranka. Istekin, koulujen, kouluviraston sekä tietohallinnon edustajien muodostama kehittämisryhmä käsittelee koulujen digitalisaation edistämistä sekä edistämisen reunaehtojen määrittelyä ja mahdollisuuksia. 

”Ensimmäistä kertaa eri osapuolet ovat yhdessä miettimässä tulevaisuuden ratkaisuja. Näin varmistamme, että kaikkien toiveet ja tarpeet tulevat huomioiduksi, ja voimme ottaa heti huomioon mahdolliset tietohallinnolliset ja teknologiset reunaehdot. Lisäksi säästymme ylimääräiseltä työltä ja asioiden vatvomiselta useissa kokouksissa eri tahojen kesken. Eikä mikään näkökulma ei jää ottamatta huomioon”, lukio-opetuspäällikkö Antti Kervinen kertoo. 

Kansanvalistusseuran sivistyspalkinnon saanut teologian tohtori ja ympäristötutkija Panu Pihkala kannustaa ihmisiä ilmastoaktivismiin.

– Aiemmin politiikka on voitu jättää pääsääntöisesti muille, mutta enää se ei ole mahdollista. Meidän on oltava aktiivisia sekä vaalien alla että vaalien välissä. Pelkästään yksilöt eivät voi ratkaista nykyisiä ongelmia, vaan tarvitaan poliittisia linjauksia.

Pihkala vastaanotti palkinnon Kansanvalistusseuran keskustelutilaisuudessa 16. marraskuuta, jossa muun muassa todettiin, ettei mikään ole vaikeampaa kuin aikuisten kouluttaminen ilmastokysymyksistä.

Pihkala ehdottaa ratkaisuksi vuorovaikutteisia tilanteita, joihin pitää sanan varsinaisessa merkityksessä mennä, liikkua paikasta toiseen.

– Esimerkiksi kävely ulkona tai siirtyminen uuteen paikkaan tukee ihmisten mahdollisuuksia käsitellä uutta tietoa ja vaikeaakin aihetta. Kaikki eivät lähde opistoihin, mutta oppimista voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kirjastoissa, näyttelyissä tai luontokohteissa.

Puhetta ympäristöahdistuksesta

Panu Pihkala tunnetaan esimerkillisenä keskustelunherättäjänä, joka on onnistunut rikkomaan vaikenemisen kulttuuria Suomessa.

Hänen vuonna 2017 julkaisemansa Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja) oli ensimmäinen suomalainen ympäristöahdistusta käsittelevä teos, jossa ihmisiä kannustetaan puhumaan ympäristökysymyksiin liittyvistä tuntemuksista.

Tutkija on tyytyväinen, että kansalaisvaikuttamista on nostettu julkisuudessa aiempaa enemmän esiin.

– Olen viime aikoina iloinnut siitä, että kuulen ympäristöasioista keskustelua esimerkiksi bussissa.

Lue Pihkalan blogista kolme ideaa sivistyspalkinnon kunniaksi.

Panu Pihkala

• on teologian tohtori, ympäristötutkija, kirjailija ja kestävää kehitystä edistävä kansalaistoimija.
• tunnetaan etenkin ympäristöahdistuksen tutkijana.
• julkaisi teoksen Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja) lokakuussa 2017.
• toivoo, että kirjan luettuaan ihminen saa nimet tunteilleen ja aikamme ilmiöille, jotka liittyvät ympäristötuhoihin ja niiden uhkiin.

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671.

Kuva: Karoliina Knuuti, KVS.