Uusi ura- ja rekrytointipalvelu LAMK Duuni on otettu käyttöön Lahden ammattikorkeakoulussa. Maksuton palvelu helpottaa opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista sekä rekrytointiprosessi onnistuu ketterästi ilman muita järjestelmiä; LAMK Duunin avulla yritykset tavoittavat Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat vain yhdellä ilmoituksella ja sovelluksen tekoäly huolehtii työpaikkojen markkinoinnista potentiaalisille hakijoille.

LAMK Duuniin on kirjautunut jo lähes 300 opiskelijaa ja luku kasvaa edelleen; jatkossa kaikki Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat löytyvät palvelusta, joten se on nopea rekrytointiväylä ja helppo sovellus työhakuun sekä opiskelijoille että työnantajille. Lisäksi alueen työnantajat voivat halutessaan kohdentaa työ- ja harjoittelupaikat ainoastaan LAMKin opiskelijoille palvelun avulla.

”Osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisimpiä menestymiseen vaikuttavia tekijöitä lähitulevaisuudessa. LAMK Duuni palvelu on erinomainen kanava työnantajalle toteuttaa ennen kaikkea ennakoivaa rekrytointia. Opiskelijalle palvelu puolestaan avaa täysin uudenlaisia mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen kautta löytää kiinnostavia työnantajia oman tulevaisuutensa rakentamiseen”, kertoo Lahden ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Eija Mäkelä.

Tavoitteena suora väylä työelämään

Opiskelijat voivat luoda palveluun jo opintojensa alussa portfoliomaisen osaaja- ja työnhakijaprofiilin, jota he voivat päivittää koko opintojensa ajan. Portfolioon voi lisätä taitoja ja työnäytteitä esimerkiksi opiskeluprojekteista – tämä kaikki onnistuu myös täysin mobiilisti. Palvelussa voi tutustua tarjolla oleviin työ- ja harjoittelupaikkoihin sekä erilaisiin tehtäviin ja oman profiilin voi helposti lähettää yritykselle nähtäväksi. Opiskelijat voivat hyödyntää samaa profiilia mm. kesätyöetsinnässä ja profiili säilyy LAMK Duunissa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Uuden palvelun ja sovelluksen avulla yritykset saavat tunnettuutta työnantajana ja palvelun kautta on mahdollisuus rekrytoida tulevaisuuden osaajat suoraan koulun penkiltä. LAMK Duunissa työnantaja voi julkaista työ- ja harjoittelupaikkoja, projekteja sekä keikkahommia suoraan opiskelijoille ja sovelluksen tekoäly huolehtii työpaikkojen markkinoinnin potentiaalisille hakijoille. Yritykset voivat yhdellä yritysprofiililla hakeutua useamman oppilaitoksen kumppaniyritykseksi ja näin tavoittaa useamman oppilaitoksen opiskelijat yhdellä ilmoituksella. Palvelussa on helppo tarkastella hakemuksia, keskustella LAMK Duunin välityksellä hakijaehdokkaiden kanssa ja ilmoittaa valinnoista kaikille hakijoille.

LAMK Duuni palveluna

• Yrityksille ja työnantajille lisätietoa LAMKin nettisivuilta: https://www.lamk.fi/fi/lamkduuni
• LAMK Duuni on rakennettu Tiitus-palveluun ja se toimii sekä mobiilisti että verkossa. Lisätietoa Tiituksesta: https://www.tiitus.fi/oppilaitoksille/

Lisätietoja:

Eija Mäkelä, kehittämispäällikkö, LAMK

eija.makela@lamk.fi & lamkduuni@lamk.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja SAMIEdu yhteistyökumppaneineen tarjoavat Savonlinnan alueen yläkoululaisille mahdollisuuden perehtyä teknologia-alaan. TeknologiaTiistai on vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma, jossa yläkoululaiset ja heidän opettajansa tutustuvat kone- ja tuotantotekniikan ammatillisen koulutuksen ja teknologiayritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuuden ammattiosaajille.

Savonlinnan seudulla mukaan lähtivät Enonkosken koulu, Kerimäen koulu, Mertalan koulu ja Talvisalon koulu. Yhteensä noin 560 yläkoululaista vierailee tiistaina 27.11. tutustumassa teknologia-alaan. Lisäksi torstaina 29.11. Punkaharjun koulun yläkoululaiset viettävät TeknologiaTorstaita, sillä he pääsevät yrityskäynneille Jorokselle ja Norelcolle.

Mukana useita yrityksiä

Yrityksistä mukaan ovat lähteneet Joros Oy, Norelco Oy, Savonlinna Works, Savox Communications, Teknosavo sekä Xamkin yksiköt 3K-tehdas ja Kuitulaboratorio. Yritykset ottavat hyvin mielellään ryhmiä tutustumaan, sillä ne tarvitsevat tulevaisuuden osaajia.

TEKOS 2020-hanke tarjoaa koululaisten kyyditykset kohteisiin, mikä mahdollistaa koululaisten pääsyn myös niihin yrityksiin, joissa kouluilla ei muuten olisi mahdollisuutta vierailla.

SAMIedulla oma messupäivä

SAMIedu järjestää oman messupäivän, jolloin pääsee tutustumaan kone- ja tuotanto- ja automaatiotekniikan opetukseen teknologian oppimisympäristössä. On mahdollisuus nähdä mm. 3D-tulostusta, robottiteknologiaa, automaatioympäristöä, jne. sekä kuulla kuinka SAMIedussakin voi suorittaa osan insinööriopinnoista.

 Tulevaisuuden osaajia tarvitaan teknologia-alalla

Teknologiateollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Esa Näätänen pitää tällaisen päivän järjestämistä hyvin tärkeänä. Käynnissä oleva teknologinen murros muuttaa voimakkaasti työtä, yhteiskuntia ja liiketoimintaa. Sekä ala että ammatit muuttuvat nopeasti, ja on hyvä, että oppilaat ja opettajat saavat käsityksen, millaisia ammatteja nyt jo on sekä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.

Näätänen korostaakin, että matemaattisen ajattelun ja osaamisen tarve kasvaa työelämässä voimakkaasti, joten sen opiskelu on tärkeää. Tämän lisäksi alalla tarvitaan hyvin monenlaisia osaamista. Asiakasnäkökulman ymmärtämisessä ja palveluratkaisuiden kehittämisessä mm. sosiaaliset taidot, myyntitaito, kirjoittaminen, luovuus ja kielitaito ovat sellaisia vahvuuksia, joita jatkossa tarvitaan yhä enenevässä määrin työssä kuin työssä. Tärkeintä on kuitenkin halu oppia uutta, toteaa Näätänen.

www.teknologiateollisuus.fi/fi/TeknologiaTiistai

Lisätietoja:

projektiasiantuntija Kiti Venäläinen, puh. 040 663 0546, kiti.venalainen@xamk.fi

Gradia Jyväskylän muusikon koulutuksen ja media-alan yhteinen Loisto-konserttisarja täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Konserttisarja toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa, ja siinä tehdään vahvaa yhteistyötä myös hius- ja kauneusalan, graafisen alan ja valokuvauksen kanssa. Konsertteihin on vapaa pääsy, ja ne järjestetään Siltasalissa Jyväskylässä (Pitkäkatu 19 – 21) 26.11. – 3.12.2018. Koululaisille järjestetään päiväkonsertteja päivisin klo 13.00 ja niihin voi ilmoittautua yleisöksi.

Konserteissa Gradian muusikko-opiskelijat esittävät taidokkaita ja monipuolisia konsertteja ja valmistuvat ammatteihinsa näiden esiintymisten myötä. Media-alan perustutkinnon opiskelijat kuvaavat konsertit monikameratuotantona, ja ne lähetetään suorana lähetyksenä oppilaitoksen sivujen - www.gradia.fi/loisto - sekä YouTubessa Gradia.fi-kanavan kautta kaikkien kuultavaksi ja katsottavaksi.

Konsertit tarjoavat monipuolisesti eri musiikkityylejä eri maista, kansanmusiikkia, kevyempää ja raskaampaa musiikkia sekä opiskelijoiden omia sävellyksiä yhteensä 12 konsertin verran. Tästä valikoimasta on jokaisen helppo löytää itselleen mieleinen konsertti.

Oman arvokkaan työpanoksensa antavat hius- ja kauneusalan opiskelijat, jotka tekevät esiintyjien kampaukset ja meikit, sekä graafisen alan ja valokuvauksen opiskelijat, joiden kädenjälkeä erilaiset tilaisuuksien painotuotteet ovat. Tämä monialainen yhteistyö on aina ollut tärkeä osa ja myös ratkaiseva tekijä Loisto-konserttisarjassa, joka on nyt ollut kymmenen vuoden ajan vahva osa koulutusta tarjoten todellisen tekemisen ympäristön.

Ohjelma

Maanantai 26.11.

• klo 18.00 Susanna Leppänen: Maan marras (kuolongospel)
• klo 19.30 Miika Unkila & Aleksi Heikkilä: Thrown A (rock/hard roc/bluesrock)

Tiistai 27.11.

• klo 18.00 Melodias del corazón vol.2 (tango)
• klo 19.30 Amalia Rissanen: Eurovision Review

Keskiviikko 28.11.

• klo 18.00 Emma Maaranen: Enchantment (pop/jazz/soul)
• klo 19.30 Iina-Maaria Laaksamo: Dear diary... (musikaali)

Torstai 29.11.

• klo 18.00 Konsta Veijonen: Bread and Vinyls (rock)
• klo 19.30 Nuppu Oinas: Hippiraita (moderni pop ja rap)

Perjantai 30.11.

• klo 18.00 Iina Keski-Lusa: Viimeiset hitaat (songwriter/folk)
• klo 19.30 Vilma Kivimäki:- Kotiin (singer/songwriter)

 Maanantai 3.12.

• klo 18.00 Ruusu Saksio: He va he, kva he va (kansanmusiikki)
• klo 19.30 Ayla Brinkmann: Tunes of another homeland (music from South Africa/ traditional/afrobeat/funk/ska/disco)

Lisätietoja

Anne-Mari Kunelius, tuottaja, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 5207
Tiina Hiekkaranta, media-alan opettaja, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 5781

LähiTapiola Kaakkois-Suomi Keskinäinen Vakuutusyhtiö on päättänyt tukea Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toimintaa 30 000 eurolla.

Media on tervetullut lahjoitustilaisuuteen Xamkin Kotkan kampukselle!

Aika:    keskiviikkona 21.11.2018 klo 11
Paikka: Rehtorin huone, Kotkan kampus, Pääskysentie 1, 48220 Kotka

Tilaisuudessa ovat paikalla LähiTapiola Kaakkois-Suomen liiketoimintajohtaja Esa Kallio sekä Xamkin varatoimitusjohtaja, vararehtori Mirja Toikka.

Tieto lahjoituksesta on julkinen 21.11. klo 11.30.

Lisätiedot

LähiTapiola Kaakkois-Suomi, toimitusjohtaja Teemu Routti, p. 050 300 0693
Xamk, varatoimitusjohtaja, vararehtori Mirja Toikka, p. 044 702 8372

LähiTapiola Kaakkois-Suomi lahjoitti 30.000 euroa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle.

- LähiTapiola Kaakkois-Suomi toimii Etelä-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Yhtiön tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Yhtiön yksi keskeinen tavoite on omilla valinnoilla varmistaa sitä elinvoimaa, jonka varaan toiminta-alueemme yritysten ja ihmisten menestys nyt ja tulevaisuudessa rakentuu. Korkeatasoinen koulutus on yksi tärkeimmistä välineistä tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamisessa. Siksi haluamme tukea omalla toimialueellamme toimivan Xamkin koulutuksen kehittämistä ja samalla saamme mahdollisuuden yhteisiin kehittämishankkeisiin, toimitusjohtaja Teemu Routti LähiTapiola Kaakkois-Suomesta kertoo.

- Suuret kiitokset LähiTapiola Kaakkois-Suomelle! LähiTapiola on lahjoittanut nyt yhteensä 90.000 euroa ammattikorkeakoulullemme – se on merkittävä summa, jonka kohdistamme opetuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen, kiittää vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka.

Aiemmat LähiTapiolan lahjoittajat olivat Kouvolan seudulla toimiva Vellamo sekä Mikkelin ja Savonlinnan seudulla toimiva Savo-Karjala, jotka molemmat lahjoittivat 30 000 euroa. Lähi-Tapiola Kaakkois-Suomi toimii Etelä-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Kaikkiin kolmeen lahjoitukseen sisältyi LähiTapiola Keskinäisen Vakuutusyhtiön 20.000 euron osuus eli yhteensä 60.000 euroa.

Varainhankinta käynnissä vuoden 2019 loppuun

Ammattikorkeakoulut saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, joihin valtio osallistuu yhteensä 24 miljoonalla eurolla.

Xamkin varainhankinta on käynnissä vuoden 2019 loppuun asti. Lahjoittamalla Xamkin tuottamaan osaamiseen ja soveltavaan tutkimukseen lahjoittajat voivat ovat mukana rakentamassa Kaakkois-Suomen ja koko maan elinvoimaa ja hyvinvointia.

Vuoden 2018 aikana saadut lahjoitukset oikeuttavat valtion vastinrahaan.

Lahjoituksia voivat tehdä sekä yksityishenkilöt että yritykset ja yhteisöt minkä suuruisena tahansa. Lisätietoja lahjoittamisesta www.xamk.fi/varainhankinta.

Kuvateksti:

LähiTapiola Kaakkois-Suomi pitää korkeatasoista koulutusta yhtenä tärkeimmistä välineistä tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamisessa ja lähti mukaan Xamkin varainkeruuseen 30 000 euron lahjoituksella. Lahjoitustilaisuudessa 21.11.2018 varatoimitusjohtaja, vararehtori Mirja Toikka kiitti LähiTapiola Kaakkois-Suomen liiketoimintajohtaja Esa Kalliota lahjoituksesta.

Lisätiedot

LähiTapiola Kaakkois-Suomi Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Toimitusjohtaja Teemu Routti, teemu.routti@lahitapiola.fi, 050 300 0693

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Varatoimitusjohtaja, vararehtori Mirja Toikka, mirja.toikka@xamk.fi, 044 702 8372

Suomalaiset tietokirjailijat ovat entistä tyytyväisempiä kustantajaansa, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n tekemästä jäsentutkimuksesta. Tyytyväisyys kustantajaan nousi vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn verrattuna kaikilla mitatuilla osa-alueilla, kuten kustannussopimuksissa, aikatauluissa ja tavoitettavuudessa. Avovastausten mukaan suurin osa koki myös sopimusneuvotteluiden sujuvan vaivattomasti. Arvosanaksi kokonaistyytyväisyyden keskiarvoksi muodostui 3,9, kun sitä arvioitiin asteikolla 1─5.

”Tämä on oikein positiivinen uutinen. Tietokirjailijoiden tyytyväisyys kustantajiinsa on korkealla tasolla, mikä kertoo siitä, että kirja-alalla vallitsevat pääasiassa hyvät käytännöt”, sanoo toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Tietokirjailijat yhä koulutetumpia kirjoittamisessa

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että tietokirjailijat ovat yhä koulutetumpia kirjoittamisessa. Vastaajista yli puolet on saanut erilaista kirjoittajakoulutusta. Koulutusta saaneiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004. Tietokirjallisuuden yleisimmät tiedonalat ovat edelleen historia ja elämäkerrat, mutta tietoteoksia kirjoitetaan monipuolisesti eri aloilta. Lisäksi sähköisten julkaisujen ja omakustanteiden määrä on lisääntynyt.

Tutkimukseen vastanneet tietokirjailijat ovat hyvin tyytyväisiä myös Suomen tietokirjailijat ry:n toimintaan. Yhteensä 89 prosenttia kaikista vastanneista oli joko hyvin tai jokseenkin tyytyväinen toimintaan yleisesti. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut vakaasti, ja 2010-luvulla uusia jäseniä on tullut yhä enemmän eri ikäryhmistä, myös nuoremmista. Jäsenten keski-ikä on kuitenkin kohonnut väestön ikärakenteen mukaisesti ja on nyt 60 vuotta.

Jäsenkysely teetettiin verkkolomakkeena kesällä 2018. Kyselyyn vastasi 1 250 yhdistyksen jäsentä, ja vastausprosentti oli 39 %. Tutkimuksessa kartoitettiin mm. tietokirjailijakunnan ikärakennetta, koulutusastetta ja toimialaa, tietokirjailijoiden eri rooleja, tiedonaloja ja julkaisumuotoja, kokemuksia kustannussopimuksista ja lisäksi mm. käännösten määrää, omakustanteiden julkaisua ja sähköistä julkaisua. Tutkimuksen toteutti Tommi J Wallenius. Vuoden 2018 kysely on vertailukelpoinen edellisiin jäsentutkimuksiin, jotka toteutettiin vuosina 2013 ja 2004.

Jäsenkysely on luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla täällä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Pohjois-Suomessa on pula puhevammaisten tulkeista, eikä ammattikorkeakoulutasoista puhevammaisten tulkkikoulutusta ole ollut aiemmin saatavilla alueella. Diak vastaa tulkkipulaan tuomalla uuden puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen Diakin Oulun-kampukselle keväällä 2019.

Osaamiskokonaisuus on suunnattu viittomakielen tulkeille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan puhevammaisille tulkkaukseen. Avoin ammattikorkeakoulu järjestää koulutuksen monimuoto-opetuksena. Koulutuksen avulla jo valmistuneet tulkit voivat laajentaa ja syventää osaamistaan työn ohessa. Osaamiskokonaisuuteen kuuluu lähiopetusta, itsenäistä ja pienryhmätyöskentelyä sekä työskentelyä verkko-oppimisympäristössä.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmius toimia tulkkina puhevammaisille. Puhevammaisten tulkki on perehtynyt erityisesti puhevammaisten käyttämiin puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin sekä siihen, miten erilaiset sairaudet ja vammat vaikuttavat kommunikointiin.

Tulkki voi esimerkiksi selventää epäselvää puhetta ja tulkata kuvakommunikaatiolla tai tukiviittomilla tuotettuja viestejä.

– Tulkkauksesta hyötyviä henkilöitä on runsaasti enemmän kuin tulkin käyttäjiä. Monien elämänlaatu paranisi tulkin käytöllä, kertoo koulutusta luotsaava lehtori Karoliina Joutsia Diakista.

Kokonaisuus on laajuudeltaan 50 opintopistettä. Opinnot alkavat tammikuussa 2019.

Ilmoittautumisaika koulutukseen alkoi 19.11. ja päättyy joulukuun puolessa välissä. Ilmoittaudu Diakin nettisivuilla. 

Lisätietoja antaa:

Koulutuspäällikkö, tulkkausala, kielet ja viestintä Raija Roslöf, raija.roslof@diak.fi, p. 040 706 3803

Lehtori Karoliina Joutsia, karoliina.joutsia@diak.fi

Suomen Kanttori-urkuriliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2019–2020 on valittu johtava kanttori Minna Raassina. Valinnan teki Kanttori-urkuriliiton valtuusto kokouksessaan 21.11.2018 Helsingissä.

Minna Raassina on työskennellyt Savonlinnan seurakunnassa vuodesta 2006 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut Suomen Kanttori-urkuriliiton valtuustossa ja AKIn yhdenvertaisuustyöryhmässä.

– Tärkeimpänä asiana näen kanttoreiden työssäjaksamisen ja siihen liittyen liiton työskentelyn kohti parempaa työelämää, sanoo Kanttori-urkuriliiton vastavalittu puheenjohtaja Minna Raassina.

Valtuusto suoritti myös hallituksen täydennysvaalin erovuoroisten tilalle. Hallitukseen valittiin jatkokaudelle Markku Hekkala ja uutena jäsennä Anna Marte. Heikki Ali-Löytyn ja Keijo Piiraisen vuonna 2018 alkanut kausi jatkuu vuoteen 2019 saakka. Hallituksen varajäseniksi vuodelle 2019 valittiin Pia Bengts, Hanna-Riikka Inkeroinen ja Johanna Laasio.

Lisätietoja:
Minna Raassina, puheenjohtaja, p. 044 7768 060
Jussi Junni, toiminnanjohtaja, p. 044 744 7041

Puutarhatalouden perustutkinnon näyttöjen yleisin arvosana oli kiitettävä. Myös työelämälähtöisyys toteutui keskimäärin kohtalaisesti, mutta koulutuksen järjestäjien välillä oli suuria eroja. Erityisopiskelijoiden näyttöjen arviointien mukauttamista tehdään paljon verrattuna muihin tutkintoihin. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut puutarhatalouden perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 200 opiskelijaa ja 15 koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 22.11.2018. 

Ammatillinen osaaminen kiitettävää – elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta parempaa kuin työn perustana olevan tiedon hallinta 

50 % opiskelijoista sai näytön arvosanaksi kiitettävän, 40 % hyvän ja 10 % tyydyttävän. Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Tyydyttäviä arvosanoja taas oli eniten työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Näytön lopullisten arvosanojen keskiarvo oli 2,40 arviointiasteikolla 1–3. 

Myös erityisopiskelijoiden osaaminen oli hyvää. Puutarhatalouden perustutkinnossa erityisopiskelijoiden näyttöjen arviointia mukautettiin melko paljon verrattuna muihin tutkintoihin. Erityisopiskelijoiden näytöistä 29 prosentissa käytettiin mukautettuja tavoitteita. 

– Näyttöjen arvioinnin mukauttaminen on usein opettajille työlästä. Näyttöjen tavoitteiden tarkoituksenmukaisen mukauttamisen voidaan nähdä kuitenkin edesauttavan luotettavamman kuvan muodostumista erityisopiskelijoiden osaamisesta, arviointisuunnittelija Veera Stylman toteaa. 

Työelämälähtöisyys keskimäärin kohtalaisella tasolla ­– koulutuksen järjestäjien välillä suuria eroja 

Vuonna 2018 astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena on mm. lisätä työelämälähtöisyyttä ja osaamisen hankkimista työpaikoilla. Puutarhatalouden perustutkinnossa työelämälähtöisyys oli kohtalaisella tasolla. Kaikista näytöistä 49 % toteutettiin työpaikoilla tai työpaikan ja oppilaitoksen yhdistelmänäyttöinä ja 51 % oppilaitoksissa. Työelämän edustajat osallistuivat myös usein oppilaitosnäyttöjen arviointiin ja näytön arvosanasta päättämiseen. 

Työelämälähtöisyydessä ilmeni kuitenkin huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana työelämäjaksoille osallistuneiden opettajien osuus vaihteli koulutuksen järjestäjien välillä 0–100 %. Lisäksi koulutettujen ja perehdytettyjen työpaikkaohjaajien määrä vaihteli koulutuksen järjestäjien välillä 0–75 %. 

Työelämäyhteyksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen kiinnitettävä huomiota 

Reformin mukainen toiminta edellyttää, että koulutuksen järjestäjillä on hyvät ja toimivat työelämäyhteydet, jotka mahdollistavat tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen ja osoittamisen. Puutarhatalouden koulutuksessa tulee kiinnittää edelleen huomiota työelämäyhteyksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen, jotta voitaisiin taata hyvät edellytykset vastata reformin tuomiin haasteisiin. 

Näyttöjä ei enää arvioida arviointikohteittain, mutta opintojen tietopuolisten sisältöjen hallintaan tulisi kiinnittää edelleen huomiota. Alalla lisääntyvä uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttö tulee korostamaan tietopuolisen osaamisen merkitystä entisestään. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjestää 5.12.2018 puutarhatalouden oppimistuloksia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 30.11.2018 linkistä https://link.webropolsurveys.com/S/193A5DD3DE19B64B. 

Raportti: 

Stylman, V. & Jalolahti, J. Ammatillinen osaaminen puutarhatalouden perustutkinnossa. Julkaisut 26:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi 

Lisätietoja: 

arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi 

arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Det vanligaste vitsordet för yrkesprov i grundexamen i trädgårdsskötsel var berömlig. Även arbetslivsorienteringen uppfylldes i genomsnitt måttligt, men det förekom stora skillnader mellan utbildningsanordnarna. Jämfört med andra examina anpassas bedömningen av specialstuderandes yrkesprov i stor omfattning. 

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har utvärderat inlärningsresultaten i grundexamen i trädgårdsskötsel. Utvärderingsmaterialet sammanställdes av vitsorden för yrkesproven och material som beskriver hur de anordnades. Utvärderingen omfattade cirka 200 studerande och 15 utbildningsanordnare. Utvärderingsresultaten publiceras 22.11.2018. 

Berömlig yrkeskompetens – studeranden behärskar nyckelfärdigheterna för livslångt lärande bättre än den kunskap som ligger till grund för arbetet 

50 procent av studerandena fick för yrkesprovet vitsordet berömlig, 40 procent fick vitsordet god och 10 procent nöjaktig. Studerandena fick mest berömliga vitsord för nyckelfärdigheterna för livslångt lärande. Flest nöjaktiga vitsord fick de i kunskaper som ligger till grund för arbetet. Medelvärdet för de slutliga vitsorden för yrkesprovet var 2,40 på skalan 1–3. 

Även specialstuderande hade goda kunskaper. Jämfört med andra examina anpassas bedömningen av specialstuderandes yrkesprov i stor omfattning i grundexamen i trädgårdsskötsel. I 29 procent av yrkesproven för specialstuderanden användes anpassade mål. 

– Ofta innebär det mycket arbete för lärare att anpassa yrkesprov. En ändamålsenlig anpassning av målen för yrkesprov kan emellertid anses bidra till att ge en tillförlitligare bild av specialstuderandenas kunnande, konstaterar utvärderingsplanerare Veera Stylman. 

Arbetslivsorientering i genomsnitt på måttlig nivå – stora skillnader mellan utbildningsanordnarna 

År 2018 trädde yrkesutbildningsreformen i kraft. Syftet med reformen är bland annat att öka arbetslivsorienteringen och kompetensförvärv på arbetsplatser. I grundexamen i trädgårdsskötsel låg arbetslivsorientering på en måttlig nivå. Av alla yrkesprov genomfördes 49 procent på arbetsplatser eller som kombinerade yrkesprov mellan arbetsplatsen och läroanstalten och 51 procent på läroanstalter. Arbetslivsrepresentanterna deltog även ofta i bedömningen av yrkesprov som genomförts på läroanstalter och i beslutet av vitsord. 

Det förekom emellertid stora skillnader i fråga om arbetslivsorientering mellan utbildningsanordnare. Till exempel under de senaste fem åren varierade andelen lärare som deltagit i arbetslivsperioder mellan 0–100 procent. Dessutom varierade antalet utbildade och inskolade arbetsplatshandledare mellan utbildningsanordnarna mellan 0–75 procent. 

Utveckling och upprätthållande av arbetslivsförbindelser ska uppmärksammas 

En verksamhet enligt reformen förutsätter att utbildningsanordnarna har goda och fungerande kontakter med arbetslivet som gör det möjligt att förvärva och visa en kompetens i enlighet med målen. I utbildningen av trädgårdsskötsel ska man fortfarande fästa vikt vid utveckling och upprätthållande av arbetslivsförbindelser så att man ska kunna garantera goda förutsättningar för att svara mot de utmaningar som reformen medför. 

Yrkesproven bedöms inte längre enligt utvärderingsobjekt, men man bör fästa mer vikt vid hantering av de teoretiska innehållen av studierna. Användningen av nya tekniker och innovationer som ökar inom branschen kommer att ytterligare framhäva betydelsen av teoretiskt kunnande. 

Nationella centret för utbildningsutvärdering ordnar 5.12.2018 ett webbseminarium om lärresultaten inom trädgårdsskötsel, där utbildningsanordnare och representanter för arbetslivet har möjlighet till kollegialt lärande och delning av god praxis. 

Rapport: 

Stylman, V. & Jalolahti, J. Ammatillinen osaaminen puutarhatalouden perustutkinnossa. Julkaisut 26:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi 

Mer information: 

utvärderingsplanerare Veera Stylman, tfn 029 533 5555, fornamn.efternamn@karvi.fi 

utvärderingssakkunnig Paula Kilpeläinen, tfn 029 533 5557, fornamn.efternamn@karvi.fi

Tervetuloa Yhdessä yrittämään! -päätösseminaariin maanantaina 3.12.2018 klo 13.00-16.00 Musiikkitalolle Helsinkiin!

Seminaarin järjestävät Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Suomen Yrittäjät.  Päätösseminaari on jatkoa keväällä 2018 järjestetyille alueellisille Yhdessä yrittämään! -tilaisuuksille.

Seminaarin avaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja siellä julkistetaan:

• Karvin Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arvioinnin tulokset klo 13.15-14.00.

• Arenen, UNIFI:n ja Suomen Yrittäjien yhteiset yrittäjyyssuositukset korkeakouluille klo 14.15 alkaen. Ohjelmaan sisältyy paneelikeskustelu.

Seminaarin ohjelma

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2017–2018 yrittäjyyttä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Yrittäjyyden opettamista ei ole arvioitu aiemmin kansallisesti tässä laajuudessa ammatillisessa koulutuksessa eikä korkeakouluissa. Arvioinnissa selvitettiin:

• miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana?
• miten yrittäjyyttä opetettiin?
• miten koulutusorganisaation toimintakulttuurit tukivat yrittäjyyden oppimista?
• mitkä tekijät edistivät yrittäjyyden oppimista?

Yrittäjänä toimiminen on entistä todennäköisempi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. Yrittäjämäinen toimintatapa myös korostuu muuttuvassa työelämässä. 

Median ilmoittautuminen 

Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan viimeistään sunnuntaina 2.12. arviointiasiantuntija Mira Huuskolle, mira.huusko@karvi.fi, puh. +358 29 533 5565.

Toimittajat voivat pyytää raportin etukäteen tutustuttavaksi.

Seminaaria voi seurata myös verkon kautta striiminä tai katsoa jälkikäteen tallenteena. Linkki seminaarin seuraamiseen löytyy julkistamispäivänä Karvin verkkosivuilta.

Raportti: Huusko, M., Vettenniemi J., Hievanen R., Tuurnas A., Hietala R., Kolhinen J. & Ruskovaara E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä – yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisu 25.

Nuorten keikkatyöpalvelu WorkPilots ja taksialan henkilöstövuokrausyhtiö Taksi Solutions alkavat yhteistyössä kouluttamaan nuoria ammattikuljettajiksi. Käynnistyvällä kahdeksan päivän ammattipätevyyteen tähtäävällä koulutuksella on tarkoitus tarjota nuorille kokopäivätyö, joka koostuu sekä taksinkuljettajan työstä että muista kuljettajan tehtävistä. 

Yhteistyö vastaa sekä taksialan huutavaan työvoimapulaan että nuorten tarpeeseen löytää mielekästä työtä ja vaihtoehtoisia tapoja työllistyä.

WorkPilots on tutkinut nuorten kiinnostuksen kohteita ja osaamisalueita ja todennut kiinnostusta löytyvän nykyaikaisiin kuljetusalan tehtäviin. Nuorten mielestä kuljetusala yleisesti ei ole aiemmin ollut kaikkein houkuttelevin uravaihtoehto, mistä johtuen alalla on huutava pula tekijöistä. Kuljetusala on kuitenkin viime aikoina uudistunut, ja tarjoaa uusia monipuolisia vaihtoehtoja työllistymiseen.

Uusia polkuja kuljetusalan tarpeisiin  

”Huomasimme, että alalle täytyy luoda nykyaikaisia toimintamalleja, jonka lisäksi koulutuksia tulee uudistaa. Näistä lähtökohdista alkoi yhteistyömme Taksi Solutionsin ja WorkPilotsin välillä. Yhdistämällä voimamme voimme tarjota kuljettajillemme vapauden valita vaihtelevia työtehtäviä – eli sekä taksinkuljetusta ja muita kuljettajan tehtäviä useassa eri yhtiössä. Lisäksi oman kuljetuskalustomme myötä voimme tarjota kokonaan uudenlaisia palveluita kuljetusalan tarpeisiin”, kertoo Jari Raitanen WorkPilotsista. 

”Yhteistyömme alkoi syyskuussa vauhdikkaasti – haluamme tavoittaa nuoret ja muut mahdolliset alasta kiinnostuneet, jotka eivät ole ajatelleet taksialaa tai kuljetusalaa yleisesti omana polkunaan saada lisäansioita tai jopa uuden ammatin. Vastuullisena ja tasa-arvoisena työnantajana on tavoitteenamme karistaa kaikki vanhat käsitykset alaa kohtaan, sekä kouluttaa ja palkata mahdollisimman monia uusia tekijöitä alalle”, kommentoi Eriika Kankkunen Taksi Solutions Oy:stä.  

Lisätietoja:

Jari Raitanen, CMO – Chief Meaning Officer, Work Pilots, puh. 050 995 4440

Eriika Kankkunen, Henkilöstöpäällikkö, Taksi Solutions Oy, puh. 050 311 2800.

Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön hallitus on valinnut Helsingin seudun kesäyliopiston uudeksi toiminnanjohtajaksi Raija Meriläisen. KT, YTM, FM Raija Meriläisellä on vankka osaaminen ja kokemus suomalaisesta koulutuspoliittisesta päätöksenteosta sekä yhteiskunnallisesta toiminnasta. Hän on toiminut opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 2002 vastaten useista valtakunnallisista ja kansainvälisistä hankkeista sekä kehitystehtävistä. Viimeisen vuoden aikana Meriläinen on toiminut asiantuntijana valtiovarainministeriössä osallistuen eOppiva -hankkeen pedagogisen sisällön kehittämiseen sekä toimituskunnan johtamiseen. Meriläisellä on aiempaa kokoemusta myös koulutoimenjohtajan ja sivistystoimenjohtajan tehtävistä, lukion ja yläasteen rehtorin tehtävistä kuin myös opettajan koulutuksesta Helsingin yliopistossa. Vapaa-ajallaan Meriläinen on hoitanut useita Espoon kaupungin sekä Espoon seurakuntayhtymän luottamustehtäviä. 

”Meistä jokainen oppii niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen vaatii mahdollisuuden keskittyä, oivaltaa ja sisäistää asia. Helsingin seudun kesäyliopisto on oppimisen keidas, jossa henkilöstö tekee yhdessä töitä sivistyksen ja oppimisen jakamisen puolesta. On ilo ja kunnia päästä tekemään oppimisen tulevaisuutta meille kaikille”, Meriläinen iloitsee.

"Olen erittäin tyytyväinen, että saimme säätiölle erittäin kokeneen, hyvin verkostoituneen ja uudistusmyönteisen toiminnanjohtajan. Hän tuo erityisesti osaamista e-opppimisesta ja digitaalisista oppimisympäristöistä. Hän voi myös viestinnän ja brändin kehittämisellä tehdä kesäyliopistoa aiempaa tunnetummaksi, jolloin yhä useampi löytää laadukkaat ja kiinnostavat kurssimme, joita järjestetään ympäri vuoden, ei vain kesäisin”, toteaa Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Laura Nordström.

Raija Meriläinen aloittaa tehtävässään 1.1.2019 nykyisen toiminnanjohtajan Ari Salon siirtyessä toisaalle.

Lisätietoja: säätiön hallituksen puheenjohtaja Laura Nordström, puh. 050 367 6671,
vastavalittu toiminnanjohtaja Raija Meriläinen, puh. 050 368 2508.

Yläkoululaiset kisaavat tiistaina 27.11.2018 Taitaja9:n Päijät-Hämeen aluekilpailussa. Toivotamme toimittajat tervetulleiksi seuraamaan kilpailua 27.11. klo 9-15.15. Kilpailut alkavat ja päättyvät pääpisteelle, Koulutuskeskus Salpauksen uudelle Teknologiakampukselle (Vipusenkatu 5 A1, Lahti). Kilpailuun kuuluvia rasteja on ympäri Vipusenkadun kampusta ja yksi rasteista sijaitsee lähellä sijaitsevan Peikon tiloissa.

Taitaja9 on vauhdikas kilpailu yläkoululaisille ja siihen osallistuu 65 joukkuetta. Ilmoittautuneet joukkueet ovat Lahdesta, Hartolasta, Iitistä, Orimattilasta, Nastolasta, Kärkölästä, Padasjoelta, Hollolasta, Sysmästä ja Asikkalasta. Paikalla on myös tubettajat Herbalisti, ZoneVD ja IinaKatriina, jotka on haastettu mittamaan omia taitojaan Taitaja9-kilpailussa.

Taitaja9-kilpailussa kolmen hengen joukkueet pääsevät tekemään tehtäviä, joissa pääsee testaamaan eri ammateissa tarvittavia taitoja. Tehtävien ratkaisemiseen tarvitaan myös ryhmätyötaitoja. Salpauksen opiskelijat ja henkilöstö ovat mukana paikalliskilpailu järjestelyissä.

Mukana olevat yritykset tarjoavat paikalliskilpailun parhaille mahdollisuuden nähdä työelämää Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmassa. Kilpailun parhaat jatkavat kisailua Taitaja9-aluekilpailussa, joka kilpaillaan Vipusenkadun kampuksella 31.1. Aluekilpailun parhaat matkaavat toukokuussa Joensuussa järjestettävään finaaliin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Päivän aikataulu

klo 8.15-8.50  Kilpailuun ilmoittautuminen ja aamupuuro (Vipusenkatu 5 A1, 1 krs)
klo 9.00-9.20  Kilpailujen avaus, Herbalisti (Vipusenkatu 5 A1, auditorio, 2. krs)
klo 9.30-10.50 Kilpailuaika
klo 10.50-11.50  Ruokailu                                    
klo 11.50-14.10  Kilpailuaika
noin klo 14.45-15.15  Tulokset ja palkintojenjako (Vipusenkatu 5 A1, auditorio, 2. krs)

Vipusenkadun kampuksella on vipinää Salpaus tutuksi -tapahtumapäivänä

Taitaja9-paikalliskilpailu on osa Salpaus tutuksi -tapahtumapäivää, joka kerää Vipusenkadun kampukselle kilpailijoiden ja huoltajien lisäksi opiskelusta kiinnostuneita ja heidän huoltajiaan sekä eri alojen yrityksiä. Salpaus tutuksi -päivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua, millaisia vaihtoehtoja Salpaus voi tarjota. Päivän aikana voi tutustua eri koulutusaloihin ja niiden oppimisympäristöihin ohjatuilla kierroksilla, työnäytöksissä ja toiminnallisissa pisteissä. Opiskelijat kertovat opiskelusta ja omista opintopoluista

Mukana on myös eri alojen yrityksiä kertomassa työmahdollisuuksista ja tulevaisuuden työpaikoista. Vierailijat voivat etsiä itselleen vaikkapa töitä tulevalle kesälle tai jutella muista työmahdollisuuksista.  Samana päivänä järjestettävää Mekatroniikkaklusterin seminaaria voi seurata päivän aikana etänä. Tapahtumapäivä on osa valtakunnallista TeknologiaTiistaita, joka on vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma, jolloin yläkoulun opettajat, oppilaat ja vanhemmat tutustuvat kone- ja tuotantotekniikan ammatillisen koulutuksen ja teknologiateollisuuden yritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Lue lisää tapahtumapäivästä

Kysy lisää:

Krista Virtanen, opinto-ohjaaja, p. 050 538 2379, krista.virtanen@salpaus.fi

Naisten Valmiusliiton hallituksen kannanotto

Naisten Valmiusliitto ry pitää tärkeänä, että naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutus määritellään selkeästi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisoikeudelliseksi tehtäväksi. Valtion tulee tukea sellaisen koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, joka palvelee sekä yhteiskunnan turvallisuustarpeita että viranomaisten turvallisuustehtävää.

Mikäli jatkossa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle suunnattua valtion tukea ei voida käyttää naisten turvallisuus- ja varautumiskoulutuksen järjestämiseen, joudutaan kurssimaksuja korottamaan. Korkea maksu muodostaa helposti esteen etenkin nuorten ja pienituloisten osallistumiselle. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia ja turvallisuustaidot kuuluvat kaikille.

Naisilla, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta, ei ole käytännössä samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua turvallisuusasioihin kuin miehillä. Naisten Valmiusliiton koulutuksissa on havaittu, että naiset osallistuvat koulutuksiin pääosin omalla ajalla ja kustannuksella. Monilla on vahvaa siviili- ja järjestötyössä hankittua osaamista, jota tulisi hyödyntää yhteiskunnan varautumissuunnittelussa entistä tehokkaammin. 

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia tukee ajatusta, että järjestöjen toiminta on osa kokonaisturvallisuutta, minkä tulisi ohjata myös päätöksentekoa.

Naisten Valmiusliitto on pitkään tehnyt vaikuttamistyötä myös yleisen varaamisrekisterin puolesta. Ajantasainen rekisteri mahdollistaisi viranomaiselle koulutettujen vapaaehtoisten saamisen auttamistehtäviin nopeasti. Koulutettujen naisten ja miesten avulla syntyy sekä hyvää turvallisuusosaamista että henkistä resilienssiä, joita voidaan parhaimmillaan hyödyntää myös koko yhteiskunnan toiminnan tukena mahdollisissa pitkäkestoisissa kriiseissä ja poikkeusoloissa.

Naisten Valmiusliitto ry järjestää yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa turvallisuus- ja varautumiskursseja sekä NASTA-valmiusharjoituksia, jotka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina. Tulijoita on joka vuosi enemmän kuin voidaan ottaa.

Lisätietoja kannanotosta antaa 

puheenjohtaja Anne Holmlund anne.holmlund@naistenvalmiusliitto.fi ja 

pääsihteeri Kaarina Suhonen kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi,  puh. 040 561 1655  

NAISTEN VALMIUSLIITTO RY

Anne Holmlund, puheenjohtaja                                    Kaarina Suhonen, pääsihteeri

Tervetuloa mukaan

Särkikalat ja kiertotalous – resurssien taloudellinen hyödyntäminen-seminaariin
27.11. klo 9-16 Ravintola Priimukseen (auditorio Pruuvi), Taulumäentie 45, 40200 Jyväskylä

Kuinka Suomessa vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja voidaan hyödyntää kestävästi ja taloudellisesti? Särkikalat ja kiertotalous-seminaari tarjoaa laajan tilannekatsauksen särkikalojen hyödyntämisestä kiertotalouden keinoin.

Seminaarin ensimmäinen päivä koostuu esitelmistä ja keskusteluosioista. Toisena päivänä on tarkoitus pureutua aiheisiin tarkemmin työpajoissa.

Seminaarin järjestäjinä ovat Sisä-Suomen kalatalousryhmä, Luonnonvarakeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Pyhäjärvi-instituutti.

Ohjelma

27.11.2018 Seminaarin esitelmäpäivä

Aamupäivän moderaattori: Leena Pölkki, Jamk

09:00 Aamupäivän alkupuheenvuoro: Janne Ruokolainen, Vakava-hanke, Sisä-Suomen kalatalousryhmä ja Heta Ratasvuori, Maa- ja metsätalousministeriö
09:30 Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kestävä saalispotentiaali - Timo Ruokonen, Jyväskylän yliopisto
10:00 Hoitokalastussaaliiden hyödynnettävyys elintarvikkeina - Iia Suomi
10:30 Järvikalan saalisilmoitus mobiililaitteella - Pekka Turkki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
11:00 Ympäristömerkkien sisällön vertailua – mikä olisi sisävesille sopiva? - Eila Seppänen, Luke
11:30 Lähikalahanke - Miina Mäki, John Nurmisen Säätiö
12:00 Tanakka-hanke - Anne-Mari Ventelä ja Tero Forsman, Pyhäjärvi-instituutti
12:30 Lounas

Iltapäivän moderaattori: Merja Rehn, Sitra

13:30 Iltapäivän alkupuheenvuoro: Eetu Karhunen, Nostetta särkikaloista-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
13:50 Uusivu – Uutta liiketoimintaa sivuvirroista - Esa Erkamo, Luke                                                        
14:10 Kalastuksen innovaatio-ohjelma - Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund
14:30 Sisä-Suomen ammattikalastajien liitto - Juha Piilola, SSKA ry
15:00 Iltapäiväkahvit
15:30 Ammattikalastajan puheenvuoro – Tarmo Tolvanen
16:00 Suurtalouskeittiön edustajan puheenvuoro - Tuija Sinisalo, Kylän Kattaus - liikelaitos
Keskustelua

Molempien päivien ohjelma ja ilmoittautumislinkki:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/f7cdcaf2-6390-4cb9-9521-a77393ca91d5?displayId=Fin1601134 

Seminaarin seuraaminen suoratoistona

Voit seurata seminaarin esitelmäpäivää 27.11. myös striimattuna tämän linkin kautta: http://www.mediaserver.fi/live/paijanne-leader

Tiedustelut ja lisätietoja:

Eetu Karhunen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, puh. 050 590 3406, eetu.karhunen@xamk.fi

Janne Ruokolainen, kalatalousaktivaattori, Sisä-Suomen kalatalousryhmä, puh. 044 712 4209, janne.ruokolainen@paijanne-leader.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Rauman kampuksella on vahvat perinteet merenkulun kouluttajana. Merikapteeni (AMK) ja merenkulun insinööri (AMK) -koulutusten lisäksi SAMKissa on mahdollista jatkaa merenkulun opintoja englanninkieliseen ylempään amk -tutkintoon (master), Maritime Management.

Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto on avannut merikapteeneille uuden väylän maapuolen töihin, esimerkiksi viranomaistehtäviin. Myös merenkulun insinööreillä on SAMKissa mahdollisuus jatkaa oman alan master-opintoja. Koulutus on erityisen kiinnostava niille, jotka haluavat maapuolen asiantuntija- ja johtotehtäviin toisen palveluksessa tai omassa yrityksessä. Työt voivat liittyä esimerkiksi varustamojen tekniseen hankintaan ja erilaisten muutosten suunnitteluun.

Koulutuksen laajuus on 60 op. Opinnot voi suorittaa työn ohessa. Lähiopetuspäiviä on joka toinen kuukausi, jolloin ne voi sovittaa merityön lomaan, muuten opiskelu on laivoilta tai maista tapahtuvaa. Ensimmäisen vuoden lähiopetus on pääosin Helsingissä, toisena vuotena on mahdollisuus osallistua opintoihin myös ulkomailla, Kööpenhaminassa ja Lontoossa.

Haku koulutukseen 26.11.–4.12.2018. Opinnot alkavat tammikuussa 2019. Lisätietoja www.samk.fi/apply

Suomen Lukiolaisten Liitto järjestää yhdessä Messukeskuksen kanssa Suomen suurimman opiskelu- ja uratapahtuman Studian jo 26. kertaa 27.-28.11.2018. Tänä vuonna Lukiolaiset suuntaa katseen ensi kevään vaaleihin ja grillaa poliittisten nuorisojärjestöjen nimeämiä edustajia paneelissa Studia-messuilla.

“Nuorten näkökulma ja ääni eivät kuulu julkisessa keskustelussa, ellemme nosta niitä itse esiin. Siksi on tärkeää, että politiikka viedään nuorten näköisesti sinne, missä nuoret ovat. Politiikka ei ole meistä erillistä”, korostaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro.

Paneeli järjestetään osana Studia-messujen ohjelmaa Inspis-lavalla ke 28.11. klo 14.30. Paneeliin osallistuu edustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta. Luvassa on tiukkoja kysymyksiä muun muassa Lukiolaisten vaatimasta maksuttomasta toisesta asteesta.

“Aidosti maksuton toinen aste on tärkeää toteuttaa ensi vaalikaudella. Jokaisella nuorella on oltava aito mahdollisuus opiskella sitä, mikä kiinnostaa - mitä nopeammin maksuton toinen aste toteutetaan, sitä vähemmän nuorten tulevaisuuden haaveille ehtii syntyä vahinkoa”, Euro huomauttaa.

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan paneelia Studia-messuille ke 28.11. klo 14.30 (vapaa sisäänpääsy akkreditoitumalla Messukeskuksen sivuilla). Paneelin juontavat Suomen Lukiolaisten Liiton vuoden 2018 puheenjohtaja Alvar Euro ja vuoden 2019 puheenjohtaja Roosa Pajunen.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Alvar Euro, p. 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi

Haaga-Helian Porvoo Campuksen matkailun opiskelijoiden 30-henkinen ryhmä on vahvasti mukana hiihdon maailmancupin avauskisan Ruka Nordicin järjestelyissä 23. - 25. marraskuuta.

Ruka Nordic on yksi suurimmista urheilutapahtumista Suomessa tänä vuonna: noin 100 miljoonaa televisiokatsojaa ympäri maailmaa, noin 20 000 kisavierasta, 700 urheilijaa ja joukkueiden jäsentä, 400 toimittaja ja runsaat 700 talkoolaista. Kisaviikonlopun aikana on ohjelmassa kahdeksan kilpailua maastohiihdossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä.

Opiskelijat markkinoivat kisoja

Restonomiopiskelijoiden matka Rukalle käynnistyi jo yli kolme viikkoa sitten. Opiskelijat ovat mm. järjestäneet erilaisia promootiotapahtumia ympäri Koillismaata ja ovat olleet myös mukana rakentamassa kisapalvelupisteitä.

- Haaga-Helian opiskelijaryhmällä on tärkeä rooli kisojen onnistumisessa. Opiskelijat ovat valmistautuneet kisajärjestelyihin ja työtehtäviinsä koko syksyn ajan osana opintojaan. Ennen kisoja opiskelijat ovat jalkautuneet Koillismaan Osuuskaupan myyntipisteisiin markkinoimaan tapahtumaa erilaisin aktiviteetein. Varsinaisen kisaviikon aikana opiskelijat osallistuvat kisojen monipuolisen ravintolamaailman pyörittämiseen sekä huolehtivat urheilijoiden, toimitsijoiden ja kisahenkilökunnan hyvinvoinnista attasea- ja akkreditointitoimistossa, toteaa lehtori Antti Kurhinen Haaga-Helian Porvoo Campukselta.

- Opiskelijoille osallistuminen Ruka Nordic -maailmancupin järjestämiseen tarjoaa aitiopaikan saada tietoa ja käytännön kokemusta kansainvälisten tapahtumisen järjestämisestä. Tämä projekti on tarjonnut meille opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden päästä tutustumaan tällaisen globaalin urheilutapahtuman organisointiin ja valmisteluun. Kaikki odottavat jo innolla käytännön toimiin pääsemistä, toteavat ryhmän opiskelijaprojektipäälliköt Jutta Rinneranta ja Ronja Soinio kuin yhdestä suusta.

Lisätiedot:
Antti Petteri Kurhinen, lehtori. Haaga-Helia, Porvoo, puh 040 488 7210, antti.kurhinen@haaga-helia.fi