Avoimen yliopiston ahkerimmat opiskelijat suorittavat vuosittain useita kymmeniä opintopisteitä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius palkitsee vuosittain kolme parhaiten opinnoissaan edennyttä opiskelijaa. Tänä vuonna tunnustuksen saavat Maria Kuittinen, Julia Sämpi ja Janne Pöntinen.

Kaikkein eniten opintoja kirjattiin Maria Kuittiselle. Marian 65 opintopistettä koostuivat erityispedagogiikan opinnoista. Maria Kuittisen opinnot etenivät varsin tehokkaasti, sillä Maria aloitti erityispedagogiikan perusopinnoista vuoden alussa ja jatkoi samaa vauhtia vielä aineopintoihin. Vuoden lopussa tehtynä on siten erityispedagogiikan perus- ja aineopintokokonaisuudet ja niiden lisäksi hyvälle alulle ehtineet varhaiskasvatuksen opinnot.

Kokkolalainen Julia Sämpi opiskeli vuoden aikana kasvatustieteen perusopinnot, sosiaalityön perusopintoja sekä viestintäopintoja. Aiemmin Julia on ehtinyt jo perehtyä mm. nuorisotutkimukseen.

Janne Pöntisen opinnot sisälsivät aikuiskasvatuksen perusopinnot ja sosiaalityön perusopinnot. Kahden perusopintokokonaisuuden lisäksi Janne oli ehtinyt opiskelemaan viestintä- ja kieliopintoja. Sosiaalityön aineopinnotkin ovat jo hyvällä alulla.

Suuren opintopistemäärän suorittaminen työn ohella vaatii suunnitelmallisuutta, hyvää motivaatiota ja erilaisia etäopiskelun muotoja. Opettajien ja opintoneuvojan apu sekä muut tukiverkostot ovat myös keskeisessä roolissa, kun samaan aikaan edistetään opintoja ja mahdollisesti hoidetaan työtä, perhettä ja harrastuksia. Joustavat opiskelumahdollisuudet ja mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksia jakso kerrallaan auttavat rytmittämään opintoja muun elämän oheen.

Avoimessa yliopistossa opiskelun voi aloittaa milloin tahansa. Parasta aikaa ilmoittautuminen on käynnissä liikuntapsykologian opintoihin.  Lisäksi mm. kasvatustieteellisten aineiden, tietotekniikan ja sosiaalityön opintoihin on mahdollista ilmoittautua ympäri vuoden.

Lisätietoja:

Sari Lehto, Koulutuspäällikkö, 040-5955329

Opiskelijoihin voitte olla yhteydessä suoraan sähköpostitse:

Julia Sämpi, julia.sampi@gmail.com
Maria Kuittinen, maria.a.kuittinen@gmail.com

JAMK on saanut 10 000 euron lahjoituksen Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen piiri ry:ltä. Piiriyhdistys korostaa paikallisuutta ja pitää tärkeänä, että Keski-Suomessa jatketaan ja kehitetään rakennusalan ammattikorkeakoulutusta myös tulevaisuudessa. Maakunnassa on ollut jo pitkään pulaa erityisesti rakennusinsinööreistä ja rakennusalan työnjohtajista.

– Toiveenamme on, että JAMK järjestäisi rakennusmestarikoulutusta myös jatkossa. On tärkeää, että Keski-Suomessa tarjotaan alan koulutusta, koska yleensä opintoihin liittyvät harjoittelut tehdään opiskelupaikkakunnalla, paikallisissa yrityksissä. Harjoittelut poikivat usein työpaikan, jolloin osaaminen myös jää paikkakunnalle, kertoo Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen piiriyhdistyksen asiamies Harri Kaipio.

Yhdistys kantaa huolta myös alalla jo olevien täydennyskoulutuksesta, jotta rakennusalan osaaminen vastaisi nykyajan vaatimuksia. Rakennusteollisuus osallistuu myös aktiivisesti koko Suomen rakennusalan koulutuksen opetussuunnitelmien tekoon.

JAMKille rakennustekniikan koulutus on suosittu ja tärkeä koulutuksen osa-alue, jota ollaan kehittämässä. JAMKissa on järjestetty rakennusmestarikoulutusta vuosina 2016 ja 2017 yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, ja tuo yhteistyö saa jatkoa, kun koulutus palaa Jyväskylään vuonna 2020. Yhteistyötä tehdään muidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa.

– Tänä syksynä JAMKissa alkoi rakennustekniikan YAMK-koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä Savonian kanssa. Myös puurakentaminen on JAMKissa tulevaisuuden painopistealue, johon ollaan satsaamassa. Tämä lahjoitus tulee olemaan osa panostamme alan koulutuksen kehittämisessä, kiittää rehtori Jussi Halttunen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu aloitti varainhankintakampanjan helmikuussa. Lahjoittajat ovat mukana kehittämässä Keski-Suomen ja koko maan kilpailukykyä. Lahjoitus on sijoitus: varainhankinnan avulla JAMK pystyy ottamaan vahvoja uusia askeleita parempana osaamisen tuottajana ja kehittämisen kumppanina.

Ammattikorkeakoululle tehdyt lahjoitukset käytetään koulutuksen kehittämiseen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan kohdentaa suoraan tietylle koulutusalalle. Valtio on varannut vastinrahoitukseen yhteensä 24 miljoonaa euroa. Vastinraha jaetaan ammattikorkeakouluille kerättyjen varojen suhteessa. Tämä vastinraha rahastoidaan ja sen mahdollisia sijoitustuottoja voidaan kohdentaa korkeakoulun kehittämiseen.

Lisätietoja:
Harri Kaipio, asiamies, Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen piiri ry
etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
p. 050 548 0210

Jussi Halttunen, rehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0400 644 913

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr eli KOAS on tehnyt 20 000 euron suuruisen pääomalahjoituksen Jyväskylän yliopistolle. Lahjoituksen luovutti rehtori Keijo Hämäläiselle 18.12.2018 toimitusjohtaja Matti Tanskanen.

-          Olemme ylpeänä seuranneet yliopiston menestystä kansainvälisessä kilpailussa. Tuemme mielellämme yhteisöä, johon linkittyy opiskelija-asuminen. Haluamme samalla kannustaa muitakin toimijoita tukemaan alueemme yliopistoa, toimitusjohtaja Tanskanen toteaa.

Rehtori Keijo Hämäläinen pitää kumppaniyhteisön ratkaisua suuressa arvossa.

-          Laadukas opiskelija-asuminen on yliopiston tärkeä vetovoimatekijä. KOAS on tarttunut esimerkillisesti toimeen kehittääkseen opiskelijoiden hyvinvointia ja kaupunkikuvaa. Omasta puolestamme haluamme vastata opiskelijoiden ja kumppaniemme odotuksiin kehittämällä opetuksen ja tutkimuksen laatua. Pääomalahjoitukset tuovat mahdollisuuden kehittää työtämme pitkäjänteisesti ja myös kokeilla uusia, rohkeita avauksia, rehtori Keijo Hämäläinen toteaa.

KOAS rakennuttaa ja vuokraa asuntoja opiskelijoille Jyväskylässä. Sen taustalla ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO sekä ammattiopiston opiskelijakunta JAMO. Koasilla on 64 kerrostaloa ja niissä yli 3700 asuntopaikkaa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Matti Tanskanen, puh. 050 545 0010, matti.tanskanen@koas.fi

(Kuvassa Matti Tanskanen (vas.) ja Keijo Hämäläinen, kuvaaja Tarja Vänskä-Kauhanen.)

Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku kasvattavat tarvetta osaavalle työvoimalle myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Vaikka maahanmuuttajien määrä on kasvussa, heidän työllistämisessä Suomi ei kuitenkaan ole onnistunut, todetaan Dialogi-median uudessa teemanumerossa.

Opetushallituksen selvityksen mukaan viisi vuotta valmistumisensa jälkeen ulkomaalaistaustaisista korkeakouluopiskelijoista on työllistynyt vain noin kolmasosa ja heistäkin iso osa koulutusta vastaamattomiin töihin. Yli kolmasosa muuttaa Suomesta pois heikkojen ura- ja työmahdollisuuksien vuoksi.

Dialogin teemanumero nostaa esille Diakin hankkeiden esimerkkejä koulutukseen ja työhön pääsyn helpottamiseksi.

Ratkaisuja koulutukseen pääsyyn

Digiolkkarista työelämään -hankkeessa kehitetty kaksikielinen valmennusmalli tuki maahanmuuttajien ammatillista koulutusta ja työllistymistä.

— Koko tämä kaksivuotinen valmennus on ollut minulle hyvin tärkeä. Ennen tätä olin pari ensimmäistä Suomen vuottani pysytellyt lähinnä kotona. Nyt pääsin nurkista pois, opiskelemaan ja näkemään asioita kodin ulkopuolella ja se tuntuu erittäin hyvältä, kertoo Syyriasta kotoisin oleva Mayada Al Zouhbi.

Monien hankkeiden mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat tukea opintoihin kiinni pääsemiseksi ja niiden aikana. Oppilaitoksilla on mahdollisuus vaikuttaa myös itse maahanmuuttajien tukemiseen. 

– Valintakokeet suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti hakijoille, joiden äidinkieli on suomi.  Suomessa asuu kuitenkin valtava joukko vähemmistöihin kuuluvia, joiden äidinkieli ei ole suomi, muistuttavat Marja Pinolehto, Anu Halonen ja Jaana Puurunen artikkelissaan.

Artikkelissa kerrotaan Diakissa kehitetyistä erillishauista, joissa eri taustoista tulevien opiskelijoiden valmiudet on huomioitu.

Työllistyminen edellyttää yksilöllistä tukea

Maahanmuuttajat voivat törmätä vaikeuksiin myös moniin opintoihin kuuluvissa harjoitteluissa. Vaikka opinnot olisikin järjestetty englanniksi, tekevät opiskelijat usein harjoittelunsa täysin suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijoiden vähäinen suomen kielen taito vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada harjoittelupaikka.

– Harjoittelupaikkojen ohjaajat painottavat kielen merkitystä paitsi arkisissa asiakastilanteissa myös paperitöitä tehdessä, viranomaisten kanssa asioidessa sekä opiskelijoiden ja harjoittelupaikan työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa, kirjoittaa Diakin lehtori Katja Päällysaho.

Jos paikan onnistuu saamaan, oppiminen ja ammatillinen kehittyminen voivat jäädä ohueksi.

Yhtenä ratkaisuna Diakissa on kehitetty non-formaalia kielen oppimista, jossa harjoittelun aikana opiskelijat altistuvat kielikylpy-tyyppisesti suomen kielelle. He saavat tuekseen myös erillisen kielimentorin, joka vierailee harjoittelupaikassa.

– Ohjaustilanteet ja tärkeät työhön liittyvät asiat on edelleen mahdollista hoitaa englanniksi, mutta arjessa tapahtuvan viestinnän on kielen oppimisen kannalta hyvä olla suomenkielistä. Näin opiskelija joutuu tilanteisiin, joissa joutuu aktiivisesti kuuntelemaan ja vastaamaan suomen kielellä.

Tehtävää on myös työnantajien asenteissa. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän tai harjoittelijan palkkaaminen useimmiten kannattaa, huomauttavat Marja Pinolehto ja Anna Alapeteri blogitekstissään.

– Nämä opiskelijat tarjoavat työpaikoille tuoretta ammattiosaamista, uusia näkökulmia, kielitaitoa, kulttuurintuntemusta sekä asiakaspalvelua monimuotoistuvalle asiakaskunnalle.

Lue lisää:

• Dialogin teemanumero ”Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolut”

Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia. Diakin vahvuusalueita ovat sosiaalinen osallisuus, muuttuva monikulttuurisuus, älykkäät sote-palvelut ja yhteisöissä elävät uskonnot. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Lisätiedot

• Dialogin päätoimittaja, viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, aura.vuorenrinne@diak.fi, p. 040 509 2577
• Dialogin toimitussihteeri, viestinnän asiantuntija Helka Repo, helka.repo@diak.fi, p. 050 597 500

Tarjoamme hevosalan yrittäjille suunnattuja koulutuksia Pirkanmaalla. Potkua Pirkanmaalle -hankkeemme tavoitteena on hevosalan yrittäjien hyvinvoinnin parantaminen ja verkostoitumisen tukeminen. Seuraavat koulutuksemme ovat tammikuussa ja maaliskuussa 2019. Lähde mukaan mielenkiintoisiin koulutuksiin ja verkostoitumaan muiden hevosalan yrittäjien kanssa.

18.1.2019 Psyykkinen hyvinvointi ja stressinhallinta, klo 12-16, Tampereen ammattikorkeakoulu      

Kouluttaja: Psykologian maisteri, psykologi Riikkaelina Susipolku

Koulutuksen tavoitteena lisätä ymmärrystä ja antaa välineitä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Riikkaelina on hoitanut työssään useita hyvinvointiin ja psykologisen terveyden tukemiseen liittyviä terapeuttisia prosesseja yksilö- ja ryhmätasolla. Lisäksi Firstbeat-kouluttaja Piia Tarnanen tulee kertomaan Firstbeat-mittauksista ja ottamaan vastaan mittauksiin ilmoittautuneita.

Ilmoittautuminen koulutukseen aukeaa nettisivuille pian https://potkuapirkanmaalle.fi/luennot

8.3.2019 ”Yrittäjän arjenhallintaa”, klo 12-15, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kouluttaja: Kirjailija, mediapersoona Anna Perho

Ilmoittautuminen koulutukseen aukeaa nettisivuille helmikuussa https://potkuapirkanmaalle.fi/luennot

Lisätietoa koulutuksista

Tiina Brandt, projektipäällikkö, p. 050 305 8358, info@potkuapirkanmaalle.fi

https://potkuapirkanmaalle.fi/

Järjestäjä

Potkua Pirkanmaalle -hankkeen tavoitteena on Pirkanmaan alueella toimivien hevosalan yrittäjien hyvinvoinnin parantaminen ja heidän verkostoitumisensa kehittäminen.  Yrityksille tarjotaan esikartoituksen avulla määriteltyjä osaamistarpeita vastaavaa koulutusta hyvinvoinnin, liiketoimintaosaamisen, tallien toimintojen järkeistämisen ja uudistamiseen liittyen. Hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen toteuttamiseen saatiin rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kansanvalistusseuran (KVS) toimitusjohtajaksi on valittu kauppatieteiden tohtori Lauri Tuomi. Hän aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta 2019.

Vapaa sivistystyö ja kansanvalistus ovat Tuomen mukaan erittäin ajankohtaisia.

– Oppiminen itsessään on tärkeää ja luo eväitä hyvään elämään. KVS on ollut uranuurtaja elinikäisen oppimisen ja sivistyksen edistäjänä ja innovoijana. Uskon, että tuon mukanani tuoreita eväitä ja osaamista tämän kunniakkaan työn jatkamiseen.

Yli 140-vuotisen historiansa aikana sivistysjärjestö Kansanvalistusseura on luonut Suomeen kirjastolaitosta, yleisradiotoimintaa, opettajankoulutusta ja läpi maan ulottuvaa kirjeopistoa. Viime vuosina toiminta on suuntautunut aikuisten taitojen, kuten medialukutaidon, lisäämiseen sekä julkaisutoimintaan ja digitaaliseen oppimiseen.

Tulevaisuudessa Tuomi enteilee sivistysjärjestölle tehtävää myös koulutusviennin toimijana ja koulutuksen kentän aktivoijana. Etenkin digitaaliset oppimisen innovaatiot ja kansainvälisyys ovat tulevalle toimitusjohtajalle tärkeitä.

– Kaikkialla maailmassa toimiva säätiön ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri on erinomainen esimerkki siitä, mitä annettavaa Kansanvalistusseuralla on Suomen koulutussektorin uudistumiseen. Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen luo lapsille ja nuorille aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia.

KVS:n osaamista tarvitaan maailmalla

Lauri Tuomi on aiemmin työskennellyt aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen johtotehtävissä, viimeisimpänä Opetushallituksessa.

Hän on toiminut johdon ja organisaatioiden strategisen osaamisen kehittäjänä, ja hänellä on taustaa kansainväliseltä koulutuskentältä. Tuomi on muun muassa johtanut Suomen koulutusviennin kansallista Education Finland -ohjelmaa. Lisäksi hän on toiminut KVS:n hallinnon tehtävissä.

– Kansanvalistusseura on hallintoneuvoston, hallituksen ja strategiatyön kautta minulle tuttu. Osaavan henkilöstön kanssa on mukava jatkaa siitä, mihin eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski on toimintaa johtanut.

Tuomi aloittaa tehtävässään muutosten kaudella. Kansanvalistusseuran toiminta kasvaa, ja vuoden 2019 aikana valmistellaan muun muassa yhdistymistä Etelä-Helsingin kansalaisopiston kanssa. Se luo uusia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen innovaatioihin ja opettajuuden pedagogiseen kehittämiseen.

– Tätä kaikkea osaamista tarvitaan myös maailmalla.

Lauri Tuomi

• syntynyt 1966
• kauppatieteiden tohtori, opettajan pedagoginen pätevyys
• ollut muun muassa aikuiskoulutussektorin toimiala- ja aluejohtaja, vararehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, toimitusjohtaja ja perustaja Profitmakers Oy:ssä sekä ohjelmajohtaja Opetushallituksessa
• ollut seuraavissa luottamustehtävissä: Kansanvalistusseura hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen sekä hallituksen puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmät (Team Finland Knowledge -verkoston ohjausryhmä, Kehitysmaita tukevan opetusalan yhteistyön tiivistäminen Suomen vastauksena globaaliin oppimisen kriisiin -työryhmä), kauppatieteellisen yhdistyksen hallitus, Fountain Park Oy hallitus.

Kuva: Karoliina Knuuti, KVS.

Lisätiedot:

toimitusjohtaja (28.2.2019 saakka) Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671, pirkko.ruuskanen-parrukoski(a)kvs.fi

viestintäpäällikkö Annu Griñan, 040 7594532, annu.grinan(a)kvs.fi

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistui 19.12.2018 yhteensä 139 henkilöä. 

Alla luetellut henkilöt  ovat antaneet suostumuksensa valmistumistiedon julkaisemiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnot

Kulttuuriala

Muotoilun koulutus, artenomi (AMK)
Gers Kati Susanne, Järvenpää
Haikonen Mari Kerttu Kaarina, Hämeenlinna
Huttunen Riikka Anna-Liina, Hämeenlinna
Mattsson Roosa Juulia, Pirkkala

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK)
Kaitakorpi Marjukka Anna-Liisa, Hämeenlinna
Raikamo Karita Tea, Hämeenlinna

Luonnonvara-ja ympäristöala

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK)
Kataja Hanna Mari Marjukka, Alajärvi

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK)
Heinänen Sonja Anneli, Tampere

Rakennetun ympäristön koulutus, hortonomi (AMK)
Ahonen Anna Edla Matilda, Riihimäki

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, hortonomi (AMK)
Andersson Niina Johanna, Siuntio

Tekniikan ja liikenteen ala

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Koivikko Arto Juhani, Hämeenlinna

Electrical and Automation Engineering -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
Blaku Flokart, Tampere
Saidnassim Nurbek, Tampere

Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Haulivuori Toni Ari Petteri, Akaa

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)
Fröjdman Aku-Heikki Antero, Akaa
Kairajärvi Kalle Samuel, Valkeakoski
Koivisto Perttu Viktor Pellervo, Hämeenlinna
Rajala Miro Pekka Samuli, Hämeenlinna
Sovala Juhani Antero, Akaa

Konetekniikan koulutus, insinööri (AMK)
Eskola Mira Melina, Hausjärvi
Lindqvist Robin Emil Christer, Sipoo

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)
Perttula Tuomas Eerikki, Riihimäki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK)
Lignell Lasse Petteri Abraham, Järvenpää
Muttilainen Joonas Pellervo, Tampere

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, insinööri (AMK)
Hutri Valtteri Vili Veikka, Forssa
Saapunki Anniina Sini Maaria, Tuusula

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)
Korhonen Tomi Kalevi, Mäntsälä

Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)
Tynkkynen Janne Petteri, Hämeenlinna

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)Hirvonen Heikki Juhani, Helsinki
Jokinen Heidi Marja Helena, Tampere
Kivilahti Kaisa Helena Katariina, Hämeenlinna
Klemola Marjut Eila Vilhelmiina, Hämeenlinna
Koro Katariina Matilda, Tampere
Lepola Sirpa Irja Anneli, Hämeenlinna
Nokkonen Olli-Pekka Johannes, Vantaa
Peltomaa Maija-Leena, Tammela
Salo Julia Edith, Kangasala
Tanskanen Eetu Aarne Jalmari, Seinäjoki
Tonder Nina Johanna, Hämeenlinna
Viinikka Aino Laura Johanna, Tampere

International Business - koulutus, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration
Berrouj Yassine, Hämeenlinna
Bytyqi Avdyl, Tampere
Cai Yuqi, Valkeakoski
Duong Chi Dung, Kärkölä
Eskola Aukusti Johannes, Tampere
Hellgren Niko Ville, Valkeakoski
Ibrahimaj Morea, Tampere
Kari Henna Kristiina, Tampere
Kemiläinen Iina Tessa Pauliina, Aura
Koivisto Sami Tapani, Valkeakoski
Kokkonen Kimmo Matias, Hämeenlinna
Laurila Stina Maarit, Hämeenlinna
Le Kieu Anh, Helsinki
Li Xiaojia, Pirkkala
Musliu Duresa, Helsinki
Mäkinen Nelli Eveliina, Tampere
Mäntylä Laura Emilia, Lieto
Niemi Ville Valtteri, Lempäälä
Pitkävirta Tiina Marika, Tampere
Rastas Hanna Maria, Nokia
Salminen Ida Maria, Valkeakoski
Savino Toni Toomas Kristian, Tampere
Sinijärvi Iiro Mikael Anssinpoika, Tampere
Suutari Anna Eveliina, Kangasala
Tsuma Iddah, Tampere
Virta Vesa Tapio, Valkeakoski
Wong Sun Yue Sunny, Kiina
Zhuri Erdit, Saksa

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, tradenomi (AMK)
Korhonen Joni Kalle, Hämeenlinna
Koro Kristiina Sofia, Tampere
Lintusalo Samo Atte Kalevi, Hämeenlinna
Luodonpää Niko Petteri, Hämeenlinna
Muhonen Eetu Aleksi, Helsinki
Rajala Juha Pekka, Porvoo

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)
Kahila Niina Marika, Karkkila
Knuutila Ville Tapio, Salo
Koskinen Jarno Markus, Tampere
Larin Dmitri, Loimaa
Leino Asta Helena, Loppi
Lindfors Marko Mikael, Akaa
Mäkinen Elisa Anne Maria, Hämeenlinna
Nyfors Anne Aulikki, Hyvinkää
Pätsi Kiia Kukka-Maaria, Huittinen
Ranta Susanna Arja Maria, Forssa
Rantanen Essi Kaarina Emilia, Tammela
Silvo Matilda Olivia, Forssa
Sirén Hanna Kaisa, Hämeenlinna
Tainio Sara Katariina, Humppila
Talvio Asta Maria, Forssa
Tervomaa Tuuli Kaarina, Forssa
Tirkkonen Topias Valtteri, Forssa
Toivonen Emmi Karoliina, Hämeenlinna
Turtia Tiina Kaarina, Lappeenranta
Uski Ville Heikki Tapani, Turku
Vainio Ida Anniina, Hämeenlinna
Valtonen Krista Elisabeth, Somero
Varvikko Tiinu Adeliina, Forssa

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)
Al-Janabi Sanna Sinikka, Hämeenlinna
Haapanen Riina Aino Elissa, Riihimäki
Helander Cecilia Ellen, Hämeenlinna
Ilomäki Niina Johanna, Hämeenlinna
Jaakonsaari Jenny Anni Elina, Janakkala
Kauhanen Emmi Sofia, Helsinki
Koivula Milla Anna Elviira, Hämeenlinna
Koivurinne Satu Marja, Hämeenlinna
Saarinen Elina Maiju Vilhelmiina, Hyvinkää

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Luonnonvara-ja ympäristöala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, agrologi (ylempi AMK)
Nygård Jonna Maria, Lapinjärvi

Tekniikan ja liikenteen ala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)
Peräsuo Kirsi Marja, Tuusula

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)
Holmqvist Turkka Severi, Lohja
Kultalahti Sirkku Marianne, Vantaa
Lähdetniemi Riikka Maria, Tampere

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, insinööri (ylempi AMK)
Pasanen Markus Sakari, Lohja
Suursalmi Riku Samuli, Kouvola

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketoiminnan kehittäminen, tradenomi (ylempi AMK)
Heikkilä Marjatta Helena, Tampere
Kovanen Tuuli Helinä, Vantaa
Kronqvist Emilia Anna Katherine, Espoo
Putkinen Tiina Taru Tuulikki, Helsinki
Repo Lauri Samuli, Hämeenlinna
Sandell Tiina Maria, Nokia
Valenius Linda Maria, Espoo

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
Kekki Maarit Hannele, Janakkala
Korpi Liisa Maria, Tampere
Siame-Moono Eunice, Uusikaupunki
Njemo Charles Batumani, Hämeenlinna
Suoniemi Katja Anniina, Kangasala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Chime Kirsi Marjatta, Helsinki
Crusell-Kauppinen Marja Katri Kristiina, Tampere
Kosonen Emma Eveliina, Vantaa
Luostarinen Kati Annikki, Janakkala
Pulkkinen Johanna Pauliina, Hämeenlinna
Pöystilä Anu Pia Anneli, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sosionomi (ylempi AMK)
Siltala Merja Sinikka, Porvoo

Vuotuiset tutkintotavoitteet ylitettiin

Vaasan yliopistossa suoritettiin vuoden 2018 aikana erittäin hyvin tutkintoja kaikilla tutkintotasoilla. Tohtoreita valmistui yhteensä 20: kauppatieteelliseltä alalta 12, teknilliseltä alalta 4, hallintotieteistä 2 ja humanistiselta alalta 2.

Opiskelijat suorittavat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti ensin alemman eli kandidaatintutkinnon ja sen jälkeen ylemmän eli maisteri- tai diplomi-insinööritutkinnon. Kandidaatin tutkintoja suoritettiin 536. Maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoja suoritettiin yli 540. Kansainvälisiä opiskelijoita maisterin tutkinnon suorittaneista on noin 12 %.

Vaasan yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ylitettiin niin maisterien, kandidaattien kuin tohtorin tutkinnoissa.

Valmistuvia juhlitaan 19.12.

Vaasan yliopisto juhlistaa tuoreita maistereitaan ja diplomi-insinöörejään keskiviikkona 19. joulukuuta järjestettävässä publiikissa. Joulukuussa todistuksensa saa 126 valmistunutta maisteria ja diplomi-insinööriä sekä 3 tohtorin tutkinnon suorittanutta.

Publiikki on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä yliopiston yhteinen valmistuneiden juhla, jossa jaetaan tutkintotodistukset valmistuville opiskelijoille. Lisäksi ohjelmaan sisältyy yliopiston rehtorin ja akateemisten yksiköiden dekaanien puheet sekä apurahojen jako ansioituneille opiskelijoille.

Publiikki pidetään auditorio Levónissa (Tervahovi, Wolffintie 34) 19.12. klo 15.00 alkaen. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.

Lisätietoja: Vararehtori Annukka Jokipii, p. 029 449 8482

Vastapainon kevään kirjalista on tässä. Antti Eskolan viimeiseksi jäänyt kirja, Suomen rakastetuimpien taitelijoiden henkisyyden etsintä, Euroopan tila, suomalainen lähiö. Siinä muun muassa ensi kevään aiheitamme. Koko lista löytyy täältä: https://vastapaino.fi/sivu/kevaan-2019-kirjat/

Tilaa arvostelukappaleet Vastapainosta: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906.

Mitä parhainta joulunaikaa toivottelee

Vastapainon väki

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla tunnettu ja arvostettu.  Etelä-Karjalan alueella koulutuspalveluja sisältäviä leirikoulutuotteita ja oppilaitosvierailuja kysytään erityisesti Venäjältä sekä Aasiasta. Asiakkaita voivat olla lapset leirikoulujen muodossa kuten myös opettajat, jotka tulevat tutustumaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään. 

Koulutusmatkailu eroaa vapaa-ajan matkailusta erityisesti siksi, että koulutusmatkailukokonaisuuden toteuttaminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin sekä koulutus- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä. Koulutusmatkat poikkeavat tavallisesta vapaa-ajan matkasta myös keston suhteen. 

Lappeenrannan kaupunki koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa maakunnasta opetus-, kulttuuri-, matkailu- ym. palvelujen tarjoajat ja saada eri toimijat tietoisemmaksi toisistaan. Samalla tunnistetaan matkailualan työpaikkoja sekä työllistymismahdollisuuksia. 

Palveluista koostetaan tuotemanuaali, joita ulkomaiset sekä myös kotimaiset ostajat ja matkailijat voivat hyödyntää. Palveluja tuottavat toimijat perehtyvät koulutusmatkailun erityispiirteisiin, järjestämistapaan, turvallisuuteen ja kulttuurieroihin. Osaamisen jakamisessa hyödynnetään digitalisaation luomia mahdollisuuksia. 

Teemasta kiinnostuneita toivotaan olevan yhteydessä hankekoordinaattori Tomi Varikseen ja keskustelemaan yhteistyöstä. 

– Haemme avointa vuoropuhelua sekä yhteydenottoja. Olen myös itse aktiivisesti yhteydessä eri tahoihin ja kierrän koko maakunnassa. Nyt on oikea aika miettiä, mitä voimme tarjota tälle kasvavalle asiakaskunnalle, Varis sanoo. 

Palvelukartoituksen lisäksi hanke järjestää kaksi workshop-tapahtumaa, jossa kohderyhminä ovat palvelujen tuottajat sekä potentiaaliset matkanjärjestäjät. Niistä tiedotetaan tarkemmin tammikuussa 2019. 

Hanke on osa Lappeenranta-Imatra seudun kasvusopimuksen toteuttamista ja rahoittajana toimivat Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -kasvusopimusraha. Hankeaika on 12.12.2018 – 30.4.2019. Hankkeen tiedot löytyvät myös Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta, osoitteesta lappeenranta.fi -> Kaupunkimme -> Kansainvälisyys -> Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa. 

Lisätietoja: 

Tomi Varis, hankekoordinaattori, Lappeenrannan kaupunki
Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa
puh. 040 1511 565
tomi.varis@lappeenranta.fi

Uutuusjulkaisu Sujuvampia opintopolkuja maahanmuuttajille Satakunnassa valottaa keinoja, joilla tuetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja erityisesti siirryttäessä toiselta asteelta korkeakouluun. Teos on Opin portailla Satakunnassa -hankkeen loppujulkaisu.

Hankkeen ja julkaisun mukaan sujuva koulutuspolku pitää sisällään opiskelijoiden maahanmuuttajataustan huomioivaa yksilöllistä tukemista, opiskeluvalmiuksien ja -taitojen vahvistamista sekä eritoten suomen kielen opiskelua jo toisen asteen opintojen aikana, hakuvaiheessa korkeakouluun ja korkeakouluopintojen aikana.

— Koulutuspolku sujuu sitä paremmin mitä varhaisemmassa vaiheessa näkymä kiinnostavasta koulutusalasta sekä sen vaatimuksista ovat opiskelijalla selvillä. Samalla tulee olla tarjolla sujuvasti etenevä jatkumo suomen kielen opetusta sekä muiden opiskeluvalmiuksien vahvistamista, sanoo projektipäällikkö Anu Halonen, joka on myös yksi teoksen toimittajista.

Teoksessa kuvataan kolmevuotisen hankkeen aikana testattuja ideoita ja välineitä maahanmuuttajien ohjaukseen. Esiteltyjä malleja voi soveltaa erilaisia koulutus- sekä ohjaustapoja suunniteltaessa. Julkaisussa on huomioitu sekä hanketyöntekijöiden että maahanmuuttajaopiskelijoiden näkökulmista käytännönläheisesti niitä nivelvaiheita, joita opiskeluissa erityisesti on hyvä tukea.

— Hankkeessa on tuotettu myös helposti saavutettavaa digitaalista materiaalia yleisimmistä ammateista ja opiskelumahdollisuuksista seitsemällä eri kielellä. Matkalla ammattiin -nettimateriaali johdattelee maahanmuuttajia tiedon äärelle koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista. Materiaalin käyttöön ohjaustyön tukena perehdytetään myös julkaisussa, Halonen sanoo.

Julkaisu sopii oppaaksi kaikille maahanmuuttajien koulutuspolkujen parissa toimiville sekä käytännön opetustyötä tekeville. Se sisältää myös case-esimerkkejä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarinoista.

Opin portailla Satakunnassa -hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina toimivat Länsirannikon koulutus oy WinNova sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu yhteistyössä satakuntalaisten maahanmuuttajatoimijoiden verkoston kanssa. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

Tutustu teokseen maksutta Theseuksessa.

Halonen Anu, Sundqvist Leena ja Tomberg Marja (toim.). (2018). Sujuvampia opintopolkuja maahanmuuttajille Satakunnassa. Opin portailla Satakunnassa -hankkeen loppuraportti. Diak Puheenvuoro 17, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:
Halonen Anu, anu.halonen@diak.fi, 040 509 24 32

Hämeen ammattikorkeakoululle antamansa lahjoituksen Liikesivistysrahasto kohdentaa liiketalouden koulutusalan tukemiseen.

Hämeen ammattikorkeakoulu on saanut 15 000 euron lahjoituksen Liikesivistysrahastolta. Lahjoituksen Liikesivistysrahasto kohdentaa HAMKin liiketalouden koulutusalalle.

Ammattikorkeakouluille suunnatuilla lahjoituksilla Liikesivistysrahasto haluaa tukea yritysten kilpailukyvyn kehittämistä valtakunnallisesti ja Suomen talouden kasvua pitkällä aikavälillä. Lahjoitusten jakoperusteina ovat muun muassa ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen, ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ja kansainvälisyys.

”HAMK:n varainhankinnalla edistettävät tavoitteet kulkevat rinnan Liikesivistysrahaston apurahatoiminnan painoalueiden kanssa. Niissä toimialojen ja elinkeinoelämän organisaatioiden uudistaminen on keskiössä”, sanoo Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Johanna Vesterinen.

Liikesivistysrahasto on suomalaisten liikemiesten vuonna 1919 perustama yhdistys, joka tukee kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta.

Hämeen ammattikorkeakoulu kiittää saamastaan lahjoituksesta. Sen avulla on mahdollista edistää yritteliään korkeakoulun tavoitetta.

”Yhtenä kulmakivenämme on opiskelijan oppimisen tukeminen yritysten liiketoiminnan uudistamiseen liittyvillä työelämäprojekteilla. Tuki mahdollistaa myös monialaisten opiskelija- ja opettajatiimien hyödyntämisen eri alojen yritysten liiketoiminnan uudistamisessa”, sanoo koulutuspäällikkö Sari Hanka HAMKin liiketalouden koulutuksesta.

Lisätietoja:

Sari Hanka, koulutuspäällikkö, liiketalouden koulutus, HAMK, 050 372 3544, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Johanna Vesterinen, toimitusjohtaja, Liikesivistysrahasto 045 874 2734, etunimi.sukunimi@lsr.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun syksyn 2018 valmistumisjuhlaa vietetään tänään keskiviikkona 19.12.2018 klo 15 alkaen Tikkarinne-kampuksella. Juhlaan on kutsuttu kaikki syyslukukauden 2018 aikana valmistuneet opiskelijat.

- Valmistumisjuhlassa olemme Karelia-ammattikorkeakoulun keskeisen perustehtävän – koulutuksen – äärellä. Karelian tehtävänä on kouluttaa koulutusvastuittemme puitteissa korkea-asteen ammattilaisia ja siten avata tie asiantuntijuuteen. Kareliasta valmistuneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen omalle alueelle on yhä yli 70%. Se on suurin omalle alueelle tapahtuva sijoittuminen heti valtakunnallisten kasvukeskusten jälkeen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että maakuntamme työllisistä ainakin joka kymmenes on oman korkeakoulumme kasvatti, kertoo rehtori Petri Raivo juhlapuheessaan.

Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut kuluvan vuoden aikana yhteensä 640 opiskelijaa. Osa opiskelijoista valmistuu joulukuun loppuun mennessä, jolloin varmistuu vuonna 2018 valmistuneiden lopullinen määrä. Joulukuussa valmistuneiden opiskelijoiden nimilista julkaistaan joulukuun lopussa.

Joulun lähestyessä koulujen ja päiväkotien joulujuhlat ja niiden mahdolliset uskonnolliset sisällöt ovat jälleen ajankohtaisia. Opetushallitus on laatinut ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä varhaiskasvatukselle ja kouluille. Tuoreimmat ohjeet julkaistiin vuoden 2018 alussa.

Ohjeiden mukaan uskonnolliset tilaisuudet pitää järjestää erillään muusta toiminnasta, ja niistä tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia, että tarjolla on muukin vaihtoehto. Lapsen huoltajilla tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Osallistumatta jättämisestä ei saa aiheutua lapselle leimautumista. 

Uskonnollisia tilaisuuksia ei ohjeessa suositella eikä kielletä. Järjestämisestä päättävät kunnat ja muut opetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjät itse. 

• Ohje varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa (pdf)
• Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa (pdf)
• Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa (pdf)
• Ohje uskonnollisista tilaisuuksista ammatillisissa oppilaitoksissa (pdf) 

Lisätiedot
Johtaja Matti Lahtinen, puh. 0295 331 241, matti.lahtinen@oph.fi

******

Utbildningsstyrelsens anvisningar stöder skolorna i ordnandet av religiösa evenemang

Då julen närmar sig är skolornas och daghemmens julfester och eventuella religiösa inslag åter aktuella. Utbildningsstyrelsen har utarbetat anvisningar för religiösa evenemang i småbarnspedagogiken och i den grundläggande utbildningen. De senaste anvisningarna publicerades i början av 2018.

Enligt anvisningarna ska religiösa evenemang ordnas separat från den övriga verksamheten. Barnens vårdnadshavare ska informeras i tillräckligt god tid och det ska erbjudas alternativ till deltagandet. Barnets vårdnadshavare ska ha en faktisk och genuin möjlighet att välja om barnet ska delta i evenemang och förrättningar som innehåller religiösa inslag. Om barnet inte deltar får det inte leda till att barnet stämplas.

I anvisningarna rekommenderar eller förbjuder man inte religiösa evenemang. Kommuner och andra anordnare av utbildning och småbarnspedagogik bestämmer själva hur de går till väga.

• Åskådningsfostran och anordnande av religiösa evenemang inom småbarnspedagogiken (pdf)
• Anvisning om anordnande av undervisning i religion och livsåskådningskunskap, av åskådningsfostran samt av religiösa evenemang i förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen (pdf)
• Anvisning om anordnande av undervisning i religion och livsåskådningskunskap samt av religiösa evenemang i gymnasieutbildningen (pdf)
• Anvisning om anordnande av religiösa evenemang inom yrkesutbildningen (pdf)

Mer information
Direktör Matti Lahtinen, tfn 0295 331 241, matti.lahtinen@oph.fi

Aittokoski Experience Oy on kehittänyt televisiosta tutun Pikkuli-animaatiohahmon ympärille päiväkoteihin ryhmäkäyttöön tarkoitetun sovelluksen. Pikkulin kaveritaidot -sovellus auttaa oppimaan yhteistyötä, tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä vuorovaikutustaitoja.

Suuri monikosketusnäyttö alustana tiimitaitojen oppimiseen

Pikkuli-sovellus tukee monikosketusta, mikä mahdollistaa sen, että useampi lapsi voi käyttää sovellusta yhtä aikaa. Tämä ratkaisu tukee jo sinällään yhdessä tekemistä ja oivalluksia. Pikkuli-sovellus opettaakin lapsille niin kutsuttuja ”21. Century Skillsejä”, tämän päivän ja tulevaisuuden työelämätaitoja.  

Kehitystyötä yhdessä Espoon kaupungin kanssa

Pikkulin opetussovellus on kehitetty Espoon kaupungin luotsaaman varhaiskasvatuksen digikokeilun aikana keväästä 2018 lähtien, ja se tulee kansalliseen jakeluun alkuvuodesta 2019. Jokaisesta kokeilussa mukana olevasta päiväkodista sovellusta testasi muutama 2–5-vuotiaiden ryhmää. Mukaan oli valittu päiväkoteja, joiden lapsista 25 – 70 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kokeilun tavoitteena oli paitsi opettaa lapsille tunnetaitoja, myös kehittää varhaiskasvattajien digitaalisia taitoja sekä lisätä päiväkodeissa jo ennestään olevien digitaalisten laitteiden hyödyntämistä muun toiminnan tukena.

Pikkuli vahvisti kielen oppimista ja vuorovaikutustaitoja

Kokeilussa havaittiin, että Pikkuli-animaatiohahmo vahvisti lasten kielen oppimista ja omaksumista. Pikkuli-animaatiosarjassa ei ole puhuttua kieltä, vaan siinä kommunikoidaan ääntein sekä eleillä, ilmeillä ja kuvakuplilla. Uudessa sovelluksessa on kuitenkin mukana suomenkielisiä sanoja, jotka ponnahtavat kuvaa koskettaessa esiin sekä kirjoitettuna että puhuttuna. Pelaamisen ja digitaalisen leikin myötä lapset oppivat uusia sanoja yhdessä puuhaamisen ohessa.

Sovelluksen pelejä pelataan yhdessä ja ne auttavat tunnistamaan ja kertomaan eri tunteista ohjaajan ja muiden lasten tukemana. Kokeilun aikana tuli ilmi, että lasten sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot kehittyivät: lapset oppivat pyytämään toisiltaan apua ja kuuntelemaan toisiaan.

- Esimerkiksi poika, joka ei ollut tähän mennessä edes nauranut, rämpytti innoissaan ”Tikan autorämä” -nimistä rummutussovellusta ja nauroi ääneen, iloitsee Pikkulin luoja, käsikirjoittaja-ohjaaja Metsämarja Aittokoski Aittokoski Experience Oy:stä.

Päiväkotien henkilöstö innostui digilaitteista

Pikkuli-sovelluksen kokeilu lisäsi digitaalisten laitteiden säännöllistä ja pedagogista käyttöä päiväkodeissa. Päiväkotien henkilökunta koki, että Pikkuli-sovellukset ovat pedagogisesti hyviä, helppokäyttöisiä ja soveltuvat monipuolisesti päiväkodin arkeen.

– Sovelluksen kokeilu aktivoi henkilökunnan hyödyntämään räätälöityjä, monikosketusnäytöille sovitettuja Pikkuli-sisältöjä omassa päiväkodin arjessa, toteaa varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman.

Kokeilu ei kuitenkaan ollut pelkkää digisisältöä, sillä Pikkuli-sovellus ja animaatiosarja aktivoivat päiväkoteja askartelemaan Pikkuli-hahmoja ja hyödyntämään fyysisiä elementtejä kuten pehmoja ja puuhakirjoja.

Digikokeilusta kansalliseen jakeluun

Pikkulin kaveritaito -sovellus toteutettiin espoolaisen yhteiskehittämisen mallin mukaan.  Aluksi Aittokoski Experience Oy toteutti perusteellisen esikartoituksen ja räätälöi Pikkuli-sisällöt Espoon päiväkotien tarpeisiin. Espoon kokeilu päättyy joulukuussa 2018, mutta espoolaiset päiväkodit voivat vielä testata räätälöityjä sisältöjä kevään 2019 aikana osana kokeilua. Aittokoski Experience Oy jatkaa sovelluksen viimeistelyä sekä oheismateriaalien toteutusta; sovelluksen jakelun yhteyteen toteutetaan esittelyvideo, joka sisältää sekä teknisen käyttöohjeen että vinkkejä ja opastusta, miten sovellusta voidaan käyttää pedagogisesti päiväkodin arjessa.

Alkuvuodesta 2019 Pikkuli-sovellus on kuitenkin jo valmis jakeluun, ja digikokeilun tulosten myötä sille on selvästi sekä tarvetta että tilausta.

Lisätietoja

Pikkuli-sovelluksen kehityspäällikkö Metsämarja Aittokoski, Aittokoski Experience Oy, puh. 050 3003 513, metsamarja@pikkuli.com

Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman, puh. 043 825 8952, satu.nerg-ohman@espoo.fi

Espoon digiagendan kehittämispäällikkö Valia Wistuba, puh. 043 825 2905, valia.wistuba@espoo.fi

Lapin ammattikorkeakoulun uusiintuvan energian laboratorio Rovaniemellä sai alkutalvesta käyttöönsä Neven aurinkosähköjärjestelmän.

Järjestelmään kuuluu 40 suomalaisen Naps Solar Systems Oy:n toimittamaa aurinkopaneelia sekä kaksi sähkövarastoa eri valmistajilta. Akkuihin voidaan ladata varausta joko paneeleista tai suoraan verkosta.
 
- Järjestelmä täydentää uusiutuvan energian laboratoriotamme, joka on tehty tutkimus- ja koulutuskäyttöä varten, kertoo projekti-insinööri Juha Autioniemi Lapin ammattikorkeakoululta.
 
Laboratoriossa on entuudestaan muun muassa vetyvarasto ja polttokennot, tuulivoimala, aurinkokeräimet ja erilaisia lämpöpumppuja. Lisäksi tiloissa on polttokattila, jossa voidaan polttaa monenlaista pelletöitävää materiaalia, vaikkapa oppilaitoksen ravintolasta tulevaa käytettyä kahvinpurua. Aurinkovoimala ja sähkövarastot olivat luonnollinen lisä tähän ympäristöön, jossa opiskelijoille voidaan havainnollistaa vaihtoehtoisen energian hyödyntämistä.

Järjestelmän huipputeho tuotannossa on 11 kWp ja akkujen kapasiteetit 12 kWh sekä 16 kWh. Asennustyöt teki lappilainen Ellappi Oy.
 
Järjestelmä hankittiin ammattikorkeakoululle tarjouskilpailun jälkeen osana EU-rahoitteista Älykkään elinympäristön teknologiat - Investments -hanketta, jossa Lapin AMK uudistaa ICT- ja rakennuslaboratorioitaan.  
 
Lapin AMKin TEQU-palvelukonseptia johtavan Matti Vatasen mukaan yhteistyötä NEVE:n kanssa jatketaan ja tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja sovelluksia virtuaalivoimalan käytännön testaamisen ja tutkimisen ympärille. Samalla energiavarasto toimii oivana oppimisympäristönä talo- ja energiatekniikan opiskelijoille.
 
- Lähivuosina aurinkosähkön ja sähkövarastojen uskotaan yleistyvän myös Lapissa, ja tulevaisuudessa sähköautojen akut toimivat merkittävänä osana hajautettua valtakunnallista energiavarastoa, ennakoi Matti Vatanen.

Järjestelmään kuuluu kaksi eri kapasiteetilla varustettua akkua energian varastoimiseen.

Fake Intelligence Summit 7.- 8.5.2019, West Coast Finland, Pori

AI eli tekoäly on keskellä massiivista globaalia hypetystä. Fake Intelligence on vastarintaliike, jonka tarkoituksena on hillitä AI-kuplan rakentumista ja lisätä kriittistä ajattelua. Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämä Fake Intelligence Summit kokoaa yhteen AI-alan gurut, tutkijat sekä yritysmaailman.  

Tekoälyyn on viime vuosina ladattu niin paljon odotuksia, että jo pelkästään niiden toteutumatta jääminen on uhka alalle. Pääsyynä tälle on se, että sijoittajat ovat tehneet sijoituksia tekoäly-yrityksiin kauniiden esitteiden ja suurten lupausten sokaisemina ja varsinaiset ratkaisujen teknis-tieteelliset taustat ja tosiasiat ovat jääneet keskustelussa taka-alalle.

Vuosittainen Fake Intelligence Summit -tapahtuma järjestetään ensi kertaa 7.- 8.5.2019 Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksen tiloissa. Kaksipäiväisen konferenssin aikana kuullaan kymmeniä asiantuntijoiden pitämiä Fake Intelligence -esitelmiä. Tapahtuman ohjelmatoimikunnassa ovat tekoäly-yritys HeadAI:n perustaja Harri Ketamo (pj), SAMKin vararehtori Cimmo Nurmi ja kasvuvisionääri Peter Vesterbacka.

Tilaisuuden Call for Papers on 28.2.2019 mennessä. Parhaat esitykset palkitaan Fake Awards ja Critical Thinking Awards -palkinnoilla.  

Don’t feed the bubble!

Lisätietoja tapahtumasta verkkosivuilta

Twitter

Lisätietoja:

Vararehtori Cimmo Nurmi, 044 710 3371

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija Petra O’Rourke, 044 710 3918

Huom! Embargo 20.12. klo 10.30

Kutsu: Länsi-Suomen medialle lahjoitustilaisuuteen

Lahjoitustilaisuus järjestetään Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin-kampuksella (Metsämiehenkatu 2, 28500 Pori) torstaina 20.12. klo 10–11. Media on tervetullut tilaisuuteen. Tiedote julkaistaan torstaina 20.12. klo 9.

OP Länsi-Suomi osallistuu Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) varainhankintakampanjaan lahjoituksella.

Diak kouluttaa Porissa uusia osaajia sosiaali- ja terveysalalle sekä kirkon palvelukseen. Diakista valmistuvat asiantuntijat tekevät työtä, jotta tasa-arvo, hyvinvointi ja osallisuus yhteiskuntaan toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja

Ville Jaako

viestinnän asiantuntija 

050 408 1136

Huom! Embargo 20.12. klo 10.30

OP Länsi-Suomi osallistuu Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) varainhankintakampanjaan merkittävällä, 20 000 euron lahjoituksella. Diak kouluttaa Porissa uusia osaajia sosiaali- ja terveysalalle sekä kirkon palvelukseen. Diakista valmistuvat asiantuntijat tekevät työtä, jotta tasa-arvo, hyvinvointi ja osallisuus yhteiskuntaan toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

– Diakonia-ammattikorkeakoulu on tärkeä osa Satakunnan ammattikorkeakoulujen kokonaisuutta, joka mahdollistaa monipuolisen koulutuksen maakunnassa. Diakin kampuksen olemassaolo Porissa laaja-alaistaa alueen koulutustarjontaa ja mahdollistaa väylän opiskella myös sosiaalialaa korkeakoulutasolla. OP Länsi-Suomi pyrkii yhteisöllisen roolinsa myötä edesauttamaan maakunnan koulutusta kaikilla koulutusasteilla, OP Länsi-Suomen toimitusjohtaja Matti Kiuru toteaa.

Valtakunnallisessakin mittakaavassa merkittävät lahjoitukset ovat viime aikoina olleet näkyvä osa tuesta, jota Osuuspankki on antanut.

– Tällä nyt tehtävällä 20 000 euron lahjoituksella Diakille haluamme mahdollistaa myös kansainvälisesti korkeatasoisen ja laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisesti merkittävällä sosiaali- ja terveysalalla, Matti Kiuru jatkaa.

Diakin toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala iloitsee siitä, että Osuuspankki on havainnut Diakin vaikutuksen myös Satakunnan elinkeinoelämään.

– Olemme kiitollisia Osuuspankin mahtavasta panoksesta varainhankintakampanjaamme. Lahjoituksella parannamme osaamista ja laatua sosiaali- ja terveysalalla, Tapio Kujala summaa.

Tausta: ammattikorkeakoulujen varainhankinta

Vuonna 2017 tehdyn lakimuutoksen johdosta ammattikorkeakoulut voivat kerätä lahjoituksia. Vaikka valtio tukee toimintaa tulevaisuudessakin, ammattikorkeakoulujen rahoitusrakenteen painopiste siirtyy aiempaa vahvemmin ulkopuolisen rahoituksen varaan.

Diakille tehdyt lahjoitukset oikeuttavat valtion myöntämään vastinrahaan 31.12.2018 asti. Esimerkiksi yhteissummaltaan 500 000 euron lahjoitus voi vastinrahoituksineen olla ammattikorkeakoululle jopa kahden miljoonan arvoinen.

Lisätietoja

Tapio Kujala                                                                                           Matti Kiuru

Diakin toimitusjohtaja, rehtori                                                       OP Länsi-Suomen toimitusjohtaja

tapio.kujala@diak.fi, p. 0400 436 690​​                                           matti.kiuru@op.fi, p. 044 714 1400

Talonrakennusteollisuus toivoo lahjoituksen kohdistuvan talonrakentamiseen ja tuotantotekniikkaan.

Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen Piiri ry tekee 10 000 euron lahjoituksen Hämeen ammattikorkeakoulun varainkeräykseen. Talonrakennusteollisuus ry toimii talonrakennusalan yritysten toimialayhdistyksenä Rakennusteollisuus RT:ssä. Yhdistyksen noin 450 jäsenen joukossa ovat maan suurimmat rakennusyhtiöt sekä valtakunnallisesti kattava joukko pieniä ja keskisuuria talonrakennusurakoitsijoita.

Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Jari Lehtonen toivoo lahjoituksen kohdentuvan talonrakentamiseen ja erityisesti tuotantotekniikkaan.

”Tulevaisuudessa korostuvat erityisesti älykkään elinympäristön teknologiat ja koemme oikeiksi HAMKin keskeisimmät uudet sisällölliset tavoitteet tietomallien ja robotiikan hyödyntämiseksi työmaalla”, Lehtonen kertoo ja jatkaa.

”Lisäksi talon- ja korjausrakentamisen tuotantotekniikan ja esimiestyön osaaminen korostuu, koska rakentamisprosessit ovat tulleet entistä laaja-alaisemmiksi ja monimutkaisemmiksi.”

YIT:n aluejohtaja Sami Viitasen mukaan HAMKin rakennusalan koulutusta pidetään tärkeänä ja käytännönläheisenä hyvän yritysyhteistyön ansiosta.

”HAMKin työelämää palveleva rakennusmestareiden ja -insinöörien koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeita ja tukee paikallisen yritystoiminnan osaamispääomaa”, Viitanen toteaa ja jatkaa.

”Hämeenlinna on oiva paikka kouluttaa paitsi oman talousalueen myös pääkaupunkiseudun tarpeeseen. Rakennusala on tärkeä työllistäjä jatkossakin ja eläköityvien tilalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia.”

HAMK kiittää saamastaan lahjoituksesta. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuspäällikkö Jari Komsi näkee uudet osaamistarpeet yhtenevinä Talonrakennusteollisuuden kanssa.

”Tietomallien suunnitteluosaaminen ja valmiiden tietomallien hyödyntäminen työmaalla, robotiikan lisäksi, ovat keskeisiä, uusia sisällöllisiä oppimistatavoitteita”, sanoo koulutuspäällikkö Jari Komsi.

Lisätietoja:

Jari Lehtonen, aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus, ry, 050 911 6788, jari.lehtonen@rakennusteollisuus.fi>

Sami Viitanen, aluejohtaja, YIT, 0400 873 516, sami.viitanen@yit.fi,

Jari Komsi, koulutuspäällikkö, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, HAMK, 040 4819384, jari.komsi@hamk.fi