AMK-fuusion visio ja suuret linjat täsmentymässä

LUT-yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun hallitukset ovat hyväksyneet uuden ammattikorkeakoulun tarkennetun vision ja organisaatiomallin.

Uuden ammattikorkeakoulun visiona on olla työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu. Sen koulutuksen ja TKI-toiminnan vahvuuksia ovat design, hyvinvoinnin palveluinnovaatiot, kiertotalous sekä innovaatioiden kaupallistaminen. 

Uuden ammattikorkeakoulun sisällöllinen lisäarvo syntyy yhteisistä osaamis- ja vahvuusalueista sekä niitä tukevista alueellisista profiileista Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Tavoitteena on muodostaa selkeästi vahvuuksiin profiloitunut korkeakoulu, joka tuottaa yhteiskunnallisia ongelmia ratkaisevia innovaatioita ja palvelee työ- ja elinkeinoelämää entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. 

Korkeakoulun toiminnallinen ja taloudellinen menestys perustuu tutkintojen, jatkuvan oppimisen sekä innovaatiotoiminnan tuloksellisuuteen – yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulua valmistellaan vahvuuksiin perustuvan organisaatiomallin pohjalta, ja sille haetaan uusi toimilupa ja luodaan uusi nimi ja brändi. Fuusion toteutukseen valitaan teknisesti yksinkertaisin malli. Henkilöstö osallistetaan uuden ammattikorkeakoulun kehittämistyöhön kevään aikana koulutus- ja sisältöosaamisen sekä toimintamallien näkökulmasta. Tarkemmat päätökset tehdään maaliskuun hallitusten kokouksissa.

LAMKin korkeakoulupalveluiden siirtyminen LUTiin valmisteltavaksi

Korkeakoulupalveluiden työryhmät ovat aloittaneet valmistautumisen AMK-fuusion kannalta kriittisiin toimintoihin. LUT-konsernin vision mukaisesti korkeakoulupalveluita johdetaan yhtenä kokonaisuutena kahdella kampuksella. Hallitukset hyväksyivät, että Lahden ammattikorkeakoulun tukipalveluiden siirtymistä osaksi LUT-yliopiston tukipalveluita aletaan valmistella. Päätökset mahdollisesta siirtymisestä voitaisiin tehdä ensi vuoden maaliskuussa.

Lisätiedot:

Tuomo Rönkkö, LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja | tuomo.ronkko@tejusa.fi, 050 387 6120

Juha-Matti Saksa, LUT-yliopiston rehtori sekä LAMKin ja Saimaan AMK:n hallituksen puheenjohtaja | juha-matti.saksa@lut.fi, 040 016 6659

Turo Kilpeläinen, Lahden ammattikorkeakoulun rehtori | turo.Kilpelainen@lamk.fi, 044 708 5085

Merja Heino, Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori | merja.heino@saimia.fi, 040 760 5533

Tervetuloa ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvot ja asenteet -selvityksen julkaisutilaisuuteen Päivälehden museoon keskiviikkona 23.1.2019 klo 9–11.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK on selvittänyt kuluneen syksyn aikana ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvoja, asenteita ja odotuksia. Selvityksen pohjalta pystytään rakentamaan entistä tarkempi kuva AMK-opiskelijan arkkityypistä ja arvoista.

Selvityksessä saatiin ensimmäistä kertaa tietoa ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja äänestyskäyttäytymisestä. Esimerkiksi 78 prosenttia vastanneista aikoo äänestää kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Tarkemmat tulokset AMK-opiskelijoiden puoluekannatuksesta esitellään julkaisutilaisuudessa.

Tammikuisessa tilaisuudessa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Johanna Penttilä esittelee selvityksen päätulokset. Penttilän lisäksi kuullaan kommenttipuheenvuoroja sekä SAMOKin hallituksen puheenjohtaja Iiris Hynösen puheenvuoro.

Tutkimusraportti on mahdollista saada itselleen ennakkoon tutustuttavaksi 16.1.2019 alkaen.
Raportin saa lähettämällä yhteystiedot osoitteeseen viestinta@samok.fi

Ilmoittautuminen aamiaistilaisuuteen onnistuu oheisen linkin kautta keskiviikkoon 16.1.2019 mennessä: https://goo.gl/forms/ZMZX6u0bxFE2DauT2  Tilaisuuteen mahtuu 60 henkilöä.

#amkopiskelijatutkimus


Aika
keskiviikko 23.1.2019 klo 9–11
tilaisuudessa tarjolla aamupala

Paikka
Päivälehden museon auditorio
Ludwiginkatu 2–4
00130 Helsinki

Lisätietoja tutkimuksen sisällöistä ja toteutuksesta:

Antti Hallia, asiantuntija
p. 050 389 1011
antti.hallia@samok.fi

Vaasan yliopisto on panostanut syksyn kuluessa opiskelijoiden liikuntapalveluiden kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 45 000 euron kehittämisavustuksen uusien opiskelijaliikuntapalveluiden perustamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Vaasan yliopisto sai Vaasan kaupungilta 35 000 euron avustuksen hankkeen aloituskustannuksiin.

– Hanke pyörähti käyntiin kesällä, jolloin rekrytoimme liikuntakoordinaattorin yliopiston palvelukseen. Syksyllä aloitimme yhdessä ylioppilaskunnan kanssa uusien palveluiden pilotin, jonka avulla olemme testanneet konseptin toimivuutta, Vaasan yliopiston akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen kertoo.

Liikuntakoordinaattorina aloitti vaasalainen Seppo Evwaraye. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajana ja sittemmin valmentajana ja seura-aktiivina tunnettu Evwaraye vastaa hankkeen toteutuksesta.

– Nyt syksyn kuluessa olemme saaneet maistiaisia siitä, millaiset palvelut meillä voisi täällä Vaasassa olla. Tavoitteena on, että meillä on laadukkaat ja saavutettavat, matalan kynnyksen palvelut, Evwaraye linjaa.

Pilotin aikana ennen hajanaiset yksittäiset liikuntavuorot on koottu Power Up Your Studies -brändin alle. Lisäksi kuntoliikunnan oheen on tuotu uusia ryhmäliikuntavuoroja. Palveluita käyttävät yliopiston opiskelijat ja henkilökunta, jotka maksavat käytöstä omavastuuosuuden.

Syksyn pilotti on onnistunut odotusten mukaan ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry palkitsikin Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan OLL-maljalla osallistumisesta hankkeen edistämiseen. OLL-malja on YTHS:n lahjoittama kiertopalkinto, joka on jaettu vuosittain 1970-luvulta alkaen liikuntatoiminnan saralla ansioituneelle OLL ry:n jäsenjärjestölle.

Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuodelle 2019. Vaasan yliopisto on itse sitoutunut kasvattamaan omaa rahoitusosuuttaan ensi vuonna.

– On tärkeää, että meillä on täällä hyvät liikuntapalvelut. Ne ovat osa opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja keskeinen vetovoimatekijä korkeakoulullemme, Häyrynen toteaa.

Hankkeen aikana palveluita laajennetaan ja kehitetään entisestään. Palvelut on tarkoitus saada kestävälle pohjalle niin, että rahoitus palveluiden järjestämiseen tulee käyttäjien omavastuuosuuksista ja yliopistolta, jonka lakisääteinen tehtävä on järjestää riittävät liikuntapalvelut.

Kuvassa (vas.) VYY:n hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala ja yliopiston liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye.

Lisätietoja:
liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8555
hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY, p. 040 482 5568
akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8501

Talonrakennusteollisuuden viisi piiriyhdistystä lahjoittavat 13:lle maamme ammattikorkeakoululle yhteensä 211 000 euroa.  Lahjoituksilla halutaan olla mukana varmistamassa, että osaavia rakennusmestareita ja -insinöörejä valmistuu riittävästi ja työllistyy työelämän tarpeisiin.

Lahjoitukset ovat osa ammattikorkeakoulujen vuoden lopussa päättyvää vastinrahakeräystä. Keräyksessä yksittäinen ammattikorkeakoulu on voinut saada valtiolta rahoitusta sen mukaan, kuinka hyvin se on onnistunut itse keräämään pääomaa yksityiseltä sektorilta.

Varainhankinta on yksi osa oppilaitosten ja yritysten välistä tärkeää yhteistyöpakettia, jonka merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa.

”Vaikka vastinrahakeräys nyt päättyykin, yhteistyö jatkuu. Tämä oli hyvä liikkeellelähtö, joka vahvisti entisestään yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä vuoropuhelua. Varainkeruu on tärkeä osa yhteisyötä, mutta vähintään yhtä tärkeää on kaikki se muu yhteistoiminta, mitä yritysten ja oppilaitosten välille on syntynyt”, Metropolia ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola korostaa.  Metropolia on yksi niistä ammattikorkeakouluista, jotka saivat lahjoituksen, se tuli Uudenmaan piiriltä.

Myös Talonrakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro on vakuuttunut vuoropuhelun tärkeydestä rakennusalan koulutuksissa.

”Yhteistyön yritysten ja oppilaitosten välillä pitää olla elävää ja käytännönläheistä. Esimerkiksi yrityksissä työskentelevien rakennusalan ammattilaisten toimiminen koulujen opetustehtävissä on erittäin tervetullutta. Opetus pysyy ajan hermolla ja opiskelijoiden motivaatio korkealla, kun opetuksella on suora yhteys oikeaan työelämään”, Kaskiaro uskoo.

Samoilla linjoilla on Seinäjoen ammattikorkeakoululle lahjoituksen tehneen Pohjanmaan piirin uusi puheenjohtaja Mikael Snellman.

”Käytännönläheinen koulutus ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö luovat hyvät valmiudet tuleville osaajille. Välitöntä tarvetta on eniten työnjohtajista, mutta ala on laajasti tärkeä työllistäjä tulevaisuudessakin”, Snellman toteaa.

Ammattikorkeakoulut tekevät paljon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yritysten kanssa. Yrityksissä voidaan miettiä, miten ne voivat parhaiten hyötyä yhteistyöstä, ja mihin niiden lahjoittamat rahat menevät.

Vuorovaikutus yritysten kanssa on ollut pääosin sitä, että opiskelijat ovat töissä harjoittelijoina yrityksissä tai tekemässä opinnäytetöitä. Yrityksen puolelta voi tulla henkilö opettamaan tiettyä oppiainetta. Lahjoitusrahat kohdentuvat esimerkiksi opetuksen asiantuntijuuden tai voimavarojen lisäämiseen tai laiteinvestointeihin. 

Yksi lahjoitusten saajista oli Oulun ammattikorkeakoulu Oamk.

"Rakentamisen tietomallintamisen koulutus on Oamkissa Suomen mittakaavassa huippuluokkaa ja toivomme, että lahjoituksemme myötä se nousee kirkkaaksi ykköseksi", kertoo lahjoituksen tehneen Talonrakennusteollisuus Pohjois-Suomen puheenjohtaja Marko Palonen.

Lahjotuksia on voinut tehdä korkeakouluille vuodesta 2008 alkaen siten, että lahjoittaja saa siitä verohyödyn. Monet lahjoittajatahot ovat tehneet yhteistyötä useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan. Koulujen ja yritysten yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti, jotta rakennusalan koulutus kehittyy yhä enemmän työelämän tarpeita vastaavaksi.

Talonrakennusteollisuus ry:n piiriyhdistysten lahjoituksen saaneet oppilaitokset ovat:

• Uusimaa: Metropolia AMK, 40 000 €
• Lahti-Kymi: Xamk (Kaakkois-Suomen amk), 10 000 €, Saimia/LUT konserni, 10 000 €
• Satakunta: Satakunnan AMK, 11 000 €
• Lounais-Suomi: Turun AMK, 20 000 €                          
• Itä-Suomi: Savonia AMK ja Karelia AMK, yhteensä 10 000 €            
• Sisä-Suomi: Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, 30 000 €, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, 10 000 €, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, 10 000 €
• Pohjanmaa: Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, 10 000 €, Novia, 10 000€
• Pohjois-Suomi: Oulun ammattikorkeakoulu OAMK, 20 000 €
• Lappi: Lapin AMK, 20 000 € 

Lisätietoja antavat Talonrakennusteollisuuden aluetoimistot, yhteystiedot löytyvät netistä www.rakennusteollisuus.fi/Toimialat/Talonrakennusteollisuus/Aluetoimistot/

Liikesivistysrahaston valtuuskunta on vahvistanut päätöksen lahjoittaa 15 000 euroa Oulun ammattikorkeakoulun Hyvinvointia pohjoiseen Suomeen -varanhankintakampanjaan. Lahjoitus kohdistetaan liiketalouden koulutukseen. 

– Liikesivistysrahaston lahjoitusten jakoperusteina olivat mm. ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen, ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ja kansainvälisyys. Ammattikorkeakouluille suunnatuilla lahjoituksilla Liikesivistysrahaston tavoitteena on tukea yritysten kilpailukyvyn kehittämistä valtakunnallisesti ja Suomen talouden kasvua pitkällä aikavälillä. Oulun ammattikorkeakoulun varainhankinnalla edistettävät tavoitteet kulkevat rinnan Liikesivistysrahaston apurahatoiminnan painoalueiden kanssa, joissa toimialojen ja elinkeinoelämän organisaatioiden uudistaminen on keskiössä, toimitusjohtaja Johanna Vesterinen kertoo.

– Liikesivistysrahaston lahjoitus on tärkeä arvostuksen osoitus Oamkin liiketalouden koulutukselle. Meidän tehtävämme on varmistaa, että meiltä valmistuvilla opiskelijoilla on uusimmat tiedot ja taidot työelämään siirryttäessä. Lahjoituksen avulla pystymme entistä tehokkaammin kehittämään uutta osaamista liiketalouden koulutukseen, rehtori Jouko Paaso sanoo. 

Oamkissa voi opiskella liiketaloutta suomeksi tai englanniksi. Oamkissa on mahdollista opiskella myös liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ensi kevään yhteishaussa voi hakea ensimmäistä kertaa Terwa-akatemiaan, jossa opiskellaan yrittäjyyttä käytännössä. Aiemmin Terwa-akatemiaan ovat voineet hakea liiketalouden opiskelijat, jotka ovat halunneet suuntautua opinnoissaan yrittäjyyteen. 

Oulun ammattikorkeakoulu aloitti varainhankintakampanjan keväällä ja varoja on kerätty yli 500 000 €. Kampanjan tarkoituksena on kehittää ja parantaa pohjoisen ihmisten mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Ammattikorkeakoululle tehdyt lahjoitukset käytetään koulutuksen kehittämiseen. Valtio on varannut vastinrahoitukseen yhteensä 24 miljoonaa euroa. Vastinraha jaetaan ammattikorkeakouluille kerättyjen varojen suhteessa. Tämä vastinraha rahastoidaan ja sen mahdollisia sijoitustuottoja voidaan kohdentaa korkeakoulun kehittämiseen. Lahjoitetut varat on tarkoitus käyttää kehitystyöhön 2018–2020 aikana.

Lisätietoja:

Liikesivistysrahasto:
Toimitusjohtaja Johanna Vesterinen, 045 874 2734, johanna.vesterinen@lsr.fi 

Oulun ammattikorkeakoulu:
Rehtori Jouko Paaso, 044 556 8200, jouko.paaso@oamk.fi
Yhteyspäällikkö Ville Kärkkäinen, 040 545 0583, ville.karkkainen@oamk.fi

oamk.fi/varainhankinta   

Nordea Oyj lahjoittaa 10 000 euroa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) varainhankintakampanjaan, jonka nimi on Hyvinvointia pohjoiseen Suomeen. Nordea ja Oamk tekevät aktiivista yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä.  

– Olemme tyytyväisiä voidessamme olla mukana tukemassa Oulun ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjaa. Tämän tuen taustalla on osaltaan Nordean Oulun seudun neuvottelukunnan jäsenten päätös suunnata palkkionsa osin tähän kohteeseen. Nordean yhteiskuntavastuustrategian ydin on tukea talouslukutaitoa ja yrittäjyyttä yhteiskunnassa. Tämä lahjoitus istuu siis hyvin tähän tavoitteeseen. Oulun ammattikorkeakoulu tekee arvokasta työtä noilla osa-alueilla ja on siten merkittävässä roolissa myös koko Pohjois-Suomen kehityksen kannalta, kertoo pankinjohtaja Pekka Koskela.

– Nordean Oulun neuvottelukunta on lahjoittanut jo aiemmin stipendejä koulunsa päättäville ylioppilaille ja opiskelijoille. Mielestämme on hyvä, että pystymme olemaan mukana myös tässä varainhankintakampanjassa. Oulun ammattikorkeakoulun merkitys myös yrittäjäkasvatuksessa on merkittävä, neuvottelukunnan puheenjohtaja, teollisuusneuvos Jouko Virranniemi kertoo. 

Oulun ammattikorkeakoulu kouluttaa vuosittain noin 250 kaupallisen alan asiantuntijaa. Rahoitusala on merkittävä työllistäjä alueen tradenomeille. Nordea on aktiivinen yhteistyökumppani mm. Oamkin kaupallisen alan opiskelijoiden harjoitteluiden sekä päättötöiden toimeksiantajana.

– Nordean tuki on tärkeä Oamkin varainhankintakampanjalle. Valtion vastinrahaa kerryttävä vaihe päättyy vuoden 2018 loppuun ja ammattikorkeakoulun saama osuus varatusta vastinrahasta määräytyy kerättyjen lahjoitusten määrän mukaan. Nordean lahjoitus on hieno lisä Oamkin varainhankintaan ja auttaa meitä kehittämään koulutustamme eteenpäin kohti tulevaisuuden työelämän tarpeita. Aktiivinen yhteistyö Nordean kanssa antaa Oamkille hyviä signaaleja koulutuksen kehityssuunnista, kertoo rehtori Jouko Paaso.

Oulun ammattikorkeakoulu aloitti varainhankintakampanjan keväällä ja varoja on kerätty yli 500 000 €. Kampanjan tarkoituksena on kehittää ja parantaa pohjoisen ihmisten mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Ammattikorkeakoululle tehdyt lahjoitukset käytetään koulutuksen kehittämiseen. Valtio on varannut vastinrahoitukseen yhteensä 24 miljoonaa euroa. Vastinraha jaetaan ammattikorkeakouluille kerättyjen varojen suhteessa. Tämä vastinraha rahastoidaan ja sen mahdollisia sijoitustuottoja voidaan kohdentaa korkeakoulun kehittämiseen. Lahjoitetut varat on tarkoitus käyttää kehitystyöhön 2018–2020 aikana.

Lisätietoa:

Nordea Oyj
Toimipaikan johtaja Pekka Koskela, 0400 426 308, pekka.koskela@nordea.fi

Oulun ammattikorkeakoulu
Rehtori Jouko Paaso, 044 556 8200, jouko.paaso@oamk.fi
Yhteyspäällikkö Ville Kärkkäinen, 040 545 0583, ville.karkkainen@oamk.fi

oamk.fi/varainhankinta 

Opetellessasi uutta kieltä keskityt tietoisesti havaitsemaan eroja äänteiden välillä. Aluksi eroja äänteiden välillä voi olla melkein mahdoton havaita. Vähitellen kykysi erotella ääniä paranee. Tällaista oppimista kutsutaan kuulonvaraiseksi havainto-oppimiseksi.

Lapsuudessa opitaan havaitsemaan muutoksia puheäänissä ilman ponnistelua ja tietoista harjoittelua. Onkin havaittu, että lapsuudessa hermoston kehityksen herkkyyskauden aikana uusien muistijälkien muodostumiseen riittää pelkkä toistuva altistuminen uusille äänille.

Juuri julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa ryhmä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijoita selvitti mahdollisuutta kehittää muutoksen havaitsemista myös aikuisilla pelkästään passiivisen altistumisen avulla ilman tietoista harjoittelua.

Tuloksista apua kieltenopiskeluun

Tutkijat havaitsivat, että toistuva passiivinen altistuminen vieraan kielen puheäänille usean päivän ajan kehitti kykyä havaita muutoksia. Aivovastemittausten tulokset viittaavat siihen, että uusia muistijälkiä muodostui ennestään vieraisiin puheäänen piirteisiin. Tämän on aikaisemmin oletettu olevan mahdollista vain lapsuudessa hermoston kehityksen herkkyyskauden aikana.

– Nyt löydettyjä tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi vieraan kielen tai musiikin opetuksessa. Tulevaisuudessa kielikurssit voivat alkaa passiivisella altistuksessa opeteltavan kielen piirteille. Oppilaat voisivat kuunnella vieraan kielen piirteitä esimerkiksi kotiaskareiden tai kävelylenkin aikana. Näin he olisivat harjoitelleet jo valmiiksi aivojaan ennen luokkahuoneopetuksen alkamista ja olisivat valmiimpia aktiiviseen oppimiseen, tutkijatohtori Jari Kurkela ehdottaa.

Tutkimuksen rahoitti Suomen akatemia ja National Natural Science Foundation of China (NSFC) ja se toteutettiin yhteistyönä Jyväskylän yliopiston ja Beijing Normal Universityn kesken. Työ on osa Jari Kurkelan väitöskirjatyötä. Hän väitteli Jyväskylän yliopistosta psykologian tohtoriksi kesäkuussa 2018.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Jari Kurkela, jari.kurkela@jyu.fi, puh +358 40 805 4538

Yliopistotutkija Piia Astikainen piia.astikainen@jyu.fi , puh +358 40 805 3480

Kurkela,  J.L.O. et al.,(2019). Passive exposure to speech sounds modifies change detection brain responses in adults. NeuroImage, 188, 208–216.

Tutkimus on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1016/j.neuroimage.2018.12.010

Gradian uusi työelämävaltuuskunta on aloittanut työnsä Gradian työelämäyhteistyön laadun kehittäjänä. Työelämävaltuuskunta korvaa edellisellä valtuustokaudella toimineen neuvottelukunnan. Uudessa toimielimessä korostuu työelämän entistä vahvempi rooli toisen asteen koulutuksen kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Tiivistä yhteistyötä edellyttää ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ohella valmisteilla oleva laki lukiokoulutuksesta. Valtuuskunta osallistuu Gradian ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden työelämäyhteistyön kehittämiseen. 

Työelämävaltuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran 3.12.18.

Työelämävaltuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusbergin ja varapuheenjohtajaksi Kuljetusliike Taipale Oy:n henkilöstöpäällikkö Hanna Vainion.

”Opiskelijat ovat tulevaisuutemme tekijöitä, ja työelämässä tarvitsemme uusia ammattilaisia kasvamaan, kehittymään ja varmistamaan suomalaisen yhteiskunnan ja yrityselämän menestymisen jatkossakin. Valtuuskuntana haluamme vahvistaa oppilaitosten ja työelämän vuoropuhelua, edistää opiskelijoiden työllistymistä ja kehittää myös oppilaitosten henkilöstön työelämätuntemusta”, toteaa Kaisamaria Thusberg.

Valtuuskuntaan kuuluu yhteensä 14 työelämän edustajaa Gradian omistajakuntien alueelta.

Työelämävaltuuskunta toimii työ- ja elinkeinoelämän, yrittäjyyden ja koulutusyhteistyön sekä koulutuksen ja osaamisen ennakoinnin ja kehittämisen foorumina. Vuoden 2021 loppuun saakka kestävän toimikautensa aikana valtuuskunta tutustuu Gradian kaikkiin koulutusaloihin ja oppilaitoksiin palkiten kunkin vuoden parhaat työelämäyhteistyön käytännöt.

”Valtuuskunnan jäsenet olivat erittäin innostuneita uuden työelämävaltuuskunnan jalkautumisesta eri koulutusaloille. Tältä toimintamallilta toivomme, että kynnys oppilaitoksen, opettajien ja yritysten välillä mataloituu: me molemmat tarvitsemme toisiamme, ja tulevaisuudessa aina vain enenevissä määrin. Uudet ideat ja käytännöt yritysyhteistyön eteenpäin viemiseksi ovat erittäin tervetulleita, ja tästä syystä haluamme kannustaa toimialoja kehittämään yhteistyötä palkinnon voimin”, sanoo Hanna Vainio.

Ensimmäisenä työelämävaltuuskunta tutustuu helmikuussa 2019 liiketoiminnan ja yrittäjyyden koulutuksiin Gradian Harjun kampuksella. Palkitsemistehtävän ohella työelämävaltuuskunta antaa kehittämissuosituksia alueen työelämän näkökulmasta sekä toimii toisen asteen koulutuksen lähettiläänä työelämän suuntaan.

Lisätietoja

Kaisamaria Thusberg, henkilöstöjohtaja, Keskimaa, puh. 040 752 5590
Hanna Vainio, henkilöstöpäällikkö, Kuljetusliike Taipale Oy, puh. 040 511 3722
Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtyä Gradia, puh. 040 341 5141

gradia.fi/työelämävaltuuskunta

Suomen Akatemian tuottaman Tieteen Tila 2018 -katsauksen mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on edelleen nousussa. Katsauksen mukaan korkeimman tutkimuksen tason saavuttanut tieteenalaryhmä Suomessa on liiketaloustiede ja taloustiede. Vaasan yliopisto ja Hanken ovat toiseksi merkittävimmät julkaisujen tuottajat Suomessa tässä tieteenalaryhmässä Aalto-yliopiston pitäessä ykkössijaa. Sekä Vaasan yliopiston että Hankenin osuus alan julkaisuista oli 10 prosenttia.

Suomen Akatemian tuottama uusi Tieteen Tila 2018 -katsaus osoittaa, että kansainväliseen tasoon verrattuna Suomen tieteen ja tutkimuksen yleinen taso on jatkanut jo edellisessä katsauksessa tunnistettua nousua.

Joulukuun 10. päivänä julkaistussa raportissa tarkastellaan tieteen tilaa yhtäältä julkaisumäärien ja toisaalta tutkimuksen tason kautta. Tutkimuksen taso määritellään top 10 -indeksillä, joka ilmaisee kullakin tieteenalalla eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien tutkimusjulkaisujen suhteellisen osuuden. Tuoreimmat julkaisu- ja viittaustiedot ovat vuosilta 2012–2015. Top 10 -indeksiä laskettaessa on huomioitu niihin vuoden 2017 loppuun mennessä kertyneet viittaukset.

Tieteen tila 2018 -katsauksen mukaan Suomen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja vuosien 2012–2015 julkaisuille sen arvo on 1,12, kun maailman keskitaso indeksissä on yksi. Kaikissa paitsi yhdessä tarkastelussa mukana olleessa 16 tieteenalaryhmässä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuus oli maailman keskitasoa tai sen yläpuolella. Kymmenen vuotta aiemmin julkaistujen tutkimusten osalta vain seitsemän tieteenalaryhmää ylsi maailman keskitasoon tai ylitti sen.  

Korkeimman top 10 -indeksin saavuttanut tieteenalaryhmä Suomessa oli liiketaloustiede ja taloustiede. Tämän ryhmän tutkimusjulkaisujen taso on noussut merkittävästi. Kun kymmenen vuotta sitten ryhmän tutkimusjulkaisujen top 10 -arvo oli 0,65, oli se nyt peräti 1,35. Tämä kehitys ilmenee myös huomattavana julkaisumäärien kasvuna. Vuosina 2002–2005 suomalaistutkijat julkaisivat 364 liiketaloustieteen ja taloustieteen tutkimusta ja vuosina 2012–2015 he tuottivat peräti 1 317 julkaisua.

Tieteen tila 2018 -raportista ilmenee myös, että liiketaloustieteen ja taloustieteen tutkimuksessa vuosien 2012–2015 aikana Vaasan yliopisto ja Hanken olivat toiseksi merkittävimmät julkaisujen tuottajat Suomessa. Kummankin osuus oli kymmenen prosenttia. Ykkössijalla oli Aalto-yliopisto.

–Liiketaloustiede ja taloustiede edustavat suomalaisen tieteen kansainvälistä huippua. Voimme olla ylpeitä tästä saavutuksesta, ja hyvä kehitys kannustaa myös Vaasan yliopiston tutkijoita yhä parempiin saavutuksiin, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Lisätiedot

Jari Kuusisto, rehtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449  8291

Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsaus http://aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tieteen-tila/tieteen-tila-2018

YES-verkoston julkaisema Uuden osaamisen lukio – Rohkea, avoin ja yhteisöllinen -julkaisu on lukioiden opetushenkilöstölle suunnattu käsikirja, jonka avulla lukiot voivat kehittää toimintakulttuuriaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Käsikirja on 17 lukiossa kahden ja puolen vuoden aikana tehdyn kehittämistyön ja kokeilujen tulos.

Uuden osaamisen lukio – Rohkea, avoin ja yhteisöllinen -käsikirja on tehty lukion rehtoreille, opettajille ja opinto-ohjaajille. Se esittelee lukion, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin yrittäjämäisellä, avoimella ja yhteisöllisellä toimintakulttuurilla.

– Opetussuunnitelmien mukaan yksi lukiokoulutuksen tehtävä on kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Myös nuoret itse toivovat lukioon enemmän työelämälähtöisyyttä. Käsikirja auttaa rakentamaan lukioita, jotka antavat opiskelijoille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen. Se myös avaa niitä mahdollisuuksia, joita uuden osaamisen lukio tuo lukiolle, lukiolaiselle, yhteiskunnalle ja työelämälle, kertoo YES ry:n koulutuspäällikkö Elli-Noora Lassy.

Uuden osaamisen lukio on oppimisen ekosysteemi, joka kehittää opiskelijoiden tietoja ja taitoja laaja-alaisesti, sallii yksilölliset oppimispolut ja edistää avointa ja aktiivista yhteisöllisyyttä.

– Lukiokoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja yleissivistys. On kuitenkin hyvä muistaa, että yleissivistyksen luonteeseen kuuluu se, että se elää ajassa. Yleissivistys on niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan elämässä pärjäämisessä. Työelämä- ja yrittäjyystaidot eivät ole vastakohta yleissivistykselle; ne ovat osa sitä, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Käsikirjasta löytyy uuden osaamisen lukion konkreettinen mallinnus, joka auttaa lukiokenttää toimintakulttuurin kehitystyössä. Erityisenä painotuksena käsikirjassa on yhteistyön kehittäminen lukiossa. Käsikirja tarjoaa opettajien opetuksen tueksi 15 käytännönläheistä mallia, joilla lukiot voivat lähteä kehittämään lukiolaisten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyysosaamista.

Käsikirjassa on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen näkökulmakirjoitus, jossa hän avaa lukiouudistusta ja syitä sille, miksi uutta ja työelämälähtöisempää lukiota tarvitaan. Ministerin mukaan kiihtyvä työelämän muutos edellyttää uudenlaista osaamista, jota koulutuksen pitää pystyä tarjoamaan.

Uuden osaamisen lukio -käsikirja syntyi YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jossa rakennettiin työelämälähtöisempää lukiokoulutusta muun muassa kehittämällä erilaisia konkreettisia malleja lukioiden työelämäyhteistyöhön. Mukana oli 17 lukiota, joissa toimintaan osallistui vuosittain liki 4 500 opiskelijaa ja yli 400 opettajaa, rehtoria ja opinto-ohjaajaa. Käsikirja tehtiin keräämällä palvelumuotoiluprosessilla näkemyksiä työelämälähtöisen lukion toimintakulttuurista, työelämäyhteistyön muodoista ja siitä, millaista osaamista ja ymmärrystä lukiolaisten tulisi saada tulevaisuuden työelämälähtöisestä lukiosta.

Uuden osaamisen lukio – Rohkea, avoin ja yhteisöllinen -käsikirjan voi lukea sähköisenä osoitteesta yesverkosto.fi/materiaalit-ja-toimintamallit.

 Käsikirjassa esiteltyjen mallien lisäksi hyvien mallien kerääminen jatkuu ja ne julkaistaan tammikuussa 2019 osoitteessa tralla.fi/uudenosaamisenlukio.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteinen Lukuklaani-hanke on vuosina 2017-2018 edistänyt lasten lukemista 2 miljoonalla eurolla. Varoja on käytetty koulukirjastojen kehittämiseen ja kirjalahjoituksiin.

Koulukirjastojen kehityskipailussa palkittiin keväällä 2018 281 koulua ympäri Suomen, yhteensä 600 000 eurolla. Toisessa vaiheessa Lukuklaani lahjoitti yli 100 000 kirjaa Suomen ala- ja yhtenäiskouluihin. Jokainen kohderyhmän koulu sai 50 kirjan paketin elokuussa 2018. Kirjapakettien yhteydessä julkaistiin myös Käsikirja lukupiireihin -opas, joka sisältää valmiita tehtäviä kirjojen käsittelyn tueksi. Kouluille jaettujen oppaiden lisäksi käsikirjan digitaalista versiota on ladattu jo yli 1300 kertaa Lukuklaanin verkkosivuilta.

Lukuklaani on otettu erittäin positiivisesti vastaan kouluissa, ja sillä on koettu olevan suuri merkitys lasten lukemisen edistämisessä. Hanke on ollut monelle koululle erityisen tärkeä siksi, että se on toiminut tarvittavana sysäyksenä koulukirjaston uudistamiselle ja lukemista edistävien projektien käynnistämiselle.

”On valtavan hienoa, että lukutaidon ja lukemisen merkitys on nostettu valtakunnallisesti esille ja sitä on myös nyt tuettu konkreettisesti. Tämä, jos mikä, on aitoa sivistystyötä”, toteaa Yli-Iin koulun opettaja Katja Paasovaara.

Lukuinnostus kasvanut kouluissa

Monessa koulussa oppilaat ovat saaneet olla mukana ideoimassa koulukirjastoa ja sinne hankittavia teoksia. Oppilaiden osallistaminen on nostanut lukuintoa ja samalla myös lisännyt koulukirjaston käyttöastetta. Koulukirjastoissa tehdyt muutokset on otettu innolla vastaan. Paras palaute on, että uusia kirjoja ei juuri kirjaston hyllyissä näy, koska ne ovat jatkuvasti lainassa.

”Lukuinnostus on kasvanut suuresti koulussamme ja entistä vähemmän kuuluu marinaa siitä, ettei kirjastossa ole mitään lukemista”, kommentoi Ylöjärven yhtenäiskoulun opettaja Terhi Holma. ”Eräskin lukukielteinen oppilas kävi moneen kertaan kysymässä erästä vasta-hankittua kirjaa, kun emme vielä olleet ehtineet sitä päällystää ja luetteloida. Niinpä teimme hänelle erityistoimituksen luokkaan, ettei kirja vain mene sivu suun.”

Palkintorahoilla 22 000 uutta kirjaa ja lisää viihtyvyyttä

Voittaneita kouluja pyydettiin kuvailemaan, millaisiin kohteisiin palkintorahoja oli käytetty ja millaisin suunnitelmin uutta koulukirjastoa oli lähdetty toteuttamaan. Kouluissa on yhdessä oppilaiden kanssa toteutettu viihtyisiä lukunurkkauksia, -pesiä ja -linnakkeita, paranneltu kirjavalikoimaa ja asetettu tavoitteita luettujen kirjojen määrän kasvattamiseksi. Koulut aktioituivat kertomaan uudistuksista myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuklaani.

Vastauksissa korostui myös kirjaston, kirjojen ja lukupaikkojen helppo liikuteltavuus. Kirjakärryillä onnistuu lukupiirikirjojen siirtely luokasta toiseen, ja lisäksi oppilaat voivat siirtyä lukemaan itse valitsemaansa rauhalliseen paikkaan kannettavien säkkituolien ja löhötyynyjen ansiosta. Espoolaisessa Taavinkylän koulussa toteuttiin liikkuva lukulinnake, jossa siirrettävät kirjakärryt korvaavat perinteisen kirjastotilan käytön.

”Lukuklaani-hankkeen kirjapaketit ja kirjastoille annetut kehitysrahat ovat tuoneet uutta lukuinnostusta ja tasanneet koulujen välisiä aineistoeroja. Paras kirja on luettu kirja”, sanovat Lukuklaaniin liittyvää tutkimushanketta edustavat professori Pirjo Hiidenmaa ja koordinaattori Henri Satokangas. ”Lukupiirit ja muut yhteisen lukemisen muodot ovat olleet kannustavia esimerkkejä koulujen kirjallisuuskasvatuksesta. Oli hauskaa huomata, että opettajat mainitsivat kyselyssä monia oppilaita innostavia lasten- ja nuortenkirjoja. Suosikkikirjojen kärjessä ovat mm. Risto Räppääjät, Ella-kirjat ja Tatu ja Patu -kirjat.”

Lukuklaani laajenee yläkouluihin 2019

Lukuklaani-hankkeen ideoinut kirjailija ja ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä on mielissään tavoitteiden onnistumisesta.  "On ollut hienoa seurata, kuinka Lukuklaanin ensimmäinen vaihe on innostanut alakoululaisia ympäri Suomen kirjojen ja lukemisen pariin. Ensimmäiset askeleet lukutaidon parantamiseksi on nyt otettu.”

Lukuklaani laajenee seuraavaksi yläkouluihin. Jatkohankkeen rahoituksesta vastaa Suomen Kultuurirahastoja toteutuksesta Lastenkirjainstituutti.

Haastattelut

Jari Järvelä, Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja

kirjailija.jarvela@gmail.com, 040 837 7621

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, mikael.makitalo@kopiosto.fi

+358 44 7900 345

Facebook: @Lukuklaani

Henkilöstöjärjestöt vaativat muutosta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. OAJ:n, Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä uudet rahoitusmallit perustuvat liian yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen ja liian pitkälle vietyyn kilpailuun rahoituksesta. 

- Rahoitusmalleissa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen korkea kilpaillun tulosrahoituksen osuus. Se ei takaa lainsäädännössä edellytettyä laatua, vaan ohjaa korkeakouluja tuottamaan lähinnä sitä, mitä mitataan. Yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen perustuva kilpailtu rahoitus ei ole järkevää Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Emme koskaan pärjää keskinäisellä kilpailulla rahoituksesta ja poliittisesta suosiosta, vaan kunkin korkeakoulun ja henkilöstön omalla kilvoittelulla laadusta, henkilöstöjärjestöt painottavat.  

Korkeakoulujen tulossopimuskaudet ovat nykyään nelivuotisia, ja rahoitusmalleja on uudistettu kausittain yli kymmenen vuoden ajan. Rahoituksen ennustamattomuus on koetellut korkeakoulujen kehittämistyötä.

Uudet mallit eivät järjestöjen mielestä korjaa aiempien ongelmia. Muutokset ovat ristiriidassa tuoreen korkeakoulu-uudistuksesta tehdyn arvioinnin kanssa.  Sen tulosten mukaan korkeakoulujen autonomian vahvistaminen edellyttäisi, että niiden rahoituksellista autonomiaa vahvistetaan.

Korkeakoulujen tuloksellisuutta voitaisiin ohjata pienemmälläkin tulososiolla. Nyt rahoitus vähenee väistämättä, jos korkeakoulujen, niiden yksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden työ ei vastaa kulloisenkin mallin sattumanvaraisesti valittuja mittareita. Indikaattoreiden muutokset vaikuttavat aina myös henkilöstön asemaan ja työllisyyteen. 

Rahoitusmallien pitäisi rakentua kolmesta rahoituskokonaisuudesta, perusrahoituksesta, tuloksellisuusrahoituksesta ja strategisesta rahoituksesta. Nyt niistä puuttuu perusrahoituksen osuus, sitomaton rahoitus, jolla voisi vahvistaa korkeakoulujen rahoituksen autonomiaa ja ottaa huomioon korkeakoulujen nykyisen toiminnan. Perusrahoitusta olisi esimerkiksi opiskelijamääriin sidottu rahoitus, joka on hyvin ennakoitavissa.   

- Katsomme, että tutkintomääriin sidottu rahoitus ei ministeriön ehdottamassa muodossa ole perusrahoitusta. Ehdotetuilla muutoksilla, kuten koulutusala- ja tutkintojen määräaikakertoimilla voi olla arvaamaton vaikutus, järjestöt varoittavat.

Lisätiedot:

koulutusjohtaja Heljä Misukka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 050 528 6682

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, Professoriliitto, puh. 045 657 5757

puheenjohtaja Petri Koikkalainen, Tieteentekijöiden liitto, puh. 050 544 7442

Kolmetoista Haaga-Helian Sport Management -alan opiskelijaa on saanut päätökseen kolme ja puolivuotiset opintonsa Kiinassa. Kyseessä on ensimmäinen tästä alemmasta AMK-koulutusohjelmasta valmistunut kiinalainen opiskelijaryhmä. Opinnot suoritettiin osittain Kiinassa, Guangzhou Polytechnic of Sports (GPS) -oppilaitoksessa ja osittain Suomessa Haaga-Helian Vierumäen kampuksella.

Valmistujaisjuhla järjestettiin 14.12.2018 Kiinassa, Guangzhoussa. Juhlalliseen tapahtumaan saatiin tervehdys Suomen Kiinan-suurlähetystöstä: Councellor, Education and Science Mari-Anna Suurmunne kiinnitti erityistä huomiota jo vuonna 2011 alkaneen yhteistyön ainutlaatuisuuteen ja mukana olevien edelläkävijyyteen. Lisäksi hän onnitteli kansainvälisestä koulutuksesta valmistuneita opiskelijoita, joita hänen mukaansa tarvitaan varmasti liikuntaelämän eri tehtävissä.

Haaga-Heliasta olivat jakamassa todistuksia vararehtori Jouni Ahonen, yliopettaja Kari Puronaho ja tuntiopettaja Heidi Freundlich.

Haaga-Helialla on voimassa oleva koulutusvientisopimus Guangzhou Polytechnic of Sports (GPS) -oppilaitoksen kanssa ainakin vuoteen 2023 saakka.

Lisätietoa: 
Jouni Ahonen, vararehtori, jouni.ahonen@haaga-helia.fi
Karu Puronaho, yliopettaja, kari.puronaho@haaga-helia.fi

Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke, joka maksaa yli 20 miljoonaa euroa ja tavoittaa kolmen lukuvuoden ajan kahdeksasluokkalaisista lähes 100 %. Hankkeen ovat kehittäneet Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Jo hankkeen puolivälissä voidaan todeta, että kyseessä on merkittävä valtakunnallinen toimintamalli, joka saattaa koulut ja taideorganisaatiot yhteen.

Ensimmäisenä lukuvuonna 2017–2018 Taidetestaajiin osallistui 57 976 nuorta, 797 yläkoulua ja 3380 luokkaa. Heille tarjottiin 126 185 korkeatasoista kulttuurielämystä 55 taidekohteessa. Kullekin luokalle tarjotaan vuosittain yksi vierailu oman maakunnan taideorganisaatiossa ja yksi valtakunnallinen vierailu, joka usein suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Jokainen kasiluokkalainen pääsee mukaan asuinpaikastaan riippumatta, ja erityisryhmiin ja saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Taidetestaajat tarjoaa tärkeän lisäresurssin koulujen taidekasvatukseen ja nuorten taidekokemusten lisäämiseen. Käytännön työssä on huomattu, että Taidetestaajien toiminnalla on vaikutusta koulujen toimintakulttuureihin ja koulujen osallistumismahdollisuudet ovat parantuneet. Taidevierailut opettavat nuorille, miten tilaisuuksissa käyttäydytään, ja matkustaminen ohjaa nuoria toimimaan joustavasti eri tilanteissa. Vierailuilla on myös todettu olevan luokan yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä lisäävä vaikutus.

Kulttuurirahaston ennen hankkeen alkua toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin mm. esteitä koulujen taidevierailulle. Suurimmaksi haasteeksi paljastuivat pitkät välimatkat ja kuljetusten tarve sekä niistä syntyvät kustannukset. Kulttuurirahasto kuitenkin totesi, että pelkkä matkustamisen helpottaminen ei riitä, vaan koulujen ja taideorganisaatioiden välille tarvitaan välittäjätaho, joka vastaa yhteydenpidosta, helpottaa yhteistyötä ja poistaa osallistumisen esteitä.

– Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto toimii tällaisena välittäjäorganisaationa. Eri puolilla Suomea työskentelee 19 aluekoordinaattoria, joilla on ollut tärkeä rooli yhteistyömallin luojina ja kehittäjinä. Vastaavaa hanketta ei ole toteutettu aiemmin, joten koko toimintamalli on luotu alusta alkaen itse, kertoo Taidetestaajien hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen. – Hankkeen osallistumisprosentin ja saadun palautteen perusteella tässä on onnistuttu hienosti.

Taidetestaajien vaikuttavuudesta on tekeillä kolme akateemista tutkimusta, joita toteuttavat Taideyliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Nuorisotutkimusseura. Tutkimukset valmistuvat vuosina 2019 ja 2020. 

– Alustavat tutkimukset osoittavat, että koordinoiva välittäjätaho on hyvin tarpeellinen, jotta koulujen ja taideorganisaatioiden yhteistyöstä saadaan kaikki hyöty irti. Hankkeessa koulut pääsevät taidevierailujen avulla toteuttamaan nykyisen opetussuunnitelman tavoitteita, esimerkiksi koulujen ulkopuolisten tahojen kanssa työskentelyä ja uusissa ympäristöissä toimimista. Taideorganisaatioita taas kannustetaan yleisötyön kehittämiseen. Aluekoordinaattoreiden sisällöllinen osaaminen on olennaista yhteistyön kehittämisessä, tutkija Tarja Pääjoki Taideyliopistosta kuvailee.

Taidetestaajat ostaa pääsylippuja noin 2 miljoonalla eurolla lukuvuosittain. Näillä tuloilla taideorganisaatiot voivat kehittää nuorille suunnattua yleisötyötään ja palkata esimerkiksi taidepedagogeja ja yleisötyöntekijöitä.

Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museo on ollut Taidetestaajat-kohteena kahtena lukuvuonna. Museolehtori Janna Jokela kertoo, että heillä on aina heti alussa kerrottu nuorille, että taiteesta ei tarvitse tykätä. Tämä on ollut loistava lähtökohta. – Olen päässyt käymään mahtavia keskusteluja nuorten kanssa, ja kuullut sellaisia oivalluksia ja humoristisia letkautuksia, etten enää katso taideteoksiamme samoin silmin itsekään.

Aboa Vetus & Ars Novassa on kehitetty taidetestaajia varten yleisötyön sisältöjä, joissa punaisena lankana ovat olleet nuorten omat mielipiteet taiteesta. – Olemme pyrkineet madaltamaan kynnystä nuorten ja nykytaiteen välissä tiivistämällä sisällön nuoren kannalta olennaiseen: tykkäänkö minä tästä vai en? Museomme ei ole yläkouluikäisten tavanomainen vierailukohde, joten Taidetestaajat on ollut meille kaikin puolin ilahduttava ja opettavainen hanke, Jokela kiteyttää.

Nuoret arvioivat taidekokemuksensa tarkoitusta varten kehitetyllä sovelluksella, ja näistä palautteista syntyy maailman suurin organisoitu taidekritiikki. Arvioita on kertynyt Taidetestaajien verkkosivuille joulukuun puoliväliin mennessä noin 72 000 kappaletta.

Lisätietoja:
hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen, 044 9784 893
etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi
www.taidetestaajat.fi

Konsttestarna är det största kulturprojektet för ungdomar i finländsk historia, kostar över 20 miljoner euro och når under tre läsår nästan 100 % av den åttonde klassens elever. Projektet har utvecklats av Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden och Förbundet för barnkulturcenter i Finland. Redan då projektet har kommit halvvägs kan konstateras, att det är frågan om en stor landsomfattande verksamhetsmodell, som för samman skolor och konstinstitutioner.

Under det första läsåret 2017-2018 deltog 57 976 ungdomar, 797 högstadieskolor och 3380 klasser i Konsttestarna. De erbjöds 126 185 högkvalitativa kulturupplevelser vid 55 konstinstitutioner. Varje klass erbjuds ett årligt besök till en lokal konstinstitution och ett nationellt besök, som ofta företas till huvudstadsregionen. Varje elev i åttonde klass kan delta oberoende av hemort, och specialgrupper och tillgänglighet ägnas särskild uppmärksamhet.

Konsttestarna erbjuder en viktig tilläggsresurs till skolans konstutbildning och ökandet av ungdomars konstupplevelser. I det praktiska arbetet har det noterats att konsttestarnas verksamhet inverkar på skolornas verksamhetskultur och möjligheterna till deltagande har förbättrats. Konstbesöken lär ungdomarna hur man uppför sig vid tillställningar, och resorna hjälper ungdomarna agera flexibelt i olika situationer. Besöken har också visat sig ha en ökande effekt på klassens känsla av gemenskap och grupptillhörighet.

I undersökningen som utfördes av Kulttuurirahasto före inledningen av projektet utreddes bl a hinder för skolornas konstbesök. Den största utmaningen visade sig vara de långa avstånden och behovet av transport, liksom de kostnader de innebär. Kulttuurirahasto noterade att det inte är tillräckligt att underlätta resorna, utan att det mellan skolorna och konstinstitutionerna finns ett behov av ett förmedlande organ, som ansvarar för kommunikationen, underlättar samarbetet och avlägsnar hinder för deltagande.

– Förbundet för barnkulturcenter i Finland agerar som en sådan förmedlarorganisation. Runtom i Finland arbetar 19 regionala koordinatorer, som har spelat en viktig roll i skapandet och utvecklandet av samarbetsmodellen. Inga liknande projekt har tidigare förverkligats, så hela verksamhetsmodellen har skapats från början, förklarar Anu-Maarit Moilanen, Konsttestarnas projektledare. – Baserat på projektets deltagarprocent och respons har vi lyckats mycket bra.

Tre akademiska studier genomförs som bäst av Konstuniversitetet, Jyväskylä universitet och Nuorisotutkimusseura. Studierna kommer att bli klara år 2019 och 2020.

– Preliminär forskning visar att ett förmedlande organ är av stor vikt för att maximera nyttan av samarbetet mellan skolorna och konstinstitutionerna. Projektet erbjuder skolorna möjligheten att uppnå den aktuella läroplanens mål, såsom arbete med externa instanser och arbete i nya miljöer. Konstinstitutionerna uppmuntras å sin sida att utveckla publikarbetet. De regionala koordinatorernas innehållskunskap är avgörande för utvecklingen av samarbetet, säger forskare Tarja Pääjoki från Konstuniversitetet.

Konsttestarna köper per läsår biljetter till priset av cirka 2 miljoner euro. Med dessa intäkter kan konstinstitutionerna utveckla sitt till ungdomar riktade publikarbete och till exempel rekrytera konstpedagoger och publikarbetare.

Åbos Aboa Vetus och Ars Nova -museum har fungerat som Konsttestare-destination under två läsårs tid. Museilektor Janna Jokela berättar att de från första början har talat om för ungdomarna, att man inte behöver älska konst. Detta har visat sig vara en bra utgångspunkt. – Jag har fått föra härliga diskussioner med ungdomar, och fått höra sådana insikter och humoristiska uttryck, att jag inte ens själv längre ser på våra konstverk med samma ögon.

Aboa Vetus & Ars Nova har för Konsttestarna utvecklat innehållet i publikarbetet, där ungdomarnas egen syn på konsten har utgjort den röda tråden. – Vi har försökt sänka tröskeln mellan ungdomarna och samtidskonsten genom att koncentrera innehållet till det för ungdomarna väsentliga: tycker jag om det här eller inte? Vårt museum är inte en vanlig destination för högstadieelever, så Konsttestarna har på alla sätt utgjort ett glädjande och pedagogiskt projekt för oss, summerar Jokela.

Ungdomarna utvärderar sin konstupplevelse med hjälp av en för ändamålet skapad utvärderingsapplikation, och responsen utgör världens största organiserade konstkritik. På konsttestarnas webbplats finns i mitten av december cirka 72 000 recensioner.

Ytterligare information:

projektchef Anu-Maarit Moilanen, 044 9784 893
förnamn.efternamn@taidetestaajat.fi
www.konsttestarna.fi

Målet som statsminister Juha Sipiläs regering satte upp för sitt spetsprojekt var att Finland ska ha världens mest kompetenta lärare som utvecklar sin kunskap under hela karriären. Det centrala problemet har varit att grundutbildningen och fortbildningen inte utgör ett enhetligt och kontinuerligt stöd för olika skeden och behov under lärarkarriären. Därför tillsatte undervisnings- och kulturministeriet Lärarutbildningsforumet för att förnya lärarnas grundutbildning, introduktionsutbildning och fortbildning. 

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) utvärderade 2017–2018 verksamheten inom Lärarutbildningsforumet som var verksamt 2016−2018 samt genomförandet av Utvecklingsprogrammet för lärarutbildningen. Utvärderingen anknöt till regeringsprogrammets spetsprojekt Kompetens och utbildning 1 och regeringsprogrammets verksamhetsplan. Utvärderingen undersökte om Lärarutbildningsforumets verksamhetssätt och processer, riktlinjerna i Utvecklingsprogrammet för lärarutbildningen samt projekten för utveckling av lärarutbildningen finansierade av undervisnings- och kulturministeriet var ett fungerande sätt för att utveckla lärarutbildningen. Det var alltså en utvärdering av verksamhetssättet som valts för att förnya lärarutbildningen. 

Lärarutbildningsforumets viktigaste styrka var det nätverksbaserade verksamhetssättet som sammanförde olika lärarutbildare och både nationella och regionala aktörer inom lärarutbildningen. Utvecklingsarbetet enligt utvecklingsprogrammet hade i slutet av 2018 inletts inom alla av de sex strategiska målområdena och inom all lärarutbildning. Projekten för utveckling av lärarutbildningen som finansierats i samband med forumet förutses ge nya verktyg för utveckling av lärarnas kompetens under hela karriären, från antagning av studerande till fortbildningens innehåll och genomförandesätt, samt stödja genomförandet av de olika utbildningsstadiernas reformer från småbarnspedagogik till yrkesutbildning. Cirka hälften av kommunerna i Finland är med i projekten.

Permanent nationell struktur behövs för att stödja förändringsledningen inom lärarutbildningen

Många av målen som satts upp för reformen av lärarutbildningen kräver långsiktigt utvecklingsarbete. Utvärderingen visade på en stark oro för utvecklingens fortsatta genomförande. Utvärderingsgruppen rekommenderar därför att det tillsätts ett nationellt samarbets- och utvecklingsforum för att befästa lärarutbildningens utveckling. Forumets uppgift skulle vara att säkerställa att den förändring som nu satts igång för att förnya lärarnas grundutbildning och fortbildning samt för att utveckla lärarnas kompetens under hela karriären genomförs på utbildningssystemets alla nivåer: på makronivå (strukturer, allokering av resurser och lagstiftning), institutionsnivå (enheterna för lärarutbildning, utbildningsanordnare, skolor) och mikronivå (personlig utveckling och kompetens hos lärare och lärarstuderande).

Strukturella problem på makronivå bör lösas för att uppnå kontinuitet inom lärarutbildningen

- Utvärderingsgruppen anser det vara oroande att Utvecklingsprogrammet för lärarutbildningen saknar åtgärder inriktade på att förnya examina och utbildningsprogrammen som helhet och på de nationella författningarna som förnyelsen av fortbildningen kräver, konstaterar utvärderingsgruppens ordförande, professor Hannele Niemi. 

Lärarutbildningens strukturella problem bör tas upp till behandling i en författningsgrupp på nationell nivå. Gruppens uppgift skulle vara att söka lösningar på de problem som har förhindrat förnyelsen av fortbildningen under flera årtionden. Dessa är bland annat finansieringsmekanismerna, resurserna och strukturerna för lärarnas introduktionsutbildning och fortbildning, samt skyldigheterna och kollektivavtalen.  

Utvärderingsgruppen rekommenderar att det utarbetas en nationell strategisk åtgärdsplan för reform av lärarnas introduktionsutbildning och fortbildning. 

Utvecklingen av lärarnas grundutbildning och fortbildning bör integreras i den normala verksamheten

Reform av lärarutbildningen förutsätter att lärarutbildningsenheterna aktivt strävar efter förnyelse och har ett starkt förändringsledarskap för att genomföra det. Kommunerna bör utarbeta strategiska riktlinjer för utveckling av lärarnas kompetens under hela karriären. Det långsiktiga målet borde vara att alla finländska lärare har en utvecklingsplan vars genomförande regelbundet följs upp. Det är även viktigt att kommunerna ger läroanstalternas chefer stöd och säkerställer deras ledarskapskompetens. 

Maailman parhaiksi opettajiksi – Vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi (Världens bästa lärare – Utvärdering av Lärarutbildningsforumet 2016–2018) publiceras tisdagen den 18 december 2018 kl. 13.00−15.30 i Nationalmuseet i Helsingfors. 

Närmare information:

Utvärderingsgruppens ordförande, professor Hannele Niemi, 040 555 8975, Hannele.Niemi@helsinki.fi, Helsingfors universitet

Utvärderingsexpert Tarja Frisk, tfn 029 533 5504, tarja.frisk@karvi.fi, Nationella centret för utbildningsutvärdering

Författare

Hannele Niemi, Tapio Erma, Lasse Lipponen, Martti Pietilä, Riikka Rintala, Heli Ruokamo, Toni Saarivirta, Sirpa Moitus, Tarja Frisk, Veera Stylman & Mari Huhtanen

KORJATTU TIEDOTE Julkistamistilaisuuden paikka korjattu: arviointi julkaistaan Kansallismuseossa osoitteessa Mannerheimintie 34, Helsinki.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2016−2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin toimintaa ja Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toteutumista. Arviointi liittyi hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -kärkihankkeeseen ja hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan. Arvioinnissa selvitettiin, olivatko Opettajankoulutusfoorumin toimintatavat ja prosessit, opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat opettajankoulutuksen kehittämishankkeet toimiva tapa kehittää opettajankoulutusta. Kyseessä on siis opettajankoulutuksen uudistamiseksi valitun toimintatavan arviointi. 

Opettajankoulutusfoorumin keskeisenä vahvuutena oli verkostomainen toimintatapa, johon kuului eri opettajankouluttajien ja opettajankoulutuksen kansallisten ja alueellisten toimijoiden yhteen saattaminen. Kehittämisohjelman suuntainen kehittämistyö oli vuoden 2018 lopulla lähtenyt käyntiin kaikilla kuudella strategisella tavoitealueella ja kaikissa eri opettajankoulutuksissa. On myös ennakoitavissa, että foorumin yhteydessä rahoitetut opettajankoulutuksen kehittämishankkeet tuottavat uusia työkaluja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseen opiskelijavalinnoista täydennyskoulutuksen sisältöihin ja toteutustapoihin sekä eri koulutusasteiden reformien läpiviennin tueksi varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Hankkeissa on mukana noin puolet Suomen kunnista.

Opettajankoulutuksen muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne

Useat opettajankoulutuksen uudistamiselle asetetut tavoitteet vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä. Arvioinnissa nousi esiin vahva huoli kehittämisen jatkosta. Arviointiryhmä suosittelee, että opettajankoulutuksen kehittämistyön vakiinnuttamiseksi tulee perustaa kansallinen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi. Sen tehtävänä on varmistaa, että käyntiin lähtenyt muutos opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi ja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseksi toteutuu kaikilla eri koulutusjärjestelmän tasoilla: makrotasolla (rakenteet, resursointi ja lainsäädäntö), instituutiotasolla (opettajankoulutusyksiköt, koulutuksen järjestäjät ja koulut) ja mikrotasolla (opettajien ja opettajiksi opiskelijoiden henkilökohtainen kehitys ja osaaminen).

Makrotason rakenteelliset ongelmat opettajankoulutuksen jatkumon saavuttamiseksi tulee ratkaista

- Arviointiryhmä pitää huolestuttavana, että opettajankoulutuksen kehittämisohjelmasta puuttuu uudistustyö, joka kohdistuisi tutkintojen ja tutkinto-ohjelmien kokonaisuuksien uudistamiseen sekä opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamisen edellyttämiin valtakunnallisiin säädöksiin, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Niemi. 

Opettajankoulutuksen rakenteelliset ongelmat tulee ottaa käsittelyyn kansallisessa säädösryhmässä. Ryhmän tehtävä on etsiä ratkaisut ongelmiin, jotka ovat estäneet täydennyskoulutuksen uudistamista usean vuosikymmenen ajan. Näitä ovat muun muassa opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen puuttuvat rahoitusmekanismit, resurssit, rakenteet ja velvoitteet sekä opettajien työehtosopimusten rajoitteet. 

Arviointiryhmä suosittelee, että opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi tulee laatia kansallinen strateginen toimenpidesuunnitelma. 

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen tulee saattaa osaksi normaalia toimintaa 

Opettajankoulutuksen uudistuminen edellyttää opettajankoulutusyksiköiden vahvaa uudistamiseen pyrkivää otetta ja muutosjohtajuutta sen toteuttamiseen. Kuntien tulee laatia strategiset linjaukset opettajien koko uran aikaisen osaamisen kehittämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi ottaa se, että kaikilla suomalaisilla opettajilla on kehittymissuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. On myös tärkeää, että kunnat huolehtivat oppilaitosten johtajien tukemisesta ja johtamisosaamisesta. 

Maailman parhaiksi opettajiksi – vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi julkaistaan tiistaina 18.12.2018 klo 13.00−15.30 Kansallismuseossa osoitteessa Mannerheimintie 34, Helsinki.

Lisätietoa: 

• arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Niemi, 040 555 8975, Hannele.Niemi@helsinki.fi, Helsingin yliopisto
• arviointiasiantuntija Tarja Frisk, puh. 029 533 5504, tarja.frisk@karvi.fi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Arviointiraportti löytyy julkistamistilaisuuden alkaessa Karvin verkkosivuilta. 

Tekijät

Hannele Niemi, Tapio Erma, Lasse Lipponen, Martti Pietilä, Riikka Rintala, Heli Ruokamo, Toni Saarivirta, Sirpa Moitus, Tarja Frisk, Veera Stylman & Mari Huhtanen

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 18.12.2018 aiesopimukset Kotkan–Haminan seudun koulutuskuntayhtymän (Ekami) ja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (Merikotka) kanssa. Aiesopimus koskee Kotkan Kantasatamaan sijoittuvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) uuden kampuksen tilojen vuokraamista. Lisäksi hallitus linjasi, että uuden Kotkan kampuksen suunnittelu käynnistetään maaliskuussa 2019.

Ekami on uuden toimitilaohjelmansa hyväksymisen yhteydessä esittänyt, että merenkulkualan koulutus voisi siirtyä Kotkan Kantasatamaan valmistuvalle Xamkin uudelle kampukselle. Samoin Merikotkan tahtotilana on keskittää toimintojaan Xamkin uudelle kampukselle. Xamk, Ekami ja Merikotka ovat valmistelleet yhteistyön pohjaksi aiesopimukset, jotka Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus hyväksyi kokouksessaan.

– Kotkan Kantasatamaan on syntymässä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä merenkulun koulutuskeskittymä, iloitsee hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Kotkan uuden kampuksen suunnittelu käynnistyy maaliskuussa

Kotkan kaupunginvaltuusto päätti 3.12.2018 jatkaa Kantasatamaan suunnitellun tapahtumakeskuksen valmistelua hankesuunnitelman pohjalta. Kaupunginhallitus lisäsi päätökseen useita reunaehtoja, joista yksi on hotellioperaattorin mukanaolo Kantasataman toteuttamissopimuksessa. Toteuttamissopimus on sovittu allekirjoitettavan 28.2.2019 mennessä.

Mikäli Kotkan Kantasataman toteuttamissopimus ei synny helmikuun aikana, jatketaan Xamkin Kotkan kampuksen suunnittelua omana kokonaisuutenaan ilman tukeutumista suunnitellun tapahtumakeskuksen tiloihin. Tällöin myös uuden kampuksen tilaohjelmaa tarkastellaan uudelleen kokonaisuutena ja rakennettaviin tiloihin mm. sisällytetään ravintolatilat ja lisätään opetustiloja tarvittava määrä.

Mikäli Kotkan kaupungin suunnittelemaa tapahtumakeskusta ei rakenneta Kantasatamaan, esitetään Kotkan kaupungille kampuksen tontin siirtämistä mahdollisimman lähelle Merikeskus Vellamoa, jotta tilojen käytössä saavutetaan mahdollisimman suuret synergiaedut.

– Kotkan kaupunginvaltuusto on asettanut itselleen reunaehdoksi hotellioperaattorin löytymisen. Tämä on hyvin mahdollista. Jos sitä ei kuitenkaan löydy, on Kotkan kaupunginvaltuustolla tietysti vielä mahdollisuus pitää uusi kokous ja muuttaa reunaehtojaan. Jos näistä kumpikaan ei toteudu helmikuun loppuun mennessä, niin Xamk toteuttaa kampuksensa omatoimisesti ilman tapahtumakeskusta rakennuttaen itse kaikki tarvitsemansa tilat ja harkitsee silloin vielä uudestaan myös kampuksen tarkkaa sijaintia. Tämän Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus linjasi tänään yksimielisesti kokouksessaan. Olen vielä hyvin optimistinen kampus–areena-kokonaisuuden toteutumisen suhteen, koska tässä mallissa kaikki voittavat, toteaa hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko
puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi

Aikuiskasvatus-tiedelehti tuo tuoreen tutkimustiedon kaikkien ulottuville. Julkaisu ilmestyy vuodesta 2019 lähtien avoimena ja maksuttomana verkossa. Tuoreesta numerosta poimittuihin näytejuttuihin voi tutustua kotimaisten tiedelehtien yhteisessä Journal.fi-palvelussa.

Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu. Tieteiden välisiä rajoja ylittävä julkaisu lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa.

Tieteellisyys on tiedejulkaisun tärkein arvo

Aikuiskasvatusta on julkaistu vuodesta 1981 lähtien painettuna lehtenä. Verkossa vertaisarvoitu tutkimustieto saavuttaa yhä useammat.

Lehden toimituspolitiikka pysyy ennallaan. Päätoimittaja, kasvatustieteen professori Heikki Silvennoinen korostaa, että tiedelehden korkein arvo on tieteellinen laatu.

”Ylittääkseen ensimmäisen kynnyksen artikkelikäsikirjoituksen on täytettävä tieteellisyyden kriteerit. Täytyy olla yhteiskunnallisesti tai tieteellisesti merkittävää sanottavaa ja tieteellisesti pätevät välineet argumentoida sanottavansa puolesta”, hän sanoo.

Tutkimustieto jaetaan somekanavissa

Heikki Silvennoinen on tehnyt lehteä yhdeksän vuotta. Vuoden vaihtuessa päätoimittajan tehtäviin tarttuu apulaisprofessori Ulpukka Isopahkala-Bouret, joka edeltäjänsä tavoin työskentelee Turun yliopistossa. Julkaisun toimituskunta koostuu tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijoista.

Näytenumero koottiin muutamista jutuista. Ensimmäinen, kaikki sisällöt kattava numero on 1/2019, joka ilmestyy maaliskuussa.

”Siirtymä avoimeen julkaisemiseen antaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia sisällöntuottamisen tapoja ja tavoitella uusia lukijoita. Yksittäinen juttu voi kiinnostavalla sisällöllään saada aiempaa laajemman levikin, kun sisältöjä on helppo jakaa somekanavissa”, Isopahkala-Bouret sanoo.

Hän pitää aikuiskasvatusta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksenä. Siksi keskustelu aikuisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista, osallistumisen esteiden purkamisesta ja tasavertaisesta pääsystä koulutukseen kuuluu tiedelehteen.

Tieteen ja väestön sivistyksen yhteys on vahva

Päätoimittajat muistuttavat, että yhteiskunnallista tutkimusta julkaiseva tiedelehti on lähtökohtaisesti kriittinen. Esimerkiksi julkista koulutuspolitiikkaa tai työelämän vaatimuksia on syytä analysoida myös vallankäytön ja eturistiriitojen näkökulmasta.

Vaikka kotimaisten tiedelehtien siirtyminen avoimeen julkaisemiseen on mitä kannatettavin tavoite, siihen sisältyy riskejä, kun lehdet menettävät tilausmaksutuloja.

”Päättäjät eivät tunnu ymmärtävän kotimaisilla kielillä tehdyn tieteen ja väestön sivistystason keskinäistä yhteyttä. Tieteellisten julkaisujen saattaminen avoimiksi edellyttää ennustettavasti järjestettyä rahoitusta. Ministeriön olisi korkea aika aktivoitua asiassa”, Heikki Silvennoinen sanoo.

Aikuiskasvatuksen lukijakunta ulottuu aikuiskasvatuksen opiskelijoista ja tutkijoihin, aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja sidosryhmiin, kuten koulutuspolitiikan päättäjiin. Kevään 2018 lukijatutkimuksessa lehti sai kiitettävän arvosanan. Lukija pitää julkaisun sisältöjä kiinnostavina, ajankohtaisina ja hyödyllisinä, tietoa luotettavana ja kieltä ymmärrettävänä.

 Aikuiskasvatuksen siirtymä avoimeksi verkkojulkaisuksi toteutettiin Kansanvalistusseuran (KVS) ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) yhteistyönä. Sitä valmisteltiin Suomen tiedekustantajien liiton apurahalla, joka perustuu Kopiostolta kerättyihin tekijänoikeuskorvauksiin. 

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on avoin ja maksuton tiedejulkaisu verkossa
• julkaistaan osoitteessa http://journal.fi/aikuiskasvatus
• ilmestyy neljä kertaa vuodessa 80-sivuisena
• on luettavissa heti, kun numero on ilmestynyt
• on Kansalliskirjaston Elektra-palvelun ladatuimpia lehtiä
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.

Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta.

Lisätiedot

• päätoimittaja Heikki Silvennoinen, Aikuiskasvatus, heikki.silvennoinen@utu.fi
• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

 Kuvat: Kansanvalistusseura / Karoliina Knuuti

Mantsinen lahjoittaa Karelia-ammattikorkeakoululle 10 000 euroa. Lahjoitus kohdistetaan tekniikan ja liikenteen alalle.

- Yrityksemme menestyminen on kiinni tekijöidemme osaamisesta. Paikallinen ja korkealaatuinen tekniikan alan koulutus on tämän vuoksi meille erittäin tärkeää. Työntekijöistämme monet ovat opiskelleet Kareliassa ja lisäksi Karelia tarjoaa joustavia jatko-opiskelumahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työuran aikana, kertoo toimitusjohtaja Mia Mantsinen.

Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohtana on alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen kansainvälistä osaamistasoa vastaavaksi.

- Menestyksemme edellytys ja voimavara on yhteistyö Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten kanssa. Pohjois-Karjalan työelämässä toimivista henkilöistä joka kymmenes on suorittanut tutkintonsa Kareliassa. Olemme myös yhteisönä vahva - jäähän Karelian opiskelijoista jopa kaksi kolmasosaa työskentelemään valmistumisensa jälkeen maakuntaan, kertoo rehtori Petri Raivo.

Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanja käynnistyi huhtikuussa 2018, ja jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Varainhankintakampanjan aikana saadut lahjoitukset käytetään ammattikorkeakoululaissa tarkoitettujen tehtävien huolehtimiseen. Yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan kohdentaa lahjoittajan toiveen mukaisesti koulutusalalle.