Tänään abiturienttien rekkasaattueet ja koristellut lakanat valtaavat katukuvan, kun vietetään perinteisiä penkkareita. Osa lukioista otti varaslähdön penkkareihin järjestämällä päivän jo viime viikolla. Ensi vuoden osalta käyty keskustelu kertoo, että jatkossa hajaannusta ajankohdassa voi olla enemmänkin. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on huolissaan perinteen rapautumisesta ja vaatii, että jatkossakin penkkarit järjestetään lähtökohtaisesti samana päivänä eri puolilla Suomea.

“Kyse ei ole siitä, että näin on aina ennenkin tehty. Kyse on siitä, että lukioperinteet luovat yhteisöllisyyttä ja vahvistavat lukiokoulutuksen identiteettiä. Penkkarit on lukioperinteiden kirkkain jalokivi – se on paitsi abiturienttien, myös koko lukiokentän yhteinen juhlapäivä. Tätä perinteestä kumpuavaa yhteisöllisyyttä ei pidä lähteä rapauttamaan”, SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen linjaa.

Penkkaripäivä on aiemmin valikoitunut luontevasti viikolle 7 helmikuussa järjestettyjen ylioppilastutkinnon kuuntelukokeiden jälkeen, näin osoittaen symbolisesti lukuloman alkamista. Nykyään kuitenkin kaikki tutkinnon kokeet järjestetään hiihtolomaviikkojen jälkeen. Lisäksi lukuloman alkamisajankohdassa on vaihtelua lukion käyttämästä jaksojärjestelmästä riippuen. Tämä on saanut osan koulutuksen järjestäjistä harkitsemaan ajankohtaa uusiksi.

“Sillä jäädäänkö penkkaripäivän jälkeen suoraan lukulomalle ei ole niin suurta merkitystä. Lukuloma voi alkaa jo ennen penkkareita. Olennaista on, että eri puolilla Suomea lukiolaiset voivat kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta”, Pajunen toteaa.

Kuten muutkin lukuvuoden työajat, myös penkkaripäivän ajankohta kuuluu koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. SLL muistuttaa, että lukiolain mukaan opiskelijoita tulee kuulla heitä koskevissa päätöksissä.

“Ei missään nimessä voi olla niin, että ajankohta vain määrätään opiskelijoita kuulematta. Opiskelijoilla on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa lukuvuoden aikatauluihin”, Pajunen muistuttaa.

SLL toivoo koulutuksen järjestäjiltä yhteistä koordinointia penkkaripäivän aikataulutukseen tulevina vuosina. SLL avaa pelin ehdottamalla, että vuonna 2020 penkkarit järjestetään ensimmäistä hiihtolomaviikkoa edeltävän viikon torstaina.

Lisätietoja: puheenjohtaja Roosa Pajunen, roosa.pajunen@lukio.fi, 040 091 6466

Monipuolisiin lukion kieliopintoihin kannustaminen edellyttää aktiivisia toimia. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n koostamat tilastot vieraiden kielten ylioppilaskokeisiin osallistuneiden määristä ovat karuja.

Lähes kaikkien kielten yo-kokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012. Rajuin pudotus on saksassa: A-saksassa kirjoittajien määrä on lähes puolittunut ja lyhyessä saksassa vähentynyt kolmanneksella. Noin kolmasosalla ovat vähentyneet myös ranskan ja lyhyen espanjan kokelasmäärät. Lyhyttä italiaa kirjoittaa vain noin sata kokelasta vuosittain. Ainoat poikkeukset kielistä ovat venäjä ja englanti.

Kieltenopettajia tilastot eivät yllätä, sillä lukion opettajat ovat kertoneet kielten ahdingosta jo pitkään. ”On toki tärkeää selvittää kokelasmäärien romahduksen syitä, mutta nyt vielä olennaisempaa on tukea kielten opiskelua aktiivisesti läpi koko koulupolun”, toteaa SUKOLin puheenjohtaja Sanna Karppanen.

Karppasen mukaan korkeakoulujen todistusvalinnalla on iso heijastusvaikutus lukiolaisten valintoihin, samoin ylioppilaskokeella sekä tietenkin opetussuunnitelmalla. Lukion opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa, ja ylioppilaskoe muuttuu koko ajan. ”Mikäli haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin kieli- ja kulttuuritaitoisia, kehitystyössä on keskeistä ottaa huomioon kieltenopiskelun nykytilanne. Kielten tilanteen parantamiseksi on tehtävä jotain nyt heti”, Karppanen painottaa.

Varför lockar inte studentskrivningarna i språk?

Uppmuntrandet till mångsidiga språkstudier i gymnasiet kräver aktivt engagemang. Statistiken över antalet skribenter i studentskrivningarnas korta främmande språk som SUKOL rf har samlat in är dyster.

Deltagarantalet i studentskrivningarnas samtliga språkprov har minskat sedan 2012. Tyska språket har drabbats mest; antalet skribenter i lång tyska har nästan halverats och i kort tyska har andelen skribenter sjunkit med en tredjedel. Även franska och kort spanska har mist en tredjedel av skribenterna. Cirka 100 skribenter skriver kort italienska varje år. Enda undantagen är engelska och ryska som behållit antalet skribenter.

Språklärarna är inte överraskade av statistiken eftersom lärarna har pratat om språkens svåra situation redan länge. ”Det är såklart viktigt att ta reda på varför antalet skribenter har sjunkit så kraftigt, men det är ännu viktigare att aktivt stöda språkundervisningen längs hela studiestigen”, säger SUKOLs ordförande Sanna Karppanen.

Enligt Karppanen har högskolornas betygsbaserade antagning, tillsammans med studentskrivningarna och läroplanen, stor inverkan på gymnasisternas val. Gymnasiets läroplan ska uppdateras och studentskrivningarna förändras hela tiden. ”Ifall vi vill att finländarna även i framtiden har språk- och kulturkännedom är det viktigt att ta språkundervisningens situation i beaktande. Vi måste göra något genast för att förbättra språkens situation”, betonar Karppanen.

Lisätty todellisuus eli AR (Augmented Reality) näkyy Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) koulutuksessa ja markkinoinnissa. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan virtuaalisen informaation yhdistämistä todelliseen maailmaan erilaisten digitaalisten näyttöjen avulla.

– Lisätyn todellisuuden ratkaisuja voidaan hyödyntää monialaisesti aina teollisuuden prosesseista lääketieteen kehitykseen. Käyttöratkaisujen kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomia, kertoo AR:ään perehtynyt viestintäasiantuntija Heli Montonen.

Viestinnän tutkinto-ohjelman kolmannen vuoden opiskelijat esittelevät lisättyä todellisuutta osana projektiopintojaan. Projektin tuotoksissa katsojille avautuu taideteosten kautta portti lisätyn todellisuuden maailmaan. Taideteokset ovat esillä Kotkantien kampuksella.

Lisättyä todellisuutta on hyödynnetty Oamkissa myös esimerkiksi hakijoille suunnatussa Hakijan oppaassa sekä esitteissä. Lisätyn todellisuuden myötä opiskelupaikkaa miettivät hakijat pääsevät tutustumaan koulutuksiin videoiden kautta. AR oli näkyvillä myös viime vuoden valmistujaisjuhlassa, jossa tuoreille alumneille jaettiin lisättyä todellisuutta sisältävä esite. Lisättyyn todellisuuteen pääsee tutustumaan lataamalla ilmainen Arilyn-sovellus puhelimeen joko App Storesta tai Google Play -palvelusta. Sen jälkeen sovellus avataan ja kohdistetaan kameranäkymä kuviin, joissa on Arilyn-tunnus.

– Tulevaisuuden osaamiseen keskittyvä koulutus on Oamkissa huippuluokkaa, ja lisätty todellisuus on tästä erinomainen esimerkki. Tämän lisäksi meillä kehitetään muun muassa miehittämättömiin lentoaluksiin liittyvää koulutusta sekä tutkimushankkeita. Olemme mukana maaliskuussa järjestettävässä Suomen suurimmassa drone-kilpailussa, joka järjestetään Ouluhallissa, kertoo viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

Tutustu lisättyyn todellisuuteen Oamkissa täällä. 

Lisätietoja

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala
anne-maria.haapala@oamk.fi
050 569 3565

Lahden Messut kutsui syksyllä lahtelaiset esikouluryhmät suunnittelemaan ja askartelemaan Raksa-maskotteja. Täysin vapaalla tyylillä toteutettavien töiden tekemiseen osallistui yli sata lasta. Vuoden alussa messuille vastaanotettiin viisi toinen toistaan mielikuvituksellisempaa hahmoa, joille Raksa-messujen valmisteluihin osallistuvista henkilöistä koostunut raati antoi äänensä. Voittajaksi selviytyi Hennalan Päiväkodin eskarilaisten tekemä Raksa-maskotti Remonttireikä. Messuvieraat pääsevät ihailemaan voittajahahmoa sekä kaikkia kilpailuun osallistuneita töitä Raksa-messuilla maaliskuussa.

Idea Raksa-maskotista nousi Lahden Messuilla esille ajatuksesta ottaa myös pikkunikkarit huomioon messujen sisällössä. Ryhmätyönä toteutetuissa hahmoissa sekä töiden mukana toimitetuissa Raksa-maskottien syntytarinoissa näkyy lasten huikea mielikuvitus ja ajatustenjuoksu. Voittajamaskotti on saanut nimensä erityisestä taidostaan reikien korjaajana. Remonttireiän on siivekkäänä helppo tehdä remontteja ilman tikkaita. Raksa-maskotin voittajatyön suunnitelleen ryhmän opettajan Tuija Tasan mukaan projekti opetti lapsille yhdessä toimimista ja toisen kuuntelemista sekä huomioon ottamista. Myös ekologisuus oli vahvasti mukana hahmojen valmistamisessa. Jokainen kilpailutyö on tehty kierrätysmateriaaleista.

Kaikki Raksa-maskottikilpailuun osallistuneet työ ovat esillä Raksa-messuilla Lahden Messukeskuksessa 15.-17. maaliskuuta 2019. Tänä vuonna Raksan yhteydessä on entistä runsaammin koko perheen ohjelmaa. Samanaikaisesti messujen kanssa järjestettävä LEGO-tapahtuma tuo Lahden Messukeskukseen laajat LEGO- ja DUPLO -rakentelualueet, harrastajien LEGO-luomuksia sekä suuren myymälän.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 15.-17. maaliskuuta 2019.
Avoinna pe ja la klo 10-17, su klo 10-16.
Tapahtumaan on ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskukselta ja torilta.

Lisätiedot: www.raksamessut.fi

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Projektipäällikkö
Jonna Järvelä
p. 040 824 1273
jonna.jarvela@kokolahti.fi

Toisen asteen koulutuksen yhteishaku lukioon tai ammatilliseen koulutukseen alkaa tiistaina 19. helmikuuta ja päättyy tiistaina 12.maaliskuuta.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa yhteishaussa ovat mukana Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio, Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä. Tutkinnon suorittamisen lisäksi kaikissa oppilaitoksissa on mahdollisuuksia painottaa opintoja itseä kiinnostavaan suuntaan.

Lyseon Tiimilinja uutena kohteena ja Schildtissä musiikki ja urheilu jatkavat vahvoina

Jyväskylän Lyseon lukiossa Tiimilinja on ensimmäistä kertaa oma hakukohteensa. Tiimilinjalla opiskelu rakentuu tiimimoduuleista, joihin on yhdistetty kahdesta neljään eri oppiainetta.

Lisäksi Lyseossa on ensi lukuvuodesta lähtien mahdollisuus valita aiempaa enemmän ja tavoitteellisemmin kuvataiteen opintoja Visual Arts -kurssikokonaisuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämänä erityistehtävänä Lyseolla on kansainvälinen englanninkielinen ylioppilastutkinto sekä siihen johtavat opinnot eli IB-linja.

Schildtin lukiossa jatkavat vahvoina Urheilulinja ja Musiikki-ilmaisulinja, jotka mahdollistavat täysipainoisen opiskelun sekä urheilun tai musiikin harjoittamisen. Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilun erityistehtävä Schildtissä on ollut pitkään, ja musiikin erityistehtävän ministeriö myönsi koululle syksyllä 2017.

Lukioiden aloituspaikat:

• Jyväskylän Lyseon lukiossa on yhteensä 400 aloituspaikkaa, joista yleislinjalla 310, IB-linjalla 60 ja Tiimilinjalla 30.  Lyseon yleislinjalle valittu opiskelija voi lisäksi halutessaan painottaa opintoja Luonnontiedepolulla tai Yrittäjyyspolulla.
• Schildtin lukiossa on yhteensä 385 aloituspaikkaa, joista yleislinjalla 305, Musiikki-ilmaisulinjalla 30 ja Urheilulinjalla 50.  Schildtin yleislinjalle valittu opiskelija voi lisäksi halutessaan painottaa opintoja LUMA-polulla (luonnontieteellis-matemaattinen) tai Kieli- ja kansainvälisyyspolulla.

Gradian ammatilliseen koulutukseen voi yhdistää tavoitteellisen urheilun

Gradia Jyväskylän ja Gradian Jämsän ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi yhdistää ammattiin opiskelun ja urheilemisen. Koulutuksen tavoitteet ovat samat kuin muillakin opiskelijoilla oppilaitoksissa. Urheilija voi osallistua myös valmennusleireille ja kilpailumatkoille opintojen aikana. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma opintojen etenemisestä.

Erityisesti työllistäviä ammatillisia aloja, joilla parhaillaan on osaajapulaa, ovat ravintola- ja catering-ala, elintarvikeala, kone-ja tuotantotekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, puuteollisuus sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluala. Kaikkiin näiden alojen tutkintoihin voi hakeutua yhteishaussa Gradia Jyväskylään. Puuteollisuuden perustutkinnossa (entinen puuseppäkoulutus) painottuvat nykyisin CNC-koneistuksen, mallinnuksen ja 3D-tulostuksen osaaminen.

Gradia Jämsässä käynnistyi syksyllä 2018 uutena kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, josta valmistuu lastenohjauksen ammattilaisia. Tutkinto on tänä keväänä yhteishaussa mukana.

Gradia Jyväskylässä on yhteishaussa kaikkiaan 1438 aloituspaikkaa 21:een tutkintoon ja Gradia Jämsässä 314 aloituspaikkaa 10:een eri tutkintoon.

Lisätietoja

Antero Hietamäki, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja, puh. 040 341 4800
Pirjo Kauhanen, Gradia Jyväskylän rehtori, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, Gradia Jämsän rehtori, puh. 040 341 5022

gradia.fi/yhteishaku
opintoplku.fi

Koulutuskeskus Salpauksessa voi kevään yhteishaussa hakea lähes 30 ammatilliseen perustutkintoon. Salpauksessa on yli 1300 opiskelupaikkaa perustutkintoihin johtaviin koulutuksiin Asikkalassa, Heinolassa ja Lahdessa.

Valtakunnallinen yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkaa 19.2 ja päättyy 12.3.2019 kello 15. Koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi.

Yhteishaku on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille. Yhteishaussa on ylioppilaille tarkoitettuja aloituspaikkoja vain Lahdessa liiketoiminnan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Muihin perustutkintoihin lukion päättävät voivat hakea jatkuvan haun kautta.

Salpauksessa voi kaikkiin perustutkintoihin yhdistää lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon.

Hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Salpauksen hakutoimistoon tai opinto-ohjaajiin. Myös OpoChat palvelee yhteishaun ajan Salpauksen verkkosivuilla.

Tieto opiskelijavalinnasta ilmoitetaan hakijoille 13.6.2019. Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta viimeistään 27.6.2019.

Urheilijoiden ammatillinen koulutus yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun ammattiin

Salpauksessa voi yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun ammattiin joustavissa, kokonaisvaltaisesti urheilevaa opiskelijaa tukevissa opinnoissa. Urheilijaopiskelijaksi voi hakea kaikkiin Salpauksen perustutkintoihin. Haku tapahtuu yhteishaun tai jatkuvan haun kautta, jonka lisäksi täytetään erillinen hakulomake. Opiskelijavalintaan vaikuttavat lajiliittopisteet, hakijan valintatestitulokset ja haastattelu.

Tutustu yhteishaun koulutustarjontaan Koulutuskeskus Salpauksen verkkosivuilla

Lue lisää yhdistelmätutkinnon suorittamisesta Salpauksessa

Tutustu urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijavalintaan

Lisätietoja yhteishausta

Hakutoimisto Salpaus
p. 044 708 1886
hakutoimisto@salpaus.fi

Julkaisuvapaa

Järjestyksessään jo kolmannettoista Seikkailukasvatuspäivät järjestettiin Pikku-Syötteen ainutlaatuisissa lumimaisemissa 14.–15.2.2019. Tapahtuma kokosi yhteen yli 170 kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja koulutusalojen ammattilaista ja opiskelijaa. Seikkailukasvatusta käytetään työmenetelmänä mm. kouluissa, nuorisotyössä, sosiaalityössä, kuntoutuksessa ja terapiassa.

Seikkailukasvatus edistää kasvua

Seikkailukasvatuksen toimijoita yhdistää näkemys vuorovaikutuksen, kokemuksen ja elämyksen vaikutuksesta ihmisenä kehittymiseen ja oppimiseen. Luonto ja aidot ympäristöt haastavat, elvyttävät ja tarjoavat virikkeitä irtiottoon arjesta sekä avaavat uusia näkökulmia rooleihin ja toimintamalleihin.

Vuoden 2019 Seikkailukasvatuspäivät toivat näkyviin ja kuuluviin monia upeita kasvutarinoita, joita seikkailukasvatusverkostossa toimivat todistavat. Päivillä tutustuttiin elämänkaaren kattaviin tarinoihin muun muassa vapaaehtoistyön, lapsi- ja nuorisotyön, seikkailuterapian, seikkailukasvatuksen tutkimuksen sekä vanhustyön näkökulmista.

– Seikkailukasvatuksen menetelmät vahvistavat kokemusta pärjäämisestä ja omista vahvuuksista. Yhdessä tekeminen luonnossa ja ulkona oppiminen vahvistavat yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, vastuun ottamista ja rohkeutta, toteaa Seikkailukasvatusverkoston toimintaa koordinoiva nuorisotyön asiantuntija Heli Eischer Suomen nuorisokeskusyhdistyksestä.

Vaikuttavaa verkostoyhteistyötä

Valtakunnalliset Seikkailukasvatuspäivät kokosivat yhteen laajan verkoston seikkailukasvatusalan asiantuntijoita ja toimijoita. Päivien aikana osallistujat innostuivat monipuolisista luennoista ja toiminnallisista työpajoista. Uusien yhteistyösuhteiden solmiminen ja olemassaolevien vahvistaminen oli olennainen osa päivien sisältöä.

– Seikkailukasvatuspäivät ovat osoittaneet seikkailukasvatuksen aseman vahvuuden. Mukana on monialaisesti osallistujia. Tämä mahdollistaa monipuolisen näkökulmien vertailemisen ja keskinäisen oppimisen. Nyt meille Suomeen on jo kasvanut selkeä oma seikkailukasvatuksen perinne, kitetyttää seikkailukasvatuksen lehtori Kai Lehtonen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Vuonna 2020 seikkailukasvattajat kokoontuvat yhteen kansainväliseen ulkona oppimisen suurtapahtumaan. Nurmeksessa Nuorisokeskus Hyvärilässä järjestettävä Ulos–Ut–Out!-tapahtuma laajentaa kasvattajien tietoisuutta ulkona oppimisen ja kestävän elämäntavan taitojen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja menetelmistä. Tapahtuma antaa myös valmiuksia kehittää oppimisympäristöjä laajemman ja pysyvämmän elämäntapamuutoksen aikaansaamiseksi.

Lisätietoja:

Pekka Lyytinen
psykologi, kuntoutussuunnittelija, seikkailukasvatusverkoston kehittämisryhmän puheenjohtaja
MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
p. 050 300 2997
pekka.lyytinen@mll.fi

Kaisu Tuohiluoto
nuorisotyön päällikkö
Nuoriso- ja vapaa-ajankeskus Pikku-Syöte
p. 044 786 1610
kaisu.tuohiluoto@pikkusyote.fi

Vuoreksen koululla Tampereella vierailevat lukulähettiläs ja somevaikuttaja Kalenterikarju sekä tähtikirjailija Kreetta Onkeli.

Jos lukutaidon nykyinen kehitys jatkuisi, tänä vuonna koulunsa aloittaneista ekaluokkalaisista joka kymmenes ei tilastojen valossa oppisi peruskoulun aikana lukemaan kunnolla. Kiinnostus ja innostus lukemiseen on vähäistä. Siksi tarvitaan Lukuliikettä.

Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, lukemisen ja lukutaidon parissa toimivista asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi, joka julkaisi syksyllä 2018 ehdotuksensa lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi. Jo nyt lukutaidon ja -innon edistämiseksi tehdään paljon arvokasta työtä, johon liittyvää tietoa ja osaamista on pyritty kokoamaan yhteen Lukuliikkeeksi.

Lukuliike koulussa käynnistyi syksyllä, ja ensi viikolla se saapuu Tampereelle. Vuoreksen koululla 19.2. klo 12.00 vierailevat lukulähettiläs ja somevaikuttaja, Kalenterikarjuna tuttu Mikko Toiviainen sekä tähtikirjailija Kreetta Onkeli.

Lukuliike koulussa -kampanjan esiintyjät kertovat omasta lukuharrastuksestaan, lukemisen merkityksestä omaan elämäänsä sekä työstään. Tarkoitus on osoittaa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustalla ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuuluvat myös heille.

Lukuliike koulussa –tapahtuman jälkeen koulussa jatketaan tähtikirjailijoiden kirjojen lukemista, ammattilaisten laatimien lukuhaasteiden ja tehtävien tekemistä sekä tartutaan lukemiseen ja kirjoihin monipuolisesti koko lukuvuoden ajan.

Lukuliike koulussa –tapahtuma järjestetään 40 koulussa ympäri Suomen. Lisäksi kampanjassa toteutetaan lähes 200 kirjailijavierailua, lukemisen ja kirjoittamisen työpajaa sekä muita tempauksia. Kouluja haastetaan lukemaan kirjoja ääneen aamunavauksissa tai luokissa, haastamaan muita kouluja, vanhempiaan tai lähiseudun yrityksiä mukaan Lukuliikkeeseen.  Tavoitteena on, että lukuvuoden päättyessä Suomen kouluissa ei olisi yhtään lasta, joka ei olisi kouluvuoden aikana lukenut tai kuullut ääneen luettuna kokonaista kirjaa.

Lukuliikettä käynnistäviä tahoja ovat mm. Lukukeskus, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Sanataideopetuksen seura, Lastenkirjainstituutti, Suomen kirjastoseura, Kirjastokaista, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston Monilukutaitoa opitaan ilolla -hanke. Lukuliikettä tukevat opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutushankkeet Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Vuoden alussa käynnistynyt FUWIRI (FUture Wireless Resarch Infrastructure) – 6Genesis Infrastructure -projekti antaa Oulun 5G testiverkolle (5G Test Network, 5GTN) mahdollisuudet määritellä maailman ensimmäinen 6G-verkon testiympäristö. ”5G-standardin kehittyessä voimme vastata paitsi olemassa olevan ja kehittyvän teknologian tarpeisiin, myös 6G-teknologian kokeellisen tutkimuksen ja käyttöönoton tarpeisiin”, kertoo projektipäällikkö, professori Ari Pouttu Oulun yliopistosta.

 Kun uusi teknologia otetaan käyttöön, kaikki ei suinkaan ole valmista. Maailman ensimmäinen 5G-standardi julkistettiin kesäkuussa 2018, mutta virallinen taajuusregulaatio sen käyttöön julkistetaan vasta tänä vuonna. Tämä tarkoittaa, että testiympäristöjen on tehtävä joitakin olettamuksia lopputuloksesta.

Nyt saatu rahoitus edistää 5G-teknologian käyttöönottoa, mutta mahdollistaa myös 6G-teknologioiden testaamista. ”Kyseessä on ensimmäinen askel 5G-testiverkon tunnistamiseksi kansalliseksi arvoksi kohti 6G-testiverkkoa”, Pouttu sanoo.

Oulun yliopiston ja VTT:n lisäksi, hankkeessa rahoituksen ovat saaneet myös Tampereen Yliopisto ja Aalto yliopisto omien kokeellisten ympäristöjen jatkokehittämiseen.

5GTN on Oulussa perustettu täyden palvelun 5G-testiympäristö ja keskeinen osa 5GTNF:n (5G Test Network Finland) ekosysteemin testiympäristöjä. 5GTNF on yksi suomalaisen ICT-allianssi Allied ICT Finlandin ekosysteemeistä. 

Lisätietoja:

FUWIRI – 6Genesis Infrastructure:

Ari Pouttu, projektipäällikkö, ari.pouttu@oulu.fi

5GTNF (5G Test Network Finland) ekosysteemi:

Kyösti Rautiola, ekosysteemin johtaja, johtava tutkija, kyosti.rautiola@vtt.fi

Allied ICT Finland:

Jaakko Sauvola, executive director, jaakko.sauvola@alliedict.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ottaa käyttöön pääsy- ja soveltuvuuskokeet kevään 2019 yhteishaussa sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnoissa. Uusi käytäntö perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön antamaan asetusmuutokseen, jonka myötä koulutuksen järjestäjälle tuli mahdollisuus karsivan pääsy- ja soveltuvuuskokeen käyttöön.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden on tarkoitus mitata hakijan valmiuksia opiskella ja toimia alalla sekä parantaa alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi. Lisäksi pääsy- ja soveltuvuuskokeiden avulla lisätään hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Muutos koskee perustutkintoja, joissa koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta (ns. SORA-tutkinnot) koskevia vaatimuksia. Hakija voidaan jättää valitsematta kokeen perusteella silloin, kun henkilö on selkeästi soveltumaton alalle (hakija saa pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 valintapistettä). Valitsematta jätetty hakija ohjataan hakeutumaan hänelle soveltuvampaan koulutukseen tai muuhun palveluun.

Gradia Jyväskylässä ja Gradia Jämsässä pääsy- ja soveltuvuuskokeet koskevat kevään 2019 yhteishaussa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa. Hakijalle tieto pääsy- ja soveltuvuuskokeista näkyy hakeutumisen yhteydessä Opintopolku-palvelussa. Hakijat kutsutaan pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen huhtikuussa 2019. Kutsun yhteydessä hakijalle tiedotetaan tarkemmin pääsy- ja soveltuvuuskokeen ajankohdasta, sisällöstä ja järjestelyistä.

Jatkuvassa haussa sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja ohjausalan sekä turvallisuusalan perustutkintoon hakeville järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeet koulutuksiin, jotka alkavat 1.8.2019 lukien.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaan kuuluvat ammatilliset oppilaitokset Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä sekä Gradia-lukiot Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.

Lisätietoja:

Pirjo Kauhanen, Gradia Jyväskylän rehtori, puh.040 341 6152
Petteri Järvinen, Gradia Jämsän rehtori, puh. 040 341 5022

Metropolian Leppävaaran kampuksen kiinteistön omistaja Espoon kaupunki kertoi kampuksen rakenteiden huonosta kunnosta 14. helmikuuta 2019 ja kehottaa Metropoliaa siirtämään kampuksen toiminnot pois Vanha maantie 6:sta.

Metropolia on aloittanut opetukseen ja muuhun toimintaan liittyvien vaihtoehtojen suunnittelun välittömästi ja kampuksen toimintojen muuton väistötiloihin. 

Leppävaaran älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampuksella on noin 3000 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Espoon kaupungin rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta vastaavan Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtisen mukaan kohteessa on tehty kymmenen vuoden aikana useita kuntotutkimuksia ja seurattu siirtymä- ja painumamittauksilla rakennuksen liikkeitä.

"Tähän mennessä saamamme tiedon mukaan, ja varmistaaksemme opiskelijoiden ja työntekijöiden turvallisuuden, rakennusta ei voida pitää enää käyttäjälle riittävän turvallisena, vaan rakennuksen käytön rajoittaminen ja hallittu tyhjentäminen on aloitettava välittömästi”, Lehtinen sanoo.

Leppävaaran kampuksen rakenteissa on ilmennyt äkillisesti lisääntyviä vakavia halkeamia ja painumia. Rakennuksen vanha osa on valmistunut 1989 ja uudempi laajennusosa 2002.

Tilojen käyttörajoite tarkoittaa, että kampuksen toiminnot joudutaan siirtämään kevään aikana muualle. Vaihtoehtoja tutkivat projektijohtaja Simo Hoikkalan johdolla Metropolian toimitilapalvelut ja osaamisaluepäälliköt yhteistyössä kampuksen tilojen omistajan Espoon kaupungin edustajien kanssa.

Metropolia järjesti aiheesta infon henkilöstölleen ja opiskelijoille 15.2. klo 11.

Lisätietoja

Kiinteistöön liittyvät asiat: toimitusjohtaja Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos, Espoon kaupunki, etunimi.sukunimi@espoo.fi, p. 046 8773683.

Metropolian toiminta: Projektijohtaja Simo Hoikkala, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 050 366 0545.

Metropolia.fi/kampukset

Metropolia.fi/leppavaara

Tiedotteen lähetti:

Sirpa Rutanen
Metropolian viestintäpalvelut
viestinta@metropolia.fi

Ilmastoahdistus syvenee, mutta Aikuiskasvatus-tiedelehden vuoden 2018 tiedeartikkelista palkitut tutkijat Arto O. Salonen ja Maria Joutsenvirta eivät luovuta.

– Tulevaisuutta voidaan tehdä, jos on toimintatahtoa. Halusimme haastaa itsemme tunnistamaan ennakkoluulottomasti niitä arvoja, ja arvoista seuraavia tekoja, joiden varaan hyvä tulevaisuus rakentuu, Salonen sanoo.

Artikkelissaan ”Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen” kirjoittajat näyttävät, miten hyvä tulevaisuus tehdään todeksi. Eletään vuotta 2050.

Siihen mennessä yhteiskuntien on määrä olla hiilidioksineutraaleja. Salonen ja Joutsenvirta uskovat, että pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat voivat olla suunnannäyttäjiä globaalissa kestävyyshaasteessa.

– On tärkeä yhdistää sivistyksen, kasvatuksen ja talouden näkökulmat, kun laajennetaan ymmärrystä siitä, mitä edistys pohjimmiltaan tarkoittaa Suomen kaltaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, Joutsenvirta sanoo.

Artikkelillaan kaksikko viitoittaa tietä edistykselle, joka karttaa kapeita taloudellisia määritelmiä ja avaa kokonaisvaltaisen näkymän hyvän elämän tavoittelulle.  

Kansalaiset ja poliitikot tulevaisuusdialogiin

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorina toimiva Arto O. Salonen osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siihen on syynsä.

– Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi itse itseään kiihdyttävän ilmastonmuutoksen valloilleen pääsyn vielä estää. Hyvän jatkumisen turvaaminen motivoi joka päivä etsimään ratkaisuja, hän perustelee.

Tutkijat haastavatkin niin kansalaiset kuin poliitikot tulevaisuusdialogiin.

– Vastakkainasetteluihin ja väittelyyn perustuva keskustelu lamaannuttaa ja lisää ahdistusta. Yhteiskunnassa tarvitaan enemmän kuunteluun perustuvia kollektiivisia tiloja asioiden käsittelylle. On hyvä, että dialogista keskustelukulttuuria vahvistetaan”, Maria Joutsenvirta sanoo.

Tärkeä ja humaani tiedeteksti

Aikuiskasvatuksen toimituskunta kiittää kirjoittajia siitä, että he luovat kuvan yhteiskunnasta, jossa yksilö pystyy liittämään oman elämänsä johonkin itseä suurempaan.

– Kirjoittajat hakevat vaihtoehtoa itsekkäälle, vain omaa aineellista hyötyään maksimoivalle homo economicukselle.  

Raati pitää artikkelia aiheeltaan tärkeänä, humaanisti kirjoitettuna ja tieteellisesti vakuuttavana. Se kantaa mukanaan vakuuttavaa filosofista pohdintaa.

Vuoden 2018 tiedeartikkeli palkittiin 15. helmikuuta Helsingissä. Tunnustus on jaettu vuodesta 2000, jolloin sen sai Reijo Miettinen.

Aikuiskasvatus-tiedelehti on

• kaikille avoin verkkojulkaisu, jonka artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran kustantama
• Facebookissa ja Twitterissä.

 Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, 0400 396 437, terhi.kouvo@kvs.fi
• apulaisprofessori Arto O. Salonen, arto.o.salonen@helsinki.fi

Toisen asteen opiskelijajärjestöt Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI, Finlands Svenska Skolungdomsförbund ja Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU sekä nuorisoalan kattojärjestö Allianssi järjestävät mielenilmauksen maksuttoman toisen asteen puolesta Helsingissä ti 26.2. klo 12. Mielenilmaus alkaa Kansalaistorilta ja siirtyy eduskuntatalon portaille.

Järjestöt ovat pettyneitä sivistysvaliokunnan mietintöön, joka esittää maksutonta toista astetta vaativaa kansalaisaloitetta hylättäväksi. Hylkäystä esitetään muotoseikan perusteella: kansalaisaloitteessa vaadittava selvitys on osoitettu eduskunnan tehtäväksi, vaikka se kuuluisi hallitukselle. Valiokunta ei sisällyttänyt aloitteen tavoitteita lausumiinsa. Järjestöjen mielestä kansanedustajilla olisi kaikki työkalut edistää aidosti maksutonta toista astetta, mutta tahto toimia sen puolesta puuttuu.

#maksuton2aste-kansalaisaloite on ollut monille nuorille ensimmäinen konkreettinen vaikuttamisen muoto tämän maan asioihin. Monet lukiolaiset ja amikset ovat seisseet tihkusateessa keräämässä nimiä kansalaisaloitteeseen, jota eivät itse ikänsä puolesta pysty allekirjoittamaan. Järjestöjen mielestä sivistysvaliokunnan kanta on märkä rätti vasten näiden nuorten kasvoja samalla, kun poliitikot ovat huolissaan nuorten kiinnostuksesta vaikuttamiseen.

Mielenilmaus alkaa kokoontumisella Helsingin Kansalaistorille ti 26.2. klo 12. Kulkue lähtee siirtymään klo 12.30 kohti eduskuntatalon portaita, joilla kuullaan puheenvuorot kaikilta toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajilta sekä eduskuntaryhmien edustajilta. Mielenilmaus päättyy klo 14 mennessä. #maksuton2aste-kansalaisaloite on eduskunnan käsiteltävänä klo 14 alkavassa täysistunnossa.

Tähän mennessä mielenilmauksen tukijoiksi ovat ilmoittautuneet Nuorten mielenterveysseura - Yeesi, Suomen Vanhempainliitto, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamko, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA.

Lisätietoja:
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen, p. 0400 916 466
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKIn puheenjohtaja Elias Tenkanen, p. 044 7530 581
Finlands Svenska Skolungdomsförbundin puheenjohtaja Bicca Olin, p. 040 352 5232
Suomen Opiskelija-Allianssi OSKUn puheenjohtaja Jessica Makkonen, p. 044 9776 356

Suomen suurimman yhteiskunnallisen keskustelutapahtuman SuomiAreenan järjestäjätahot ovat valinneet tapahtuman arvoiksi avoimuuden, moniäänisen keskustelun, tasa-arvon, rohkeuden ja rentouden. Arvojen taustalla on arvotutkimus, jonka SuomiAreena toteutti viime syksynä yhdessä ensi kesän ja aiempien vuosien järjestäjien kanssa. Arvotyötä tehtiin lisäksi järjestäjien kanssa erillisessä arvotyöpajassa sekä SuomiAreenan järjestäjätreffeillä.

Arvotyössä oli aktiivisesti mukana yli 200 erilaista järjestäjätahoa, sekä ensikertalaisia että SuomiAreena-konkareita.

– Vuosittain SuomiAreenan tekevät kanssamme sadat eri yhteiskunnalliset järjestäjätahot. Meille oli tärkeää, että arvotyö tehtiin yhdessä järjestäjien kanssa ja pääsimme porukalla miettimään, millaista tapahtumaa haluamme tulevaisuudessa olla rakentamassa. SuomiAreena sai hienot arvot, jotka kuvaavat tapahtuman luonnetta ja näkyvät ensi kesänä myös konkreettisesti tapahtumaviikolla. Olen SuomiAreenan arvoista ylpeä, kiteyttää SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältöliiketoimintajohtaja Mari Haavisto.

Arvokyselyssä tutkittiin myös järjestäjien mielipiteitä liittyen tapahtuman vaikuttavuuteen ja merkitykseen yhteiskunnassa.

Kyselytulosten mukaan SuomiAreenan tärkeimmät tehtävät ovat yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen, alustan antaminen eri tahoille niiden omien yhteiskunnallisten päämäärien ajamiseen sekä verkostoituminen. Suurin osa vastaajista kokee, että eri näkökulmia edustavat keskustelijat lisäävät tilaisuuksien mielenkiintoa. Järjestäjät kertovat suuntaavansa keskustelutilaisuudet etenkin suurelle yleisölle ja päättäjille. SuomiAreenan arvoiksi valikoituivat lopulta avoimuus, moniääninen keskustelu, tasa-arvo, rohkeus ja rentous.

– Avoimuus arvona aukeaa moneen suuntaan. Se on erilaisten teemojen ja keskustelijoiden esiin nostoa, erilaisten yleisöjen vastaanottamista sekä ennakkoluulotonta uuden teknologian ja välineiden käyttöä, pohtii SuomiAreena-järjestäjä Petri Merenlahti Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta.

– SuomiAreenan aikana vaikuttavuus on ennen kaikkea kohtaamisissa ja keskusteluissa eri tahojen kanssa – aidon dialogin, uusien ideoiden ja yhteistyön synnyttämisessä. Vaikuttavuutta ei voi mitata ainoastaan numeroilla, tiivistää SuomiAreena-järjestäjä Mari Tuokko Tieto Oyj:stä.

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka järjestetään ensi kesänä 15.-19.7.2019 Porissa. Ensi kesänä 14. kerran järjestettävän SuomiAreenan teemat ovat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Ohjelma tapahtumaviikolle julkaistaan kesäkuun puolivälissä. SuomiAreenan tämän vuoden pääyhteistyökumppanit ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Business Finland, DNA, LähiTapiola, sekä Tieto Oyj.

Lisätietoja:

Mari Haavisto, SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältöliiketoimintajajohtaja,

p. 050 3956135

liitteenä uutiskuva

Tammikuun startti enteilee hyvää asuntokaupan vuotta

Tammikuussa käytettyjen kt, rt ja okt-asuntojen kauppamäärä nousi joulukuun tasosta yli 10% ja palautui normaalille volyymitasolle.

Käytettyjen kt, rt ja okt –kohteiden välittäjäkaupassa liikkui valtakunnallisesti tammikuussa noin 740 M€, joka on noin 2% enemmän kuin tammikuussa 2018. Pääkaupunkiseudun kaupassa vastaava kasvuprosentti oli 15 % ja Helsingin alueen kaupassa 20%. Pääkaupunkiseudun kokonaiskauppamäärä käytetyissä kerrostalohuoneistoissa nousi viime vuoden tammikuun tasolta +5%.

Käytetyissä kerrostalohuoneistoissa neliöhinnan keskiarvo Suomessa välittäjäkaupoissa oli tammikuussa 3020 euroa / neliö, kun se vuotta aiemmin oli 2810 euroa / neliö.  Pääkaupunkiseudulla vastaava neliöhinta tammikuussa oli 4820 ja vuotta aiemmin 4440 euroa/neliö.

Käytetyissä rivitalohuoneistoissa ja omakotitaloissa kauppamäärät säilyivät Suomessa lähes ennallaan, yhteensä noin 1800 kauppaa. Viime vuoteen verrattuna keskimääräisissä velattomissa hinnoissa tapahtui noin 4% nousu, kun keskimääräinen velaton kauppahinta rivitaloissa oli tammikuussa 2019 noin 180.000 (173.000) ja omakotitaloissa 215.000 (210.000).

Kerrostalohuoneistojen neliöhinnat selkeässä nousussa

Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat Suomessa 7 % verrattuna tammikuuhun 2018. Keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostalohuoneistoissa Suomessa oli noin 3020 €/m² ja pääkaupunkiseudulla noin 4820 €/m². Pääkaupunkiseudulla neliöhinta nousi tammikuuhun 2018 verrattuna 9 %. Neliöhintamuutos oli Helsingissä +7%, Espoossa +8%, Vantaalla +5 %, Tampereella +2 % ja Turussa +12 %.  

Käytetyissä kerrostalokaksioissa neliöhinnat nousivat Suomessa 7 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kerrostalokaksion neliöhinta oli Suomessa tammikuussa 2890 €/m^2. Nousua kerrostalokaksioiden neliöhinnoissa oli pääkaupunkiseudulla (+7 %), Helsingissä (+5 %) ja Tampereella (+8 %). Helsingissä kerrostalokaksio maksoi tammikuussa keskimäärin 5270 €/m², kun se vuotta aiemmin maksoi 5010 €/m².

Käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiaika tammikuussa oli koko Suomessa keskimäärin 89 päivää ja pääkaupunkiseudulla 68 päivää.  Koko Suomen käytettyjen kerrostalokaksioiden myyntiajat olivat keskimäärin 86 päivää, kun niiden myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli keskimäärin 66 päivää.  Omakotitalojen myyntiajat koko Suomessa säilyivät lähes ennallaan, ollen keskimäärin 145 päivää.

RE/MAXin kasvu jatkui markkinoiden kasvua voimakkaampana

”RE/MAX-ketjun myynti sekä kauppamäärät kasvoivat yli 10 % verrattuna viime vuoden tammikuuhun. Yksi kasvun avain RE/MAXilla on aina ollut välittäjien jatkuva kehittyminen - osaamisen kehittäminen ei ole meillä erillinen kampanja. Viime vuonna meillä oli Suomessa tavanomaiseen tapaan peruskursseja, juridiikan kursseja, ammattitutkintotasoisia- , ja erikoisammattitutkintotasoisia valmennuksia, sekä yrittäjien valmennustilaisuuksia yli 2000 työpäivän edestä. Tämän lisäksi lähes 150 henkilöä Suomen RE/MAXista osallistui kansainvälisiin koulutustapahtumiin. Meillä vahva kouluttautuminen on pysyvä tapa toimia”, toteaa RE/MAX Suomen toimitusjohtaja Pasi Aalto.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu / REMAX Suomi

Lisätietoja

Pekka Ronkainen, Kehitysjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 50 3800 050 | pekka.ronkainen@remax.fi

Pasi Aalto, Toimitusjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 400 322 232 | pasi.aalto@remax.fi

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkaa tiistaina 19.2. ja päättyy tiistaina 12.3. klo 15. Yhteishaussa on tänä keväänä tarjolla noin 80 000 aloituspaikkaa. Hakea voi osoitteessa www.opintopolku.fi. Myös tarjolla olevat koulutukset ja ohjeet hakemiseen löytyvät Opintopolusta.

Yhteishaussa on tarjolla tänä keväänä noin 80 000 aloituspaikkaa, joista 42 000 ammatillisessa koulutuksessa ja 38 000 lukiokoulutuksessa. Viime keväänä aloituspaikkoja oli 80 600, joista 42 500 ammatillisessa ja 38 100 lukiokoulutuksessa. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloituspaikoista 1 950 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 800 lukioissa.

Eniten aloituspaikkoja on tarjolla sosiaali- ja terveysalalla (5 250), liiketalouden ja kaupan alalla (4 450), ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (4 100), sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla (3 950).

Ammatillisen koulutuksen kaikista aloituspaikoista noin 4 600 (viime vuonna 5 000) on suunnattu lukion suorittaneille.

Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja ilman tutkintoa oleville hakijoille. Aiemmin ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea ammatilliseen koulutukseen jatkuvassa haussa. Oppilaitokset päättävät itse jatkuvan haun hakuaikatauluista, hakumenettelyistä ja valintaperusteista.

Valintaperusteet ja ohjeet hakemiseen löytyvät Opintopolku.fi-palvelusta.

Ammatillisen koulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeissa muutoksia

Hakija saa kutsun pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen, jos oppilaitos järjestää kokeen. Tänä keväänä valintaperusteet ovat muuttuneet siten, että hakija voidaan jättää pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella valitsematta koulutukseen, jossa on erityisiä terveydentilavaatimuksia (ns. SORA-tutkinto). Pääsy- ja soveltuvuuskokeista löytyy lisää tietoa Opintopolusta.

Haku erityisoppilaitoksiin alkaa 13.3.

Heti yhteishaun jälkeen käynnistyy haku vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Haku alkaa 13.3. ja päättyy 3.4. Erityisoppilaitosten yhteisessä haussa haki viime vuonna n. 3 060 hakijaa.

Haku on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat tukea vaikean oppimisvaikeuden, vamman tai sairauden takia. Haettavana on noin 2 200 aloituspaikkaa, joista noin 1 100 on vaativana erityisenä tukena järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin. Haettavana on myös noin 650 aloituspaikkaa erityisen tuen perusteella järjestettävään VALMA-koulutukseen ja noin 450 työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan TELMA-koulutukseen. Aloituspaikoista noin 60 on ruotsinkielisessä koulutuksessa.

Oppilaitokset järjestävät haastatteluja hakijoille kevään aikana. Lisätietoja valintaperusteista saa Opintopolusta ja oppilaitoksista.

Valintojen tulokset julkaistaan kesäkuussa

Oppilaitokset julkaisevat sekä yhteishaun että erityisoppilaitosten haun opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 13.6.

Hakija saa opiskelijavalinnan tulokset myös sähköpostiinsa, jos on antanut hakulomakkeella sähköpostiosoitteensa. Opetushallitus lähettää kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille lisäksi kirjeen, jossa kerrotaan valintojen tulokset.

Ammatillisen koulutuksen vapaaksi jääneitä paikkoja voi hakea jatkuvan haun kautta. Lukion vapaita paikkoja haetaan lukiokoulutuksen lisähaussa. Opintopolusta löytyy lisätietoa vapaista opiskelupaikoista.

Opintopolun neuvonta auttaa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä

Opintopolun hakuneuvonta auttaa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä hakuaikana arkisin klo 9.30–13 ja hakuajan viimeisenä päivänä klo 9.30‒15.00. Hakuajan ulkopuolella neuvonta on avoinna tiistaista torstaihin klo 9.30–13.

Neuvonnan yhteystiedot:
puh. 029 533 1010
neuvonta@opintopolku.fi

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Katariina Männikkö, puh. 029 533 1320

******

Gemensam ansökan till gymnasie- och yrkesutbildning börjar

Gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning inleds tisdagen 19 februari och avslutas tisdagen 12 mars kl. 15.00. I den gemensamma ansökan erbjuds i år cirka 80 000 nybörjarplatser. Ansökan lämnas in på adressen www.studieinfo.fi. I Studieinfo finns också uppgifter om utbildningarna och anvisningar för ansökan.

I gemensam ansökan erbjuds 80 000 nybörjarplatser, varav 42 000 finns inom yrkesutbildning och 38 000 inom gymnasieutbildning. I fjol var antalet nybörjarplatser 80 600, varav 42 500 inom yrkesutbildning och 38 100 inom gymnasieutbildning. Inom svenskspråkig utbildning är 1950 av nybörjarplatserna inom yrkesutbildning och 2 800 inom gymnasieutbildning.

Flest nybörjarplatser finns inom social- och hälsovårdsbranschen (5 250), inom företagsekonomi och handel (4 450), bil- och transportteknik (4 100) och inom arkitektur och byggnad (3 950).

Av nybörjarplatserna inom yrkesutbildningen reserveras cirka 4 600 (i fjol 5 000) för sökande som har avlagt gymnasiet.

Gemensam ansökan är avsedd för sökande som fullgör den grundläggande utbildningen och sökande som saknar en tidigare avlagd examen. Sökande som har avlagt en yrkesinriktad examen eller högskoleexamen kan inte söka till yrkesutbildning via gemensam ansökan. De kan istället söka till yrkesutbildning via kontinuerlig ansökan. Läroanstalterna fastställer ansökningstiderna, ansökningsförfarandet och antagningsgrunderna för den kontinuerliga ansökan.

Information om antagningsgrunderna och anvisningar för ansökan hittas i Studieinfo.fi.

Ändringar i inträdes- och lämplighetsproven till yrkesutbildning

Sökande kallas till inträdes- och lämplighetsprov om läroanstalten ordnar ett sådant. I och med ändringar i antagningsgrunderna kan läroanstalterna låta bli att anta sökande på basis av inträdes- och lämplighetsprov till utbildning som har specifika hälsokrav (s.k. SORA-examen). Mer information om inträdes- och lämplighetsprov ges i Studieinfo.

Ansökan till specialyrkesläroanstalter inleds den 13 mars

Ansökan till yrkesutbildning som ordnas som utbildning med krävande särskilt stöd inleds genast efter den gemensamma ansökan. Ansökan inleds den 13 mars och avslutas den 3 april. I fjol var antalet sökande i den gemensamma ansökan till specialläroanstalter cirka 3 060.

Ansökan riktar sig till dem som behöver stöd på grund av stora inlärningssvårigheter, svår funktionsnedsättning eller sjukdom. Det finns cirka 2 200 nybörjarplatser att söka till. Av platserna riktas cirka 1 100 platser till yrkesinriktade grundexamina som ordnas som undervisning med krävande särskilt stöd. Det finns dessutom cirka 650 nybörjarplatser inom utbildning som handleder för yrkesutbildning (VALMA) och cirka 450 platser inom utbildning som handleder för arbete och ett självständigt liv (TELMA) som ordnas som utbildning med krävande särskilt stöd. Inom svenskspråkig utbildning finns det omkring 60 nybörjarplatser att söka till.

Läroanstalterna intervjuar sökanden under våren. Information om antagningsgrunderna finns på Studieinfo.fi. Mer information fås av läroanstalterna.

Antagningsresultaten publiceras i juni

Läroanstalterna publicerar antagningsresultaten för både gemensam ansökan och ansökan till yrkesinriktad specialundervisning tidigast 13.6.

Sökanden får information om sitt antagningsresultat i sin e-post, om hen har antecknat sin e-postadress i ansökningsblanketten. Utbildningsstyrelsen skickar ett brev om antagningsresultatet till sökande som blev utan studieplats.

Lediga studieplatser inom yrkesutbildningen kan sökas via kontinuerlig ansökan. Lediga studieplatser vid gymnasierna kan sökas i tilläggsansökan till gymnasieutbildningen. Information om lediga studieplatser ges i Studieinfo.fi.

Studieinfos rådgivning hjälper i ansökningsfrågor

Studieinfos ansökningsrådgivning ger råd i frågor om ansökan vardagar kl. 9.30–13.00, den sista ansökningsdagen kl. 9.00–15.00. Utanför ansökningstiden är rådgivningen öppen från tisdag till torsdag kl. 9.30–13.00.

Kontaktinformation till rådgivningen:
tfn 029 533 1010
info@studieinfo.fi

Mer information

Sakkunnig Christian Seger, tfn 029 533 1324, christian.seger@oph.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjestää tiistaina 19.2. Kouvolassa rekrytointitapahtuman, joka kokoaa toimijat eri aloilta esittelemään työpaikkatarjontaansa. Track Yourself -tapahtuman pääpaino on kesätyöpaikkarekrytoinnissa, mutta myös pidempiaikaisia työpaikkoja ja työharjoittelupaikkoja on tarjolla. Tarkoituksena on helpottaa yrityksiä ja opiskelijoita löytämään toisensa.

Vaikka tapahtuman teemana on logistiikka- ja rautatieala, tarjolla on erilaisia ja eri osaamista vaativia tehtäviä. Niitä löytyy muun muassa ohjelmoinnista ja tietotekniikasta, suunnittelusta, automaation ja sähkön parista, tietohallinnosta, projektinhallinnasta ja liiketaloudesta.

Yritysten tavoitteena rekrytoida ja tehdä nimeä tunnetuksi

- Haluamme tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Kouvolan alueella. Olemmekin kutsuneet paikallisia yrityksiä rekrytointitapahtumaan kertomaan heillä avoinna olevista harjoittelu- ja työpaikoista. Tavoitteena on tehdä tapahtumasta jokavuotinen, kertoo Xamkin tutkimuspäällikkö Tiina Poikolainen.

Yksi mukana olevista yrityksistä on NRC Group Finland. Siiri Fagerlund edustaa yritystä tapahtumassa.
- Lähdemme tapahtumaan innolla tapaamaan tulevaisuuden tekijöitä ja kertomaan rautatie- ja raitioteiden ilosanomaa. Odotamme erityisesti kohtaamisia potentiaalisten kesätyöntekijöiden kanssa. Yhdistimme voimamme vuoden alussa norjalaisen NRC Groupin kanssa, joten uusi yritysnimemme ei välttämättä ole opiskelijoille tuttu. Panostamme jatkuvasti ja vahvasti opiskelijoihin, sillä heillä on tunnetusti alan tuorein näkemys ja osaaminen, kertoo Fagerlund.
- Tällaiset tapahtumat tuovat meille tärkeää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia opiskelijoiden keskuudessa etenkin nyt, kun pyrimme rekrytoimaan vuoden alussa noin 70 uutta osaajaa sekä kesätöihin että vakituisiin tehtäviin.

Track Yourself -tapahtuma järjestetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan kampuksella Pajagalleriassa 19.2. kello 13.00-15.30. Osoite: Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.

Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan jututtamaan yrityksiä, opiskelijoita ja alan kehittäjiä.

Tapahtuman ohjelma liitteenä.

Lisätietoja:

Tiina Poikolainen
Tutkimuspäällikkö, rautatielogistiikka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
P. 044 702 8517, tiina.poikolainen@xamk.fi

Miten tässä kävi näin?

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen epäonnistuneen kilpailutuksen jälkiseurauksia selvitetään ja sammutetaan kuntoutusalan yrityksissä ympäri maan.

Viime vuonna toteutetun kilpailutuksen perusongelma oli se, että Kela painotti laatua 20 prosentilla ja hintaa 80 prosentilla. Painotuksella haettiin halpuutusta vaikeavammaisten ihmisten terapiapalvelujen hintoihin. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin laadun merkitys asetettiin näin alas. Kuntoutujille ja terapiapalvelujen korkeatasoiseen laatuun satsanneille terapiapalveluntuottajille tämä oli järkytys.

Niistä Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n jäsenyrityksistä, jotka osallistuivat Kelan kilpailutukseen, noin 30 % jäi ilman Kela-sopimusta. Pahinta jälkeä syntyi tämän seurauksena niissä yrityksissä, jotka olivat keskittyneet tuottamaan palveluja Kela-asiakkaille.

Kela-sopimuksen tässä kilpailutuksessa saaneet yritykset ovat kelpo ammattilaisia, sitä ei kukaan kiistä eikä siitä ole kysymys nyt syntyneissä ongelmissa. - Kysymys on siitä, miksi Kelan kilpailutuksessa pudotettiin satoja korkeatasoista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tuottavia palveluntuottajia pois ja samalla katkaistiin kuntoutujien ja terapeuttien jopa vuosikymmenien pituisia terapiasuhteita, toteaa toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:stä.

Kuntoutusyrittäjien jäsenyrittäjilleen tekemän jäsenkyselyn tulosten mukaan lähes kaikki vastaajat (94 %) pitivät kilpailutusta epäonnistuneena. - Tuo on palveluntuottajilta vahva palaute siitä, että kyseisestä kilpailutuksesta puuttui hankintaosaamista ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen erityisosaamisen merkityksen ymmärtämistä, Hanna-Kaisa Järvi painottaa.

Jäsenkyselyn tulos kertoo, ettei kilpailutuksessa arvostettu erityisosaamista. Osaamisella, välineillä tai tiloilla, joita Kela on aiemmissa kilpailutuksissaan painottanut ja joihin palveluntuottajat ovat järjestäjän kannustamina panostaneet, ei tällä kertaa yhtäkkiä ollutkaan niin väliä. 

• Yrittäjä:”Kilpailutus tuntui enemmänkin kiristykseltä kuin asiantuntijapalveluiden kilpailutukselta”.
• Yrittäjä: ”Nyt raju hinta-laatu -suhteen muutos asetti erityisesti pienet yritykset, jotka olivat satsanneet lähestulkoon ainoastaan tämän asiakasryhmän palveluiden tuottamiseen, erittäin hankalaan asemaan.”
• Yrittäjä: ”Laatua ei arvostettu lainkaan, erikoistumista ei arvostettu lainkaan.”

Kyseisessä, viime vuonna toteutetussa kilpailutuksessa Kela otti ohjenuorakseen Aalto-yliopiston raportin, jonka kilpailutusneuvot ohjasivat Kelaa halpuuttamaan näiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terapiapalvelut. Raportin mukaan esim. kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat on motivoitava itse hakemaan itselleen halvin palveluntuottaja. Jäsenkyselyn vastauksissa todettiin tämän tarkoittavan esimerkiksi tilannetta, jossa neliraajahalvautunut ihminen hakisi itselleen halvinta mahdollista terapiaa. - Onko tämä yhteiskuntamme arvojen mukaista?, Hanna-Kaisa Järvi kysyy.

• Yrittäjä: ”Kymmenet itkuiset asiakkaat, omaiset, lähiympäristö, puhumattakaan fysioterapeuteista ja yrityksistä, jäivät kauhun valtaan, tyhjän päälle huutokaupattavaksi halvimmin tarjoaville!

Mitä kilpailutus sai aikaan terapiapalveluja tuottavissa yrityksissä?

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemän jäsenkyselyn mukaan 30 % kilpailutukseen osallistuneista palveluntuottajista joutuu sopeuttamaan nyt yritystoimintaansa esimerkiksi jäämällä ennenaikaiselle eläkkeelle, hakemalla lisätöitä muualta, vähentämällä investointeja sekä luopumalla omasta ja henkilökunnan koulutuksesta.

Jäsenkyselyn mukaan 13 % vastaajista joutuu irtisanomaan henkilökunnastaan 1 – 2 henkilöä.  7 % lomauttamaan 1 – 4 henkilöä/yritys ja 3 % lopettamaan liiketoimintansa kokonaan. Irtisanottavat ja lomautettavat henkilöt ja liiketoimintansa lopettamaan joutuvat ovat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen erikoisosaamiseen panostaneita ja siihen sitoutuneita kuntoutuksen ammattilaisia.

 Voiko Kelaan sopimuskumppanina enää luottaa?

Tällä hetkellä kuntoutusyrityksissä pohditaan Kela-kumppanuutta. On ymmärretty, että liiketoiminta on rakennettava niin, että on muitakin asiakkaita kuin Kela-sopimuksen kautta tulevia.  

• Yrittäjä: ”Pohdin kovasti työn mielekkyyttä. Koen, että Kelassa ei arvosteta tekemääni tunnollista ja laadukasta työtä. Pohdiskelen muita ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä, haluanko jatkaa Kelan yhteistyökumppanina.”
• Yrittäjä: ”Tämä koko prosessi on ollut minulle, yrittäjälle, yllättävän raskas. Taloudellinen tappio alkaa pikkuhiljaa näkymään ja tuntumaan. Tämä julmuus ja vääryys heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan tuntuu erittäin pahalta. Tämä Kelan toiminta taisi olla viimeinen pisara minulle. Olen tällä hetkellä uupumuksen takia sairauslomalla.”

Kelan kilpailutus katkaisi monen monta pitkää terapiasuhdetta. Hankintapäätösten vuoksi vaikeavammaiset kuntoutujat ovat joutuneet pakon edessä vaihtamaan pitkäaikaisiakin terapeuttisuhteitaan uusiin palveluntuottajiin. Tämä ei suju läheskään aina ongelmitta.

• Yrittäjä: ”Törkeää on myös se, että kukaan ei voinut liki kahden kuukauden aikana kysellä mitään, valittaa mistään, ja sekin, että kuntoutujien isot kysymysmerkit kuntoutuksen järjestymisestä jäivät meidän palveluntuottajien vastattavaksi täysin. Kelasta ei infoa tippunut.”

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on kovaa työtä

Maassamme on lähes 31 000 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevaa ihmistä.

• Yrittäjä: ”Vaativa lääkinnällinen kuntoutus edellyttää palveluntuottajalta monipuolista osaamista ja siten kouluttautumista. Koulutusta/osaamista ei arvosteta, kun hinta määrittää enemmän.”

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus edellyttää paitsi vankkaa ammattitaitoa ja osaamista, myös omistautumista kuntoutettavien asialle. Epäonnistuneessa kilpailutuksessa nämä keskeiset asiat jäivät huomiotta. Kilpailutus ja sen aikaansaamat vauriot on oikaistava.

Lisätietoja:
Hanna-Kaisa Järvi, toiminnanjohtaja, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, puh. 040 754 7728, hanna-kaisa.jarvi@kuntoutusyrittajat.fi

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vaikuttava johtaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Maaliskuussa starttaava LAPE-akatemia kokoaa kunkin maakunnan, kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajat yhteiseen oppimisprosessiin.

Akatemian tavoitteena on luoda ja määritellä eri toimijoiden välisiä toimintamalleja, sopimuksia ja rakenteita, jotta palveluista saadaan lapsi- ja perhelähtöisiä. Johtajat saavat tukea entistä vaikuttavampaan toimintaan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä verkostojen johtamiseen yhteisessä toimintaympäristössä.

Lapset ja nuoret elävät arkeaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Lasten ja nuorten palveluista vastaavien tahojen – oli se kunta, maakunta tai joku muu taho – tulee pystyä tarjoamaan lapsille ja nuorille sopivaa tukea oikeaan aikaan ja mieluiten heidän omassa kasvuyhteisössään.

– Ilman erilaiset hallinnonrajat ylittävää tahtotilaa on mahdotonta päästä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ihmislähtöisyyteen taikka kustannusvaikuttavuuteen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia johdettaessa olisi toimittava ikään kuin hallintorajoja ei olisikaan. Lapsi- ja perhelähtöisillä palveluilla edistetään tehokkaimmin lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, muistuttaa hankejohtaja Maria Kaisa Aula sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Jokaisen maakunnan alueella ollaan jo liikkeessä parempaan päin eli sivistystoimen ja soten yhdessä tekemiseen sekä varhaisen tuen vahvistumiseen. LAPE-muutosohjelman vauhdittamaa kehitystä haluamme tukea ja jatkaa LAPE-akatemialla, Aula perustelee.

LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsingissä 20.3.2019

LAPE-akatemian starttitilaisuus pidetään Helsingissä 20.3.2019 otsikolla ”Uudet toimintaympäristöt, uudenlainen johtaminen, uusi vaikuttavuus”. Tilaisuudessa on mukana julkisen johtamisen huippunimiä. Starttitilaisuuden ohjelman löydät täältä: https://stm.fi/tapahtumat/2019-03-20/lape-akatemioiden-valtakunnallinen-starttitilaisuus-20.3.2019

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös verkossa suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena: http://videonet.fi/stm/20190320/

LAPE-akatemiassa pysytään tulevaisuuden tahdissa

Starttitilaisuuden jälkeen LAPE-valmennus jatkuu maakuntakohtaisesti kolmella tilaisuudella, joissa kukin maakunta pureutuu oman alueensa yhteistyöhön: sen rakenteisiin, toimintamalleihin ja palvelujen yhdyspintoihin. Osallistujat voivat vaikuttaa siihen, miten sivistystoimen ja soten yhteistyön rakenteet, prosessit ja toimintamallit kehittyvät oman maakunnan alueella. Maakuntakohtaisten tapahtumien ajankohdista ja ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Akatemiaan kutsutaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja päättäjät, maakuntavalmistelijat sekä järjestöjen ja seurakuntien johto.

– Toimintaympäristö on nyt nopeassa muutoksessa. LAPE-akatemia on tarpeellinen ja hyödyllinen siitä riippumatta, mitä eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksesta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on joka tapauksessa saatava vastaamaan mahdollisimman hyvin ihmisten tarpeisiin sekä tukemaan lasten oppimisen ja hyvinvoinnin yhdenvertaisuutta, sanoo LAPE-muutostyön etenemisestä Pohjois-Karjalassa vastaava muutosagentti Anne Frimodig.

– Korjaavien palvelujen kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää varhaisen tuen vahvistumista ja vahvempaa yhteistyötä yli erilaisten rajojen. Johtamisen on tärkeä perustua tutkimukseen, tietoon sekä lapsen oikeuksien yhteiseen eettiseen perustaan, korostaa Frimodig.

Pohjois-Karjalassa painopisteenä ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen

– Suurin osa lasten ja nuorten palveluista on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä. LAPE-akatemiassa vahvistetaan yhteensovittavaa johtamisosaamista ja luodaan yhteistä tahtotilaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista vastaavien toimijoiden keskuuteen, unohtamatta kolmatta sektoria ja seurakuntia, joiden johto on myös kutsuttu mukaan akatemiaprosessiin, muistuttaa kunta-agentti Kristiina Hyvärinen, joka vastaa sivistyksen ja sote-palvelujen yhdyspinnan kehittämisestä vuoden 2019 aikana Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla.

Pohjois-Karjalassa tehtiin laajaa lasten ja perheiden hyvinvointia edistävää ja palveluja kehittävää muutostyötä Siun soten P-K LAPE –hankkeessa vuosien 2017-2018 aikana. Tänä vuonna LAPE-akatemian tavoitteena on juurruttaa maakunnan alueella kahden viime vuoden aikana tehtyä LAPE-kehittämistyötä.

– Tavoitteena on painopisteen muuttaminen korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Käytännön työssä vahvistetaan perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja, ja pyritään yhä lapsiystävällisempään maakuntaan sekä luomaan yhteistä tietopohjaa eri toimijoiden kanssa. Kaiken keskiössä on asiakas, jotta palveluja tarvitsevat saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan, toteaa Frimodig.

LAPE-akatemian järjestelyistä vastaavat yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Maakuntakohtaisista tilaisuuksista vastaavat kunkin maakunnan omat LAPE-muutosagentit yhteistyössä kunta-agenttien kanssa.

Lisätietoja medialle:

Pohjois-Karjalan muutosagentti Anne Frimodig, anne.frimodig(at)siunsote.fi, puh. 050 473 3449

Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen, kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi, puh. 044 718 4409

Hankejohtaja Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE), mariakaisa.aula(at)stm.fi, puh. 0295 163 658

www.stm.fi/lapeakatemia

www.siunsote.fi/hankkeet

Oikeus kulttuuriin, taitoihin ja elinkeinoon

Käsi- ja taideteollisuusjärjestö on valtakunnallinen, kaksikielinen, käsityöalan neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Toiminta-ajatuksena on edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö, joka tunnetaan myös Taitojärjestö-nimellä, ottaa vastuuta käsityökulttuurista ja monipuolisista käsityötaidoista, sekä vahvistaa itsetekemisen kulttuuria. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry katsoo, että hallitusohjelmassa tulisi panostaa erityisesti seuraaviin asioihin:

Turvataan käsityöharrastuksen valtakunnallinen saatavuus ja saavutettavuus.
Käsitöiden tekeminen tuottaa ihmisille mielihyvän tunnetta ja pitää ylläpitää toimintakykyä. Käsitöiden tekeminen tunnustetaan hyvinvointia lisäävänä toimintana ja useasti tekemiseen liittyy tärkeänä osana jakamisen kulttuuri ja sosiaalisuus. Käsityön harrastaminen tulee nähdä yhtenä kansalaisten hyvinvointia edistävän toimintana ja sen harrastamiselle tulee turvata tilat ja neuvonta myös jatkossa.

Käsityölle osoitetaan riittävät resurssit perusopetuksessa, taiteen perusopetuksessa ja vapaa-ajantoiminnassa.
Käsityön oppiaineessa luodaan pohjaa avaruudelliselle ajattelulle, materiaalitietoisuudelle ja luovalle ongelmanratkaisulle. Lisäksi taito- ja taideaineet vahvistavat kykyä ihmetellä ja kyseenalaistaa. Nämä ovat taitoja, joiden tarve tulevaisuuden yhteiskunnassa korostuu taitoina, tekoäly ja teknologia eivät voi korvata.

Kädentaitoja ei saa hukata.
Käsityötaidot ovat osa aineetonta kulttuuriperintöä ja suomalaista identiteettiä. Uusien innovaatioiden juuret ovat perinteisissä tekniikoissa, materiaaleissa ja työtavoissa. Käsityötaitojen vaalimiselle sekä samalla myös uudistamiselle tulee turvata riittävät resurssit. Vahvat käsityötaidot tukevat kansalaisten ekologista ja resurssiviivasta elämäntapaa.

Parhaille käsityön mestareille tulee kohdentaa valtion taiteilija-apuraha.
Apuraha mahdollistaisi päätoimisen työskentelyn niin, että osaaminen tulee dokumentoiduksi ja taito siirretyksi eteenpäin. Käsityön mestarit harjoittavat taitoja ja ylläpitävät osaamisen perinnettä tyypillisesti jonkun toisen ammatin ohella, koska ansiomahdollisuudet ovat vähäisiä. Ilman selkeätä panostusta on uhkana menettää erityisosaamista, jonka palauttaminen on mahdotonta.

Vahvistetaan käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjyyttä ja työllisyyttä harkituilla tukitoimilla.
Käsityöyritykset työllistivät Suomessa suoraan noin 8 900 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,17 miljardia euroa. Vuositilastojen ulkopuolelle jääneet sivutoimiset yrittäjät kasvattavat yritysten ja työllisten kokonaismäärää edelleen. Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen olivat runsaat 13 900 henkilöä, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon. Taitoliiton toteuttama yrittäjäselvitys osoittaa, että yrittäjät kaipaavat tukipalveluja sekä täydennyskoulutusta yrityksen kehittämiseen. Suurimpana yksittäisenä kehityksen esteenä mainitaan verotus, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi pienille työvaltaisille aloille.

Taitojärjestö edistää käsityötaitoja ja työllisyyttä ja tarvitsee riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen.

Taitoliitto / Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja
minna.hyytiainen@taito.fi

https://www.taito.fi/taitoliiton-hallitusohjelmatavoitteet-2019/