Suomessa metallialalla on merkittävä puute osaavasta työvoimasta ja tilanne on nähtävillä myös Kotkan seudulla. Henkilöstöpalveluyritys Barona kouluttaa nyt Kotkan alueelle kymmeniä uusia metallialan tekijöitä rekrytoivan koulutusohjelman kautta. Baronan Kotkan aluepäällikön Pasi Nurmisen mukaan tilanne on alueella haastava:

”Alueen teollisuus on ollut murroksessa ja teolliset työpaikat ovat vähentyneet kolmanneksen 2000-luvulla. Valmiita ammattilaisia seudulta on erittäin haastava löytää. Aikaisemmin on todettu, että ammattikoulun ja työelämän yhteensovittaminen on ollut vaikeaa. Kouluista ei tule riittävästi tekijöitä”, Nurminen toteaa.

Kotkalaiset metallialan yritykset Haaviston konepaja ja Power Tech Group ovat lähteneet mukaan Baronan Metallimestari -koulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on löytää ja kouluttaa työntekijöitä suoraan yritysten tarpeisiin. Koulutusohjelmassa yritykset pääsevät itse räätälöimään koulutuksen sisältöä ja koulutuksesta pyritään tekemään käytännönläheinen yrityksen puitteisiin ja tarpeisiin soveltuen. Koulutetuille ohjelma kestää noin 2,5 kuukautta. Metallimestari -koulutushankinnan järjestää Suomen suurin henkilöstöpalvelualanyritys Barona yhdessä ELY-keskuksen kanssa.

Baronan koulutusohjelmista vastaavan Ari Lähteenmäen mukaan koulutusohjelma on luotu yritysten avuksi saamaan nopeasti osaavaa työvoimaa alueille:

”Yritykset ovat sitoutuneet koulutukseen ja heillä on kova halu saada osaajia kasvun tueksi, joten motivaatio, asenne ja halu on tärkein voimavara koulutukseen hakeutuessa. Koulutuksen tavoitteena on pitkä ura teollisuuden alalla. Tähtäämme pitkiin työuriin”, Lähteenmäki kertoo.

Kotkassa Power Techin tuotantopäällikkönä toimiva Lauri Palm odottaa koulutusohjelmalta lisänäkyvyyttä työntekijöiden hankkimiseen:

”Lähdimme mukaan koulutusohjelmaan, koska olemme havainneet, että alalle ei ole riittävästi hakijoita ja pyrimme kantamaan kortemme kekoon, jotta saataisiin konepajateollisuudelle lisää positiivista näkyvyyttä”, Palm kertoo.

Myös Haaviston Konepajassa koulutusohjelmaan liittymisen motiivina on löytää motivoituneita työntekijöitä. Toimitusjohtaja Jarkko Haavisto näkee nopean kouluttautumisen edut.

”Ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa ja ihmisillä on erilaisia urapolkuja ja elämäntilanteita, joten kaikkia koulutusmahdollisuuksia on hyvä kokeilla. Erilaiset kouluttautumisreitit motivoivat erilaisia ihmisiä”, Haavisto toteaa.

Lisätietoja:

metallimestari.fi

Pasi Nurminen, Aluepäällikkö, Barona
040 550 3932
pasi.nurminen@barona.fi

Haku lukioihin ja ammatillisiin koulutuksiin alkaa 19.2.2019. Valinnanvaraa löytyy, sillä Turussa kaupungin 7 eri lukiota tarjoavat myös monia erityislinjoja, ja Turun ammatti-instituutissa on valittavana yli 20 perustutkintokoulutusta, joissa kaikissa on mahdollisuus kaksoistutkintoon.

Turun seitsemän lukiota tarjoavat valtakunnallisesti kilpailukykyisen valikoiman eri oppiaineiden kursseja, lukiodiplomeja ja kontakteja niin korkeakouluihin kuin yrityksiin. Lukioiden omaa kurssitarjontaa tukee koko ajan laajentuva lukiokoulutuksen yhteinen kurssitarjotin. Turun suomenkielisiin päivälukioihin otetaan vajaa 1100 uutta opiskelijaa. Lukiorakennukset ovat peruskorjattuja ja viimeisimmällä tekniikalla varustettuja. Turkulaisista lukioista valmistuneet ylioppilaat ovat arvosanoiltaan valtakunnallista huippua ja sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin korkeakouluihin.

Turun ammatti-instituutissa on valittavana yli 20 eri tutkintoa ja useita eri opintopolkuja. Aloituspaikkoja on noin 1400. Turun ammatti-instituutissa voi valita ammatillisen koulutuksen ohella suoritettavaksi lukiotutkinnon, jolloin opiskelija saa valmistuessaan kaksoistutkinnon. Näiden lisäksi ammatti-instituutissa voi opintoihin yhdistää huippu-urheilun tai valita kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen tähtääviä opintoja. Valmistumisen jälkeen opiskelija on valmis siirtymään esimerkiksi työelämään tai jatkokouluttautumaan korkeakoulussa.

Yhteishaku tehdään sähköisesti Opintopolussa(opintopolku.fi) tai paperisena Opetushallitukselle 19.2. – 12.3.2019. Mahdollisten pääsy- ja valintakokeiden tarkemmat tiedot löytyvät hakuoppaasta sekä koulujen sivuilta. Kevään yhteishaussa opiskelija voi esittää viisi hakutoivetta, jotka voivat olla joko ammatillisia oppilaitoksia tai lukioita. Tiedot yhteishaun valinnoista julkaistaan aikaisintaan 13.6. ja opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 27.6. mennessä.

Lisätiedot:

Hakuopas 2019

www.turku.fi/yhteishaku/

Gemensam ansökan till yrkesutbildningar och gymnasier inleds i hela landet 19.2.2019. I Åbo är valmöjligheterna många. Stadens sju gymnasier har flera speciallinjer och yrkesinstitutet inte mindre än 20 grundutbildningar, av vilka samtliga erbjuder möjlighet till dubbelexamen.

Åbo stads sju gymnasier erbjuder i nationell jämförelse ett konkurrenskraftigt utbud av ämnesstudier, gymnasiediplom samt kontakter till såväl högskolor som företag. Gymnasiernas egna kursutbud stöder den kontinuerligt breddade gymnasiala utbildningens kursutbudspalett. Studenterna från Åbos gymnasier ligger resultatsmässigt i den nationella toppen och placerar sig väl i antagningsstatistiken för högskolestudier.

Katedralskolan i Åbo är stadens enda svenskspråkiga gymnasium. Sina anor räknar Katedralskolan från den medeltida katedralskola som man antar har grundlagts år 1276. I dagsläget har gymnasiet ca 270 studerande och 20 lärare. Katedralskolan i Åbo är känd för sin högklassiga undervisning och hör till de främsta gymnasierna i Finland.

Skolbyggnaden grundrenoverades åren 2014-2016. Inredningen har planerats utgående från den nya läroplanen för gymnasiet och erbjuder därför allehanda flexibla lösningar. Trots att de teoretiska ämnena innehar huvudrollen i läroplanen, kan studerandena även utveckla sig inom idrott, musik och bildkonst. Katedralskolan samarbetar med Åboregionens idrottsakademi och erbjuder således elitidrottare möjligheter att kombinera idrott och studier. I bildkonst brukar de flesta studerande som har valt fördjupade kurser avlägga gymnasiediplomet, som de får ett särskilt betyg för. I musik kan studerandena avlägga skolvisa tillämpade kurser.

På Åbo yrkesinstitut kan man studera till över 20 olika slutexamina och flera alternativa studievägar erbjuds. Totalt finns det ca 1400 platser för nya studerande. Studerandena har även möjlighet att avlägga gymnasiestudier vid sidan av sin yrkesinriktade utbildning, vilket efter avklarade studier leder till dubbelexamen. Utöver detta kan man kombinera sina studier vid yrkesinstitutet med toppidrott, eller välja studier med inriktning på internationalisering och företagsverksamhet. Avlagda studier ger goda färdigheter för arbetslivet eller vidarestudier vid yrkeshögskola.

På Åbo Yrkesinstitut finns följande studielinjer på svenska: grundexamen i affärsverksamhet (merkonom), grundexamen i informations- och kommunikationsteknik (datanom) samt, i samarbete med Axxell, grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen (närvårdare). Den sistnämnda är en nyhet från och med i år.

Gemensam ansökan görs elektroniskt på adressen www.studieinfo.fi eller skriftligen till Utbildningsstyrelsen under perioden 19.2. – 12.3.2019. Information om eventuella antagnings- eller urvalsprov finns i ansökningsguiden eller på respektive läroanstalts hemsida. I vårens gemensamma ansökan får studerande ange fem ansökningsönskemål. I dessa kan ingå både yrkesstudier och gymnasier. Information om antagningsresultaten ges tidigast 13.6.2019. Mottagande av studieplats bör göras senast 27.6.2019.

Ytterligare information:

Ansökningsguide 2019

https://www.turku.fi/sv/gemensam-ansokan/ansokningsguide

– Porukalla pääosaan -hanke tuo Kiasma-teatterin näyttämölle uudet suomalaiset ja heidän äänensä

Ketkä yhteiskunnassamme tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi? Mitkä asiat ovat kullekin tärkeitä ja kuka saa päättää, mikä on tärkeää? Miten kohtaamme tuntemattoman? Näiden kysymysten ääreen kokoontuu maaliskuun alussa esiintyjäjoukko, joka koostuu Suomessa muutaman vuoden asuneista nuorista aikuisista sekä seniori-ikäisistä nykytanssin harrastajista.

Mashallah – ما شاء الله -on koreografi Sanna Fromin ja mediataiteilija Heta Kuchkan ohjauksessa ja Porukalla pääosaan -nimisen hankeen puitteissa syntynyt esitys, joka esitellään nyt yleisölle Kiasma-teatterissa. Ensi-esitys nähdään torstaina 7.3. klo 14. Projekti on toteutunut Kiasman, Zodiak – Uuden tanssin keskuksen sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Porukalla pääosaan on Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria taiteen, kulttuurin ja nuorisotyön keinoin. Mashallah on toinen hankkeen aikana toteutettu esitys. Ryhmän nuoret osallistuvat teosprosessiin osana opiskeluaan.

Ryhmän ohjaajat tanssitaiteilija Sanna From ja mediataiteilija Heta Kuchka ovat prosessin aikana joutuneet pohtimaan kuinka tehdä eettisesti teosta, jolle on asetettu lukuisia tavoitteita. Miten käyttää valtaa kantasuomalaisina taiteilijoina tilanteessa, jossa osallistujista suurimmalla osalla ei ole kokemusta tämän kaltaisesta prosessista tai taiteesta ylipäätään?

Projektin aikana syntynyt esitys yhdistää liikettä ja mediataidetta. Sen sisältö on muodostunut pikkuhiljaa prosessin edetessä. Keskiössä ovat hankkeen osallistujat, heidän persoonansa, taitonsa ja kiinnostuksen kohteensa. Työskentelyn aikana esiin on noussut nuorten suuri tarve oppia lukuisia asioita; uusi kieli ja uudet tavat, kaikki ne pienet asiat, joista arkielämä ja lopulta koko kulttuuri koostuu.

Esityksen valosuunnittelusta vastaa Mia Kivinen ja äänisuunnittelusta Anders Pohjola. Suomen kielen opettajat Mari Nikonen ja Anna Louhensalo ovat olleet mukana prosessissa ja osallistuneet sen opinnollistamiseen. Mukana harjoituksissa on ollut myös Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogiopiskelijoita.

PORUKALLA PÄÄOSAAN
Sanna From – Heta Kuchka: Mashallah – ماشاءالله

Koreografia ja ryhmän ohjaus: Sanna From
Mediataide ja ryhmän ohjaus: Heta Kuchka
Esiintyjät: Porukalla pääosaan -hankeeseen osallistuvia nuoria ja Zodiakin senioritanssiryhmän tanssijoita
Valosuunnittelu: Mia Kivinen
Videoiden valojen toteutus: Jari Lehtiniemi
Äänisuunnittelu: Anders Pohjola
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Kiasma-teatteri, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Porukalla pääosaan hankkeen hallinnointi: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Tukija: Euroopan unioni / Euroopan sosiaalirahasto
Kuva: Heta Kuchka

www.porukalla.fi

Ensiesitys: to 7.3.2019 klo 14.00, Kiasma-teatteri, Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2, Helsinki)
Muut esitykset: la 9.3. klo 14.00 | ti 12.3. klo 14.00 | ke 13.3. klo 14.00

Liput: ilmainen sisäänpääsy. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen Kiasman infoon, info@kiasma.fi tai 029 450 0501.

Lisätiedot:
Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 044 971 6344
Koreografi Sanna From, puh. 050 460 7368
Lehdistökuvat: www.kiasma.fi/press

Pihlajamäen ala-asteen koululla Helsingissä vierailevat lukulähettiläs ja Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman sekä tähtikirjailija Roope Lipasti. 

Jos lukutaidon nykyinen kehitys jatkuisi, tänä vuonna koulunsa aloittaneista ekaluokkalaisista joka kymmenes ei tilastojen valossa oppisi peruskoulun aikana lukemaan kunnolla. Kiinnostus ja innostus lukemiseen on vähäistä. Siksi tarvitaan Lukuliikettä.

Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, lukemisen ja lukutaidon parissa toimivista asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi, joka julkaisi syksyllä 2018 ehdotuksensa lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi. Jo nyt lukutaidon ja -innon edistämiseksi tehdään paljon arvokasta työtä, johon liittyvää tietoa ja osaamista on pyritty kokoamaan yhteen Lukuliikkeeksi.

Lukuliike koulussa alkoi syksyllä ja ensi viikolla se palaa Helsinkiin. Pihlajamäen ala-asteen koululla 28.2. klo 9.00 vierailevat lukulähettiläs ja Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja ja juontaja Fanny Fröman sekä tähtikirjailija Roope Lipasti.

Lukuliike koulussa -kampanjan esiintyjät kertovat omasta lukuharrastuksestaan, lukemisen merkityksestä omaan elämäänsä sekä työstään. Tarkoitus on osoittaa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustalla ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuuluvat myös heille.

Lukuliike koulussa –tapahtuman jälkeen koulussa jatketaan tähtikirjailijan kirjojen lukemista, ammattilaisten laatimien lukuhaasteiden ja tehtävien tekemistä sekä tartutaan lukemiseen ja kirjoihin monipuolisesti koko lukuvuoden ajan.

Lukuliike koulussa –tapahtuma järjestetään 40 koulussa ympäri Suomen. Lisäksi kampanjassa toteutetaan lähes 200 kirjailijavierailua, lukemisen ja kirjoittamisen työpajaa sekä muita tempauksia. Kouluja haastetaan lukemaan kirjoja ääneen aamunavauksissa tai luokissa, haastamaan muita kouluja, vanhempiaan tai lähiseudun yrityksiä mukaan Lukuliikkeeseen.  Tavoitteena on, että lukuvuoden päättyessä Suomen kouluissa ei olisi yhtään lasta, joka ei olisi kouluvuoden aikana lukenut tai kuullut ääneen luettuna kokonaista kirjaa.

Lukuliikettä käynnistäviä tahoja ovat mm. Lukukeskus, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Sanataideopetuksen seura, Lastenkirjainstituutti, Suomen kirjastoseura, Kirjastokaista, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston Monilukutaitoa opitaan ilolla -hanke. Lukuliikettä tukevat opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutushankkeet Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Ammatillinen koulutus on väylä myös korkea-asteen jatko-opintoihin.

Yhteishaku peruskoulun jälkeiseen koulutukseen käynnistyi tiistaina 19. helmikuuta ja jatkuu 12. maaliskuuta saakka.

Omniassa Espoossa on haettavana 23 eri perustutkintoa, joista jokaisessa on mahdollisuus valita lukuisia polkuja erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Omniassa voi opiskella muun muassa lähihoitajaksi, talonrakentajaksi, puutarhuriksi, putkiasentajaksi tai datanomiksi. Kaikkiin tutkintoihin voi yhdistää lukio-opintoja, opintoja ulkomailla, yrittäjyysopintoja ja korkeakouluopintoja. Koko koulutustarjonta ja lisätietoja yhteishausta on nähtävissä osoitteessa omnia.fi/yhteishaku.

Samanaikaisesti 19.2.-12.3. on avoinna haku myös englanninkielisiin ammatillisiin perustutkintoihin. Omniassa voi opiskella englanniksi liiketoiminnan, ravintola- ja cateringalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon.

Omnian ammattilukiossa ammatilliseen tutkintoon voi yhdistää lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Ammattilukiossa voi vahvistaa osaamistaan juuri niissä oppiaineissa, joista on hyötyä tulevan työuran ja jatko-opintojen kannalta. Ammatillinen tutkintotodistuksen merkitys vahvistuu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksessa, mutta kaksoistutkinnon suorittaminen antaa vaihtoehdon jatko-opintoihin hakemiseen. Lisätietoa ammattilukiosta.

Omnia on myös virallinen urheiluoppilaitos, jossa huippu-urheilijoiden opiskelu sovitetaan harjoitus- ja kilpailuaikatauluihin. Urheilijan kaksoisuraopinnot on mahdollista yhdistää kaikkiin perustutkintoihin.

Omnian jokaisella opiskelijalla on maailman tärkein tehtävä –  toteuttaa omaa unelmaansa. Tutustu Omnian koulutustarjontaan osoitteessa omnia.fi ja hae opiskelijaksi osoitteessa opintopolku.fi.

Lisätiedot:

Rehtori Maija Aaltola, p. 050 384 9354

Helsingin kouluissa vierailevat lukulähettiläs ja Lasten uutisten juontaja Fanny Fröman sekä tähtikirjailijat Salla Simukka, Siri Kolu ja Roope Lipasti. 

Jos lukutaidon nykyinen kehitys jatkuisi, tänä vuonna koulunsa aloittaneista ekaluokkalaisista joka kymmenes ei tilastojen valossa oppisi peruskoulun aikana lukemaan kunnolla. Kiinnostus ja innostus lukemiseen on vähäistä. Siksi tarvitaan Lukuliikettä.

Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, lukemisen ja lukutaidon parissa toimivista asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi, joka julkaisi syksyllä 2018 ehdotuksensa lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi. Jo nyt lukutaidon ja -innon edistämiseksi tehdään paljon arvokasta työtä, johon liittyvää tietoa ja osaamista on pyritty kokoamaan yhteen Lukuliikkeeksi.

Lukuliike koulussa alkoi syksyllä ja ensi viikolla se palaa Helsinkiin.  28.2.Pihlajamäen ala-asteen koululla klo 9.00 vierailevat lukulähettiläs ja Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja ja juontaja Fanny Fröman sekä tähtikirjailija Roope Lipasti. Roihuvuoren ala-asteen koululla lukemaan innostavat tähtikirjailijat Salla Simukka ja Siri Kolu. He esiintyvät klo 10.00 3.–6.-luokille ja klo 11.30 1.–2.-luokille.

Lukuliike koulussa -kampanjan esiintyjät kertovat omasta lukuharrastuksestaan, lukemisen merkityksestä omaan elämäänsä sekä työstään. Tarkoitus on osoittaa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustalla ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuuluvat myös heille.

Lukuliike koulussa –tapahtuman jälkeen koulussa jatketaan tähtikirjailijan kirjojen lukemista, ammattilaisten laatimien lukuhaasteiden ja tehtävien tekemistä sekä tartutaan lukemiseen ja kirjoihin monipuolisesti koko lukuvuoden ajan.

Lukuliike koulussa –tapahtuma järjestetään 40 koulussa ympäri Suomen. Lisäksi kampanjassa toteutetaan lähes 200 kirjailijavierailua, lukemisen ja kirjoittamisen työpajaa sekä muita tempauksia. Kouluja haastetaan lukemaan kirjoja ääneen aamunavauksissa tai luokissa, haastamaan muita kouluja, vanhempiaan tai lähiseudun yrityksiä mukaan Lukuliikkeeseen.  Tavoitteena on, että lukuvuoden päättyessä Suomen kouluissa ei olisi yhtään lasta, joka ei olisi kouluvuoden aikana lukenut tai kuullut ääneen luettuna kokonaista kirjaa.

Lukuliikettä käynnistäviä tahoja ovat mm. Lukukeskus, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Sanataideopetuksen seura, Lastenkirjainstituutti, Suomen kirjastoseura, Kirjastokaista, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston Monilukutaitoa opitaan ilolla -hanke. Lukuliikettä tukevat opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutushankkeet Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Karelia ammattikorkeakoulu tarjoaa personal trainer -koulutusta ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna. Se toteutetaan yhteistyössä suomalaisen Nordic Health Academyn kanssa. Koulutuksen tavoitteena on tuoda liikunnan ja terveydenhoitoalan ammattilaiset yhteen.

Karelia ammattikorkeakoulun fysioterapian yliopettaja Pirjo Vuoskoski toivottaa personal trainer -koulutuksen lämpimästi tervetulleeksi osaksi opintoja.

”Minusta on tärkeää, että esimerkiksi fysioterapeuttiopiskelijat voivat jo ensimmäisen lukuvuoden aikana hankkia sellaisen tietotaidon, joka edistää heidän mahdollisuuksiaan ansiotyöhön. Samalla koulutus edistää heidän osaamistaan kokonaisvaltaisen terapeuttisen harjoittelun ja ohjauksen asiantuntijoina.”

Personal trainer -koulutus vahvistaa fysioterapian osaamista elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Jo noin puolet aikuisista suomalaisista sairastaa tai on vaarassa sairastua yhteen tai useampaan elintapasairauteen. Ensisijaisena hoitona on aina kokonaisvaltainen elintapa-arviointi sekä liikunta- ja ravitsemusohjaus.

Tällaista hoitoa ei vain tunnu saavan mistään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan elintapaohjaus ei vielä toteudu terveydenhuollossa riittävällä tasolla, koska selkeät suositukset ja protokollat puuttuvat, alan ammattilaisilla ei ole riittävää osaamista eikä elintapaohjaukseen ole osoitettu riittäviä resursseja.

Ongelman ratkaisemiseksi WHO ehdottaa merkittävästi laajempaa yhteistyötä terveydenhuoltoalan ja muiden sektoreiden kanssa sekä terveydenhuollon korvattavuuden ulottamista myös ennaltaehkäisevään toimintaan. (1)

Vuoskosken mukaan näyttöön perustuva personal training on mitä suurimmassa määrin elintapaohjausta. ”Terveydenhuollon ammattilaisista fysioterapeuteilla on asemansa puolesta erittäin hyvät mahdollisuudet terveyslähtöiseen elintapaohjaukseen.”

Karelia ammattikorkeakoulu valitsi yhteistyökumppanikseen suomalaisen Nordic Health Academyn (NHA), jonka lääketieteellisenä johtajana toimii arvostettu elintapalääkäri Vilho Ahola.

Aholan mukaan vuosi sitten perustetun NHA:n korkealaatuinen koulutus on vastaus moneen huutoon. Ahola on tehnyt personal trainereiden kanssa yhteistyötä jo pitkään ennen NHA:n perustamista, mutta aiemmin ongelmana oli, että asiansa osaavat personal trainerit piti etsiä yksi kerrallaan. Mikään olemassa oleva koulutus ei taannut, että valmistuneilla personal trainereilla oli tarpeeksi osaamista ja ymmärrystä alasta.

NHA tekee ainoana suomalaisena kouluttajana yhteistyötä yhdysvaltalaisen American Council on Exercisen (ACE):n kanssa. Kovatasoisen ACE:n maailmanlaajuisesti sertifioimat 80 000 liikunnan ammattilaista ja terveysvalmentajaa kuuluvat alan arvostetuimpiin ammattilaisiin.

”Olen vakuuttunut siitä, että NHA:n ja ACE:n yhteistyö tuo Suomeen tarvittavan osaamistason personal trainereille, sillä ACE on alan tunnetuin ja arvostetuin sertifiointiorganisaatio”, Ahola toteaa.

ACE on globaalisti toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan enemmän. Se sertifioi liikunnan ammattilaisia ja terveysvalmentajia. Lisäksi se julkaisee esimerkiksi tutkimuksia, järjestää kansainvälisiä konferensseja ja pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon edistääkseen liikunnan mahdollisuuksia kaikilla elämänaloilla.

Jo sadat oppilaitokset Yhdysvalloissa tarjoavat ACE:n opetussuunnitelmaan pohjautuvaa personal trainer -koulutusta.

”NHA on yksi ensimmäisistä koulutuskumppaneistamme Euroopassa. Olemme innoissamme ja ylpeitä siitä, että edellisen kolmen vuosikymmenen aikana tekemämme työ kantaa hedelmää nyt myös Suomessa”, toteaa ACE:n presidentti ja tieteellinen johtaja Cedric X. Bryant, Ph.D., FACSM.

NHA:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Määtän mukaan NHA:n tavoitteena on edistää näyttöön perustuvan liikunta- ja ravitsemusohjauksen laatua ja saatavuutta Suomessa.

”Haluamme luoda tulevaisuutta, jossa terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset voivat työskennellä rinta rinnan – toistensa ammattitaitoon luottaen, yhteisen asiakkaan terveyden edistämiseksi.”

---

LISÄTIEDOT:

Tapani Määttä

Hallituksen puheenjohtaja

Nordic Health Academy Oy

tapani.maatta@nha.fi

+358 50 302 0753

---

Harri Mikkonen

Palveluliiketoiminnan päällikkö

Karelia-ammattikorkeakoulu

harri.mikkonen@karelia.fi

+358 50 502 0402

---

LUE LISÄÄ KOULUTUKSESTA:

https://nha.fi/nha-personal-trainer-koulutus-karelia-amk/

http://www.karelia.fi/fi/artikkelit/26-koulutus/taydennyskoulutus/905-personal-trainer-sertifiointikoulutus

---

LÄHTEET:

(1)WHO 2016. Integrating diet, physical activity and weight management services into primary care

Suomen tietokirjailijat ry järjestää poliitikkopaneelin tietokirjallisuudesta Kouvolassa. Tietokirjallisuuden sekä lukemisen ja koulutuksen merkityksestä suomalaiselle hyvinvoinnille ovat keskustelemassa kansanedustajaehdokkaat Juha Huhtala (vihr.), Piia Kleimola (vas.), Sirpa Paatero (sd.) ja Markku Pakkanen (kesk.). Keskustelu pidetään maanantaina 4. maaliskuuta klo 18─19 Kouvolan pääkirjastossa, Salpausselänkatu 33, Kouvola.

Tietoympäristö muuttuu. Muun muassa digitalisoituminen on vaikuttanut kustannusalan toimintatapoihin ja kustantamisen edellytyksiin. Miten turvataan kotimaisen tietokirjallisuuden tulevaisuus? Miten käy sivistyksen ja koulutuksen, jotka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspuita?

Tilaisuuden juontaa Suomen tietokirjailijat ry:n viestintäpäällikkö Anne Rutanen.

Miten Suomesta tehdään tietokirjallisuuden kärkimaa?
PANEELIKESKUSTELU
Kouvolan pääkirjasto, Salpausselänkatu 33, 45100 Kouvola.
Maanantaina 4.3.2019 klo 18.00–19.00
Vapaa pääsy.


Lisätiedot:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat julkaisseet yhteiset vaalikärkensä kevään eduskuntavaaleihin. Kärjet keskittyvät koulutukseen, toimeentuloon ja ilmastoon.

Tulevaisuuden osaaminen rahoitetaan nyt!

Suomen menestys perustuu laadukkaaseen ja saavutettavaan koulutukseen. Jotta nuorilla sukupolvilla on mahdollisuus työllistyä ja rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, liitot ajavat tavoitetta, jossa yhä suurempi osa ikäluokasta on saatava korkeakoulutuksen piiriin. Lisäksi koulutuksen tulee olla entistä tasa-arvoisemmin saavutettavissa taustasta huolimatta ja yhteiskunnan tulee kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen. Opiskelijaliittojen mukaan tämän takaavat riittävät resurssit ja järjestelmän jatkuva kehittäminen.

Riittävä toimeentulo on hyvinvoinnin perusta

Opiskelijoiden huoli toimeentulonsa riittävyydestä kasvaa. Tämä näkyy pahimmillaan opiskelukyvyn heikkenemisenä ja mielenterveyden haasteina. Viimeisten vaalikausien aikana tehdyt muutokset ovat heikentäneet opiskelijan sosiaaliturvan tasolle, joka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten kattamiseen ilman velkaantumispakkoa. Liian pieni opintoraha ei mahdollista keskittymistä opintoihin, vaan pakottaa töihin ja lisää stressiä arjesta. Opiskelijaliikkeen mielestä meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla huolehtimatta nuorten ja opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Suunta on käännettävä, jotta korkeakouluista valmistuu jatkossakin työkykyisiä ja motivoituneita osaajia.

Ilmastonmuutos on sukupolvikysymys

Opiskelijat haluavat kiinnittää huomion myös ilmastonmuutokseen. Sen tuoma kärsimys, epävarmuus ja kustannukset kasautuvat suhteettomasti nuorille ja tuleville sukupolville. Suomen on oltava kärkikastissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, tehdä vaikuttavaa ja kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, kuunnella asiantuntijoita ja panostaa ilmastonmuutosta torjuvaan tutkimukseen ja innovaatioihin. Tarvitsemme tulevalla hallituskaudella konkreettisia toimia, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset voidaan minimoida.

Tarkempia tietoja yhteisistä vaalikärjistä löytyy molempien liittojen verkkosivuilta sekä liitteenä olevasta videosta
www.samok.fi
www.syl.fi


Lisätietoja:

Sanni Lehtinen, SYL:n puheenjohtaja
p. 044 906 5007
sanni.lehtinen@syl.fi

Iiris Hynönen, SAMOKin puheenjohtaja
p. 050 389 1000
iiris.hynonen@samok.fi

Sivistystyön merkitys sisällissodan jälkeen ja nyky-Suomessa -seminaari järjestetään 26.2.2019 klo 17–19 Paasitornissa Helsingissä. Tilaisuuden järjestävät Työväen Sivistysliitto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja TSL:n Helsingin opintojärjestö. 

Professori Maria Lähteenmäki alustaa sivistysliikkeen suurmiehen Väinö Voionmaan ajattelusta. Professori Kari Enqvist, tutkija Elina Hakoniemi, sivistysvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Pilvi Torsti keskustelevat tämän päivän sivistyksestä. Moderaattorina on toimittaja Ville Blåfield. Tilaisuuden avaa järjestäjien puolesta Työväen Arkiston johtaja Petri Tanskanen. 

Professori ja ministeri Väinö Voionmaa syntyi Jyväskylässä 150 vuotta sitten. Vuonna 2019 Työväen Arkisto täyttää 110 vuotta ja Työväen Sivistysliitto 100 vuotta. TSL on julkaissut toimittaja Ville Blåfieldin kirjoittaman Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä -juhlajulkaisun, jonka pohjalta järjestetään yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja Turussa.

Median edustajat ovat tilaisuuteen lämpimästi tervetulleita. Tilaisuus striimataan ja sitä voi katsoa osoitteessa https://aikamerkki.org/live/. Paasitornin tilaisuus käynnistyy kahvitarjoilulla klo 16.30.

Lisätietoja: TSL:n viestintäpäällikkö Merja Leskinen 040-5673208, merja.leskinen@tsl.fi. Lisää TSL100-tapahtumista https://www.tsl.fi/kulttuuri/tsl100-tapahtumat.html.

Tampereella on järjestetty maahanmuuttajakoulutusta 30 vuoden ajan. Koulutukset käynnistyivät vuonna 1989, kun Tampereelle päätettiin ottaa 50 vietnamilaista pakolaista. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n koulutuspäällikkö Osmo Moilanen oli suunnittelemassa koulutuksia, ja TAKK vastasi ensimmäisistä aikuisten maahanmuuttajien koulutuksista. Moilanen on työuransa aikana päässyt seuraamaan maahanmuuttajakoulutuksen muutosta pakolaiskursseista nykymuotoiseksi kotoutumiskoulutukseksi, jossa kotoutuminen on tuotu lähelle ammatillista koulutusta ja työelämää.

Moilanen nimitettiin aikuisten pakolaiskoulutuksen koordinaattoriksi Tampereelle vuonna 1988. Hän oli mukana 70-henkisessä työryhmässä, joka valmisteli pakolaisten vastaanottoa. Työryhmää veti apulaiskaupunginjohtaja Arvo Sipilä. Vietnamilaiset saapuivat Tampereelle elokuun lopussa 1989, ja koulutus käynnistyi kaksi viikkoa sen jälkeen.

- Oppia koulutuksen järjestämiseen haettiin Turusta ja Helsingistä, joissa koulutukset olivat käynnistyneet vähää aiemmin, muistelee Moilanen.

Ensimmäinen koulutus oli 5 kuukauden mittainen, 5 päivää viikossa ja 5 tuntia päivässä. Suomen kieltä opiskeltiin 20 ja yhteiskuntatietoa 5 tuntia viikossa. Koulutettavia aikuisia oli yhteensä 30, joista muodostettiin kolme 8-12 opiskelijan ryhmää. Osa vanhemmista opiskelijoista oli luku- ja kirjoitustaidottomia, nuoremmista osa osasi jonkin verran englantia. Tulkki oli apuna koulutuksessa 10 tuntia viikossa, joskin apu saattoi olla joskus hieman kyseenalaista.

- Ensimmäisten tulkkien suomen kielen taito oli varsin heikkoa eikä heillä aina tuntunut löytyvän yhteistä kieltä myöskään tulkattaviensa kanssa. Myöhemmin kyllä saatiin hyviäkin tulkkeja.

Koulutuksessa tehtiin tutustumiskäyntejä eri viranomaisiin ja eri tahot, mm. poliisi kävivät esittäytymässä koululla. Hervannan lähiöpoliisi kävi puhumassa turvallisuuskysymyksistä, erityisesti liikenneturvallisuudesta. Pyöräilysäännöistä ja -turvallisuudesta pidettiin poliisin kanssa palaveria useammankin kerran: Suomessa kun ei yleensä saa pyörän päällä kuljettaa koko perhettä.

- 90-luvun alussa elettiin nousukautta ja kurssiltakin osaa opiskelijoista houkuteltiin jopa kesken kurssia töihin. Suhtautuminen vietnamilaisiin oli muutenkin pääosin positiivista, syksyllä TAKK:sta eläkkeelle jäänyt Moilanen kertoo.

Maahanmuuttajakoulutus on kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt vauhdilla sitä mukaa, kun maahanmuutto on kasvanut. Opiskelijajoukko on monimuotoistunut monella tapaa: kansallisuuksia on 50-60, opiskelijoita vuosittain n. 700 ja maahantuloperusteet ovat moninaisia: työ, ihmissuhde, turvapaikka. TAKK on ollut aktiivisesti kehittämässä suomalaista kotoutumis- ja muuta maahanmuuttajakoulutusta. Nykymallissaan kotoutumiskoulutus on tuotu lähelle ammatillista koulutusta ja työelämää.

- Maahanmuuttajakoulutuksen juhlavuonna on hyvä nostaa esiin myös kotoutumiskoulutuksen opettajat, sanoo koulutuspäällikkö Janne Haikansalo.

- Kotoutumiskoulutus haastaa opettajan aivan erityisellä tavalla suomalaisessa koulutuskentässä. Koulutuksen opiskelijat ovat taustoiltaan, tavoitteiltaan ja valmiuksiltaan poikkeuksellisen monimuotoinen ryhmä. Toisaalta lyhyeen koulutusaikaan on pakattu valtava määrä tärkeitä sisältöjä suomalaisesta työelämästä, yhteiskunnasta ja kielestä. Poliittisen ohjauksen ja rahoituksen poukkoilevuus ja kotouttamisen ympärillä läikkyvä julkinen keskustelu eivät toisaalta ole helpottaneet koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistyötä.

- Minä näen työssäni joka päivä erittäin ammattitaitoisia, työtään suurella sydämellä tekeviä pedagogeja – niin meillä TAKK:ssa kuin muissakin oppilaitoksissa, toteaa Haikansalo.

Juhlavuoden aikana julkaistaan tarinoita maahanmuuttajakoulutuksen historiasta ja nykypäivästä. Ääneen pääsevät kouluttajat, opiskelijat ja yhteistyökumppanit. Matkan varrelle mahtuu monenlaista mutkaa ja sattumusta, joita jaetaan mm. sosiaalisessa mediassa. Syksyllä julkaistaan maahanmuuttajakoulutuksen historiikki.

Lisätiedot

Janne Haikansalo, koulutuspäällikkö, TAKK, puh. 044 7906 342, janne.haikansalo@takk.fi

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Ramboll Finland Oy ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on syventää koulutusyhteistyötä sekä antaa ammattikorkeakoululle arvokasta kokemusta toimialan kehityksestä.

Oamk ja Ramboll ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä yhdyskuntatekniikan sekä rakennus- ja energiateknologia-alan koulutuksessa. Kumppanuussopimuksen myötä yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään ja linjata yhteisiä kehitystavoitteita pitkällä aikavälillä. Yhteistyön muotoina ovat perinteisten harjoittelujaksojen ja opinnäytetöiden lisäksi erityisesti koulutusyhteistyö ja työmaalla tapahtuva oppiminen.

– Aktiivinen yhteistyö alueemme työelämän toimijoiden kanssa on merkittävää koulutuksemme ja osaamisemme kehittämisessä. Yhteiset opintojaksot sekä työelämässä tapahtuva oppiminen hyödyttävät molempia osapuolia. Ammattikorkeakoululle yhteistyö antaa uutta tietoa toimialan kehityksestä. Yritys puolestaan pääsee tutustumaan tuleviin ammattilaisiin jo opintojen aikana ja saa uudenlaisia virikkeitä omaan toimintaan, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo.

Rambollin palveluksessa työskentelee reilut 200 asiantuntija Oulussa ja Pohjois-Suomen alueella. Koko Suomen tasolla yritys tarjosi harjoittelupaikan lähes 130 opiskelijalle vuoden 2018 aikana.

– Olemme iloisia kumppanuutemme syventämisestä Oamkin kanssa. Opinnäytetyöt ja harjoittelurekrytointi eivät ole ainoa muoto tehdä oppilaitosyhteistyötä, vaan tämän lisäksi voimme tarjota esimerkiksi vierailevia luennoitsijoita eri aineiden lähiopetukseen. Lisäksi yhteistyömme mahdollistaa koulutusalojen opetussuunnitelmien kehitystyön mahdollisimman hyvin työelämää palveleviksi, toimialajohtaja Jarkko Niittymäki Rambollilta sanoo.

Suunnittelu- ja konsultointialan menestys on vahvasti sidoksissa osaavaan työvoimaan, josta on tälläkin hetkellä vajausta. Toimialajärjestö SKOLin tekemän selvityksen mukaan alan osaajavaje kasvaa jopa 9000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä.

Lisätietoja:

Rehtori Jouko Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu
044 556 8200
Jouko.Paaso@oamk.fi

Yhteyspäällikkö Ville Kärkkäinen, Oulun ammattikorkeakoulu
040 5450 583
ville.karkkainen@oamk.fi

Johtaja Jarkko Niittymäki, Ramboll Finland
040 750 1169
jarkko.niittymaki@ramboll.fi

Pirkanmaalla käynnistettiin ensimmäinen alueen yrityskummeille räätälöity yritysneuvojan erikoisammattitutkintokoulutus syyskuussa 2017. Puolentoistavuoden koulutuksen jälkeen 23 konkariyrittäjää sai todistuksen opiskelustaan päätösjuhlassa torstaina 21.2.2019 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK). Huolella räätälöityjä koulutuspäiviä kummeille järjestettiin kerran kuukaudessa.

Koulutus sai alkunsa Pirkanmaan Yrityskummien silloisen toiminnanjohtajan, syksyllä tehtävästään eläkkeelle siirtyneen Harri Mellerin ja TAKK:n yrittäjyysyksikkö HiOMOn vetäjän Tuija Pohjansaari-Kirmon yhteistyöstä. Pirkanmaan Yrityskummit ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin viime kesänä Tapani Kaskela.

– Yrittäjyyttä edistetään TAKK:ssa monella tavalla. HiOMO tarjoaa koulutusta sekä yrittäjiksi aikoville että yrittäjänä jo toimiville henkilöille, kertoo Pohjansaari-Kirmo.

– TAKKin erikoisuus on yrittäjyysneuvonta, joka on kaikkien opiskelijoittemme käytettävissä. Neuvontaa on mahdollista saada esimerkiksi liikeidean täsmentämiseen tai sopivan yritysmuodon valintaan. Koulutusta meillä tarjotaan kaikkiin yrityksen elinkaaren vaiheisiin, sanoo HiOMOn vetäjä. 

Kummeja ajaa auttamisen halu

Pirkanmaalaiset yrityskummit sparraavat pääosin pienyrittäjiä. Kummityöstä ei makseta palkkiota eli toiminta on heidän osaltaan täysin vapaaehtoista.  ­– Yrityskummien taustat vaihtelevat, mutta yhteistä kaikille on vahva osaaminen ja monipuoliset verkostot, samoin halu auttaa pienyrittäjiä kehittämään ja kehittymään, kertoo Harri Meller, joka on tällä hetkellä Pirkanmaan Yrityskummit ry:n hallituksen puheenjohtaja.  

– Tuore koulutus TAKKissa on ollut monin tavoin antoisa ja avartava. Erinomaisten luentojen ja luennoitsijoiden ansioista olemme päässeet päivittämään tietotaitojamme ja vahvistamaan osaamistamme yrittäjien sparraajana, toteaa pitkän uran mainostoimistomaailmassa tehnyt ja edelleen yrittäjänä itsekin toimiva kummi Lelle Niemelä.

Räätälöityä koulutusta

Yrityskummi törmää neuvontatyössään moniin sellaisiin kysymyksiin, joiden kanssa hän ei välttämättä aiemmin ole joutunut tekemisiin. Tuija Pohjansaari-Kirmon mukaan juuri tähän tarpeeseen haluttiin TAKK:n HiOMOssa vastata kummeille räätälöidyllä omalla koulutuksella.

– Koulutuksen aikana perehdyttiin yrityksen muuttuvaan toimintaympäristöön, mentorointiin, yrittäjän tukipalveluihin, talouteen ja verotukseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä yrityskauppaan ja omistajanvaihdokseen. Luennoitsijoina kuultiin alan huippuasiantuntijoita.

Erityisammattitutkinnon vetäjän mukaan puolitoista vuotta kestänyt koulutus tarjosi myös väylän eri vaiheissa kummitoimintaan mukaan tulleiden henkilöiden verkostoitumiselle. – Ryhmätöissään tämän kurssin opiskelijat pääsivät kehittämään kummitoimintaa laajalla skaalalla viestinnästä kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon, kertoo Pohjansaari-Kirmo. 

Uusi tutkintokoulutus käynnistyy huhtikuussa

Päätösjuhlassa tutkintotodistuksen sai kaikkiaan 23 yrityskummia.

– Saamamme palautteet kummitoimintaan räätälöidystä omasta tutkintokoulutuksesta ovat olleet erittäin hyviä ja seuraava, palautteiden perusteella edelleen kehitetty, toteutus käynnistyy huhtikuussa 2019.

Tuija Pohjansaari-Kirmon mukaan koulutusideoita on matkan varrella syntynyt muitakin. Marraskuussa 2018 alkoi yhdessä yrityskummien ja toimivien yrittäjien kanssa rakennettu Myynti kasvuun -valmennus.

– Valmennus tarjoaa työkaluja ja käytännön apua myynnin perinteisesti haasteelliseksi kokeville pienyrittäjille.

Kasvuyrittäjän koulutusohjelman TAKK puolestaan lanseerasi maaliskuussa 2018. Yrityskummit toimivat tässä koulutuksessa pienyrittäjän mentoreina.

Pirkanmaan Yrityskummit on edelläkävijä

Tutkintokoulutuksen hyödyntämisen ohella Pirkanmaan Yrityskummit on edelläkävijä myös pienyrittäjälle rakennetuissa neuvontapalveluissa. Yrittäjän tukipalvelu antaa yrittäjälle henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin ja yrittäjän henkiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Palvelu on tarkoitettu kummiyrityksille eli Pirkanmaan Yrityskummit ry:n jäsenille ja sen tarjoavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan Yrityskummit. Yrityskummit saivat äskettäin eduskunnalta 100 000 euron rahoituksen juuri näiden tukipalvelujen kehittämiseen. Tukipalvelu päivystää arkipäivisin kello 9 - 16 numerossa 03 251 6513.

Apua kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille ja yrittäjille Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan Yrityskummit ovat tarjonneet vuoden 2019 alusta alkaen. Palvelu on suunnattu niille yrityksille, jotka harkitsevat kansainvälistymistä yhtenä kasvun mahdollistajana. Kyseistä palvelu ei aiemmin ole juurikaan ollut tarjolla. Omistajanvaihdokset on myös yksi erillinen palvelulinja kummien toiminnassa.

Kummi klinikalta

Pirkanmaan Yrityskummit ry on kehittänyt menetelmän, jolla kummia haluavalle yritykselle löydetään kummien laajasta asiantuntijajoukosta paras kummi. Menetelmän yksi tärkeä osa on kummiklinikka. Klinikassa pyritään keskusteluin selvittämään kyseisen yrityksen pulmien ydin parhaan asiantuntijan määrittelemiseksi. Kummitie käynnistyy ottamalla yhteys ensin Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnanjohtajaan Tapani Kaskelaan.

Miten kummiksi?

Pirkanmaan Yrityskummit ry pyrkii lisäämään aktiivisesti toimivien kummien määrää. – Kummeiksi haluamme saada henkilöitä, joilla on kokemusta, halua ja aikaa toimia kummina. Kaikkien alojen asiantuntijoita me emme etsi, mutta kuitenkin kummilla tulee olla vankka kokemus yrittäjänä tai taustallaan työskentely elinkeinoelämän johto- tai asiantuntijatehtävistä.

Kummin pitää myös kyetä toimimaan yrittäjän luottohenkilönä yrityksen asioita koskevissa keskusteluissa, kertoo toiminnanjohtaja Tapani Kaskela. Hän toivoo, että kummeiksi halukkaat lähestyisivät alkajaisiksi häntä joko puhelimitse tai lähettämällä sähköpostissa ansioluettelon, jonka jälkeen järjestetään keskustelutapaaminen.

Lisätiedot

Tuija Pohjansaari-Kirmo, puh. 044 7906 434, tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi

Kuva:

Yli 20 Pirkanmaan Yrityskummit ry:n kummia sai äskettäin todistuksen TAKKista. Kysymyksessä oli puolitoistavuotta kestänyt yritysneuvojan erikoisammattitutkinto, jonka aikana opintielle lähteneet konkarit pääsivät päivittämään tietotaitonsa.

Metropolia-ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt 21.2.2019, että Espoon Leppävaaran kampus suljetaan 4.3.2019 alkaen. Hiihtoloman jälkeen 25.2.-3.3. kampuksella ei järjestetä lähiopetusta ollenkaan, vaan opetus toteutetaan poikkeusjärjestelyin, joissa hyödynnetään itsenäistä ja verkko-opiskelua.

”Leppävaaran kampuksen tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta eikä päätös toiminnan lopettamisesta kampuksella perustu uuteen tietoon, vaan opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuuden maksimointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei Metropolia enää jatka opetusta kampuksella, vaan se hoidetaan ennen väistöön muuttoa poikkeusjärjestelyin”, sanoo toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Leppävaaran kampuksen kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Se kertoi kampuksen rakenteiden huonosta kunnosta 14. helmikuuta 2019 ja kehotti Metropoliaa siirtämään kampuksen toiminnot pois Vanha maantie 6:sta mahdollisimman pian. Kohteessa on tehty kymmenen vuoden aikana useita kuntotutkimuksia ja seurattu siirtymä- ja painumamittauksilla rakennuksen liikkeitä. Rakennuksen vanha osa on valmistunut 1989 ja uudempi laajennusosa 2002.

Leppävaaran älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampuksella on noin 3 000 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Metropolia selvittää parhaillaan väistötiloihin liittyviä ratkaisuja.

Lisätietoja

Riitta Konkola
toimitusjohtaja-rehtori
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 050 548 6069

Metropolia.fi/kampukset

Metropolia.fi/leppavaara

Aiempi tiedote asiasta

Tiedotteen lähetti:

Sirpa Rutanen
Metropolian viestintäpalvelut
viestinta@metropolia.fi

Kouvola

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Brunila Jenna Anneli, Kotka                               

Grekula Titta Emmi Maria, Kouvola                     

Kozariichuk Igor, Venäjä                                    

Laaksonen Lilka Katariina, Kouvola                    

Sjögren Anu Anneli, Seinäjoki                                        

Toivonen Piia Susanna, Kouvola                                    

Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Väätäinen  Teemu Santeri, Heinola                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, naprapaatti (AMK)

Peltonen Anu Katriina, Kouvola                                      

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Herranen Teija Marjo Hannele, Kotka                

Korjula Nea Jasmiina, Kotka                  

Leppänen Netta Katariina Helena, Vantaa          

Mikkola Niina Janette, Kotka                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Bergman Emma Sini Pauliina, Hamina                        

Laitinen Henna Emilia, Imatra                                      

Myllyrinne Roosa Helena Maaria, Kotka                      

Nenonen Susanna Karoliina, Kotka                             

Ruuska Tarja Marita, Kotka                              

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Kuitunen Jere Oskari, Janakkala                                    

Kuusela Kimmo Kosti Johannes, Helsinki                        

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Halinen Juho Artturi, Kotka                                 

Kanusevskis Janis, Latvia

Kokko Timo Rami, Ruokolahti                                        

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Linda Meijere, Latvia                 

Mikkeli

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Nuutilainen Joonas Juhani, Mikkeli                     

Piltonen Ville-Matti Tapio, Kajaani                       

Viljanen Juha-Matti Johannes, Teuva                  

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Lindström Anne Mariitta, Heinola                                    

Selin Eini Tuulia, Mikkeli                                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Keskinen Iina Maria, Äänekoski                                      

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Tarvainen Tiina Maija, Mikkeli                                        

Tieva-Heikkinen Annemari, Oulu                                    

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Lainejoki Anniina Hilla Hellevi, Mikkeli                             

Piispa Niko Petteri, Helsinki                                

Soini Mauri Mikael, Hyvinkää                              

Suvanto Antti Aleksi, Imatra                               

Zhukova Kristina, Venäjä                                   

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Kahila Roosa, Salo                                

Kivirian Alisa, Venäjä                                         

Lahti Miska Tapani, Helsinki                               

Leppänen Elias Joakim, Mikkeli                                      

Pulkkinen Jani, Mikkeli                                       

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jalkaterapeutti (AMK)

Keskitalo Milla Marketta, Oulu                                        

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Miettinen Herkko, Joensuu                                 

Tuovinen Jenni Eveliina, Heinävesi                     

Turunen Marjaana Soilakyllikki, Joroinen                         

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Laukkanen Sanna Kaisa Matilda, Punkaharju                  

Läpikivi Miika Matias, Savonlinna                                   

Turvapaikka-asioiden hoitamisesta tullut asianajajille hyväntekeväisyyttä

Turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun rajoitettiin 2016. Turvapaikanhakijoiden avustamisesta on tämän jälkeen tullut asianajajille osittaista hyväntekeväisyyttä, selviää Asianajajaliiton turvapaikka-asioita hoitaville asianajajille tekemästä kyselystä.

Osa asianajajista on jättänyt turvapaikka-asiat kokonaan, koska nykyisin käytössä olevat asiakohtaiset palkkiot eivät kata työmäärää. Toiset haluavat yhä avustaa turvapaikanhakijoita, mutta joutuvat kompensoimaan näitä tehtäviä muilla, paremmin tuottavilla töillä.

Moni joutuu puntaroimaan työnsä etiikkaa: ehtiikö korvauksella tehdä työtä tarpeeksi perusteellisesti ja huolellisesti? Myös tulkkauskuluja on leikattu, jolloin niitä on jäänyt avustajien maksettavaksi.

Nobelin rauhanpalkintokomitean puheenjohtaja kannustaa asianajajia barrikadeille

Berit Reiss-Andersen on asianajaja ja Nobelin rauhanpalkintokomitean puheenjohtaja, joka vieraili Suomessa tammikuussa Asianajajapäivän puhujana. Hän pitää asianajajan työtä paljon muunakin kuin päämiesten avustamisena.

− Jotta voimme avustaa päämiehiämme, pitää olla olemassa oikeusvaltioperiaate, mutta näinä vaikeina aikoina tuon periaatteen kunnioitus on vähentynyt. Se näkyy selvimmin Puolan, Romanian, Turkin ja Unkarin kaltaisissa maissa, mutta myös Norjassa, jossa oikeusvaltiosta on perinteisesti pidetty vahvasti kiinni.

Asianajajien pitäisikin lähteä oikeusvaltion puolesta barrikadeille, Reiss-Andersen kannustaa.

− On velvollisuutemme puolustaa ydinarvojamme. Kuka niistä pitää huolen, jos emme me itse?

Ekonomi asianajotoimistossa

Asianajotoimisto voi hyötyä muustakin kuin juridisesta osaamisesta. Helsinkiläinen Avance palkkasi riveihinsä ekonomistin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Petri Rouvinen uskoo, että ekonomistin tausta auttaa ymmärtämään asiakkaiden liiketoimintaa ja talouden vaikutuksia siihen.

Lue lehteä:

Advokaatti 1/2019

Lisätietoja: Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 040 721 7289, johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi

Tieto ja taito – molempia tarvitaan työelämässä ja molempia voi kehittää. Tiedot (hard skills) voi oppia; taitojen (soft skills) kartoittaminen vaatii usein enemmän aikaa ja asennetta. LinkedIn Learningin Paul Petronen mukaan Viisi tärkeintä taitoa vuonna 2019 ovat luovuus, vaikuttavuus, yhteistyö, mukautumiskyky ja ajanhallinta. 

Koska useampi näistä taidoista osuu Contribyten tontille, haluamme jakaa muutaman aloitusniksin, joilla sinäkin pääset kehittämään kuluvan vuoden tärkeimpiä työelämätaitoja.

Taito 1: Luovuus

Kaikki osaavat ajatella luovasti. Luova ajattelu tarkoittaa ideoivaa ja yllättävää näkökulmaa. Jos emme osaisi ajatella tai toimia luovasti, robotit tekisivät työmme. Monet ideat ja keksinnöt syntyvät ihan muualla kuin työpöydän ääressä virka-ajan puitteissa. Jotta saadaan luovuus käyttöön, sille pitää varata aikaa ja mahdollisuus. Luovuus tulee yllätyksenä, ei ikinä pakotettuna. Työpaikalla pitäisi pohtia keinoja, miten saataisiin ammennettua luovuutta riittävissä määrin. Se voi olla liikuntahetki, inspiroiva ympäristö tai keskustelu, taidenäyttely tai vaikkapa hetken hiljaisuus.

Jos haluat antaa luovuudelle mahdollisuuden, tee jotakin yllättävää: esimerkiksi tee työmatka jotakin muuta reittiä kuin normaalisti tai järjestä työpäiväsi jollakin uudella tavalla.

Taito 2: Vaikuttavuus

Vaikuttavuutta LinkedInin mukaan on vaikuttaminen toisiin, henkilökohtaisen vaikuttavuuden kasvattaminen ja myös asiakaskäyttäytymisen speksaaminen. Vaikka tavoitteet ovat eriävät, näitä yhdistää jonkin asteinen ihmismielen ymmärtäminen. Positiivinen vaikuttaminen kestää pitkään, tyrannimainen draivaaminen tuo ehkä yhden voiton mutta ei mahdollista jatkuvuutta. 

Parhaimman vaikuttavuuden saa tuntemalla oman tapansa käyttäytyä ja kommunikoida. Seuraava luonteva steppi on tutustua kohderyhmään – on se sitten asiakas, segmentti, kollega tai oma lemmikki. Kun tunnistaa, mikä on toisen tarve, toive tai pelko ja osaa vastata siihen tai niihin kaikkiin, tuottaa vaikuttavuutta. Ja vielä muistutuksena, että kun paketoi vaikuttavuuden positiiviseen vaippaan, saa pitempiaikaisempia tuloksia. 

Taito 3: Yhteistyö

Yhteistyö on viestintää, ja sanotaan, että se on pääsääntöisesti tuomittu epäonnistumaan. Se, että viestintäkanavien määrä on kasvanut, ei auta – päinvastoin. Tiimit ovat globaaleja, jokainen käsittää ja suosii eri viestintämuotoja ja jotta voidaan palvella asiakasta, poikkiorganisatorisen yhteistyön onnistuminen erottelee jyvät akanoista. 

Tiimeiltä odotetaan joustavuutta, ketteryyttä, muuntautumiskykyä, sitoutumista, itseohjautuvuutta, kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja – muutamia mainitakseni. 

Taito 4: Mukautumiskyky

Oletko valmis siihen, että sinut heitetään kylmään veteen? Tai osaatko olla kala kuivalla maalla? Jo Charles Darwin virkkoi, että taistelua ei voita vahvin ja viisain, vaan sopeutumiskykyisin. Tänä päivänä hän ei voisi olla vähemmän oikeassa. 

Lähtökohtaisesti muutos on kaikille vaikea asia. Taito onkin, kuinka nopeasti sopeutuu uuteen tilanteeseen. Tätä voi pohtia omalta osaltaan sen perusteella, kuinka suhtautuu menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Jos tunnet kantavasi menneisyyttä mukanasi, et todennäköisesti kovin ketterästi sopeudu uuteen. Myöskään vahva tulevaisuusorientoituneisuus ei välttämättä ole kovin hyvä, koska silloin hyppää jo lopputulemaan muttei osaa rakentaa portaita sinne. Siksi vahva tässä-ja-nyt -tunne on paras lähtökohta, ehkä maustettuna tulevaisuusorientoituneisuudella.

Taito 5: Ajanhallinta

Ajanhallinta on aina muodissa. Olennaista on ymmärtää, että sitä ei määrittele kello eikä kiire, vaan se on kokonaisvaltainen oman itsensä johtamisen taito. Kiire on tunne, jolle joko annamme periksi tai jonka taltutamme. Apuvälineitä löytyy Pomodorosta Triage-järjestelmiin ja mindfulnessiin. Jokaiselle löytyy taatusti oma tapansa hallita satunnaista kaaosta ja priorisointia, mutta myös tiimi voi yhdessä pohtia tiimin yhteistä ajanhallintaa. Tämä onnistuu esimerkiksi Kanbanilla, Scrumilla tai miksei Jirallakin – tai sitten ihan vain yhteisellä sopimuksella.

Valmentajan taito on tuoda muiden kapasiteetti esiin

Jäikö jokin aihe askarruttamaan? Siksi me valmennamme: jotta tiimit ja organisaatiot kehittyisivät yhä paremmiksi ja voittaisivat vähintään sen, missä nyt ovat.  

Valmentajina nautimme eniten siitä, että saamme tiimit kukoistamaan ja antamaan parhaansa; sen, että he löytävät tarvittavat taidot itseltään. Valmentajana tehtävänämme on kutkuttaa nuo taidot esille provosoiden, hellästi kutittaen, haastaen, keskustelemalla tai tehtäviä tehden. Opetellaan yhdessä tärkeimmät työelämätaidot tulevaisuuden varalle!

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) allekirjoittivat 22.2.2019 yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on strateginen yhteistyö, jota kehitetään aktiivisesti.

– Kumppanuudelta etsimme molemmat hyötyjä oman strategian mukaisen toiminnan kehittämiseen. Jatkamme siis toimintaamme itsenäisinä, mutta vahvasti verkostoituneina korkeakouluina, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

– Olemme kehittämishakuisia korkeakouluja, ja meillä molemmilla on yhteistyösopimus Aalto-yliopiston kanssa. Tämän kumppanuuden myötä muodostamme entistä vahvemman korkeakouluverkoston, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaari jatkaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoisen mukaan yhteistyötä tullaan tekemään niin koulutuksen, tutkimuksen kuin aluevaikuttavuudenkin edistämiseksi. Laadullisten tavoitteiden ohella halutaan edistää kustannustehokkuutta.

– Haluamme molemmat tehdä vahvasti yhteistyötä työelämän kanssa, kehittyä korkeakouluina sekä vaikuttaa tavoitteellisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutukseen liittyvä tärkeä avaus on verkko-opintojen yhteinen tuottaminen ja tarjoaminen sekä kotimaisille että etenkin kansainvälisille markkinoille, hän kertoo.

– Olemme tehneet koulutuksen saralla yhteistyötä jo aiemminkin ja vahvistamme sitä nyt entisestään. Opiskelijat saavat hyötyä lisääntyvästä opintotarjonnasta. Ajamme myös ammattikorkeakoulujen tohtoritutkintoa yhdessä rintamassa, Hämeen ammattikorkeakoulun osaamisen johtamisesta vastaava vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.

Tutkimusyhteistyötä Xamk ja HAMK lisäävät vahvistaen samalla kummankin omia profiileja, osaamista ja kilpailukykyä. Tulevaisuudessa sovitaan myös tutkimusympäristöjen yhteiskäytöstä ja niihin liittyvistä yhteisistä hankinnoista. Lisäksi osapuolet kehittävät uusia aluevaikuttavuuden keinoja, esimerkiksi tarjoamalla toiminta-alueilleen korkeakoulun omaa profiilia täydentävää koulutusta.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaari, 0400 469 605, pertti.puusaari@hamk.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, 040 670 5509, jyrki.koivikko@xamk.fi
rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) allekirjoittivat 22.2.2019 yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on strateginen yhteistyö, jota kehitetään aktiivisesti.

– Kumppanuudelta etsimme molemmat hyötyjä oman strategian mukaisen toiminnan kehittämiseen. Jatkamme siis toimintaamme itsenäisinä, mutta vahvasti verkostoituneina korkeakouluina, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

– Olemme kehittämishakuisia korkeakouluja, ja meillä molemmilla on yhteistyösopimus Aalto-yliopiston kanssa. Tämän kumppanuuden myötä muodostamme entistä vahvemman korkeakouluverkoston, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaari jatkaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoisen mukaan yhteistyötä tullaan tekemään niin koulutuksen, tutkimuksen kuin aluevaikuttavuudenkin edistämiseksi. Laadullisten tavoitteiden ohella halutaan edistää kustannustehokkuutta.

– Haluamme molemmat tehdä vahvasti yhteistyötä työelämän kanssa, kehittyä korkeakouluina sekä vaikuttaa tavoitteellisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutukseen liittyvä tärkeä avaus on verkko-opintojen yhteinen tuottaminen ja tarjoaminen sekä kotimaisille että etenkin kansainvälisille markkinoille, hän kertoo.

– Olemme tehneet koulutuksen saralla yhteistyötä jo aiemminkin ja vahvistamme sitä nyt entisestään. Opiskelijat saavat hyötyä lisääntyvästä opintotarjonnasta. Ajamme myös ammattikorkeakoulujen tohtoritutkintoa yhdessä rintamassa, Hämeen ammattikorkeakoulun osaamisen johtamisesta vastaava vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.

Tutkimusyhteistyötä HAMK ja Xamk lisäävät vahvistaen samalla kummankin omia profiileja, osaamista ja kilpailukykyä. Tulevaisuudessa sovitaan myös tutkimusympäristöjen yhteiskäytöstä ja niihin liittyvistä yhteisistä hankinnoista. Lisäksi osapuolet kehittävät uusia aluevaikuttavuuden keinoja, esimerkiksi tarjoamalla toiminta-alueilleen korkeakoulun omaa profiilia täydentävää koulutusta.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaari, 0400 469 605, pertti.puusaari@hamk.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, 040 670 5509, jyrki.koivikko@xamk.fi

rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi