Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalvelut tarjoaa palveluohjausta maahanmuuttaja-aikuisille elämän erilaisissa muutoksissa, haasteissa ja yllättävissä tilanteissa. Joskus mm. elämäntilanteiden muutos tai haaste voi olla niin raju, että vaarana on koko elämän lamaantuminen. 

Turun NMKY:n maahanmuuttajapalvelut on toiminut kymmenen vuoden ajan, tarjoten yksilöllistä ohjausta maahanmuuttajataustaisille asiakkaille. Palveluohjaukseen sisältyy myös psykososiaalinen puoli. Asiakkaan mukana kuljetaan ja kaikki perustuu vahvaan luottamukseen, jolloin vaikeistakin asioista puhuminen onnistuu.

”Autamme siinä, ettei elämäntilanteen muutos tai haaste lamaannuta koko elämää Suomessa. Löydämme ratkaisuja arkipäivän asioihin, ja tarvittaessa osaamme ohjata asiakkaan eteenpäin oikeaan paikkaan. Työhömme kuuluu myös laaja-alainen verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken.” Kertoo asiantuntija Olavi Katto Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluista.

Talous- ja velkaongelmat ilmiönä maahanmuuttajaväestön keskuudessa

Maahanmuuttajapalveluissa Olavin työparina työskentelevällä Markku Estalalla on sekä kaupallinen että sosiaali- ja terveysalan koulutus ja pitkä työkokemus liike-elämän puolelta, luotto- ja perintäalalta. Osaamista löytyy myös lasten- ja nuorten kanssa työskentelystä, sekä lastensuojelusta.

”Eri toimijoiden kesken on havaittu ilmiönä myös talous- ja velkaongelmat maahanmuuttajaväestön keskuudessa. Asiasta on keskusteltu monessa yhteydessä. Omat haasteensa maahanmuuttajille tuovat kielelliset haasteet, maksamiseen ja laskutukseen liittyvä tiedonpuute” Markku kertoo.

Maahanmuuttajapalvelut järjestävät yhteistyössä Turun kaupungin kanssa Viisas rahankäyttö -seminaarin 9.4. Tilaisuudessa käsitellään talous- ja velka-asioita ja se on erityisesti suunnattu maahanmuuttajille mutta on avoin kaikille. Talousasioissa auttaminen onkin uusi työn osa-alue, jossa maahanmuuttajapalvelut voi auttaa. Talousasioissa tarjotaan neuvonta ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin esimerkiksi velkaneuvonnan piiriin. Tavoitteena helpottaa, ja ratkaista tilannetta asiakkaan kannalta parempaan suuntaan.

Viisas rahankäyttö – puhetta talous- ja velka-asioista 9.4. klo 2019 klo 17-20 Turun Ammatti-instituutin auditoriossa, Lemminkäisenkatu 18 D. Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja:

Sosiaalitoiminnanjohtaja Tommi Kantonen p. 050 344 7790 tommi.kantonen@ymca.fi

UPM ja Carbodeon kehittävät selluloosa- ja nanotimanttipohjaisia raaka-aineita, jotka soveltuvat 3D-tulostukseen. Nanotimanttipohjaisilla tuotteilla on hyviä ominaisuuksia: tuotteilla saadaan aikaiseksi erinomainen mekaaninen kestävyys ja niiden optimoidulla käytöllä voidaan estää lämmöstä johtuvaa taipumista.Tuoteuutuudet ovat saatavilla sekä granulaatti että filamenttimuodossa.

• Yhdistämällä voimamme voimme hyödyntää yhtäältä nanotimanteilla aikaansaatavia erinomaisia mekaanisia ominaisuuksia ja niiden mahdollistamaa korkeampaa 3D-tulostusnopeutta ja toisaalta selluloosapohjaista, kierrätettävää UPM:n biokomposiittimateriaalia, Carbodeonin toimitusjohtaja Vesa Myllymäki sanoo.

Polymeerikohtaisesti räätälöidyillä nanotimanteilla voidaan parantaa komposiittimateriaalin termisiä ominaisuuksia ja täten, parantaa merkittävästi sulan komposiittimateriaalin virtausominaisuuksia ja edelleen, nopeuttaa itse tulostusta merkittävästi. Hienojakoiset selluloosakuidut puolestaan antavat komposiitille ”itseäänkantavaa sulavirtausominaisuutta”, mahdollistaen sekä pyöreiden että muiden monimutkaisten muotojen tulostamisen ilman ilman vääntymisongelmia.

Toinen selluloosapohjaisiin biokomposiiteihin liittyvä hyöty liittyy tulostetun tuotteen jälkikäsittelyyn - on se on yhtä helppoa kuin puulla. Tulosteilla on miellyttävä matta pinta, ja 3D-tulosteet voidaan viimeistellä tavanomaisilla puuntyöstövälineillä.

• Tavoitteenamme on tuoda teknisten kuitua sisältävien muovien markkinoille kestävä vaihtoehto: UPM Formi -raaka-ainelaadut ovat 100 % kierrätettävissä ja saatavana FSC® ja PEFC™ -sertifikaateilla, sanoo Eve Saarikoski, sovelluspäällikkö, UPM Biocomposites.

• Yhdistämällä nanotimantti- ja selluloosakuituteknologiat voimme luoda luonnollista kuitukomposiittia, jolla on korkeampi sulavirta verrattuna standardimuoveihin, Saarikoski jatkaa.

Teknologien yhdistäminen avaa uusia mahdollisuuksia 3D-filamenttien muokkaukseen ja suuren skaalan tulosteiden valmistukseen. 3D-materiaalien markkinakoon on arvioitu olevan noin viisi miljardia dollaria vuoten 2020 mennessä.

Ensimmäiset UPM:n ja Carbodeonin yhteiset 3D-tuotteet perustuvat biopohjaiseen PLA-muoviin, mutta teknologiaa laajennetaan jatkossa myös muihiin kestomuoveihin.

• Tuotekehitysyhteistyö innovatiivisten kumppaneiden kuten UPM:n kanssa on avainroolissa Carbodeonin globaalin kasvustrategian kanssa,” sanoo Myllymäki.

Uudet, yhteistyössä markkinoitavat PLA-granulaatit ovat saatavilla sekä UPM:ltä että Carbodeonilta.

Lisätietoja:

Eve Saarikoski, sovelluspäällikkö, 3D-tulostus, UPM Biocomposites; puh. +358 408 352 395, eve.saarikoski@upm.com

Vesa Myllymäki, toimitusjohtaja, Carbodeon Ltd Oy; puh. +358 50 5678 828, vesa.myllymaki@carbodeon.com

UPM, mediasuhteet

ma-pe klo 9.00-16.00

puh. +358 40 588 3284

media@upm.com

UPM Biocomposites

UPM Biocomposites luo arvoa yhdistämällä osaamista ja teknologioita kuitupohjaisten teknisten materiaalien valmistuksessa. UPM Biocomposites -liiketoiminta perustuu uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin. Liiketoimintaan kuuluvat UPM ProFi -ulkotuotteet rakentamiseen ja UPM Formi
-granulaatit ruiskuvalu- ja ekstruusiotuotantoon. UPM Biocomposites -tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Saksassa. www.upmprofi.fi, www.upmformi.com

UPM

Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM Biofore - Beyond fossils. www.upm.fi

Seuraa UPM:ää Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | #UPM #biofore #beyondfossils

Carbodeon

Carbodeon Ltd Oy kehittää, valmistaa ja myy nanotimanttilisäaineita useisiin erilaisiin teollisiin käyttöalueisiin. Carbodeon toi markkinoille ensimmäisen, PLA-pohjaisen 3D –filamenttituottteen vuonna 2018. 3D –tuoteperhe on laajenemassa uusiin polymeerimateriaaleihin. Carbodeonin tuotteita myydään ja markkinoidaan yrityksen rekisteröimän uDiamond^® -tavaramerkin alla. Carbodeonin nanotimanttilisäaineet ja tärkeimmät kyseisiin lisäaineisiin liittyvät jatkotuotteet on suojattu laajoilla, kansainvälisillä patenttiperheillä.

www.carbodeon.com

UPM and Carbodeon are developing cellulose and nanodiamond reinforced raw materials for 3D printing. The nanodiamond additives provide the product not only improved stiffness and strength but also higher heat deflection temperature. The product novelties will be available both for Fused Granular Fabrication (FGF) and for Fused Filament Fabrication (FFF)..

• By joining our forces we are able to combine the excellent mechanical properties and printing speed of nanodiamond enhanced 3D printing products to UPM cellulose based 3D printing raw materials”, says Vesa Myllymäki, CEO, Carbodeon.

The printing speed is significantly enhanced due to compound tailored thermal and flow properties. Fine cellulose fibres in turn brings self-supporting melt flow, enabling objects with round or other complex shapes to be printed without warpage problems.

Another benefit of cellulose biocomposite is its wood like post processing. Prints not only have pleasant matte surface touch and feel but 3D prints can be finalized by standard wood processing methods.

• Our aim is to bring sustainable biocomposite alternative to the field of technical polymers with short fibre filling. UPM Formi raw material grades are 100% recyclable and available with FSC® and PEFC™ certification, says Eve Saarikoski, Application Manager, UPM Biocomposites.

• By combining nanodiamond and cellulose fibre technologies together we can have natural fibre composite that has higher melt flow than of standard plastics, Saarikoski continues.

The combination of technologies opens new possibilities for tailoring the properties for 3D filaments and large scale granular based additive manufacturing. 3D materials market is estimated to be ~$5 billion by 2020.

The first joint UPM-Carbodeon 3D products will be PLA (polylactic acid) based, with possible further developments on other thermoplastic materials.

• Product development partnerships with innovative companies like UPM are a key part of Carbodeon’s global growth strategy,” says Dr. Myllymäki.

The developed, co-branded PLA compound granule and filament products will be available both from UPM and Carbodeon.

For further information please contact:

Eve Saarikoski, Applications Manager, 3D Printing, UPM Biocomposites; Tel: +358 408 352 395, eve.saarikoski@upm.com

Vesa Myllymäki, CEO, Carbodeon Ltd Oy; Tel: +358 50 5678 828, vesa.myllymaki@carbodeon.com

UPM, Media Relations

Mon-Fri 9.00-16.00 EET

tel. +358 40 588 3284

media@upm.com

UPM Biocomposites

UPM Biocomposites creates value from renewable and recyclable materials by combining expertise and technologies within fibre based engineered materials businesses. UPM Biocomposites consists of UPM ProFi outdoor products for construction and UPM Formi granulates for injection moulding and extrusion. UPM Biocomposites factories are located in Finland and Germany. www.upmprofi.com. www.upmformi.com

UPM

We deliver renewable and responsible solutions and innovate for a future beyond fossils across six business areas: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers and UPM Plywood. We employ around 19,000 people worldwide and our annual sales are approximately EUR 10.5 billion. Our shares are listed on Nasdaq Helsinki Ltd. UPM Biofore - Beyond fossils. www.upm.com

Follow UPM on Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | #UPM #biofore #beyondfossils

Carbodeon

Carbodeon Ltd Oy develops, manufactures and supplies nanodiamond additives for a variety of industrial applications. Year 2018 Carbodeon introduced also its own nanodiamond enhanced PLA based 3D printing filament product, which offering will be expanded to other polymers. All Carbodeon products are sold under the name uDiamond®. Carbodeon nanodiamond additives and nanodiamond enhanced end products are covered with patents with wide geographical reach.

Opiskelijat järjestävät ilmastolakon Helsingissä osana Greta Thunbergin käynnistämää maailmanlaajuista ilmastolakkoa. Opiskelijoiden ilmastolakko Helsingissä on osa valtakunnallista opiskelijoiden ilmastolakkoa.

Ilmastolakkoilijat kokoontuvat Senaatintorille klo 12. Senaatintorilla puhumassa on muun muassa presidentti Tarja Halonen. Senaatintorilla nähdään myös opiskelijoiden tempaus ilmaston puolesta.

Lakkoon osallistuu opiskelijoilta sekä toiselta asteelta että korkeakouluista. Lakkoa tukevat Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen opiskelijakuntien liitto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen Lukiolaisten Liitto, Finlands Svenska Skolungdom sekä useat ylioppilaskunnat, ainejärjestöt ja oppilaskunnat.

Ennen yhteistä kokoontumista järjestetään paikallistapahtumia eri opinahjoissa. Paikallistapahtumia on ilmoitettu järjestettävän Siltavuorenpenkereellä, Metsätalolla (Unioninkatu 40), Viikin kampuksella ja Porthaniassa.

Lakkoon odotetaan osallistuvaksi 1000 henkilöä. Tervetuloa seuraamaan lakkopäivää!

Lisätietoja:

Sebastian Österman

sebastian.osterman@helsinki.fi

+358 40 844 5620

Helsingin ilmastolakko: https://www.facebook.com/events/412422949333983/

UPM yhteistyössä ABB:n ja Prentan kanssa kehittävät suuren skaalan 3D-tulostusta robotiikan ja biomateriaalin avulla. Yhteistyötä esitellään Nordic 3D Expo -messuilla kongressikeskus Dipolissa Espoossa huhtikuun alussa.

Suuren skaalan 3D-tulostus, joka pohjautuu granulaatteihin avaa uusia mahdollisuuksia suunnittelijoille ja valmistajille. Robotiikan avulla granulaattitulostus on aiempaa nopeampaa ja kustannustehokkampaa. Mahdollisia uusia liiketoiminta-alueita ovat huonekalusuunnittelu, muotinvalmistus ja veneteollisuus.

• Tulostaminen teollisuusrobotilla ja UPM Formi 3D -biokomposiitilla mahdollistavat suurten komponenttien 3D-tulostuksen tarkoilla geometrisillä toleransseilla. PrentaRobo on suunniteltu valmistavaan teollisuuteen ja työkalulla voi luoda uusia, kustannustehokkaita tuotteita, sanoo Riku Rusanen, toimitusjohtaja, Prenta Oy.

ABB:llä on ollut merkittävä rooli innovatiivisen robotteihin perustuvan 3D-tulostusjärjestelmän kehitystyössä. Yhtiö on johtava alan laitteistojen, ohjelmistojen, lisävarusteiden ja kokonaisten robottijärjestelmien toimittaja.

• Kyse on uraauurtavasta teknologisesta innovaatiosta, joka edustaa seuraavaa tasoa laajamittaisessa teollisessa 3D-tulostuksessa. Olemme mahdollistaneet ekstruusiotyökalun käytön 6-akselisen IRB6700-robotin kanssa, jotta 3D-tulostusjärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla tarkkuutta vaativassa suuren skaalan tuotannossa. Ulkoisia akseleita ja liikkeenhallintaa voidaan lisätä robottiin, ja näin voidaan kattaa laajempia tulostusalueita. Ekstruusiotyökalua voidaan hallita ja tulostuspolkuja voidaan luoda 3D-simulaatiotyökalullamme RobotStudiolla, joka on alan johtava PC-pohjainen ratkaisu offline-ohjelmointiin, konfigurointiin ja virtuaaliseen mallintamiseen, kertoo Pasi Kukkonen, tuotepäällikkö, ABB Oy Robotics.

Biokomposiittiteknologia kehittyy

UPM Formi 3D on uudentyyppinen, erityisesti 3D-tulostukseen kehitetty biokomposiitti, jossa yhdistyvät sellukuitu- ja biopolymeeriteknologiat.

UPM Formi 3D laatuja valmistetaan ja myydään granulaattimuodossa suoraan granulaattipohjaiseen 3D-tulostukseen tai 3D filamentiien valmistajille. Granulaattipohjainen 3D-tulostus hyödyntäen ABB:n teollisuusrobottia on jo käytössä esimerkiksi Ruotsissa

• Yhdessä meidän yhteistyökumppaneiden kanssa me etsimme uusia mahdollisuuksia 3D-tulostuksen saralla. Suuren mittakaavan 3D-tulostus on nopeasti kehittyvä ala, ja olemme osa tätä kehitystä meidän tarjoten alalle uutta biokomposiittiteknologiaa ja puupohjaisia materiaaleja, sanoo sovelluspäällikkö Eve Saarikoski, UPM Biokomposiiteilta

UPM Formi 3D:n alhainen kutistuma yhdessä muodon pitävyyden kanssa tulostusprosessin aikana mahdollistaa, että pyöreitä ja muita kompleksisia muotoja voidaan tulostaa suuressa mittakaavassa ilman kutistumisongelmia jopa suoraan vanerialustalle.

Puunkaltainen jälkikäsittely on yksi biokomposiittien eduista: tulosteet voidaan helposti viimeistellä tavallisilla puunkäsittelymenetelmillä.

UPM Formi 3D -granulaatit ovat 100 % kierrätettäviä ja niistä on saatavana myös FSC- ja PEFC-sertifioituja laatuja.

UPM Formi 3D -sovelluksia esitellään 3.–4.4.2019 NORDIC 3D EXPO -messuilla kongressikeskus Dipolissa, Espoossa. UPM Biocomposites, ABB Finland ja Prenta antavat messuilla mielellään lisätietoja.

Lisätietoja:

Eve Saarikoski, sovelluspäällikkö, 3D-tulostus, UPM Biocomposites, puh.: +358 408 352 395, eve.saarikoski@upm.com

UPM, Mediasuhteet

ma-pe klo 9.00-16.00

puh. 040 588 3284

media@upm.com

Kuvakori:

https://upm.emmi.fi/l/z8-wjRRf2dFB

UPM Biocomposites

UPM Biocomposites luo lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista yhdistämällä osaamista ja teknologioita kuitupohjaisessa materiaalivalmistuksessa. UPM Biocomposites -liiketoimintaan kuuluvat UPM ProFi -terassituotteet ulkokäyttöön ja UPM Formi -granulaatit ruiskuvalu- ja ekstruusiotuotantoon. UPM Biocompositesin tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Saksassa. www.upmprofi.fi. www.upmformi.com

UPM

Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM Biofore - Beyond fossils. www.upm.fi

Seuraa UPM:ää Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | #UPM #biofore #beyondfossils

ABB

ABB on johtava teknologian edelläkävijä, jolla on kattava tarjonta teollisuuden digitalisaatioon. Innovointimme on jatkunut yli 130 vuoden ajan, ja olemme tänään digitaalisten teollisuudenalojen johtava toimija. ABB:llä on neljä asiakaskeskeistä globaalisti johtavaa liiketoimintaa: Electrification, Industrial Automation, Motion ja Robotics & Discrete Automation. Liiketoimintoja tukee yhteinen, digitaalinen ABB Ability™ -alusta. ABB:n johtava Power Grids -liiketoiminta divestoidaan Hitachille vuonna 2020. ABB toimii yli 100 maassa ja työllistää noin 147 000 henkilöä.

Prenta Oy

Prenta Oy is a Finnish technology industry company focused in 3D-printing. Prenta is specialized in large scale FGF-printing and combining robotics with 3D-printing. Prenta designs and manufactures FDM-technology 3D-printers and also provides a variety of 3D-related services. Prenta was established in 2014 and it employs 6 people.

NORDIC3DEXPO

NORDIC3DEXPO on 3D-tulostukseen ja 3D-teknologioihin keskittyvä kansainvälinen messutapahtuma. Se järjestetään 3.–4.4.2019 kongressikeskus Dipolissa, Espoossa. Kohdevierailijaryhmiä ovat 3D-tulostusta ja 3D-teknologioita käyttävät yritykset sekä 3D-teknologia-alan tutkijat, opiskelijat ja harrastajat. http://3dexpo.fi/index.html

Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyy eri alojen ammattilaisille suunnattu koodarikoulutus, jolla vastataan koodarien työvoimapulaan. Verkko-opintoina toteutettava koodarikoulutus soveltuu työelämässä toimiville tai työttömille eri alojen ammattilaisille, kuten esimerkiksi insinööreille, tradenomeille, eri alojen toimihenkilöille, opettajille ja IT-alan ammattilaisille. Koulutuksen laajuus on opiskelijan henkilökohtaisista valinnoista riippuen 30-60 opintopistettä.

- Tämä koodarikoulutus sopii erityisesti niille henkilöille, jotka haluavat täydentää omaa ammatillista osaamistaan ohjelmistotekniikkaan liittyvissä taidoilla. Lisäksi monet tieto- ja viestintätekniikan alan yritykset pyrkivät kehittämään henkilöstön monimuotoisuutta, ja erityisesti alalle pyritään houkuttelemaan enemmän naisia, kertoo lehtori Petri Laitinen.

Koodarikoulutuksessa opiskellaan muun muassa ohjelmointitekniikkaa, tekoälyä, koneoppimista, projektinhallintaa sekä pilvipalveluiden hyödyntämistä.

- Digitalisaatio muuttaa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai varatessamme internet-palvelusta ajan parturille käytämme ohjelmistoteknisin välinein toteutettuja digitaalisia palveluja. Näiden kaikkien ratkaisujen hankkimisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan ohjelmistoteknistä osaamista, jatkaa Laitinen.

Koulutus toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöprojektina, ja opiskelija voi suorittaa yhteistyön piirissä olevia opintojaksoja muista yhteistyökorkeakouluista. Karelia-ammattikorkeakoulun toteutukseen haetaan huhtikuun aikana osoitteessa http://www.karelia.fi/smartict/hakeminen/. Koulutus järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erityisavustuksella.

Vuonna 2018 Metropolia valitsi toimintansa keskiöön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Vaikuttajakorkeakouluksi Metropolia tähtää toimimalla ilmiölähtöisissä innovaatiokeskittymissä.

Tilinpäätös 2018

• Liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat 96,2 miljoonaa euroa.
• Toimintakulut olivat 94,4 miljoonaa euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 2,8 prosenttia.
• Henkilöstökulut olivat 62 miljoonaa euroa ja olivat 66,2 prosenttia liikevaihdosta.
• Poistot olivat 5,7 miljoonaa euroa
• Tilikauden tulos oli 0,06 miljoonaa euroa tappiollinen. Parannus edellisvuoteen oli n. miljoona euroa
• Metropolian toiminta tehostui tilikauden aikana yhteensä noin 2,6 miljoonalla eurolla.
• Vuoden lopussa taloudellinen tilanne oli hyvä ja maksuvalmius hyvä.

”Vaikeista taloudellisista lähtökohdista huolimatta onnistuimme parantamaan tilikauden tulosta tekemällä tarvittavia muutoksia, kääntämään toiminnan tehokkaammaksi ja saavuttamaan keskeiset tavoitteemme. Tässä koko henkilöstöllä oli arvokas rooli. Odotamme myös vuodesta 2019 uudistusten vuotta, mutta lähtökohdat sille ovat merkittävästi paremmat kuin edellisenä vuonna", toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola toteaa.

Lähtökohdiltaan taloudellisesti haastavan vuoden 2018 tulos oli 0,06 miljoonaa euroa tappiollinen. Tulos kuitenkin parani edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoona euroa.
 
Taloutta tasapainottivat toiminnan tehostaminen, tki-toiminnan ja liiketoiminnan kasvu sekä tarkka talouden seuranta ja ohjaus. Varainhankinnassa ja monissa toiminnan keskeisissä tavoitteissa kuten tutkintomäärät, hyväksi luetut opintopisteet, opiskelijapalaute ja julkaisut onnistuttiin hyvin.
 
Kuluneen vuoden aikana jouduttiin käymään yt-neuvottelut, mikä johti 30 henkilön irtisanomiseen.
 
Valtion perusrahoituksen merkittävästä pienenemisestä huolimatta Metropolian taloudellinen tilanne oli vuoden 2018 lopussa kokonaisuutena hyvä. Kannattavuus parani edellisestä vuodesta, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät hyvänä, ja omavaraisuusaste oli 76,2 prosenttia.
 
Liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat yhteensä 96,2 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 0,3 prosenttia.

Varainhankinta tuotti kaksi miljoonaa euroa

Varainhankinta tuotti Metropolialle vuonna 2018 lahjoituksia kaksi miljoonaa euroa. Lahjoituksilla ei ollut vuoden 2018 tilinpäätökseen tulosvaikutusta, vaan ne aktivoitiin rahastosiirtona taseeseen. Ilman varainhankinnan tuottoa Metropolian liikevaihto ja muut toimintatuotot olisivat olleet 1,6 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan Metropolian toiminta tehostui tilikauden aikana yhteensä noin 2,6 miljoonalla eurolla.

Intensiivinen kampusmuutosten vuosi

Metropolia täytti elokuussa 2018 kymmenen vuotta. Täyden kympin korkeakoulun työntekijät ja opiskelijat juhlivat vuosipäivää yhdessä sidosryhmiensä kanssa neljällä kampuksella.
 
Vuosi 2018 oli intensiivistä kampusmuutosten aikaa. Metropolia luopui vuoden aikana kahdeksasta toimipisteestään keskittäessään toimintaansa neljälle kampukselle. Myyrmäen kampuksen laajennus Vantaalla ja uusi Arabian kampus Helsingissä avattiin elokuussa 2018. Joulukuussa 2018 valmistui Myllypuron kampuksen ensimmäinen vaihe Helsinkiin, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2019. 

Ennätysmäärä suoritettuja tutkintoja 

Metropoliassa suoritettiin vuonna 2018 ennätykselliset 2 838 ammattikorkeakoulututkintoa ja 424 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kasvua oli erityisesti tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.
 
Metropolian täydennyskoulutus- ja yrityspalvelut onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoa erityisesti kotimaassa. Liiketoiminnan liikevaihto ja muut tuotot olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 toteutettiin 390 täydennys- ja yrityskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 5360 henkilöä. Palveluita käyttäneet kokivat koulutusten vastanneen odotuksia keskiarvolla 4,2 asteikolla yhdestä viiteen. 

Helsinki XR Center käynnistyy

Metropolia sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä profiloitumisrahoituksen käynnistääkseen Helsinki XR Centerin Arabian kampukselle yhdessä Helsingin kaupungin, Business Finlandin ja alan yrittäjäyhteisö FIVR:n kanssa. Kyseessä on laajennetun todellisuuden ja VR/AR-teknologian kehittäjien, soveltajien ja tutkijoiden kehittäjäyhteisö.
 
Metropolia on yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätäkseen koonnut TKI-toimintansa viiteen ilmiölähtöiseen innovaatiokeskittymään:

• Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut
• Puhtaat ja kestävät ratkaisut
• Tieto-ohjattu rakentaminen
• Toimiva ihmisten kaupunki
• Älykäs liikkuminen

Vuonna 2018 Metropolian ulkopuoliset TKI-tulot olivat noin 5,4 miljoonaa euroa, joka on noin 0,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
 
Strateginen yhteistyö kehittyi kansainvälisesti eurooppalaisessa kumppaniverkosto U!REKA:ssa yhteisten hankkeiden valmistelulla. Suomessa yhteistyö Haaga-Helia- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen kanssa solmitun strategisen liittouman kanssa tiivistyi edelleen.

Yhdessä uudistuminen jatkuu

Vuosi 2018 oli haasteellinen henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastapainoa ja voimavaroja muutosten keskellä antoivat uuden odotus ja ilo tulevista, ajanmukaisista toimitiloista sekä työyhteisön tuki ja merkitykselliseksi koettu työ.
 
Toimintakulttuurin uudistaminen jatkuu mahdollistamalla vuorovaikutusta, fasilitoimalla muutosprosesseja, tukemalla yhteisöllisyyttä ja luomalla vaikuttamisen foorumeja sekä uusilla kampuksilla että digitaalisissa ympäristöissä. 

Lisätietoja

toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 050 548 6069.

Liitteenä 5 graafia.

Tiedotteen lähetti: Anna-Maija Vesa, viestintäpalvelut, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 040 522 1988.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu aloittaa uuden kilpa- ja huippu-urheilijoille suunnatun opintopolun, jossa voi yhdistää sekä tavoitteellisen urheilun että korkea-asteen opinnot. Urheilijan opintopolku on kaksivuotinen, räätälöity opintokokonaisuus, joka sisältää liiketalouden perusopintoja.

Urheilijan opintopolussa avainsana on joustavuus. Opiskelu on monimuotoista opiskelua, jossa valtaosa opiskelusta on itsenäistä ja se tapahtuu digitaalisessa oppimisympäristössä. Opintopolulla opiskelijan rinnalla toimivat vertaistiimi ja oma opintovalmentaja. Opintovalmennus sisältää opiskelutaitovalmennusta ja uraohjausta. Opintovalmennuksen tavoitteena on tukea urheilun ja opiskelun yhteensovittamista sekä vahvistaa kokonaisvaltaisesti opiskelijan ammatillista kasvua.  

Urheilijan opintopolun yhtenä tavoitteena on toimia puskurina urheilu-uran riski- ja epävarmuustekijöille. Opinnot vastaavat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja ne antavat mahdollisuuden hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylähaun kautta. Opintopolulle voi hakea urheilijoiden lisäksi tavoitteelliset valmentajat tai erotuomarit.

- Kilpa- ja huippu-urheilun vaatimukset ovat nykyään kovat ja tavoitteellisen urheilu-uran rinnalla voi olla vaikeaa opiskella korkea-asteella. Suomessa urheilijan kaksoisuran mahdollisuuksia on rakennettu jo vuosikymmeniä eri koulutusasteilla. Haaga-Heliassa olemme havainneet, että sopiva määrä opiskelua ja itsensä kehittämistä tukee urheilijan tasapainoista arkea ja antaa mahdollisuuksia menestykseen niin urheilussa kuin urheilu-uran jälkeen, toteaa Urheilijan opintopolusta vastaava lehtori Martina Roos-Salmi.

Haaga-Helia yhdistää urheilun ja opiskelun 

Haaga-Helialla on pitkät perinteet huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisestä. Haaga-Heliassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana opiskellut tutkinto-opiskelijana lähes 90 urheiluakatemian urheilijaa eri koulutusohjelmissa.

Haaga-Heliassa on myös toteutettu vuodesta 2014 lähtien Urheilijasta Yrittäjäksi –opintoväylä yrittäjäksi tähtääville tai jo yrittäjänä toimiville urheilijoille. Kiekkoilijan opintopolku on puolestaan tarjonnut jääkiekkoilijoille räätälöidyn opintokokonaisuuden, johon on vuodesta 2015 alkaen osallistunut lähes 100 ammattikiekkoilijaa.

Haaga-Helia on koonnut kaikki liikuntaan ja urheiluun liittyvät opiskelumahdollisuudet ja tarjoaman Sports and Study –konseptin alle, lue lisää täältä: https://www.haaga-helia.fi/fi/sportsandstudy

Lisätietoa:
Lehtori Martina Roos-Salmi, puh 040 488 7108, martina.roos-salmi@haaga-helia.fi

Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli tänään 3. huhtikuuta päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa 5 793 hakemusta. Kokonaisuudessaan hakemusmäärä kasvoi yli 26 prosenttia. Aloituspaikkoja on yhteensä 540.

Hakemusmäärä kasvoi kaikissa kandidaattiohjelmissa. Suhteellisesti eniten kasvua oli tekniikan alalla, jossa hakijoiden määrä lähes kolminkertaistui, hakijoita oli yhteensä 539 (v. 2018: 183).

– Olen erittäin tyytyväinen tuloksiin, ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia yliopistolaisia erinomaisesta työstä. Yliopistomme satsaa vahvasti koulutuksen laatuun, työelämärelevanssiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Tekniikan hakijamäärän upea kasvu tekee hyvää sekä meille että koko Vaasan alueelle, sillä tulevilla diplomi-insinööreillämme on kysyntää työelämässä jo opintojen aikana. Kauppatieteet on aina ollut vahva koulutusalamme, ja on hienoa, että ohjelma kasvattaa suosiotaan edelleen, erityisesti pääkaupunkiseudulla, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Vaasan yliopistossa suosituin hakukohde on edellisten vuosien tapaan kauppatieteiden kandidaattiohjelma, jossa 270 opiskelupaikkaa tavoittelee yhteensä 3740 hakijaa, joka on lähes 22 % enemmän kuin viime vuonna. Myös toinen kauppatieteellisen alan kandidaattiohjelma, Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma, kasvatti suosiotaan, hakijoita oli 454, joka on yli 30 % enemmän kuin viime vuonna.

Viime vuonna hakijamäärää voimakkaasti kasvattaneet viestintätieteiden ja hallintotieteiden kandidaattiohjelmat säilyttivät suosionsa ja kasvattivat edelleen hakijamäärää. Viestintätieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelupaikkaa tavoittelee tänä vuonna 337 hakijaa (v. 2018: 296), hallintotieteissä hakijoita oli 723 (2018: 687).

Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma kiinnostaa

Vaasan yliopiston suomenkielisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 744 hakemusta (v. 2018: 830). Haussa oli yhteensä yksitoista maisteriohjelmaa kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden aloilla. Maisteriohjelmissa on tarjolla yhteensä 125 aloituspaikkaa. Suosituin hakukohde oli Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma, johon tuli 180 hakemusta.

Yhteishaun kanssa samaan aikaan oli myös haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Hakijamäärä nousi viime vuodesta. Avoimen yliopiston väylän kautta tuli 57 hakemusta (v. 2018: 40).

Valintakokeet touko-kesäkuussa

Valintakokeet kandidaattiohjelmiin ovat touko-kesäkuussa. Kaikkiin hakukohteisiin hyväksytään opiskelijoita myös todistusvalinnassa. Kandidaattiohjelmien aloituspaikoista 70 prosenttia on varattu ensikertalaisille hakijoille.  Opiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan viimeistään 28. kesäkuuta.

Lisätiedot: Akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen, p. 029 449 8501

Karelia-ammattikorkeakouluun haki yhteensä 4328 hakijaa tänään päättyneessä korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 1436 hakijaa. Fysioterapeutti-, sosionomi- sekä tradenomikoulutukset kiinnostivat hakijoita tänä vuonna eniten.

-  Liiketalouden monimuoto –koulutuksen opiskelijavalintatapana on ensimmäistä kertaa tradenomitutkintoon kuuluva valintakurssi, jonka perusteella opiskelijavalinta tehdään. Uusien valintatapojen kehittäminen näkyy myös ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen hakijamäärässä positiivisesti. Valintakoe on ensimmäistä kertaa sähköinen, kertoo rehtori Petri Raivo.

Todistusvalinta laajenee kevään 2019 haussa, mikä tarkoittaa sitä, että ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat voivat tulla valituksi suoraan koulutukseen koulumenestyksen perusteella. Todistusvalinta on käytössä energia- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, rakennustekniikan, talotekniikan, matkailun sekä liiketalouden päivätoteutuksen koulutuksissa.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli tänään päättyneessä kevään yhteishaussa 22 päivä- tai monimuotototeutuksena toteutettavaa koulutusta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia oli viisi. Koulutuksiin järjestetään valintakokeet touko-kesäkuun vaihteessa ja opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019. Opinnot alkavat elokuussa 2019.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti avaa uuden näyttelyn NiemiCampuksen LUJA-galleriaan.

LUJA-gallerian Mieli-näyttelyssä on esillä moni-ilmeinen kokonaisuus veistoksia, maalauksia ja valokuvia. Teoksissa on yhdistetty ennakkoluulottomasti kaksi- ja kolmiulotteisia elementtejä, yhdistäen perinteisen kuvanveiston sekä maalaus- ja installaatiotaiteen. Muotoiluinstituutissa kuvataideopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan näkemystä ja kokemusta luovassa työssä. Esillä olevat työt ovat syntyneet kevään 2019 aikana. 

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin keskiviikkona 10.4. klo 17–19! 

Näyttely on avoinna 11.4.–30.4.:

• Ma–pe klo 9.00–17.30
• Lauantaisin klo 10.00–14.00
• NiemiCampus, LUJA-galleria | Mukkulankatu 19, Lahti

Lisätietoja:

Anu Akkanen, Muotoiluinstituutti | LAMK

anu.akkanen@lamk.fi, 044 708 ­­­0131

[[Näyttelyn lehdistötilaisuus järjestetään keskiviikkona 10.4. klo 12.00.]]

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 3.4. klo 15. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) 1 541 aloituspaikkaa haki 4 677 ensisijaista hakijaa. Jokaista aloituspaikkaa kohti oli reilut kolme ensisijaista hakijaa. Hakijamääriin voi vielä tarkistusten jälkeen tulla muutoksia.

Hakijamäärältään suosituin koulutus oli jälleen liiketalous, jonka 230 aloituspaikkaa tavoitteli 568 ensisijaista hakijaa. Yhteensä liiketalouteen oli 1 719 hakijaa. Hakijamäärä kasvoi reilut neljä prosenttia.

Vetovoimaisin koulutus oli ensihoito, johon oli lähes 16 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Yhteensä ensihoidossa oli yli 42 hakijaa aloituspaikkaa kohti. Seuraavaksi vetovoimaisimpia koulutuksia olivat fysioterapia- ja terveydenhoitajakoulutukset, joihin molempiin oli yli 10 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. 

Viime kevään yhteishakuun verrattuna ICT-alan koulutukset vahvistivat suosiotaan. Tieto- ja viestintätekniikan hakijamäärä kasvoi viidenneksellä ja tietojenkäsittelyn lähes kahdeksan prosenttia.

Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista vetovoimaisin oli ensimmäistä kertaa haussa ollut Laajavastuinen asiantuntijasairaanhoitaja. Koulutukseen haki lähes kolme hakijaa aloituspaikkaa kohti.

Ammattikorkeakoulututkintojen valintakokeet järjestetään vieraskielisessä koulutuksessa huhtikuussa ja suomenkielisessä koulutuksessa touko-kesäkuussa.

Opiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan viimeistään 28.6.2019 Opintopolku-palvelussa.

Lisätietoja Oamkin opiskelijavalinnasta:

Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio
050 3838 442
marita.aikio@oamk.fi

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna (kuva 1). Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Kuva 1 Sairaanhoitajien pohjoismainen palkkavertailu

Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle (kuva2).

Kuva 2 Sairaanhoitajien pohjoismainen palkkavertailu elinkustannusindeksillä korjattuna

Suomenkin tasolla sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio (3035e/kk) jää suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvon (3368 e/kk) alapuolelle. Sairaanhoitajan palkka ei suuresti vaihtele työnantajasektorin mukaan. Kuntasektorilla sairaanhoitajien kokonaisansioiden keskiarvo on 3045e/kk ja yksityissektorilla 2951e/kk. Valtion palveluksessa olevilla sairaanhoitajilla on korkein keskimääräinen kokonaisansio 3427e/kk. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta suuri siivu koostuu vuorotyölisistä. Kokonaisansio sisältää muun muassa kokemus-, vuorotyö- ja erillislisät sekä ylityökorvaukset.

Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajien palkan jälkeenjääneisyydestä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan yhä useampi sairaanhoitaja harkitsee alan vaihtoa muun muassa huonon palkkauksen takia. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että työnmielekkyyttä syö eniten se, ettei palkka vastaa työn vaativuutta.

”Suomalaiset osaavat ja kielitaitoiset sairaanhoitajat ovat haluttua työvoimaa muissa Pohjoismaissa. Myös korkeampi palkkataso houkuttaa lähtemään ulkomaille”, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin.

”Myös Suomessa sairaanhoitajapula on todellisuutta jo monin paikoin.  Nyt on enemmän kuin viisasta ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitajien palkan korjaamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi ja työn mielekkyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi. Suomen terveydenhuolto ei toimi ilman kokeneita sairaanhoitajia”, sanoo Hahtela.

Lisätietoja:
Nina Hahtela, puheenjohtaja, Sairaanhoitajaliitto, nina.hahtela@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 3331

Liisa Karhe, kehittämispäällikkö, Sairaanhoitajaliitto, liisa.karhe@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 3336

Lähteet:
Equal Pay and working conditions, Sygeplejerskernes i Norden. SSN/NFF Conference, September 2018, Reykjavik.

Palkkarakennetilastot 2017, Tilastokeskus, [viitattu: 8.3.2019]

Sairaanhoitajien työolobarometri 2018, Sairaanhoitajaliitto

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu],Tilastokeskus [viitattu: 8.3.2019]

Nuoret ammattiin opiskelevat kilpailevat hitsauksen suomenmestaruuksista 9.-10.4. Kilpailu järjestetään Koulutuskeskus Salpauksen uudella Teknologiakampuksella (Vipusenkatu 5 A 2). Toivotamme toimittajat tervetulleiksi tutustumaan kilpailuun keskiviikkona 10.4. klo 10-12. Tällöin meneillään on taitoja haastavat alumiini- ja rosterihitsaus.

SM-kisoihin Salpauksesta osallistuvat kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Jere Paappanen ja Pyry-Veikko Ikonen. Ikonen kilpailee myös ammattitaidon suomenmestaruuksista toukokuussa Taitaja-kilpailun levy ja hitsaus –lajissa. Lisäksi hitsauksen SM-kilpailuihin osallistuu opiskelijoita Oulun seudun ammattiopisto OSAO:sta ja Vamiasta Vaasasta.

Tuomareina kilpailussa ovat koulutusvastaava Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillisestä Yhdistyksestä sekä Etelä-Suomen myyntipäällikkö Mikko Suominen ja hitsausinsinööri Pasi Raekorpi Kemppi Oy:stä. Muita yhteistyökumppaneita kilpailun järjestämisessä on Liukkosen Pultti, Masino ja Kiwa.

Keskiviikkona 10.4. klo 10-12 on meneillään myös Vipuselta duuniin – äkkilähtö kesätöihin –tapahtuma, jossa opiskelijat voivat tavata työnantajia ja tutustua muutenkin työnhakuun. Salpaus järjestää samaan aikaan keskiviikkona klo 10-12 myös hitsareiden pestuumarkkinat, missä työtä hakevat opiskelijat näyttävät työsalissa omaa osaamistaan valmiiden työnäytteiden sekä käytännön työskentelyn kautta. Tässä tilaisuudessa rekrytoivat yritykset voivat tutustua opiskelijoihin ja nähdä heidän osaamistaan.

Kysy lisää:

• hitsauksen SM-kisoista: opettaja Pekka Leppänen, p. 044 708 1925
• hitsareiden pestuumarkkinoista: työelämäpalvelupäällikkö Jari Pöyhönen, p. 050 526 5909
• Vipuselta duuniin – äkkilähtö kesätöihin -tapahtumasta: projektipäällikkö Hanna Salminen, p. 044 708 0645

Miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja miten jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi uudistaa? Nämä ovat koulutuksen keskeisimpiä haasteita 2020-luvulla, arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF). Digiosaajien tarve kasvaa kaikilla aloilla, myös palvelu- ja kulttuurialoilla. Lisäksi yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.

OEF:ssä on edustettuna laaja joukko työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita eri aloilta. Foorumi on ennakoinut tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita sekä esittänyt niiden pohjalta koulutuksen kehittämisehdotuksia, jotka julkistettiin tulosseminaarissa 4.4. Tähtäin on vuodessa 2035.

Noin 200 kehittämisehdotuksesta jopa viidesosa liittyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteisiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen. Nämä haasteet koskettavat muun muassa paperin ja sahatavaran valmistusta, sosiaali- ja terveyspalveluita, prosessiteollisuutta ja kuljetusalaa.

– Jatkossa tarvitsemme koulutuspaikkojen uudelleensuuntaamista työvoimakysynnän mukaisesti, tehokkaampaa opintojen läpäisyä ja laajempaa muunto- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa. Tulevaisuuden työvoima-, koulutus-, ja osaamistarpeita pitää ennakoida vielä tarkemmin. Siihen tarvitaan opetushallinnon, koulutuksen tarjoajien ja työelämän yhteistä panostusta, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta.

Myös koulutussisältöjä tulee uudistaa. Kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa tutkinnoissa tarvitaan innovatiivisuutta, luovuutta sekä aloja ylittäviä osaamiskokonaisuuksia. OEF:n mukaan teknologiakasvatusta on tarpeen lisätä perusasteen ja toisen asteen koulutusten opetussuunnitelmien perusteisiin, tuntikehyksiin ja oppimateriaaleihin.

OEF:n mukaan Suomessa tarvitaan seuraavalla hallituskaudella jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus. Resursseja tulisi siirtää tutkintokoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Jatkuvan oppimisen rahoittamiseen on erilaisia mahdollisia keinoja, kuten subjektiiviseen oikeuteen perustuva koulutuspankkirahasto, joka karttuisi henkilön työuran varrella. Toinen vaihtoehto on työntekijöiden, työnantajien ja valtion yhdessä kustantama osaamistili tai -seteli, jota voisi käyttää joustavasti oman osaamisen kehittämiseen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Digiosaamisten merkitys kasvaa kaikilla toimialoilla

Vuoteen 2035 mennessä digiosaamisen tarve kasvaa eniten liikenne- ja logistiikka-alalla. Digiosaajien tarve kasvaa kuitenkin kaikilla toimialoilla, myös palvelualoilla ja muilla perinteisesti vähän teknologiaa hyödyntäneillä aloilla, kuten kulttuurialalla.

Ennakointitulosten mukaan ohjelmointi ja teknisten laitteiden käyttötaito on vain pieni osa digiosaamisen kokonaisuutta - yhtä olennaista on ymmärtää, miten digitaalisessa ympäristössä toimitaan ja miten digitaalisia sovelluksia voisi hyödyntää. Tämä koskee kaikkia tehtävätasoja.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä enemmän asiakaslähtöistä palveluiden kehittämisosaamista. Lisäksi kestävän kehityksen tuntemus on tärkeä tulevaisuuden perustaito erityisesti teollisilla aloilla.

Yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon

OEF arvioi työllisten määrän kasvavan 110 000 henkilöllä vuosina 2017–2035. Kasvu on suurinta maa- ja vesirakentamisessa, kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, kiinteistöalalla, metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa, erilaisissa henkilökohtaisissa palveluissa, terveydenhuollossa ja liike-elämän palveluissa.

Poistuma työvoimasta pysyy suurena. Vuoden 2016 työllisistä 46 % jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä. Uusilta työntekijöiltä edellytetään entistä korkeampaa koulutusta: yli puolet heistä tarvitsee korkeakoulututkinnon. Kasvavilla toimialoilla korkeakoulutettujen tarve uusiin työpaikkoihin on vielä suurempi.

Mikä Osaamisen ennakointifoorumi?

Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, joka edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Foorumiin kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää, joiden tehtävänä on ennakoida oman alansa osaamis- ja koulutustarpeita. Ennakointiprosessi toteutettiin kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana.

Lisätietoja:

Liitteenä viestin lopussa: Koonti Osaamisen ennakointifoorumin koulutuksen kehittämisehdotuksista. (Julkaisuvapaa 4.4.2019 klo 10)

Lisätietoa OEF:n tulosseminaarista 4.4. klo 10 sekä linkki striimaukseen

Mediatiedote 1.3.2019: Asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden osaamistarpeista: Työelämässä tarvitaan kestävän kehityksen osaamista, digitaitoja ja jatkuvaa oppimista

Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus 2019.

Yksikön päällikkö, opetusneuvos Kari Nyyssölä, kari.nyyssola@oph.fi, puh. 029 533 1159

Opetusneuvos Samuli Leveälahti, samuli.levealahti@oph.fi, puh. 029 533 1302

Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, ilpo.hanhijoki@oph.fi, puh. 029 533 1057

******

Pressmeddelande
Fritt för publicering 4.4.2019 kl. 10.00

Arbetslivet förändras – hur svarar utbildningen? Prognostiseringsforum för kunnande publicerade sina förslag

Hur möts efterfrågan och utbud av arbetskraft? Hur ska finansieringen av kontinuerligt lärande förnyas? Under 2020-talet kommer dessa att vara de centrala utmaningarna inom utbildningen, uppskattar Prognostiseringsforum för kunnande (PFK). Behovet av digitalt kunnande växer inom alla branscher, även service- och kulturbranschen. Samtidigt behöver över hälften av de nya arbetstagarna en högskoleutbildning.

I PFK medverkar en bred grupp sakkunniga inom arbetsliv och utbildning. Forumet har förutspått framtidens kunskaps- och utbildningsbehov och utifrån resultaten lagt fram förslag för utvecklingen av utbildningen. Förslagen publicerades vid resultatseminariet 4.4. Siktet är på år 2035.

Av cirka 200 utvecklingsförslag har nästan en femtedel att göra med utmaningar kring hur utbudet av arbetskraft möter efterfrågan samt tillgången på kompetenta arbetstagare. De här utmaningarna gäller bland annat produktion av papper och sågvara, social- och hälsovårdstjänster, processindustri och transportbranschen.

– I fortsättningen behöver vi rikta studieplatser mer enligt behovet av arbetskraft. Vi behöver också mer effektiv utexaminering och ett bredare utbud av fortbildning. Framtidens arbetskrafts-, utbildnings- och kunskapsbehov måste förutses allt mer exakt. Det kräver gemensamma satsningar av utbildningsförvaltningen, utbildningsanordnarna och arbetslivet, säger undervisningsrådet Kari Nyyssölä på Utbildningsstyrelsen.

Även utbildningens innehåll behöver förnyas. Inom alla utbildningsstadier och i alla examina behövs innovationsförmåga, kreativitet och branschöverskridande kunskapshelheter. Enligt PFK behöver man utöka teknologifostran i läroplansgrunderna, timresursen och läromedlen både inom den grundläggande utbildningen och på andra stadiet.

Under den kommande regeringsperioden behöver vi en reform av det kontinuerliga lärandet, anser PFK. Resurser behöver överföras från examensutbildning till påbyggande utbildning. För att finansiera kontinuerligt lärande finns olika möjligheter. Ett alternativ är en utbildningsbank som grundar sig på subjektiv rätt och där tillgångarna växer under arbetstagarens karriär. Ett annat alternativ är ett kunskapskonto eller en kunskapssedel som skulle finansieras gemensamt av arbetstagarna, arbetsgivarna och staten. Den kunde användas flexibelt för att utveckla kunnandet efter avlagd examen.

Betydelsen av digitalt kunnande växer inom alla branscher

Fram till år 2035 växer behovet av digitalt kunnande mest inom trafik- och logistikbranschen. Behovet av digitalt kunnande ökar ändå inom alla branscher, även inom service och andra områden där teknologi traditionellt har haft en mindre roll, som till exempel i kulturbranschen.

Enligt prognostiseringsresultaten är programmering och teknisk kompetens endast en liten del av det digitala kunnandet – lika viktigt är att förstå hur man agerar i digitala miljöer och hur digitala applikationer kan utnyttjas. Det här gäller alla nivåer av arbete.

I framtidens arbetsliv behövs allt mer kunnande i att utveckla kundorienterade tjänster. Även kännedom om hållbar utveckling är en viktig grundkompetens i framtiden, speciellt inom industrin.

Över hälften av de nya arbetstagarna behöver högskoleutbildning

PFK beräknar att antalet personer i arbete växer med 110 000 under åren 2017–2035. Tillväxten är störst inom mark- och vattenbyggnad, tillverkning av kemiska produkter, fastighetsbranschen, tillverkning av metallprodukter, maskiner och transportmedel, inom olika personliga tjänster, hälsovården och affärslivets tjänster.

I arbetslivet är avgången fortsättningsvis stor. Av arbetstagarna år 2016 kommer 46 % att bli pensionerade före år 2035. Av de nya arbetstagarna förutsätts allt högre utbildning: över hälften behöver en högskoleexamen. Behovet av högskoleutbildad arbetskraft är ännu större bland de nya arbetsplatserna inom de växande branscherna.

Vad är Prognostiseringsforum för kunnande?

Prognostiseringsforum för kunnande är undervisnings- och kulturministeriets samt Utbildningsstyrelsens gemensamma sakkunnigorgan för prognostisering, som främjar växelverkan mellan utbildning och arbetsliv. Till forumet hör nio prognostiseringsgrupper, vars uppgift är att förutspå kunskaps- och utbildningsbehov inom den egna branschen. Prognostiseringsprocessen genomfördes mellan juni 2017 och februari 2019.

Ytterligare information:

Som bilaga i slutet av meddelandet: Koonti Osaamisen ennakointifoorumin koulutuksen kehittämisehdotuksista.

Mer information om PFK:s resultatseminarium 4.4 kl. 10 och länk till direktsändningen

Pressmeddelande 1.3.2019: Experternas syn på framtidens kompetensbehov: I arbetslivet behövs kunskaper i hållbar utveckling, digital kompetens och kontinuerligt lärande

Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus 2019.

Enhetschef, undervisningsrådet Kari Nyyssölä, kari.nyyssola@oph.fi, tfn 029 533 1159

Undervisningsrådet Samuli Leveälahti, samuli.levealahti@oph.fi, tfn 029 533 1302

Undervisningsrådet Ilpo Hanhijoki, ilpo.hanhijoki@oph.fi, tfn 029 533 1057

Kevään korkeakoulun yhteishaussa Hämeen ammattikorkeakouluun hakijoita oli 10 207, joista ensisijaisia hakijoita oli 3426. Kaikkiaan HAMKissa on tarjolla kevään yhteishaussa 1590 aloituspaikkaa.

Monimuotototeutuksena tarjottavat koulutukset kiinnostivat HAMKin hakijoita eniten.

Ensisijaisesti HAMKiin hakeneita keräsi eniten sosionomikoulutuksen monimuotototeutus, johon ensisijaisia hakijoita oli 366. Rakennusmestarin monimuoto-opintoihin pyrki 308 ensisijaista hakijaa. Kolmanneksi suosituin oli liiketalouden tradenomikoulutuksen monimuotototeutus, joka keräsi 244 ensisijaista hakijaa.

Monimuotototeutuksena tarjottava sosionomin koulutus säilyttää paikkansa HAMKin suosituimpana myös, kun katsotaan ensisijaisten hakijoiden sijaan kaikkien hakijoiden määrää. Heitä oli 1214.

Sosionomin ja rakennusmestarin monimuotokoulutuksiin HAMKissa on tarjolla 30 aloituspaikkaa, tradenomin monimuotototeutukseen paikkoja on 40.

Sosionomin koulutus kiinnostaa myös päivätoteutuksena

Kun katsotaan päivätoteutuksena tarjottavien koulutusten listaa, niin sosionomin koulutus kiinnostaa myös siellä. Siihen haki 725 ihmistä, joista 146 oli ensisijaisia.

Päivätoteutuksena tarjottavista koulutuksista toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita oli sairaanhoitajan opintoihin Hämeenlinnaan, 95. Saman verran ensisijaisia hakijoita oli myös liiketalouden tradenomiopintoihin.

Haetuimmat koulutukset HAMKin kampuksilla

Monimuotototeutukset nousivat listan kärkeen myös, kun katsotaan, mitkä koulutukset keräsivät eniten hakijoita Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen lisäksi muilla HAMKin kampuksilla.

Riihimäellä liikennealan insinöörin monimuotototeutukseen oli 190 hakijaa, joista ensisijaisia 120.

Forssassa eniten hakijoita keräsi kestävän kehityksen ympäristösuunnittelijakoulutuksen monimuotototeutus. Siihen haki 113 ensisijaista hakijaa. Yhteensä hakijoita oli 214.

Mainittakoon myös, että Forssassa syksyllä uutena alkava hevosalan liiketoiminnan tradenomi (AMK) -koulutus sai 90 hakijaa, joista ensisijaisia oli 51.

Lepaalla rakennetun ympäristön hortonomin koulutukseen haki 96 ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan hakijoita oli 171.

Mustialassa suosituin oli maaseutuelinkeinojen agrologin koulutus. Siihen oli 197 hakijaa, joista ensisijaisia 93.

Evolle metsätalousinsinöörin koulutukseen oli ensisijaisia hakijoita 90. Hakijoiden kokonaismäärä oli 236.

Valkeakoskella eniten kiinnosti sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutuksen päivätoteutus, johon haki 50 ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan siihen oli hakijoita 227.

Valintakokeet HAMKissa

Valintakoekutsuja ei erikseen lähetetä luonnonvara-alan koulutuksien eikä tekniikan ja liikenteen alan, hevosalan liiketoiminnan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn päivätoteutuksien valintakokeisiin eikä kestävän kehityksen monimuotototeutuksen valintakokeeseen.

Monimuotototeutuksiin (pl. kestävä kehitys), sosiaali- ja terveysalan päivätoteutuksiin sekä muotoilun koulutukseen hakijoille lähetetään sähköpostitse kutsu valintakokeeseen viimeistään viikkoa ennen koetta.

Valintakokeet järjestetään touko–kesäkuussa viikoilla 21–23. Lisätietoa valintakokeista löytyy osoitteesta https://www.hamk.fi/hae-hamkiin/valintakokeet-ja-ennakkoaineistot/.

Lisätietoja:

HAMKin opiskelijapalvelupäällikkö Leena Luoma, puh. 050 5745314
hakijapalvelut@hamk.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmien vetovoima kasvoi kevään 2019 yhteishaussa verrattuna edelliseen vuoteen. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 180:lla, joka on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 1956 eli 2,08 yhtä aloituspaikkaa kohden.

Kaikkiaan SeAMKiin oli kevään yhteishaussa 5499 hakijaa. Kevään yhteishaun toinen hakuaika päättyi keskiviikkona 3.4. Aloituspaikkoja SeAMKin tutkinto-ohjelmissa on yhteensä 940. SeAMKissa oli haettavana yhteensä 16 AMK-tutkintoon johtavaa ja seitsemän ylempään AMK-tutkintoon johtavaa tutkinto-ohjelmaa.

SeAMKin suosituimmat koulutukset löytyvät hakijamäärillä mitattuna liiketalouden alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta.

Liiketalouden alalla liiketalouden tradenomikoulutus sekä englanninkielinen International Business -koulutus kasvattivat hakijamääriään. Päiväopetuksena toteutettava liiketalouden tradenomikoulutus sai 463 hakijaa ja monimuotototeutus 235 hakijaa. International Business -koulutus sai yhteishaun ensimmäisen ja toisen hakuajan aikana yhteensä 740 hakijaa, mikä on 79 edellisvuotta enemmän.

Sosiaali- ja terveysalalla päiväopetuksena toteutettava sosionomikoulutus sai yhteensä 676 hakijaa, fysioterapeuttikoulutus 524 hakijaa ja sairaanhoitajakoulutus 407 hakijaa.

Ylemmistä AMK-tutkinnoista suosituin löytyi myös sosiaali- ja terveysalalta. Kehittäminen ja johtaminen -tutkinto-ohjelmaan oli ensisijaisia hakijoita 3,60 yhtä aloituspaikkaa kohden.

Kevään yhteishaku jatkuu seuraavaksi valintakokeilla. Korkeakoulujen kevään yhteishaun kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019 ja opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 8.7.2019 klo 15 mennessä.

Lisää tietoa hakijoille: https://www.seamk.fi/hakuaika/kevaan-yhteishaun-2-hakuaika/

Lisätietoja:

Tapio Varmola
rehtori
+358408304100
tapio.varmola@seamk.fi

Hanna-Mari Rintala
opintoasiainpäällikkö
+358408302144
hanna-mari.rintala@seamk.fi

Korkeakoulujen kevään 2019 yhteishaku päättyi eilen 3.4.2019. Lahden ammattikorkeakoulun AMK-koulutuksiin ja ylempiin AMK-koulutuksiin tuli yhteensä noin 7000 hakemusta, joista ensisijaisia hakijoita oli 2301. Alustavien tietojen mukaan ensisijaisten hakijoiden määrä AMK-koulutuksiin on kasvanut viime vuodesta. Toisena hakuaikana oli tarjolla 865 aloituspaikkaa.

Kiinnostavimpia sosiaali- ja terveysala sekä liiketalous

Suosituimmissa opintoaloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia; edellisvuosien tapaan eniten hakijoita kiinnostivat sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnot. Fysioterapeutin koulutukseen haki yhteensä 836 ja sosionomin koulutukseen 765 hakijaa.

Myös liiketalouden ja logistiikan monimuotoisesti toteutettava tradenomin AMK-tutkinto kiinnosti hakijoita, johon saatiin 497 hakemusta. Tekniikan AMK-hakukohteista suosituin oli ensimmäistä kertaa monimuotototeutuksena mukana ollut tieto- ja viestintätekniikan insinöörin tutkinto. Muotoiluinstituutin puolelta hakijoita kiinnosti eniten visuaalisen viestinnän medianomin tutkinto. 

Monialaiset YAMK-koulutukset vahvistavat yhteistyötä alojen välillä

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen joukosta suosituimmiksi hakukohteiksi nousivat monialaiset koulutukset, digitaaliset ratkaisut ja uudistava johtaminen. Näissä koulutuksissa tekniikan, liiketalouden ja matkailun, sosiaali- ja terveysalan sekä muotoilun ja median alojen YAMK-opiskelijat opiskelevat samoissa, monialaisissa ryhmissä.

Aloituspaikkojen määrään suhteutettuna Muotoiluinstituutin suosituin YAMK-hakukohde oli uudistava johtaminen; siinä viittä aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä 56 hakijaa. 

Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen kokee, että Lahdessa tapahtuu tällä hetkellä korkeakoulutuksen osalta paljon positiivista. ”Alueen tarjoamat mahdollisuudet uusille opiskelijoille ovat monipuolistuneet ja yhteistyö tiivistyy jatkuvasti. LAMK voi vaikuttaa onnistuneella yhteishaulla osaavan työvoiman lisääntymiseen Päijät-Hämeen alueella.” Kilpeläisen mukaan LAMKissa aloittavista opiskelijoista 40–50% tulee Päijät-Hämeen ulkopuolelta.

Yhteishaun koulutuksiin järjestetään valintakokeet huhti–kesäkuun aikana ja valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019. Valituksi tulleet aloittavat opintonsa syksyllä 2019. 

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Päivi Kuosmanen | paivi.kuosmanen@lamk.fi, 044 708 1754

Kevään haku Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin on alkanut. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika päättyy keskiviikkona 30. huhtikuuta klo 15.00.

Vaasan yliopistossa on kolme tohtoriohjelmaa: Liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelma, Teknillisten tieteiden tohtoriohjelma sekä Yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma, joka sisältää hallintotieteiden pääaineet sekä viestintätieteet. Tohtoriohjelmista voi valmistua hallintotieteiden, kauppatieteiden, tekniikan tai filosofian tohtoriksi.

Yliopisto satsaa tutkimukseen

Viime vuonna hakijamäärät Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin nousivat selvästi aikaisemmasta. Hakemuksia saapui kevään ja syksyn 2018 tohtorihauissa yhteensä 171 (vuonna 2017 yhteensä 86). Hakemuksista 75 prosenttia tuli kansainvälisiltä hakijoilta.

– Satsaamme voimakkaasti tutkimuksen laatuun, kansainvälisyyteen ja vaikuttavuuteen. Merkittävät investoinnit tutkimukseen, monitieteiset tutkimusalustamme sekä tutkijoiden urapolkujen kehitystyö houkuttelevat tutkijanurasta kiinnostuneita. Pystymme tarjoamaan tiiviin yhteisön tuen ja aidosti kansainvälisen tutkimusympäristön. Hakeminen onnistuu viime vuoden tapaan valtakunnallisessa Opintopolku-järjestelmässä, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Tohtorihaun yhteydessä Vaasan yliopiston tutkijakoulu myöntää vuoden apurahan lupaavimmalle uudelle tohtoriopiskelijalle.

Hakuohjeet ja valintaperusteet tohtoriohjelmiin löytyvät yliopiston verkkosivulta sekä Opintopolku-palvelusta.

Lisätiedot: Koordinaattori Ulla Laakkonen, Tutkimuksen palvelut ja tutkijakoulu, p. 029 449 8160