Entertainment Business Arena kokoaa viihdebisneksen tekijät peli-, elokuva-, TV-, radio-, musiikki-, live- ja kirja-aloilta Helsingin Pörssitaloon keskiviikkona 24.4. Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman sisältö rakentuu viihdebisnestä läpileikkaavista, eri aloja yhteisesti kiinnostavista aiheista sekä eri sektoreiden toimintaa eri tavoin avaavista caseista ja puheenvuoroista. EBAn pääfokus on törmäyttää viihteen eri alojen tekijöitä ja luoda siten myös pohjaa uudenlaiselle yhteistyölle ja liiketoiminnalle. 

Sisällöt
Tapahtuman sisällöt käsittelevät muun muassa brändilisensointia, Aasian viihdemarkkinoita, Esport-viihdettä, nuorille kohdennettuja sosiaalisen median kampanjoita, elokuvateatteribisneksen trendejä, aineettomien oikeuksien kasvavia tulovirtoja, kasvoanalytiikan hyödyntämistä viihdebisneksessä, pelituotantoa, digitaalista kirjabisnestä sekä tapahtumatuotannon työkaluja ja tulevaisuuden asiakkaita.

Puhujia
Kansainvälisenä vieraana tapahtumassa nähdään ruotsalainen brändilisensoinnin asiantuntija Louise Lindquist, joka on vastannut muun muassa Star Wars- ja Hello Kitty -brändien kehittämisestä ja maailmanlaajuisesta lisensoinnista.
Ajankohtaista Esport-ilmiötä bisnesmahdollisuuksineen saapuu avaamaan Starquad Eventsin toimitusjohtaja Olli-Pekka Villa. Futuristi Elina Hiltunen puolestaan johdattelee kuluttajatrendeihin ja niiden mukanaan tuomiin muutoksiin. Pelijätti Remedy julkaisee tänä vuonna paljon puhutun ja odotetun toimintaseikkailu-pelinsä Controlin, jonka tuotannosta EBA:ssa kertoo pelin päätuottaja, Remedyn Lead Producer Juha Vainio.
Kokemuksia Aasian viihdemarkkinoilta ja niiden potentiaalia kotimaisille toimijoille avaavat mm. EARS Asia -tapahtuman ohjelmanpäällikkö Jani Joenniemi ja Rovion Brand&Licencing johtaja Simo Hämäläinen. Kiinnostavasta kasvoanalytiikan hyödyntämisestä festivaalin kehittämisessä kertoo Ruisrock-casen kautta CGI Finlandin videoanalytiikkajohtaja Riz Haque. EBAn lavalla nähdään puhujia yhteensä lähes 40.

Tapahtuman isäntänä toimii median ja viihteen moniosaaja Jussi Heikelä. "Kurkkaaminen naapurin tontille saattaa avartaa montaa asiaa. Uutta yleisöä, uusia bisneksiä, uusia näkemyksiä. Sitä kaikkea mahdollistaa koko viihdekenttää törmäyttävä EBA", Heikelä kommentoi.

Entertainment Business Arenassa kisataan myös Creative Business Cup. Kyseessä on kansainvälinen kilpailu, jossa haetaan huipulle tähtääviä innovatiivisia bisnesideoita, tuotteita tai palveluita. Suomen loppukilpailun voittaja pääsee pitchaamaan ideaa kansainväliseen finaaliin Kööpenhaminassa. Kilpailun järjestää Creative Finland. 

www.entertainmentbusinessarena.fi
www.facebook.com/entertainmentbusinessarena
#ebarena @eb_arena 

Pressikuvia: https://www.flickr.com/photos/ebarena 

Lisätiedot:
SISÄLLÖT, HALLINTO Jenni Lähteenmäki, jenni@ebarena.fi, 040 507 7890
TUOTANTO, TIEDOTUS, PR Taija Holm, taija@ebarena.fi, 040 748 3435

Työn murroksessa merkittävintä ovat uudenlaiset toimintatavat, joita työyhteisöt – esimiehet ja henkilöstö – ovat itse kehittämässä. Uuden teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ei vielä saa aikaan parempia palveluita, tyytyväisempiä asiakkaita ja toimivampia työyhteisöjä. Vasta uuden teknologian soveltaminen yhdessä uusien toimintatapojen kanssa tuo tavoitellut tuloksellisuushyödyt.  

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät syksyllä 2018 selvityksen kootakseen tietoa siitä, miten työn murros näkyy kuntatyössä nykyisin ja lähitulevaisuudessa. Selvityksen kokonaiskuva on syntynyt johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden kertomuksista. Niiden avulla pyrimme tekemään näkyväksi sitä, mitä työpaikoilla parhaillaan tapahtuu ja miten palveluja, toimintatapoja ja tehtäväkuvia uudistetaan.  

Työn murros etenee kunta-alalla odotettua nopeammin. Sitä vauhdittavat toimintatapojen uudistaminen työyhteisöissä ja yhteistyön tekeminen yli yksikkörajojen sekä kuntalaisten ja kumppanien kanssa. Muutoksia on toteutettu onnistuneesti muun muassa kirjastotoimessa, sosiaali- ja terveystoimessa, yleissivistävässä opetuksessa sekä hallinto- ja toimistotyössä. 

Espoon Samarian ja Kalajärven terveyskeskuksissa siirryttiin akuuttitapauksissa hoitajapainotteiseen vastaanottoon, jossa sairaanhoitaja hoitaa potilasta itse ja tarvittaessa kutsuu paikalle valmiudessa olevan konsulttilääkärin. Lääkäreille vapautui aikaa vaativampiin tapauksiin ja kiireettömään hoitoon. Samalla omaksuttiin tiedolla johtaminen. Toimenpiteiden seurauksena asiakastyytyväisyys parani 30 prosenttiyksiköllä 90 prosenttiin. Odotusajat lääkärin kiireettömään hoitoon lyhenivät keskimäärin viikkoon ja päivystyksessä 15 minuuttiin.

Monessa koulussa digitalisaation käyttö opetuksessa on jo jokapäiväistä. August Sahlsten monimuotolukiossa opettajat ohjaavat oppilaiden työskentelyä videoneuvottelun, lähiopetuksen, tietoverkkojen ja itsenäisten tehtävien avulla – ja kurssitarjonnassa on mukana myös ammattikorkeakoulun kursseja.

Hyvän johtamisen ja työntekijöiden osallistumisen avulla luodaan kuntapalveluun parhaiten soveltuvat tavat uudistaa toimintaa ja soveltaa uutta teknologiaa. Vasta onnistuneen soveltamisen kautta saadaan esiin uuden teknologian tuottavuushyödyt, työhyvinvointia tukevat tekijät ja palvelujen parantuminen.

Työn murros ja digitalisaatio etenevät eri tavoin eri toiminnoissa ja ammateissa. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet hyödyntävät selvityksen tuottamaa tietoa työpaikkojen kehittämistuen ja oman toimintansa suuntaamisessa sekä edunvalvonnassa.

KT Kuntatyönantajat
JAU
JUKO
KOHO

Lisätietoja:

KT Kuntatyönantajat
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
pj. Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872
tj. Maria Löfgren puh. 040 568 2798

Julkisen alan unioni JAU ry
pj. Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, puh. 040 702 4772
pj. Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, puh. 0400 537 756

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry
pj. Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, puh. 050 527 5085
pj. Millariikka Rytkönen, Tehy, puh. 040 82 100 28

Yhteenveto seurannan ensimmäisistä tuloksista löytyy osoitteesta https://www.kt.fi/tyon-murros

Opetusalan vuotuinen turvallisuusfoorumi kokoontui kuluvalla viikolla viidennentoista kerran. Kaikki noin 120 foorumiin osallistunutta opetusalan turvallisuuden asiantuntijaa haluavat nostaa kaksipäiväisen kokoontumisen sisällöistä yleiseen keskusteluun ja yhteiskunnan toimenpiteiden kohteeksi seuraavat asiat:

1. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.

2. Opetusalalla on oltava rohkeutta ottaa vaikeitakin asioita vanhempien kanssa puheeksi ja myös ohjata koko perhettä oikeaan ja oikea-aikaisen tuen piiriin.

3. Opetusalan henkilöstön osaamisen vahvistaminen haasteiden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen on tärkeää.

4. Vain vanhempien, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja muiden toimijoiden yhteistyöllä mahdollistetaan lapsen vahvuuksien kautta yksilöllinen ja turvallinen oppimisen polku.

Opetusalan turvallisuusfoorumin osallistujien puolesta

Matti Waitinen, rehtori, Helsingin Pelastuskoulu, p. 050 364 5374
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto, p. 040 588 4112

Julkilausuman antoi 11.4.2019 viidestoista valtakunnallinen Opetusalan turvallisuusfoorumi, joka kokosi yhteen yli 120 opetus-, kasvatus- ja turvallisuusalan ammattilaista.

Turvallisuusfoorumin taustalla ovat Suomen Palopäällystöliitto, Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opettajien ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, SPEK-ryhmä ja TURVIS-verkosto.

Vaikka asianajajat keskittyvät yhä enemmän Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, se ei ole ainoa mahdollisuus. Töitä voi tehdä ympäri Suomen, eivätkä ruuhkavuodet estä vaativaa uraa tai yrittäjyyttä. Esimerkiksi Päivi Molari perusti oman asianajotoimiston Savonlinnaan olleessaan 29-vuotias ja kolmen pienen lapsen äiti. Hän neuvoo myös nuorempia kollegoitaan menemään rohkeasti unelmia kohti, jos asianajajan ammatti tai asianajajayrittäjyys kiinnostaa.

Käräjäveitikoista professionaaleiksi

Asianajajaliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlanumeron laajassa artikkelissa perataan asianajajakunnan historiaa Suomessa. Asianajajan työ ei vielä 1960- tai 1970-luvuillakaan ollut kovin hohdokasta. Aika kului käräjillä, jotka alkoivat aamulla ja vasta silloin asianosaiset saivat juttulistojen perusteella tietää, mihin aikaan heidän juttunsa suurin piirtein olivat esillä. Asianajajat saattoivat yhden käräjäpäivän aikana hoitaa jopa viisi−kuusi juttua. Parinkymmenen viime vuoden aikana asianajajan rooli oikeudenhoidon osana on selkiytynyt. Samalla eettinen arvopohja on säilynyt vakaana.

− Asianajajan ydintehtävä on edelleenkin auttaa vähäosaisia ja muita, jotka eivät ilman apua pärjää yhteiskunnan rattaissa. Riippumatonta asianajajaa ei määrää kukaan muu kuin asiakas ja asiakkaan etu, sanoo eläkkeellä oleva kokenut asianajaja Pekka Sirviö.

Lukiolaisten tiukkojen kysymysten edessä

Oikeuskasvatustuntien pitäminen yläkouluissa ja lukioissa on yksi asianajajien tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Asianajaja Janne Nyman asteli luokan eteen Porkkalan lukiossa, jossa hän opiskeli itsekin 25 vuotta sitten. Oppilaita kiinnostivat asianajajan työhön liittyvät kysymykset monelta eri kantilta: Millainen tuomio tulee yleensä pahoinpitelystä? Mitä jos joutuu puolustamaan murhaajaa, joka on selvästi syyllinen? Onko työ henkisesti rankkaa? Mikä työssä on parasta?

Lue lehteä:

Advokaatti 2/2019

Lisätietoja: Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 040 721 7289, johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi

Osaamiserojen kasvaminen, opiskelijahuollon saatavuus, opinto-ohjaus ja arviointi opintopolun nivelvaiheissa ovat nousseet viime vuosien arvioinneissa tärkeiksi teemoiksi, jotka vaikuttavat koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Karvin uudessa tiivistelmäjulkaisussa esitetään kansallisten arviointien keskeisimmät tulokset varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusi julkaisu Kannatteleeko koulutus? sisältää runsaasti arviointeihin perustuvaa tuoretta tietoa ja havainnollistavia kuvioita. Koulutusjärjestelmän vahvuuksien ja kipukohtien lisäksi julkaisu tarjoaa kehittämissuosituksia, temaattisen yhteenvedon sekä kansainvälistä vertailutietoa.

Yhteenveto antaa välineitä niin faktojen tarkistamiseen kuin kokonaisvaltaisempaan pohdintaan suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta. Julkaisulla Karvi tahtoo tukea tietoon perustuvaa koulutuspoliittista keskustelua ja päätöksentekoa paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Koulutus on osa yhteiskunnallista muutosta

Koulutusjärjestelmä saatetaan usein mieltää irralliseksi muusta yhteiskunnasta, ja sen koetaan reagoivan hitaasti muutoksiin. Yhteiskunnan tarpeisiin liittyvät taidot ovat kuitenkin vahvistuneet monilla koulutusasteilla.

Esimerkiksi lukioissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa entistä enemmän ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat hallitsevat kestävän kehityksen taidot. Lisäksi useilla koulutusasteilla tuetaan maahanmuuttajien integroitumista, ja koulutuksen sidos työelämään on vahvistunut.

Useat tekijät uhkaavat yhdenvertaisuutta

Koulutusjärjestelmän suurin kipukohta on eriarvoistuminen, jota havaittiin arvioinneissa lähes kaikilla koulutusasteilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden erot osaamisessa vaikuttavat pikemminkin kasvavan kuin kaventuvan kouluvuosien lisääntymisen myötä. Osaamisen eroja selittävät sukupuoli ja asenteet, mutta myös vanhempien koulutustausta.

Lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamisessa on haasteita kielivähemmistöjen osalta perusopetuksessa. Myös maahanmuuttajien osaamisen kehittymistä ja integroitumista koulutukseen tulisi tukea enemmän. Ammatillisissa opinnoissa sekä perusopetuksen nivelvaiheissa erot arviointikäytänteissä  asettavat oppijat eriarvoiseen asemaan.

Opiskelijahuolto ja oppijan huomioiminen toteutuvat epätasaisesti eri koulutusasteilla

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vahvuudeksi nousee lapsen ja oppijan huomiointi. Yleissivistävässä koulutuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus sekä opiskeluhuollon toimintatapojen selkiytyminen ovat parantuneet. Suurin osa oppijoista ja opettajista viihtyy koulussa hyvin ja kokee työrauhan olevan riittävällä tasolla. Koulujen tulee kuitenkin edelleen panostaa kiusaamisen ja oppilaiden yksinäisyyden ehkäisyyn.

Ammatillisen ja korkeakoulutuksen osalta opiskelijoiden huomioimisessa on kuitenkin kehitettävää. Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuolto ei ole riittävän ennakoivaa ja yhteisöllistä, ja korkeakoulutuksessa opiskelijoita tulisi osallistaa enemmän yhteiseen kehittämiseen.

Jatkuvan oppimisen edistämistyö on alkanut, mutta opintojen nivelvaiheissa on vielä haasteita

Kaikille avoin varhaiskasvatus tukee tasavertaista koulupolun aloittamista. Haasteita koulupolun aikaiselle ohjaukselle ja arvioinnille tuovat valinnaisuuden lisääntyminen ja yksilölliset oppimispolut erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Arviointitulosten mukaan opinto-ohjausta tulisi kehittää muun muassa lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitokset tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä esimerkiksi yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tämä edistää oppimisen ja työelämän sidosta sekä laaja-alaista oppimista sekä tukee jatkuvan oppimisen tavoitteita. Yhteistyö ja yhteisölliset toimintatavat mielletään voimavarana sekä mielekkäinä ja toimivina kehittämisen muotoina.

Laadunhallinta- ja itsearviointijärjestelmien  tasoissa on eroja

Koulutusasteiden välillä on suuria eroja laadunarvioinnin ja itsearvioinnin tasoissa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi korkeakoulutuksessa on toimivat ja vakiintuneet laadunarvioinnin käytänteet, mutta yleissivistävässä opetuksessa tarvitaan edelleen tukea laatutyön systematisoimiseksi.  Varhaiskasvatuksessa on otettu ensiaskeleita laadun indikaattoreiden käyttöönotossa.

Yhteenveto on luettavissa Karvin verkkosivuilla: http://bit.ly/kannatteleekokoulutus
Yhteenvedon ruotsinkielinen käännös ilmestyy toukokuussa.

Lisätietoja:
arviointisuunnittelija Hanna Väätäinen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 029 5335568, hanna.vaatainen@karvi.fi

Valtakunnallisen Ruokavisan loppukilpailun voitti Lumijoen peruskoulu Pohjois-Pohjanmaalta. Ruokavisa järjestettiin Fazerin Vierailukeskuksessa Vantaalla.

Voittajakoulun nelihenkisessä joukkueessa kisailivat Daniela Heinänen, Sakari Lumme, Tiia Oksa ja Mikael Pitkänen. Mukana kannustamassa oli myös heidän opettajansa Sari Mäkisalo.

Kilpailun alkuerät käytiin verkkopelin muodossa ja loppukilpailuun suoriutui kolme koulua, kukin eri maakunnasta. Voittajajoukkueen lisäksi kisaamassa olivat Kotimäen koulu Varsinais-Suomesta ja Pyörön koulu Pohjois-Savosta. Alkueriin osallistui noin 3 000 yläkoululaista ympäri Suomea.

KALA JA KASVIKSET LOISTIVAT LAUTASILLA

Joukkueet valmistautuivat loppukilpailuun suunnittelemalla kolmen ruokalajin menun, jonka voisi tarjota kotona vaikkapa ystäville. Lisäksi oppilaiden tehtävänä oli perustella, miten he olivat ottaneet huomioon vastuullisuuden ruokien valinnassa, suunnittelussa ja valmistuksessa. Ennakkotehtävän tarkoituksena oli selvittää, miten tämän vuoden teema, kestävät suomalaiset ruokaketjut, on osattu ottaa huomioon menun suunnittelussa.

Voittajakoulu valmisti alkuruokana juuressosekeittoa savuporotartalettien kera ja pääruokana paistettuja ahvenia kerma-yrttikastikkeessa, rapeita lohkoperunoita sekä sateenkaarisalaattia. Jälkiruoaksi oppilaat tarjosivat mansikkakiusausta. ”Valitsimme pääruuaksi kalaa pienen hiilijalanjäljen vuoksi” kertoivat iloiset voittajat kisan jälkeen. Menun suunnitteluun pääsi mukaan koko opetusryhmä ja lopullinen menu äänestettiin luokan kesken.

Oppilaiden työskentelyä sekä ennakkotehtävän arvioi tuomaristo, jossa vaikuttivat opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta, toiminnanjohtaja Tarkko Nuutinen Kotitalousopettajaliitosta, tuotekehityspäällikkö ja Fazer Culinary Teamin manageri Karri Käki Fazer Food Serviceltä sekä toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Ruokatiedosta. Kilpailun juonsi ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi tuottajajärjestö MTK:sta.

Kilpailun päätuomari, Karri Käki, kertoi kisan olleen tänä vuonna äärimmäisen tiukka ja voittaja ratkesi pitkän harkinnan jälkeen vain pisteen erolla. ”Lumijoen peruskoulun oppilaiden työskentelyssä korostui iloisuus ja rentous. Oppilaat olivat sisäistäneet vastuullisuuden teeman tekemisen tasolla ja heidän kokonaissuoritus oli tasapainoinen ja viimeistelty”.

Lisäksi tuomaristo antoi kunniamaininnan Pyörön koulun oppilaille vastuullisuuden teeman sisäistämisestä heidän arjessaan.

Ruokavisan yhteistyökumppani Fazer palkitsi voittajaluokan retkellä Fazer Vierailukeskukseen. Lisäksi kaikki osallistujat palkittiin Fazerin tuotepalkinnoilla.

“Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Pyrimme olemaan edelläkävijäyritys vastuullisuusasioissa ja haluamme edistää omalla toiminnallamme kestäviä valintoja. Olemme mielellämme tukemassa Ruokavisaa ja suomalaisnuorten vastuullisuustaitojen edistämistä”, sanoo Fazer Leipomoiden viestintäjohtaja Anniina Niemistö.

ENSI VUOSI ON JUHLAVUOSI

Ruokavisa kisattiin nyt jo yhdeksättä kertaa. Ruokavisaan on vuosien varrella rekisteröitynyt yli 450 opettajaa. Kaikkiaan Ruokavisa on tavoittanut yli 17 000 oppilasta kautta maan.

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka takana ovat Ruokatieto, tuottajajärjestö MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä ruuantekijöiden arvostusta sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

Kuvia Ruokavisan finaalista median käyttöön: https://we.tl/t-JN5kxRMv0l
Kuvauksesta vastasi Jaakko Kiuru/Fazer.
Kuvien julkaisun yhteydessä on mainittava lähde: Ruokatieto

LISÄTIETOJA

Ruokatieto Yhdistys ry

Minttu Virkki
ruokakasvatuksen sisällöntuottaja, KtaO
minttu.virkki@ruokatieto.fi
p. 050 326 1231

Ruokatieto Yhdistys ry edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja ruokaketjusta.

Seuraa Ruokavisaa somessa!

#ruokavisa #ruokakasvatus
facebook.com/Ruokatieto.fi, instagram @Ruokavisa

www.ruokatieto.fi
www.ruokavisa.fi

Loppukilpailujoukkueiden opettajat: 

Kotimäen koulu

Aila Arell
aila.arell@kaarina.fi

Lumijoen peruskoulu

Sari Mäkisalo
sari.makisalo@edu.lumijoki.fi

Pyörön koulu

Eija Niiranen
eija.niiranen@opedu.kuopio.fi

Loppukilpailujuokkueiden menut:

Kotimäen koulu:

Purjoperunasosekeitto ja saaristolaisleipä

*****

Paistetut ahvenfileet tuorejuustotäytteellä ja ruohosipulikastikkeella, porkkanaa, kukkakaalia sekä punajuuriohrasalaattia

*****

Vaniljatyrnikerrosmousse

Lumijoen peruskoulu:

Juuressosekeittoa savuporotartalettien kera

*****

Paistettuja ahvenia kerma-yrttikastikkeessa

Rapeita lohkoperunoita

Sateenkaarisalaattia

*****

Mansikkakiusausta

Pyörön koulu:

Aurinkoinen kasvisosekeitto ja katesämpylät

*****

Yrttibroileri

kasvis-kaurapedillä

*****

Omenaohukkaat

Vuoden lastenhoitaja on alan ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta, tuoden ansiokkaasti esiin lastenhoitajan osaamista ja ammattitaitoa. Palkinto jaetaan Lapsimessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 13. kerran.  

Suomen Lastenhoitoalan Liitto haluaa poikkeuksellisesti palkita tänä vuonna kaksi vuoden lastenhoitajaa ja näin nostaa myös esille lastenhoitajan ammattitaidon laaja-alaisuus - lastenhoitajina toimivia työskentelee sekä varhaiskasvatuksessa kuin myös sote-palveluissa. 

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry palkitsee tänään Vuoden lastenhoitaja -tunnustuksella lastenhoitajat Päivi Kyllösen Oulunsalosta sekä Heli Vepsä-Inkisen Joensuusta.

Suomen Lastenhoitoalan Liitto perusteli valintoja mm. seuraavasti:

Molemmilla palkituilla on pitkä ja monipuolinen työkokemus lasten parissa sekä aktiivisina vaikuttajina ja toimijoina erilaisissa luottamustehtävissä. 

Päivi Kyllösen työajasta suurin osa kuluu vauvaperhetyöntekijän roolissa. Lisäksi hän työskentelee lastenhoitajana lastenneurologisella vuodeosastolla. Hän on myös Toimiva lapsi ja perhe -menetelmien kouluttajana. Päivin mielestä perheen kannattelu arjen vaikeuksissa on eräs vauvaperhetyön keskeisiä elementtejä. Päivi toimii ja on toiminut useissa luottamustehtävissä mm. Tehyssä, Lastenhoitoalan liitossa sekä paikallisessa yhdistyksessä, Martoissa sekä on parhaillaan puheenjohtajana Lastenneurologian hoitajat ry:ssä.

Toinen vuoden lastenhoitajista on joensuulainen Heli Vepsä-Inkinen. Parasta Helin mielestä lastenhoitajan työssä ovat lapset, jotka on helppo tehdä iloisiksi olemalla oma, vähän hupsutteleva itsensä. Heli viljelee positiivista asennetta ja tuo osaamistaan monipuolisesti käyttöön lapsiryhmässä mm. tukiviittomia hyväksi käyttäen sekä tarinoita kertomalla samalla kuvittaen tarinaa piirtäen.  Myös Heli Vepsä-Inkisellä on takana mittava luettelo luottamustehtäviä, mm. Lastenhoitoalan liitossa sekä paikallisessa yhdistyksessä, Tehyn ao 606:n puheenjohtajana. Heli haluaakin edelleen olla mukana vaikuttamassa ja näin pysyen myös mukana varhaiskasvatuksen ajankohtaisissa asioissa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eila Seppälä-Vessari, toiminnanjohtaja
Suomen Lastenhoitoalan Liito SLaL ry
eila.seppala-vessari@slal.fi
p. 0405489963

Toimittajat voivat akkreditoitua messuille ennakkoon osoitteessa www.messukeskus.com/press tai messujen aikana Messukeskuksen Lehdistökeskuksessa (eteläinen sisäänkäynti, 2 krs.).

Lukion opetussuunnitelman luonnos on juuri ollut lausuntokierroksella. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry pitää ensiarvoisen tärkeänä, että suomalaisen kielivarannon tila ja tulevaisuus otetaan vakavasti lukion opetussuunnitelman perusteissa. Liitto muistuttaa, että globaalissa maailmassa kieli on avainasemassa.

Liiton puheenjohtaja Sanna Karppasen mielestä on hienoa, että kulttuuriosaaminen, kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito on nostettu tärkeään asemaan opetussuunnitelmaluonnoksessa. ”Kansainvälisyys on monikielistä ja monikulttuurista”, muistuttaa Karppanen.

Kielten osalta opetussuunnitelmaluonnos on pääosin onnistunut. Kieliä koskevat osiot tukevat monipuolisia kieliopintoja. Niissä ohjataan opiskelijaa kehittämään ja hyödyntämään koko kielivalikoimaansa monipuolisesti ja toimimaan aktiivisesti eri kieli- ja kulttuuriyhteisöissä.

”On kuitenkin valitettavaa, että näitä osaamisalueita, monikielisyyttä tai kielitietoisuutta ei tuoda selkeästi esille opetussuunnitelman yleisissä osissa tai muissa oppiaineissa”, Karppanen huomauttaa.

Vuodesta 2012 lähes kaikkien kielten ylioppilaskokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet. A-saksassa kirjoittajien määrä on lähes puolittunut ja lyhyessä saksassa vähentynyt kolmanneksella. Noin kolmasosalla ovat vähentyneet myös ranskan ja lyhyen espanjan kokelasmäärät. Lyhyttä italiaa kirjoittaa vain noin sata kokelasta vuosittain.

SUKOLin mukaan ei enää riitä, että monipuoliseen kieliohjelmaan vain kiinnitetään huomio, vaan se edellyttää, että suomalaisnuorten kielitaidon monipuolistumista tuetaan voimakkaammin myös opetussuunnitelmassa.

Gymnasiestudierna förnyas

Utkastet till den nya gymnasieläroplanen har just varit på remissrunda. Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf anser att det är ytterst viktigt att den finländska språkreservens tillstånd och framtid tas på allvar i den nya gymnasieläroplanen. Förbundet påminner att språk är i nyckelposition i den globala världen.

Förbundets ordförande Sanna Karppanen är glad att kulturkännedom, språkmedvetenhet och konstruktiva kommunikationsfärdigheter har lyfts fram i läroplansutkastet. ”Internationalism är flerspråkigt och mångkulturellt”, påminner Karppanen.

Gymnasieläroplansutkastet är för språkens del ganska lyckad. De ämnesvisa delarna som gäller språk stöder mångsidiga språkstudier. De ämnesvisa delarna vägleder studerandena att utveckla och utnyttja hela sin språkreserv samt att aktivt delta i olika språk- och kultursamfunds verksamhet.

”Det är beklagligt att dessa kompetensområden, flerspråkighet och språkmedvetenhet inte lyfts upp i de allmänna eller de andra ämnesvisa delarna av läroplanen”, påpekar Karppanen.

Från och med 2012 har antalet skribenter i studentexamens språkprov minskat. Antalet skribenter i lång tyska har nästan halverats och i kort tyska har antalet skribenter sjunkit med en tredjedel. Även i franska och kort spanska har antalet skribenter minskat med en tredjedel. Kort italienska har endast runt hundra skribenter varje år.

Enligt SUKOL räcker det inte att endast fokusera på ett mångsidigt språkprogram, utan SUKOL förutsätter att mångsidiga språkkunskaper hos de finländska ungdomarna får starkt stöd också i läroplanen.

Lukuliike koulussa tuo lukevia esikuvia, lukulähettiläitä ja tähtikirjailijoita kouluihin.

Juuri ilmestyneellä Unelmien teatteri-EP:llä Sodankylästä kotoisin oleva ja Oulussa asuva artisti Stepa räppää kulkevansa omaa tietään. Lukuliike koulussa -kampanjassa Stepa avaa yläkoululaisille lukemisen merkitystä omaan elämäänsä; hän on yksi kampanjan lukulähettiläistä.

Nuorten into lukea laskee, minkä takia opettajat ympäri Suomen ovat toivoneet vetoapua lukemisen edistämiseksi.  Lukuliike koulussa -kampanjaan on valikoitunut suomen- ja ruotsinkielisiä nuorten esikuvia eri aloilta.  Julkisuuden henkilöt voivat omilla tarinoillaan ja esimerkillään saada vähänkin lukevan lapsen ja nuoren tarttumaan kirjaan.

Kampanjaan haki mukaan 800 koulua, joista 40 saa suuremman Lukuliike -koulutapahtuman tänä lukuvuonna. Joukossa on myös Lapin kouluja. Räppäri Stepa innostaa yläkoululaisia lukemaan Rovaniemellä Napapiirin yläasteen koulussa keskiviikkona 17.4. ja Kemissä Syväkankaan koululla 2.5. Rovaniemellä vierailee nuortenkirjailija Riina Mattila ja Kemissä sarjakuvataiteilija Jii Roikonen.

Kiroileva Siili-sarjakuvalla suomalaisia ihastuttanut Milla Paloniemi puhuu lukemisen merkityksestä yhdessä tähtikirjailija Roope Lipastin kanssa Sodankylässä Aleksanteri Kenan koululla 3.5.  

Lukuliike -koulutapahtumassa kampanjan esiintyjät kertovat omasta lukuharrastuksestaan sekä lukemisen merkityksestä omaan elämäänsä ja työhönsä. Tarkoitus on osoittaa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustalla ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuuluvat myös heille.

Lukuliike -koulutapahtuman jälkeen koulussa jatketaan tähtikirjailijan kirjojen lukemista, ammattilaisten laatimien lukuhaasteiden ja tehtävien tekemistä sekä tartutaan lukemiseen ja kirjoihin monipuolisesti koko lukuvuoden ajan.

Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, lukemisen ja lukutaidon parissa toimivista asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi, joka julkaisi syksyllä 2018 ehdotuksensa lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi. Jo nyt lukutaidon ja -innon edistämiseksi tehdään paljon arvokasta työtä, johon liittyvää tietoa ja osaamista on pyritty kokoamaan yhteen Lukuliikkeeksi.

Tapahtumiin ilmoittautuminen ja yhteydenotot: 

Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö, Lukukeskus

emmi.jakko@lukukeskus.fi

050 563 8998

Hevostalouden perustutkinnossa opiskelijoiden yleisin arvosana oli hyvä. Koulutuksen järjestäjät tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja työelämäläheisyyden kehittäminen on hyvin käynnissä. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle on kuitenkin tarvetta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut hevostalouden perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 340 opiskelijaa ja kaikki 8 kyseistä tutkintoa tarjoavaa koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 15.4.2019.

Ammatillinen osaaminen keskimäärin hyvää tai kiitettävää, näyttötoiminnan laadussa eroja

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna hevostalouden osaaminen on keskimäärin hyvää tai kiitettävää. Kaikista arvosanoista kiitettäviä oli 45 %, hyviä 48 % ja tyydyttäviä 7 %. Arvosanoissa ei ollut suuria eroja koulutuksen järjestäjien välillä, toisin kuin näyttötoiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä. Arvosanoissa oli myös melko paljon eroja opiskelijoiden välillä. Tälläkin alalla on nähtävissä polarisaatiota huippujen ja heikompien opiskelijoiden välillä.

Koulutuksen työelämäläheisyyden kehittäminen käynnissä ­– työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa kehitettävää

Hevostalouden perustutkinnossa ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä oli arviointiaineiston perusteella vielä kehitettävää. Vain reilu viidennes hevostalouden näytöistä oli suoritettu työpaikoilla. Oppilaitosnäytöissä oli kuitenkin melko usein työelämän edustaja mukana. Arvioinnissa nousi selvästi esiin myös tarve työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle.

– On kuitenkin huomioitava, että aineistonkeruun päätyttyä koulutuksen järjestäjien osalta on tehty paljon työtä työelämäläheisyyden lisäämiseksi. Arvioinnissa mukana olleiden asiantuntijaopettajien mukaan työelämänäyttöjen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa jo jonkin aikaa, ja työelämäyhteistyö kehittyy ja syventyy koko ajan, arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman korostaa.

Yhteistyölle hyvät edellytykset tulevaisuudessakin

Osaamisperusteisuus toteutuu koulutuksen järjestäjien mukaan keskimäärin hyvin, mikä tukee reformin mukaisen koulutuksen toteuttamista. Koulutuksen järjestäjät tekevät hevosalalla myös paljon yhteistyötä keskenään ja jakavat olemassa olevia hyviä käytänteitä.

– Hevosala poikkeaa monista muista aloista siinä, että koulutuksen järjestäjiä on vähän ja oppilaitokset ovat keskittyneet nimenomaan kyseiseen tutkintoon. Tämä antaa hyvät edellytykset yhteistyöhön, vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen koulutuksen järjestäjien välillä. Vakiintuneita työelämäyhteistyöverkostoja luomalla ja ylläpitämällä voidaan kehittää tehokkaasti myös työelämäosaamista, Hakamäki-Stylman toteaa.

Hevostalouden perustutkinnossa voi erikoistua hevosten hoitamiseen tai ratsastuksen ohjaamiseen. Alan perustehtäviä ovat hevosten kasvatus, hoito, valmennus ja hevosten käyttö erilaisiin urheilun ja vapaa-ajanvieton muotoihin. Suomalainen hevosalan osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjestää 29.4.2019 hevostalouden oppimistuloksia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen.

Raportti:
Hakamäki-Stylman, V. Ammatillinen osaaminen hevostalouden perustutkinnossa. Julkaisut 9:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://bit.ly/raportti-hevostalous

Lisätietoja:
arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi
arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Lahden ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä kaksivuotisen puu- ja puurakennustuotealan muuntokoulutuksen, joka rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Uusi koulutus mahdollistaa opiskelijalle puutekniikan insinööritutkinnon lyhyessä ajassa, aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta riippuen 1–2 vuodessa. Puutekniikan insinöörin muuntokoulutuksen voi suorittaa myös lähes täysin verkossa eli opiskelu soveltuu erinomaisesti työssäkäyville.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on insinööri-, insinööri (AMK) tai DI-tutkinto sekä henkilöt, joilla on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä tekniikan alan opintoja ammattikorkeakoulussa. LAMKin tekniikan alan lehtori Jari Suominen korostaa, että koulutukseen on myös mahdollista hakea, jos aikaisemmat insinööriopinnot ovat jääneet kesken.

Monimuotototeutuksena toteuttava muuntokoulutus antaa monipuoliset valmiudet työskennellä puu- ja puurakennustuotealan eri työtehtävissä. Koulutuksessa perehdytään mm. kalusteteollisuuden, saha- ja rakennuspuusepänteollisuuden, tuotannon ja prosessien suunnittelun, puurakentamisen, rakentamistalouden, talonrakentamisen sekä puuteollisuuden tuotantoprosessien ja laadun kehittämisen aloihin opiskelijan valintojen mukaan.

”Muuntokoulutus on uusi mahdollisuus hankkia lisäpätevyyttä ja päivittää osaamista, jota tarvitaan puutuoteteollisuuden eri tehtävissä. Koulutuksen pituus riippuu hakijan taustasta; lyhimmillään ne vastaavat vuoden opintojen määrää”, kertoo Jari Suominen ja jatkaa, mihin töihin kyseisestä koulutuksesta valmistuneet voivat tähdätä:

”Koulutus antaa monipuoliset valmiudet työskennellä puutuoteteollisuuden eri tehtävissä, esimerkiksi puurakentamiseen liittyvissä tehtävissä. Koulutuksesta valmistuvien tyypillisiä työtehtäviä ovat suunnittelutehtävät, projektien johtotehtävät ja tutkimustehtävät sekä tuotannon kehittämis- ja esimiestehtävät.”

Tutustu muuntokoulutukseen ja hae 30.4. klo 15 mennessä!

• Insinööri (AMK), puu- ja puurakennustuotealan muuntokoulutus 

Muuntokoulutukseen otetaan kuhunkin mukana olevaan ammattikorkeakouluun 20 opiskelijaa eli yhteensä 60 opiskelijaa, jotka voivat suorittaa insinööri AMK-tutkinnon tuotantotaloudesta (Centria), rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta (Lapin AMK) tai puutekniikasta (LAMK). Koulutus sisältää kaikille yhteisen 30 opintopisteen ammatillisten opintojen kokonaisuuden; loput opintojaksot opiskelijat valitsevat ammattikorkeakoulujen yhdessä tarjoamasta koulutustarjottimesta.

Lisätietoja:

Jari Suominen, lehtori | LAMK

jari.suominen@lamk.fi | 050 502 9696

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton perinteikkään Kevätseminaarin otsikkona on tänä vuonna Yliopisto- ja tiedepolitiikan varjohallitusohjelma. Seminaari pidetään perjantaina 26.4.2019 klo 12.00-15.00. Paikkana on Kansallismuseon auditorio (os. Mannerheimintie 34).

Kevätseminaarin aikaan hallitusohjelmaa ei ilmeisesti ole vielä tiedossa. Seminaarin alkupuolen esityksissä keskitytäänkin miettimään yliopisto- ja tiedepolitikan varjohallitusohjelmaa: mitä seikkoja siinä ainakin tulisi olla tutkimuksen ja korkeakoulutuksen näkökulmasta.

Lisäksi seminaarissa julkistetaan Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton esitys yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi. Ohjelman lopuksi kuullaan uusia tutkimustuloksia akateemisten professioiden muutoksista.

Tervetuloa seminaariin!

Lisätietoja: 

viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen

p. 040 5622 965

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto

Yliopisto- ja tiedepolitiikan varjohallitusohjelma 

Kevätseminaari 26.4.2019

Kansallismuseo, auditorio, os. Mannerheimintie 34, Helsinki

12.00    Kevätseminaarin avaus

            puheenjohtaja Maija S. Peltola, Tieteentekijöiden liitto

            puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, Professoriliitto

12.15    Kolme pointtia hallitusohjelmaan

            rehtori Mari Walls, Tampereen yliopisto

            toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta

            professori Pekka Vallittu, Turun yliopisto

            nuorempi tutkija Lotta Alhonnoro, Vaasan yliopisto

            Keskustelua

13.30    Kahvitauko

14.00    Yliopistojen seuraava rahoitusmalli

            professori Petri Mäntysaari, Hanken

            apulaisprofessori Petri Koikkalainen, Lapin yliopisto

            Keskustelua

14.30    Akateemiset professiot ja muutoksen suunta  

            professori Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto 

            Keskustelua

15.00    Seminaari päättyy

Elvis on kolmannen vuoden Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) –opiskelija Ammattiopisto Livestä, hänen unelmanaan on kahvilatyö. ”Olin kahvilatyöharjoittelussa jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Suoritin hygieniapassin toisena vuotena, siinä harjoiteltiin päivittäin hygieniaosaamista ihan käytännön töiden kautta.” Elvis on hyötynyt työvalmentajan tuesta merkittävästi ja hänellä on vielä muutama kuukausi aikaa saada tukea työssäoppimiseen.

Viime syksynä Elvis teki pitkän kuuden viikon harjoittelun Cafe Baguetessa. Pidempi harjoittelujakso mahdollisti työtehtävien oppimisen paremmin, auttoi rutinoitumaan ja samalla myös sitoutumaan. Työnantajakin huomasi Elviksen taitojen karttuneen niin että hän on voinut tehdä töitä itsenäisesti. ”Olen ollut välillä muuallakin harjoittelemassa, esim. Live kahvilassa olin keräämässä opintopisteitä helmi- ja maaliskuun aikana jotta pääsen koulun päättymisen jälkeen työelämään kiinni. Nyt olen ollut taas Baguetessa kaksi kuukautta koulutussopimuksella oppimassa. Parasta on ollut tehdä töitä!” Elvis intoilee. Valmistumisen jälkeen Elvis pääsee Baguetteen vakituiseen työhön 4-6 tunniksi päivässä oman jaksamisensa mukaan. Elvistä on opinnollistettu mm. Opitaan työhön yhdessä (OPTY) –hankkeen puitteissa. ESR-hankkeen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen.

Myös TELMA-opiskelija Sari on ollut työssäoppimisjaksoilla mm. Alepassa, Hesburgerissa ja Tokmannilla. ”Mun tehtäviin on kuulunut tavaroiden hyllytys, roskienvienti ja etuveto (hyllyjen takaosaan jääneitä myyntituotteita siirretään hyllyissä eteenpäin, niin että tuotteet ovat paremmin esillä ja helpommin saatavilla). Ryhmätyövalmennusporukassa olen ollut ainoa nainen, mutta se ei haittaa. Kivempi on olla harjoittelussa neljästään kuin yksin, työhenki on siten hyvä.” Sari perustelee. ”Parasta harjoittelussa on se, kun välillä saa olla kokonaisia päiviä töissä ja ihan parasta on kun saa tehdä töitä. Kiva olisi työskennellä jatkossakin, Tokmannilla kun on niin siistiä olla töissä.” Sari sanoo hymyillen.

Asenteet ovat muuttumassa vihdoinkin, nyt on sosiaalisen- ja yhteiskunnallisen vastuun aika

Jari Liimatta on tehnyt jo parikymmentä vuotta töitä kehitysvammaisten parissa Cafe Baguetessa. Vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten palkkaamisessa Liimatta näkee paljon hyviä puolia. ”Heidän sitoutuneisuus ja tunnollisuus tuo pelkkää hyvää työyhteisöön. Henkilöstö on erittäin sitoutunutta, osa on ollut meillä työssä jo 15 vuotta, mikä alalla on harvinaista.” Kauppakeskus Malmin Novassa sijaitseva Baguetten asiakaskunta on ottanut asian hyvin vastaan ja tukee sitä täydestä sydämestään. Ennakkoluulot karisevat ja erilaisuus hyväksytään koko ajan vain paremmin, kun työvoimassa on mukana erilaisia ihmisiä. ”Olen sitä mieltä, että työstä on maksettava palkkaa. Kaikkien työpanos on ollut kattava ja kaikkien palkka on myös TES:n mukainen.” tähdentää Liimatta. Henkilöstön johtamisessa Liimatta kokee että samanlainen arvomaailma takaa oikeanlaisen asenteen. Ja asenteet ovat nyt muuttuneet. TES:n mukaisissa töissä oli ennen vain 300 osatyökykyistä. Nykyään jo huomattavasti enemmän. ”Verkostojen hyödyntäminen ja osatyökykyisten tarjoaminen töihin on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Jokainen haluaa tuntea olevansa merkityksellinen ja osallinen tässä yhteiskunnassa. Työharjoittelijoiden haasteet eivät johdu itse työstä vaan muista henkilökohtaisen elämän ongelmista. Työt sujuvat hyvin, kun niihin perehdytetään.” selventää Liimatta.

Meillä ei ole ollut ikinä näin siistiä!

”Pari vuotta sitten osallistuimme Liven järjestämälle työnantajaristeilylle ja mietimme risteilyn jälkeen että voisimme tarjota oppimisympäristön opiskelijoille.” kertoo johtaja Sointu Tulkki Palvelukoti Sofiasta. ”Niinpä meillä on ollut viime syksystä asti porukkaa tekemässä siivous- ja puhtaanapitotöitä. Meillä ei ole ollut ikinä näin siistiä!” kiittelee Tulkki. ”Koen että ollaan ihan saamapuolella, olemme pieni talo eikä ylimääräisiä käsiä ole, opiskelijoiden työpanos on meille erittäin merkittävä asia. Palvelukodin asukkaat ovat vaativia, mutta hyvin on sujunut, on vaan hyvä kun on muutakin elämää, on enemmän läpivirtausta kun ihmisiä tulee ja menee. Meillä on tahtotila kehittää tästä jotain pysyvämpää, esim. hankkia siivouspalvelut Liveltä ostopalveluina tai mahdollisesti työllistää työssäoppijoita.” visioi Sointu Tulkki.

Yhteiskunta alkaa olla nyt valmiimpi osatyökykyisten työllistämiseen

Linda on ollut Lyhty ry:n kautta kahvilatyöpajassa Ipi Kulmakuppilassa. Lindan suosikkitehtävä on olla kassalla. ”Toiseksi eniten tykkään blokkaamisesta eli vien likaisia astioita keittiöön, pyyhin pöytiä ja tuoleja. Tykkään puhtaanapidosta, mutta tiskihommista tykkään kaikkein vähiten. Suoritan nyt hygieniapassia Lyhdyssä ja olen auttanut myös Instagramin ja Facebookin postauksissa.” Lindalla on tulevaisuuden haave: ”Haluaisin päästä tänne Ipin puolelle palkkatyöhön ja haluaisin olla ainakin neljä päivää viikossa töissä täällä. Olin ennen Valmarissa, josta siirryin tänne Ipiin harjoittelemaan.”

”Ipissä on monipuolista tekemistä, mm. catering keikkoja, akustiset illat ja lauantaisin järjestetään brunssi. Ipi Kulmakuppilalla on pitkät aukioloajat aamusta iltaa, aukiolo on klo 8-22 välillä, siinä onkin treenin paikka, kun työaika voi olla mikä vain!” kertoo Lyhty ry:n tiimivastaava Marja Visti-Koskinen. ”Yleinen ongelma nykypäivänä tuntuu olevan se, miten saataisiin osaavaa henkilöstöä kahviloihin, ovet pitää laittaa kiinni turhan aikaisin, kun osaavaa henkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla. Yhteiskunta alkaa olla nyt valmiimpi osatyökykyisten työllistämiseen.” toteaa Visti-Koskinen.

Rasmus on ollut työssäoppimassa espoolaisessa Palvelukoti Koivussa ja Tähdessä. ”Olen pyyhkinyt vanhusten rollaattoreita, ottanut likaisia astioita pöydistä ja vienyt keittiöön ja laittanut sen jälkeen astianpesukoneeseen. Suoritan Hygieniapassikoulutusta, josta on testi toukokuussa. Toivottavasti pääsen testistä läpi.” Rasmus miettii. ”Kaisaniemen Tokmannillakin olen ollut tekemässä etuvetoa ja hyllytyksiä. Olin myös hyllyttämässä Alepassa ja nyt olen menossa hotelli Scandicin aamiaissaliin harjoitteluun.”

Myös Roosa on ollut Palvelukoti Koivussa ja Tähdessä työssäoppimassa. ”Olen ollut siivoamassa vanhusten huoneita ja sänkyjä. Myös lattioita ja vessoja olen pessyt. Välillä vanhuksille on sattunut vahinkoja, mm. maljakoita ja mehulaseja on kaatunut, silloin olemme mopanneet lattiat puhtaiksi.” Roosa kertoo. Rasmus ja Roosa ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, he ehtivät vielä harjoitella useammassa työpaikassa. Intoa heillä jo on oikeiden töiden tekoon ja osaaminen kasvaa töitä tehdessä.

Työkeskuksissa työskentely ei lisää työllistymistä

Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Antti Teittinen taustoittaa OPTY-hankkeen nykytilannetta. ”Hankkeen tarkoituksena on tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan suorittaa opintoja. Rakennetaan yhteistyömalleja eri toimijoiden kesken, toisena työhönvalmennusmallien kehittäminen niin että itse valmentautujat huomioidaan aiempaa paremmin ja kolmantena nivelvaiheeseen on kiinnitettävä huomiota. Hankkeen kannalta keskeisimmät tutkimustulokset liittyvät työhönvalmennukseen, opinnollistamiseen sekä valmentavaan koulutukseen.”

Työhönvalmennus on keskeinen osa-alue, työhönvalmennusta on liian vähän, työhönvalmentajat ovat keskeisessä roolissa, he toimivat yhteyshenkilöinä palveluviranomaisiin päin ja tukevat valmennettaviaan. Työvalmennusprosessin aikana voi joutua tekemään töitä yhden henkilön työllistymistä varten jopa 100 tuntia. Tuen väheneminen on olennaista valmennettavan työkokemuksen kertyessä ja merkittävää on myös työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Opinnollistaminen tarkoittaa opintoja ja työtä yhdistelevää opiskelumuotoa. Oppimista täydennetään tarvittavilla opintojaksoilla. ”Kriittisenä kysymyksenä voidaankin esittää, miten opinnollistaminen ja työelämäpainotteisuus yhdistettynä, poissulkeeko tämä malli opiskelijoiden tiedolliset valmiudet? Mikä on se balanssi näiden kahden välillä?” pohtii Teittinen.

Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) osittain suorittaneista nuorista vuosina 2015-2016 vajaa kolmannes siirtyi ammatilliseen koulutukseen, kun taas viidennes ei päätynyt mihinkään koulutukseen. Kokonaan Valma-koulutuksen suorittaneista nuorista 54 % päätyi opiskelemaan ammatillista tutkintoa, alle 10 prosenttia päätyi muuhun koulutukseen, 4 prosenttia työelämään ja loput muuhun toimintaan tai jatkopaikasta ei saatu tietoa. ”Olennaista tässä on se, että yli puolet Valma-koulutuksen kokonaan suorittaneista päätyi opiskelemaan ammatillisen koulutuksen puolelle.” kertoo Teittinen.

Siirtyminen TELMA-koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen oli keskimäärin 10 prosenttia. Telma -koulutuksen tavoitteena on ensisijaisesti muu jatkosuunnitelma kuin ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutuminen. Valmentavan koulutuksen aikana joidenkin nuorten valmiudet kehittyvät niin, että ammatillinen opiskelu on mielekästä. Esteenä tällaisessa tilanteessa voi kuitenkin olla esim. koulutuspaikkojen sijainti ja asumismahdollisuudet. ”Näissä tilanteissa koulutukseen valitsematta jääneitä nuoria ohjataan esim. työ- ja päivätoimintakeskuksiin. Työkeskuksissa työskentely ei kuitenkaan lisää työllistymistä.”, tähdentää Antti Teittinen."

Lopuksi Teittinen käsittelee johtopäätöksiä, ”Kun ammatillisen koulutuksen reformi alkoi 2015, talouden ja toiminnan tehostamisen kokonaissäästöt ovat olleet noin 250 miljoonaa euroa, voi olla kriittinen sen suhteen mitä tämä tarkoittaa koulutuksen näkökulmasta. Kun ei ole lähiopetusta, niin opiskelijat keskeyttävät opinnot helpommin. Tässä tilanteessa on pyritty kokeilemaan uusia työllistymiseen johtavia väyliä. Ammatillisen erityisopetuksen puolella voidaan tarkastella miten tavoitteet toteutuvat reformin näkökulmasta kentällä ja on kyseenalaista kuinka tavoitteet toteutuvat etenkin TELMA-koulutuksen kohdalla sujuvien siirtymämahdollisuuksien kannalta.” 

Lisätietoja:
Jaana Aalto, projektipäällikkö
OPTY – Opitaan työhön yhdessä –hanke
jaana.aalto@inlive.fi
p. 040 706 2460

Teksti: Heli Rojo, Ammattiopisto Live
Kuvat: Anne Korhonen, Vates-säätiö sr ja Tiina Alkio, Ammattiopisto Live

Epäselvät roolit ja vastuut kuormittavat geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajia. Sen sijaan, että hoitajat keskittyisivät potilaiden kuntouttamiseen, he multitaskaavat ja tekevät päällekkäistä työtä. Omahoitajat työskentelevät moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa, mikä tuo vielä omat vaatimuksensa.

Asia kävi ilmi ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusosastolla toteutetussa tapaustutkimuksessa. Tulokset julkaistiin vastikään vertaisarvioidussa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä” -artikkelillaan Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen osallistuvat keskusteluun vanhusten hoivapalveluista. Se on välttämätöntä luettavaa jokaiselle alalla työskentelevälle ja hoivapalveluista päättävälle.

Tutkijat korostavat, että vanhusten hoidon laatu syntyy työprosesseissa ja työn arjessa. Sen ytimessä ovat turvallisuus ja läsnäolo.

– Ikääntyneet potilaat kokevat turvattomuutta, kun heidän toimintakykynsä on heikentynyt, mikä vaatisi omahoitajilta läsnäoloa. Mittaamisen ja tehokkuuden työkulttuurissa läsnäololle on kuitenkin vähän tilaa, ja puutteellinen valvonta vain pahentaa tilannetta, Silvennoinen ja Ronkainen toteavat.

Saman havainnon tekivät valtionvarainministeriön asiantuntijat alkutalvesta.

Hoitajien on saatava hoitaa

Omahoitajien työn ongelmia ryhdyttiin ratkomaan tutkivalla otteella. Tutkijat kuuntelivat omahoitajien kokemuksia työstä ja ottivat heidät mukaan oman työn kehittämiseen.

Työpajoissa hoitajat paikansivat työn kipukohtia ja löysivät niihin ratkaisuja: Tiimiläisten tehtäviä, vastuita ja toimintatapoja piti selkeyttää. Hierarkkisia yhteistyösuhteita on purettava. Palaveri- ja kirjaamiskäytänteitä pitää kehittää.

– Ennen kaikkea pitää tunnistaa hoitotyön ammattilaisten asema asiakaslähtöisen hoidon ytimessä sekä dialogisten ja moniammatillisten yhteistyösuhteiden merkitys työn arjessa. Moniammatillisuus hyvän vanhushoivan ja -hoidon takeena tulee ottaa huomioon alan koulutuksessa, tutkijat tiivistävät havaintonsa.

Jos halutaan vaalia hoitajien työhyvinvointia ja turvata alan työvoima, on vaalittava työn merkityksellisyyden kokemusta ja mahdollisuutta kehittää omaa työtä. Sotealan kriittinen kysymys onkin, miten organisaatiot pystyvät hyödyntämään työntekijöidensä kehittämispotentiaalia ja kehittymään työntekijöiden ja asiakkaidensa tarpeiden pohjalta.

– Kehittämisellä ei kuitenkaan voi korjata puuttuvia resursseja. Hoitajien on saatava keskittyä hoitamiseen, Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen muistuttavat.

Piia Silvennoinen & Kirsi Ronkainen: ”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä”. Aikuiskasvatus 1/2019. Artikkeli on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston vuosina 2016–2019 rahoittamaa hanketta ”Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa”.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu tiedejulkaisu verkossa: http://journal.fi/aikuiskasvatus
• on ilmaiseksi luettavissa heti, kun numero on julkaistu
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• on Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) kustantama
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.
• Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Mediatiedote 17.4.2019

Tampereen Työväen Teatteri tiivistää edelleen oppilaitosyhteistyötä, jonka myötä tarjolla on aiempaa enemmän ohjelmistoa lapsille ja nuorille. Helmikuussa 2020 Suurella näyttämöllä nähdään kotimainen musikaali Nahkatakkinen tyttö, joka tuotetaan ensi-iltaan yhteistyössä ilmaisutaidon erityislukiona toimivan Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) kanssa. Nahkatakkinen tyttö -musikaalin esiintyjät tulevat TYK:stä, jossa koe-esiintymiset rooleihin alkavat huhtikuun lopussa. Koe-esiintymisiin osallistuu noin 100 TYK:n opiskelijaa, musikaalituotannossa rooleja ja muita tehtäviä on 60.

TTT:n naapurissa sijaitseva Tampereen yhteiskoulun lukio on Suomen suurin ilmaisutaidon lukio ja juhlii ensi vuonna 125-vuotisjuhlavuottaan. ”Nahkatakkinen tyttö on meille juhlavuoden etkot”, TYK:n rehtori Tuija Flinck kertoo. Uusi valtakunnallinen lukion opetussuunnitelma 2020 edellyttää, että opetukseen sisällytetään aiempaa enemmän työelämätuntemusta. ”Vaativa musikaalituotanto antaa meille mahdollisuuden yhdistää työelämälähtöiseen projektiin kaikki lukion ilmaisuaineet: teatterin, tanssin, musiikin, median ja kuvataiteet”.

”Nahkatakkinen tyttö on nuorten selviytymistarina ja se toteutetaan nuorten ehdoilla. Tarinasta nousevat teemat muutoksen keskellä selviytyminen, jaksaminen, koulukiusaaminen ja rakkaus ovat lukioikäisille nuorille erittäin ajankohtaisia”, kertoo musikaalin ohjaaja ja TYK:n ilmaisutaidon lehtori Marietta Kunnas. Hän on kokenut teatteripedagogi ja hän on johtanut muun muassa Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjaa sekä Lahden Kansanopiston teatterityön linjaa. ”Tehtäväni on auttaa näitä nuoria loistamaan”.

”Tästä syntyy sukupolvikokemus monellakin tapaa. Se on sitä kaikille mukana oleville nuorille. Ja se on sitä heidän vanhemmilleen, jotka olivat nuoria silloin, kun Dingo oli suosionsa huipulla. Nahkatakkinen tyttö rakentaa siltaa kahden sukupolven välille”, jatkaa Marietta Kunnas.

TYK:n edellinen musikaaliproduktio Suruttomat nousi nuorten keskuudessa ilmiöksi 2018. ”Voi olla, että meidän tuotannoissamme nähtävät nuoret ovat tulevia ammattinäyttelijöitä. Samaan tapaan kuin Virgo-musikaalin jälkeen vuonna 1997 menestyksekkäälle teatteriuralle suunnanneet Jari Ahola, Sami Hintsanen, Juha Junttu ja Anna-Maija Tuokko”, sanoo Tuija Flinck.

”Me uskomme taiteen porttiteoriaan. Hyvän makuun kun pääsee, niin sitä tahtoo lisää”, toteaa teatterinjohtaja Otso Kautto. ”Nuorilla pitää olla mahdollisuus samaistua nuoriin lavalla. TYK tuo sisällön ja energian, me tarjoamme puitteet.”

TTT julkaisi aiemmin toisen mittavan oppilaitosyhteistyön. Toukokuussa 2020 Suurella näyttämöllä nähdään seikkailumusikaali Peter Pan, joka tuotetaan yhteistyössä Tampereen Musiikkiluokkien kanssa. Tässä tuotannossa on mukana peräti 450 tamperelaista musiikkiluokkalaista. ”Taidekokemus kuuluu kaikille. Me teemme kaikkemme, että kansa ei jakautuisi jo varhain niihin, jotka osaavat hakeutua taiteen ääreen ja niihin, jotka sille kääntävät selkänsä. Eriarvoistuminen taidenautinnon äärellä alkaa kovin varhain, se on väärin, ja se pitäisi korjata”, toteaa Kautto. 

Musikaalin Nahkatakkinen tyttö koreografi on tanssija-koreografi ja tanssinopettaja Jouni Prittinen, kapellimestari on Harri Marttila (TYK) ja valosuunnittelija Jaakko Sirainen (TeaK). 

Tarina kertoo joukosta nuoria, jotka lähtevät viettämään viikonloppua hylätylle kesämökille. Nuoret joutuvat kohtaamaan viikonlopun aikana niin kipeät muistot kuin arvaamattoman nykyhetken. Musikaalin ovat käsikirjoittaneet Hanna Suutela, Matti Suomela ja Kari Jagt. Tarina perustuu Dingon musiikkiin. Musiikkidramaturgian on tehnyt Matti Suomela. Kantaesitys oli Vaskivuoren lukiossa 2014.

Liput tulevat myyntiin lokakuussa 2019.

Lisätietoja:
Tampereen yhteiskoulun lukio, ilmaisutaidon lehtori, ohjaaja Marietta Kunnas, 045 159 8991
Tampereen yhteiskoulun lukio, rehtori tuija.flinck@tyk.info, 050 3301255
Tampereen Työväen Teatteri, tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi  

Gradian tanssin perusopetuksen opiskelijat juhlivat kansainvälistä tanssin päivää 27.4.2019 uudella tavalla klubimaisen tanssin ja musiikin illassa Jyväskylän Veturitalleilla.

Poikkeuksellisen monitahoisen verkoston - mm. Wari ry:n, Sade ry:n (Street Art Dance Essensials) ja Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut -  kanssa järjestettävä tapahtuma pyörähtää käyntiin klo 18 ja jatkuu aina klo 23:een asti.

Illan aikana Gradian tanssijat vievät läpi kolme setillistä esityksiä, joissa nähdään lajeja aina baletista katutanssiin ja nykytanssista showtanssiin. Koreografioista vastaavat Anne Joutsimäki, Noora Kolanen, Karoliina Lahdenperä ja Elina Wuethrich. Lisäksi mukana on tanssijoiden omia koreografioita. Luvassa on siis aimo annos tunnetta, taitoa ja ilmaisuvoimaa!

Pelkäksi tanssin katsomiseksi tapahtuma ei jää, vaan katutanssin Call out Suomi® -tiimi vetää mukaan tanssijameihin kolmen tanssijan ohjauksessa. He ovat Bboy Leo (Break), Sara Pitkänen (Hip Hop) ja Sunni (Locking).

Mukana on myös DJ MegaMasa, jolta voi käydä utelemassa vaikkapa, miten levyjä skrätsätään. Muutkin Hip hop -elementit ovat edustettuina, kun graffitiwritterit Janne Juhani Julma ja Tommi Towel virittävät jameihin sketsailupöydän ja räp-lyriikkaa saapuvat ohjaamaan Joosu J ja Gynä.

Illan aikana mikrofoni on auki räpin ystäville, ja loppuillan kuumimmista tanssinmusiikeista  vastaavat DJ:t Jere, Mazen ja Waaw. Jamit kruunaavat paikalliset räp-livet Aino Matilda & Napsteri  ja Alisina sekä Tampereelta Jyväskylään saapuva juuri esikois-EP:nsä valmiiksi saanut MdB.

Illan isännyydestä vastaavat Wari ry:n Homma Haltuun -hankkeen nuoret, jotka pitävät pientä kahvilaa ja auttavat tarvittaessa yleisöä löytämään tanssin ja hip hop -kulttuurin pyörteisiin.

Kansainvälistä tanssin päivää on vietetty huhtikuun lopussa jo vuodesta 1982. Aloitteen tanssin päivästä teki suomalainen tanssitaiteilija, professori Doris Laine (1931–2018).

Lisätiedot:

Elina Wuethrich, tanssinopettaja, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 5402

Johanna Hurme, tuottaja, SADE ry / Call out SUomi® Keski-Suomi ja Pirkanmaa, puh.  045 122 9572

Tiedote

Vapaa julkaistavaksi 17.4.

(På svenska se nedan.)

Suomen korkeakouluopiskelijat onnittelevat eduskuntaan valittuja kansanedustajia. Ennen vaaleja julkaistun opiskelijoiden tekemän soittokierroksen mukaan ehdokkaiden enemmistö kannatti opiskelijoiden tavoitteita. Soittokierroksella tavoitettiin 69 uutta kansanedustajaa soittokierroksen aikana vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin.

Lisäksi korkeakouluopiskelijat keräsivät maaliskuussa rekisteröityjen puolueiden näkemyksiä korkeakoulutukseen, opiskelijoihin ja korkeakouluopiskelijoiden vaalikampanjaan liittyviin teemoihin. Kyselyyn vastasi 14 puoluetta, joiden joukossa olivat kaikki eduskuntapuolueet. Kyselyn teemoina olivat koulutuspolitiikka, opiskelijan toimeentulo ja mielenterveys sekä ilmasto.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton - SAMOKin puheenjohtajat pitävät sekä soittokierroksen että puoluekyselyn tuloksia lupaavina koulutuksen ja opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta.

“Soittokierroksen aikana ei tavoitettu kaikkia nyt läpimenneitä kansanedustajia, mutta pidän mahdollisena, että esimerkiksi 100 euron korotusta opintorahaan kannattaa vielä suurempi joukko kansanedustajista. Hieno juttu, että soittokierroksen ja kyselyn tuloksissa enemmistö vastaajista on opiskelijoiden tavoitteiden puolella”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen.

Maksuton, perustutkintoon johtava koulutus kaikille: JAA 59

Soittokierroksella tavoitetuista, eduskuntaan läpimenneistä 59 edustajaa on sitä mieltä, että perustutkintoon johtavan koulutuksen tulisi olla maksutonta kaikille. Samasta joukosta 64 edustajaa haluaa lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Puolueista valtaosa on myös puoluekyselyn vastausten valossa valmiita panostamaan koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon.

“Riippumatta siitä, mitkä puolueet hallituksessa ovat, on selvää, että nyt on aika panostaa opiskelijoihin ja koulutukseen. Toivomme näkevämme soittokierroksella ja puoluekyselyssä esitettyjä opiskelijoille tärkeitä tavoitteita kirjattuna hallitusohjelmaan”, kommentoi SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Opintorahaan sadan euron korotus: JAA 51

Tavoitetuista, valituksi tulleista kansanedustajista 51 edustajaa (74 % vastanneista) haluaa 100 euron korotuksen opintorahaan. Lisäksi lähes kaikki (61) eduskuntaan valitut, soittokierrokseen vastanneet ehdokkaat puoltavat opiskelijoiden mukaan ottamista sosiaaliturvan uudistukseen. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton - SAMOKin puheenjohtajat kommentoivat tuloksia lupaaviksi hallitusohjelmaneuvotteluiden kannalta.

“Nykyinen opintorahan taso ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua. Vaihtoehtoina on joko työskentely tai velkaantuminen, joista ensimmäinen syö opiskeluun käytössä olevaa aikaa, toinen siirtää valtion velkataakkaa nuorille . Korotus opintorahaan on välttämätön. Hienoa, että suurin osa vastanneista oli tästä samaa mieltä. Tahtotilan pitää näkyä myös hallitusohjelmassa”, toteavat Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton - SAMOKin puheenjohtajat.

Katso korkeakouluopiskelijoiden tekemän soittokierroksen ja puoluekyselyn tarkemmat tulokset ja graafit:

https://www.koulutustaprkl.fi/soittokierroksen-tulokset/

https://www.koulutustaprkl.fi/puoluekyselyn-tulokset/

Soittokierros ja puoluekysely ovat osa SYL:n ja SAMOKin #koulutustaprkl-kampanjaa, jonka sivusto löytyy osoitteesta koulutustaprkl.fi. Sosiaalisessa mediassa kampanjan aihetunnukset ovat #koulutustaprkl ja #SUNratkaisu. Facebook-sivu: facebook.com/koulutustaprkl.

Lisätietoja:

SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen, p. 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen, p. 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

Taustaa:

SYL:n ja SAMOKin yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa toteuttama ehdokkaiden soittokierros sekä SYL:n ja SAMOKin toteuttama puoluekysely on toteutettu maaliskuun aikana. Soittokierroksen kohteena olivat eduskuntapuolueiden ehdokkaat kaikista vaalipiireistä. Eduskuntavaaleissa läpimenneistä ehdokkaista tavoitettiin soittokierroksen aikana 69 henkilöä, eli käytännössä 34,5 % eduskunnan 200 kansanedustajasta.

Näitä kysyttiin:

• Tulisiko perustutkintoon johtavan koulutuksen olla kaikille maksuton?

• Pitäisikö korkeakoulujen perusrahoitusta lisätä?

• Tulisiko opintorahaa korottaa 100 eurolla?

• Tuleeko opiskelijat ottaa osaksi sosiaaliturvan uudistusta?

• Pitäisikö vero- ja tukijärjestelmää muuttaa päästöjä vähentäväksi?

#Koulutustaprkl on korkeakouluopiskelijoiden eduskuntavaalikampanja. Kampanjan neljä kärkitavoitetta ovat:

1. Korkeakoulujen perusrahoitus on turvattava ja sidottava jälleen indeksiin, jotta koulutuksen laatu ei enää heikkene.

2. Opintorahaan on tehtävä 100 euron tasokorotus.

3. Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2030.

4. On luotava kärkihanke nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

***

Den nya riksdagen vill inkludera studerandena i reformen av den sociala tryggheten

Meddelande

Får publiceras 17.4

Finlands högskolestuderande gratulerar riksdagsledamöterna som valts in i riksdagen. Enligt studerandenas rundringning, som publicerades före riksdagsvalet, stöder majoriteten av kandidaterna studerandenas mål. Under rundringningen nåddes 69 nya riksdagsledamöter för att besvara studerandenas frågor.

Dessutom samlade högskolestuderandena i mars in de registrerade partiernas åsikter om teman som relaterar till högskoleutbildning, studerande och högskolestuderandenas valkampanj. 14 partier besvarade enkäten, inklusive alla riksdagspartier. Enkätens teman var högskolepolitik, studerandenas försörjning och mentala hälsa samt klimatet.

Ordförandena för Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studerandekårers förbund – SAMOK anser att både rundringningens och partienkätens resultat är positiva med tanke på utbildning och studerandenas framtid.

“Vi nådde inte alla invalda riksdagsledamöter under rundringningen, men jag tror det är möjligt att en ännu större andel av ledamöterna stöder till exempel en 100 euros höjning av studiepenningen. Det är fint att majoriteten av dem som deltog i rundringningen och enkäten stöder studerandenas mål”, säger SAMOKs ordförande Iiris Hynönen.

En avgiftsfri utbildning som leder till grundexamen för alla: JA 59

Av de riksdagsledamöter som nåddes under rundringningen och som valdes in i riksdagen anser 59 ledamöter att utbildning som leder till en grundexamen borde vara avgiftsfri för alla. I samma grupp vill 64 ledamöter öka högskolornas grundläggande finansiering.

I ljuset av partienkätens resultat är majoriteten av partierna också beredda att satsa på utbildning och studerandenas försörjning.

“Oberoende av vilka partier som kommer att vara med i regeringen är det klart att det nu är dags att satsa på studerandena och utbildningen. Vi hoppas på att få se målen som är viktiga för studerandena och som lyftes fram under rundringningen och i partienkäten i regeringsprogrammet”, kommenterar FSF:s ordförande Sanni Lehtinen.

En hundra euros höjning av studiepenningen: JA 51

Av de riksdagsledamöter som nåddes och som valdes in i riksdagen vill 51 ledamöter (74 procent av deltagarna) höja studiepenningen med 100 euro. Dessutom stöder nästan alla (61) av riksdagsledamöterna som nåddes under rundringningen och som valdes in i riksdagen att studerande ska inkluderas i reformen av den sociala tryggheten. Ordförandena för Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studerandekårers förbund – SAMOK kommenterar att resultaten är lovande med tanke på förhandlingarna om regeringsprogrammet.

“Studiepenningens nuvarande nivå gör det inte möjligt att studera på heltid. Alternativen har varit att antingen arbeta eller ta lån och skuldsätta sig, varav det förra stjäl tid från studierna och det senare överför en del av statens skuldbörda till de unga. En höjning av studiepenningen är oumbärlig. Det är fint att majoriteten av deltagarna håller med. Den här viljan måste också synas i regeringsprogrammet”, konstaterar ordförandena för Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studerandekårers förbund – SAMOK.

Se resultaten och graferna för rundringningen och partienkäten som högskolestuderandena genomförde här (på finska):

https://www.koulutustaprkl.fi/soittokierroksen-tulokset/

https://www.koulutustaprkl.fi/puoluekyselyn-tulokset/

Rundringningen och partienkäten är en del av FSF:s och SAMOKs kampanj #utbildningprkl, vars webbplats finns på adressen koulutustaprkl.fi/sv/. På sociala medier använder kampanjen hashtaggarna #utbildningprkl och #DINlösning. Facebook-sidan: facebook.com/koulutustaprkl.

Mer information:

Sanni Lehtinen, ordförande för FSF, tfn 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

Iiris Hynönen, ordförande för SAMOK, tfn 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

Bakgrund:

Rundringningen till valkandidaterna, som FSF och SAMOK genomförde tillsammans med student- och studerandekårerna, samt FSF:s och SAMOKs partienkät genomfördes i mars. Målet för rundringningen var att nå regeringspartiernas kandidater i alla valkretsar. Av kandidaterna som valdes in i riksdagen nåddes 69 personer, d.v.s. 34,5 procent av riksdagens 200 riksdagsledamöter.

Frågorna var:

-       Borde utbildning som leder till en grundexamen vara avgiftsfri för alla?

-       Borde högskolornas grundläggande finansiering ökas?

-       Borde studiepenningen höjas med 100 euro?

-       Borde studerandena inkluderas i reformen av den sociala tryggheten?

-       Borde skatte- och stödsystemen ändras så att de minskar utsläppen?

#Utbildningprkl är högskolestuderandenas riksdagsvalkampanj. Kampanjens fyra huvudmål är:

1. Högskolornas grundläggande finansiering måste tryggas och återigen bindas till indexet så att utbildningens kvalitet inte längre sjunker.
2. En 100 euros nivåförhöjning måste göras på studiepenningen.
3. Finland bör vara ett kolneutralt land år 2030.
4. Vi måste skapa ett spetsprojekt för att förebygga och behandla ungas och studerandes psykiska problem.

Turun ammatti-instituutin hius- ja kauneudenhoitoala on aloittanut yhteistyön Työllisyyspalvelukeskuksen kanssa.

Työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan kevään aikana ohjausta hiusten ja ihon hoitoon, neuvontaa oikeiden tuotteiden valintaan sekä hiusten leikkausta.

Lisäksi tarjolla on opastusta cv-valokuvan ottamiseen. Palvelusta vastaavat TAIn hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijat opettajien ohjaamina.

Palvelu on asiakkaille maksutonta ja kustannuksista vastaa TE-keskus.

Lisätietoja:
Silja Veijalainen, tiimivastaava
044 9073923
silja.veijalainen@turku.fi