Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16650 articles
Browse latest View live

Petteri Taalas - Vuoden ulkosuomalainen 2019

$
0
0

Ulkosuomalaisten asiantuntija-, palvelu- ja edunvalvontajärjestö Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2019 Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) Genevessä toimivan pääsihteerin Petteri Taalaksen. WMO on YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö, jolla on 192 jäsenmaata. Taalas on ollut järjestön pääsihteerinä vuodesta 2016 alkaen toimittuaan sitä ennen muun muassa Suomessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana.

Vuoden ulkosuomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien.

Tänä vuonna Suomi-Seura korostaa Vuoden ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan kaikkien vastuuta ilmastonmuutoksesta ja yhteisestä ympäristöstä.                                                                           

Suomi on maailman puhtain ja vihrein maa. Suomalainen on tunnetusti luotettava yhteistyökumppani ja valmis kantamaan vastuuta riippumatta siitä, missä päin maapalloa elää ja toimii. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa ja ulkosuomalaisia yhteisöjä lasketaan maailmalla olevan 1500. Ulkosuomalaiset muodostavat laajan verkoston, jossa jokainen verkoston jäsen voi vaikuttaa omilla arjen ratkaisuillaan lähiympäristönsä ja luonnon kestokykyyn.

Suomi-Seura muistuttaa, että yhteisen maapallon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastomuutoksen torjuminen alkavat aina ihmisten teoista asuinpaikasta riippumatta.

Pääsihteeri Taalas iloitsee valinnastaan Vuoden ulkosuomalaiseksi 2019 ja toteaa, että muutoksen avainasemassa ovat valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät. Silti hän kannustaa jokaista meistä kantamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta:

 ”Päätöksentekijöiden linjauksia ei kannata jäädä kuitenkaan odottamaan, vaan jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ja tehdä esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokavalioon liittyviä ratkaisuja. Vastuu on globaali ja yhteinen.

Petteri Taalas palkitaan keskiviikkona 24.4. klo 10 pidettävässä tilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Palkitsemistilaisuus järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Media on tervetullut tilaisuuteen, joka myös striimataan osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/21126

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt:

Tina Strandberg, tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. +358 (0)40 777 8810

Liisa Oinonen liisa.oinonen@suomi-seura.fi puh. +358 (0)44 710 9384

LIITTEET (3 kpl): Petteri Taalas kuva ja CV, Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset vuodesta 1993 alkaen.


TET-tori, uusi kokoontumispaikka koululaisille ja yrityksille

$
0
0

Kevättuulet puhaltavat peruskouluikäisten työelämään tutustumisen ohjauksessa, kun Turun peruskoulujen opinto-ohjaajat lanseeraavat upouuden TET-torin, oppilaiden ja yritysten kohtaamispaikan.

TET-torissa yritys voi esitellä toimintaansa, ja siellä työelämäkokemusta vailla oleva nuori voi löytää omia urasuunnitelmia vastaavan TET-paikan.
- TET-torilla on jo kattavasti eri toimialojen yrityksiä, mutta lisää paikkoja tarvitaan etenkin kasvualoille, tekniikkaan ja luonnontieteeseen, koordinoiva oppilaanohjaaja Petri Niemi vinkkaa.

Monelle peruskoululaiselle TET-jakso on ensimmäinen kokemus työelämästä. TET tarkoittaa työelämään tutustumista, ja jakson aikana onkin tarkoitus, että oppilas tutustuu itseä kiinnostavaan toimialaan. TET-jakso voi sisältää esim. pieniä työtehtäviä, ammattilaisiin ja heidän työtehtäviinsä ja alan koulutukseen tutustumista sekä erilaisten työtehtävien seuraamista.

TET-jakso on parhaimmillaan koulun ja yrityksen yhdessä rakentama kokonaisuus.
- STEAM-hankeryppäältä saamamme rahoituksen turvin meillä turkulaiskoulujen opinto-ohjaajilla on nyt paremmat mahdollisuudet tarjota yrityksille apua TET-viikon suunnittelussa. Ja ensi syksyn aikana meillä on mahdollisuus TET-poluttaa 36 yrityksen TET-jaksot, Petri Niemi kertoo. Yritys voi ilmoittautua mukaan yhteiseen kehittämistyöhön osoitteeseen oppilaanohjaus(at)turku.fi

TET-polku tarkoittaa TET-paikalla ennalta sovittua käytäntöä, jolla toteutetaan peruskoululaisten työelämään tutustuminen. Mielekkäiden työtehtävien ohella on tärkeää, että oppilaalla on mahdollisuus perehtyä yrityksen koko toimintaan, ja siksi on toivottavaa, että yritys jakaisi työviikon tutustumispisteisiin sekä sopisi vastuunjaosta ja ohjauksen järjestämisestä tutustumispisteissä.

TET-jaksoja tarjoavia yrityksiä on Turussa koottu oppilaiden tarpeisiin jo kymmenen vuoden ajan, mutta toimiva tekninen alusta on puuttunut. Nyt uusi TET-tori tekee paikkojen etsimisestä entistä helpompaa ja nuoren urapohdintojen edistämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
- Ilmoittautumalla TET-paikaksi yritys voi osallistua nuorten urapolkujen rakentamiseen. Tämän lisäksi yritys voi esitellä toimintaansa toimipaikkakohtaisen TET-kortin avulla ja näin parantaa oman alansa vetovoimaa, Petri Niemi summaa.

Lisätietoja

https://www.tet-tori.fi/

Koordinoiva oppilaanohjaaja KT Petri Niemi
petri.niemi(at)turku.fi
044 9074 673

 

 

Suomen ensimmäinen energiatehokkaiden ajoneuvo- ja työkoneteknologioiden testausympäristö Ouluun

$
0
0

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun yliopisto rakentavat yhdessä energiatehokkaiden ajoneuvo- ja työkoneteknologioiden kehitysympäristön Linnanmaan kampukselle Ouluun. Vastaavaa raskaille työkoneille tarkoitettua kehitysympäristöä ei Suomessa vielä ole. Korkeakoulujen yhteinen Mobilab-hanke on saanut yli 4,1 miljoonan euron rahoituksen tuotekehitys- ja testausympäristön perustamiseen. Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta.

– Mobilab-testausympäristö tulee olemaan koko- ja teholuokaltaan sekä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen koko Pohjois-Skandinaviassa, kertoo ajoneuvotekniikan lehtori Janne Ilomäki Oulun ammattikorkeakoulusta.

Tiukentuvat ympäristövaatimukset edellyttävät ajonevojen ja työkoneiden päästöjen pienentämistä sekä energiatehokkuutta. Tämä haastaa yritykset, tutkijat ja kouluttajat kehittämään tehokkaampia hybridi- ja sähkömoottoriteknologioita.

Mobilab-hanke mahdollistaa ajoneuvo- ja työkonetekniikan alalle uudenlaisen tutkimusta ja koulutusta edistävän yhteistyöympäristön, jota Pohjois-Suomessa ei ole aiemmin ollut. Rakennettava kehitysympäristö on avoin kaikille auto- ja työkonealan toimijoille, mikä mahdollistaa syvemmän yhteistyön Oulun alueen ajoneuvo- ja työkonealan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

– Testausympäristö mahdollistaa tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tekemisen usealla tekniikan alalla ja nopeuttaa tiedon siirtämistä tieteestä tuotteeksi, kertoo yliopistonlehtori Mika Huuhtanen Oulun yliopiston ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksiköstä. 

Suomi on tunnettu työkoneiden valmistuksesta erityisesti kaivos-, metsä- ja maatalousaloille. Työkoneiden valmistuksen liikevaihto on useita miljardeja ja hankintaketjujen kerrannaisvaikutukset luovat työtä ja hyvinvointia koko Suomeen.

Oulun ammattikorkeakoulun konetekniikan ktki-johtajan Jukka Säkkisen mukaan Mobilab-hankerahoitus on valtakunnallisesti merkittävä. Hanketta ovat rahoittamassa myös alueen yritykset ja Autoalan Ammattikoulutuksen Edistämissäätiö.

Mobilab-hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu.  

Lisätietoja:

Jukka Säkkinen, ktki-johtaja, Konetekniikka, Oulun ammattikorkeakoulu, 
050 595 7951, jukka.sakkinen@oamk.fi

Mika Huuhtanen, yliopistonlehtori, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto,
0294 482377, mika.huuhtanen@oulu.fi

Turun Lasten Parlamentin suurkokous - Barnens Parlament i Åbo håller stormöte 25.4.

$
0
0

Turun oppilaskuntien vaikuttamisväylä, Lasten Parlamentti kokoontuu kahdeksanteen suurkokoukseensa torstaina 25.4. klo 9 – 11.30 Turun kaupungintalon valtuustosalissa.

Kokouksen asioita ovat mm. lapsiystävällinen Turku, perusopetuksen laatukyselyn tulokset, kouluterveydenhoitajien resurssit ja nuorisovaltuuston toiminta. Esityslista on liitteenä. Kokoukseen osallistuu kaksi oppilasedustajaa jokaisesta Turun perusopetuksen alakoulusta. Median edustajat ovat tervetulleita Lasten Parlamentin kokoukseen.

Tutustu Turun Lasten Parlamentin toimintaan

http://blog.edu.turku.fi/lastenparlamentti/

https://www.turku.fi/lastenparlamentti

 

Barnens Parlament i Åbo håller stormöte 25.4.

Åboskolornas elevkårers påverkningsorgan, Barnens Parlament, samlas för sitt åttonde stormöte på torsdag 25.4. kl. 9-11.30 i stadshusets fullmäktigesal.

På mötesagendan står bl.a. ett barnvänligt Åbo, resultaten från kvalitetsenkäten inom den grundläggande utbildningen, skolhälsovårdarnas resurser samt ungdomsfullmäktiges verksamhet. Föredragningslistan är bifogad. I mötet deltar två elevrepresentanter från alla lågstadieskolor inom den grundläggande utbildningen i Åbo. Mediernas representanter önskas välkomna till stormötet.

Läs mer om verksamheten:

http://blog.edu.turku.fi/lastenparlamentti/

https://www.turku.fi/sv/barnens-parlament

 

Lisätietoja / lasten osallisuuden koordinaattorit
För mer information / Kontaktuppgifter till stadens delaktighetskoordinatorer

Annukka Muuri
annukka.muuri@turku.fi
p. 050 560 1764

Merja Tiusanen
merja.tiusanen@turku.fi
p. 050 345 3058

 

Etelä-Karjalan ensimmäinen koulutusmatkailuun keskittynyt tuote-esite julkaistaan

$
0
0

Etelä-Karjalassa kartoitettiin talven aikana erilaisia palvelukokonaisuuksia ja yksittäisiä tuotteita vastaamaan koulutusmatkailun kysyntään maakunnassa. Leirikoulujen järjestäminen edellyttää useampien yritysten yhteistyötä, jotta useamman päivän vierailuohjelma olisi sisällöltään kiinnostava ja monipuolinen. 

Tuloksena on Etelä-Karjalan ensimmäinen tuote-esite, jossa pääosassa ovat alueen yritysten ja oppilaitosten tarjoamat palvelut ja aktiviteetit. Ensimmäiseen esitteeseen mukaan lähti 30 eri toimijaa, jotka tarjoavat yhteensä yli 40 erilaista palvelua. Neljä yritystä tarjoaa kattavampaa incoming-palvelua ja ne pystyvät koordinoimaan maakuntaan tulevien ryhmien palveluja paikallisesti. 

Lappeenrannan kaupungin koordinoiman Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa -hankkeen koordinaattori Tomi Varis painottaa, että nyt ollaan vasta alussa. Verkostoon pääsee ja mahtuu mukaan jatkossakin. Uusi painos esitteestä on jo suunnitteilla ja seuraava tuotekeräys toteutetaan loppuvuodesta. 

Tuotemanuaali tulee olemaan tänä vuonna esillä erilaisissa matkailutapahtumissa, joihin maakunnan matkailun edistäjät osallistuvat. Tämän lisäksi tiedot ovat luettavissa pian julkaistavassa WeChat-minisovelluksessa, jota hallinnoi goSaimaa Oy. Sähköinen versio julkaistaan verkkolehtenä. 

Koulutusmatkailu on sesonkiluonteista ja toimijoiden kanssa keskustellessa kävi ilmi, että hyvin harvalla on valmis suunnitelma lisätyövoiman rekrytointiin. Hankkeen loppuseminaarissa esitellään yksi ratkaisuvaihtoehto, josta alustaa henkilöstökonsultti Katri Pajarinen Baronasta.

Vaihteleviin henkilöstötarpeisiin palveluja tarjoavat alueen henkilöstövuokrausyritykset. Erityisenä haasteena on kielitaitoisen ja muun muassa Aasian kulttuuria tuntevan työvoiman saatavuus. 

Tulokset esitellään tarkemmin hankkeen päätösseminaarissa, Kulttuuritila Nuijamiehessä torstaina 25. huhtikuuta. Media on tervetullut tutustumaan. Ohjelmassa tutustutaan myös WeChat-pikaviestipalveluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin matkailun edistämisessä. WeChat voi olla markkinointikanava, myyntikanava ja mobiilimaksuväline. Palvelulla on yli miljardi aktiivista käyttäjää. 

Tilaisuuden tarkempi ohjelma on luettavissa mm. hankkeen nettisivuilta www.lappeenranta.fi > Kaupunkimme -> Kansainvälisyys -> Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa

Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa -hanke on osa Lappeenranta-Imatran seudun kasvusopimuksen toteuttamista. Hankkeen rahoittajana on Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus. Hankeaika on 12.12.2018 – 30.4.2019. 

KUVA: Educational manual Lappeenranta and Imatra region -kansikuva 

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunki, hankekoordinaattori Tomi Varis
puh. 040 151 1565, tomi.varis(at)lappeenranta.fi 

www.lappeenranta.fi > Kaupunkimme -> Kansainvälisyys -> Koulutusmatkailun kehittäminen Etelä-Karjalassa.

Unkarin suurlähettiläs vierailee Valkeakoskella

$
0
0

Unkarin suurlähettiläs, tohtori György Urkuti vierailee Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken kampuksella tiistaina 30.4. Suurlähettiläs György Urkuti saapuu puhumaan HAMKin International Business -opiskelijoille siitä, millaisia ominaispiirteitä on Unkarissa tehtävässä liiketoiminnassa.

Tilaisuus järjestetään International Busineksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille Valkeakosken kampuksella, B-talon auditoriossa 30.4. kello 10-12.

 

Lisätietoja:

Merja Helin
Lehtori, koulutuspäällikkö, International business
HAMK
puh.  0400 779 521
merja.helin@hamk.fi

Ei valintakoetta, vaan valintakurssi – parhaat saavat tutkintopaikan

$
0
0

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) kokeillaan ensimmäistä kertaa tutkintokoulutuksen yhteydessä valintaa kurssisuorituksen perusteella. Yhteishaussa Tieto- ja viestintätekniikan monimuotokoulutukseen hakeneet osallistuvat web-tekniikan (4 op) verkkokurssille, josta 25 parhaiten suoriutunutta saa tutkintopaikan.

Verkkokurssi on alkanut 10.4. ja aikaa tehtävien suorittamiseen on 31.5. saakka. Kurssin on aloittanut 254 hakijaa. Hakijamäärät verkossa toteutettaviin tutkintokoulutuksiin ovat olleet JAMKissa kasvussa viime vuosina. Valintakurssi valintakokeen sijaan perehdyttää hakijan jo heti alkuvaiheessa verkko-opiskeluun.

– Verkkokurssin avulla haluamme sisällön ymmärryksen lisäksi testata hakijoiden kykyä itsenäiseen verkko-opiskeluun. Kurssi antaa realistisen kuvan hakijoille, mitä nykyajan monimuoto-opiskelu on, kertoo koulutussuunnittelija Ilona Viitasaari.

Web-tekniikat -opintojakso kuuluu tieto- ja viestintätekniikan insinöörien ensimmäisen vuoden opintoihin, joten valituksi tulevat saavat opintojakson heti sisällytettyä tutkintoonsa. Myös muut hakijat, jotka suorittavat opintojakson hyväksytyksi, mutta eivät tule valituksi tutkintokoulutukseen, saavat opintojaksosta avoimen AMK:n suorituksen.

– Niille, jotka eivät nyt tule valituksi, on syksyllä tarjolla mahdollisuus aloittaa opinnot avoimen AMK:n polkuopinnoissa, joihin on sisällytetty samat kurssit kuin tutkintokoulutuksessakin. Joka tapauksessa on siis mahdollista päästä insinööriopintoihin kiinni, Viitasaari kertoo.

Valtakunnallisesti viime vuosina on nostettu esiin erilaisia valintatapoja tutkintokoulutukseen.

– Kokeilemme mielellään uusia valintatapoja. Odotamme innolla tuloksia ja kokemuksia. Kaikki on lähtenyt hyvin liikkeelle, iloitsee Viitasaari.

Lisätietoja:
Ilona Viitasaari, koulutussuunnittelija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 542 5687
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kutsu medialle: Tervetuloa Raaheen koululaisten pop-up-osallistamistyöpajoihin toukokuussa

$
0
0

Raahen Pikkulahden alueelle, aivan kaupungin keskustan tuntumaan, on hahmottumassa vetovoimainen virkistysalue. Virkistysalueesta on nyt laadittu 3D-virtuaalimalli, johon elinympäristöstään kiinnostuneet raahelaiset pääsevät tutustumaan kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa 11.5.2019.

Ennen yleisötilaisuutta virtuaalimalli lähtee pop-up-kiertueelle raahelaisiin yläkouluihin ja Raahen lukioon, jotta jo suunnittelun alkuvaiheessa mukana olleet raahelaiset nuoret pääsevät kokemaan ja kommentoimaan luonnoksia, joita myös lapset ja nuoriso olivat ideoimassa.

Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan virtuaalimallin pop-up-kiertueelle johonkin seuraavista tapahtumapaikoista:

• 2.5. Pattasten koulu
• 6.5. Merikadun koulu
• 7.5. Raahen lukio

Median edustaja, soita ja kerro, mihin Pop-up -tapahtumaan haluat osallistua:

Mathias Holmén, kaavasuunnittelija, 040 830 3159
Marjaana Mankinen, suunnitteluassistentti, 040 135 6980

Linkki Raahen Pikkulahden puisto-, virkistys- ja liikuntasuunnitelmaan

Linkki Pikkulahden osallistamistyöpajan kuvagalleriaan

Kaikille raahelaisille avoin yleisötilaisuus järjestetään Fregatti-salissa 11.5. klo 12 alkaen. Paikalle toivotaan runsasta osallistujajoukkoa ottamaan kantaa luonnosvaiheen suunnitelmiin ja kokemaan Pikkulahden luonnos 3D-versiona virtuaaliympäristössä.


Suomessa vapautuu vuosittain satoja vankeja asunnottomaksi

$
0
0

Vangeista noin kolmannes vapautuu Suomessa asunnottomana. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavistakin asunnottomia on ainakin joka kymmenes. Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt, mutta tämä positiivinen kehitys ei koske vapautuvia vankeja. Vapautuvien asumisen tuen -verkoston (VAT-verkosto) tavoite on vähentää ja ennaltaehkäistä rikostaustaisten henkilöiden asunnottomuutta.   

“Tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää uusintarikollisuutta. Asunnottomana vapautuvan on erittäin vaikeaa saada elämäänsä hallintaan”, VAT-verkoston koordinaattorina Kriminaalihuollon tukisäätiössä työskentelevä Anna Leppo kertoo.    

VAT-verkosto on toiminut rikostaustaisten asunnottomuuden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi jo lähes kymmenen vuotta. Verkostossa on mukana rikostaustaisille tukea tarjoavia järjestöjä eri puolilta maata. Verkoston jäsenjärjestöt tarjoavat vuosittain asunnon ja tukitoimia yli kolmelle tuhannelle avun tarpeessa olevalle henkilölle.  

VAT-verkoston puheenjohtaja Markku Rautiainen kertoo, että vankilasta tukiasuntoon vapautuva henkilö tarvitsee monenlaista tukea arjen ja asumisen sujumiseen. ”VAT-verkosto on kahden viime vuoden aikana jakanut sadalle vähävaraiselle rikostaustaiselle henkilölle ”Vapautuvan asumispakkauksen”, joka sisältää esimerkiksi mopin, siivousliinoja, puhdistusaineita, kattiloita ja paistinpannun. Pakkaukset osoittavat välittämistä ja auttavat huolehtimaan kodista ja hyvästä ravitsemuksesta”, kertoo Rautiainen.      

Monilla paikkakunnilla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tukiasuntoja voi olla liian vähän tai ne eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin. VAT-verkoston jäsenjärjestöt ovat muun muassa kehitelleet uudenlaisia välivuokrausmalleja vapautuvien vankien asuntotilanteen parantamiseksi.

”Vaikeimmassa asemassa olevat asunnottomat ovat usein pudonneet kaikkien palvelujärjestelmien ulkopuolelle. He hakevat yösijaa hätämajoituksesta, kadulta tai rappukäytävistä, kun muuta ei ole, kertoo Hanna-Riikka Alasippola, joka työskentelee Pyöröovesta ulos -hankkeessa Jyväskylässä.

Vapautuvalla vangilla on usein tarvetta erilaisiin tukimuotoihin, jotka tukevat kuntoutumista, asumista ja integroitumista yhteiskuntaan. “Pelkästään katto pään päällä ei riitä. Asunnon lisäksi tulisi tarjota yksilön tarpeisiin räätälöityä tukea. Vankilan, kotikunnan sosiaalitoimen ja tukipalveluita tarjoavien järjestöjen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta vapautuvalle vangille löytyisi ajoissa asunto ja tarvittavat tukimuodot” Leppo painottaa. 

VAT-verkosto järjestää seminaarin Jyväskylässä 15.5.2019 yhteistyössä Sininauhaliiton koordinoiman Pyöröovesta ulos -hankkeen kanssa. Rikostaustaisten asumisen ja elämänhallinnan tukeminen -seminaarissa käsitellään rikostaustaisten asunnottomuuden vähentämisen keinoja Jyvässeudulla ja opitaan uutta tukityön työmenetelmistä iltapäivän työpajatyöskentelyssä.  
 

Lisätietoja:  
VAT-verkoston puheenjohtaja Markku Rautiainen, markku.rautiainen(a)om.fi, 050 3562931 
VAT-verkoston koordinaattori Anna Leppo, anna.leppo(a)krits.fi, 050 412 4022 
Pyöröovesta ulos -hankkeen projektityöntekijä Hanna-Riikka Alasippola, hanna-riikka.alasippola(a)jklkl.fi, 0405917476 

Kattava tietopaketti musikaalisuudesta ilmestynyt!

$
0
0

Mitä musikaalisuus on? on kattava tietopaketti musikaalisuudesta, lahjakkuudesta ja sen tunnistamisesta, lasten musiikillisesta kehityksestä, harjoittelutaidoista, musisointiin liittyvistä fyysisistä rasitusvaivoista ja soittoharrastuksen aloittamisessa huomioitavista asioista. Kirja tarjoaa vastauksia lukuisiin kysymyksiin, joita esimerkiksi vanhemmat kohtaavat pohtiessaan soittoharrastuksen, musiikkileikkikoulun ja musiikkioppilaitosten tarjoaman opetuksen soveltuvuutta omalle lapselleen. Soitonopiskelua monipuolisesti käsittelevänä tietopakettina kirja soveltuu myös varttuneemmille musiikinharrastajille, musiikinopiskelijoille ja musiikinopettajille.

Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään musikaalisuutta käsitteenä, musiikillisten taitojen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, lahjakkuuden tunnistamista, musikaalisuuden testaamiseen liittyviä ongelmia ja musiikkiharrastuksen erinäisiä ulkomusiikillisia hyötyjä.
”Musikaalisuus kuuluu meille kaikille synnynnäisesti. Ilman musikaalisuutta ei olisi musiikkia, kykyä ymmärtää musiikkia tai esittää sitä mitä moninaisimmissa muodoissa. Musikaalisuuteen liittyy yksilöllisiä eroja, mutta kykyjä voidaan kehittää missä tahansa elämänvaiheessa”, kirjan tekijä Mikko Nurmi toteaa. 

Kirjan toisessa osassa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa soittoharrastuksen sopiva aloitusikä, lasten musiikillisen kehityksen herkkyyskaudet, nuotinlukutaitoon liittyvät erityiskysymykset sekä ulkopuolelta (erityisesti vanhemmilta) tulevan tuen ja pitkäjänteisyyden merkitys. ”Hyvä soittotaito ei välttämättä edellytä varhain aloitettuja opintoja eikä myöskään poikkeuksellista musikaalisuutta”, sanoo Mikko Nurmi. ”Aloitusikää tai riittävää musikaalisuutta merkittävämpi tekijä onkin usein se, hyödennetäänkö omia mahdollisuuksia läheskään optimaalisesti.”

Kirjan kolmannessa osassa käsitellään hyvän harjoittelurutiinin kehittämistä, muusikkouteen liittyviä fyysisiä vaivoja sekä esiintymisjännityksen hallintaan ja kuuloon liittyviä ongelmia.

Mikko Nurmi on musiikkiin erikoistunut tietokirjailija. Hän valmistelee jazzmusiikin parissa toimivien huippumuusikoiden luovuutta käsittelevää väitöskirjaansa Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.

Mikko Nurmi
Mitä musikaalisuus on?

200 s., Vastapaino 2019

 

Tekijän yhteystiedot:
Mikko Nurmi: mikko.m.nurmi@gmail.com

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 39 06

Koululaisten elämää ja kyberhyökkäyksiä – tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot esillä kesän SuomiAreenassa

$
0
0

SuomiAreenan 2019 teema tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot konkretisoituu toden teolla tulevana kesänä. Kävijät pääsevät kokeilemaan nykypäivän koulunkäyntiä, kun pääyhteistyökumppani OAJ avaa Porin Lyseon koulun ovet kaikelle kansalle. Pääyhteistyökumppani LähiTapiola puolestaan pohtii tietoturvaa ja tutustuttaa kävijät hakkerointiin. Paikalliset toimijat ovat SuomiAreenassa taas näkyvästi esillä, kun luvassa on niin paikallisesti kiinnostavaa keskustelua kuin kansainvälistä dialogia, tietenkään urheilua unohtamatta.

Millainen on nykypäivän koulu? Muistuvatko mieleen myös koululaulut?

SuomiAreenan pääyhteistyökumppani OAJ tuo Porin Lyseon kortteliin keskiviikkona 17.7. koulun, jossa nykypäivän kasvatukseen ja koulutukseen voi tutustua noin 20 eri pisteessä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.

Moni kuulee koulusta juttuja lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan, mutta SuomiAreenassa pääsee kokeilemaan itse, mitä koulunkäynti nykyisin on. Pop up -koulussa voi vaikkapa tutustua siihen, miten terveydenhoitoa tai laivan ohjaamista opetetaan ja kokeilla, miltä tuntuisi tehdä ylioppilaskoe sähköisesti. Oikea kuva koulusta mahdollistaa sen, että voidaan yhdessä keskustella siitä, millaista suomalaisen koulutuksen tulee olla tulevaisuudessa.

– Opetus ja opettajan työ ovat muuttuneet paljon vuosien saatossa. On tärkeää, että ymmärrämme, millaista nykykoulu ja opiskelu on, sillä pienen Suomen tärkein pääoma on koulutuksessa. Se takaa paitsi henkistä hyvinvointia myös innovaatioita ja on taloudellisestikin kannattavaa, kertoo OAJ:n viestintäjohtaja Hanna Ottman.

Koulupäivän jälkeen pääsee myös laulamaan rakkaimpia koululauluja kesäillan lämmössä. OAJ teki kevään aikana kyselyn, jonka perusteella valikoituivat tunnetuimmat ja rakkaimmat koululaulut 1950-luvulta 2000-luvulle. Laulantaa tahdittavat kaksi kuoroa ja ammattimuusikot.

Kenen on vastuu, jos leivänpaahdin osallistuu kyberhyökkäykseen?

Kesän SuomiAreenassa LähiTapiola pohtii tietoturvaa. Aihetta käsitellään muun muassa hakkeroimalla laitteita, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä nettiin (IoT). Tavoitteena on herättää kävijät pohtimaan valmistajan vastuuta tietoturvakysymyksissä.

Tiistaina 16.7. keskustellaan F-Securen ja Symbion kanssa aiheesta ”Kenen on vastuu, jos leivänpaahdin osallistuu Kyberhyökkäykseen?”. Keskiviikkona puolestaan Team ROTin ja Team Whackin ”hyvishakkerit” hakkeroivat IoT-laitteita ja etsivät niistä haavoittuvuuksia.

– Neljäs teollinen vallankumous muodostuu 5G:stä, robotiikasta, tekoälystä ja hajautetusta pilvilaskennasta. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja kuka tahansa voi nykyään valmistaa IoT-laitteen. Kysymys kuuluu, kenellä on vastuu siitä, miten laite päivittyy ja miten laitteen tietoturva toimii, LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo.

Tällä hetkellä kuluttajan vastuulla on usein päivittää kodin IoT-laitteet, joihin kuuluvat jääkaapit, televisiot, pesukoneet ja esimerkiksi robotti-imurit.

 Esimerkiksi robotti-imuri voi olla jatkuvasti yhteydessä valmistajan verkon kautta kuluttajan puhelimeen. Miten päivitykset hoituvat, jos valmistaja menee konkurssiin, tai tulee kyberhyökkäys? Imuri on hyödytön, jos valmistajan verkko esimerkiksi katkeaa, Niemelä huomauttaa.

SuomiAreena tuo Poriin 400 järjestäjää ja 200 tilaisuutta – paikallisuus näkyy ohjelmassa

SuomiAreenan tapahtumapäivät 15.-19. heinäkuuta täyttävät jälleen Porin keskustan. Lavat löytyvät tutusti Asiantuntijakeskus BePopista, Eetunaukiolta, kauppatorilta, Antinkatu 5:stä, Raatihuoneen puistosta, Kaupungintalon pihasta, Etelärannasta sekä Kauppakeskus Puuvillasta. Lavojen ohella tilaisuuksia on myös muutamissa popup-paikoissa. Ohjelmaa lavoilla nähdään päivittäin noin kello 10-18.30.

 SuomiAreenan järjestelyt ovat edenneet erinomaisesti. Tapahtumaan osallistuu jälleen noin 400 eri järjestäjätahoa ja viitenä päivänä on noin 200 tilaisuutta, kertoo tapahtumatuottaja Leea Ollikainen Mediahub Helsingistä.


SuomiAreenassa nähdään tutusti myös paikallista ohjelmaa. Mukana ovat muun muassa Porin kaupunki, Satakuntaliitto, Sataedu, Pesäkarhut ry, FC Jazz Juniorit Ry sekä Rauman Seudun Katulähetys ry.

 Paikallisesti puhutaan muun muassa nuorten osallisuudesta, EU-politiikasta, Kiina-yhteistyöstä sekä marssitetaan Satakunnan kansanedustajat lauteille. Urheilu on tietenkin näkyvästi läsnä, luvassa on muun muassa pesäpalloilua ja jalkapallo-otteluita, sanoo Ollikainen.

 On upeaa nähdä, että pääyhteistyökumppanimme kehittävät erilaisia ja yllättäviä tilaisuuksia, joissa kävijät pääsevät konkreettisesti kokeileman ja testaamaan uusia asioita. Myös paikallisten toimijoiden tutut tilaisuudet vetävät aina väkeä paikalle. Tämän vuoden teemat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot näkyvät laajasti SuomiAreenan ohjelmassa, jonka julkaisemme kokonaisuudessaan kesäkuussa, kertoo SuomiAreenan vastaava tuottaja, sisältöliiketoimintajohtaja Mari Haavisto Mediahub Helsingistä.

Kun tapahtuman koko ohjelma on julkaistu, kaikki ohjelmatiedot löytyvät kätevästi SuomiAreenan nettisivuilta sekä tapahtuman omasta sovelluksesta, joka on ladattavissa mobiilisti Android ja iOs -puhelimiin. Ohjelmatiedot painetaan tänäkin vuonna käsiohjelmaksi, joka saadaan Porissa jakoon heinäkuun alussa.

Lisätiedot:

Mari Haavisto, SuomiAreenan vastaava tuottaja, sisältöliiketoimintajohtaja, Mediahub Helsinki Oy, 050 395 6135
Leea Ollikainen, tapahtumatuottaja, Mediahub Helsinki Oy, 044 733 8557
Hanna Ottman, viestintäjohtaja, OAJ, 0400 442 673
Riitta Silvonen, järjestöasiamies, OAJ, 050 596 7838
Leo Niemelä, tietoturvajohtaja, LähiTapiola -ryhmä, 044 385 4999
Niklas Mannfolk, viestintäasiantuntija, LähiTapiola -ryhmä, 044 371 4176

Gradiasta ja Spesiasta 40 kilpailijan joukkue ammattiosaamisen SM-kilpailuun 21. - 23.5 Joensuuhun

$
0
0

Gradiasta ja Spesiasta suuntaa yhteensä 40 kilpailijan joukkue ammatillisen koulutuksen vuosittaiseen suurtapahtumaan Taitajaan. Tänä keväänä ammattiosaamisen SM-kilpailu Taitaja järjestetään Joensuussa 21. – 23. toukokuuta.

Kaikkiaan Joensuu-areenalla mittelöi 478 kilpailijaa 43 eri ammattialan lajissa. Mukana on myös 57 kansainvälistä kilpailijaa eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa ja Yhdysvalloista. Tapahtumassa käydään myös erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-kilpailu sekä yläkoululaisille suunnattu Taitaja9-loppukilpailu. TaitajaPLUS-kilpailun puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan finaalissa kilpailee Spesian Sami Viinikainen.

Gradian joukkueeseen kuuluvat myös ammattiosaamisen MM-kilpailun World Skills -kilpailijat Eemil Ahonen (informaatioteknologia), Melissa Kuisma (muoti ja vaatetus), Katariina Komulainen (painotekniikka) ja Suvi Minkkinen (ravintolapalvelu), jotka edustavat Suomea 22. – 27. elokuuta 2019 järjestettävissä ammattiosaamisen maailmanmestaruuskilpailuissa Kazanissa, Venäjällä. Lisäksi Gradian opiskelijoita on mukana infrarakentamisen, mekatroniikan ja robotiikan näytöslajeissa.

Vasta 16-vuotias Ella Ross opiskelee Gradia Jyväskylässä tekstiili- ja muotialaa. ”Minulla on nuoresta iästäni huolimatta jo paljon kokemusta ompelusta, sillä sain ensimmäisen ompelukoneeni 8-vuotiaana, ja sitä aiemmin ompelin käsin”, Ella Ross kertoo.

Gradia Jämsässä floristiikkaa opiskeleva Kiia Ylönen odottaa Joensuun finaalilta uutta kokemusta, oppia ja ideoita. ”Kaikki finalistit saavat samat materiaalit - on mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea niistä kukin pystyy luomaan”, miettii Ylönen.

Jyväskyläinen Jasperi Ristimäki lähtee tekemään parhaansa CNC-koneistuksen finaalissa. ”Kilpailu tuo tullessaan paljon uutta tietoa, sillä finaalissa opitaan kokonaan uusi tapa ohjelmoida”, sanoo Ristimäki.

Milla Saarinen puolestaan kilpailee maalaus ja tapetointi -lajin finaalissa. Hän on toisen vuoden kaksoistutkinto-opiskelija ammattialanaan pintakäsittely. Hän on päässyt näyttämään osaamistaan myös ystäväpiirissä. ”Kavereiden ostaessa talon sain hoitaa tapetoinnin ja lattianasennuksen”, Saarinen kertoo.

Vuoden päästä keväällä ammattiosaamisen iloa nähdään Jyväskylässä, sillä Gradia ja Spesia yhteistyökumppaneineen järjestävät Taitaja-tapahtuman Jyväskylän messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa ja sen läheisyydessä 11. – 14. toukokuuta 2020.

Keski-Suomesta kolme joukkuetta yläkoululaisten Taitaja9-finaaliin

Taitaja2019-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä Taitaja9-finaalissa on mukana kolme keskisuomalaisjoukkuetta: Petäjäveden yläasteen Suohullut, Jyväskylän normaalikoulun FIREFOX ja Joutsan yhtenäiskoulun Pojat.

Taitaja9 on yläkoululaisille suunnattu kädentaitoja ja nokkeluutta vaativa kilpailu, joka käydään kolmihenkisin joukkuein. Finaaliin joukkueet ovat selvittäneet tiensä aluekilpailujen kautta.

Gradian ja Spesian edustajat finaalissa (kotipaikka Jyväskylä, jollei muuta ole mainittu)

Cateringkokki (parilaji): Ronja Kisonen, Gradia Jyväskylä ja Silja Oikari, Gradia Jyväskylä
CNC-Koneistus: Lauri Tenhunen, Gradia Jyväskylä, Laukaa
CNC-Koneistus: Jasperi Ristimäki, Gradia Jyväskylä
Floristiikka: Kiia Ylönen, Gradia Jämsä
Hiusmuotoilu: Wallu Kapanen, Gradia Jyväskylä
Ilmastointiasennus: Lauri Uustalo, Gradia Jyväskylä, Hartola
Kauneudenhoito: Sanni Pekkanen, Gradia Jyväskylä
Lähihoitaja: Teresa Memrik, Gradia Jyväskylä, Lievestuore
Maalaus ja tapetointi: Milla Saarinen, Gradia Jyväskylä
Painotekniikka: Siri Markkula, Gradia Jyväskylä, Saarijärvi
Painotekniikka: Riikka Simppanen, Gradia Jyväskylä
Painotekniikka: Tarmo-Petteri Timosaari, Gradia Jyväskylä
Painotuotteen suunnittelu: Outi Penttinen, Gradia Jyväskylä
Painotuotteen suunnittelu: Eeva-Maria Apilo, Gradia Jyväskylä
Painotuotteen suunnittelu: Karoliina Lehtolahti, Gradia Jyväskylä
Ravintolakokki: Tuuli Rossi, Gradia Jyväskylä, Laukaa
Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, TaitajaPLUS: Sami Viinikainen, Spesia, Laukaa
Putkiasennus: Eetu Oksanen, Gradia Jyväskylä, Joutsa
Talonrakennus kirvestyöt: Otto Ikonen, Gradia Jyväskylä, Toivakka
Talonrakennus kirvestyöt: Vili Saaranen, Gradia Jyväskylä
Talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Aarni Korpelin, Gradia Jyväskylä
Tarjoilija: Melissa Lindén, Gradia Jyväskylä, Jämsä
Tietojenkäsittely: Santeri Pallari, Gradia Jyväskylä
Vaatteenvalmistus: Tiia Moilanen, Gradia Jyväskylä
Vaatteenvalmistus: Ella Ross, Gradia Jyväskylä
Vaatteenvalmistus: Enni Tulla, Gradia Jyväskylä, Kangasniemi
Yrittäjyys (joukkuekilpailu): Petrus Mutanen, Gradia Jyväskylä, Muurame, Matti Nurminen, Gradia Jyväskylä, Joutsa ja Luukas Rentola, Gradia Jyväskylä

Näytöslaji, Infrarakentaminen: Juuso Hiiliaho, Gradia Jyväskylä, Keuruu
Näytöslaji, Infrarakentaminen: Aapo Mattila, Gradia Jyväskylä, Uurainen
Näytöslaji, Mekatroniikka: Pekka Aitto-oja, Gradia Jyväskylä, Hankasalmi
Näytöslaji, Mekatroniikka: Sanni Isotalo, Gradia Jyväskylä
Näytöslaji, Robotiikka, Valtteri Korhonen, Gradia Jyväskylä
Näytöslaji, Robotiikka, Mikhail Zaitsev, Gradia Jyväskylä

Worldskills Informaatioteknologia, Eemil Ahonen
Worldskills, Muoti ja vaatetus, Melissa Kuisma
Worldskills, Painotekniikka, Katariina Komulainen, Turku
Worldskills, Tarjoilija, Suvi Minkkinen

Toimituksille tiedoksi

Kilpailijat ovat tavoitettavissa oppilaitoksissaan keskiviikkoon 15.5.2019 saakka, jonka jälkeen joukkue lähtee Joensuuhun. Kilpailijoita voi haastatella joko oppilaitoksen tiloissa tai työelämässä oppimassa- jaksoilla, jolloin on mahdollisuus ottaa myös toiminnallisia kuvia.

Lisätiedot sekä kilpailijoiden haastattelupyynnöt

Jouni Ikäheimonen, Taitaja2019 joukkueenjohtaja, puh. 040 341 5525, jouni.ikaheimonen@gradia.fi, Gradia
Susanna Kanninen, Taitaja2019 varajoukkueenjohtaja, puh. 040 341 5843, susanna.kanninen@gradia.fi, Gradia 
Hannu Pahajoki, opettaja, puh. 040 486 4136, hannu.pahajoki@spesia.fi, Spesia

Lisätiedot Taitaja2020-tapahtuma

Pia Tolonen, kilpailujohtaja, puh. 040 341 5844, pia.tolonen@gradia.fi, Gradia

Halisten nuorisotilassa Huudissa vetovastuu vaihtuu mutta toiminta jatkuu

$
0
0

Turun kaupungin nuorisopalvelujen Halisten nuorisotilassa Huudissa nuorisotoiminta SPR:n ohjaamana päättyy 30.6., ja siitä alkaen toiminta jatkuu Turun nuorisopalvelujen vetämänä. Uutta kumppanitoimijaa aletaan kilpailuttaa loppukesästä.

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja Turun kaupungin nuorisopalvelut ovat päättäneet purkaa sopimuksensa SPR:n vetämästä QuHa:n nuorisotoiminnasta Huudi-nuorisotilassa 30.6.2019 alkaen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että QuHa:n toiminta Punaisen Ristin ylläpitämänä loppuu kesäkuun jälkeen ja Turun kaupunki ottaa vetovastuun elokuussa 2019. Myös työntekijät vaihtuvat.

– Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin nuorisotoiminnan tulee kattaa koko piirin lasten- ja nuortentoiminta. Tähän varatut määrärahat eivät enää riittäneet kattamaan vajetta, joka jäi puuttumaan kaupungin toiminnalle myöntämistä varoista, joten sopimus päätettiin yhteisymmärryksessä purkaa, SPR:n Varsinais-Suomen piirin nuorisotoiminnan suunnittelija Elina Jalonen kertoo.

– On hienoa, että nuorisopalvelut saa järjestettyä nuorisotoiminnan jatkumisen katkeamattomana – Punaisen Ristin ensisijainen toive oli, että juuri toiminta nuorille jatkuu.

Myös järjestöt ja asukkaat
voivat käyttää tilaa tuttuun tapaan

Samoin nuorisopalvelupäällikkö Toni Ekroos Turun nuorisopalveluista korostaa, että Huudin toiminta jatkuu normaalisti, vaikka vetovastuu kesällä vaihtuu.

– Nuorisotoiminnan lisäksi tilan muutkin käyttötarkoitukset tulevat säilymään, eli alueen järjestöt ja asukkaat voivat entiseen tapaan käyttää tiloja, Ekroos painottaa.

Sekä Elina Jalonen että Toni Ekroos toteavat myös, että jo hyväksi koettu ja hedelmällinen yhteistyö SPR:n ja Turun kaupungin välillä jatkuu vastaisuudessa esimerkiksi monenlaisten tapahtumien ja projektien muodossa.

Turun kaupungin nuorisopalvelut pyörittää Huudissa nuorisotilatoimintaa tulevan syksyn ajan ja uuden yhteistyökumppanin kilpailutus käynnistyy näillä näkymin elokuussa. Tavoitteena on, että uusi toimija aloittaa tilassa ensi vuoden alusta.

Tiedotustilaisuus nuorille ja asiasta kiinnostuneille asukkaille nuorisotila Huudissa (Gregorius IX:n tie 8, 20540 Turku) 25.4. kello 17.

 

Lisätiedot:

Toni Ekroos
nuorisopalvelupäällikkö
puh. 044 907 2947
toni.ekroos@turku.fi
Turun kaupunki
vapaa-aikatoimiala, nuorisopalvelut

 

Elina Jalonen
nuorisotoiminnan suunnittelija
puh. 0407313595
elina.jalonen@redcross.fi
SPR Varsinais-Suomen piiri

Ompelutaito on ekoteko – vahvista taitoasi Marttojen haalarimerkin ompelemiseen tehdyn videon avulla!

$
0
0

Opiskelijahaalarit näkyvät taas katukuvassa vappuna. Mutta pysyvätkö haalarimerkit kiinni juhlinnassa?

Tällä viikolla vietetään Vaatevallankumousviikkoa. Se muistuttaa meitä myös siitä, että jokainen voi vaikuttaa vaatteiden ympäristövaikutuksiin. Kun pesemme vaatteita oikein, vältämme turhia pesuja ja korjaamme, ompelemme ja parsimme, pidennämme vaatteiden käyttöikää ja samalla vähennämme hiili- ja vesijalanjälkeä ja tekstiilijätettä. Ympäristöystävällisin vaate löytyy jo jokaisen vaatekaapista.

Opiskelijat ovat kekseliäitä ja taitavia ja on monia tapoja ommella tai kiinnittää uudet haalarimerkit. Jos taito on hieman ruosteessa, voi katsoa uudelta videoltamme helpot ohjeet. Haastamme myös #pystyn-kampanjassamme opettamaan nuorille arjen ja käden taitoja. Jos lanka ja neula pysyvät kädessäsi, opeta vapun alla haalarimerkin ompeleminen. Näin ansaitut haalarimerkit eivät häviä juhlinnan tiimellyksessä ja nuori saa taitoa korjata ja tuunata myöhemminkin vaatteitaan. Näin käyttökelpoiset vaatteet eivät päädy roskakoriin ennen aikojaan.

Lisätietoja

Uusi sukupolvi vaatii uudenlaisia toimintatapoja – Valmentava johtaja -koulutus opastaa johtamaan diginatiiveja työelämässä

$
0
0

Uudet työelämään tulevat diginatiivit käyttäytyvät eri tavoin kuin aiempi sukupolvi, ja heitä kannattaa johtaa siksi eri tavoin. Diginatiiveissa on suuri potentiaali, joka voidaan kaivaa esiin oikealla johtamisella ja työympäristöllä. Nykyinen työvoimapula ja rekrytointikilpailu ajavat siihen, että diginatiivit pääsevät valitsemaan itse omat johtajansa. Yritysten on siis tehtävä töitä houkutellakseen diginatiiveja, mutta kuinka loistaa kilpailussa tulevaisuuden osaajista?

 

Diginatiivien osaaminen on huippua, mutta heidän johtamisensa vaatii uusia keinoja

Jos olet tekemisissä murrosikäisten kanssa olet jo huomannut, että digitaalinen maailma on heille läsnä oikeastaan koko ajan. He ovat aloittaneet tietotekniikan käytön jo lapsuudessaan, ja heille älylaitteen käyttöönotto on kirjaimellisesti lasten leikkiä. Valmiudet ymmärtää digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöä ovat valmiiksi hyvät. Monelle tietotekniikan osaajalle perustiedot ohjelmointiin ja tietojärjestelmiin ovat kertyneet harrastustoiminnassa.

– Digitaalisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa diginatiivit loistavat. Diginatiivit ovat verkostoituneita ja kysyvät neuvoa ongelmanratkaisussa yhteisöissään. He haluavat loistaa omassa työssään ja osaamisessa. Uuden opettelu kiinnostaa heitä, eikä vanhasta luopuminen tuota heille tuskaa, toteaa Contribyten kouluttaja Antti Suvanto. 

Diginatiivien työskentelytavat eroavat perinteisistä, sillä digityö ei ole sidottu paikkaan tai vuorokauden aikaan. Lisäksi nuoremmat sukupolvet eroavat vanhemmistaan myös arvomaailmaltaan. Omakotitalo ja auto eivät ole enää elämän ainoa tarkoitus. Palkka ei ole ainoa motiivi, vaan työskentely- ja yrityskulttuuri ja arvot ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi työpaikkaa valitessa.

Perinteiset johtamismallit ovatkin vanhentuneita diginatiiveiden kohdalla. Niiden sijasta diginatiivien johtamiseen soveltuvat esimerkiksi positiivisuuden psykologia, valmentava johtaminen sekä motivointi, palkitseminen ja kannustaminen. 

 

Diginatiivit ovat tärkein resurssi digitalisaation toteutuksessa

Meillä Contribytellä on ollut etuoikeus työskennellä erilaisten organisaatioiden kanssa, ja olemme päässeet kokemaan ja näkemään, kuinka diginatiivit saadaan osaksi tehokasta tuotekehitysorganisaatiota. Nyt haluammekin jakaa oppimme siitä, kuinka saada diginatiivit viihtymään ja motivoitumaan yrityksen tavoitteista.

Uusi sukupolvi vaatii motivoituakseen uudenlaisia toimintatapoja. Maailmaa muuttuu, ja johtamisen tulee myös muuttua. Halusimme kerätä johtamisen uusimmat ajatukset yhteen koulutukseen ja tehdä näin suomalaisista yrityksistä kilpailukykyisempiä ja työntekijöiden hyvinvointia tukevia työpaikkoja, perustelee toimitusjohtaja ja kouluttaja Henri Hämäläinen.

Koulutuksen tavoitteena on ymmärtää diginatiiveja ja heidän potentiaaliaan paremmin, sekä pohtia sitä minkälainen on itse johtajana. Koulutuksessa käydään läpi johtamisen evoluution tärkeimpiä asioita, sekä tutustutaan valmentavan johtajan keinovalikoimaan ja tiimin toiminnan kehittämiseen. 

Diginatiivit ovat tärkein resurssi digitalisaation toteutuksessa ja parhaista osaajista käydään kova kilpa. Contribyten Valmentava johtaminen -koulutus on suunnattu niille johtajille, jotka haluavat varmistaa oman organisaationsa vetovoiman tulevaisuuden menestyjien silmissä.


Microsoftin ja Xamkin yhteistyöllä tekoälytaitajia Kymenlaaksoon

$
0
0

Microsoft Oy käynnisti tammikuussa 2019 ensimmäisen Tekoälytaitajat-kurssin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Kurssin tavoitteena on saada uusia tekoälytaitajia työmarkkinoinnille ja Microsoftin kumppaniyrityksiin sekä pienentää samalla ICT-sektorin osaajapulaa.

Tekoälytaitajat-kurssi päättyi 24.4.2019 Kouvolassa järjestettyyn seminaariin, jossa opiskelijat esittelivät omia kokemuksiaan tekoälyopinnoista peilaten niitä yhteistyöyrityksen tarpeisiin. Paikan päällä opiskelijoita tapaamassa olivat Business Manager Mirja Hosionaho Saranen Oy:sta ja uuden kotkalaisen yhteistyökumppanin T-Base Oy:n toimitusjohtaja Johanna Eskola. Lisäksi seminaarissa nähtiin Microsoftin videotervehdys ja opiskelijat saivat todistukset suoritetusta opintojaksosta.

Opiskelijoiden saattaminen yhteen uusia osaajia tarvitsevien yritysten kanssa on tärkeä osa Microsoftin ja Xamkin yhteistyötä. Microsoftin apuna on useita kumppaniyrityksiä, jotka tarjoavat kurssin suorittaneille opiskelijoille työharjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyöprojekteja. Xamkin opiskelijat hyödynsivät myös omia työpaikkojaan kurssin suorittamisessa.

Kymenlaakson yrityksiä kiinnostaa yhteistyö opiskelijoiden kanssa

– Tekoälytaitajat-pilotti on tuonut näkyville monipuolisesti erilaisia yrityksiä, joiden toimintaan tekoäly liittyy. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten lisäksi myös Kymenlaaksosta löytyy toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet uudesta osaamisesta ja yhteistyöstä opiskelijoiden kanssa. Tekoälyn hyödyntäminen on monipuolista ja Microsoftin tarjoamat oppimisympäristöt ja yritysverkostot hyödyttävät Xamkin opiskelijoita heidän työllistyessään tulevaisuudessa. Tekoäly liittyy monipuolisesti eri toimialoihin ja tällä opintojaksolla on voinut syventyä juuri omaa koulutusta tukevaan sisältöön, lehtori Katriina Vesala Xamkista summaa.

Tekoälytaitajat-kurssi perehdytti 23 opiskelijaa tekoälyn mahdollisuuksiin. Mukana olin data-analytiikan, kansainvälisen- ja digitaalisen liiketoiminnan, taloushallinnon sekä kyberturvallisuuden opiskelijoita. Jokainen opiskelija on voinut painottaa opintojen sisällössä omaa kiinnostustaan tai yrityksen työtehtävään tarvittavaa osaamista.

– Oli ilo huomata, että pilottikurssi kiinnosti isoa joukkoa hyvin eritaustaisia opiskelijoita. Tämä mielestäni osoittaa, että tekoälyn pariin voi päätyä hyvin monenlaisia polkuja pitkin. Toivottavasti nämä Kymenlaakson tuoreet tekoälypioneerit näyttävät muulle Suomelle suuntaa tekoälyn opiskelemisessa. Jäämme innolla seuraamaan, kuinka tuoreiden tekoälytaitajien ja mukana olevien kumppaniyritysten yhteistyö tästä syvenee, kertoo Microsoft Oy:n tekoälyohjelman projektipäällikkö Essi Marjamäki.

Opiskelijat haluavat oppia lisää tekoälystä

Kurssin tavoitteena oli, että kurssin suorittaneet opiskelijat innostuvat tekoälystä ja saavat siitä laajan yleiskuvan. He tutustuivat kurssin aikana mm. tekoälyn peruskäsitteisiin, data-analytiikkaan, big dataan, tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnan kehittämisessä sekä eettisiin kysymyksiin.

– Pidin tästä pääosin itseopiskeluna järjestetystä kurssista, koska sen kautta opiskelija joutuu itsenäisesti etsimään ratkaisuja ja opettelemaan ongelmien ratkaisua. Vaikka kyseessä olikin lyhyt kurssi, se antaa hyvät lähtökohdat opiskella tekoälyä lisää. Kurssista on ollut muissakin opinnoissa hyötyä. Esimerkiksi ohjelmointitaitoni on kehittynyt tekoälyn parissa. Tutustuin kurssin ansiosta uusiin ihmisiin ja mahdollisiin työpaikkoihin oman koululuokan ulkopuolella, mikä on erittäin hyvä juttu, kyberturvallisuutta Kotkassa opiskeleva Hassib Fowad Rezai kertoo.

Myös data-analytiikkaa Kouvolassa opiskelevan Emma Erviön mielestä kurssi antoi hyvät valmiudet lähteä kehittämään omaa polkua tekoälyn parissa.

– Opetusmateriaali oli laadukasta ja Tekoälytaitajat-kurssi yhdessä Xamkin ohjelmointi- ja robotiikkakurssien kanssa ovat varmasti työelämässä hyödyllinen ja arvostettu kokonaisuus. Jatkossa mukaan voisi olla jonkin verran myös yhdessä tekemistä, vaikkakin itseopiskelu verkossa antoi vapautta oman tekemisen aikatauluttamiseen.

Lisätietoja

Microsoft Oy
Essi Marjamäki, Suomen Tulevaisuus Nyt -ohjelman projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@microsoft.com, 050 468 8852

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
lehtori Jarkko Ansamäki, 044 702 8762
lehtori Katriina Vesala, 044 702 8290
etunimi.sukunimi@xamk.fi

opiskelija Emma Erviö, 040 966 3023
etunimi.sukunimi@edu.xamk.fi

Kuva liitteenä, kuvateksti:
Xamkissa data-analytiikkaa opiskelevan Emma Erviön (kesk.) mielestä Microsoftin Tekoälytaitajat-kurssi antoi hyvät valmiudet lähteä kehittämään omaa polkua tekoälyn parissa. Lehtorit Jarkko Ansamäki ja Katriina Vesala ovat tyytyväisiä, että myös Kymenlaaksosta löytyy toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet uudesta osaamisesta ja yhteistyöstä opiskelijoiden kanssa.

Lue myös aiempi tiedote

Turun kansainvälisen koulun perusopetusta kaavaillaan Sirkkalan entiseen kasarmiin

$
0
0

Turun kaupunki on käynyt neuvotteluja Turun yliopiston ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa kansainvälisen koulun koulutuspalvelujen järjestämisestä Sirkkalan kasarmilla. Varsinainen opetustoiminta on tarkoitus aloittaa elokuussa 2022.

Turun kansainvälinen koulu on Turun kaupungin koulu, jonka opetuksesta vastaa Turun normaalikoulu perustuen Turun kaupungin ja Turun yliopiston väliseen sopimukseen. Koulun oppilaat ovat kaupungin oppilaita, mutta koulun henkilökuntaan kuuluvat ovat yliopiston työntekijöitä.

Nykyiset tilat Varissuolla käymässä ahtaiksi

Turun kansainvälinen peruskoulu sijaitsee Varissuolla kahdessa eri osoitteessa. Alakoulu toimii pääasiassa Varissuon nuorisotalossa osoitteessa Kraatarinkatu 4 ja yläkoulu Turun normaalikoulussa osoitteessa Annikanpolku 9. Oppilaita kansainvälisen koulun perusopetuksessa on tällä hetkellä noin 250. Turku on kasvava, vetovoimainen kaupunki, joka kiinnostaa myös kansainvälisiä osaajia.

Tavoitteena on kasvattaa oppilasmäärä 450:een, mutta nykyiset tilat eivät mahdollista oppilasmäärän kasvattamista. Lisäksi Turussa ei ole kunnallista englanninkielistä varhaiskasvatusyksikköä tällä hetkellä ollenkaan. Tarvetta toiminnalle kuitenkin on, jotta kaupunkilaisilla on mahdollisuus valita myös kunnallinen varhaiskasvatus englanninkielisenä.

Turun sivistystoimialalla on pyritty siihen, että uusien kouluhankkeiden yhteydessä huomioidaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tilatarpeet. Ko. toimintojen yhdistäminen samaan kiinteistöön tuottaa synergiaetuja toimintojen tukipalveluiden järjestämisessä ja tilojen käytössä. Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen näkökulmasta toiminta yhteisessä kiinteistössä mahdollistaa pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen saumattomana oppimisen polkuna varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Synergiaetuja ja saumaton oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

Turun kansainvälisestä peruskoulusta ja englanninkielisestä varhaiskasvatusyksiköstä laadittiin tarveselvitys, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.6.2018 (§ 257). Tarveselvityksen lähtökohtana oli oppilasmäärän kasvattaminen 250:stä 450:een tavoitteen mukaisesti. Samalla linjattiin, että korvaavien tilojen tulee jatkossa sijaita kahden kilometrin päästä Kauppatorista. Tarveselvityksen hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että Turun kansainvälinen koulutuspalvelu tiloineen ja optiona englanninkielinen varhaiskasvatuspalvelu tiloineen kilpailutetaan mukautettuna neuvottelumenettelynä. Kansainvälinen lukio ei ole ollut hankkeessa mukana ollenkaan.

Käydyn kilpailun kautta neuvottelukumppaniksi valikoitui Turun yliopisto sekä SYK, joka toimii yliopistojen vuokranantajana. Yliopiston kanssa on käyty neuvottelua kansainvälisen koulun koulutuspalvelun, esiopetuksen, aamu- ja iltapäiväkerhon sekä muiden oheispalveluiden osalta. SYK on ollut neuvotteluissa mukana tilojen ja tukipalvelujen tarjoajan roolissa.

Kasarmialueella vapautumassa sopivia tiloja

Turun yliopisto ja SYK ovat esittäneet Turun kansainvälisen koulun sijoittamista Sirkkalan entiselle kasarmialueelle osoitteeseen Kaivokatu 12. Rakennukset ovat SYK:n omistuksessa ja ne tyhjenevät yliopiston tilajärjestelyiden myötä. Kasarmirakennukset mahdollistavat kansainvälisen koulun koulutoiminnan, esiopetuksen sekä muut toimintaan liittyvät palvelut.

Tilat suunnitellaan vastaamaan koulun tarpeita ja rakennukset peruskorjataan ennen koulutoiminnan käynnistämistä. Sijainniltaan Sirkkalan kasarmi tukee kansainvälisen koulun toimintaa, sillä Kupittaan alue on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja alueella toimii runsaasti kansainvälisiä yrityksiä. Lisäksi tilat mahdollistavat oppilasmäärän kasvattamisen tavoiteltuun 450:een.

Turun yliopiston ja SYK:n kanssa käytyjen neuvottelujen mukaan, yliopisto/SYK on antamassa kansainvälisestä koulutuspalvelusta tiloineen varsinaisen tarjouksen 11/2019, jonka jälkeen haetaan sopimukselle hyväksyntä kaupunginvaltuustosta. Sopimus on tarkoitus laatia 4/2020. Varsinainen opetustoiminta on tarkoitus aloittaa 8/2022. Sopimuskaudeksi on sovittu 15 vuotta.

Liitteenä Kansainvälisen koulun suunnitelma (pdf)

Lisätiedot /

toimialajohtaja Timo Jalonen, p. 050 4323 646, timo.jalonen(at)turku.fi
toimitilapäällikkö Nora Hildèn, p. 040 3561 148, nora.hilden(at)turku.fi

Liikkuva koulu vahvistanut koulujen edellytyksiä liikkumisen lisäämisessä

$
0
0

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudella (2015—2018) on pystytty muuttamaan koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi. Sen sijaan ohjelmalla ei ole lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa, toteaa juuri julkaistu ulkoinen arviointi Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudesta.

Lasten ja nuorten riittämätön liikkuminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Vastauksena haasteeseen käynnistettiin vuonna 2010 Liikkuva koulu -ohjelma, josta tuli myöhemmin yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % kunnista (289 kuntaa) ja 90 % peruskouluista (2 139 koulua) oli rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi.

Liikkuva koulu -ohjelman saama kärkihankestatus ja sen mukanaan tuoma poliittinen painoarvo sekä resurssit ovat olleet poikkeuksellisia liikuntasektorilla. Valtion ja kuntien laskennallinen kokonaisrahoitus Liikkuvalle koululle oli kärkihankekautena yhteensä noin 40,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen keskeiset käyttökohteet näyttävät olleen liikuntaväline- ja kalustehankinnat sekä henkilöstön palkat ja palkkiot.

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden merkittävin saavutus on perusopetuksen koulujen edellytysten vahvistaminen kouluaikana tapahtuvan liikkumisen lisäämisessä. Jo ohjelman pilottivaiheessa lanseeratut toimintamuodot, kuten koulupäivän rakenteen muokkaaminen, peli- ja välinehankinnat sekä oppilaiden kouluttaminen välituntiliikuttajiksi ja -leikittäjiksi, ovat arvioinnin perusteella juurtuneet ainakin aktiivisimpiin kouluihin. Ohjelma on onnistunut myös kasvattamaan tietoisuutta lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä.

Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan todentaa, että kärkihankekauden aikana olisi lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa. Verkostomaisesti, alhaalta ylös -toimintaperiaatteella ja koulujen toimintaympäristössä toteutetulla lyhyen aikavälin ohjelmalla liikunnan merkittävä lisääminen ei näytä mahdolliselta. Ohjelman haasteena ovat olleet myös yläkoulujen liikunnallistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen.

Liikkuva koulu -ohjelma on päättynyt nykymuodossaan keväällä 2019. Vielä pystytä arvioimaan, miten ohjelman toiminnot jatkuvat kunnissa. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että osa ohjelmassa mukana olleista suurista kunnista on päättänyt rahoittaa Liikkuvan koulun toimintoja jatkossa omista resursseistaan.

Arviointi suosittaa mm. jatkamaan ja vahvistamaan liikunta- ja koulutussektoreiden poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi niin valtionhallinnon kuin kuntien tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien, erityisryhmien ja yläkoululaisten koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen. Jatkuvuuden varmistamiseksi Liikkuva koulu -toiminta tarvitsee jatkossakin sekä valtakunnallisen että paikallisen tason toimenpiteitä ja koordinointia.

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden 2015—2018 ulkoinen arviointi
Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikuntaan liittyen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti liikuntaneuvostolle Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden 2015—2018 ulkoisen arvioinnin, joka julkaistaan 25.4.2019 klo 12.00–14.30, Säätytalo, Helsinki. Arvioinnista vastasivat Kati Isoaho ja Anna-Mari Summanen (Karvi). Arviointi on luettavissa sähköisesti 25.4. klo 9.00 alkaen osoitteesta www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut. Toimitukset saavat halutessaan aineiston embargona tutustuttavakseen jo keskiviikkona 24.4.

Lisätietoa:
Minttu Korsberg (aineistotilaukset ja median akkreditointi)
pääsihteeri, valtion liikuntaneuvosto
minttu.korsberg@minedu.fi / puh. 0295 330 018

Kati Isoaho
Arvioinnin projektipäällikkö, Karvi
kati.isoaho@karvi.fi / puh. 0295 335 519

Kielikylpy ulkomaille on tehokas tapa oppia kieltä, mutta oikotietä onneen ei ole

$
0
0

“Muistilappu tyynyn alla osoittautui yllättävän tehokkaaksi metodiksi oppia kieltä.”

 

Suomalaiset ovat kielitaitoista kansaa, mutta kun englanti ja ruotsi suljetaan pois, vieraita kieliä puhuu vain harva. Tämä selviää ebookersin kyselytutkimuksesta, jossa 83 prosenttia vastanneista ilmoitti puhuvansa useampaa kuin yhtä kieltä, mutta vain harva muuta vierasta kieltä kuin englantia tai ruotsia. Englantia ilmoittaa puhuvansa 95 % vastanneista ja ruotsia 60 prosenttia. Seuraavaksi eniten puhutaan saksaa (27%), espanjaa (12%) ja venäjää (9%).

Kielimatkailua harrastavien kokemusten mukaan kielikylpy ulkomaille on erittäin tehokas menetelmä oppia kieltä, mutta oikotietä onneen ei ole - kielen oppiminen vaatii aikaa.

“Viikko on tosi lyhyt aika oppia kieltä, samoin kaksi viikkoa. Paras varmaan olisi, jos pystyisi olemaan kolmesta viikosta eteenpäin. Toki riippuu myös kielitaidon lähtötasosta. Ihan perusteet voi varmaan hyvin saada haltuun viikossakin”, sanoo viestintäpäällikkö Meri Valkama, 38.

Valkama osallistui kahden viikon kielikurssille Berliinissä.

Myös joogaopettaja Sini Marikin, 52, mielestä aika ei ole aina kielimatkailijan puolella.

“Viikko on ehdottomasti liian vähän. Olen sitä mieltä että kannattaa mieluummin säästää ja mennä vaikka seuraavana vuonna vähintään kahdeksi viikoksi, mieluiten kuukaudeksi”, sanoo Marikki. Marikki on osallistunut portugalin kielikursseille Lissabonissa.

Nollatasosta espanjaa opiskelemaan lähteneen toimitusjohtaja Olli Suomisen, 44, mielestä olennaista on myös se, miten aikaansa käyttää ja kuinka totaalisen kielikylvyn ottaa.

“Oma kokemus on, että viikko on ihan hyvä, jos sen ottaa intensiivisesti eikä lähde nollasta. Mutta jos tavoite on myös harrastaa muuta turismia ja nauttia keleistä niin viikko ei auta. Viikko luokkahuoneessa, kirjastossa ja isäntäperheen olohuoneessa voi tehdä ihmeitä, mutta viitenä aamuna pari tuntia jenkkituristien kanssa luokassa ja loppupäivät puolison ja lasten kanssa ei kyllä vie mihinkään”, sanoo Suominen.

Ebookersin viestintäpäällikön Claudia Parkerin mukaan kielimatkailun suosio on kansainvälistymisen myötä kasvanut tasaisen varovasti mutta kiinnostus kielikylpyyn on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.

“Tämä näppituntuma vahvistui myös kyselytutkimuksessamme, jossa naiset osoittautuivat sekä kielitaitoisemmiksi että enemmän kielen opiskelusta kiinnostuneiksi”, sanoo Parker.

Parker muistuttaa myös, että jos kielikurssille osallistuminen tuntuu liian työläältä, kannattaa joka tapauksessa ottaa vaikkapa paikallinen opas ja pyytää tätä esittelemään kaupunkia kohdemaan kielellä.



Kielimatkailijoiden kokemuksia:

 

Meri Valkama, 38, viestintäpäällikkö. Kaksi viikkoa saksan kurssilla Berliinissä.

 

Miksi lähdit kielimatkalle?

“Halusin parantaa saksan kielen taitoani. Olin opiskellut saksaa Goethe Institutissa Helsingissä muutaman vuoden ja sitä ennen yläasteella ja lukiossa. Pohja saksan kielen taidolleni muodostui kuitenkin jo lapsena, kun asuin perheeni kanssa neljän vuoden ajan DDR:ssä.

Noina vuosina puhuin vanhempieni mukaan paremmin saksaa kuin suomea. Suomeen muuton jälkeen en kuitenkaan päässyt käyttämään kieltä vuosiin ja se unohtui, mikä harmitti minua pitkään. Aikuisena päätin hankkia kielitaitoni takaisin. Halusin saavuttaa sellaisen kielitaidon tason, jolla voisin vaikka opiskella yliopistossa.

 

Mitä opit?

 

“Opin kurssin aikana paljon ja saksani ehdottomasti parani, mutta silti vähemmän kuin olin toivonut. Tuntui myös, että kielen oppiminen eteni sykäyksinä. Yhtenä päivänä puhuminen tuntui sujuvalta, seuraavana se taas selittämättömästä syystä takkusi. Opettajani

tuolla kielikurssilla oli aivan mahtava entinen DDR:läinen nainen. Hän jakoi jokaisen kurssipäivän päätteeksi A4:n, jolla oli uusia sanoja. Ne hän käski lukea läpi kolmeen kertaan ennen nukkumaan menoa ja laittaa sen jälkeen paperin tyynyn alle, näin sanat

jäisivät mieleen. Näin tein ja ihmeellistä kyllä moni tuolloin oppimani uusi sana on edelleen muistissani.”

 

Onko kielen opiskelu mielestäsi tehokkaampaa ulkomailla kuin kotimaassa?

 

“Ehdottomasti tehokkainta on opiskella kieltä kohdemaassa, jolloin sitä pääsee käyttämään kaikissa muissakin arjen tilanteissa, minkä lisäksi kieltä kuulee ympärillään koko ajan. Se kaikki tukee kielen oppimista.”

 

Paljasta metodisi, miten opit kieltä parhaiten?

 

“Kirjoittamalla. Kielikurssikesän jälkeen pääsin Berliiniin opiskelemaan. Tuon vuoden aikana kirjoitin päiväkirjaa saksaksi. Kun sai rauhassa miettiä, mitä haluaa sanoa,

tuntui, että pystyin ilmaisemaan itseäni tarkemmin kuin puhuessa, jolloin sanojen piti tulla mieleen heti. Kirjoittamalla vierasta kieltä myös tajusin, että kielitaitoni oli huomattavan paljon parempi kuin ajattelin ja pystyin ihan sujuvasti tuottamaan sivutolkulla ymmärrettävää saksankielistä tekstiä!”



Olli Suominen, 44, toimitusjohtaja. Kolme viikkoa espanjan kurssilla Bilbaossa.

 

Miksi lähdit kielimatkalle?

 

“Halusin haastaa itseäni ja testata kuinka paljon voi nollasta oppia kolmessa viikossa. Mitään muuta tavoitetta matkalle ei tavallaan ollut. Toki olin tietoinen, että sivutuotteena saattaisin syödä hyvin, tutustua uuteen alueeseen Euroopassa sekä oppia jotain uutta Espanjasta ja espanjalaisista. Tai siis baskeista ja Baskimaasta.”

Mitä opit?

 

“Halusin kielikoulun, jossa on mahdollista opiskella intensiivikurssilla ja perhemajoituksessa. Halusin myös välttää suuria kaupunkeja, joissa olisi houkutus lipsua puhumaan englantia. Opiskelin varsin pienessä ryhmässä ja vaikka muut opiskelijat vaihtelivat viikosta toiseen, opettaja oli sama ja meille syntyi järkevä opettaja-oppilas-suhde. Samana vuonna pelattiin jalkapallon mm-kisoja. Lyöttäydyin iltaisin baarien kisastudioon ja sparrasin kieltä paikallisten äijien kanssa. Asuin Bilbaon lähiössä Extebarrissa kolmen lapsen yksinhuoltajan perheessä. Söimme yhdessä aamupalan ja päivällisen. Perheen lapset olivat peruskouluikäisiä ja heistä oli paljon apua opinnoissa.”

 

Onko kielen opiskelu mielestäsi tehokkaampaa ulkomailla kuin kotimaassa?

 

“Ehdottomasti on. Kotimaassa on äärimmäisen vaikeaa ellei mahdotonta keskittyä kieleen samalla tavalla. Uskon voimakkaasti totaalisen kielikylvyn voimaan. Kannattaa satsata vaikka lyhyeenkin aikaan, mutta sellaiseen ympäristöön, jossa ei ole vaihtoehtoja. Jokainen kauppareissu, bussilippu ja lounas on vain tilattava uudella kielellä koska vaihtoehtoa ei ole.”

 

Paljasta metodisi, miten opit kieltä parhaiten?

 

“Pitäisi löytää rohkeus ja aika heittäytyä opintoihin tosissaan. Teen aika paljon kirjallista treeniä. Kirjoitan epäsäännöllisiä verbejä ja testaan, vieläkö muistan 30 tavallisinta ja niiden aikamuodot, pystynkö kirjoittamaan ne lauseeseen vaikka unissani. Lukeminen on myös ollut hyödyllistä, mutta valitettavasti hyödyllisintä on ollut aina erittäin hidas lukeminen niin, että myös ymmärrän lukemastani artikkelista jokaisen sanan ja rakenteen. Varsinkin alkuvaiheessa tämä on tuskallisen hidasta. Lisäksi olen oppinut, että puhumaan oppii puhumalla.”



Sini Marikki, 51, joogaopettaja. Lissabonissa useita kertoja portugalin kielikurssilla.

 

Miksi lähdit kielimatkalle?

 

“Ensimmäisellä kerralla yhtä isona motivaationa kielen opiskelun ohella oli harrastamani tanssi Kizomba, jonka pääkaupunki Lissabon on. Kävin siis myös tanssitunneilla ja kizombabileissä. Toisella kerralla tavoitteenani oli kohentaa portugalin kielen tasoani niin, että voisin toimia teatteriryhmämme tulkkina, kun lähdemme marraskuussa 2019 Parantavan teatterin festivaaleille Porto Alegreen Brasiliaan.”

 

Mitä opit?

 

“Kielimatkasta saa enemmän irti silloin kun pystyy jo vähintään auttavasti keskustelemaan paikallisten kanssa. Paikan päällä kannattaa vuokrata huone kimppakämpästä paikallisten kanssa, jotta joutuu puhumaan paikallista kieltä myös kotona. Ja ehdottomasti tärkeintä on kieltäytyä puhumasta englantia, vaikka se olisikin helpompaa.”

 

Onko kielen opiskelu mielestäsi tehokkaampaa ulkomailla kuin kotimaassa?

 

“Ehdottomasti on. Turhauttavaa sen sijaan on se, että kotiin palattua tuntuu, että kieli unohtuu liian nopeasti.”

 

Paljasta metodisi, miten opit kieltä parhaiten?

 

“Kirjoitan vihkoon vieraita sanoja, vaikken kaikkia etsisikään myöhemmin sanakirjasta. Kannattaa kuunnella podcasteja ja radio-ohjelmia. Mielestäni erittäin tehokasta on kuunnella natiivin puhetta ja samalla opiskella samaa kieltä oppikirjasta tai tehdä tehtäviä, subliminaalinen oppiminen. Monissa kaupungeissa on myös mahdollista etsiä tandem-kielikaveria.”

 

Lähde: ebookers. Kyselytutkimuksen ebookersille toteutti Markettiers. Haastattelu tehtiin 500 täysi-ikäiselle suomalaiselle 22.-28. Marraskuuta 2018.

 

Älykäs arktinen

$
0
0

Lapin AMKin verkkolehti Lumen on ilmestynyt. Kevätnumeron teemana on Aito arktinen.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Arktinen on lappilaisille arkea, ja sen vaikutusta omaan toimintatapaan tai valintoihin olla vaikea itse nähdä. Mitä kaikkea arktinen on? Miten se näkyy Lapin elinkeinoissa ja ammattikorkeakoulun tekemisissä?

Näillä sanoilla AMK lähestyy arktista aspektia strategiassaan:

Arktisuudesta elinvoimaa!

Arktinen olosuhdeosaaminen on kokonaisvaltaista olosuhteiden hallintaa ja hyödyntämistä. Arktisissa olosuhteissa menestyminen ja olosuhteiden hyödyntäminen ovat Lapin AMK:n profiilin ydin. Arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät monialaista erityisosaamista sekä ratkaisukeskeistä ja avointa toimintakulttuuria. Yhteisöllinen, avoin ilmapiiri, tehokkuus ja vieraanvaraisuus ovat paikallisia vahvuuksia. Lappilaiselle tietotaidolle, koulutukselle, tutkimukselle ja kehitykselle on kasvavaa kysyntää kun globaali mielenkiinto on kääntynyt kohti arktisia alueita.

Numeron teemapäätoimittaja FT, yliopettaja Merja Koikkalainen kirjoittaa:

- Pohjoisuus ja arktisuus ovat läsnä arjessamme, vaikka emme niiden erityisyyttä päivittäin ajattelisikaan. Arktinen alue on määriteltävissä oleva asia, mutta onko arktisuus enemmän kuin alue? Pitääkö se sisällään pohjoisessa asuvan ihmisen taipumuksen tai tavan ajatella asioista, olla joustava ja sopeutuva?

Lehden artikkeleissa arktisuutta lähestytään monen elinkeinon kautta: kuvataiteista poronhoitoon, ruuantuotannosta digitalisaatioon ja erämaamatkailusta kestävään rakentamiseen. Arktisen luonnon ja olosuhteiden erityisyys ja hyvinvointivaikutukset sekä rajan ylittävä yhteistyö nousevat kirjoituksissa vahvasti esille.

Vieraileva kirjoittaja Liisa Holmberg on Arktisen yliopiston neuvoston puheenjohtaja ja työskentelee tällä hetkellä kansainvälisessä saamelaiselokuvien elokuva-instituutti ISFIssä. Liisa Holmberg kirjoittaa kuinka arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät ratkaisukeskeistä ja avointa toimintakulttuuria.

 

Lumen

Lumen on Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, jonka jakaa pohjoista tietoa ja levittää arktista osaamista. Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2019 ja sen pääteemana on Kehittyvät hyvinvointipalvelut. Numeron teemapäätoimittaja on YTT, yliopettaja Leena Viinamäki.

Aiemmin ilmestyneet numerot

Numero 1/2015. Teemana Arktisuudesta elinvoimaa. Päätoimittaja rehtori Martti Lampela. Ilmestynyt 9.12.2015
Numero 1/2016. Teemana Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 28.4.2016
Numero 2/2016. Teemana Turvallisuusosaaminen. Päätoimittajana Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 29.9.2016
Numero 3/2016. Teemana Etäisyyksien hallinta. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 8.12.2016
Numero 1/2017. Teemana Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Päätoimittaja Marita Wahlroos. Ilmestynyt 27.4.2017
Numero 2/2017. Teemana Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen. Englanninkielinen. Päätoimittaja Esa Jauhola. Ilmestynyt 28.9.2017.
Numero 3/2017. Teemana Verkostojen voima. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 13.12.2017
Numero 1/2018. Teemana Oppiminen ja opiskelu T&K- ja työelämärajapinnassa. Päätoimittaja Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 25.4.2018
Numero 2/2018. Teemana Tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 27.9.2018.
Numero 3/2018. Teemana Lapin elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet. Päätoimittaja Lahja Karjalainen. Ilmestynyt 5.12.2018

Lisätietoja

Lehden toimitussihteeri, viestintäkoordinaattori Heli Lohi (heli.lohi(ät)lapinamk.fi), puh 040 524 9836

Viewing all 16650 articles
Browse latest View live