Netti kärsii empatiavajeesta, ja siksi kiusaaminen netissä on helpompaa kuin kasvokkain. Empatia nettiin -hanke selvitti suomalaisten vanhempien ja opettajien käsityksiä nettikiusaamisesta ja haastaa kaikki mukaan innovoimaan uutta Empatiapakkausta, joka tuo tietoa ja välineitä empaattisempaan digiviestintään.

Joka neljäs suomalaisvanhempi ei ole tehnyt mitään lastensa nettikiusaamisen estämiseksi ja lähes joka kolmas vanhempi ei ole edes keskustellut nettikiusaamisesta lapsensa kanssa. Tämä selviää suomalaisten teknologia-, viestintä- ja vakuutusalan yritysten sekä kasvatusalan järjestöjen käynnistämän Empatia nettiin -hankkeen kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin noin 1000 suomalaisen vanhemman ja yli 400 opettajan näkemyksiä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta nettikiusaamisesta.

Tutkimuksessa selvitettiin tapoja, joilla vanhemmat ja opettajat pyrkivät puuttumaan nettikiusaamiseen. Yleisin tapa on opettaa lapsille sosiaalisen median ja internetin käyttäytymissääntöjä. 76 prosenttia opettajista ja 68 prosenttia vanhemmista on keskustellut lasten kanssa nettikiusaamisesta. Lisäksi erityisesti alakoulussa oppilaiden kännykän käyttöä rajoitetaan koulupäivän aikana.

Suurin osa vanhemmista ja opettajista näkee päävastuun nettikiusaamisen ehkäisemisessä olevan vanhemmilla. Toisaalta 18 prosenttia vanhemmista ja 15 prosenttia opettajista pitää teknologiayhtiöitä päävastuussa nettikiusaamisen ehkäisemisessä.

”Me vanhemmat tarvitsemme lisää tietoa ja parempia työkaluja nettikiusaamisen ehkäisemiseen. Mielestäni myös teknologiayrityksenä on meidän vastuumme osallistua nettikiusaamisen ehkäisemiseen ja empaattisemman viestinnän lisäämiseen internetissä. Toivon, että löydämme teknologian, esimerkiksi tekoälyn avulla tapoja vähentää nettikiusaamista ja lisätä empatiaa verkossa”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Tolvanen Microsoftilta, joka on yksi hankkeen kumppaneista.

Nettikiusaaminen ei usein tule ilmi vanhemmille

Tutkimuksen mukaan opettajista 37 prosenttia ja alakoulun opettajista jopa yli 60 prosenttia on havainnut oppilaisiin kohdistuvaa nettikiusaamista koulussaan viime vuoden aikana. Kuitenkin vain 17 prosenttia vanhemmista tietää lastaan kiusatun netissä eikä joka viides osaa sanoa, onko omaa lasta kiusattu netissä.

Suuri haaste nettikiusaamisen ehkäisemisessä on netin empatiavaje, joka vaikuttaa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää ja kokea toisten ihmisten tunteita, mikä edellyttää tunteiden välittymistä ihmisten välillä. Digitaalisissa ympäristöissä kasvottomuus ja tekstipohjainen viestintä kuitenkin estävät tunneyhteyden muodostumisen, mikä johtaa helposti töykeyteen, kiusaamiseen ja jopa vihapuheeseen. Elisan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan 15–17-vuotiaista nuorista jopa yli 60 prosenttia on kokenut kiusaamista tai häirintää verkossa.

”Netissä on helppo heittää yksittäisiä kommentteja ja letkautuksia, kun toisen reaktiota ei näe. Tutkimuksemme mukaan jo yksikin ilkeä kommentti netissä voi aiheuttaa ahdistusta ja häpeää ja luoda ulkopuolisuuden tunteen”, kertoo yhteiskuntavastuujohtaja Minna Kröger Elisalta.

Empatiapakkauksesta työkaluja empaattisempaan digiviestintään

Empatiaa nettiin -hanke pyrkii parantamaan tietämystä nettikiusaamisesta ja muista digiajan empatiavajeeseen liittyvistä haasteista ja tuomaan esille tapoja empatian lisäämiseksi verkossa. Siksi hanke haastaakin kaikki suomalaiset mukaan ideoimaan ja kehittämään uutta digitaalista empatiapakkausta.

Empatiapakkaus antaa vanhemmille, opettajille sekä lapsille ja nuorille työkaluja ja tukea empaattiseen käyttäytymiseen netissä ja muissa digitaalisissa ympäristöissä. Ideoita ja sisältöehdotuksia empatiapakkaukseen voi lähettää toukokuun loppuun asti hankkeen verkkosivuilla www.empatiapakkaus.fi.

Hankkeessa halutaan herättää keskustelua teknologian roolista nettikiusaamisen estämisessä. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista opettajista kokee, että tarvitsemme digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa. Monille on kuitenkin epäselvää, miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää. Tähän Empatia nettiin -hanke hakee ratkaisuja esimerkiksi 8.5.2019 Helsingissä Latokartanon koulussa järjestettävässä luokkabotti-kokeilussa, jossa lapset opettavat tekoälyä tunnistamaan lasten ja nuorten kohtaamaa nettikiusaamista ja empaattisempaa vuorovaikutusta.

”On tärkeää, että ymmärrämme paremmin, miten netissä ja digitaalisissa ympäristöissä kiusataan ja häiritään toisia. Näin voimme tukea paremmin sekä lapsia, opettajia että vanhempia ja löytää erilaisia mahdollisuuksia vähentää verkossa tapahtuvaa häirintää”, kertoo Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Empatia nettiin -hankkeessa on mukana Opetusalan ammattijärjestö, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Someturva, sekä useita yrityskumppaneita kuten Microsoft, If, Elisa ja Hill+Knowlton Strategies.

Tutkimusten päälöydökset:

• 19 % vanhemmista ei osaa sanoa, onko omaa lasta kiusattu netissä.
• Opettajista 37 % ja alakoulun opettajista jopa 61 % on havainnut nettikiusaamista koulussaan viime vuoden aikana.
• 24 % vanhemmista ei ole tehnyt mitään nettikiusaamisen ehkäisemiseksi. Alakoulujen opettajista vain 1 % kertoi, ettei heidän koulussaan ole tehty mitään nettikiusaamisen ehkäisemiseksi.
• 29 % vanhemmista ei ole keskustellut lapsensa ja 24 % opettajista ei ole keskustellut oppilaidensa kanssa nettikiusaamisesta.
• 68 % vanhemmista ja 76 % opettajista on sitä mieltä, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu nettikiusaamisen ehkäisemisessä. Kuitenkin 18 % vanhemmista ja 16 % opettajista katsoo vastuun olevan ensisijaisesti teknologiayrityksillä.
• Nettikiusaamista ehkäistään kouluissa pääasiassa opettamalla somen ja internetin käyttäytymissääntöjä oppilaille (alakoulussa 74 %) ja rajoittamalla kännyköiden käyttöä (alakoulussa 78 %). Puuttuminen vähenee, kun mennään alakoulusta yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin.
• 39 % vanhemmista ja 44 % opettajista uskoo, että tarvitaan digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa. 50 % vanhemmista ja 42 % opettajista uskoo, että tekoäly ja uudet teknologiat voisivat auttaa nettikiusaamisen ehkäisemisessä.
• 26 % vanhemmista ja 43 % opettajista haluaa lisätietoa teknologisista ratkaisuista nettikiusaamisen rajoittamiseksi.
• Myös opettajat altistuvat nettikiusaamiselle: Tutkimukseen osallistuneista opettajista 15:tä prosenttia on uhkailtu tai heidän kunniaansa on loukattu sähköisissä medioissa.

Tietoja tutkimuksesta

Kyselytutkimuksen vanhemmille toteutti YouGov Finland sähköisenä kyselynä 30.1.–7.2.2019. Tutkimukseen vastasi 1002 vanhempaa, jolla on vähintään yksi 5–24-vuotias lapsi. Kyselytutkimuksen opettajille toteutti Hill+Knowlton Strategies yhteistyössä Microsoftin ja OAJ:n kanssa. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 7.2.–4.3.2019 OAJ:n jäseniltä. Tutkimukseen vastasi 417 peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen opettajaa.

Lisätietoja:

Asiantuntijaraportti ja graafeja tutkimustuloksista osoitteessa www.empatiapakkaus.fi

Hill+Knowlton Strategies
Markus Helaniemi
puh. 050 466 6551
markus.helaniemi@hkstrategies.fi

Microsoft
Anne Alarotu
puh. 050 487 1308
anne.alarotu@microsoft.com

OAJ
Riina Länsikallio
puh. 050 316 6446
riina.lansikallio@oaj.fi

Kuluttajat kohtaavat tänä päivänä monenlaisia vaikeita valintoja. Pitäisikö pannuhuoneen vanha öljykattila vaihtaa maalämpöpumppuun? Tulisiko asuntolainalle hankkia korkosuojaus? Mihin nämä hehkulamput pitikään kierrättää? Niin omien rahojen riittävyys kuin maapallon kestokyky huolestuttavat ihmisiä.

Kotitalouksien tuen tarve avaa mahdollisuuksia pienyritysten liiketoiminnalle. Digitaalisuus ja pelillisyys auttavat yrityksiä luomaan työkaluja, joilla pystytään palvelemaan kotitalouksia paremmin. Toisaalta energiatehokkuuden, kiertotalouden ja oman talouden hallinnan aloilla toimii jo vakiintuneita yrityksiä, jotka voivat saada aikaan uusia ratkaisuja.

Vaasan yliopistossa on alkanut kaksivuotinen hanke ”Pelilliset energia- ja kiertotalousratkaisut” eli PEEK, joka on saanut Etelä-Pohjanmaan Liitolta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-rahoitusta. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset.

– Hankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaan pk-yrityssektorille uusia mahdollisuuksia edistää peleihin ja pelillistämiseen liittyvää tuotekehitystoimintaa, ja koota yhteen alan toimijoita toiminnan eteenpäin viemiseksi, kertoo tutkimushanketta vetävä Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.

– Pelillisten ratkaisujen tarkoitus on lopulta hyödyttää kuluttajia erilaisten energian käyttöön ja kiertotalousratkaisujen tekemiseen liittyvissä valinnoissa, lisää Kalmi.  

Pelillistäminen tuo energia- ja kiertotalousasioiden ajatteluun uudenlaisia välineitä

Hankkeessa järjestetään yhteistoiminnallisia työpajoja, joissa pelillisiä ratkaisuja kehitetään. Saaduista ratkaisumalleista kehitetään demoversioita, luodaan mittareita ja työkaluja niiden vaikutusten arvioimiseen, sekä tehdään strategisia tiekarttoja pelillisten ratkaisujen jatkokehitystä varten.

​​– Pelillistäminen tarjoaa energia- ja kiertotalousasioiden ajatteluun ihan uudenlaisia välineitä, joiden toimivuudesta olemme erityisen kiinnostuneita, toteaa hankkeen toteutukseen osallistuva viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen.

Hankkeessa olevia eteläpohjalaisia yhteistyötahoja ovat muun muassa Lakeuden Etappi, Thermopolis, Oma Säästöpankki, SEDU, ja Into Seinäjoki. Lisäksi hankkeen vaikutuspiirissä on iso joukko eteläpohjalaisia pk-yrityksiä. Hankkeen toteuttavat Vaasan yliopiston taloustieteen ja viestintätieteiden oppiaineet.

• Hankkeen verkkosivut: www.univaasa.fi/peek

Lisätiedot

Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto, puh. 044 712 3049, sähköposti: panu.kalmi(at)univaasa.fi

Syksyllä 2019 käynnistyy JAMKissa ensimmäinen ammatillisen koulutuksen Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutus (30 op). OKM:n tuella järjestettävä erikoistumiskoulutus on osallistujille maksuton.

Suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea.

– Vaativan erityisen tuen opiskelijoiden opetus ja ohjaus edellyttävät erityisosaamista erityispedagogisista valmiuksista moniammatilliseen verkostotyön osaamiseen, toteaa yliopettaja Maija Hirvonen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Erikoistumiskoulutus vastaa kentän tarpeeseen. Erityisopettajien osaamistarpeet ovat laaja-alaiset. Uusi koulutuskokonaisuus on syntynyt vaativan erityisen tuen koulutuksen järjestäjien, Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän edustajien ja viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun (JAMK, Haaga-Helia, HAMK, TAMK ja OAMK) yhteisen suunnittelun pohjalta. Opinnot toteutetaan opettajakorkeakoulujen tiiviissä yhteistyössä, työelämän edustajien ja vaativan erityisen tuen koulutuksen järjestäjien kanssa.

– Koulutuksen yleisenä tavoitteena on laaja-alainen oppimisen ohjauksen ja vaativan erityisen tuen asiantuntijuus. Opiskelijat myös sitoutuvat kehittämään oman oppilaitoksensa vaativan erityisen tuen toimintamalleja ja käytänteitä opintojensa aikana, mikä lisää koulutuksen vaikuttavuutta, kertoo lehtori Seija Eskola.

Hakuaika Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutukseen (30 op) on 6. – 31.5.2019. Koulutus käynnistyy syyskuussa 2019 ja on tarkoitettu ensisijaisesti soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka toimivat ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen opiskelijoiden opetus- ja ohjaustehtävissä. Koulutukseen voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muu soveltuva tutkinto. OKM:n tuella järjestettävä erikoistumiskoulutus on osallistujille maksuton.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.jamk.fi/vaativa


Lisätietoja:
Maija Hirvonen, yliopettaja
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0400 505 137

Seija Eskola, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 621 4680

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi syksyllä 2018 Invalidisäätiölle ammatillisen koulutuksen lisärahoitusta 75 opiskelupaikan verran eli yhteensä noin 2,15 milj. euroa. Opiskelijapaikat tarkoitettiin helpottamaan osaavan työvoiman alueellisia ja ammattialoittaisia saatavuusongelmia. Akuutteja työvoiman saatavuusongelmia löytyy mm. puhtaanapito-alalta. Ammattiopisto Live ja SOL Palvelut Oy hakevat ratkaisuja alan työvoimavajeeseen tiivistämällä yhteistyötään SOL-polku –oppimisympäristön avulla.

Aidoissa työkohteissa opiskelu nopeuttaa valmistumista

SOL-polku on osa reformin eli uudistuvan ammatillisen koulutuksen toteutusta, minkä tavoitteena on oppimisen siirtäminen aitoihin työelämäkohteisiin. SOL-polussa Liven opiskelijat suorittavat puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opinto-kokonaisuuksiaan, tutkinnon osia ja näyttöjä monissa SOL:n työympäristöissä. Opiskelijat tekevät SOL:n asiakkaiden työkohteissa monipuolisia siivousalan tehtäviä uusia tutkinnon perusteita noudattaen SOL:n työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Lisätukea opintoihinsa opiskelijat saavat omalta opettajaltaan ja opiston ohjaajilta.

SOL-polun työnjako on selvä. Live tarjoaa opetuksen, työhönvalmennuksen, ruokailut ja vakuutukset. SOL puolestaan tarjoaa aidot oppimisympäristöt, ammattilaiskoneet ja –välineet sekä työpaikkaohjaajan tuen. SOL-polun tavoite on ammattiin valmistuminen ja työllistyminen, Invalidisäätiön Täältä töihin –strategian mukaisesti.

SOL-polku vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia työllistymiseen opintojen jälkeen. Tammikuussa startattiin SOL-polku. Aloitusvaiheeseen kuului kahden viikon perehdyttämisjakso, jonka jälkeen opiskelijat siirtyvät asiakaskohteisiin. Yhteistyön laajentumismahdollisuuksia tutkitaan myös Liven muille aloille ja muihin koulutuksiin.

Puhtaanapitoalalla riittää oikea asenne

Puhtaanapitoala on ns. matalan kynnyksen toimiala, jonne on helppo tulla sisään ja joka soveltuu useille. Liven opiskelijoiden erityisen tuen tarve ei ole hidaste yhteiskuntavastuulliselle SOL:lle. Alalla on runsaasti monimuotoisia työtehtäviä, joita voidaan muokata kunkin yksilöllisten ominaisuuksien ja osaamisen mukaan. Sopivia tehtäviä löytyy niin ammattiin opiskeleville perustutkinto-opiskelijoille kuin valmentavassa koulutuksessa opiskeleville nuorille.

SOL:issa on mahdollista edetä uralla, kun osaamista, iloista asennetta ja koulutus intoa löytyy.  SOL pitää huolta henkilöstönsä osaamisesta ja kehittymisestä massiivisella koulutustoiminnallaan, joka vastaa keskisuuren oppilaitoksen volyymiä.

SOL on mukana Maanantai kuuluu kaikille - ja Työ ei syrji –kampanjoissa. SOL tarjoaa säännöllisesti työssäoppimispaikkoja Liven opiskelijoille mm. Messukeskuksen ja Kauppakeskus Itiksen puhtaanapitotehtävissä.

Video: Liven opiskelija Anna työskentelee SOL-polussa

Lisätietoja
Tiina Hellström
projektipäällikkö
tiina.hellstrom@inlive.fi
p. 040 772 0266

Merja Oljakka
johtaja, henkilöstön kehitys
merja.oljakka@sol.fi
p. 0400 178 

Lukeminen on edelleen suosittu ajanviettotapa. Kirjoja lukee mielellään 85 % suomalaisista. Painettuja kirjoja ostaneiden osuus on kuitenkin laskenut, selviää Kirjakauppaliiton ja Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta.

Suomalaiset ostivat viime vuonna yhteensä noin 18 miljoonaa painettua kirjaa. Luku on noin 3 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2013. Kirjoja lukee kuitenkin erittäin mielellään tai melko mielellään 85 % suomalaisista. Keskiarvolla mitattuna kirjojen lukeminen oli suosituin ajanviettotapa vuonna 2018, vuonna 2013 neljänneksi suosituin.  

Kirjoja 12 kuukauden aikana ostaneiden osuus vastanneista laski 78 prosenttista 73 prosenttiin. Enemmän kuin kahdeksan kirjaa ostaneiden (suurkuluttaja) osuus laski 21 prosentista 15 prosenttiin ja kirjoja ostamattomien (kirjankarttelija) osuus nousi 21 prosentista 26 prosenttiin.

”Kirjamyynti on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mutta muutamana viimeisenä vuonna kirjakaupoissa on nähty positiivisia myyntilukuja. Vähittäiskauppa kokonaisuudessaan ja ajankäyttö- sekä kulutustottumukset ovat olleet kovassa murroksessa, ja se näkyy myös kirjakaupassa”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Kolmen seuraavan vuoden aikana vastaajat uskoivat lisäävänsä kaunokirjallisuuden ostamista, mutta vähentävänsä viihdekirjallisuuden, lastenkirjojen ja nuortenkirjojen ostamista. Tietokirjoja vastaajat arvelivat ostavansa saman verran kuin ennenkin.

Suurkuluttajista suurempi osa kuin kirjankarttelijoista oli vuonna 2018 hankkinut sähkökirjoja ja pilvilukemistoja. Ne korvasivat todennäköisesti osan aiemmista painettujen kirjojen hankinnoista.  

”Pilvilukemistojen voimakas äänikirjojen markkinointi on tuonut kirjallisuudelle uusia kuluttajia”, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. 

Yleisen kirjallisuuden hinta on kasvanut hitaammin kuin kuluttajaindeksi. Ostetun kirjan keskihinta vuonna 2018 oli 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2013. Hinta vaikutti kaikissa viiteryhmissä ja kaikissa kirjallisuuslajeissa merkittävästi ostopäätökseen. Vaikka rahaa kirjojen ostamiseen käytettiin vuonna 2018 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2013, sillä saatiin ostetuksi vähemmän kirjoja. Tämä on todennäköisesti ainakin osasyy siihen, että yli kahdeksan kirjaa ostaneiden osuus tutkimusjoukosta aleni.

Painettuja kirjoja ostanut käytti niihin rahaa keskimäärin 136 euroa vuonna 2008, 112 euroa vuonna 2013 ja 121 euroa vuonna 2018.

”Elinvoimaisen ja vahvan kotimaisen kirja-alan ja kirjallisuuden kannalta 10 %:n arvonlisäveron säilyttäminen myös tulevaisuudessa on elintärkeää, ja tulevan hallituksen toimet lukemisen edistämiseksi ensiarvoisen tärkeitä”, muistuttaa Karlsson.

”Lukeminen ja monipuolinen kirjallisuus ovat demokraattisen yhteiskuntamme tärkeä pääoma. Uskomme, että kirjallisuus löytää lukijansa myös tulevina vuosina”, vahvistaa Laiho.

Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään kirjojen lukemista sekä niiden ostamista omalla rahalla. Tutkimuksen kohderyhmä ovat 15-79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen ovat tilanneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys, ja sen on toteuttanut Taloustutkimus. Suomi lukee -tutkimus on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1995 alkaen.

Liite: Suomi lukee – tutkimus

Lisätietoja:

Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson  
puh. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi 

Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho  
puh. 040 589 8868 / sakari.laiho@kustantajat.fi 

Eurovent on julkaissut suomenkielisen käännöksen suosituksestaan 4/23-2018 Ilmansuodattimien ISO 16890 -luokituksen mukaisen suodatinluokan valinta yleisilmanvaihdon sovelluksiin. Käännöstekstin alkuperäisestä suosituksesta on toimittanut Talteka yhteistyössä kahden jäsenensä Camfil Oy:n ja Dinair Clean Air Oy:n kanssa.

Alan standardien mukaiset tuotteet ovat aina olleet tärkeässä asemassa Camfilin toiminnassa ja standardit auttavat asiakkaita valitsemaan riittävän suodatusasteen ja energiatehokkuuden omaavat suodattimet jokaiseen käyttökohteeseen. Halusimme osallistua käännöstyöhön, jotta myös suomalaisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien on helpompi saada ajantasaista tietoa uuden ISO 16890 -standardin vaikutuksista suodattimien valintaan.

Eurovent 4/23-2018 suositusoppaan ja lisätietoa standardeista web-sivustoiltamme; Ilmanvaihdon suodatuksen standardeja ja asetuksia

Kolmivuotinen Turun Liikkuva koulu -hanke on onnistunut tavoitteessaan muuttaa lasten ja nuorten koulupäivä aktiivisemmaksi ja vähentää istumista. Hankkeen päättyessä Liikkuvan koulun toimintatavat vakiintuvat Turun kouluissa jatkuvaksi käytännöksi, ja työ lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi jatkuu.

Turussa kaikki 37 peruskoulua ja niiden 14 000 oppilasta ja 1 000 opettajaa ovat olleet mukana hankkeessa, jota on toteutettu syyslukukaudesta 2016 kevätlukukauden 2019 loppuun. Hanketta ovat koordinoineet sivistys- ja vapaa-aikatoimialat yhdessä. Hankkeen budjetti on ollut noin 2,2 miljoonaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan jatkossakin määrätietoista yhteistyötä.
– Liikkumattomuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Parhaiten saavutamme edistystä ja tuloksia laaja-alaisella yhteistyöllä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Kaupunkitasolla tämä tarkoittaa toimialat ylittävää ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa on tärkeää, että kaikilla on sama tavoite, toteaa liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari.

Turun kouluissa on Liikkuva koulu -toimintakulttuuria toteutettu valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteiden mukaan. Turun hanke sai hyvän startin, sillä se sai Suomen suurimman, Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisavustuksen lukuvuodelle 2016–2017 ja valtakunnallisen Liikkuva koulu -palkinnon vuonna 2017.

Lisää liikettä toiminnallisten opetusmenetelmien avulla

Turussa Liikkuva koulun -hankkeen aikana opettajat ovat ottaneet käyttöönsä entistä enemmän toiminnallisia opetusmenetelmiä. Tämä käy ilmi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin nykytilan arvioinnista.

Toiminnallisissa opetusmenetelmissä liikutaan, leikitään, pelataan tai tehdään esim. tutkimustehtäviä.

– Toiminnalliset opetusmenetelmät ja opetukseen integroitu liikunta edistävät oppilaiden oppimista ja hyvinvointia, tuottavat oppimisen iloa ja parantavat koulumenestymistä, toteaa hankkeen koordinaattori, kasvatustieteen tohtori Annukka Muuri.

Toiminnallisten opetusmenetelmien saamiseksi opettajien arjen työvälineeksi on Turun Liikkuva koulu järjestänyt opettajille neljä ns. VESO-koulutusta (virkaehtosopimuksen mukaisia koulutuspäiviä). Koulutuksista kolme on ollut suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Koulutusten aiheena ovat olleet mm. toiminnallisten osallistavien opetusmenetelmien lisäksi fyysinen, psyykkinen ja henkinen hyvinvointi. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä 1500 opettajaa tai rehtoria. Lisäksi 150 koulunkäynninohjaajalle on järjestetty hyvinvoiva ja osaava koulu -koulutusiltapäiviä. Hankkeen jälkeen koulujen yhdyshenkilöt jatkavat Liikkuva koulu -toiminnan kehittämistä omassa koulussaan.

Liikunnallisissa harrastekerhoissa 3 000 lasta viikoittain

Liikkuva koulu -hanke käynnisti liikunnallisia harrastekerhoja, joihin lapset voivat osallistua omassa koulussaan ennen tai jälkeen koulupäivän. Tuntien sisältö perustuu lasten liikunnan laatutekijöihin ja on monipuolista ja perusliikuntataitoja kehittävää. Kerhojen tavoitteena on tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista.

Kerhoissa liikkuu viikoittain noin 3 000 lasta ja nuorta. Sekä alakoulujen LiiKe-kerhot että yläkoulujen Mihi meidän koulussa -kerhot ovat maksuttomia. Ohjaajina ovat opettajat, koulunkäynninohjaajat ja seurojen ohjaajat.

– Harrastetoiminnassa tärkeintä on liikunnan ilo, yhdessä tekeminen ja onnistumisen kokemukset. Koulupäivän yhteydessä järjestettävällä harrastetoiminnalla haluamme tukea lasten ja heidän perheidensä päivän kokonaisuutta siten, että iltoja jäisi vapaaksi perheen yhteiselle tekemiselle ja omaehtoiselle liikkumiselle, kertoo Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattori Marie Rautio-Sipilä.

Koulujen tekemien nykytilan arviointien mukaan Turun kouluissa on lapsille ja nuorille tarjolla koulupäivien yhteydessä liikunnallista ja muuta kerhotoimintaa huomattavasti enemmän kuin kouluissa valtakunnallisesti keskimäärin.
Liikkuva koulu -harrastetoiminta jatkuu kouluissa hankekauden jälkeen. Toimintaa koordinoi Turun liikuntapalveluiden lasten ja nuorten liikunnan tiimi.

Välitunnit aiempaa aktiivisempia

Oppilaat ovat olleet hankkeessa tärkeässä roolissa. He ovat osallistuneet koulupäivän aikaisen liikkumisen suunnitteluun, välituntialueiden kehittämiseen, välituntivälineiden hankintojen suunnitteluun ja liikunnallisten tapahtumien järjestämiseen. Turussa toimivat vahvasti myös oppilaskuntatoiminta, Turun Lasten Parlamentti ja Turun nuorisovaltuusto.

LIITU 2018 -tutkimuksen lisäotos osoitti, että turkulaiset lapset ja nuoret osallistuivat välitunti- ja oppitun-titoiminnan, teemapäivien ja retkien sekä koulun tilojen ja pihojen suunnitteluun enemmän kuin lapset ja nuoret koko Suomessa keskimäärin.

• Turun Liikkuva koulu (YouTube)
• Turun Liikkuvan koulun harrastetoiminta (YouTube)

Lisätietoja:
Koordinaattori, kasvatustieteen tohtori Annukka Muuri
annukka.muuri@turku.fi, p. 050 560 1764
Turun Liikkuva koulu -hanke

Koordinaattori Marie Rautio-Sipilä
marie.rautio-sipila@turku.fi, p. 040 632 9098
Turun Liikkuva koulu -hanke

Liikkuva koulu -ohjelma käynnistyi Suomessa hallituksen kärkihankkeena, jossa tavoitteena:
• aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
• lisätä vähintään tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään
• oppilaiden osallisuuden lisääminen
• oppimisen edistäminen ja istumisen vähentäminen.

 Turun Liikkuva koulu -hanke 2016–2019
• kaikki Turun 37 peruskoulua mukana
• toteutettu toimialojen välisenä yhteistyönä
• Valtakunnallinen Liikkuva koulu -palkinto 2017
• Budjetti noin 2,2 miljoonaa

De treåriga projektet Skolan i rörelse i Åbo har lyckats med sitt mål att göra barns och ungas skoldag aktivare och att minska stillasittandet. Då projektet avslutas etableras tillvägagångssätten för Skolan i rörelse som en praxis som fortsätter i skolorna i Åbo, och arbetet för att främja en aktiv livsstil hos barn och unga fortsätter.

I Åbo har alla 37 grundskolor och de 14 000 eleverna och 1 000 lärare i dem deltagit i projektet som har genomförts från höstterminen 2016 till slutet av vårterminen 2019. Projektet har koordinerats tillsammans av bildnings- och fritidssektorerna. Projektets budget uppgick till 2,2 miljoner.

Också i fortsättningen behövs målmedvetet samarbete för att främja barnens och ungas välbefinnande.

– Att inte röra på sig och brist på fysisk aktivitet är en betydande utmaning för samhället. Allra bäst når vi framgång och resultat genom ett omfattande samarbete med alla de instanser som kan påverka. På stadsnivå innebär detta samarbete som överskrider verksamhetsområden och görs med organisationer, och det är viktigt att alla har samma mål, konstaterar direktör för idrottstjänster Markus Kalmari.

I skolorna i Åbo har Skolan i rörelse-verksamhetskulturen genomförts enligt målen i det riksomfattande Skolan i rörelse -programmet. Projektet i Åbo fick en bra start, eftersom det fick det största utvecklingsbidraget för Skolan i rörelse-programmet i Finland för läsåret 2016–2017 och det riksomfattande Skolan i rörelse -priset 2017.

Mer aktivitet med hjälp av funktionella undervisningsmetoder

I Åbo började lärarna under Skolan i rörelse-projektet använda allt fler funktionella undervisningsmetoder. Detta framgår av Stiftelsens för främjande av motion och folkhälsa Likes bedömning av nuläget.

I funktionella undervisnings metoder rör man på sig, leker, spelar eller genomför till exempel undersökningar.

– Funktionella undervisningsmetoder och idrott som integrerats i undervisningen främjar elevernas lärande och välbefinnande, medför glädje i att lära sig och förbättrar skolresultaten, konstaterar projektets koordinator, pedagogie doktor Annukka Muuri.

För att införa funktionella undervisningsmetoder som verktyg i lärarnas vardag har Skolan i rörelse i Åbo ordnat åt lärarna fyra utbildningar enligt tjänstekollektivavtalet. Tre utbildningar ordnades på finska och en på svenska. Utbildningstemana har varit bland annat förutom funktionella, engagerande undervisningsmetoder även det fysiska, psykiska och mentala välbefinnandet. Sammanlagt 1 500 lärare och rektorer har deltagit i utbildningarna. Dessutom har man ordnat utbildningseftermiddagar med temat en välmående och kompetens skola åt 150 skolgångsbiträden. Efter projektet fortsätter skolornas kontaktpersoner med utvecklingen av Skolan i rörelse -verksamheten i sin egen skola.

3 000 barn i motionshobbyklubbar varje vecka

Inom Skolan i rörelse -projektet startades motionshobbyklubbar som barnen kan delta i i sin egen skola före eller efter skoldagen. Innehållet i timmarna utgår från kvalitetsfaktorer för motion för barn och det är mångsidigt samt utvecklar grundläggande motionsfärdigheter. Målet för klubbarna är att bidra till att bygga upp en aktiv livsstil.

I klubbarna motionerar varje vecka cirka 3 000 barn och unga. Både LiiKe-klubbarna för årskurserna 1–6 och Mihi i vår skola -klubbarna för årskurserna 7–9 är avgiftsfria. Handledarna är lärare, skolgångsbiträden och tränare i föreningar.

– Det viktigaste i hobbyverksamhet är idrottsglädje, att göra tillsammans samt att få upplevelser av att man lyckas. Genom hobbyverksamhet som ordnas i samband med skoldagen vill vi stödja helheten hos barnens och deras familjers dag så att kvällarna ska vara lediga för familjens gemensamma aktiviteter och motion på eget initiativ, berättar Marie Rautio-Sipilä, koordinator för Skolan i rörelse -projektet.

Enligt en utvärdering av nuläget som genomförts av skolorna erbjuds i skolorna i Åbo åt barn och unga motionshobbyverksamhet och annan hobbyverksamhet i samband med skoldagarna i mycket större omfattning än i genomsnitt i skolorna nationellt.

Skolan i rörelse -hobbyverksamheten fortsätter i skolorna efter projektperioden. Verksamheten koordineras av teamet för motion för barn och unga vid Åbo stads idrottstjänster.

Rasterna aktivare än tidigare

Eleverna har haft en viktig roll i projektet. De har deltagit i planeringen av motion under skoldagen, ut-vecklingen av rastområderna, planeringen av anskaffning av redskap för raster och organiseringen av idrottsevenemang. I Åbo är även elevkårsverksamheten, Barnens Parlament i Åbo och Åbo ungdoms-fullmäktige mycket aktiva.

Ett ytterligare urval ur LIITU 2018-undersökningen visade att barn och unga i Åbo deltog mer i planeringen av rast- och lektionsverksamhet, temadagar och utflykter samt områden och gårdsplan som tillhör skol än barn och unga i genomsnitt i hela Finland.

• Turun Liikkuva koulu (YouTube)
• Turun Liikkuvan koulun harrastetoiminta (YouTube)

Mer information:
Koordinator, pedagogie doktor Annukka Muuri
annukka.muuri@turku.fi, tfn 050 560 1764
Projektet Skolan i rörelse i Åbo

Koordinaator Marie Rautio-Sipilä
marie.rautio-sipila@turku.fi, tfn 040 632 9098
Projektet Skolan i rörelse i Åbo

Programmet Skolan i rörelse startade i Finland som ett regeringens spetsprojekt där målet var:
• mer aktiverande och trivsamma skoldagar
• minst en timme mer motion i alla grundskoleelevers vardag
• ökad delaktighet för eleverna
• att främja inlärning och minska stillasittandet.

Projektet Skolan i rörelse i Åbo 2016–2019
• alla 37 grundskolor i Åbo deltar
• genomförts i samarbete mellan olika sektorer
• Riksomfattande Skolan i rörelse-priset 2017
• Budget cirka 2,2 miljoner

Viime joulukuussa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsivät ilahduttamaan yksinasuvia vanhuksia Multicultural Teamwork and Leadership -opintojakson onnistuneella hyväntekeväisyystempauksella ja samaisia projekteja toivottiinkin lisää. Vastaavanlainen hyväntekeväisyysprojekti toteutettiin uudelleen pääsiäisenä, mutta tällä kertaa kohderyhmäksi valikoituivat päiväkerhot. 

Pääosin LAMKin vaihto-opiskelijoista koostuvat ryhmät vierailivat pääsiäisen alla viidessä Lahden kaupungin päiväkerhossa. Pääsiäisiloksi kutsutun projektin avulla päiväkerhojen lapset pääsivät tutustumaan monikulttuurisuuteen ja vaihto-opiskelijoiden eri kulttuureihin leikkien muodossa. Opiskelijat puolestaan oppivat projektin avulla työskentelemään eri kulttuureista ja taustoista tulevien muiden opiskelijoiden sekä lasten kanssa.

”Pohdimme luokan kanssa, onko tämä hyväntekeväisyyttä. Päädyimme kuitenkin siihen lopputulemaan, että hyväntekeväisyyttä on muutos – se, että tehdään jotain eri tavalla ja tuotetaan iloa ihmisille ilman, että siitä pitää maksaa. Yhdessäolo on yksi esimerkki hyväntekeväisyydestä”, kertoo LAMKin liiketalouden ja matkailun alan lehtori Tarja Ahonen. ”Tällainen hyväntekeväisyys voi jäädä lapsen mieleen ja vaikuttaa positiivisesti suhtautumiseen vanhempana, mm. monimuotoisuuteen liittyen.”

Hyväntekeväisyyteen tähtäävällä opintojaksolla oli 40 opiskelijaa eri maista ja koulutusaloilta. Projekti opetti monikulttuurisuuden lisäksi nonverbaalista viestintää, sillä suurin osa pienistä lapsista ei osaa englantia. Ulkomaalaisilla opiskelijaryhmillä oli mukanaan myös suomalainen tulkki, mutta jokaiselle annettiin kuitenkin mahdollisuus viestiä itse – eräällä päiväkerhovierailulla opiskelijat yllättyivät positiivisesti, kun yksi lapsista osasikin niin hyvin englantia, että toimi tulkkina muille. 

”Lapsille yhdessäolo ja yhdessä leikkiminen on hyvin kallisarvoista.” 

Lahden kaupungin Loviisanpässin Kerhon kerhotoiminnanohjaaja Birgitta Grönholm kiittää opiskelijoita vierailuista ja palaute pääsiäistempauksesta oli kaikin puolin positiivista. ”Aivan upeita opiskelijoita – lapset tykkäsivät toiminnasta ja iltapäiväkerholaiset toivoivat, että he voisivat tulla vaikka joka päivä käymään.” Muista päiväkerhoista kerrotaan vierailun tuoneen vaihtelevuutta kerhoviikkoon ja lapset olivat käynnistä sekä yhteisestä leikkiajasta hyvin mielissään. Tekemistä oli peleistä kasvomaalaukseen ja pääsiäismunien metsästykseen; hyväntekeväisyys oli tässä tapauksessa ajanjakamista.

Opiskelijat liikuttuivat lasten kanssa toimimisesta ja kokemus oli kokonaisuutena opettava. Projekti antoi myös työelämään tärkeitä oppeja, kuten monikulttuurisuustaitoja, vaikuttavaa viestintää ja ryhmädynamiikan ymmärtämistä sekä aikataulutusta. ”Monikulttuuriset opintojaksot LAMKissa ovat huipentuneet kahteen onnistuneeseen hyväntekeväisyystempaukseen – syksylle suunnittelen jo kolmatta hyväntekeväisyysprojektia, joka tullaan kohdentamaan jälleen yksinasuville vanhuksille Lahdessa”, iloitsee Tarja Ahonen. 

LAMKin opiskelijat vierailivat seuraavissa Lahden kaupungin päiväkerhoissa:

• Hirsimetsän kerho
• Jalkarannan kerho
• Loviisanpässin kerho
• Tanssimäen kerho
• Launeen perhepuiston kerho.

Lisätietoja:

Tarja Ahonen | LAMK

044 708 1012, tarja.ahonen@lamk.fi

Kesällä 30 -vuotta täyttävä Taidekeskus Salmela ja 50 -vuotisjuhlavuottaan viettävä Mäntyharjun kansalaisopisto tekevät yhteistyötä yhteislaulun muodossa. Ajatus tästä nousi esille kansalaisopiston viimesyksyisessä Vaikuttajafoorumissa. Foorumissa keskusteltiin mm. yhteisöllisyydestä, yhteistyöstä ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä opiston roolista kunnassa näiden teemojen suhteen. Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kertoi tällöin elokuussa 2019 järjestettävästä Kaikki laulaa Salmelassa -tilaisuudesta ja ehdotti opiston mukaan tuloa yhteislaulun rientoihin ja yhteistyöhön.

Tältä pohjalta kansalaisopisto järjestää lauantaina 18.5.2019 klo 14 ja torstaina 13.6.2019 klo 18 kaksi erillistä Iloiset yhteislaulajaiset Salmelan lauluin -yhteislaulutilaisuutta Mäntyharjun kulttuurisalissa (Kompantie 22). Iloiset yhteislaulajaiset ovat kaikille avoimia yhteislaulutilaisuuksia ja maksuttomia. Tilaisuusista ja niiden iloisesta tunnelmasta vastaavat opiston opettajat Ilkka Matikka ja Pete Nikulainen. Laulut ovat samoja, joita tullaan laulamaan Kaikki laulaa Salmelassa -tilaisuudessa 10.8.2019.

Kaikki laulaa Salmelassa on hyvänmielen laulutilaisuus, johon ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat ja kaikki, jotka haluavat laulaa. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Arja Koriseva ja Mikael Konttinen. Musiikista vastaa Salmela House Band kapellimestari Arto Pajun johdolla. Lippuja tapahtumaan voi ostaa Salmelan verkkokaupasta taidekeskussalmela.fi/kauppa .

_____________________________________________________________

Seminaaritoiminta on ollut osa 50-vuotiasta Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaalia alusta saakka. Tänä vuonna järjestetään neljä seminaaria otsakkeiden Taiteilijat äänessä sekä Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -alla. Mukana on myös Minna Canth-foorumi sekä Yhteistyöllä hyvinvointia edistämään-seminaari. Niiden lisäksi tehdään uudenlaista yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Keskiviikkona 12.6.2019 Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa on aiheena tanssi neurologisen kuntoutuksen menetelmänä. Tutkimuksissa on todettu että tanssi tekee hyvää aktivoimalla sekä kehoa että mieltä ja se toimii myös kuntoutuksen menetelmänä. Tanssitaiteen tohtori, tanssipedagogi Hanna Pohjola on tutkinut esittävän taidetanssin merkitystä kuntoutuksessa ja tanssin katsomisen kokemusta aivotapahtuman jälkeen. Seminaarissa kuullaan tutkimuksen tuloksista ja kuntouttavan tanssin voimasta. Tiedekahvilassa nähdään myös kuinka tanssin liike tehdään näkyväksi ja mitattavaksi biomekaniikan keinoin.

Parempi kuin Disney

Torstaina 13.6. Musiikkikeskuksen Valohallissa klo 11.30-17 on toiminnassa liikelaboratorio, jossa valmistetaan pienoistanssiteos kehoon kiinnitettävillä antureilla. Antureiden avulla on myös mahdollista saada tietoa ihmisen liikkeistä ja siitä, kuinka rasitus kehossa vaikuttaa. Professori Pasi Karjalainen kertoo liikeanalyysistä. Elokuvissa ja vaikkapa Disneyn animaatioissa käytetään samaa tekniikkaa liikkeiden tallentamiseen, mutta yliopistolla tutkimukseen tarvitaan tarkempaa analytiikkaa. Liikelaboratoriossa luotava digitaalinen juhlistaa Kuopio Tanssii ja Soin 50-vuotista taivalta. Teoksessa viisi iältään ja taustaltaan erilaista tanssijaa yhdistyy yhdeksi animoiduksi tanssijaksi, joka improvisoidun liikekielen avulla tuo sanattomasti esiin tanssin yhteenkuuluvuuden: tanssi on kaikista ja kaikille.

Vuoden professori 2019 Helmi Järviluoma puhuu äänimaisemasta

Itä-Suomen yliopisto on järjestämässä festivaalin ja Suomen Aivosäätiön kanssa myös Tiedolla taitoa tulevaisuuteen-seminaarin, jossa tavoitteena on jalkauttaa tanssiin, musiikkiin ja kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa niiden pariin, jotka voisivat hyötyä tiedosta omassa työssään ja henkilökohtaisessa elämässään. Seminaarissa oman näkökulmansa tanssin kuntoutusvaikutuksiin tuo mm. Jorma Uotinen, joka aikoinaan nousi pyörätuolista tanssimaan.

Lisäksi Tiedolla taitoa -seminaarin aiheina on musiikin vaikutus aivosairauksien hoidossa sekä tasapainotaidon merkitys. Seminaarin taukotanssista vastaa Hanna Pohjola. Vuoden professoriksi 2019 valittu Helmi Järviluoma kertoo äänimaisemista. Hän on ääni- ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija, joka tutkii parhaillaan kaupunkien aistittujen elinympäristöjen muutoksia asukkaiden kokemina. Voit kuunnella festivaalin mediassa aistimaiseman lumoissa-nimisen podcastin. Siinä Järviluoma kertoo, millaiset äänimaisemat meitä liikuttavat ja miten koemme äänimaisemien muutokset.

Taiteilijoita ja johtamisen oppeja

Savonia ammattikorkeakoulun Luova veto -hankkeen, Taiken ja Kuopio Tanssii ja Soin järjestämässä kolmannessa Taiteilijat äänessä -seminaarissa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin roolia ja merkitystä yhteiskunnan kehittämisessä ja kansainvälisen yhteistyön rakentamisessa. Seminaarin alustajina toimivat taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, Jorma Uotinen, Nanna Hänninen, Johanna Tuukkanen ja Antti Immonen. Johtaja Paula Tuovinen Taikesta tarkastelee teemaa taiteen edistämisen näkökulmasta. Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Snellman kesäyliopiston järjestämässä Minna Canth -foorumissa keskustellaan johtamisesta digiajassa. Seminaari tarjoaa työkaluja ihmisen ja teknologian yhdistämiseen työelämässä. Kuopion kaupunki puolestaan järjestää seminaarin ”Yhteistyöllä hyvinvointia edistämään”. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä kunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lisätiedot medialle

• Kuopio Tanssii ja Soi ry. Tiedottaja Marja-Terttu Nyman-Lappalainen
• press@kuopiodancefestival.fi
• puh. 050 567 52 73
• www.kuopiodancefestival.fi/seminaarit

Kauneudenhoitoalan perustutkinnossa opiskelijoiden yleisin arvosana oli kiitettävä. Enemmistöllä järjestäjistä työpaikka on keskeinen oppimisympäristö, mutta oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut kauneudenhoitoalan perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 770 opiskelijaa ja 29 koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 9.5.2019

Ammatillinen osaaminen erinomaista

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna kauneudenhoitoalan osaaminen on keskimäärin kiitettävää. Kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli 52 %, hyvien 42 % ja tyydyttävien 6 %. Arvosanoissa oli eroja koulutuksen järjestäjien, alueiden ja kielen välillä. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä.

Koulutuksen työelämäläheisyydessä on kehitettävää

Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä on vielä kehitettävää, sillä vain noin puolet näytöistä toteutettiin aidoissa työelämän tilanteissa. Työelämälähtöisyydessä on lisäksi suurta variaatiota järjestäjin välillä. Noin joka viidennellä järjestäjällä lähes kaikki näytöt suoritettiin työpaikalla, ja noin puolella järjestäjistä oppilaitosnäyttöjä oli työpaikkanäyttöjä enemmän. Oppilaitosnäyttöjä perusteltiin usein tutkinnon tavoitteiden mukaisten työpaikkojen vähäisyydellä, työpaikkojen puutteellisilla välineistöillä sekä ohjaus- ja arviointiosaamisella.

– Opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen ja työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelija saa oppilaitosympäristön lisäksi kokemusta myös aidoissa työpaikoissa suoritetuista näytöistä ja työelämän arvion osaamisesta, arviointineuvos Paula Kilpeläinen toteaa.

Kilpeläisen mukaan työelämä tulisi myös sitouttaa nykyistä vahvemmin mukaan koulutuksen toteuttamiseen, sillä aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu työpaikkojen ja oppilaitosten välillä kehittäisi sekä koulutusta että työelämää.

Näyttöjen laatuun ja arvioinnin luotettavuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota

Arvioinnissa nousi selvästi esiin myös tarve työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle. Vaikka noin joka kolmas työpaikkaohjaaja oli koulutettu näytön ohjaukseen ja arviointiin, oli koulutettujen työpaikkaohjaajien määrässä suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä. Näyttöjen sisällön analyysin mukaan enemmistö näytöistä (55 %) oli liian helppoja tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin nähden.

Jatkossa tuleekin varmistaa, että näytöt suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa ja erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen sekä näyttöjen toteuttamisen laajoina työelämän toimintakokonaisuuksina.

– Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulisi tiivistää yhteistyötä näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisessa ja hyödyntää niissä hyviä käytänteitä. Tämä osaltaan edistäisi näyttöjen ja arvioinnin tasalaatuisuutta opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjien välillä, Kilpeläinen toteaa.

Koulutuksella hyvät tulevaisuudennäkymät

Kauneudenhoitoalalla on hyvät edellytykset vastata uuden ammatillisen koulutuksen haasteisiin, sillä yksilölliset opintopolut sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin koulutuksessa. Lisäksi kauneudenhoitoala on vetovoimainen ja alalle on riittänyt hyvin opiskelijoita.

Hiusalan ja kauneudenhoitoalan perustutkinnot yhdistyivät 1.8.2018 alkaen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi. Uudet tutkinnon perusteet luovat hyvät edellytykset yhteistyön tiivistämiseen ja yhteistyömuotojen kehittämiseen oppilaitosten ja työpaikkojen välillä.

Raportti:
Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen kauneudenhoitoalan perustutkinnossa. Julkaisut 10:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:
arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Vaasan seudun energiaklusterin digiosaajapulaa ratkaisemaan perustettu Digitalisaatio-Akatemia saa vauhtia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vaasan yliopiston monitieteinen InnoLab-tutkimusalusta on saanut ministeriöltä avustusta toimintamallin kehittämiseen, vakiinnuttamiseen, konseptointiin ja laajentamiseen.

­– Digitalisaatio-Akatemia on esimerkki yritysten ja korkeakoulujen dynaamisesta yhteistyöstä. Vaasan seudun energiaklusterin yritykset lähtivät etsimään innovatiivisesti ratkaisua osaajapulaan, ja korkeakoulut liittyivät ketterästi mukaan kehittämään toimintaan, sanoo InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi.

Ensi vaiheessa ministeriön myöntämä avustus auttaa vakiinnuttamaan mallin Vaasassa. Tarkoitus on tehdä mallista mahdollisimman tehokas ja edullinen. Hanke pyrkii myös lisäämään mukana olevien ja Akatemiasta hyötyvien yritysten ja opiskelijoiden määrää.

­– Hankkeen käynnistyessä tutkijamme haastattelevat osapuolia eli opiskelijoita, yrityksiä ja korkeakouluja heidän kokemuksistaan ja toiveistaan. Tutkimme lisäksi muualta maailmasta löytyviä parhaita käytäntöjä sekä selvitämme mahdollisuuksia rakentaa Digitalisaatio-Akatemialle kestävä rahoituspohja, sanoo Niemi.

Digitalisaatio-Akatemia on vielä tänään vaasalainen innovaatio, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on laajentaa se muuallekin Suomeen.

­– Haluamme vahvistaa alueen vetovoimaa ja saada yhä useampia digiosaajia sitoutumaan Pohjanmaalle. Hankkeen vaikutuspiiri on kuitenkin valtakunnallinen, sillä tehtävänämme on kehittää malli, joka sopii hyödynnettäväksi muuallakin Suomessa digiosaajapulan selättämisessä, sanoo Niemi.

Mallin avulla houkutellaan myös kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pyritään parantamaan ulkomaisten osaajien mahdollisuuksia jäädä pysyvämmin työskentelemään Suomeen koulutuksen jälkeen.

­– Osaajapulaan vastaaminen tämän hankkeen kaltaisilla uusilla malleilla edistää myös kansainvälisesti verkottuneiden innovaatiokeskittymien ja -ekosysteemien kehittymistä Suomessa, toteaa neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Digitalisaatio-Akatemia käynnistyi tammikuussa

Ensimmäiset korkeakouluopiskelijat aloittivat vuoden kestävän koulutuksen Digitalisaatio-Akatemiassa tammikuussa. Alkusysäys Akatemiaan tuli ohjelmistokehitysyhtiö Devatukselta, joka rekrytoi valmistuneita opiskelijoita seudun korkeakouluista.

 – Syntyi ajatus poikkitieteellisestä akateemisesta mallista, jossa paikalliset yritykset ovat mukana järjestämässä opiskelijoille koulutusta liittyen uusimpiin teknologioihin ja yritysten fokusalueisiin.  Yritykset voisivat näin löytää akatemian kautta työelämään valmiimpia osaajia ja toisaalta akatemiasta valmistuvien opiskelijoiden olisi helpompi löytää työpaikkoja seudun yrityksissä, sanoo Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky.

Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hellström Teknologiakeskus Merinovasta kertoo, että koulutus Digitalisaatio-Akatemiassa on tänä vuonna keskittynyt muun muassa kyberturvallisuuteen, datatieteeseen ja digitalisaatioon. Kumppaniyritykset ovat mukana antamassa opetusta. Koulutuksessa on hyödynnetty digitalisaation tuomaa joustavuutta ja se on pyritty pitämään käytännönläheisenä, esimerkiksi harjoitustehtävät ovat mahdollisimman todellisia yritysten projekteja tai ratkottavia ongelmia.

Kuva (linkkinä alla): Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hellström, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi ja Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky esittelemässä Digitalisaatio-Akatemiaa Talent Boost Summitissa. Kuvaaja: Mirella Mellonen.

Lisätiedot:

Mari K. Niemi, johtaja, Vaasan yliopisto, InnoLab, puh. 029 449 8510, sähköposti: mari.k.niemi(at)univaasa.fi

FAKTA: Digitalisaatio-Akatemia

• Teollisuuden ja korkeakoulujen yhteinen malli, joka hakee ratkaisuja digialan osaajapulaan
• Monitieteinen Vaasan seudun korkeakouluopiskelijoille  suunnattu koulutus, jossa kumppaniyritykset ovat mukana.
• Aloitti toiminnan tammikuussa 2019.
• Mukana Wärtsilä, Danfoss, Devatus, Wapice, VEO, Vaasan Sähkö, KWH Logistics ja Mirka sekä Vaasan yliopisto, VAMK ja Novia
• Vetäjänä Peter Hellström, Teknologiakeskus Merinova
• Toimintaa ovat alkuvaiheessa rahoittaneet Pohjanmaan liitto ja Merinova
• Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalusta sai työ- ja elinkeinoministeriöltä avustuksen Digitalisaatio-Akatemian toimintamallin kehittämiseen ja laajentamiseen.
• Digitalisaatio-Akatemian sivut: www.digitalisationacademy.fi

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan hallitus järjestää Kukan ja Flooran päivänä, maanantaina 13.5., teemapäivän luonnon monimuotoisuudesta ja biodiversiteettikriisistä. Opiskelijakunnan hallitus pitää keskeisenä nuorten aktiivista osallistumista ajankohtaiseen keskusteluun.

Media on tervetullut tapahtumapäivänä luennolle, jonka pitää professori Ilari Sääksjärvi, Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä. Luento pidetään TSYKin lukion 3. kerroksen juhlasalissa klo 10–11 ja sen aiheena on ”Mitä merkitystä lajeilla ja lajiston monimuotoisuudella on?"

Ilari Sääksjärvi käy luennolla läpi myös uusimman YK:n raportin suurimmat tulokset. Raportti esittelee hurjia lukuja, jopa miljoona eliölajia vaarassa hävitä maapallolta.

– Tämä raportti on ilmastonmuutospaneelin IPCC-raportin ohella yksi suurimmista uutisista viime vuosien aikana, Sääksjärvi toteaa.

Luennon jälkeen biologian ja maantieteen lehtori Katja Tauriainen ja kuvataiteen lehtori Marja Haapakangas opiskelijoineen esittelevät tulevaa taidepuutarha-projektiaan aiheeseen liittyen. Turun keskustassa sijaitsevassa TSYKissä on päätetty koulun omasta toiminnasta monimuotoisuuden turvaamiseksi. Piha-alueelle alkaa rakentumaan kuvataiteen ja biologien kurssien yhteistyönä taidepuutarha. Perhosia ja muita pölyttäjiä houkuttelevien kasvien, hyönteishotellien, linnunpönttöjen ja erityisesti hallitun hoitamattomuuden keinoin luodaan lajeille sopivia biotooppeja, ja kohennetaan näin niiden mahdollisuuksia menestyä myös kaupungissa.

Lisätietoja luennosta: Professori, Ilari Sääksjärvi, puh. 040 546 0976

Lisätietoja koko tapahtumasta: TSYKin historian ja yhteiskuntaopin lehtori sekä opiskelijakunnan ohjaava opettaja, Christiane Ala-Nissilä, puh. 040 687 1385, christiane.ala-nissila@turku.fi

Kunnaksen koulun puutarhaprojekti on kehittynyt kansainväliseksi yhteistyöksi. Unelmien puutarha -projektin toteuttanut 6a-luokka palkitaan 23.5. valtakunnallisella Yritys Hyvä -palkinnolla ja 1 000 euron stipendillä.

Kunnaksen koulun 6a-luokan oppilaat rakensivat kevään ja kesän 2018 aikana koulunsa pihaan hyötykasvipuutarhan koko kylän yhteiseen käyttöön. Syksyllä satokauden päätteeksi koululla vietettiin Unelmien puutarhajuhlia ja syksymmällä Unelmien valoyötä. Myös koulun joulujuhlat järjestettiin ulkona puutarhassa.

Oppilaat ideoivat ja suunnittelivat puutarhan itse yhteistyössä Veikko Juutilaisen ja Inspis Ry:n kanssa. Puutarha toteutti idean yhteisöllisyyden lisäämisestä omaa ympäristöään kehittämällä, alueen asukkaat osallistuivat innokkaasti tapahtumiin ja nauttivat sadosta.

– Asukkaat saivat hakea hyötypuutarhasta muun muassa kesäkurpitsaa, tomaatteja ja yrttejä omaan käyttöön, kertoo luokanopettaja Anna-Liisa Lapinoja.

Yritys Hyvä -kilpailua varten koottiin portfolio projektista, ja oppilaat menevät toukokuussa esittelemään projektia Yritys Hyvä -päätapahtumaan Helsinkiin.

– Unelmien puutarha toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa todella hyvin, sillä tämä läpileikkaa kaikki laaja-alaisen osaamisen seitsemän osa-aluetta, kuvailee Anna-Liisa Lapinoja.

Suomalais-virolaista puutarhayhteistyötä

Luokka tekee toukokuussa matkan Viron Viljandiin, jossa he vierailevat mm. Heimtali Pöhikoolissa ja vievät sinne puutarhaideaa. Etukäteen yhteistä puutarhaa on suunniteltu sähköpostin välityksellä ja puhelimitse. Rahaa matkakassaan on kerätty koululla järjestetyissä tapahtumissa ja mm. myymällä itse tehtyjä linnunpönttöjä.

– Saamme esitellä myös virolaisille ajatuksiamme ympäristötyöstä, iloitsee Anna-Liisa Lapinoja.

Lisätietoja:
Kunnaksen koulun opettaja Anna-Liisa Lapinoja, p. 044 7161 351
Kunnaksen koulun rehtori Maritta Turunen, p. 050 539 1687

Autoalan Keskusliiton tiedote

Uuden teknologian ja palveluliiketoiminnan kehityksen myötä on tärkeää entisestään vahvistaa autoalan koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaedellytyksiä ja korkeaa laatua. Autoalan Keskusliitto ja Autoalan ammattikoulutuksen edistämissäätiö (AAKES) ovat toimineet vuosia yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa kehittäen uusia palveluliiketoiminnan malleja varmistaakseen autoalan osaamisen tulevaisuudessakin.

Auto- ja työkonetekniikan professuuri perustettiin Oulun yliopistoon vuonna 2010 säätiön tukemana. Professuurin tavoitteena on vahvistaa auto-, työkone- ja kuljetustekniikan tohtori- ja diplomi-insinöörikoulutusta ja tutkimustoimintaa Suomessa. Nyt säätiö on tukemassa toista professuuria, joka toimisi yhteistyössä eri yliopistojen tiedekuntien kanssa.

AAKES on myös Euroopan aluekehitysrahaston ja Oulun alueen yritysten kanssa rahoittamassa Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston energiatehokkaiden ajoneuvo- ja työkoneteknologioiden testausympäristöä Mobilab-hanketta. Hanke sai yli 4,1 miljoonan euron rahoituksen tuotekehitys- ja testausympäristön perustamiseen, joka mahdollistaa tutkimuksen tekemisen usealla tekniikan alalla ja nopeuttaa tiedon siirtämistä tieteestä tuotteeksi.

Riverian autoala palkittiin Koulutuksen järjestäjä 2018 -palkinnolla

AAKES valitsee vuosittain autoalan vuoden koulutuksen järjestäjän. Kilpailu on avoin kaikille autoalan ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen järjestäjä 2018 -palkinto myönnettiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian autoalan koulutukselle autoalan opettajille ja koulutuksen järjestäjille sunnatuilla Autoalan teknologian osaamisen kehittämispäivillä Oulussa 26.4.2019.

- Riveriassa laatujärjestelmä on tunnistettu ja tunnustettu. Kehitystyö on pitkäjänteistä ja harkittua, ja sitä tehdään kaikilla osa-alueilla. Riveriassa on ymmärretty koulutuksen järjestäjän rooli osaamisen kehittämisen edistämiseksi yhteistyössä muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa, toteaa Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.

- Olemme panostaneet muun muassa työelämäyhteistyön ja opetuksen kehittämiseen niin paikallisesti kuin kansainvälisesti, ja nähneet sen erittäin tärkeänä tulevaisuuden osaamisen takaamiseksi. Henkilökunnan asenteella ja työnantajan tarjoamilla mahdollisuuksilla on ollut iso merkitys tämän saavuttamisessa, kiittelee koulutuspäällikkö Ari Pikkarainen. Arvostan tätä tunnustusta korkealle, ja se edelleen rohkaisee jatkamaan tätä työtä.

Lisätietoja
tekninen johtaja Jouko Sohlberg, Autoalan Keskusliitto p. 0400 904 003
koulutuspäällikkö Ari Pikkarainen, Riveria p. 050 370 1951
www.akl.fi

Autoalan Keskusliiton omistama Autoalan ammattikoulutuksen edistämissäätiö on perustettu vuonna 1961 edistämään autoalan ammatillista koulutusta osaavan työvoiman varmistamiseksi autoalalle. Autoalan Koulutuksen järjestäjä -palkinto myönnetään kouluttajalle, joka on esimerkillisesti kehittänyt autoalan koulutustoimintaa oppimisen, toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen näkökulmasta. Voittaja palkitaan alan opettajien koulutukseen tarkoitetutulla avustuksella ja tunnustuspalkinnolla. Autoalan Keskusliitto on järjestänyt 10 vuoden ajan AAKESin tuella Autoalan teknologian osaamisen kehittämispäivät, joilla käsitellään teknologian ja palveluliiketoiminnan muutoksiin liittyviä aiheita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on voittanut valtakunnallisen TKI-kärjet -kilpailun Kotka-Kouvola -yhteysvälin kehittäminen -hankkeellaan.
Kilpailun voittaja julkistettiin valtakunnallisilla AMK-päivillä Kuopiossa 8.5.2019.

TKI-kärjet on ammattikorkeakoulujen TKI-johdon verkoston vuosittain järjestämä kilpailu, jossa etsitään vaikuttavinta ammattikorkeakoulujen TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hanketta. Tänä vuonna kilpailuun osallistuttiin hankkeista kertovilla videoilla ja voittajavideo ratkaistiin yleisöäänestyksellä verkossa. Kilpailun äänestysaika oli 25.3.-7.4.2019, jonka aikana annettiin yhteensä 4193 ääntä. Voittanut Xamkin hankevideo sai 35 % annetuista äänistä. Kilpailussa oli mukana yhteensä 19 videota.

Tavoitteena lisätä junaliikenteen houkuttelevuutta kymenlaaksolaisia kuunnellen

Kotka-Kouvola -yhteysvälin kehittäminen -hankkeessa etsittiin ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten liikkumista kahden kaupungin välillä. Tavoitteena oli löytää uudenlaisia toimintamalleja ja innovaatioita, jotka lisäisivät junayhteyden houkuttelevuutta. Kaikki toimenpiteet tähtäsivät ihmisten tietoisuuden lisäämiseen kestävästä liikkumisesta ja julkisten liikennevälineiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Kymenlaakson liiton rahoittaman, 30.4.2019 päättyneen hankkeen aikana pilotoitiin työmatkalaisille juna-taksi -kokeilua Kouvolan ja Kotkan välille. Hankkeessa laadittiin julkisia kyselyitä yhteysvälin julkisen liikenteen käytettävyydestä ja palvelutasosta. Lisäksi aiheista haastateltiin alueen suurimpien työnantajien sekä kulttuurin ja urheilun suurtuottajia.
Kahteen julkiseen kyselyyn saatiin yhteensä lähes 1700 vastausta. Junan lähtöajalle saatiin noin 1500 aikatauluehdotusta sekä Kotkasta että Kouvolasta eli yhteensä noin 3000 kappaletta. Tämän vuoden joulukuussa Kotkan ja Kouvolan välillä käyttöön otettava uusi junaliikenteen aikataulu pohjautuu näihin hankkeessa tehtyihin selvityksiin.

Hankkeessa toteutettiin myös hackathon-tapahtuma sekä markkinointitempaus autojen vertaisvuokrauksen eli ekologisesti kestävän liikkumisen puolesta.

- Olemme kiitollisia saamistamme äänistä, kisan voitosta sekä jokaisen hankkeeseemme osallistuneen panoksesta. Kutsuimme kymenlaaksolaiset osallistumaan kehittämiseen ja he vastasivat tavalla, joka sai aikaan huomiota ja aidon muutoksen. Toivon, että kymenlaaksolaisten aktiivisuus jatkuu ja että me tutkijat ja kehittäjät uskallamme sekä osaamme edelleen kysyä rohkeasti oikeita asioita, hankkeen projektipäällikkö Petri Kähärä iloitsee.

- Kilpailun voitto on tunnustus paitsi erinomaisesti toteutetulle hankkeelle, myös kehittämistyölle, jota teemme konkreettisesti alueidemme asukkaiden sujuvamman ja paremman arjen eteen. Lähes kahteen sataan käynnissä olevaan hankkeeseemme mahtuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tutkimushankkeita sekä aluetta kehittävää soveltavaa tutkimusta. Annamme mielellämme osaamistamme aluekehitystyöhön. Voittajahanke on esimerkki tästä, sanoo Xamkin kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi.

Linkki TKI-kärjet-kilpailun voittajavideoon:
https://www.youtube.com/watch?v=DmKGAcVIiTA

Kuva: Projektipäällikkö Petri Kähärä vastaanotti keskiviikkona Kuopiossa palkinnon TKI-kärjet 2019 -kilpailun voitosta.

Lisätietoja:

Petri Kähärä
Projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka-Kouvola -yhteysvälin kehittäminen-hanke
p. 044 702 8963, petri.kahara@xamk.fi

Oppimisen ja opettamisen haasteita pohditaan 9.-10.5.2019 Jyväskylän ammattikorkeakoululla järjestettävillä MaFyKe –päivillä, jonne kokoontuu opettajia ympäri Suomen.

Toisen asteen opiskelijoiden notkahtanut ja hälyttävä osaamistaso luonnontieteissä ja matematiikassa on noussut valtakunnalliseksi huoleksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän tutkimuksen mukaan osaamisen taso on laskenut hälyttävästi sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, jolloin siirtyminen jatko-opintoihin hankaloituu perustaitojen ollessa heikommat. 

– Kansainväliset tutkimukset (PISA ja TIMMS) ovat osoittaneet, että vuosina 1999-2015 on tapahtunut selkeä heikentyminen suomalaisnuorten matematiikan osaamisessa. Heikosti osaavien nuorten osuus on kasvanut ja huippuosaajien määrä vähentynyt, toteaa tutkimustuloksiin perehtynyt JAMKin lehtori Anne Rantakaulio.

Pohja matematiikan oppimiselle luodaan jo varhaislapsuudessa. Tutkimusten mukaan alaluokilla myönteinen matematiikkakuva muuttuu kielteisemmäksi peruskoulun loppuun mennessä. Kielteisen matematiikkakuvan muuttaminen on vaikeaa, ja se vaikuttaa vahvasti toisella asteella tehtäviin valintoihin.

Lisäksi opetuksen tavat ovat muuttuneet. Opetusmateriaalit digitalisoituvat ja siirtyvät enenevissä määrin verkkoon, jolloin opettajillakin on oltava työkalupakissaan erilaisia taitoja kuin ennen. Samalla muuttuva opetusympäristö tarjoaa kuitenkin keinoja kiinnostuksen ylläpitämiseen tai parantamiseen.

– Opetuksen tukena voidaan hyödyntää pelillisyyttä, käänteistä opetusta ja sosiaalista mediaa. Kyse on suuresta muutoksesta, joka vaikuttaa syvästi oppijoiden ja opettajien tapaan hahmottaa koulumatematiikkaa, heidän matematiikkakäsityksiinsä sekä laajemmin koulumatematiikan opettamisen ja oppimisen kulttuuriin. Opettaja nähdään nykyisin ennen kaikkea valmentajana ja oppimisen myötävaikuttajana, Rantakaulio kertoo.

Muun muassa näitä oppimisen ja opettamisen haasteita pohditaan 9.-10.5.2019 Jyväskylän ammattikorkeakoululla järjestettävillä MaFyKe –päivillä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella (Piippukatu 2), jonne kokoontuvat ammattikorkeakoulujen matematiikan ja luonnontieteiden opettajat ympäri Suomen. Myös median edustajat ovat tilaisuuteen erittäin tervetulleita.

Päivien ohjelmassa on esityksiä ajankohtaisista luonnontieteisiin liittyvistä aiheista, kuten kyberturvallisuudesta, bio- ja kiertotaloudesta sekä 3D-tulostuksesta. Päivät huipentuvat perjantai-iltapäivänä paneelikeskusteluun, jossa mukana keskustelijoina ovat mm. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Elomaticin liiketoimintajohtaja Arto Sampo sekä yli-insinööri Inga Sihvo Opetushallituksesta.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta: https://www.jamk.fi/fi/Tapahtumat/mafyke/

Lisätiedot:
Anne Rantakaulio, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 5958 437

Pasi Lehtola, yliopettaja
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 5941 452

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

SeAMK on voittanut oman osionsa Suomen Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen järjestämässä valtakunnallisessa yrittäjyyskilpailussa. Voittajat julkistettiin valtakunnallisilla AMK-päivillä Kuopiossa keskiviikkona.

Kilpailussa oli kolme yrittäjyyden eri vaiheisiin keskittyvää osiota, joista SeAMK osallistui yrittäjyysasenteen ja -valmiuksien rakentumista käsittelevään teemaan. Kilpailutöiden arvioinnissa painottuivat muun muassa korkeakoulun toimintamallien vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä pitkäjänteisyys.

Voittoon SeAMKin siivitti tuomariston mukaan yrittäjyyden kytkeminen normaaliksi osaksi opiskelua, oppimisympäristöt sekä yrittäjyystoimintojen kehittäminen tutkimukseen perustuen.

”Tuntuu upealta, että pitkäjänteinen työmme yrittäjyyden edistämiseksi huomioitiin näin hienolla tavalla. Osallistuimme kategoriaan, koska siinä oli paras mahdollisuus kuvata SeAMKin yrittäjyystoiminnan kokonaisuus. Yrittäjyys lähtee meillä strategiasta ja arvoista, johto on erittäin sitoutunut sen edistämiseen ja meillä on innostuneet opettajat ja asiantuntijat tekemässä tätä työtä. Olemme pystyneet myös kytkemään yrittäjyysopetuksen tutkimukseen ja tutkittuun tietoon. Yrittäjyyteen liittyvät toimenpiteet on SeAMKissa koottu verkkoon Y-Zone-nimiseen portaaliin, ja seuraavaksi olemme rakentamassa pöhinälle fyysistä ympäristöä kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoen kanssa”, SeAMKin vararehtori Elina Varamäki kertoo.

”Tämä voitto meni aivan oikeaan osoitteeseen. SeAMK on ottanut yrittäjyyden oman strategiansa kulmakiveksi ja rakentanut määrätietoisesti yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä. Tämän takia opiskelija saa SeAMKissa poikkeuksellisen hyvät valmiudet ymmärtää yrittäjyyden keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa”, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko sanoo.

Kilpailu perustui Suomen Yrittäjien viime marraskuussa julkaisemiin korkeakoulujen yrittäjyyssuosituksiin ja niiden käyttöönoton tueksi laadittuun pelikirjaan. Kilpailuun osallistui yhteensä 14 ammattikorkeakoulua, joista SeAMKin voittamaan osioon 11. Kaksi muuta osiota voittivat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan on upeaa havaita, kuinka keskeinen asema yrittäjyydellä on valtaosassa ammattikorkeakouluja.

”Osaamisen ja luovuuden ammattilaisjoukkueina ammattikorkeakoulut tarjoavat kumppaniensa kanssa yrittäjyydelle otollisen kasvuympäristön. Kilpailuun osaa ottaneet ammattikorkeakoulut ovat tästä elävä esimerkki”, Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen vahvistaa. 

Lisätiedot:

Elina Varamäki
vararehtori, SeAMK
040 830 5189
elina.varamaki@seamk.fi

Heikki Risikko
toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät
050 317 5145
heikki.risikko@yrittajat.fi