Puhutaan panemisesta on opiskelijajärjestöjen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (Sakki ry) ja Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) sekä asiantuntijajärjestöjen Setan ja Väestöliiton yhteinen kampanja, jossa nuoret puhuvat viikon ajan seksistä ja seksuaalisuudesta SLL:n Snapchat-tilillä sekä Sakki ry:n Instagramissa. Asiantuntijajärjestöt tarjoa­vat netissä seksuaalineuvontaa sekä katta­vaa asian­tun­ti­juut­ta seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviin kysy­myk­siin.

Seksuaalisuus koskettaa meitä kaikkia ja seksiin liittyy paljon kysy­myk­siä. Nuorelta vaaditaan valtavan paljon rohkeutta ja oma-aloitteisuutta, jotta hän uskaltaa avata suunsa ja kysyä aikuisilta seksistä, seksuaalisesta halusta ja fantasioista tai vaikka yleisistänormeista poikkeavista ihmissuhdemuodoista.

"Olen huomannut, että nuorten keskuudessa seksi ja seksuaalisuus ovat edelleenkin tabuja. Niistä ei puhuta tai niistä tullaan kiusalliseksi ja asioita kierrellään ja käytetään koodinimiä. Seksi ja seksuaalisuus ovat kuitenkin luonnollinen osa elämää, joten haluan omalla panostuksellani olla mukana rikkomassa tabuja ja tekemässä seksuaalisuudesta ja seksistä päivän polttavimmat puheenaiheet", selventää yhtenä kampanjan somettajista toimiva 19-vuotias Miika.

Kampanja korostaa, että nuorten tukena on asiantuntijoita, jotka voivat auttaa löytämään vastauksia kiperiin kysymyksiin ja tarjoavat ajankohtaista tietoa seksistä, seksuaalisuudesta, suostumuksesta, nautinnosta, ihmissuhteista sekä ehkäisystä. Tänä vuonna kampanja pyrkii erityisesti purkamaan seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä. Päivittäin vaihtuvissa teemoissa käsitellään laajasti nautintoa, itsemäärämisoikeutta ja moninaisuutta.

Puhutaan panemisesta -kampanjan teemat ovat tulleet nuorilta. Väestöliiton neuvontachatin tilastojen mukaan yli 15-vuotiaat nuoret ovat aktiivisia seksuaalineuvonta-chatpalveluiden käyttäjiä.  Vuoden 2018 tilastojen mukaan kaikista ikänsä kertoneista chat-kävijöistä yli 15-vuotiaita oli noin 19 prosenttia.

Väestöliiton saaman palautteen mukaan lukiolaiset ja ammattikoululaiset kaipaavat lisää seksuaalikasvatusta. Nuoret kokevat, että seksuaalikasvatukseen panostetaan kyllä yläkouluissa, mutta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vähemmän, usein vain syventävien opintojen muodossa.

Tähän tarpeeseen Puhutaan panemisesta -kampanja haluaa vastata. Ilmainen matalan kynnyksen seksuaalineuvonta on ensisijaisen tärkeää aikuistuvalle nuorelle, joka elää vaihetta, jossa koulusta saatuja oppeja hyödynnetään käytännössä.

''Puhutaan panemisesta -kampanja on loistava tapa puhua seksistä ja seksuaalisuudesta, sillä se tapahtuu nuorten kielellä ja vertaisten kautta eli nuorilta toisille nuorille. Kampanja yhdistää myös nuorten parissa työtä tekevät ammattilaiset ja mahdollistaa meille oppimisen kokemuksia. Viikosta tulee tosi kiinnostava’’, kehuu Väestöliiton nuorten palveluiden seksuaalikasvattaja Sari Hälinen.

Kampanjan yhteistyötahot koostavat syksyksi 2019 kampanjaviikon kysytyimmistä kysymyksistä videomateriaalin, jota ammattikoulujen ja lukioiden opettajat voivat hyödyntää opetustyössään.
Seuraa kampanjaa somessa 6.-10.5. tunnisteella #puhutaanpanemisesta

Lisätiedot:

Sari Hälinen, Väestöliitto
nuorten seksuaalikasvatuksen asiantuntija, 050 302 5935 (vain puhelut), sari.halinen@vaestoliitto.fi
Senni Moilanen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI ry)
asiantuntija, hyvinvointi ja yhteisöllisyys, 044 7332850, senni.moilanen@sakkiry.fi
Anni Koivisto, Suomen Lukiolaisten liitto (SLL)
sosiaalipoliittinen asiantuntija, 040 4155969, anni.koivisto@lukio.fi

Vaasan yliopisto ja Vaasan kaupunki ilmoittivat 14.3. valmistelevansa yliopiston käytössä olevien rakennusten ja maa-alueen ostamista Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä noin 26 miljoonan euron kauppahintaan. Lopullinen kauppa on nyt toteutunut, ja Palosaaren kampusalue on 30.4.2019 siirtynyt Vaasan Merikampus Oy:n hallintaan.

Vaasan Merikampus Oy on Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin yhteinen yhtiö, jonka tarkoituksena on hallinnoida ja kehittää yliopiston käytössä olevaa lähes 30 000 m²:n kiinteistöpinta-alaa, jota käyttää päivittäin 500 työntekijää ja 5000 opiskelijaa.

Yliopisto omistaa Vaasan Merikampus Oy:stä kaksi kolmasosaa ja kaupunki yhden kolmasosan. Yliopiston jäsenet yhtiön hallituksessa ovat yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm, rehtori Jari Kuusisto ja Vaasan opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Marko Ylimäki.

Kuva linkkinä alla, kuvateksti: Kaupantekotilaisuudessa vasemmalta oikealle Vaasan kaupungin konserni- ja muutosjohtaja Jan Finne, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto ja SYK Oy:n toimitusjohtaja Mauno Sievänen.

Lisätiedot:

Vaasan yliopisto
Jari Kuusisto, rehtori
puh. 029 449 8291
jari.kuusisto(at)univaasa.fi

Jatkuvan oppimisen kehittämistä tarkastellut työryhmä luovutti tänään väliraporttinsa. Väliraportissa esitetään tarpeellisia toimenpiteitä kansallisen jatkuvan oppimisen strategian luomiseksi. Työryhmä ei esitä ratkaisuja jatkuvan oppimisen rahoitukseen, mutta erilaisia lähestymistapoja tähän liittyen on tarkasteltu raportin liitteissä. Yhtenä lähestymistapana on kuvattu julkisesti rahoitetun koulutuksen maksuttomuuden rajaaminen tietyille kohderyhmille eli käytännössä toisen tutkinnon maksullisuus. Työryhmän työskentelyssä mukana olleet opiskelijajärjestöt korostavat, että lähestymistapa ei ole missään nimessä hyväksyttävissä.

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu siihen, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua kaikissa elämänsä vaiheissa, eikä umpiperiä synny. Tämä mahdollisuus on oltava olemassa myös tulevaisuudessa. Raportissa tarkasteltu maksullisuus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ammatillisen tutkinnon suorittanut ei voisi suorittaa maksutta toista ammatillista tutkintoa eikä korkeakoulututkinnon suorittanut toista samantasoista korkeakoulututkintoa. Maksullisuus rajaisi siten myös nuorten mahdollisuuksia kouluttautua.

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta tässä on keskeisiä ongelmia: alan vaihtaminen hankaloituu merkittävästi ja kannusteet opintojen keskeyttämiseen tai pitkittämiseen lisääntyvät. Maksullisuudella on myös eriarvoistava vaikutus, sillä se ehkäisee erityisesti matalasta sosioekonomisesta taustasta tulevien hakeutumista koulutukseen. Lisäksi merkittävässä osassa ammateista on edelleen vaatimuksena tietyn tutkinnon tai osaamiskokonaisuuden suorittaminen ja tutkintokoulutuksen muuttaminen maksulliseksi heikentäisi näiden alojen työvoiman saantia, sillä maksullisuus vähentäisi hakeutumista kyseisten alojen koulutuksiin. Toisen tutkinnon maksullisuuden sijaan olisi perusteltua pyrkiä edistämään tutkintoa pienempien moduulien tai osaamiskokonaisuuksien tarjoamista työelämässä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen. Tämä vähentäisi myös painetta useiden päällekkäisten opinto-oikeuksien hankkimiseen.

Maksullisuus luo jatkuvaan oppimiseen enemmän muureja kuin mahdollisuuksia, eikä näin ollen tue jatkuvan oppimisen tavoitteita. Rahoitusmallit on sisällytetty raporttiin kapealla valmistelulla ja puutteellisella vaikutusten arvioinnilla. Vaadimme, että eduskuntaryhmät sanoutuvat irti koulutuksen maksuttomuuden rajaamisesta ja että hallitusneuvotteluissa jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä päätetään edistää kestävältä pohjalta.

Linkki työryhmän raporttiin

Lisätietoja:

• Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU
  Puheenjohtaja Jessica Makkonen, jessica.makkonen@osku.info, 044 9776 356
• Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI
  Puheenjohtaja Elias Tenkanen, elias.tenkanen@sakkiry.fi, 044 7530 581
• Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL
  Puheenjohtaja Roosa Pajunen, roosa.pajunen@lukio.fi, 040 019 6466
• Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK
  Puheenjohtaja Iiris Hynönen, iiris.hynonen@samok.fi, 050 389 1000
• Suomen ylioppilaskuntien liitto - SYL
  Puheenjohtaja Sanni Lehtinen, sanni.lehtinen@syl.fi, 044 906 5007

Taksvärkki ry hakee uusia vapaaehtoisia eri puolilta Suomea. Elokuussa koulutettavat globaalikasvatuksen kouluttajat vierailevat lukuvuoden 2019–2020 aikana oppilaitoksissa ohjaamassa toiminnallisia työpajoja.

Taksvärkki ry tarjoaa mahdollisuuden tehdä vaikuttavaa vapaaehtoistyötä koulumaailmassa. Vapaaehtoiset vaikuttavat työllään nuorten oikeuksien ja globaalin yhteisvastuun edistämiseen.

Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluttajiksi valitaan 30 vapaaehtoista, jotka elokuussa 2019 järjestettävässä koulutuksessa perehtyvät lapsen oikeuksiin ja nuorten arkeen Nepalissa. Tutuiksi tulevat myös globaalit kehityskysymykset, globaalikasvatuksen toiminnalliset menetelmät ja esiintymistaidot.

”Etsin uusia kokemuksia ja sellaista työtä, mitä haluaisin tulevaisuudessakin tehdä”, kertoo oululainen Oiva Kilpeläinen syistä, joiden takia hän haki Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen kouluttajaksi. Kilpeläinen on kuluneen lukuvuoden aikana ennättänyt ohjata kouluissa nuorille toistakymmentä työpajaa.

Globaalikasvatuksen kouluttajana toimiminen sopii erinomaisesti opiskelijoille. Vapaaehtoiset voivat itse valita, millä alueella tekevät kouluvierailuja. Työpajojen teemoja ovat Taksvärkki ry:n toiminnan ytimessä olevat lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus ja nuorten vaikuttaminen. Taksvärkin työpajoja ohjataan suomeksi ja ruotsiksi erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun alueilla.

Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluttaja, helsinkiläinen Tiia Kostiainen on nauttinut kuluneesta lukuvuodesta ja sen haasteista.

“Työpajoja ohjatessa ja tärkeitä teemoja käsitellessä olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja kykyjä sekä saanut mahdollisuuden osallistua mielenkiintoisiin keskusteluihin niin oppilaiden, opettajien kuin muiden kouluttajien kanssa. Meillä on myös todella upea vapaaehtoisten globaalikasvattajien verkosto, jossa on mielenkiintoista jakaa kokemuksia sekä sparrailla ideoita ja ajatuksia.”

Taksvärkki ry toivoo vapaaehtoisiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia, vammaisia sekä eri kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Koulutustiloissa 9.–11.8.2019 on valitettavasti puutteita esteettömyydessä.

Lisätiedot Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelijalta Anna Kivimäeltä:
anna.kivimaki@taksvarkki.fi
050 3485668

Högsta domstolen (HD) har avslagit fyra sökandes ansökningar om besvärstillstånd i ett ärende som gällde grovt subventionsbedrägeri och grovt missbruk av tjänsteställning i anslutning till verksamheten vid Jalasjärvi vuxenutbildningscentral (Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus, JAKK). Hovrättens dom står således fast.

I ärendet var det fråga om läroavtalsutbildning för grundexamen inom ekonomiförvaltning och inom logistik som ordnats vid JAKK och som finansierats med statsandelar, men som i själva verket inte motsvarat examensgrunderna eller uppfyllt kraven på inlärning i arbetet. Av Jalasjärvi kommun återkrävdes senare över 30 miljoner euro i statsandelsfinansiering som beviljats på grund av felaktiga uppgifter.

Både hovrätten och tingsrätten hade ansett att de tre sökande gjort sig skyldiga till grovt subventionsbedrägeri och en av dem dessutom till grovt missbruk av tjänsteställning. Hovrätten hade skärpt kommundirektörens straff till ovillkorligt fängelse i två år och två månader och en annan persons straff till ovillkorligt fängelse i två år. Den tredje sökandens villkorliga straff på ett år och tre månader hade inte ändrats i hovrätten. Dessutom hade hovrätten dömt det bolag som ordnat utbildningen i ekonomiförvaltning, och där en av de dömda varit utbildningsdirektör, till samfundsbot på 50 000 euro.

Mer information: Föredragande Minna Heikinsalmi, tfn 02956 40073, minna.heikinsalmi(at)oikeus.fi

Avgörandets diarienummer i HD: R2019/265

Vasa hovrätts pressmeddelande 31.1.2019 (på finska)

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt neljän hakijan valituslupahakemukset jutussa, joka koski Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen (JAKK) toimintaan liittyviä törkeitä avustuspetoksia ja törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä. Hovioikeuden tuomio jäi näin olleen voimaan.

Asiassa oli kysymys JAKK:ssa valtionosuusrahoitteisena oppisopimuskoulutuksena järjestetystä taloushallinnon ja logistiikan perustutkintokoulutuksista, jotka eivät tosiasiassa täyttäneet tutkinnon perusteiden ja työssäoppimisen vaatimuksia. Jalasjärven kunnalta perittiin myöhemmin takaisin yli 30 miljoonaa euroa väärien tietojen perusteella myönnettyä valtionosuusrahoitusta.

Hovioikeus ja käräjäoikeus olivat molemmat katsoneet kolmen hakijan syyllistyneen törkeään avustuspetokseen ja yhden heistä lisäksi törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Hovioikeus oli koventanut kunnanjohtajan rangaistuksen kahden vuoden kahden kuukauden ja toisen henkilön kahden vuoden ehdottomiksi vankeusrangaistuksiksi. Kolmannen hakijan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdollista rangaistusta ei ollut muutettu hovioikeudessa. Lisäksi hovioikeus oli tuominnut taloushallinnon koulutuksen järjestäjänä toimineen yhtiön, jonka koulutusjohtajana yksi tuomituista oli toiminut, 50 000 euron yhteisösakkoon.

Lisätiedot: Esittelijä Minna Heikinsalmi, p. 02956 40073, minna.heikinsalmi(at)oikeus.fi

Ratkaisun diaarinumero KKO:ssa: R2019/265

Vaasan hovioikeuden tiedote 31.1.2019

Nyt olisi korkea aika siirtyä hankevetoisesta täydennys koulutuksesta pysyvään ja kustannustehokkaaseen malliin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville terveysalan ammattilaisille. SOTE-silta hanke kehittää ja toteuttaa tätä mallia tällä hetkellä määräaikaiselle (1.3.2018 - 30.9.2020) ESR-rahoituksella. Mitä syksyn 2020 jälkeen tapahtuu, on päättäjien käsissä.

SOTE-silta hanke on ottanut vastaan haasteen ja on kehittämässä neljän ammattikorkeakoulun (Metropolia, Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu) yhteistyönä koulutusmallia, josta pitäisi saada pysyvä malli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeasti koulutetuille terveydenhoidon ammattilaisten täydennyskoulutukselle. SOTE-silta -hankkeen tavoitteena on juurruttaa täydennyskoulutusmalli suomalaiseen korkeakoulumaailmaan.

Uusia täydennyskoulutettavia on tulossa koko ajan lisää. Kaiken kaikkiaan SOTE-silta hankkeessa on tavoitteena 73 ammattilaisen pätevöityminen ja työllistyminen. Heistä 60 on sairaanhoitajia ja 13 muiden terveysalan ammattien edustajia. Tällä hetkellä koulutuksessa on jo yli 50 terveydenhoidon ammattilaista, joista iloksemme jo kaksi on valmistunut ja työllistynyt.

Olemme hankkeena lähestyneet päättäjiä ja levittäneet tietoa säädellystä, nopeasta ja kustannustehokkaasta koulutusmallistamme. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien terveysalan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutus tulee saada pysyväksi koulutuskäytänteeksi uudessa hallitusohjelmassa.

Tähän saakka ammattilaisten koulutusta on järjestetty erilaisilla määräaikaisilla hankkeilla, joiden jälkeen mallin kehittäminen on loppunut ja kehittämistä on jatkettu taas uudella määräaikaisella hankkeella. Hankevetoinen koulutus ei voi olla pysyvä malli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä toimiminen ja oikeus harjoittaa ammattia tai
käyttää terveydenhuollon ammattinimikettä vaatii Valviran myöntämän laillistuksen. Laillistaminen
edellyttää siltaopintoja. Hakija voi aloittaa opinnot, kun hänellä on yleisestä kielitutkinnosta vähintään keskitason todistus suomen kielen taidosta (vähintään YKI 3) ja Valviran lausunto koulutuksen vastaavuudesta.

_______
                     
EU- ja ETA-alueen ulkopuolella sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat kokeneet ammatinharjoittamisoikeuden saamisen Suomessa vaikeaksi ja heidän koulutustaan ja osaamistaan jopa mitätöidään. Koska terveysalan maahanmuuttajan ammatinharjoittamisoikeuden saaminen on vaikeaa, se on johtanut vastaavan tai alemman sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittamiseen Suomessa, työllistymiseen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, työttömyyteen tai jopa työelämän ulkopuolelle jääntiin.

Lisätietoa SOTE-silta hankkeesta:

Päivi Rimpioja
Projektipäällikkö

Puh. 040 652 899
S-posti: etunimi.sukunimi@metropolia

Pohjoismaiset ruokapalkinnot (EMBLA Nordic Food Awards) jaetaan toista kertaa Reykjavikissa 1.6.2019. Koulutuskeskus Salpaus on ehdokkaana Pohjoismainen joukkoruokailuosaaja –sarjassa (Nordic food for many).

EMBLA-ruokakilpailun tavoitteena on lisätä Pohjoismaisen ruuan näkyvyyttä ja nostaa esiin ruuan innovatiivisia tekijöitä pellolta pöytään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Päämääränä on vahvistaa kuluttajien tietoa pohjoismaisesta ruuasta.

Salpaus kehittää kasvivalkuaisen käyttöä vastaamaan ilmastonmuutokseen ja proteiiniomavaraisuuteen

Koulutuskeskus Salpaus on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Salpauksessa valmistetaan 2500 ateriaa päivässä. Lounas on maksutonta kouluruokaa opiskelijoille ja aamuisin on tarjolla luomuhiutaleista tehtyä puuroa. Ruokahävikin seuranta on osa arkea ja Salpauksessa suositaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Salpaus on toiminut edelläkävijänä kotimaisen kasviproteiinin käytössä ja kasvisruuan tarjoamisessa ammattikeittiöissä. Tutkimusten mukaan kotimaisen kasvivalkuaisen käytön lisääminen vastaa nykypäivän haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, proteiiniomavaraisuus ja ravitsemus.

Salpaus on rohkeasti ottanut käyttöön härkäpapua ja hernettä suoraan lähituottajalta. Yhteistyötä on tehty laajasti koko ruokaketjussa. Tietoa ja taitoa on levitetty laajasti ammattikeittiöille, opiskelijoille, henkilöstölle ja suurelle yleisölle. Salpauksen kyläjuhlissa ja Jukolan viesti 2018 -tapahtumassa on tuotu kotimainen kasviproteiini näyttävästi esille. Opiskelijat ovat työskennelleet muun muassa Nordic Business Forumissa, minne Salpauksesta on valmistettu tarjottavaksi esimerkiksi härkäpapupikkuleipiä ja siemennäkkileipää sekä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.

Suomesta ehdolla on seitsemän ruokaosaajaa, jotka valitsi kansallinen kilpailuraati. Kaikkiaan pohjoismaista on ehdolla palkinnon saajiksi 48 ruoka-alan osaajaa. Kilpailussa on seitsemän sarjaa.

Suomen EMBLA-finalistit kilpailusarjoittain:

• Pohjoismainen joukkoruokailuosaaja (Nordic food for many): Koulutuskeskus Salpaus
• Pohjoismainen raaka-ainetuottaja (Nordic food producer): Hauhalan Hanhifarmi
• Pohjoismainen ruokayrittäjä (Nordic food entrepreneur): Silmusalaatti Snafu Oy
• Pohjoismainen ruoka-artesaani (Nordic food artisan): Ainoa Winery
• Pohjoismainen ruokaviestijä (Nordic food communicator): Satokausikalenteri
• Pohjoismainen ruokamatkailukohde (Nordic food destination): Slow Food Festival Fiskars
• Pohjoismainen ruokakasvattaja (Nordic food for children and youth): Hävikki-battle, Motiva Oy

Joka toinen vuosi toteutettavan EMBLA-kilpailun ensimmäiset palkinnot jaettiin Kööpenhaminassa 2017. Nyt toista kertaa toteutuva kilpailun palkinnot jaetaan 1.6.2019 Harpan konserttitalossa Reykjavikissa pohjoismaisen keittiömestarijärjestön NKF:n kongressin yhteydessä. Pohjoismainen tuomaristo valitsee voittajat kisan seitsemässä kilpailusarjassa.

EMBLA-ruokakilpailun järjestämisestä vastaa Pohjoismaisten Tuottajajärjestöjen keskusliitto NBC (Nordens Bondeorganisationers Centralråd). Pohjoismainen ministerineuvosto tukee kilpailua osana Uusi Pohjoismainen Ruoka -ohjelmaa (Ny nordisk mat). Kilpailussa ovat mukana Islanti, Tanska, Norja, Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Färsaaret. Suomen edustajat ja kilpailun järjestäjät ovat MTK ja SLC (Svenska lantbruksproducenternas centralförbund).  

Kysy lisää:

Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja, p. 044 708 1515, marko.viljamaa@salpaus.fi
Anita Kauhala-Antonopoulou, kokki, p. 040 574 9261, anita.kauhala-antonopoulou@salpaus.fi 

Lue lisää Salpauksen ravintolapalveluista 

Tutustu EMBLA-ruokakilpailun sivuihin ja kaikkiin finalisteihin

Framin kampusalueen kevyen liikenteen sillasta järjestetyssä suunnittelukilpailussa palkitaan neljän opiskelijaryhmän suunnitelmat. Seinäjoen kaupungin SeAMKin tekniikan opiskelijoille osoittaman kilpailun tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen idearatkaisu toiseksi joen Framin alueella ylittäväksi sillaksi, joka palvelee sekä kaupungin yleistä että Framin alueen sisäistä kevyttä liikennettä.

Kilpailuun ilmoittautui mukaan yhteensä 17 ryhmää tai yksittäistä opiskelijaa. Osallistujista kahdeksan jätti valmiin suunnitelman.

”Ottaen huomioon opiskelijoiden opintojen vaiheen, töiden taso oli hyvinkin hyvä. Opiskelijat olivat lähteneet inspiroituneina analysoimaan tehtävänantoa ja todella tekemään suunnittelutyötä”, kilpailulautakuntaan kuuluva kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi kuvaa kilpailun antia.

Aittoniemen mukaan suunnitelmista pari oli toteutuskelpoisia lähes sellaisenaan. Kaikissa töissä oli kuitenkin kehitettävää, mikä Aittoniemen mukaan on ymmärrettävää opintojen vaihe huomioon ottaen.

”Tässähän ei suoraan toteutukseen käyvää suunnitelmaa lähdettykään hakemaan”, Aittoniemi muistuttaa.

Voittajaksi ehdotus katetusta sillasta

Kilpailun voittajaksi lautakunta arvioi Topi Lehtolan ja Petri Jaakkosen Nosturi-nimisen suunnitelman. Katettu, ristikkoseinäinen silta on lautakunnan mukaan taloudellinen, turvallinen ja säältä suojaava ratkaisu. Sillan ulkonäkö kuitenkin jakoi tuomariston mielipiteitä.

Sillan nimi ja muoto kuvastavat Lehtolan ja Jaakkosen mukaan Seinäjoen kasvua ja rakennusnostureiden näkymistä kaupunkikuvassa. Voittavan suunnitelman osuus kilpailun 2400 euron palkintopotista on 1600 euroa.

Toiseksi parhaaksi suunnitelmaksi kilpailulautakunta valitsi Sami Eerolan, Miia Jupon ja Niko Pajuojan Revontuli-sillan. X-kirjaimen mallinen, komposiittirakenteinen silta on raadin mukaan innovatiivinen, mielenkiintoinen ja muotonsa vuoksi toimiva. Ilman virtapilareita sillan nähdään tekevän kauniin kaaren joen yli. Suunnittelijoiden mukaan sillan kaiteiden aaltokuviointi kuvaa joen aaltoja ja iltahämärän valaistus tuo mieleen revontulien värit, jotka yhdistävät sillan Seinäjoen kaupungin Avaruuden pääkaupunki -teemaan.

Kriittisinä huomioina kilpailulautakunta toteaa sillan olevan kallis toteutettava. Rohkea materiaalivalinta herätti epäilyjä kestävyydestä ja puhtaana pysymisestä.

Kolmanneksi kilpailussa sijoittui Markus Kaikkosen ja Elias Keski-Lusan työ Tiimalasi. Eri tasoihin sijoitettujen valopylväiden ja Frami F -rakennuksen teräskuoreen sointuvan värjätyn betonin koristama silta on suunnittelijoiden mukaan saanut vaikutteita muun muassa Viitasaaren Hännilänsalmen sillasta.

Lautakunnan mukaan silta on konstailematon ja muodokas, siinä on käytetty hyviä materiaaleja ja väritystekniikassa on innovatiivisuutta.

Neljäntenä kilpailussa palkitaan Aarni Braxin, Eemeli Nukarisen, Jussi Raision ja Alexandr Garbalin Kampuskaari-niminen suunnitelma. Lautakunta näkee Kampuskaaren toteuttamiskelpoisena siltana, jossa on hyviä yksityiskohtia. Sen rakenteessa nähdään kuitenkin vielä kehittämisen varaa.

Muita töitä kilpailussa olivat Anna Kashukan Lasikuutio, Henri-Matias Latosaaren Sivusilta, Johanna Kulun Stabiiliussilta sekä Juha Kinnusen, Satu Kosolan ja Ari Hautaniemen Vesimittari.

Sillan jatkosuunnittelu

Seinäjoen kaupunki hyödyntää siltaehdotusten ideoita ja aineistoa jatkosuunnittelussa. Sillalle on haettava Vesilain mukainen lupa ennen lopullista suunnittelua ja toteutusta. Toteuttamisesta on tehtävä erillinen päätös ja varattava määräraha talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Sillan suunnittelualue sijoittuu keskustan puolella Marttilan kortteerin opiskelija-asuntojen viereisen puiston ja vastarannalla Frami F:n ja laboratoriorakennus Frami H:n kohtaan.

Toinen silta on tarpeellinen Framin alueella lisääntynyttä kulkua varten. Samalla se tuo yhden yhteyden lisää keskustan ja Joupin välille.

Kilpailulautakuntaan kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari, kaupungininsinööri Kari Havunen, kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi, suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila sekä SeAMKista lehtorit Marita Viljanmaa ja Arto Saariaho.

Lisätietoja:

suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila
Seinäjoen kaupunki
06 416 2230, 044 754 1648
keijo.kaistila@seinajoki.fi

Tiedote 6.5.

Julkaisuvapaa heti

(På svenska se nedan. / In English below.)

Hallitusneuvottelut alkavat Antti Rinteen johdolla keskiviikkona 8.5. Säätytalolla. Samaan aikaan korkeakouluopiskelijoiden edustajat kokoontuvat Säätytalon ulkopuolella käynnistämään omat hallitusohjelmavalvojaisensa. Läsnäolollaan opiskelijat haluavat muistuttaa neuvottelijoita siitä, että tärkeimmät ongelmat ratkaistaan satsaamalla koulutukseen. Nuorille ja opiskelijoille on mahdollistettava riittävä toimeentulo ja koulutus, jotta saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK varustautuvat valvomaan Säätytalon edessä niinä ajankohtina, jolloin hallitusohjelmaneuvottelut ovat käynnissä. SYL edustaa Suomen n. 132 000 yliopisto-opiskelijaa ja SAMOK n. 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Hallitusneuvotteluissa päätetään, mitä uudistuksia maassamme toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Ovatko opiskelijat mukana hallitusohjelmassa? Saadaanko opintotukeen 100 euron tarpeellinen tasokorotus? Sidotaanko korkeakoulujen rahoitus jälleen indeksiin? Otetaanko opiskelijat mukaan sosiaaliturvan uudistukseen?

“Nykyinen opintorahan taso ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua ja siksi korotus opintorahaan on välttämätön. Suurin osa opiskelijoiden soittokierrokseen vastanneista ehdokkaista oli tästä samaa mieltä. Tahtotilan pitää näkyä myös hallitusohjelmassa”, SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen sanoo.

“Koulutus on investointi tulevaisuuteen, se kannattaa aina. On täysin selvää, että nyt on ratkaisujen aika. Hallitusohjelmassa pitää näkyä panostukset opiskelijoihin ja koulutukseen”, SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen muistuttaa.

Neuvottelujen alkaessa opiskelijat jakavat neuvottelijoille eväitä koitokseen ja järjestävät mm. erilaisia tempauksia.

#koulutustaprkl @ Säätytalo ke 8.–17.5.:

klo 8 alkaen opiskelijat saapuvat odottamaan neuvottelijoita Säätytalon eteen.

Korkeakouluopiskelijoiden hallitusohjelmavalvojaisten järjestelyistä vastaavat Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK.

Lisätietoja ja tarkempia aikatauluja korkeakouluopiskelijoiden hallitusohjelmavalvojaisista päivitetään Facebookiin #koulutustaprkl-sivulle: facebook.com/koulutustaprkl.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sanni Lehtinen (SYL), p. 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

Puheenjohtaja Iiris Hynönen (SAMOK), p. 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

#koulutustaprkl-kampanja Facebookissa: www.facebook.com/koulutustaprkl

#koulutustaprkl-kampanjan kotisivu: www.koulutustaprkl.fi

Lisätietoja opiskelijoiden hallitusohjelmavalvojaisista Säätytalon edustalla antavat myös:

Kim Kujala, varapuheenjohtaja (SYL), p. 044 906 5002, kim.kujala@syl.fi

Anton Salenius, hallituksen jäsen (SAMOK), p. 050 389 1009, anton.salenius@samok.fi

 ***

Studerandena övervakar regeringsförhandlingarna framför Ständerhuset 6.5–17.5

Meddelande 6.5

Får publiceras

På måndagen den 6 maj inleds förhandlingarna om regeringsprogrammet i Ständerhuset under ledning av Antti Rinne. Samtidigt samlas representanter för högskolestuderandena utanför Ständerhuset för att inleda sin egen regeringsprogramvaka. Genom sin närvaro vill studerandena påminna förhandlarna om att de viktigaste problemen löses genom att satsa på utbildning. För att åstadkomma hållbara lösningar måste vi möjliggöra en tillräcklig försörjning och utbildning för unga och studerande.

Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studerandekårers förbund – SAMOK förbereder sig på att vaka utanför Ständerhuset under de tidpunkter då förhandlingarna om regeringsprogrammet pågår. FSF representerar Finlands cirka 132 000 universitetsstuderande och SAMOK representerar cirka 140 000 yrkeshögskolestuderande.

I regeringsförhandlingarna fattas det beslut om vilka reformer som kommer att genomföras i vårt land under de kommande fyra åren. Kommer studerandena att vara med i regeringsprogrammet? Kommer studiestödets nödvändiga nivåförhöjning på 100 euro att genomföras? Kommer högskolornas finansiering att återigen bindas till indexet? Kommer studerandena att inkluderas i reformen av den sociala tryggheten?

“Studiepenningens nuvarande nivå gör det inte möjligt att studera på heltid, och därför är en höjning av studiepenningen oumbärlig. Majoriteten av de kandidater som svarade på studerandenas rundringning håller med om det. Den här viljan måste också synas i regeringsprogrammet”, säger SAMOKs ordförande Iiris Hynönen.

“Utbildning är en investering i framtiden som alltid är lönsam. Det är helt klart att det nu är dags för lösningar. Regeringsprogrammet måste innehålla satsningar på studerande och utbildning”, påminner FSF:s ordförande Sanni Lehtinen.

#utbildningprkl @ Ständerhuset mån 6.5 – fre 17.5:

Fr.o.m. kl. 8 kommer studerandena att vänta på förhandlarna framför Ständerhuset.

Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studerandekårers förbund – SAMOK ansvarar för arrangemangen inför högskolestuderandenas regeringsprogramvaka.

Mer information och en mer detaljerad tidtabell för högskolestuderandenas regeringsprogramvaka kommer att läggas upp på #utbildningprkl-sidan på Facebook: facebook.com/koulutustaprkl.

Mer information:

ordförande Sanni Lehtinen (FSF), tfn 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

ordförande Iiris Hynönen (SAMOK), tfn 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

#utbildningprkl-kampanjen på Facebook: www.facebook.com/koulutustaprkl

#utbildningprkl-kampanjens webbplats: www.koulutustaprkl.fi/sv/

Mer information om studerandenas regeringsprogramvaka framför Ständerhuset fås också av:

Kim Kujala, vice ordförande (FSF), tfn 044 906 5002, kim.kujala@syl.fi

Liisa Hyytiäinen, vice ordförande (SAMOK), tfn 050 389 1005, liisa.hyytiainen@samok.fi

***

Students are keeping watch over the government programme negotiations in front of the House of the Estates on 6–17 May

Press Release 6 May

For immediate publication

On Monday 6 May, Antti Rinne will initiate government programme negotiations at the House of the Estates. At the same time, representatives of higher education students will assemble outside the House of the Estates to start their own government programme watch. Through their presence, students want to remind negotiators that the most important problems will be solved by investing in education. Young people and students must be guaranteed a sufficient income and education in order to achieve sustainable solutions.

The National Union of University Students in Finland (SYL) and the University of Applied Sciences Students in Finland – SAMOK are preparing for a watch in front of the House of the Estates while the government programme negotiations are underway. SYL represents the approximately 132,000 university students in Finland while SAMOK represents approximately 140,000 students at universities of applied sciences.

During the government negotiations, it will be decided which reforms will take place in Finland during the next four years. Will students be included in the government programme? Will we see an increase of 100 euros on the financial aid for students which is so badly needed? Will the funding for higher education institutions be tied to the index again? Will students be included in the social security reform?

“The current level of the student grant is not sufficient to enable students to study full-time, and that is why it is essential that the amount is increased. The majority of candidates who were reached by phone ahead of the elections agreed with us on this point. This objective must also be visible in the government programme,” SAMOK’s President Iiris Hynönen says.

“Education is an investment in the future, and it is always worthwhile. It is perfectly clear that now is the time for solutions. The government programme must include investments in students and education,” SYL’s President Sanni Lehtinen states.

#educationprkl @ the House of the Estates Mon 6 May–Fri 17 May:

From 8 am, students will be waiting for the negotiators in front of the House of the Estates.

The National Union of University Students in Finland (SYL) and the University of Applied Sciences Students in Finland – SAMOK are in charge of organising the higher education students’ government programme watch.

More information and a more detailed schedule will be published on the #educationprkl Facebook page: facebook.com/koulutustaprkl.

More information:

President Sanni Lehtinen (SYL), tel. 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

President Iiris Hynönen (SAMOK), tel. 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

The #educationprkl campaign on Facebook: www.facebook.com/koulutustaprkl

The #educationprkl campaign website: www.koulutustaprkl.fi/en/

You can also receive more information on the students’ government programme watch in front of the House of the Estates from:

Kim Kujala, Vice President (SYL), tel. 044 906 5002, kim.kujala@syl.fi

Liisa Hyytiäinen, Vice President (SAMOK), tel. 050 389 1005, liisa.hyytiainen@samok.fi

I grundexamen i datateknik och datakommunikationsteknik var studerandenas kunnande mätt med vitsord i genomsnitt bra eller berömligt. Det förekommer emellertid stora skillnader mellan utbildningsanordnarna i fråga om vitsord, närheten till arbetslivet och yrkesprovsverksamheten. Dessutom borde arbetsplatshandledarnas kunnande utvecklas. 

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har utvärderat lärresultaten för  grundexamen i datateknik och datakommunikationsteknik. Utvärderingsmaterialet sammanställdes av vitsorden för yrkesprov och material som beskriver hur de anordnades. Utvärderingen omfattade cirka 1 300 studerande och alla 38 utbildningsanordnare som erbjuder examen i fråga. Utvärderingsresultaten publiceras 6.5.2019. 

Det förekom stora skillnader i fråga om vitsorden och anordnandet av yrkesprov mellan utbildningsanordnarna

Kunnandet i datateknik och datakommunikationsteknik är i genomsnitt bra eller berömligt då man betraktar vitsorden för yrkesprov. Av alla vitsord var berömliga 44 procent, goda 43 procent och nöjaktiga 13 procent. Det förekom stora skillnader i vitsorden mellan utbildningsanordnarna, men knappt alls mellan regionförvaltningsverksområdena. Vitsorden för yrkesprov som genomfördes på arbetsplatser var bättre än vitsorden för yrkesprov som genomfördes på läroanstalter. Förutom vitsorden framhävs även skillnader mellan olika utbildningsanordnare i kvaliteten på anordnandet av yrkesprov. 

Närheten till arbetslivet betonas på olika sätt i olika examina  

Enligt utvärderingsmaterialet måste närheten till arbetslivet fortfarande utvecklas enligt målen och principerna för yrkesutbildning i fråga om grundexamen inom datateknik och datakommunikationsteknik. Endast drygt en fjärdedel av yrkesproven inom datateknik och datakommunikationsteknik genomfördes på arbetsplatser, och det förekom stora skillnader hos utbildningsanordnare i andelen yrkesprov som genomfördes på arbetsplatser. Dessutom hade endast i genomsnitt var fjärde arbetsplatshandledare fått utbildning och handledning i att handleda och utvärdera yrkesprov. 

– Man måste emellertid observera att närheten till arbetslivet ofta betonas på olika sätt i olika examina. Enligt de sakkunniglärare som deltog i utvärderingen är grundexamen i datateknik och datakommunikationsteknik jämfört med många andra examina mycket abstrakt och kräver att man behärskar teoretiska kunskaper innan man kan utföra praktiska basuppgifter som hör till yrket, betonar utvärderingsplanerare Veera Hakamäki-Stylman.

Kompetensbasering uppfylls väl, planeringen av yrkesprovsverksamhet måste utvecklas

Enligt utbildningsanordnarna uppfylls kompetensbasering i examen i genomsnitt väl, vilket stöder genomförandet av utbildningen enligt reformen. Utifrån utbildningsanordnarnas självvärdering måste planeringen, uppföljningen, utvärderingen och utvecklingen av yrkesprovsverksamheten fortfarande utvecklas.

– Genom att i större omfattning planera och utveckla yrkesprovsverksamheten tillsammans med arbetslivet och kunde man samtidigt utveckla arbetsplatshandledarnas kunnande. Även om arbetsplatsernas storlek ofta påverkar resurserna för utveckling av arbetsplatshandledarnas kunnande verkar det finnas potential för att öka samarbetet med arbetslivet. Hos en del utbildningsanordnare låg andelen yrkesprov som genomförs på arbetsplatser och deltagandet av arbetslivsrepresentanter på en avsevärt högre nivå än genomsnittet, berättar Hakamäki-Stylman. 

Den tekniska utvecklingen medför nya arbetstillfällen

I framtiden förenas kunnandet i datateknik och datakommunikationsteknik med examen i informations- och kommunikationsteknik. De nya examensgrunderna träder i kraft 1.8.2020.

Enligt sakkunniglärare ökar arbetet inom branschen i framtiden bland annat inom säkerhetstekniken, industrin och underhållet av kassasystem. Även traditionella yrken som elektronikmontörer och ICT-montörer torde bevaras särskilt hos exportindustrins maskin- och enhetstillverkare. Den växande IoT (Internet of Things)-tekniken medför troligtvis också nya arbetstillfällen för elektronik- och ICT-montörer.

Nationella centret för utbildningsutvärdering ordnade 16.4.2019 ett webbseminarium om lärresultaten inom datateknik och datakommunikationsteknik, där utbildningsanordnare och representanter för arbetslivet hade möjlighet till kollegialt lärande och utbytandet av god praxis. Webbseminariet spelades in och upptagningen kan ses på NCU:s YouTube-kanal på adressen https://www.youtube.com/watch?v=TIcf7KkOK2o. Webbseminariets presentation finns på adressen: http://bit.ly/ttlt-diat (på finska).

Rapport:

Hakamäki-Stylman, V. Ammatillinen osaaminen tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa. Julkaisut 11:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Mer information:

Utvärderingsplanerare Veera Hakamäki-Stylman, tfn 029 533 5555, fornamn.efternamn@karvi.fi

Utvärderingsråd Paula Kilpeläinen, tfn 029 533 5557, fornamn.efternamn@karvi.fi

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa opiskelijoiden osaaminen on arvosanoilla mitattuna keskimäärin hyvää tai kiitettävää. Koulutuksen järjestäjien välillä on kuitenkin suuria eroja arvosanoissa, työelämäläheisyydessä ja näyttötoiminnassa. Lisäksi ja työpaikkaohjaajien osaamista tulisi kehittää.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 1 300 opiskelijaa ja kaikki 38 kyseistä tutkintoa tarjoavaa koulutuksen järjestäjää.

Arvosanoissa ja näyttöjen järjestämisen laadussa huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna tieto- ja tietoliikennetekniikan osaaminen on keskimäärin hyvää tai kiitettävää. Kaikista arvosanoista kiitettäviä oli 44 %, hyviä 43 % ja tyydyttäviä 13 %. Arvosanoissa oli huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä, mutta eroja ei juurikaan ollut AVI-alueiden välillä. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä. Arvosanojen lisäksi myös erot näyttöjen järjestämisen laadussa korostuivat koulutuksen järjestäjien välillä.

Työelämäläheisyys painottuu eri tavoin eri tutkinnoissa ­

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä oli vielä kehitettävää arviointiaineiston perusteella. Vain reilu neljännes tieto- ja tietoliikennetekniikan näytöistä oli suoritettu työpaikoilla, ja työpaikkanäyttöjen osuuksissa oli suuria koulutuksen järjestäjäkohtaisia eroja. Lisäksi keskimäärin vain neljännes työpaikkaohjaajista oli saanut koulutusta ja perehdytystä näyttöjen ohjaukseen ja arviointiin.

– On kuitenkin huomioitava, että työelämäläheisyys painottuu usein eri tutkinnoissa eri tavoin. Arvioinnissa mukana olleiden asiantuntijaopettajien mukaan tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto on moneen muuhun tutkintoon verrattuna hyvin abstrakti ja vaatii paljon teoreettisen tiedon hallintaa, ennen kuin ammattiin liittyviä käytännön perustehtäviä voidaan mielekkäästi suorittaa, arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman korostaa.

Osaamisperusteisuus toteutuu hyvin, näyttötoiminnan suunnittelussa kehitettävää

Osaamisperusteisuus toteutuu koulutuksen järjestäjien mukaan tutkinnossa keskimäärin hyvin, mikä tukee reformin mukaisen koulutuksen toteuttamista. Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin perusteella näyttötoiminnan suunnittelussa, seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä oli kuitenkin kehitettävää.

– Lisäämällä näyttötoiminnan suunnittelua ja kehittämistä yhdessä työelämän kanssa voitaisiin samalla kehittää työpaikkaohjaajien osaamista. Vaikka työpaikkojen koko vaikuttaa usein työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen resursseihin, potentiaalia työelämäyhteistyön lisäämiseen näyttää olevan, sillä osalla koulutuksen järjestäjistä työelämännäyttöjen osuus ja työelämän edustajien osallistuminen näyttöjen arvosanasta päättämiseen oli keskiarvoa huomattavasti korkeammalla tasolla, Hakamäki-Stylman kertoo.

Kehittyvä tekniikka tuo uusia työmahdollisuuksia

Tulevaisuudessa tieto- ja tietoliikennetekniikan osaaminen yhdistyy tieto- ja viestintätekniikan tutkintoon. Uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2020.

Asiantuntijaopettajien mukaan tulevaisuudessa alan työt lisääntyvät muun muassa turvatekniikan, teollisuuden ja kassajärjestelmien huoltotehtävien saralla. Myös perinteiset elektroniikka-asentajan ja ICT-asentajan työt säilynevät etenkin vientiteollisuuden kone- ja laitevalmistajien palveluksessa. Lisääntyvä IoT (Internet of Things) -tekniikka tuonee myös uusia työpaikkoja elektroniikka- ja ICT-asentajille.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti 16.4.2019 tieto- ja tietoliikennetekniikan oppimistuloksia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla oli mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Webinaarin tallenne on katsottavissa Karvin Youtube-kanavalla osoitteessa http://bit.ly/TTLT-tallenne ja webinaarin esitys löytyy osoitteesta http://bit.ly/ttlt-diat.

Raportti:

Hakamäki-Stylman, V. Ammatillinen osaaminen tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa. Julkaisut 11:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:

arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi

arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat julkaisseet yhteiset vaalikärkensä toukokuussa käytäviin eurovaaleihin. Kärjet ovat koulutus, liikkuvuus ja osallisuus.  

“Meidän sukupolvemme on kasvanut Euroopassa, jossa vapaa liikkuvuus on itsestäänselvyys ja jossa koulutusta arvostetaan tasa-arvon takaajana. Näin tulee olla jatkossakin, joten EU:n on panostettava kestävästi ja kauaskantoisesti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Lisäksi, kuten kaikilla politiikan tasoilla, Euroopan unionin sitouduttava kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen. “Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus on Suomessa huolestuttavalla tolalla. Isossa-Britanniassa Brexit-äänestys osoitti mitä käytännössä tapahtuu, kun vanhemmat ikäluokat päättävät äänellään nuorten tulevaisuudesta. Nyt on tekojen aika - käyttäkää ääntänne eurovaaleissa!” huomauttaa SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä keskiviikkona 15.5. Helsingissä Apollo Live Clubilla järjestetään SAMOKin ja SYL:n yhteinen EU-seminaari, jossa pureudutaan syvemmin Euroopan unioniin ja EU-vaikuttamiseen. Seminaari on suunnattu opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien edustajille. Seminaarin lopuksi on vuorossa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien järjestämä vaalipaneeli eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaille, joka on avoin kaikille. Paneelia voi seurata myös etänä SAMOKin Facebook-sivujen kautta.

KOULUTUS - Koulutuksella on itseisarvo

Koulutuksella on itseisarvo sivistyksen ja demokratian toimivuuden takaajana. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulee olla johdonmukaista EU:n päätöksenteossa. Koulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja ammatillinen koulutus tulee siirtää pois työllisyyskomissaarin salkusta takaisin koulutuskomissaarille. Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunta on avainasemassa EU-tason koulutuspolitiikan linjauksissa, joten kannustamme ainakin yhden tulevan suomalaisen europarlamentaarikon hakevan valiokunnan jäsenyyttä.

LIIKKUVUUS - Rahoitusta laadukkaalle ja saavutettavalle korkeakoulutukselle

EU-rahoituksella luodaan hyvinvointia, vastataan globaaleihin haasteisiin sekä edistetään liikkuvuutta ja eurooppalaista yhtenäisyyttä. Kestävän kehityksen tavoitteet tulee huomioida EU-rahoituksen kriteereissä. Vain koulutuksen avulla ratkaisemme aikamme suuret haasteet, kuten ilmastonmuutoksen. Kansainvälistä liikkuvuutta edistävänä ohjelmana Erasmuksen rooli on avainasemassa eurooppalaisen ja kansainvälisen identiteetin syntymisessä jäsenmaiden opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa.

OSALLISUUS - Opiskelijat ja nuoret mukaan päätöksentekoon

Koulutuksen kehittämisen tulee olla opiskelijalähtöistä ja opiskelijavaikuttaminen on turvattava EU-tasolla. EU ei voi rakentaa kestävää ja oikeudenmukaista sukupolvipolitiikkaa ilman opiskelijoiden osaamista. Päätöksenteko tulee tuoda mahdollisimman lähelle nuoria ja opiskelijoita, joiden tulee saada osallistua päätöksentekoon ja valmisteluun.

https://www.koulutustaprkl.fi 

Lisätietoja:

Iiris Hynönen, SAMOKin puheenjohtaja
050 389 1000
iiris.hynonen@samok.fi

Sanni Lehtinen, SYL:n puheenjohtaja
044 906 5007
sanni.lehtinen@syl.fi

---

Finlands studerandekårers förbund – SAMOK och Finlands studentkårers förbund (FSF) har offentliggjort sina gemensamma toppteman inför EU-valet i maj: utbildning, rörlighet och engagemang.

”Vår generation har växt upp i Europa, där fri rörlighet är en självklarhet och utbildning anses säkerställa jämställdhet. Så ska det även vara fortsättningsvis och följaktligen måste EU hållbart och långsiktigt satsa på utbildnings-, forsknings- och innovationspolitik. Dessutom, såsom på alla politiska nivåer, måste EU engagera sig i en ambitiös klimatpolitik”, säger SAMOK:s ordförande Iiris Hynönen. ”De unga vuxnas röstningsaktivitet ligger på en oroväckande låg nivå. I Storbritannien påvisade Brexit-omröstningen vad som i praktiken händer när äldre åldersgrupper med sin röst bestämmer om de ungas framtid. Nu är det dags att handla – använd er röst i valet för Europaparlamentet!” påpekar FSF:s ordförande Sanni Lehtinen.

På förhandsröstningens första dag onsdag 15.5 arrangerar SAMOK och FSF ett gemensamt EU-seminarium på Apollo Live Club i Helsingfors. På seminariet fördjupar man sig i Europeiska unionen och i EU-påverkan. Seminariet riktas till studerandekårernas och studentkårernas representanter. I slutet av seminariet ordnas en valpanel för riksdagspartiernas eurovalskandidater. Valpanelen som är öppen för alla arrangeras av yrkeshögskolornas studerandekårer i huvudstadsregionen. Panelen kan även följas på distans genom SAMOK:s Facebook-sidor.

UTBILDNING – Utbildningen har ett egenvärde

Utbildningens egenvärde säkerställer civilisationens och demokratins funktionalitet. Utbildnings-, forsknings- och innovationspolitiken ska vara konsekvent när det gäller beslutsfattande inom EU. Utbildningen ska granskas som en helhet och yrkesutbildningen bör återlämnas från sysselsättningskommissionärens portfölj till utbildningskommissionären. Europaparlamentets utbildnings- och kulturutskott innehar en nyckelposition i linjedragningen av utbildningspolitiken på EU-nivå och därför uppmuntrar vi att åtminstone en blivande finländsk europarlamentariker ansöker om medlemskap i utskottet.

RÖRLIGHET – Finansiering av högklassig och tillgänglig högskoleutbildning

EU-finansiering skapar välstånd, svarar på globala utmaningar samt främjar rörlighet och europeisk enighet. Målen för hållbar utveckling ska uppmärksammas i EU-finansieringens kriterier. Endast med hjälp av utbildning kan vi lösa vår tids stora utmaningar, såsom klimatförändringen. Programmet Erasmus, som främjar internationell rörlighet, spelar en nyckelroll i uppkomsten av europeisk och internationell identitet bland medlemsländernas studerande och unga.

ENGAGEMANG – Låt studerande och unga delta i beslutsfattandet

Utvecklingen av utbildningen ska vara studerandeinriktad och studerandepåverkan måste säkerställas på EU-nivå. EU kan inte bygga upp en hållbar och rättvis generationspolitik utan de studerandes kompetens. Beslutsfattandet måste föras så nära de unga och de studerande som möjligt och de måste få delta i beslutsfattandet och förberedandet.

https://www.koulutustaprkl.fi/sv/ 

Ytterligare information:

Iiris Hynönen, SAMOK:s ordförande
050 389 10 00
iiris.hynonen@samok.fi

Sanni Lehtinen, FSF:s ordförande
044 906 50 07
sanni.lehtinen@syl.fi

Energiateollisuuden edunvalvontajohtaja Hanna Ekman kohtaa kokoomuksen Sara Sofia Sirenin Helsingissä keskiviikkona. Tapaamisen aihe liittyy energia- ja ilmastopolitiikkaan. Samalla Ekman koittaa selvittää Sireniltä hallituksen muodostamisprosessin tilaa, sekä sitä, onko tällä lättäjalat. 

Seiskan paparazzi on hälytetty paikalle, ja suojautuakseen rouvat ovat päättäneet pukeutua Teuvo Hakkaraisiksi.

Epressi seuraa tapaamisen kulkua. Liveseurantalinkki julkaistaan keskiviikkoaamuna!

DigiValmistus-hankkeessa kehitetään uusia 3D-tulostusmenetelmiä ja kasvatetaan alueellista lisäävän valmistuksen osaamista sekä parannetaan lisäävän valmistuksen liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeen yrityksissä. Hanke on Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisprojekti, jonka toteutusaika on 1.9.2017–31.12.2019. DigiValmistus-hankkeessa toteutettava järjestelmä murskaa ja sulattaa raaka-aineena käytettävää kierrätysmuovia sekä tulostaa kolmiulotteisia kappaleita käyttäen nivelvarsirobottia.

Ville-Pekka Polven AMK-opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa automaatiojärjestelmän ohjelmistot sekä laatia toimintakuvaus ja arkkitehtuuridokumentit. Hankkeen automaatiojärjestelmä koostuu materiaalin sulatusjärjestelmää ohjaavasta ohjelmoitavasta logiikasta, nivelvarsirobotista ja käyttöliittymä-PC:stä. Käyttäjän käynnistettyä järjestelmän käyttöliittymäsovelluksesta, sulatusjärjestelmä sulattaa ja sekoittaa muovimassaa kierrättämällä sitä järjestelmässä ekstruuderin ruuvilla. Tulostuksen alettua järjestelmä täyttää pursottimet muovimassalla. Robotti noutaa täyden pursottimen työkaluunsa ja tulostaa alustalle kappaleita pursottamalla työkalussa olevalla hydraulisylinterillä.

Opinnäytetyön toteutushetkellä järjestelmän mekaaniset työt ja sähkötyöt olivat kesken, joten opinnäytetyössä järjestelmän toiminta simuloitiin virtuaaliympäristössä ja koeajettiin järjestelmän valmiina olevilla komponenteilla. Järjestelmä todettiin toimivaksi todennettavissa olevien toimilaitteiden osalta. Koeajossa robotti liikutti työkalua G-koodi-tiedoston tulostusratojen mukaan sekä suoritti pursottimen vaihtorutiinin, missä robotti palautti tyhjän pursottimen täyttöpisteelle ja nouti täyden, kun simuloitiin pursottimen tyhjentymistä. Sulatusjärjestelmästä koeajettiin ekstruuderin moottorin ohjaus sekä massavirtaa ohjaavien paineilmakomponenttien toiminta. Opinnäytetyössä toteutetut ohjelmistot ja dokumentit toimivat perustana hankkeen jatkokehitykselle ja käyttöönotolle. Tavoitteena on saada tulostinrobotti toimimaan syksyllä 2019. DigiValmistus-hanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

Lisätietoja:

Kirsti Cura, projektipäällikkö | LAMK

044 708 1586, kirsti.cura@lamk.fi

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI ry) järjestävät yhteistyössä Setan, Sexpon ja Väestöliiton kanssa yhteisen kampanjan, jossa nuoret puhuvat viikon ajan seksistä ja seksuaalisuudesta opiskelijajärjestöjen somekanavissa. #puhutaanpanemisesta -kampanja järjestetään toista kertaa 6.-10.5.2019 SLL:n Snapchatissa ja SAKKIn Instagram storyssa.

Seksuaalisuus koskettaa kaikkia ja seksiin liittyy paljon kysymyksiä. Nuorilta vaaditaan valtavasti rohkeutta ja oma-aloitteisuutta, jotta aikuisilta uskalletaan kysyä seksistä. Opiskelija- ja asiantuntijajärjestöjen yhteinen somekampanja vastaa tähän tarpeeseen ja pyrkii poistamaan seksistä puhumisen tabua. Järjestöt haluavat tarjota jokaiselle nuorelle mahdollisuuden tutustua seksuaalisuuden teemoihin matalalla kynnyksellä.

Kampanjassa vapaaehtoiset nuoret valtaavat opiskelijajärjestöjen somekanavat ja auttavat seuraajia löytämään vastauksia kiperiin kysymyksiin. Nuorten tukena on asiantuntijoita, jotka tarjoavat tietoa seksistä, seksuaalisuudesta, suostumuksesta, nautinnosta ja ihmissuhteista. Asiantuntijat myös vierailevat opiskelijajärjestöjen somekanavissa.

Tänä vuonna kampanja pyrkii erityisesti purkamaan seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä. Päivittäin vaihtuvissa teemoissa käsitellään perusasioita seksistä, erilaisia seksisuhteita, ehkäisyä, itsemääräämisoikeutta ja moninaisuutta. Kampanjaa voi seurata Snapchatissa @lukiolaiset ja Instagramissa @sakkiry.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Roosa Pajunen, Suomen Lukiolaisten liitto (SLL)
0400 916 466, roosa.pajunen@lukio.fi

Varapuheenjohtaja Jutta Vihonen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI ry)
040 775 7620, jutta.vihonen@sakkiry.fi

Äänekosken kaupunki ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto aloittaa yhteistyön, jossa on tiiviisti mukana tekoäly. Yhteistyöstä tekee erityisen merkillisen se, että ensimäistä kertaa historiassa Äänekoskella opiskelijat pääsevät tuottamaan markkinointimateriaalia matkailuinfoihin ja asentamaan VR-ympäristön sekä itse esittelemään tekemäänsä materiaalia matkailuinfopisteissä VR-lasien avulla.

Tulevana kesänä Äänekosken matkailussa työskentelevät kesätyöläiset hiovat opintosuunnitelmansa yhdessä tekoäly AI Lindan kanssa. Tekoäly kommunikoi oppilaiden kanssa ja auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa. Yhteistyön tavoitteena on tuplata oppimisen tehokkuus ja tarjota opiskelijoille kesätyön aikana yksilöllisiä oppimispolkuja sekä kehittää Äänekosken matkailumarkkinointia. Matkailumateriaalin suunnittelussa ohjausta antaa Äänekosken kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Saana Peurasaari. Kurssin suunnittelusta ja digiopetuksesta vastaa Poken Pekka Ouli.

-Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden käyttää digiosaamistaan hyväksi ja opettaa heille näiden taitojen strategista käyttöä matkailutyössä. Samalla nuoret valmistautuvat tulevaisuuden työelämään innovatiivisella ja uudella tavalla. Mahtavaa tässä on, että tulevaisuuden työtä opiskellaan kesätyön ohessa autenttisessa työympäristössä käyttäen uusinta tekniikkaa – Saana Peurasaari.

Tuotettua matkailumateriaalia tullaan käyttämään myös Visit Äänekosken matkailusivuilla, johon tarkoituksena on kartoittaa kaikki Äänekosken matkailullisesti merkittävät paikat videoiden ja 360 kuvan avulla. Videomateriaalin avulla matkaa Äänekoskelle suunnitteleva pääsee hetkessä tutustumaan alueeseen aivan uudesta perspektiivistä ja mikä parasta, sitä on esittelemässä aiheen asiantuntijat eli äänekoskelaiset nuoret itse.

Opiskelijat oppivat kesätyöjakson aikana käyttämään erilaisia kuvausvälineitä, kuten Ricoh Tera 360 kameraa, dronea ja action kameraa, sekä editoimaan materiaalista mielenkiintoisia ja informatiivisia matkailuvideoita.

-Uskon että opiskelijoilta tulee upeita ideoita ja he huomaavat, että tulevaisuuden töiden oppiminen on mahdollista jo tänään – Pekka Ouli.

Thinking Portfolio on lanseerannut salkunhallinnan Young Talent -ohjelman, jossa ammattikorkeakouluille ja tiedeyliopistoille tarjotaan vakioitu projektisalkku maksuttomasti opetuskäyttöön. 

Yritysten muuttuva toimintaympäristö vaatii nopeaa reagointikykyä, kokonaisuuksien hallintaa ja priorisointia ja salkunhallinta on noussut yhdeksi työelämän tärkeimmistä kyvykkyyksistä. Young Talent -ohjelmassa Thinking Portfolio luo opiskelijoille mahdollisuuksia konkreettisesti ymmärtää salkunhallinnan hyötyjä. Ensimmäisessä aallossa Young Talent -ohjelmassa ovat mukana suomalaiset ammattikorkeakoulut ja alkusyksystä kohdistamme kampanjan yliopistoille.

”Tavoitteenamme on antaa 10 000 opiskelijalle inspiraatio salkunhallintaan ja halu kasvattaa omaa kyvykkyyttä ymmärtää hyvän salkkujohtamisen arkea”, kertoo Thinking Portfolion toimitusjohtaja Esa Toivonen.

Thinking Portfolio tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa salkunhallinnan eri teemojen ja ilmiöiden ympärillä myös opinnäyte- ja lopputyövaiheessa ja tukee yhteyksien syntymisessä oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen välille.

Lisätietoja

Katri Harju, Portfolio Service Advisor (oppilaitosyhteistyö)
Puhelin 040 706 4354, 
katri.harju@thinkingportfolio.com

Esa Toivonen, toimitusjohtaja
Puhelin 040 733 6670,
esa.toivonen@thinkingportfolio.com

Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2018 parhaat opinnäytetyöt.

Vuoden 2018 AMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkitaan Fysioterapian koulutuksesta valmistuneiden Sari Hotokan ja Aino Miettisen opinnäytetyö Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvan tasapainon tutkiminen ja harjoittaminen Kistler-voimalevyillä ja Kistler MARS -ohjelmistolla – Opetusvideo. 

Sari Hotokka ja Aino Miettinen ovat perehtyneet yhteen fysioterapian erityiskysymykseen johdonmukaisesti ja syvällisesti. Työn tuloksena syntynyt opetusvideo avaa mahdollisuuksia Kistler-voimalevyjen ja Kistler MARS -ohjelmiston käytölle ja käyttöönottamiselle koulutuksessa ja Fysiotikka-oppimisympäristössä. Produktin huolellinen dokumentaatio ja käyttöönoton reflektointi tuovat työlle lisäarvoa. Kokonaisuutena Hotokan ja Miettisen toiminnallisessa opinnäytetyössä on ansiokasta syvällinen tietoperusta ja lähteiden monipuolinen hyödyntäminen. Tekijöistä on varmasti kehittynyt asiantuntijoita aivoverenvuotohäiriöstä kuntoutuvan tasapaino-ongelman ratkaisemisessa.

Vuoden YAMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkitaan Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutuksesta valmistuneen Tomi Turusen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimeksiannosta tekemä työ Asiakaskokemuksen kehittäminen - Case PKS Sähkökauppa.

Tomi Turusen työ on ajankohtainen: energia-ala on muutoksessa, sillä kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita energian lähteistä. Turunen käsittelee työssään alan ytimessä olevaa kysymystä: miten ottaa huomioon asiakkaan kasvava rooli osana tulevaisuuden energiajärjestelmää? Entä miten osallistaa asiakkaat mukaan sekä asiakaskokemuksen että yrityksen tarjooman kehittämiseen? Erityisesti keskiössä olivat yrityksen sähköiset palvelut. Kehittämistehtävänsä Turunen pohjusti monipuolisella sekä asiakaskokemukseen että toimialaan kiinnittyvillä teoriatiedoilla, joita onnistuneesti sovelsi käytäntöön. Erityisen ansiokasta oli monimenetelmäisesti toteutettu tiedonkeruu työyhteisössä. Se mahdollisti sen, että Turusen kehittämisehdotukset ovat hyvin käytäntöön vietävissä.

Vuosittain järjestettävän Vuoden opinnäytetyö –kilpailun teemana oli tänä vuonna ammatillinen kasvu. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia opinnäytetöitä, jotka tarjoavat oman aihealueensa ammatilliseen toimintaan hyötyjä nyt ja lähitulevaisuudessa. Palkittavat opinnäytetyöt valitsi raati, jossa olivat yliopettaja Tarja Kupiainen (pj.), yliopettaja Lasse Okkonen sekä lehtorit Tiina Parviainen ja Jyri Roihuvuo.

Kansanvalistusseuran, Mediakasvatusseuran ja Mediakasvatuskeskus Metkan yhteinen mediakasvatuksen koulutuskokonaisuus huipentuu avoimiin seminaareihin Helsingissä ja Jyväskylässä.

Mediakasvatuksen ammattilaisten tuottama lukuvuoden kestänyt opettajille suunnattu täydennyskoulutus saa päätöksensä kaikille avoimessa mediakasvatusseminaarissa. Seminaarissa on tarjolla kattaus erilaisia näkökulmia mediakasvatukseen ilmiönä, asiantuntijoiden linjauksia sekä opettajien ja oppilaiden kokemuksia ja käytännön esimerkkejä mediakasvatusprojekteista.

Media monialaisena oppimiskokonaisuutena -seminaari järjestetään saman sisältöisenä sekä Helsingissä että Jyväskylässä.

8.5.2019 klo 9-15 Helsinki, Kansallismuseon auditorio  (Mannerheimintie 34)

10.5.2019 klo 9-15 Jyväskylä, Kansalaistoiminnankeskus Matara (Matarankatu 6)

Puhujina on muun muassa opetuskonsultti Ilona Taimela Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Lauri Tuomi Kansanvalistusseurasta. Tutkijat Mari Hankala Jyväskylän yliopistosta ja Lauri Palsa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavista valaisevat puheenvuoroissaan syitä ja tavoitteita, joihin mediakasvatuksella ja ilmiöoppimisella pyritään. Toimittajien näkökulmaa mediakasvatukseen tarjoilevat Helsingissä Helsingin Sanomien toimittaja Anna Takala ja Jyväskylässä Ville Grahn Mediatalo Keskisuomalaisesta.

Seminaarin takana on Opetushallituksen rahoittama Kesytä media -täydennyskoulutus mediakasvatuksesta. Koulutuksesta vastasivat Kansanvalistusseuran lisäksi Mediakasvatusseura ja Mediakasvatuskeskus Metka. Opettajina toimi lähes 20 mediakasvatuksen ammattilaista, muun muassa professori Janne Seppänen Tampereen yliopistosta, tubeope Mervi Maatela ja pelikasvatuksen asiantuntija Heikki Marjomaa Helsingin kaupunginkirjastosta.

Koulutus toteutettiin ilmiöpohjaisena monimuotokoulutuksena, jossa opettajat osallistuivat lähijaksoihin joko Helsingissä tai Jyväskylässä.  Koulutuksessa perehdyttiin ilmiöoppimiseen ja sen lähtökohtiin sekä syvennyttiin mediakasvatukseen, mediaan nuorten arjessa ja sen ajankohtaisuuksiin.

Media monialaisena oppimiskokonaisuutena -seminaari

Ohjelmat ja ilmoittautumiset

www.kesytamedia.fi

Lisätietoja:

Anne Tastula, Hankesuunnittelija

anne.tastula@kvs.fi

+358 40 152 3830