Kultaa voittivat CAD-suunnittelun, kauneudenhoidon ja lähihoitajan lajeissa kilpailleet opiskelijat. Yhteensä omnialaiset saivat ammattitaidon SM-kisoissa seitsemän mitalisijaa.

Omnian opiskelijoista yhteensä kahdeksan ylsi mitalisijoille tämän vuoden Taitaja-finaalissa. Kultaa voittivat Helmi Ryynänen lähihoitajan lajissa, Ina Honkanen kauneudenhoidossa ja Teemu Muttonen CAD-suunnittelussa.

Hopealle ylsivät Tuomas Hakola painotuotteen suunnittelussa ja matkailussa kilpailleet Matilda Laitiala ja Patrik Tanner sekä Niko Moisio huonekalupuusepän lajissa.

Pronssimitalia juhlii Roni Annala autokorinkorjauksessa.

Taitaja2019-kisat pidettiin Joensuussa 21.-23.5. Omniaa edusti finaalissa tänä vuonna 15 kilpailijaa yhdessätoista lajissa.

Lisätiedot: Lehtori Thomas Vasenius, p. 043 8244169, thomas.vasenius@omnia.fi

Gradian opiskelijat ovat voittaneet 11 mitalia juuri päättyneessä ammattitaidon Suomen-mestaruuskilpailussa Taitaja2019:ssä. Lisäksi Gradia voitti Suomen Yrittäjien ja Taitaja2019:n yrittäjyysopetuskilpailun, jossa tänä vuonna aiheena oli oppilaitoksen yrittäjyyden ekosysteemi.

Taitaja on suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa kilpailun lisäksi esitellään monin tavoin suomalaista ammatillista koulutusta. Vuoden 2020 Taitaja-tapahtuman järjestävät Jyväskylässä Gradia ja Spesia lukuisien yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Taitaja2019-tapahtuman järjesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria yhdessä 300 yhteistyökumppanin kanssa 20.–23.5.2019 Joensuussa. Tapahtumassa lähes 500 nuorta osaajaa mitteli omien alojensa mestaruuksista yli 40 kilpailulajissa, jotka olivat ammatillisen koulutuksen eri aloja palveluista tekniikkaan. Tapahtuman suojelija oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka myös vieraili paikalla.

Ammattitaidon SM-kilpailun Gradian mitalistit (kotipaikka on Jyväskylä, jollei muuta ole mainittu)

KULTAA
Ilmastointiasennus (jaettu kulta) Lauri Uustalo, Gradia Jyväskylä (Hartola)
Painotekniikka: Siri Markkula, Gradia Jyväskylä (Saarijärvi)
Talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Aarni Korpelin, Gradia Jyväskylä

HOPEAA
Catering-kokki (parilaji): Ronja Kisonen, Gradia Jyväskylä ja Silja Oikari, Gradia Jyväskylä  
Lähihoitaja: Teresa Memrik, Gradia Jyväskylä (Laukaa)

PRONSSIA
CNC-koneistus: Lauri Tenhunen, Gradia Jyväskylä (Laukaa)  
Maalaus ja tapetointi: Milla Saarinen, Gradia Jyväskylä  
Painotekniikka (jaettu pronssi): Riikka Simpanen, Gradia Jyväskylä ja Tarmo-Petteri Timosaari, Gradia Jyväskylä
Vaatteenvalmistus: Enni Tulla, Gradia Jyväskylä (Kangasniemi)

Gradian yrittäjyyden ekosysteemi paras yrittäjyysopetusmalli

Ammattitaidon SM-kilpailun päätösjuhlassa Gradia palkittiin myös parhaasta yrittäjyysopetusmallista. Suomen Yrittäjät etsii joka kevät innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia ammatillisen koulutuksen yrittäjyyspedagogiikan malleja. Tänä vuonna teemana oli yrittäjyyden ekosysteemi, ja kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 10 eri mallia.

Gradian mallissa opiskelija voi hankkia ja täydentää yrittäjyysosaamistaan Gradian tarjonnan lisäksi EduFutura-oppilaitosten yhteisestä opintotarjonnasta, oppilaitosten ja Jyväskylän kaupungin yhteisesti omistamasta Yritystehtaasta sekä muun asiantuntijaverkoston kautta. Ekosysteemi tuottaa Keski-Suomeen sekä uusia menestyviä yrityksiä että vahvistaa ja uudistaa olemassa olevien yritysten kilpailukykyä.

Gradian malli: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/taitaja2019_yrittajyyden_ekosysteemi.pdf

Gradia järjestää vuoden 2020 Taitajan

Ensi vuoden ammattitaidon Suomen-mestaruudet ratkotaan Jyväskylässä, kun Gradia ja Spesia yhteistyökumppaneineen järjestävät Taitaja 2020 -tapahtuman Jyväskylän Paviljongissa ja sen läheisyydessä 11. – 14.toukokuuta 2020.

”Hieno Taitaja-kilpailu takana ja 11 mitalia! Meillä oli ennätyssuuri joukkue tällä kertaa mukana. Mitalien ja menestyksen lisäksi motivoituneelle ja hyvällä asenteella kilpailleelle joukkueelle kertyi paljon uutta osaamista ja kokemusta tulevaisuuteen ammennettavaksi. Nämä ammattitaidon SM-kilpailut ovat mitä parhain näyteikkuna ammatillisen koulutuksen laajaan koulutustarjontaan ja opiskelijoiden upeaan ammatilliseen osaamiseen. Toivoisinkin, että ammatillinen koulutus saa ansaitsemansa huomion myös tältä osin. Tästä on hyvä jatkaa kohti omia Taitaja2020- kilpailuja 11.-14.5.2020 Jyväskylän Paviljonkiin!” iloitsee Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.

Lisätiedot

Jouni Ikäheimonen, joukkueenjohtaja, Gradia, puh. 040 341 5525 (Mitalistien haastattelupyynnöt Ikäheimoselle)
Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152

https://www.taitaja2019.fi

Painokelpoiset kuvat Siri Markkulasta ja Aarni Korpelinista noudettavissa osoitteessa: https://www.gradia.fi/gradiaan-11-mitalia-ammattitaidon-suomen-mestaruuskilpailussa-ja-palkinto-parhaasta

Kisajärjestäjän kuvapankki kilpailulajeittain: https://skillsfinland.kuvat.fi/kuvat/Taitaja2019+Joensuu

TAIn opiskelijat menestyivät Taitaja2019-kilpailuissa. Mitalisija saavutettiin yhteensä 6 lajissa.

Joensuussa järjestetty ammatillisen koulutuksen kolmipäiväinen suurtapahtuma huipentui torstaina 23.5. voittajien valintaan ja päätösjuhlaan. Turun ammatti-instituutin joukkue osallistui 15 kilpailijan voimin 10 eri lajiin.

Kultaa

Eino Tuomi, autokorikorjaus
Jasse Jalonen, ilmastointiasennus

Hopeaa

Väinö Vesikko, autokorikorjaus
Saara Ruti, puhdistuspalvelu

Pronssia

Pyry Nordström, tietokoneet ja verkot
Alona Yershova, hiusmuotoilu
Leila Karhunen, tarjoilija

Lisäksi Robotiikka näytöslajissa Joni Soisalo saavutti kolmannen sijan.

Lisätietoja:
Pekka Suominen, kilpailutoiminnan koordinaattori, Turun ammatti-instituutti
p. 040 1812704
pekka.suominen@turku.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallitus on valinnut Heikki Luodon, 31, Lukiolaisten uudeksi pääsihteeriksi. Luoto siirtyy tehtävään Nuorten mielenterveysseura Yeesistä, jossa hän on työskennellyt toiminnanjohtajana. Luoto on koulutukseltaan teologian maisteri Helsingin yliopistosta ja toiminut aktiivisesti muun muassa A-klinikkasäätiössä, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa sekä Kulttuurin ja mielenterveyden liitto - Kukunori ry:n hallituksessa.

“Haimme lempeää ja skarppia pääsihteeriä, joka hallitsee vaihtelevat tilanteet ja jolla on monipuolista johtajakokemusta. Heikki on juuri tällainen tyyppi, ja odotan innolla, että hän aloittaa toimistolla”, kertoo Lukiolaisten puheenjohtaja Roosa Pajunen.

Pääsihteeri vastaa Lukiolaisten taloudesta ja hallinnosta ja toimii noin kymmenen toimihenkilön esihenkilönä. Hänellä on merkittävä rooli myös Lukiolaisten Liiton kehittämisessä yhdessä liittohallituksen kanssa.

“Olen kiitollinen liittohallitukselle luottamuksesta minua kohtaan. On upeaa päästä tekemään työtä rohkeiden ja fiksujen lukiolaisten kanssa. Samalla pääsen jatkamaan innostavaa työtä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parissa. Yhdessä lähdemme rakentamaan entistä kirkkaampaa tulevaisuutta”, sanoo uusi pääsihteeri Heikki Luoto.

Luoto aloittaa työt Lukiolaisten Liiton toimistolla kesän aikana. Lukiolaisten väistyvä pääsihteeri Saara Hyrkkö valittiin huhtikuun eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi.

Lisätiedot:
Tuleva pääsihteeri Heikki Luoto, p. 050 36 888 94
Puheenjohtaja Roosa Pajunen, p. 0400 916 466

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valmistuvat kalustemuotoilijat esittelevät LAST GLASS -kesänäyttelyssä lasimuotoiluaan LUJA-galleriassa 29.5.2019–31.8.2019. Keväällä 2019 ryhmä matkasi suunnitelmiensa kera Nuutajärvelle, jossa Nuutajärven lasikoulun opiskelijat ja opettajat herättivät muotoilijoiden suunnitelmat eloon. 

Näyttelyn avajaiset 29.5.2019 klo 18–20.

Suunnittelijat: 

Jussi Alanen

Anne Hirvonen

Olena Horetska

Topias Kanto

Tuuli Latvala

Jani Luukkonen

Henri Mertanen

Iida Nordgren

Emma Sivusalo

Rosa-Maria Tolvanen

Lasinpuhaltajat:

Markus Aremo

Henna Holopainen

Ha Inchul 

Marika Kinnunen

Jenni Sorsa

Julia Töyrylä 

LAST GLASS -näyttely 29.5.–31.8.2019:

• Avoinna ma–pe 8.30–17.30, la 8.30–12.30
• 1.7.–31.7. ma–pe 8–16 

LUJA-galleria | NiemiCampus: Mukkulankatu 19, 15210 Lahti

Lisätiedot:

Anu Akkanen, lehtori | Muotoiluinstituutti

044 708 0131 | anu.akkanen@lamk.fi

Yli 2000 opiskelijaa valmistuu tänä keväänä Metropoliasta. Valmistujaisia juhlitaan kampuksilla 24. toukokuuta. Heistä yksi on englanninkielisen sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut Maija Väyrynen.

Ylempien amk-tutkintojen suosio jatkaa kasvuaan. Ennätykselliset yli 270 valmistuu ylempään amk-tutkintoon ja lähes 1750 opiskelijaa on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon.

Oman ennätyksensä tekevät liiketalouden amk-tutkinnot, joista valmistuu tänä keväänä yli 200 opiskelijaa.

”Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille! Tiedämme, että meiltä valmistuvat kehittävät menestyksekkäästi työelämää ja tuottavat sinne uusia innovaatioita. Haluamme myös tulevaisuudessa olla kumppaneitanne jatkuvan oppimisen polulla”, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo.

Unelmapaikkaan töihin – Metropolian meininki tuntui omalta

Tutkintotodistuksen ja ruusun saa myös Maija Väyrynen Vanhan viertotien kampuksella Helsingissä. Hän on suorittanut englanninkielisen sairaanhoitajan Bachelor of Health Care -tutkinnon ja pitää opiskelijoiden puheen valmistujaisjuhlassa.

”Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi. Olen saanut paljon hyviä ystäviä eliniäksi ja toivon, että tätä puolta korostetaan opiskelussa aiempaa enemmän”, tutorvastaavana ja opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenenä toiminut Väyrynen sanoo.

Heti seuraavana maanantaina hän aloittaa työt unelmapaikassaan keskussairaalan päivystyksessä Lappeenrannassa. Tehtävä on yksi haastavimmista vastavalmistuneelle.

”Teoriaopinnot yhdessä hyvien harjoittelupaikkojen kanssa ovat valmistaneet minut siihen, että pärjään ympäristössä kuin ympäristössä.”

”Opiskelupaikaksi en lopulta harkinnut muita kuin Metropoliaa. Sen arvot ja meininki tuntuivat eniten omalta”, Väyrynen kertoo.

Maailmaa muuttamaan

Pian 24 vuotta täyttävä Maija Väyrynen suoritti opintojensa välissä vapaaehtoisen varusmiespalveluksen ja tähtää päivystystyön jälkeen kriisinhallintatehtäviin rauhanturvaajaksi toteuttamaan unelmiaan.

”Siellä on huutava pula sairaanhoitajista ja minusta tulisi kenttäsairaanhoitoa suorittava sotilas - isäni jalanjälkiä rauhanturvaajan tehtäviin seuraten.”

Metropoliasta tähdätään muuttamaan maailmaa, Riitta Konkola tietää. ”Neljä kampusta ja innovaatiokeskittymämme ovat yhteisen oppimisen alusta. Kokeilevasta yhteistyöstä esimerkkejä ovat lisätyn todellisuuden Helsinki XR Center Arabian kampuksella ja tulevaisuuden viljelytekniikkaan erikoistunut Urban Farm Lab Myyrmäen kampuksella.”

”Toivomme, että saamme jatkossa myös alumnejamme mukaan näihin yhteistyömahdollisuuksiin”, Konkola sanoo.

Liitteenä

Kuva: Maija Väyrynen, Bachelor of Health Care, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätietoja

Toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 050 548 6069.

Tiedotteen lähetti: Anna-Maija Vesa, viestintäpalvelut, p. 040 522 1988

Lahdessa nyt toista kertaa järjestetty, erityisesti nuorille naisille suunnattu pelialalle johtava valmennusohjelma Beta päättyy maanantaina 27.5. järjestettävään pelidemonäyttelyyn, Point & Click Expoon, jossa on esillä valmennuksen aikana syntyneitä uusia lahtelaisia pelejä. Point & Click Expo järjestetään klo 10–12 Lahden Suurmäen huipulla ja yhtä aikaa suorana lähetyksenä Gamechangersin YouTube-kanavalla, osoitteessa: www.youtube.com/channel/UCyrwOYqsrG1ReTDbTx4At9g. 

Neljän kuukauden Beta on ollut osa Lahden ammattikorkeakoulun Gamechangers-hanketta, jonka tarkoituksena on edistää pelialan diversiteettiä ja naisten kiinnostusta peliteollisuuden tehtäviä ja koulutusta kohtaan.

Beta-valmennuksessa osallistujille on annettu eväitä ja osaamista, joita peliteollisuudessa tarvitaan ja joiden avulla on mahdollista hyödyntää omaa aiempaa osaamista alan erilaisissa tehtävissä, niin työntekijänä kuin esimerkiksi freelancerina. Lisäksi iso osa valmennusta on ollut oman tiimin kanssa itsenäisesti ideoitu, kehitetty ja nyt esiteltävä pelidemo.

 ”Digitaalinen peliteollisuus on yksi maailman suurimmista kasvualoista, ja peleistä on tullut tärkein viihdeteollisuuden muoto. Lisäämällä diversiteettiä pelinkehityksessä, on mahdollista luoda pelejä, jotka koskettavat paremmin monimuotoista yleisöä”, toteaa Gamechangers-hankkeen vetäjä Ari Hautaniemi LAMKin tekniikan alalta. Beta-valmennuksessa on muodostettu neljä tiimiä, jotka ovat parin kuukauden aikana luoneet tyhjästä pelejä, joissa näkyy mm. suomalaista mytologiaa, epätyypillisiä sankarihahmoja ja uteliaisuutta. 

”Pelinteossa on korostettu alalla vaadittavaa omaehtoista halua kehittää omaa osaamista – valmiita ratkaisuja ei ole annettu, kaikki on pitänyt etsiä ja kehittää itse”, Hautaniemi kertoo. Nyt tiimit pääsevät markkinoimaan osaamistaan englanniksi. 

Lahdessa on alan koulutusta niin toisella kuin korkea-asteella, minkä lisäksi harrastajia ja alaan liittyviä tapahtumia on niin paljon, että Lahti sai taannoin International Game Developers Associationin paikallishubin statuksen. Hautaniemi toivoo nyt valmennuksen päättävästä ryhmästä myös uutta liiketoimintaa.

LAMKin Gamechangers-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Lisätietoja hankkeesta: www.gcproject.fi

Lisätiedot: 

Ari Hautaniemi, kehittämispäällikkö | LAMK

ari.hautaniemi@lamk.fi, 044 708 0882

Vaasan yliopiston valintakokeet kandidaattiohjelmiin käynnistyvät toukokuun lopussa. Ensimmäisinä ovat diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen DIA-valintakokeet 28. toukokuuta sekä hallintotieteiden yhteisvalintakoe 29. toukokuuta.

Tämän jälkeen valintakokeet jatkuvat kesäkuussa viestintätieteiden sekä tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen valintakokeella 3. kesäkuuta. Kauppatieteellisen alan yhteisvalintakoe on 5. kesäkuuta.

Hakijoilla on monessa kandidaattiohjelmassa mahdollisuus valita valintakoepaikkansa, sillä Vaasan yliopisto järjestää muun muassa viestintätieteiden sekä tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen valintakokeet Vaasan lisäksi Espoossa, Oulussa ja Tampereella.

Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli korkeakoulujen yhteishaussa ennätykselliset 5793 hakemusta. Aloituspaikkoja on yhteensä 540. Opiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan viimeistään 28. kesäkuuta.

Valintakokeet järjestetään pääsääntöisesti yliopiston päärakennus Tervahovissa. Valintakokeisiin ei lähetetä erillisiä kutsuja.

Valintakoepäivinä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) tarjoilee Tervahovin edustalla kokeen tekijöille muurinpohjalettuja.

Ohjeet pääsykokeita varten löytyvät yliopiston verkkosivuilta: https://www.univaasa.fi/hakijat/tietoa/valintakokeet/.

Lisätietoja: Akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen, p. 029 449 8501

Ministeri Jaakko Nummisen ja hänen puolisonsa filosofian maisteri Maija Nummisen kirjasto ja siihen liittyvä laaja lehtileikekokoelma siirtyvät lahjoituksena Vaasan yliopiston omistukseen.

– Olen jo monien vuosien ajan miettinyt, mihin voidaan sijoittaa suureksi paisunut kirjakokoelmamme ja katsonut, että sopivin sijoituspaikka olisi kotimaakuntani Etelä-Pohjanmaa ja siellä taas paras mahdollinen paikka Vaasan yliopisto ja tiedekirjasto Tritonia, Jaakko Numminen toteaa.

Nummisten kirjasto käsittää noin 500 hyllymetriä kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, lähinnä poliittista, yhteiskunnallista ja hallinnollista kirjallisuutta. Mukana on paljon pienpainatteita ja eripainoksia. Kirjastoon liittyy noin 40 hyllymetriä käsittävä lehtileikekokoelma vuosilta 1942–2019.

– Kokoelma on niin suuri ja monipuolinen, että on vaikea asettaa jotakin etusijalle. Pidän arvossa eräitä sarjoja, kuten J.V. Snellmanin täydellistä Litteraturblad-sarjaa ja vanhan Pohjalaisen Osakunnan Joukahainen-sarjaa, Numminen mainitsee.

Nummisten kirjasto koostuu kansallisesti, maakunnallisesti ja tieteellisesti tärkeästä aineistosta, joka kiinnostaa esimerkiksi monia tutkijoita.

– Arvokas kokoelma heijastaa ministeri Nummisen elämäntyötä opetuksen ja kulttuurin saralla. Olemme hyvin iloisia, että saamme kokoelman Vaasaan, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

– Mukana on muun muassa Vaasan yliopiston perustamista ja toiminnan käynnistämistä sisältävää aineistoa. Erityisen kiinnostavaa kirjallisuutta löytyy myös 1960-luvun korkeakoulupolitiikasta ja ylioppilasliikehdinnästä, toteaa puolestaan Tritonian johtaja Anne Lehto.

Opetusalan pitkäaikainen vaikuttaja

Jaakko Numminen on syntynyt Vaasassa vuonna 1928 ja hän on käynyt Vaasan suomalaisen lyseon. Pitkän uran virkamiehenä tehnyt Numminen toimi opetusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1973­–94. Hän myös johti monia sivistysjärjestöjä sekä julkaisi useita teoksia, muun muassa viisiosaisen Suomen nuorisoseuraliikkeen historian.

Maija Numminen toimi Werner Söderström Oy:n tietosanakirjojen toimituspäällikkönä ja päätoimittajana vuosina 1975—1996.

Opetusalan keskeisenä vaikuttajana Jaakko Nummisella oli merkittävä rooli myös Vaasan yliopiston ja Pohjanmaan muiden korkeakoulujen kehittämisessä.

– Seurasin opetusministeriöstä Vaasan yliopiston syntyä, ja olen saattanut osaltani vuosien mittaan edistää sen kehittymistä, Numminen sanoo.

Kirjastokokoelma tuo esille elämäntyötä

Jaakko Numminen on Vaasan yliopiston hallintotieteiden kunniatohtori vuodelta 1988. Hän myös muurasi tiedekirjasto Tritonian peruskiven vuonna 1999 ja piti tilaisuudessa puheen.

– Olen käsitellyt Vaasan yliopiston kehittämistä monissa puheenvuoroissa ja olen edelleen sitä mieltä, että Vaasa tarvitsee laaja-alaisen kaksikielisen yliopiston, jolla ovat hyvät yhteydet koko historiallisen Etelä-Pohjanmaan alueelle ja koko vanhan Vaasan läänin alueelle sekä Uumajan yliopistoon ja sitä kautta koko Skandinavian yliopistomaailmaan, Numminen painottaa.

Tritonian johtajan Anne Lehdon mukaan kirjastokokoelma tuo esille Nummisen elämäntyötä Pohjanmaan korkeakoulujen kehittämisessä ja Vaasan yliopiston perustamisessa.

– Tutkimuksellisen aineiston ohella kokoelma tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia näyttelyiden ja virtuaalisten esittelyjen toteuttamiseen eri teemoista.

Jaakko Nummisen kirjakokoelman siirtämiseen ja käyttöönottoon on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Etelä-Pohjanmaan rahastolta.

Kokoelmaa koskeva lahjoitustilaisuus järjestettiin perjantaina 24. toukokuuta Helsingissä. Paikalla tilaisuudessa oli myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

KUVAT: Voit ladata tiedotteeseen liittyviä kuvia seuraavasta osoitteesta. Kuvia tulee perjantai-iltapäivän ja illan aikana lisää.  Tritonian kuva: Svenna Martens, muut kuvat: Matti Remes.

https://www.epressi.com/uutishuoneet/vaasan-yliopisto.html?tab=js-tabs-img&folder=Jaakko%20Numminen

Lisätietoja:

Anne Lehto, johtaja, Tiedekirjasto Tritonia, puhelin 029 449 8500, anne.lehto@tritonia.fi

Tuusulan kunnan, viime vuosina laajennettu ja oppimisympäristöiltään uudistettu, Kellokosken koulu saa arvoisensa näkyvyyden kun Maailman suurin vanhempainilta järjestetään koulun tiloissa 12.11.2019 klo 18.00-19.30. Koulun omien oppilaiden vanhemmat kutsutaan paikan päälle koululle, muiden Suomen koulujen oppilaiden vanhemmat voivat osallistua illan kulkuun livelähetyksen verkkodialogin kautta. Illan teemana on viisaampi viestintä.

Tapahtumaa järjestävät yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Vanhempainliitto ry, Opetusalan Ammattijärjestö ry, Kannustusryhmä, Suomen Kuntaliitto ry, YLE uutisluokka ja Opetushallitus. Illan juontaa Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Tilaisuudessa on mukana keskustelemassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Illan aikana on luvassa keskustelunavauksia ja tarinoita siitä, miten vanhemmat voivat tukea omaa lastaan paremmin koulunkäynnissä. Vanhempainillan teemana onkin tänä vuonna keskustella viisaammasta viestinnästä. Miten kannustetaan, innostetaan ja ohjataan rakentavaan vuorovaikutukseen? Aiheesta käytävän valtakunnallisen verkkodialogin avulla tapahtuman järjestäjät haluavat sitouttaa ja innostaa kaikki Suomen vanhemmat mukaan koulun ja sitä ympäröivän maailman muutokseen sekä vahvistaa vanhempien osallisuutta.

Lisätietoa tapahtumasta: www.maailmansuurinvanhempainilta.fi

Tuusulassa otetaan innolla vastaan haaste illan järjestelyistä

Tuusulassa on viime vuosina panostettu osallisuuden lisäämiseen, niin oppilaiden kuin huoltajienkin osalta. - Osallisuus on tärkeä voimavara jokaiselle koululle ja se lisää yhteistä ymmärrystä siitä, millainen on meidän nykyinen ja tulevaisuuden koulumaailmamme – se tehdään yhdessä, sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kertoo.

Kellokosken koulu on hieno valinta Maailman suurimman vanhempainillan paikaksi. Koulua on juuri laajennettu rakentamalla ala- ja yläkoulun väliin ruokala ja liikuntasali. Samalla koulun oppimisympäristöjä on uudistettu ja koulu on muutettu yhtenäiskouluksi. Koulu ottaa oppilaita kahden kunnan, Tuusulan ja Mäntsälän kunnan alueelta, jonka vuoksi huoltajatkin tulevat kahden kunnan alueelta. Yhteistyö kahden kunnan välillä on ollut hyvää ja molempia osapuolia kehittävää.

Opetuspäällikkö Markus Torvinen ottaa järjestelyhaasteen vastaan innolla: - Yhteistyömme toimivuutta testataan nyt valtakunnallisestikin, kun Maailman suurimman vanhempainillan 12.11.2019 livelähetys tavoittaa kaikki Suomen kaupungit ja kunnat Tuusulasta käsin. Tuusula on valmis haasteeseen – tervetuloa kaikki Suomen koulujen huoltajat seuraamaan Maailman suurimman vanhempainillan livelähetystä Kellokosken koululta!

Lisätietoja:
sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara, p. 040 314 3401
opetuspäällikkö Markus Torvinen, p. 040 314 3410
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuusula.fi.

Turun ammatti-instituutin valmistuvia uusia ammattilaisia juhlitaan Turun konserttitalossa lauantaina 25.5. 

Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus VALMA

Abed Shaymaa, Ahmed Ali Abdirahman, Al-Azzawi Ali, Alhamdan Mona, Aus Marina, Buchani Mirhesari Shahriyar, Daunoraviciute Rasa, Efstathioy Georgios, Ferthous Samima, Mehmeti Rejhane, Musliu Leutrim, Salimi Farshad, Tran Truc, Abdalbaqi Mohammed Mohammed, Al Zaidi Walaa, Al-Dolaimi Anmar Hassan, Al-Janabi Mohammed, Al-Khalidi Tariq, Al-Zaidi Ethar Ragheed Jasim, Fatahi Akan, Fattahi Mahmuod, Gabriel Natalia, Ghafarizadeh Hossein, Huseini Vjollca, Taher Nareen, Alkhazraji Ihsan Ali Hussein, Al-Sammarraie Omer Safaa, Azimi Soosan, Haavel Jelena, Hamda Houda, Mansour Fatima-Ezzahra, Ramandeep Kaur, Sokolovskaja Kristina, Tiunni Iuliia, Uusipulkamo Sarko 

Aikuisten perusopetus

Abdi Mohamed Osman, Abdihakim Abdow Sabrina, Ahmed Nur Abdullahi, Faleh Hajar Mohammed, Faysal Abdi Ahmed, Geedi Sahro Yuusuf, Ghanuom Judi, Hassan Hodan Ali, Igihozo Nicole, Jeelle Anab Faarah, Mohamed Abdiqani Said, Mohamed Hamse Said, Mohamed Mulki Muktar, Mohamed Muna Said, Mohamed Shaban Said, Mohamed Abukar Abdirizaq, Molayemi Ezatullah, Nuur Abdi Sadaam, Raheem Jumana Khalil, Salad Asho Osman

Autoalan perustutkinto

Avula Antti, Bromboszcz Patryk, Dahlbom Elias, Fallahi Karagoz Sahin, Hakala Janos, Heikkinen Toni, Hellman Ossi, Iljin Oliver, Immonen Antti, Jahandideh Ismaeil, Jalava Saku, Kandelin Casper, Karppi Elias, Koivisto Christian, Kulmala Jami, Lehtinen Jeri, Lukner Carl-Kert, Matikainen Juuso, Mondonen Dimi, Niitynpää Jermu, Peri Antti, Pietilä Mikko, Pitsinki Miro, Rantanen Lukas, Rumpunen Olli, Salminen Tom, Suontaa Sami, Tuomi Eino, Valkonen Jenna, Vesikko Väinö, Viuhko Aatu, Österlund Oskari

Grundexamen inom Företagsekonomi

Juusela John, Lindholm Jessica, Melén Meija, Nykänen Lise-Lott, Omar Sahra, Partanen Katri, Tahmasebirad Ronaz

Grundexamen i informations- och kommunikationsteknik

Honkola Thomas, Jansson Jesper, Jensen Max, Sjöberg Filip, Kjellin Anthony, Willför Benjamin

Elintarvikealan perustutkinto

Aalto Maria, Arvola Matilda, Duangporn Jureerat, Halonen Roosa, Hannula Pinja, Hätönen Cajsa, Jaakola Noora, Lehto Enni, Lehtonen Petra, Lim Ching, Nieminen Inkeri, Nurmi Esteri, Nurminen Sami, Porkka Ida, Rantala Kaisa, Romo Elena, Saanisto Karoliina, Suuronen Heidi, Toivonen Elina, Tuominen Ilona, Virta Julia, Virtanen Vilhelmiina 

Hiusalan perustutkinto

Ahola Emma, Baidoo Helmi, Brandt Eveliina, Heikkilä Sini, Hyyryläinen Maria, Jasmavaara Janina, Jussila Jeena, Korpi Nea, Kyynäräinen Jessica, Lahtinen Nora, Lammi Marika, Lehtonen Sebastian, Linnavalli Julia, Mahdi Jasmin, Mamia Jessica, Ngo Thanh, Palmroth Peppi, Pyykkö Ronja, Seppälä Kia, Simola Jasmin, Taipale Aurora, Uusipäärni Emilia, Vähämiko Vivia, Yershova Alona

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Aaltonen Kristian, Ala-Varvi Joona, Alenius Jere, Aulio Alli, Blumkvist Marco, Dahl Max, Elovaara Vilma-Leena, Granlund Jan, Grigorova Adelina, Hakanpää Jenni, Hautalahti Antti, Heinemaa Roni, Helle Eveliina, Hjerp Eero,Hoikkala Ada, Huotari Pinja, Jansson Saara, Kaarne Aleksi, Kanto Tyko, Karhunen Leila, Kataja Tea, Kaumi Eena, Kielo Jasmin, Kielo Tii-Maria, Koli Aleksi, Koli Iiris, Koli Jonas, Koppanen Suvi, Koskinen Wilma, Kunnas Emilia, Kuusinen Saara, Kyyrönen Maija, Laine Eetu, Laine Tiia, Lammela Eero, Langenberg Ruusu, Lehmus Kasper, Leino Tiia, Leivo Oona, Lempiäinen Verneri, Lindholm Joona, Luhta Veera, Lumme Mirja, Lönnblad Satu, Lööbas Leera, Malmila Ossi, Mukuna Kerere, Mäkelä Veera, Mäkinen Markus, Nikanto Eevi, Nitschke Jesse, Nordanberg Linnea, Nurminen Nora, Nykänen Nea, Oivukka Noona, Ojanperä Jani, Ojaranta Ilari, Oksa Tea, Rantanen Tomas, Rautsala Niklas, Saaristo Jutta, Saksi Ronja, Salmela Janina, Santalahti Valtteri, Saurio Alexsandra, Siivonen Lauri, Sjöblom Christel, Sjöström Joel, Soikkonen Kirsi, Strömberg Lucas, Suomi Veera-Kaisa, Suvanto Jonna, Säkki Jaana, Tanhuanpää Jenna, Torikka Suresh, Trinh Jimmy, Turjas Aaro, Törrönen Jasmin, Vahtera Sofia, Valonen Ola, Varho Essi, Viitala Vera, Vähämäki Samu, Willisi Santeri, Yöntilä Aleksandra, Österlund Karri

Kauneudenhoitoalan perustutkinto

Eilu Saara, Kankare Noora, Lindstedt Jasmin, Mareen Tessa, Mattila Riina, Perkkiö Amanda, Piilinen Henna-Maria, Raitanen Miisa, Talja Maiju

Kondiittorin ammattitutkinto

Korkeamäki Jenni

Kone- ja metallialan perustutkinto

Aaltonen Juho, Enberg Jiri, Haidari Musa, Haka Aleksi, Jäppinen Robert, Kankaristo Valtteri, Laaksonen Jere, Loukamaa Jussi, Oja Miikka, Salonen Niko, Sariola Oskari, Simolin Hama

Kotityö- ja pudistuspalvelujen perustutkinto

Krokberg Johanna, Oksanen Jutta, Oxman Nina, Ruti Saara, Räsänen Rosa, Räsänen Sanni, Sippola Tuomas, Teitto Nora, Virtanen Markus

Laboratorioalan perustutkinto

Halme Terhi, Harju Tuomas, Heinonen Laura, Hietarinne Jessica, Kantola Hilla, Marttila Noomi, Ristimäki Ronja, Saavalainen Erika

Liiketalouden perustutkinto

Aalto-Setälä Emil, Aarnio Aatu, Abdou Christopher, Abdulahad Ransi, Acar Julia, Al Mashhadani Tareq, Altug Rabi, Andreeva Elina, Anttila Jesse, Bao Kim, Barkat Iyman, Beka Gezim, Brander Urho, Bushi Gazmen, Chairaksa Ais, Dogan Berkay, Elonen Janne, Fabricius Jasmine, Gjosha Drilon, Goloubeva Sofja, Grönroos Robin, Guedri Nizar, Hagelberg Aleksi, Hakala Mikael, Heikkilä Jenna, Helenius Jesse, Hilden Daniel, Hoefft Anton, Hussaini Mohammad, Ibrahimi Florije, Ilves Aksel, Immonen Jarna, Johansson Fanny, Joki-Sipilä Juho, Juvonen Eetu, Kaikkonen Viivi, Kangaslahti Oliver, Karjalainen Joni, Karlsson Sara, Kaunismaa Rami, Kontto Jennifer, Koskinen Kasper, Kotila Venla, Kranni Nico, Kujala Matias, Kurki Jukka-Pekka, Laaksonen Joona, Laaksonen Miikka, Lammi Joel, Lehtinen Tiia, Lehtovaara Netta, Lindell Atso, Liu Poppy, Loponen Atte, Lusenius Emil, Lähteenmäki Teemu, Mahmood Fatima, Malminen Meea, Manderoos Mikael, Meer Getter-Medeia, Merinen Otto, Mild Joonas, Montola Niko, Mullo Elina, Mäkipere Oona, Nevalainen Julius, Nieminen Jesse, Nouri Muhammad, Nurmi Julia, Nuutila Viljami, Nyyssönen Jere, Oivanen Niko, Oksanen Tuomas, Ollikainen Roosa, Paavola Miro, Pallaspuro Samu, Palola Niko, Paraganlija Mirela, Parpola Touko, Pyyhtiä Tuomas, Qadumi Amné, Rantala Roope, Rauhakylä Emma, Reunanen Julius, Rezaee Samira, Rostedt Joachim, Rytkölä Salla, Saarnilehto Emmi, Sale Serigne, Salminen Matti, Schwartz Sofia, Sepponen Joona, Shoesh Ali, Siltanen Raakel, Sinkkonen Juho, Suomi Aku, Tarponen Oskari, Teijula Tuukka, Tolonen Linda, Tolonen Nikke, Truhponen Oskar, Tuhkalainen Petra, Uuttu Rosa, Vaahtera Jasu, Wahlbäck Marika, Vahtera Jesse, Veliqi Majlinda, Veseli Dafine, Virtanen Veeti, Örling Saku

Logistiikan perustutkinto

Ailio Oona, Ewart Tony, Harju Aleksi, Helenius Noora, Helin Joona, Henriksson Niko, Hietanen Ville, Hämäläinen Jere, Kaurala Justus, Kitti Robin, Kokkonen Roman, Kuusisto Janne, Laaksonen Joni, Laurell Ellinora, Luoma Eetu, Mansner Matias, Masalin Eemil, Mynttinen Jasper, Mäkitalo Annastiina, Mäntylä Miro, Mäntylä Otto, Nieminen Juho, Nieminen Samu, Nurminen Rasmus, Ojala Kamilla, Petrell Juho, Rindell Jarno, Roue Emil, Ruohonen Roni, Saarisalo Mikael, Sahlberg Patrik, Salminen Anni, Salo Aleksi, Salovaara Jani, Tamminen Ilmari, Tuominen Samu, Valve Julius, Vikström Aku, Viljanen Iitu, Vuorinen Jami, Vähämäki Sonja

Lääkealan perustutkinto

Aalto Krista, Al-Bujiba Zahra, Annala Elina, Binaku Shkelzen, Bågman Kirsi, Haverinen Tanja, Killström Kirsi, Leino Susanne, Luukkainen Anni, Määttä Ella, Raappana Mirka, Suckman Santeri, Suominen Rosa, Varjonen Julia

Majoitus-ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto

Malmberg Jarkko, Pyykkö Roy, Salonen Nea

Matkailualan perustutkinto

Andrejeff Mimmi, Anton Jennyfer, Dahl Emmi, Friberg Aliisa, Hakulinen Henna, Merisaari Milla, Mäkelä Noora, Rannikko Erika, Routi Julia, Sandelin Melina, Siimes Meri, Tammero Lotta, Teuho Elina, Tuominen Annika, Vuori Rosa

Painoviestinnän perustutkinto

Forsström Ida, Gröhn Emma, Lähteenmäki Oona, Metsämäki Janina, Mäkinen Karoliina, Rasimus Pinja, Sautila Akseli, Taskinen Seelia, Tikkanen Suvi, Toukonen Ella, Uusitupa Laura, Viitanen Benjamin, Wallin Erika

Puualan perustutkinto

Huhtaniemi Mira, Jänes Raido, Kitti Rico, Kitti Ronja, Metsälä Juuso

Rakennusalan perustutkinto

Abdullahu Leufat, Ahto Niko, Alajoki Arttu, Anttila Teemu, Höyhtyä Siiri, Karonen Oona, Keihäs Patrik, Kütük Sedat, Mäkinen Emma, Palvanen Santtu, Pottila Aleksi, Sanso Bockarie, Summanen Sonja, Viitanen Lauri

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Ahonen Sanni, Alander Anna, Alppi Saana, Arvilahti Aada, Ates Havva, Bettahar Abdel, Blomqvist Anni, Bowie Tara, Ekström Emmi, Erhomaa Veera, Gillstén Lotta, Grönholm Roosa, Grönlund Jenni, Gustafsson Jami, Hakkarainen Tinja, Hassan Sabrin, Hautaoja Vilma, Heikkilä Ronja, Heino Heidi, Helenius Tessa, Helminen Janette, Hirvensalo Pinja, Honkasalo Jaakko, Houry Vilma, Hovivuori Emmi, Hurskainen Iida, Hyvärinen Janina, Hägert Linda, Hörkkö Siri, Idrizi Medina, Jaakkola Oona, Jewander Jesper, Johansson Siru, Jokinen Jonna, Kainulainen Jaakko, Kaisalmi Emmi, Kallio Nea, Kallioinen Janika, Kallionpää Milana, Karvinen Jenna, Kautto Salla, Keyse Hibo, Kivilä Jenny, Koistinen Venla, Koivunen Heidi, Koivuniemi Ida, Koli Iida, Kuivalainen Ronda, Kulo Noora, Kuusela Jessica, Kytöluhta Nelli, Laine Tinja, Laine Veera, Laivo Hanna, Langoya Anek, Laurén Oscar, Lehmuskallio Jasmin, Lehtinen Masi, Leino Linda, Lintunen Leo, Lisha Dea, Manninen Elma, Martin Venla-Riina, Marttila Sanna-Maria, Mattila Sofia, Mikkola Maria, Mononen Jennin, Muuse Qamar, Myller Elina, Männistö Sara, Mölsä Susan, Nguyen Huyen, Nieminen Essi, Nikkanen Viivi, Nurola Mette, Näse Enni, Olofsson Senia, Pankkio Katri, Parla Janina, Pellonperä Emmi, Petuhova Rita, Pohjola Jenna, Ragusa Julia, Rantala Leastina, Rantanen Jere, Reivolahti Aino, Rosten Linda, Ruohonen Tiina, Sahinoja Linda, Siipola Sini, Silkka Iina, Simiö Ismo, Skyttä Sonja, Sulanne Elina, Suominen Aleksandra, Suvanto Jack, Tammisto Oona, Toivonen Tuomo, Tuominen Alisa, Tuominen Jenni, Turtola Anna, Uutela Amira, Uutela Samu, Uuttu Lotta, Vainio Riina-Emilia, Valtanen Essi, Varjonen Jalmiina, Wilders Annamari, Viljakainen Elina, Vilo Kaisa, Virolainen Aino, Vuola Emmi, Vuori Inka, Vuorinen Nea, Välikangas Tiia, Välilä Aleksanteri

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Ahola Emil, Arvonen Aleksi, Back Miska, Blomqvist Matias, Broberg Samuel, Elo Joel, Gustafsson Jesse, Halt Oskari, Heininen Jussi, Hellström Axel, Hietaharju Markus, Hukio Jani, Ilmasti Jere, Julkunen Lari-Pekka, Juovanen Kristian, Juutilainen Sami, Kaasinen Jere, Kaeophet Sucheep, Kaukovalta Roope, Keihäs Markus, Kemppainen Joni, Kettunen Juha, Kiiski Toni, Kirveennummi Janos, Koskinen Valtteri, Kosonen Roope, Kurri Jouni, Kuusamo Nico, Kuusisto Sami, Kyynäräinen Saku, Källi Linus, Laakso Jesse, Leijala Teemu, Lehtilä Jasper, Lehtinen Niko, Lehto Lauri, Lehto Oskari, Lehtonen Jere, Lehtonen Joona, Liimatainen Viljami, Lindholm Lauri, Lindström Marcus, Liski Samuli, Liukkonen Akseli, Liukkonen Juho, Moberg Jere, Mäki Valtteri, Niemelä Oliver, Nieminen Eemeli, Nikula Patrik, Nurmi Niko, Näränen Niko, Ojala Joonas, Pacolli Gezim, Pinomäki Joonas, Rantanen Joona, Raunio Jalmari, Romppanen Jaakko, Saarinen Santeri, Sainio Arttu, Salahetdin Juuso, Salminen Artturi, Salminen Jesse, Salo Roni, Salonen Teemu, Soini Onni, Toivola Teemu, Toivonen Matti, Touru Miro, Vaarapuro Waltteri, Vaissi Joonas, Vanhatalo Toni, Virtanen Kalle, Vuohijoki Joonas, Yagubi Najibollah

Talotekniikan perustutkinto

Aaltonen Petri, Alakylä Jerry, Hildén Joonatan, Jalonen Jasse, Järvenhaara Onni, Kallionpää Joel, Kangasniemi Santeri, Kero Hanna, Keskinen Samuli, Ketola Johannes, Konkola Joni, Kulmala Konsta, Laaksonen Arttu, Laaksonen Samu, Lahdenne Tommy, Lehto Oskari, Leposaari Teemu, Mark Antton, Maunula Max, Nikki Pekka, Paavola Lauri, Paillaud Nikolas, Palmroos Jere, Pelkonen Miko, Pesanto Niko, Pyyhtiä Saku, Räty Roni, Sakko Samuli, Seljola Miko, Siren Leevi, Stenroos Nico, Väisänen Viljami

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

Anwari Bita, Hamatyar Nasrina, Huikari Iina, Koivukangas Regina, Lauri Liina, Lehtinen Natalia, Manner Lidia, Muranen Sini, Nummela Aki, Palosaari Jenna, Savolainen Jessica, Voutilainen Erica

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto

Huhtala Jonne, Humalamäki Niklas, Jokinen Juho, Junnila Miska, Kaskimäki Antti, Kaskimäki Iiro, Kerajärvi Kasper, Keskisarja Tom, Kosonen Markus, Kulmala Eetu, Larjama Jannik, Lavonen Aku, Lindholm Eetu, Lucchesi Julius, Luoto Oliver, Marjasto Oskari, Murro Tuomas, Nordström Pyry, Paakki Jerry, Pöytäkivi Aleksi, Riihikallio Jyri, Saarela Antti, Saarenpää Konsta, Sartola Patrick, Soisalo Joni, Sopola Sebastian, Suontama Otto, Tamm Henry, Tähtinen Roni, Vaastela Maxim, Virolainen Elias, Westerinen Jan, Ågren Aki

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto

Jauhiainen Jaakko, Junkkila Mikael, Kankaanpää Jarkko, Kumlander Jimi, Lampola Hanna, Martti Juho, Marttila Felix, Mattila Jukka, Mäkinen Miro, Nyholm Elias, Tiihonen Jenny, Uusitalo Joose, Valtanen Jemina, Vesterinen Wilma, Yli-Talonen Eetu

Feel the Yarn – The X Contest on kansainvälinen neulesuunnittelukilpailu, jonka finaaliin valitaan vuosittain noin 25 opiskelijaa ympäri maailman. Kilpailijat esittelevät asukokonaisuutensa kesäkuun lopussa Pitti Filati -lankamessuilla Firenzessä järjestettävässä seminaarissa, muotinäytöksessä ja messuosastolla. Yksi harvoista Feel the Yarn -finaaliin valituista opiskelijoista on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun opiskelija Krista Virtanen.

Arvostetun Feel the Yarn -neulesuunnittelukilpailun finaali järjestetään Firenzessä 23.–30.6.2019, johon pian kolmannen vuotensa aloittava Krista Virtanen valmistautuu parhaillaan. Kilpailuun valituksi tuleminen on merkittävä saavutus Kristalle tulevaa uraa ajatellen, sillä neulesuunnittelukilpailun yksi tärkeimmistä tavoitteista on nostaa esiin nuoria suunnittelijalahjakkuuksia esimerkiksi eri neulebrändeille ja vähittäismyyjille. Vuonna 2017 kilpailun finaalissa esiteltiin Muotoiluinstituutin muoti- ja vaatetussuunnittelun opiskelijan Anniliina Salmen neulemallisto. Kilpailun jälkeen Anniliinan neuleita on nähty mm. Gloria Fashion Show:ssa.

”Vaatesuunnittelu on ollut aina intohimoni; siinä yhdistyy moni minulle tärkeä asia, kuten luovuus, ekologisen muodin kehittäminen ja ympäröivien asioiden tutkiminen. Materiaaleista neule on hyvin inspiroiva ja siinä on rajattomat mahdollisuudet – näen sen myös ratkaisevan monia vaatealan ongelmia. Neuleessa on mahdollisuus valita itse materiaalit tietäen melkein aina mitä se sisältää, esimerkkinä luonnonkuiduista villa. Neule kaavoitetaan suoraan muotoon, joten siitä ei synny ollenkaan leikkuujätettä”, kommentoi Krista.

Kilpailun teema koostuu Co-Creation-menetelmästä, teknologiasta ja emotionaalisista kokemuksista. Kristan mallistokokonaisuus syntyi juurikin teknologian vaikutuksista ihmisiin, johon hän haki inspiraatiota mm. tanssista, jossa yhdistyy molemmat: teknologia ja tunteiden ilmaisu. Luomastaan neljästä Levottomuus ja levollisuus -asukokonaisuudesta Krista valitsi kilpailuun kaksi.

”Valitsin kilpailuun neuleet, joiden inspiraationa oli levollisuus. Näiden asukokonaisuuksien värimaailma on hieman skandinaavisempi/vaaleampi kuin levottomien tuotteiden ja kuvastaa enemmän minua suunnittelijana – uskon näin erottuvani paremmin myös kilpailutöiden joukosta. Vaatteeni ovat väljiä ja hieman läpikuultavia. Työssäni olen käyttänyt aiheen takia heijastinkangasta ja toivon tulevaisuudessa voivani yhdistää esimerkiksi valokuitua sekä uusia materiaaleja, kuten puukuitua työskentelyssäni, innovaatioiden kehityttyä ensin kaupalliselle tasolle.” 

Feel the Yarn -kilpailun ansiosta Kristalle hahmottui myös tulevat urasuunnitelmat, sillä Krista todella löysi oman paikkansa neuleiden parista. ”Koen neuleiden avulla voivani hyödyntää enemmän taiteellista visiotani kuin perinteisen kankaan kanssa ja toivon, että voin töilläni rikkoa totuttuja malleja neuleista, herättäen samalla tunteita ihmisissä. Ilman kilpailua olisin tuskin palannut enää neulekoneen pariin, koska se on hyvin työlästä ja vaikeaa, mutta ehkä juuri sen takia inspiroivaa. Koin ehdottomasti ahaa-elämyksen kilpailuun osallistumisen ansiosta: kuinka tehdä ekologista/läpinäkyvää muotia yhdistäen luovaa tekemistä ja kaupallisuutta”, kiteyttää Krista. 

• Feel the Yarn – The X Contest: http://feeltheyarn.it/

Lisätietoja:

Krista Virtanen | 040 827 0259 | krista.virtanen@student.lamk.fi  

Minna Cheung, lehtori | Muotoiluinstituutti | minna.cheung@lamk.fi 

Wivi Lönnin koulussa on testattu digitaalista Smart School -hyvinvointikonseptia tämän kevään ajan. Tavoitteena on ollut parantaa oppimistuloksia, käyttää tiloja järkevämmin ja saada tukea koulua, opettajia ja oppilaita koskevaan päätöksentekoon. Pilotti on osa 6Aika -projektia, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia kehittävät avoimempia ja älykkäämpiä palveluita yhteistyössä yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kaupunkilaisten kanssa.

Riittääkö luokkahuoneessa happi? Miten opettaja jaksaa? Entä viihtyvätkö oppilaat? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tamperelaisessa Wivi Lönnin koulussa, jossa pilotoidaan parhaillaan Atean Smart School -ratkaisua. Digitaalisessa konseptissa hyödynnetään oppilailta ja opettajilta sekä antureista saatua dataa monipuolisesti kouluelämän kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa opettajien ja oppilaiden hyvinvointia sekä hyödyntää koulun tiloja nykyistä paremmin.

”Koska Smart Schoolin avulla palaute ja sen analysointi on reaaliaikaista, muutosta kaipaaviin asioihin pystytään tarttumaan nopeammin. Näin oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat. Lisäksi rehtorit ja sivistystoimen johtajat voivat tehdä päätöksiä mutun sijaan faktaan perustuen”, Atean Digital Transformation Business Owner Mikko Vesin kertoo. 

Tulokset näkyvillä sekä opettajille että oppilaille

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevan Wivi Lönnin koulun pilotissa on ollut kevään ajan mukana 40 oppilasta ja kaikki opettajat. He vastaavat päivittäin pedagogiikan ammattilaisten laatimiin hyvinvointikysymyksiin helpolla kännykkäsovelluksella. Oppilailta kysytään muun muassa koulussa viihtymisestä, kiusaamisesta ja nukkumisesta. Opettajien kysymykset liittyvät puolestaan työssä jaksamiseen ja opettamiseen.  

Biologian sekä teknisen- ja tekstiilityön luokkiin on asennettu antureita, jotka mittaavat huoneilman hiilidioksiditasoa, kosteutta ja lämpötilaa sekä tilojen käyttöastetta päivä- ja kuukausitasolla. Musiikkiluokassa mitataan myös äänentasoa.

Kaikki data kerätään analysoitavaksi Atean digitaaliseen palvelualustaan. Wivi Lönnin koulussa hyvinvointia voi seurata reaaliajassa kahdelta infonäytöltä. Toinen niistä on opettajainhuoneessa, toinen käytävällä oppilaiden nähtävillä.

Koulun tilojen käyttäminen helpottuu 

Atean Smart School -konsepti on käytössä jo viidessä koulussa eri puolella Suomea. Wivi Lönnin kouluun räätälöity pilotti on osa Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton rahoittamaa Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen Tampereen kaupungin osatoteutusta. 

”Kun tieto on reaaliaikaista, oppilasryhmät voivat esimerkiksi hakea heille sopivaa vapaata tilaa. Tulevaisuudessa tilatiedot voisi liittää kaupungin tilojen varausjärjestelmään, jolloin myös muiden olisi mahdollista varata koulun tyhjää tilaa käyttöönsä. Nopeimmin tällaisia uusia digikonsepteja voidaan ottaa käyttöön rakenteilla olevissa kouluissa, sillä niihin on helpompi asentaa sensoreita”, hankkeen projektipäällikkö Juha Sormunen Tampereen kaupungilta sanoo.  

Tilaseuranta IoT-tekniikkaa käyttäen-seminaari 29.5.

Pilotin tulokset julkaistaan 29.5. klo 11.00 alkaen Tilaseuranta IoT-tekniikkaa käyttäen -seminaarissa TAMKin pääkampuksella, Kuntokatu 3, Tampere, Auditorio A3–27. Lisätiedot seminaarista: https://www.oppimisenuusiaika.fi/tampereen_tapahtumat/iot-seminaari/ 

Tervetuloa! 

Lisätietoja:
Juha Sormunen
Projektipäällikkö, 6Aika-Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt, Tampereen kaupunki / Tredu
040 137 3248
juha.sormunen@tampere.fi

Mikko Vesin
Digital Transformation Business Owner, Atea Finland Oy
040 456 1227
mikko.vesin@atea.fi

Kotimaisten kielten keskus julkaisee vuosittain Kielipolitiikan vuosi -raportin, jossa käsitellään kielipolitiikan tapahtumia vuosittain. Vuoden 2018 raportissa Äänekoski on esillä positiivisessa valossa; kaupungin kieltenopettajat tekevät parasta arjen kielipolitiikkaa koko maassa! Äänekosken ihmeeksi nimetyssä osiossa tarkoitetaan ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneiden määrää. Vuonna 2017 maanlaajuisesti vain noin 40 prosenttia abiturienteista kirjoitti ruotsin, kun Äänekoskella prosentti on yli 60. Ruotsin suosio Äänekoskella on jatkunut jo pitkään, kun muualla Suomessa suosio on tasaisesti hiipunut.

- Millä keinoilla alle 20 000 asukkaan teollisuuskaupungissa on onnistuttu motivoimaan ruotsin kielen opiskelua?, ihmetellään Kielipolitiikan vuosi -raportissa. Oppilaat luettelevat syiksi mm. ammattitaitoiset ja innovatiiviset kieltenopettajat, koulun sallivan ja suvaitsevan ilmapiirin, jossa ruotsin opiskelu koetaan myönteisenä asiana, runsaan puhumisen ja viestintätaitojen harjoittelun, sekä esimerkiksi erään opettajan erikoisen aineyhdistelmän: ruotsi ja liikunta. Oppilaat näkevät ruotsin kielen myös mahdollisuutena työmarkkinoille länsinaapurissa.

- Äänekosken kaupunki selvästikin arvostaa yleissivistävää koulutusta ja myöntää siihen resursseja, mikä mahdollistaa lukio-opetukselle erinomaiset olosuhteet eri oppiaineissa, kertoo Äänekosken lukion ruotsin kielen lehtori Minna Oksanen.

- Opiskelumotivaatiota tuottavan pedagogiikan ydin on helppo tiivistää: ammattitaitoiset opettajat keksivät luovia ja käytännönläheisiä tapoja opettaa kieltä, raportti summaa.

Suomenkielisessä lukiossa ruotsin kirjoittaneiden abiturienttien määrä on vähentynyt noin 15 prosenttiyksikköä vuosina 2008−2017.

Lähde:

https://www.kotus.fi/files/6816/Kielipolitiikan_vuosi_2018.pdf

Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laskettu matkailun hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskenta tehtiin vuosille 2016 ja 2017. Samalla tuotettiin laskuri, jota kehitetään avuksi hiilijalanjäljen seurantaan.

Hiilijalanjäljen laskentaan sisältyvät matkailijoiden, päiväkävijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä matkustaminen kohteeseen ja takaisin. Matkan kokonaispäästöistä suurin osa syntyy matkustamisesta kohteeseen ja alueella syntyvistä päästöistä suurin osa tulee majoituksesta. Lähtöalueita vertailtaessa muilta mantereilta tulevan matkailun päästöt olivat noin nelinkertaiset verrattuna päästöihin naapurimaista matkustettaessa. Laskentaa kehitetään edelleen, jotta muutokset päästöjen määrässä saataisiin paremmin näkyviin ja tulokset palvelemaan matkailun hiilenkäytön hallintaa.

Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustuksesta

Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki muodostuu kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sekä maakunnan vapaa-ajan asukkaiden toiminnoista. Yhteensä hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 274 kt CO2e. Hiilijalanjälki hiilidioksidiekvivalenttina ilmaistuna (CO2e) kertoo kaikkien tarkasteltavien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastonmuutokseen yhdellä luvulla.

Laskennassa huomioitiin matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden osalta samat osa-alueet eli matkustus kohteeseen, majoitus, päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemispalvelut. Matkailijoiden osuus hiilijalanjäljestä oli 69 prosenttia ja vapaa-ajan asukkaiden 31 prosenttia. Suurimman osuuden hiilijalanjäljestä muodosti matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustus, joka oli lähes puolet kokonaishiilijalanjäljestä. Majoituksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin neljännes. Päivittäisen asioinnin, aktiviteettien ja ravitsemispalvelujen osuus oli noin kymmenesosa kokonaispäästöistä.

Alueellisen matkailun hiilijalanjäljen laskentaa vertailtiin vastaaviin käytäntöihin useissa eri maissa. Laskentaan ei ole olemassa vakiintuneita malleja, joten tuloksia on hankala vertailla keskenään. Laskennassa joudutaan lisäksi usein käyttämään yleistyksiä ja keskimääräisiä arvoja.

- Hiilijalanjälki on silti tarpeen laskea, sillä on tärkeää ymmärtää, mistä päästöt syntyvät sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin käytettävissä olevin keinoin. Myös päästöjen muutosta on tärkeää seurata, sanoo laskennasta vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin asiantuntija Riina Tuominen Kohti vastuullista matkailua -hankkeesta.

Laskennan lisäksi hankkeessa on esitetty ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pohdittu, miten matkailusta voisi tulla ilmastollisesti kestävää. Jatkossa matkailun hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

- Saimaan alue haluaa kestävän matkailun mallialueeksi, tämänkin vuoksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että alueella otetaan vakavasti matkailun aiheuttamat ilmastopäästöt. Matkailijan oleskelusta alueella voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöinen, vaikkei matkustamistapaan voitaisikaan vaikuttaa, toteaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Hiilijalanjäljen laskennan lisäksi Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa (2017-2019) määriteltiin yhdessä Visit Finlandin kanssa vastuullisen matkailun periaatteita ja tutkittiin vastuullisuusviestinnän vaikuttavuutta viestinnän sisältöjen ja elämyksellisyyden näkökulmasta. Vastuullisuusviestinnässä eniten mielenkiintoa kuluttajissa herättävät paikallisuuteen, puhtaaseen luonnonympäristöön sekä luontoaktiviteetteihin liittyvät teemat. Matkailijalle positiivisia tunnekokemuksia tuottavat kauniit maisemat, siistit ja kunnossa pidetyt tilat, paikallinen ruoka ja huomioiva asiakaspalvelu. Näihin vastuullisuusasioihin yrittäjän kannattaa panostaa ja tuoda esille viestinnässä. Tutkimusten perusteella laadittiin ohjeita ja tehtiin hankeyrityksille ja alueorganisaatioille ehdotuksia vastuullisuusviestinnän vaikuttavuuden parantamiseksi. 

Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus.

Muut kumppanit olivat Härkäniemen tuvat, Kaidan Kiho, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Osuuskauppa Suur-Savo ja Mikkelin Ravirata. Hankkeen päärahoittaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja:      

Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 637 1482, riina.tuominen@xamk.fi
Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 772 3365, eeva.koivula@xamk.fi
Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 724 9618

Julkaisu:          

Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki – kohti vastuullista matkailua
Kohti vastuullista matkailua -hankkeen kaikki tulokset

Vaasan yliopiston sähkötekniikan maisteriopiskelija Otto Ellonen aloittaa kesäharjoittelun Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:ssä lauantaina 1. kesäkuuta. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, sillä CERN valitsee vuosittain vain muutaman suomalaisen opiskelijan kesäharjoitteluun. Vaasan yliopisto aloitti yhteistyön CERNin kanssa syksyllä 2018.

– Minulla on jo yläasteen ajoilta asti ollut toivomuksena päästä vähintäänkin käymään CERNissä. Nyt alkuvuodesta ajattelin kokeilla hakua heidän Summer Student -ohjelmaansa, kun kaikki vaatimukset täyttyivät, kertoo Ellonen.

– Yliopistomme on saanut merkittävän kumppanin, jonka kanssa aivan uudenlainen tutkimus- ja koulutusyhteistyö tulee mahdolliseksi. CERN tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia Vaasan yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja henkilökunnalle. Tarjolla on muun muassa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, mahdollisuuksia väitöstyön tekijöille sekä työskentelyjaksoja CERNissä, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Ellosen kesäharjoittelu liittyy sähkö- ja magneettikenttien simuloimiseen ja mittaamiseen kiihdyttimessä.

– Odotan innolla, että pääsen tapaamaan muita opiskelijoita ympäri maailmaa. Meille on järjestetty useita luentoja liittyen kiihdyttimien toimintaan, joka on minulle uutta, joten kiinnostusta oppimiseen löytyy. Ehkä suurin odotus on kuitenkin se, että pääsen itse tekemään uusia jännittäviä asioita täysin vieraassa ympäristössä ja kehittämään kommunikointitaitoja muullakin kielellä kuin suomeksi, Ellonen iloitsee.

CERN (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire) tutkii maailmankaikkeuden perusrakennetta. Sen yhteistyön piiriin kuuluu yliopistoja ympäri maailmaa. Keskuksen fyysikoilla ja insinööreillä on käytössään maailman suurin ja monipuolisin tutkimusteknologia aineen perusolemuksen ja sen koossa pitävien voimien tutkimukseen. Jäsenvaltioita on 22. Suomi liittyi CERNin jäseneksi vuonna 1991.

Otto Ellosen kokemuksia kesästä CERNissä voi seurata kesäkuusta lähtien hänen blogissaan yliopiston sivuilla.

Lisätietoja:
Otto Ellonen, p. 040 576 9796
Professori Timo Vekara, p. 029 4498325

Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 59 500 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 81 600 opiskelijaa. Kevään uusia ylioppilaita valmistuu YTL:n tilaston mukaan 25 946. Lukuvuosi päättyy peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 1.6.

Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta 59 500 oppilasta, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Perusopetuksen lisäopetuksen eli niin sanotun kymppiluokan suorittavien määrä laskee edelleen. Arvioidaan, että lukuvuonna 2018–2019 kymppiluokan kävi noin 750 nuorta. Kymppiluokan suorittajien vähentymiseen on vaikuttanut ainakin se, että vaihtoehtoisia opiskelumuotoja on perusopetuksen päättäjille tarjolla aiempaa enemmän.

Kevään ylioppilastutkinnon suorittajia oli 25 946. Ammattiin valmistuvista opiskelijoista 65 700 suorittaa tutkintonsa oppilaitoksissa ja 15 900 oppisopimuskoulutuksessa. Kaikista valmistuneista 57 200 suorittaa ammatillisen perustutkinnon, 16 500 ammattitutkinnon ja 7 900 erikoisammattitutkinnon.

Ruotsinkielisiä peruskoulun päättäviä on noin 3 650, ylioppilastutkinnon suorittaneita 2 023. Ammatillisen koulutuksen päättää oppilaitoksissa 2 780 ja oppisopimuskoulutuksessa 750 ruotsinkielistä opiskelijaa. Vuoteen 2017 verrattuna kevään uusien ylioppilaiden määrä on pysytellyt lähes entisellään, mutta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan noin 6 %.

Opetushallitus arvioi opintonsa päätökseen saavien määrät mm. Vipunen-tilastopalvelun väestöä ja opintonsa aloittaneita ja opintojen kulkua koskevien tilastojen perusteella. Toteutuneet luvut tiedetään vuodelta 2017.

Uusi lukuvuosi 2019–2020 alkaa perusopetuksessa ja lukioissa yleisimmin viikolla 32. Koulunsa aloittaa tulevana syksynä arviolta 61 600 ekaluokkalaista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.

 Liite: Opetushallituksen arvio päättötodistuksen saavien ja tutkinnon suorittavien määrästä keväällä 2019 (viestin lopussa)

Lisätietoja:

Yleissivistävä koulutus: Pirjo Karhu, puh. 029 5331 317

Ammatillinen koulutus: Timo Kumpulainen, puh. 029 5331 109

*******

Ungefär 59 500 elever slutför grundskolan, 81 600 avlägger en yrkesinriktad examen
– Läsåret avslutas den 1 juni

Får publiceras tisdagen 28.5.2019 klockan 8.00

 I år får 59 500 elever ett avgångsbetyg från grundskolan och 81 600 studerande avlägger en yrkesinriktad examen, enligt Utbildningsstyrelsens uppskattning. Av Studentexamensnämndens uppgifter framgår att även 25 946 studerande avlägger studentexamen i vår. Läsåret avslutas i grundskolorna och gymnasierna lördagen den 1 juni.

Våren 2019 får uppskattningsvis 59 500 elever ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen, vilket är aningen fler än året innan. Antalet unga som slutför påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen, det vill säga tionde klassen, minskar fortsättningsvis. Uppskattningsvis 750 unga har slutfört tionde klassen läsåret 2018–2019. En av orsakerna till att antalet unga som avlägger tionde klassen har minskat är att det finns fler alternativ än tidigare till fortsatta studier för dem som avlägger den grundläggande utbildningen.

Totalt 25 946 studerande avlägger studentexamen våren 2019. Av dem som slutför en yrkesutbildning avlägger 65 700 sin examen vid en läroanstalt och 15 900 genom läroavtalsutbildning. Bland alla dem som utexamineras i vår avlägger 57 200 en yrkesinriktad grundexamen, 16 500 en yrkesexamen och 7 900 en specialyrkesexamen.

Ungefär 3 650 elever går ut en svenskspråkig grundskola och antalet studenter från svenskspråkiga gymnasier är 2 023. Bland de studerande inom svenskspråkig yrkesutbildning som avlägger en yrkesinriktad examen har 2 780 studerat vid en läroanstalt och 750 i läroavtalsutbildning. Antalet nya studenter är på ungefär samma nivå som år 2017, men antalet studerande som avlägger en yrkesinriktad examen beräknas öka med ungefär 6 procent.

Utbildningsstyrelsen beräknar antalet elever och studerande som slutför sina studier bland annat med hjälp av de uppgifter som finns i statistiktjänsten Vipunen om befolkningen, dem som inlett sina studier och om studiernas gång. Man känner till de reella siffrorna för år 2017.

Det nya läsåret 2019–2020 inleds i den grundläggande utbildningen och gymnasierna vanligtvis under vecka 32. Uppskattningsvis 61 600 elever börjar i årskurs 1 inkommande höst, vilket är aningen färre än i fjol.

Ytterligare information:

Allmänbildande utbildning: Pirjo Karhu, tfn 029 5331 317

Yrkesutbildning: Timo Kumpulainen, tfn 029 5331 109

Kaupunginhallitus on hyväksynyt ammatillisen koulutuksen kampuksen tarveselvityksen ja käynnistää Taito-kampusta koskevan hankesuunnitelman laadinnan. Uuden kampuksen sijoituspaikaksi on valittu Itäharjun alue.

Kampushankkeen taustalla on nykyisellään hajanainen toimipisteverkko. Turun ammatti-instituutti (TAI) toimii nykyisellään seitsemässä eri koulutalossa, jotka kaikki vaativat lähivuosina laajoja peruskorjauksia. Lisäksi eri koulutusalojen sijainti eri puolilla kaupunkia hankaloittaa yhteisen opetustarjonnan ja palveluiden kehittämistä.

- Uuden kampuksen myötä toimipaikkoja saadaan vähennettyä ja toimintaa keskitettyä. Tämä hyödyttää eri alojen ja ammattiryhmien yhteistoimintaa sekä mahdollistaa laaja-alaisemman ja joustavamman opintojen ja muiden palveluiden tarjonnan opiskelijoille, kertoo TAIn rehtori Päivi Lehtinen.

Hanke nimettiin prosessin aikana Taito-kampukseksi, joka kuvastaa hyvin TAIn tavoitetta luoda ympäristö, joka ruokkii osaamista ja kehittää taitoja.

- Tavoitteena on luoda uudenlainen, avoin ja monipuolinen, joustavat ratkaisut mahdollistava, toiminnallinen kampus, joka on tukikohta monenlaiselle tekemiselle, rehtori Päivi Lehtinen jatkaa.

Taito-kampukselle sijoittuvat Aninkaisten koulutalon, Kellonsoittajankadun koulutalon, Lemminkäistenkadun koulutalon ja Uudenmaantien koulutalon toiminnot sekä lisäksi opiskelijaterveydenhuolto, sivistystoimialan Tietokone opetuksessa (TOP) -keskus, oppisopimustoimisto ja työelämäpalveluja.

Kampukselle sijoittuvia koulutusaloja ovat liiketalous, ravintola ja catering, elintarvike, matkailu, muoti- ja kauneus, sosiaali- ja terveys, puhtaus- ja kiinteistö sekä valmentava koulutus. Kyseessä on noin 3000 opiskelijan ja 300 opettajan kokonaisuus.

Taito-kampuksen aikataulu:

• Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisujen tarveselvitys 2018–2019
• Hankesuunnittelu 2019 - 2020
• Suunnittelu ja kilpailutus 2020 - 2022
• Rakentaminen 2022 - 2025
• Uudishanke valmis vuonna 2025

Lisätietoja:

Turun ammatti-instituutti, palvelualuejohtaja Hannu Immonen, p. 050 594 8260, hannu.immonen@turku.fi
Turun ammatti-instituutti, rehtori Päivi Lehtinen, p. 0500 727 050, paivi.lehtinen@turku.fi

Tervetuloa kuulemaan SuomiAreenan tämän kesän kuumimmat tärpit ja aistimaan jo ennakkoon SuomiAreena-tunnelmaa MTV Uutisten tiloihin (Kuuluttajankatu 8) 12.6. kello 9.30. Kahvit tarjolla klo 9.00 alkaen.

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen ja SuomiAreenan vastaava tuottaja Mari Haavisto kertovat, mitä uutta SuomiAreenassa on tänä kesänä, missä kaikkialla uusia kansanedustajia nähdään ja kuinka uusi MTV Uutisten Live rantautuu SuomiAreenaan.

SuomiAreenan teemoina ovat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Kesän ohjelmasta ovat kertomassa muun muassa Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini, LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä, futuristi Perttu Pölönen ja artisti Vilma Alina. Tilaisuudessa ovat mukana myös SuomiAreena-konkarit, uutisankkuri Kirsi Alm-Siira ja politiikan toimituksen päällikkö Jussi Kärki. Tilaisuuden juontaa MTV Uutisten uutisankkuri Aino Huilaja. Tiedotustilaisuus järjestetään MTV:n uutisstudiossa ja paikalla on MTV Uutisista tuttuja kasvoja ja kaikki SuomiAreenan pääyhteistyökumppanit: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Business Finland, DNA, LähiTapiola ja Tieto Oyj.

Vieraita on mahdollista haastatella tilaisuuden jälkeen. SuomiAreena järjestetään tänä kesänä 14. kerran Porissa 15.-19.7.2019.

Aika, paikka ja ilmoittautuminen

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.6. klo 9.30-10.30 MTV Uutisten uudella studiolla. Kahvit tarjolla klo 9.00 alkaen.

Pyydämme ilmoittautumiset tiedotustilaisuuteen Lyyti-ohjelmassa tiistaihin 11.6. mennessä.

Akkreditoidu kesän SuomiAreenaan

Toivomme, että kaikki SuomiAreenaan osallistuvat toimittajat akkreditoituvat etukäteen. Akkreditoitumalla saat ajantasaista tietoa SuomiAreenan aikana. Akkreditoidu täältä.