Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous hyväksyi maanantaina 27.5. HAMK Akatemia Oy:n perustamissopimuksen. Kyseessä on HAMKin tytäryhtiö, joka on perustettu toteuttamaan Hämeen kesäyliopiston toimintaa vuoden 2020 alusta. Taustalla on Hämeen maakuntahallituksen helmikuinen päätös kesäyliopiston toiminnan siirtämisestä.

Hämeen kesäyliopiston nimi säilyy ennallaan. Ydintehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen. Kesäyliopistossa opetetaan vuosittain noin 20 oppiainetta noin kuudesta yliopistosta. Opiskelijoita on keskimäärin 4 000, joista avoimessa yliopistossa noin 800. Kesäyliopistossa on seitsemän vakituista työntekijää ja opettajaverkostossa noin 300–400 tuntiopettajaa.

Kesäyliopistotoiminnan päätoimipaikka on Hämeenlinna, ja koulutusta järjestetään myös Forssassa ja Riihimäellä.

Kesäyliopiston toiminnan rahoituksesta suurin osa, noin 67 prosenttia, tulee kurssimaksutuloista. Loput rahoituksesta tulevat valtionosuudesta (noin 18 prosenttia) ja Kanta-Hämeen kuntien avustuksesta (noin 14 prosenttia). Kuntien yhteenlaskettu maksuosuus on ollut vuosittain noin 175 000–185 000 euroa.

Hallitukseen kaksi uutta jäsentä

Yhtiökokous nimesi Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen ajalle 1.8.–31.12.2019.

Hallitukseen tulee kaksi uutta jäsentä, Tammelan kunnan edustajaksi Minna Nissilä ja opiskelijoiden valitsemaksi edustajaksi Johannes Asikainen. Nissilän valinnan taustalla on se, että hallituskausi oli jaettu puoliksi Hattulan kunnan ja Tammelan kunnan kesken.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tarja Filatov.

Lisätietoja:

Johanna Närhi, HAMKin talous- ja hallintojohtaja
Puh. 0405032136
johanna.narhi@hamk.fi

Savonia-ammattikorkeakoulun uuteen koodarikoulutukseen haki ennätysmäärä opiskelijoita. Naiset olivat kiinnostuneita koodarikoulutuksesta ja eri-ikäiset henkilöt, pääosa Pohjois-Savosta.

Kahden viikon aikana koulutukseen haki 287 henkilöä (aloituspaikkoja 40), joista miehiä oli 60 % ja naisia 40 %. Hakijoista yli 30 vuotiaita oli 53 % ja alle 30 vuotiaita oli 47 %. Nuorin hakija oli 15-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Hakijoista 89 % oli Pohjois-Savosta ja loput olivat eri puolelta Suomea, Espoosta Inariin.

Ohjelmisto-osaamista tarvitaan nykyään kaikilla aloilla ja koodareista on tällä hetkellä valtava pula. Koulutuksen sisältö keskittyy niihin tekniikoihin, joiden osaamiselle on tällä hetkellä eniten tarvetta työelämässä.

Koulutuksen suorittaneilla on perusvalmiudet toimia ohjelmointitehtävissä nykyaikaisia ohjelmointikieliä käyttäen. He tuntevat nykyaikaisen sovelluskehityksen rakenteet ja toimintatavat ja voivat työskennellä osana sovelluskehitystiimiä.

Frontend, backend, db sekä versionhallinta, devops ja agile-menetelmät ovat heille tuttuja käsitteitä ja koulutuksen suorittanut osaa käyttää ja hyödyntää niitä työssään vaadittavalla tavalla. Koulutus on maksuton ja sen laajuus on 60 opintopistettä.

Koulutus suunniteltiin yhteistyössä yritysten kanssa, jossa merkittävimmät toimijat olivat Enfo Oyj ja Ropo Capital Oyj.

Lisätietoja

Jussi Koistinen

lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

puh. 044 785 5512

Tomi Hyttinen

liiketoimintapäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

puh. 044 785 5006

Ammattiopisto Livessä käynnistyi 1.8.2018 uusi erikoisammattitutkintokoulutus, joka yhdistää kolme vanhaa tutkintolinjaa yhdeksi monialaiseksi tutkinnoksi. Liven opettajat olivat aktiivisesti mukana Opetushallituksen työssä kehittämässä tutkinnon perusteita. Tutkinto onkin otettu Livessä hyvin vastaan ja tutkintoa opiskelee tällä hetkellä 23 opiskelijaa.

Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto sisältää kolme osaamisalaa, opiskelija voi erikoistua joko vammaisalan ja erityisen tuen, näkövammaistaitojen ohjauksen tai työvalmennuksen osaamisalan erityisosaajaksi. Opintoihin kuuluu kaikille yhteinen, 60 osaamispisteen laajuinen tutkinnonosa ennen erikoistumista eri osaamisaloille. Vapaavalintaisuus on tärkeä osa tutkintoa ja opinnot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.

- Tutkinto on suunniteltu ammatillisen reformin mukaan niin, että se lisää valinnaisuutta. Kokonaisen tutkinnon lisäksi on mahdollista suorittaa vain osatutkinto tai tutkinnon osia, kertoo työvalmennuksen osaamisalan vastuuopettaja Marita Kokkonen.

Yhteensä 180 osaamispisteen opinnot kestävät 1 – 1,5 vuotta opiskelijan aktiivisuudesta riippuen. Tutkinto toteutetaan Livessä oppisopimuskoulutuksena, mikä tarkoittaa, että opiskelijoilla pitää olla jo valmiiksi työpaikka. Opinnoista 30 % on lähiopetusta, 70 % työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Jatkuvan haun opinnot

Livessä on käytössä jatkuva haku, eli opintoihin voi hakea mukaan koska tahansa. Tarkoituksena on helpottaa opintoja ja siksi osa opinnoista toteutetaan verkkokurssina. Lähipäivien aikana käsitellään tiettyjä valmiiksi suunniteltuja teemoja, mutta sisältö rakentuu osittain opiskelijoiden toiveiden mukaan. Jokaisella opiskelijalla on työpaikallaan nimetty työpaikkaohjaaja, joka opastaa ja kulkee rinnalla opintojen ajan. Myös Liven opettajien apua saa aina tarpeen vaatiessa. Koulutuksen suorittaminen perustuu näyttötutkintoon, eli opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytössä. Opiskelijoiden pitää tehdä opintojen päätteeksi myös omaan päivätyöhön kytkeytyvä kehittämistehtävä.

- Kriteerinä on, että kehittämistehtävä helpottaa omaa arkea töissä. Esimerkiksi yksi opiskelijamme laati työnhakijoille suunnatun katalogin eri työllistämispalveluista, toinen taas teki työnantajille ohjeistuksen, mitä eri työllistämisen tukia he voivat hakea, luettelee Marita.

- Näkövammaistaitojen ohjauksen osaamisalan opiskelijat ovat kehittäneet välineitä ja menetelmiä opaskoirien avulla liikkuvien sokeiden henkilöiden tueksi sekä Pratsam Reader -sovelluksen käyttöä opiskelijoille, joille tavallisen kirjan lukeminen on esimerkiksi lukivaikeuden tai heikon näön takia vaikeaa, sekä tehneet esteettömyyskartoituksia erilaisiin tiloihin, kertoo alan vastuuopettaja Ulla Ruuskanen.

Osaamisaloista erityisesti työvalmennus on kasvattanut suosiotaan viime aikoina.

- Työelämässä on selkeästi huomattu, että työhönvalmennuksellista otetta tarvitaan hyvin monenlaisissa ja erilaisissa työtehtävissä. Meillä on yhä enemmän opiskelijoita erilaisista taustaorganisaatioista, esimerkiksi yrityksistä, ammattiyhdistyksistä, kriminaalihuollosta ja vammaispalvelualalta, kertaa Marita.

- Näkövammaistaitojen ohjauksen erityisasiantuntijat ovat perinteisesti toimineet näkövammaisten asiakkaiden toiminnallisten taitojen ohjaustehtävissä esimerkiksi keskussairaaloissa, järjestöissä ja sosiaalitoimen eri yksiköissä. Nykyään näitä asiantuntijoita tarvitaan yhä laajemmin kuntoutuspalveluja tuottavissa yksiköissä sekä opetuksen ja koulutuksen tehtävissä, sanoo Ulla.

Lisätiedot:

Henna Gustafsson (työvalmennusala, vammaisala)
p. 040 648 2300
henna.gustafsson@inlive.fi

Ulla Ruuskanen (näkövammaisala)
p. 040 542 5866
ulla.ruuskanen@inlive.fi

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti (graafinen suunnittelu) sekä Tampereen Yliopisto (monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma) osallistuvat yhdessä Lahden Runomaraton 2019 -tapahtumaan. 

Keskusteluita-runojulistenäyttely tutkii, miten monikielinen ja monikulttuurinen runous manifestoituu typografisessa kontekstissa. Näyttelyssä pohditaan, miten tuoda eri kulttuurit yhteen ja vähentää ennakkoluuloja.

Näyttelyn runot ovat maahanmuuttajataustaisten runoilijoiden luomia, Tampereen yliopiston käännöstieteiden opiskelijoiden kääntämiä ja LAMKin Muotoiluinstituutin graafisen suunnittelun opiskelijoiden julisteeksi taittamia. 

Runoja suomennettiin kuudelta eri kieleltä (arabia, farsi, burma, hindi, venäjä, espanja), joista graafikot taittoivat alkuperäisen ja suomennoksen runojulisteiksi tutkien, miten typografia voi tukea monikulttuurista kielimaisemaa.

Projektissa ovat mukana Sivuvalo Platform ry ja sen pohjoismainen kattojärjestö Nolitch X. Näyttelyn runoilijat ovat Kawther AbuHani, Azita Ghahreman, Muhaned Durubi, Mohsen Emadi, Ye Yint Thet Zwe, Vidha Saumya, Polina Kopylova, José Luis Rico, Hamdam Zakirov, Zoila Forss ja Roxana Crisólogo.

Näyttely on nähtävissä Lahdessa 14.–16.6.2019 klo 11–19 osoitteessa Aleksanterinkatu 12, Keskustalon alakerta.

Mukana projektissa:

Marion Robinson ja Christoffer Leka Muotoiluinstituutti (LAMK) sekä

Anne Ketola Tampereen Yliopisto/Sivuvalo Platform.

Lisätietoja:
Helena Masalin, näyttelyn tuottaja
helena.masalin1@student.lamk.fi | +358 44 90 66623

• Muotoiluinstituutti
  
• TUNI 
  
• Sivuvalo
  
• Nolitchx
  
• Runomaraton
  

Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon -julkaisu tuottaa uutta tietoa maitotilayritysten johtamisesta ja toimintatavoista sekä esittelee maitotilayrityksen johtamista varten rakennetun kokonaisvaltaisen johtamisen mallin. Kokonaisvaltainen johtaminen tarkoittaa pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin johtamista yhtenä kokonaisuutena, jossa pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös lyhyen aikavälin johtamisella. Julkaisu on laadittu SeAMK Ruoka yksikön, Helsingin yliopiston taloustieteen osaston, Maitosuomen, ItäMaidon ja Maitovaltuuskunnan yhteistyönä. Julkaisun tuloksia voidaan hyödyntää maitotilayrittäjien johtamistaitojen kehittämisessä, toimintatapojen valinnassa sekä alan koulutuksissa.

Julkaisu perustuu useisiin aineistoihin. Haastatteluihin ja työpajoihin osallistui suuri määrä maitotilayrittäjiä ja heidän sidosryhmiensä edustajia pääosin Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta mutta myös muualta Suomesta. Artikkelit ovat kirjoittaneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston asiantuntijat.

Kokonaisvaltaisen johtamisen tarve ja merkitys korostuvat maitotilayrityksissä. Tulevaisuuteen suuntaavan maitotilayrittäjän on pyrittävä johtamaan yritystään kokonaisvaltaisesti ja edistämään yritystoiminnan tasapainoista kehittämistä. Tämä luo edellytykset tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle. Maitotilayrittäjät ajattelevat strategisesti ja heillä on strateginen näkemys yritystoiminnan edellytyksistä. Silti he tekevät vain vähän pitkän aikavälin strategista suunnittelua ja systemaattista seurantaa. Taloudellisten tavoitteiden ja mittareiden käyttö yritystoiminnan suunnittelussa ja seuraamisessa on vähäistä. Maitotilayrityksiä ei johdeta yhtenä kokonaisuutena. Monissa maitotilayrityksissä tuotantoprosessit ja jopa yksittäiset toiminnot johdetaan omina osinaan.

Toimintaympäristön muutos aiheuttaa maitotilayrittäjille paineen hakea uusia toimintatapoja ja ratkaisuja kannattavuuden parantamiseksi. Keskittyminen ydinosaamiseen, yhteistyö ja verkostoituminen auttavat tuottavuuden kohottamisessa ja mahdollistavat yksikkökustannusten alentamisen. Kun uusia toimintatapoja hyödynnetään, pääomien siirtyminen maitotilayrityksistä korkeina pellon hintoina ja vuokrina vähenee.

Maitotilayrittäjät ja sidosryhmien edustajat tunnistivat maitotilayritysten johtamisen ja toiminnan kehittämisen tarpeen. Ongelmana maitotilayrittäjät näkivät sen, että kokonaisvaltaiseen johtamiseen ei jää riittävästi aikaa ja voimavaroja. Operatiivista johtamista tehdään käytännön töiden yhteydessä. Maitotilayrityksissä suunnittelu painottuu operatiiviselle tasolle ja tuotantoprosesseja johdetaan tuotoslähtöisesti. Myös perinteinen ammatillinen koulutus ja neuvonta ovat painottaneet tuotoksia ja tuotantoprosesseja talouden ja johtamisosaamisen kustannuksella.

Julkaisun verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7317-06-8 

Tiedotustilaisuus medialle 28.5.2019 klo 9.30-10.30. Kahvi alkaen klo 9.00

Paikka: SeAMK, Kampusranta 9, Seinäjoki, Frami A-talo 3.kerros. Neuvottelutila 310.7.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Matti Ryhänen yliopettaja, dosentti, SeAMK, puh. 040 680 7154

Timo Sipiläinen professori, Helsingin yliopisto, puh. 040 023 9606

Margit Närvä yliopettaja, SeAMK, puh. 040 830 2433

Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksilla liputetaan Pride-viikolla. Sateenkaarilipulla halutaan viestiä yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

– Suomessa nämä asiat ovat kansainvälisesti vertaillen melko hyvällä tasolla, mutta tehtävää silti riittää. Tällä liputuksella haluamme kertoa, että HAMKissa jokainen saa olla oma itsensä, rehtori Pertti Puusaari toteaa.

– Korkeakoulut ovat yhteiskunnallisia toimijoita, ja niiden tehtäviin kuuluu osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä täydentää.

Pride-viikkoa vietetään viikolla 26.

Lisätiedot:

vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä
puh. 0400 904 330
heidi.ahokallio-leppala@hamk.fi

SOMEVAIKUTTAJAT NOSTAVAT MUTKAT ESIIN

Tuoreen Kun koulu loppuu - nuorten tulevaisuusraportin mukaan perheen ohella julkisuuden henkilöt muokkaavat nuorten maailmankuvaa. Sosiaalisesta mediasta haetaan paljon tietoa valintojen tueksi. Somevaikuttajilla on nuoriin suuri vaikutus, mutta samanaikaisesti moni nuori potee some-ahdistusta. Sosiaalisen median kautta nuori saa helposti käsityksen, että muilla elämä hymyilee ja kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Tulevaisuusraportissa TAT peräänkuuluttaakin enemmän esiin esikuvien realistisia uratarinoita. Ohjaamot haluavat tarttua tähän haasteeseen ja kertoa, että kaikilla meillä on elämässä omat mutkamme.

Ohjaamot aloittavat kesäkuun alussa #mutkatesiin-kampanjan, jossa ovat mukana Suomen eturivin somevaikuttajat. Juuri nämä vaikuttajat on valittu mukaan nuorten omien toiveiden pohjalta. Ohjaamot ovat kevään aikana kysyneet nuorilta eri puolilta Suomea, mitä he haluaisivat vaikuttajilta tietää. Esiin nousi kysymyksiä liittyen esimerkiksi uravalintoihin, mielenterveyden pulmiin ja yksinäisyyteen. Ennen kaikkea nuoret halusivat tietää, millaisia mutkia somevaikuttajien matkalla on ollut.

Vaikuttajat vastaavat nuorten kysymyksiin Instagramissa viikon ajan 3.-9. kesäkuuta. Kampanjan tunnisteena toimii #mutkatesiin.

Mukana olevat somevaikuttajat ja heidän käyttäjänimensä Instagramissa sekä päivä, jolloin he tuovat omia mutkiaan esiin:

ma 3.6. Miska Haakana, @miskamh

ti 4.6. Jaakko Parkkali, @jaakkoparkkali

ke 5.6. Maiju Voutilainen eli Mansikkka, @mansikkka ja Jonna Partala eli Jassimiu @not.jassimiu

to 6.6. Pernilla Böckerman, @pernillabockerman

pe 7.6. Jusa Tunturi eli Turunmarkku, @turunmarkku

la 8.6. Jani Sutelainen eli Aste, @astemusic

su 9.6. Sita Salminen, @sitasalminen

Ohjaamot ovat paikkoja, joista alle 30-vuotiaat nuoret saavat elämäänsä tietoa ja ohjausta, liittyivätpä kysymykset sitten työhön, opiskeluun, arkeen tai hyvinvointiin. Ohjaamo kokoaa yhteen laajan joukon eri palveluja. Ohjaamoja toimii eri puolilla Suomea yli 70 ja kaikkien Suomen Ohjaamojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta ohjaamot.fi.

Kun koulu loppuu – nuorten tulevaisuusraportti (Talous ja nuoret TAT): https://www.kunkoululoppuu.fi/assets/uploads/2019/05/Nuorten-tulevaisuusraportti-2019-tiivistelmä.pdf

Lisätietoja Ohjaamoista ja kampanjasta

Tuija Kautto
Projektisuunnittelija
Kohtaamo-hanke / Keski-Suomen ELY-keskus
0295 024 973
tuija.kautto@ely-keskus.fi

Twitter @KauttoTuija

Sinileväsopan sankarit

Lastenkirja planktonmaailmassa.

Kirjan on kirjoittanut Paraisilla asuva Eivor (Skini) Lindgård ja piirustukset sekä valokuvat tulevat Satu Zwerveriltä, joka asuu ja työskentelee Kemiössä.

Näin Skini muistelee kirjan alkuvaiheita:

”Parikymmentä vuotta sitten tutustuin Satuun. Selvisi, että Sadulla oli jokseenkin erikoinen intohimo – vesikirput. Satu on levien ja planktonin ja muiden pikkiriikkisten vesissä uivien ja keijuvien ötököiden asiantuntija. Niiden parissa hän työskentelee päivittäin omassa yrityksessään. Hän oli kuullut, että pidän kirjoittamisesta, olinhan kirjoittanut mm. lastenlauluja (Egils maskin - https://www.facebook.com/egilsmaskin) 1990-luvulla, sketsejä, lauluja ja useita näytelmiä mm. Paraisten harrastelijateatterille Teaterboulagelle (http://www.teaterboulage.fi/). Kun Satu kysyi minulta, josko voisin ajatella kirjoittavani lastenkirjan planktonista, reagoin juuri niin kuin useimmat olisivat reagoineet: Täh? Planktonista? Hmm.

Sadulla oli jo kaksi päähenkilöä valmiina – kaksi vesikirppua, Cucu ja Bosmina. Ne hän oli piirtänyt tietokoneella, joka oli siihen aikaan vielä aika erikoista. Ne näyttivät aika kivoilta ja yhtäkkiä huomasin tarkastelevani vesikirppukirjaa. Kiinnostuin enemmän ja Cucu ja Bosmina alkoivat elää päässäni! Tarina kasvoi ja Satu piirsi loput kuvat. Kaikenlaista ehti tulla väliin ja vasta nyt olemme niin pitkällä, että ensimmäinen kirja julkaistaan ja nämä kaksi pientä sankaria pääsevät ihmisten ilmoille.

Esittelemme kaikille pienille (ja miksei suuremmillekin) maakravuille kaksi pientä vesikirppua Cucun (Daphnia cucullata) ja Bosminan (Bosmina coregoni). Cucu ja Bosmina kamppailevat puhtaamman elinympäristön puolesta – heidän tapauksessaan siis veden. Ne haluavat näyttää, että vaikka sitä olisi itse kovin, kovin pieni mitaltaan voi saada tuloksia aikaan, jos vain uskaltaa pyytää apua ja heittäytyä tuntemattomaan. Cucun ja Bosminan tarina on fiktiivinen seikkailukertomus, joka samalla antaa kaikenlaista tietoa planktonmaailmasta ja muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeätä on, että meillä on puhdasta vettä.”

Kirja on tarkoitettu lapsille kolmesta vuodesta ylöspäin ja sopii niin ääneen luettavaksi kotona tai päiväkodissa tai koulussa. Kirja toimii erinomaisesti pitemmälle menevän keskustelun pohjana yleisimminkin ympäristön suojeluun. Testiryhmä hankki kirjan innoittamana heti tomerasti oman muovinkeräysastian päiväkotiinsa!

Yhdessä kirjan kanssa julkaistaan uudet kotisivut: www.planktonia.fi. Näillä sivuilla, sekä  Instagramissa ja Pinterestissä, tarjotaan runsaasti faktoja ja kuvia planktonista sekä ajan myötä monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, kursseja ja erilaisia oppimateriaaleja planktonmaailmaan tutustumiseksi. Cucu ja Bosmina seikkailevat myös Facebookissa.

Kirjanjulkistamistilaisuus 4.6.2019 klo 14-16 Kemiössä, Nordea-rakennuksen yläkerrassa. Arkadiantie 2 25700 Kemiö. Tervetuloa!

Yhteydenotot: cucubosmina@zwerver.fi, 040-7079385

Hjältarna i blågrönalgsoppan

Barnbok i planktonvärlden.

Boken är skriven av pargasbon Eivor (Skini) Lindgård och bilderna har ritats och foton tagits av Satu Zwerver, som bor och jobbar i Kimito.

Så här minns Skini hur allt började:

“För ungefär 20 år sedan blev jag bekant med Satu Zwerver. Det visade sig att hon hade en lite underlig passion – vattenloppor. Hon är expert på alger och plankton och annat smått som flyter/simmar i sjöar och hav, det är också vad hon jobbar med alla dagar i sitt eget företag. Hon hade hört att jag tycker om att skriva, jag hade ju skrivit bl.a. barnvisor (Egils maskin - https://www.facebook.com/egilsmaskin) på 1990-talet, ett otal sketcher och sångtexter till revyer och sommarpjäser till Teaterboulage (Pargas amatörteaterförening). När hon frågade mig om jag kunde tänka mig att skriva en barnbok om plankton reagerade jag just så som de flesta skulle reagera: Va? Plankton? Hmm.

Satu hade redan de två huvudpersonerna klara, två vattenloppor, Cucu och Bosmina. Hon hade tecknat dem på datorn, vilket var ganska speciellt på den tiden. De såg rätt roliga ut och plötsligt hittade jag mig själv studerande en bok om vattenloppor. Jag blev mer och mer intresserad och Cucu och Bosmina började få liv i mitt huvud! Historien tog form och Satu gjorde bilderna. Efter en skapande paus, då båda har sysslat med andra saker i livet, har vi nu återupplivat de två hjältarna.

Vi presenterar Cucu (Daphnia cucullata) och Bosmina (Bosmina coregoni) för alla små (och varför inte lite större...) landkrabbor i en lättfattlig form. Cucu och Bosmina kämpar för en renare livsmiljö – i deras fall vatten. De vill visa oss att även om man är väldigt, väldigt liten till växten kan man nå resultat, bara man vågar be om hjälp, bara man vågar kasta sig ut i det okända. Historien om Cucu och Bosmina är en fiktiv äventyrsberättelse som samtidigt ger en hel del fakta om planktonvärlden och påminner oss om hur viktigt det är med rent vatten.”

Boken riktar sig till barn från tre år uppåt och lämpar sig väl som högläsningsprojekt hemma eller i dagis/skola. Boken fungerar som ypperligt underlag för vidare diskussion om miljövård. Vår testgrupp blev så inspirerade av boken, att de genast skaffade sig ett plastinsamlingskärl till sitt daghem!

Tillsammans med boken publiceras nya hemsidor: www.planktonia.fi. På dessa sidor, samt på Instagram och Pinterest, erbjuds rikligt med fakta och foton om plankton och med tiden också många möjligheter till hobbies, kurser och läromaterial för att bekanta sig bättre med den fascinerande planktonvärlden. Cucu och Bosmina kan också hittas på Facebook.

Boklanseringen 4.6.2019 kl 14-16 i Kimito, i övre våningen av Nordea-byggnaden. Arkadiavägen 2, 25700 Kimito. Välkommen!

Suomen johtaviin autokorjaamokeskuksiin kuuluva InCar Oy ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ovat solmineet yhteystyökumppanuuden, jonka tavoitteena on tukea korinkorjauksen oppimisprosessia ja sitä kautta nopeuttaa opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Omnian korinkorjauksen työsalissa tehdään jatkossa InCarin työelämäympäristöön verrattavia töitä. Omnian opetushenkilöstö ohjaa opiskelijoita oppilaitosympäristössä noudattaen opetussuunnitelmaa sekä InCar -korjaamon kouluttamia työmenetelmiä.

InCarin operatiivinen johtaja Tommi Vatén näkee solmitun sopimuksen mahdollisuutena tuoda opiskelua ja työelämää lähemmäksi toisiaan.

"Korikorjaus on käytännönläheistä ja monen asian pääsee oppimaan vain tekemällä. Sopimuksen myötä pääsemme itse myös vaikuttamaan siihen, miten ala vetää nuoria puoleensa. Tällä alalla nuoret haluavat aidosti päästä tekemään töitä käsillään oppikirja opiskelun ohessa."

Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko Omniasta korostaa yritysyhteistyön merkitystä Omnian opiskelijoille ja opettajille.

"InCar-yhteistyö mahdollistaa sujuvien oppimispolkujen räätälöimisen opiskelijoille ja samalla InCarin henkilöstölle sekä Omnian opettajille mahdollisuuden yhdessä päivittää osaamistaan nopeasti muuttuvassa työkentässä. Bonuksena sopimuksessa on opiskelijoiden saama valmennus Taitaja-kisoihin: kilpailut ovat tärkeä ja innostava osa huippuosaamisen kehittämisessä ja ammatin vetovoiman lisäämisessä."

"Ajoneuvojen kolariturvallisuus on kehittynyt nopeaa vauhtia viime vuosien aikana. Korin rakenteiden kehittymisen myötä ovat myös työmenetelmät ja välineet muuttuneet. Omnian opiskelijat saavat InCar-yhteistyön kautta laadukasta opetusta sekä ohjausta myös InCarin työpaikoilla", toteaa autoalan koulutuspäällikkö Kenneth Nordström Omniasta. 

Yhteistyösopimukseen liittyy myös henkilöstön koulutus sekä opiskelijoiden ohjaaminen korikorjauslajissa mm. ammattitaidon kansallisissa Taitaja- ja kansainvälisissä Euro Skills- ja World Skills -kisoissa. Omnian korikorjauksen opiskelija osallistuu WorldSkills-ammattitaitokilpailuihin Kazanissa elokuussa 2019. InCar osallistuu tiiviisti opiskelijan valmennukseen yhdessä Omnian opettajien kanssa.

Lisätiedot:

Viestintäjohtaja Päivi Korhonen, Omnia, paivi.korhonen@omnia.fi, p. 040 126 7599

Operatiivinen johtaja Tommi Vatén, InCar, tommi.vaten@incar.fi, p. 0400 707 501

Karelia-ammattikorkeakoulun kevään 2019 valmistumisjuhlaa vietetään tänään keskiviikkona 29.5.2019 klo 14 alkaen Karelia-amk:n Tikkarinne-kampuksella. Juhlaan on kutsuttu kaikki kevään 2019 valmistuneet opiskelijat. Juhlassa puhuvat rehtori Petri Raivo sekä Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja Nanne Ratilainen.

- Valmistumisjuhlassa olemme Karelia-ammattikorkeakoulun keskeisen perustehtävän eli koulutuksen äärellä. Karelian tehtävänä on kouluttaa koulutusvastuittemme puitteissa korkea-asteen ammattilaisia ja siten avata tie asiantuntijuuteen. Kareliasta valmistuneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen omalle alueelle on yhä yli 70%. Se on suurin omalle alueelle tapahtuva sijoittuminen heti valtakunnallisten kasvukeskusten jälkeen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että maakuntamme työllisistä ainakin joka kymmenes on oman korkeakoulumme kasvatti, kertoo rehtori Petri Raivo juhlapuheessaan.

Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut kuluvan kevään aikana yhteensä 340 opiskelijaa, joista 140 valmistuu toukokuussa. Toukokuussa valmistuneiden opiskelijoiden nimet julkaistaan kesäkuun alussa Karelian verkkosivuilla www.karelia.fi.

Kesko Oyj lahjoittaa Karelia-ammattikorkeakoululle taiteilija Eva Ryynäsen vuonna 1978 valmistuneen Kauppaleikki –nimisen puisen taideteoksen.

Aika: keskiviikko 5.6.2019 klo 14.00
Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulu, Wärtsilä-kampus, Karjalankatu 3, Joensuu

Kauppaleikki-taideteoksen luovuttaa ammattikorkeakoulun hallintaan Keskon Itä-Suomen aluejohtaja Jari Kuosmanen. Karelia-ammattikorkeakoulun puolesta teoksen vastaanottaa rehtori Petri Raivo.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen.

Suomalaisen musiikkikampuksen laajennus alkaa kesäkuun alussa. Jyväskylässä Pitkäkadulla sijaitseva musiikkikampus saa laajennuksessa kaksi lisäosaa. Laajennus mahdollistaa modernit opetustilat, uusitun audio- ja valotekniikan sekä uuden 250 henkilön konserttisalin. Uudet tilat tukevat Suomalaisen musiikkikampuksen asemaa johtavana musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisönä.

Musiikkikampuksen laajennus kestää 1,5 vuotta. Remontin ajaksi toiminta siirretään naapurirakennukseen Pitkäkadulle osoitteeseen 19-21 sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampukselle.

Nykyinen rakennus laajenee pääoven viereen sekä Pitkäkadulle Hippoksen suuntaan. Uusi rakennus otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa, jonka jälkeen toisella puolella oleva Gradian hallinnoima musiikkikampuksen osa puretaan. Näin Suomalaisen musiikkikampuksen Pitkäkadun toiminnot siirtyvät saman katon alle. Musiikkikampuksen toimintaa on myös Jyväskylän yliopiston Musicalla.

Musiikkikampuksen laajennuksen budjetti on 11,6 miljoonaa euroa. Omistaja ja rakennuttaja on Jyväskylän kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy. Päävuokralaisena toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, joka hallinnoi tiloja. Pääurakoitsija on SRV Rakennus Oy. Rakennuttajatehtävistä vastaa INMECO Oy Rakennuskonsultit. Muita suunnittelijoita ovat mm. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy sekä akustiikasta vastaava Akukon Oy.

Yli 1000 opiskelijaa ja taiteen harrastajaa

Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän yliopiston yhteinen musiikkikoulutuksen ja -tutkimuksen osaamiskeskittymä. Oppilaitokset muodostavat myös EduFutura Jyväskylän, joka on oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen yhteisö.

Musiikkikampuksella on 600 opiskelijaa, ja he voivat hyödyntää eri oppilaitosten koulutusohjelmia, instrumentti- ja yhtyeopetusta ja työpajoja. Opiskelijoiden lisäksi musiikkikampuksella kokoontuu suuri joukko musiikin ja tanssin harrastajia. Taiteen perusopetukseen osallistuu noin 1500 lasta ja nuorta.

– Suomalainen musiikkikampus on ainutlaatuinen näköalapaikka musiikin pedagogiikkaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Jyväskylä mahdollistaa monialaisen, monitieteisen ja korkeatasoisen musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen, sekä sen soveltamisen käytännön musiikkipedagogiikkaan, sanoo Suomalaisen musiikkikampuksen johtaja Hannu Ikonen.

Musiikkikampuksella tuotetaan vuosittain noin 300 tapahtumaa, esimerkiksi oopperoita, musikaaleja, konsertteja ja tanssinäytöksiä.

– Ei ole musiikkia ilman mediaa. Opiskelijamme osallistuvat tuotantoihin monipuolisesti. He työllistyvät hyvin, koska saavat jo opiskeluaikana käytännön työkokemusta. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa yhteistyökumppanit löytyvät helposti, ja parhaillaan suunnittelemme näyttäviä tuotantoja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginteatterin ja sinfonian kanssa. Laajennuksen jälkeen käytössämme ovat uudet ja modernit tilat, jotka vastaavat visiotamme olla johtava suomalaisen musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisö, Hannu Ikonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannu Ikonen, johtaja
Suomalainen musiikkikampus
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 528 3762

Mikko R. Salminen, hallintojohtaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 4079 507

Riikka Kaarnamo, kiinteistöjohtaja 
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
etunimi.sukunimi@gradia.fi
p. 040 341 5799

Mikko Lepo, toimitusjohtaja
Education Facilities Oy 
etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi
p. 040 830 6379

Vaasan yliopisto, Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto sekä kuusi muuta korkeakoulua ja instituuttia Suomesta ja Ruotsista aikovat toteuttaa yhdessä Kvarken Space Centerin eli Merenkurkun avaruuskeskuksen. Keskuksen innovaatioita kehittävän toiminnan lisäksi luvassa on oma avaruuteen laukaistava piensatelliitti ja satelliittidatan vastaanottoantenni. Vaasan yliopiston vetämään liki kolmivuotiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen on saatu 1,86 miljoonan rahoitus EU:n Interreg Botnia-Atlantica-ohjelmasta.

Suunnitelmien mukaan Kvarken Space Centeristä on tulossa pitkäaikainen uuden avaruustalouden innovaatiokeskus, joka auttaa Merenkurkun yrityksiä lahden molemmin puolin kehittämään liiketoimintamahdollisuuksia ja käyttämään saatavilla olevaa avaruusdataa. Tavoitteena on, että Merenkurkkuun syntyy vahva avaruutta hyödyntävä ekosysteemi.

– Avaruusdatasta saadaan kaukokartoituksen, tietoliikenteen sekä paikan- ja ajanmäärityksen kautta laajasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa maa- ja metsätalouteen, ympäristönseurantaan, liikenteeseen, merenkulun tarpeisiin, energiatalouteen ja talouden ennakointiin, sanoo hankkeen vetäjä, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi.

Avaruusteollisuus on kokenut ison murroksen. Alalle on kehittynyt viime vuosina uusi toimintamalli, New Space Economy eli uusi avaruusliiketoiminta, joka mahdollistaa aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen. Piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalveluiden kehittymisen ansiosta sekä itse satelliitit että niiden laukaisu on aiempaa edullisempaa. Tämä on lisännyt avaruuteen lähetettävien satelliittien määrää tuntuvasti.

– Kvarken Space Centerin on varmistettava, että alueen yritykset ja toimijat pystyvät ottamaan osaa tähän uuteen liiketoimintaan, ymmärtävät uusimmat tekniikat ja ovat valmiita niiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen, Kuusniemi jatkaa.

Keskuksen on tarkoitus jakaa tietoa ja toteuttaa erilaisia demo-hankkeita, jotta alueellisten yritysten oma asiantuntemus kasvaisi niin, että ne pystyisivät omaan itsenäiseen avaruusliiketoimintaan. Keskus toimisi yhteistyössä alueellisten korkeakoulujen ja kehitysyhtiöiden kanssa asiantuntijoiden kouluttamiseksi ja houkuttelemiseksi alueelle.

Oma KvarkenSat-piensatelliitti avaruuteen ja vastaanottoantenni Tritonian katolle

Keskus aikoo yhdessä Merenkurkun yritysten ja toimijoiden kanssa suunnitella, kehittää ja laukaista muutaman vuoden kuluessa oman piensatelliitin avaruuteen Aalto-yliopiston ja Luulajan teknillisen yliopiston tuella.

– KvarkenSat-piensatelliitin hyötykuorma suunnitellaan yhdessä hankkeen sidosryhmien kanssa, ja sen avulla havainnollistetaan uuden, kaupallisen avaruusliiketoiminnan teknisiä mahdollisuuksia, sanoo Heidi Kuusniemi.

Lisäksi Vaasan yliopiston tiedekirjasto Tritonian katolle aiotaan pystyttää satelliittidatan vastaanottoantenni.  Antennista saatavaan dataan sekä avoimiin avaruusdatalähteisiin pohjautuen aiotaan luoda helposti lähestyttävä portaali, josta jaettaisiin Merenkurkulle relevanttia dataa avoimesti yrityksille työkalujen kera. Kuusniemen mukaan tämä tarjoaisi elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia tuotteita ja palveluita varten.

Novian projektijohtaja Kendall Rutledge kertoo haluavansa näyttää paikallisille toimijoille, millaisia mahdollisuuksia Euroopan avaruusjärjestön (European Space Agency, ESA) satelliiteista ja Iceye ja Planet -satelliiteista saatavaan avaruusdataan liittyy.  

– Me demoamme yhdessä muun muassa Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston, Vaasan yliopiston, Åbo Akademin ja Aalto-yliopiston kanssa kuinka käyttäjät voivat ottaa avaruusdataa käyttöönsä ja soveltaa sitä omiin prosesseihinsa. Rakennamme tätä varten digitaalisen portaalin, Rutledge sanoo.

Avaruus ei ole rakettitiedettä

Hankkeessa halutaan yritysten lisäksi herättää myös alueen muiden yhteisöjen, opiskelijoiden ja kansalaisten kiinnostus avaruustalouteen ja lisätä heidän ymmärrystään aiheesta. Myös koulut kuten Vaasan lyseon lukio ja Gymnasiet i Petalax voivat hyödyntää hanketta opetuksessaan.

– Aiomme toteuttaa vuosittaisen yritysten ja opiskelijoiden yhteisen KvarkenSat Innovation Challengen, joka on avaruusdataan pohjautuva hackathon eli haastekilpailu. Luvassa on myös muita työpajoja sekä avaruuteen ja avaruustalouteen liittyvää tiedekasvatusta koulujen oppilaille ja opiskelijoille, sanoo Vaasan yliopiston InnoLab-alustan johtaja Mari K. Niemi.

– Tämä on yhteisöä rakentava hanke, johon alueen yrityselämä, korkeakoulut ja myös kaupunkilaiset pääsevät mukaan. Arvokasta uutta pääomaa ovat myös hankkeen myötä syntyvät kansainväliset verkostot ja yhteistyökuviot. Uusi avaruustalous on maailmalla nouseva alue, jonka eturintamaan hanke meidät nostaa, Niemi jatkaa.

Kuva (linkkinä alla): Kvarken Sat -tiimin jäseniä Vaasan yliopistosta: Alhaalta vasemmalta Anna Kietz, Heidi Kuusniemi, Kannan Selvan, Jani Bouteiller, Johanna Kalliokoski, Mari K. Niemi, takana Juha Vänskä, Rathan Kumar ja Petri Välisuo.

Lisätiedot:

Heidi Kuusniemi, johtaja, Digital Economy -tutkimusalusta, Vaasan yliopisto, etunimi.sukunimi(at)univaasa.fi, 029 449 8504

FAKTA

Hankkeen nimi: KvarkenSpaceEco
Hankkeen vetäjä: Vaasan yliopisto
Muut hankekumppanit: Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Institutet för rymdfysik IRF, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU, Aalto-yliopisto
Alue: Merenkurkku eli Ruotsin Västerbottenin lääni, Suomen Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat
Aika: 9/2019–06/2022
Ulkoinen rahoitus: EU Interreg Botnia-Atlantica 1,86 miljoonaa euroa

The University of Vaasa, Novia University of Applied Sciences, Umeå University, Luleå University of Technology and six other universities and institutes from Finland and Sweden are co-establishing Kvarken Space Center, an innovation centre for space economy. In addition to developing innovations, the centre will be launching its own small satellite into space and deploying a ground station for satellite data. A funding of EUR 1.86 million has been received from the EU Interreg Botnia-Atlantica Programme for the nearly three-year research and development project lead by the University of Vaasa.

According to plans, Kvarken Space Center will become a long-lasting innovation centre of the new space economy, helping businesses in the Kvarken region on both sides of the gulf to develop business opportunities and use available space data. The goal is to generate a strong ecosystem that utilises space in the Kvarken region.

– Through remote sensing, telecommunications and positioning and timing, space data will offer a wide range of new business opportunities for the agriculture and forestry sector, environmental monitoring, traffic, the maritime sector, energy economy, economic forecasting and many other fields, says Heidi Kuusniemi, who is the coordinator of the project and the director of the Digital Economy research platform at the University of Vaasa.

The space industry has gone through a major transformation. A new operating model, New Space Economy, has emerged in the industry in the past few years that enables an easier and less expensive access to space. Thanks to the development of small satellites and private launch service providers, both satellites and their launch have become less costly. This has significantly increased the number of satellites sent into space.

– Kvarken Space Center needs to ensure that the businesses and actors in the region are able to participate in this new business, understand the latest technologies and are ready to implement and utilise them, Kuusniemi continues.

The purpose of the centre is to share knowledge and implement various demonstration projects to bring the expertise of regional businesses to the level needed to independently manage their own space business. The centre will cooperate with regional universities and development companies to train experts and attract them to the region.

KvarkenSat small satellite into space and ground station antenna to the roof of Tritonia

Together with businesses and actors in the Kvarken region, the centre will be designing, developing and launching into space its own small satellite in a few years with the support of Aalto University and Luleå University of Technology.

– The payload of KvarkenSat will be designed together with the stakeholders of the project, and it will demonstrate the technological possibilities of the new, commercial space business, says Heidi Kuusniemi.

The additional plan is to install a ground station antenna for satellite data reception on the roof of the University of Vaasa's science library Tritonia.  An easy portal will be created based on data provided by the antenna as well as open space-based data sources to openly share and promote data that is relevant to the Kvarken region, tools included. According to Kuusniemi, this would give businesses new opportunities to utilise in products and services.

Project lead Kendall Rutledge from Novia comments that he wishes to show local operators what kind of opportunities are made possible by the satellites of the European Space Agency (ESA) and the Iceye and Planet satellites, for example. 

– We will demonstrate together with the Swedish University of Agricultural Sciences, the University of Vaasa, Åbo Akademi, Aalto University and other parties how users can start using space data and apply it to their own processes. For this, we will be building a digital portal, Rutledge says.

Space is not rocket science

One of the goals of the project is to also raise the interest of other communities, students and citizens in the region towards space economy and to increase their awareness of the topic. Also schools, such as Vaasan lyseon lukio and Gymnasiet i Petalax secondary schools, can utilise the project in their teaching.

– We will be organising KvarkenSat Innovation Challenge, which is a yearly hackathon based on space-based data aimed for both companies and students. There will also be other workshops and science education relating to space and space economy for pupils and students, says Mari K. Niemi, director of the InnoLab research platform at the University of Vaasa.

– This is a project that builds the community and allows businesses, universities and citizens in the region to get involved. Other valuable new assets established through the project are international networks and cooperation partnerships. New space economy is a rising field in the world and the project will place us at the forefront, Niemi continues.

Further information:

Heidi Kuusniemi, Director, Digital Economy research platform, University of Vaasa, firstname.lastname(at)univaasa.fi, +358 29 449 8504

FACTS

Project name: KvarkenSpaceEco
Project's lead partner: University of Vaasa
Other project partners: Novia University of Applied Sciences, Umeå University, Luleå University of Technology, MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Swedish Institute of Space Physics (IRF), Swedish University of Agricultural Sciences SLU, Aalto University
Region: Kvarken, which includes Västerbotten County in Sweden and the regions of Ostrobothnia, Central Ostrobothnia and South Ostrobothnia in Finland
Timespan: 9/2019–06/2022
External funding: EU Interreg Botnia-Atlantica EUR 1.86 million

TTS Työtehoseuralta valmistui nuoria maarakennuskoneenkuljettajiksi, metsäkoneenkuljettajiksi, linja-autonkuljettajiksi sekä autonkuljettajiksi.

Linkki valmistuvien nimiin kotikunnittain.

Koulutuskeskus JEDU:n Ylivieskan opiskelijakunta palkittiin tänään valtakunnallisella AMIS-stipendillä. JEDU Ylivieskan opiskelijakunta palkittiin Vuoden opiskelijakuntana.

AMIS-stipendit jakaa valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään keväisin kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisen ansioituneille ammattiin opiskeleville ja opiskelijakunnille.

- Vuoden opiskelijakuntana palkitaan opiskelijakunta, joka on lukuvuoden aikana osoittanut aktiivisuutta ja osallistavaa otetta oppilaitoksen kehittämisessä, edistänyt opiskelijoiden viihtyvyyttä tai muutoin isoin harppauksin kehittänyt toimintaansa. Koulutuskeskus JEDU Ylivieskan opiskelijakunta on nostanut aktiivisen opiskelijakuntatoiminnan takaisin pinnalle ja kehittänyt opiskelijakunnan toimintaa huomattavasti tämän lukuvuoden aikana”, perustelee OSKU ry:n puheenjohtaja Jessica Makkonen.

Koulutuskeskus JEDU:n Ylivieskan opiskelijakunta on esimerkiksi lisännyt opiskelijoiden viihtyvyyttä Opiskelijoille huone -projektin muodossa. Kaikkien opiskelijoiden yhteisen tilan toteuttamiseksi opiskelijakunta suunnitteli ja hankki omatoimisesti rahoituksen sekä saattoi projektin maaliin saumattomalla yhteistyöllä. Lisäksi opiskelijakunta on järjestänyt erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä tehnyt esimerkillisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa.

- Opiskelijakunnan toimintaa kuvaillaan avoimeksi, ilmapiiriltään rennoksi ja lämminhenkiseksi. Toiminnassa on mukana eri alojen opiskelijoita ja he puhaltavat yhteen hiileen vieden opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen asioita aktiivisesti eteenpäin. JEDU Ylivieskan opiskelijakunnan toiminnassa näkyy selkeästi se, että kaikkien osaamista ja panosta arvostetaan, kertoo Makkonen.

AMIS-stipendi luovutettiin opiskelijakunnan hallituksen edustajille JEDU:n Ylivieskan toimipisteen kevätjuhlassa tänään. Tänä vuonna jo neljättä kertaa jaettavien AMIS-stipendien saajia sai ehdottaa kuka tahansa oppilaitosyhteisöön kuuluva. Stipendien saajat valitsi Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n liittohallitus.

Kuvassa opiskelijakunnan hallituksen edustajat Jenni Raappana, Iita Pietikäinen, Riina Leskelä, Iiris Takarautio ja Taina Vähäaho (vasemmalta oikealle) vastaanottamassa Vuoden opiskelijakunta -stipendiä. (Kuva: Henriikka Mastokangas / OSKU ry) 

Lisätietoja:

- puheenjohtaja Jessica Makkonen, 044 977 6356, jessica.makkonen(at)osku.info

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) selvitti maineensa tasoa ja rakennetta T-Median tekemällä Luottamus&Maine -tutkimuksella. Tutkimuksen mukaan Oamkin maine sidosryhmien keskuudessa on erittäin hyvä, ja kumppanit ovat valmiita suosittelemaan ja antamaan kriisitilanteissa tukensa Oamkille. 

– Sidosryhmien antama palaute on meille erittäin tärkeää. Haluamme lunastaa sidosryhmiemme luottamuksen ja palvella entistä paremmin alueemme yrityksiä, sanoo rehtori Jouko Paaso.

Tutkimuksen vaikuttavuusanalyysi kertoo, että Oamkin maineen vahvuutena on vastuullisuus. Oamk saa korkeat arviot vastuullisuudesta ja sen vaikutus sidosryhmien haluun tukea Oamkia on korkea. Sidosryhmien arvion perusteella Oamk toimii oikein ja vastuullisesti huomioiden yhteiskunnan ja ympäristön. Toiminta nähdään myös avoimena, läpinäkyvänä ja hyvin johdettuna.

Potentiaalisina kehittämiskohteina nähdään tuotteet ja palvelut sekä Oamkin maine työpaikkana, sillä 44 % vastaajista ei osaa arvioida, miten Oamk kohtelee työntekijöitään. Nämä tekijät vaikuttavat sidosryhmien Oamkille antamaan tukeen eniten ja niiden osa-alueiden pisteet jäivät hieman parhaista arvosanoista.   

Tutkimus tehtiin 12.3.–15.4.2019. Vastaajia oli reilut sata.

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565
anne-maria.haapala@oamk.fi

Merkonomiksi valmistuva Atso Jaakkola Riveriasta palkittiin tänään valtakunnallisella AMIS-stipendillä. Jaakkola palkittiin Vuoden AMIS-tähtenä.

AMIS-stipendit jakaa valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään keväisin kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisen ansioituneille ammattiin opiskeleville ja opiskelijakunnille.

- Vuoden AMIS-tähtenä palkitaan opiskelija, joka on esimerkillinen yhteisöllisyyden edistäjä ja yhteishengen nostattaja, omaa tervettä ammattiylpeyttä ja on aktiivinen monella osa-alueella sekä omassa oppilaitoksessaan että vapaa-ajalla. Kaikki nämä kuvaukset istuvat erinomaisesti Jaakkolaan, minkä johdosta meillä on ilo palkita hänet valtakunnallisella AMIS-stipendillä, iloitsee OSKU ry:n puheenjohtaja Jessica Makkonen.

Jaakkola valmistuu tänään merkonomiksi Riveriasta. Hän on ollut aktiivisesti kehittämästä ammatillista koulutusta sekä oppilaitoksensa opiskelijakunnassa että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa ja tällä tavoin tuonut opiskelijoita ja oppilaitoksen johtoa lähemmäksi toisiaan. Vapaa-ajallaan hän on osoittanut monipuolista aktiivisuutta sekä menestystä erilaisessa yrittäjyystoiminnassa että yrittäjyys- ja ammattitaitokilpailuissa. Jaakkola on myös Liperin kunnanvaltuutettu – todennäköisesti yhtenä nuorimmista valtuutetuista Suomessa.

- Jaakkola on osoittanut monipuolista aktiivisuutta omassa oppilaitoksessaan ja sen ulkopuolella, rohkeutta tarttua vaikeisiinkin asioihin ja viedä niitä eteenpäin sekä esimerkillistä sitoutumista yhteisöllisyyden edistämiseen. Jaakkolan opiskelutoverit kuvaavat häntä kannustavaksi, helposti lähestyttäväksi ja toiset huomioivaksi henkilöksi, joka ottaa aina uudet ihmiset mukaan porukkaan, kertoo Makkonen.

AMIS-stipendi luovutettiin Jaakkolalle Riverian valmistujaisjuhlassa Joensuussa tänään. Tänä vuonna jo neljättä kertaa jaettavien AMIS-stipendien saajia sai ehdottaa kuka tahansa oppilaitosyhteisöön kuuluva. Stipendien saajat valitsi Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Jessica Makkonen, 044 977 6356, jessica.makkonen@osku.info

Siikalatvan lukio jatkaa nousukauttaan ja tulevan lukiovuoden hakijoiden määrä on kasvanut peräti liki 500%. Suomen keskipisteessä sijatseva lukio on pistänyt uusiksi koko koulukonseptinsa.

"Pari vuotta sitten lukio oli henkitoreissaan ja aloittaneita oli vain puoli tusinaa. Koulu oli muuttunut kustannustekijäksi, ja sulkemista mietittiin lähes vuosittain. Kaupunkilukioiden laajat kurssivalikoimat kiinnostivat nuoria, joten tavoiteeksi asetettiin huippuopetus kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen avulla. Perinteisen etäopiskelun rinnalle löysimme hologrammit ja virtuaaliteknologian", kommentoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Seija Junno

"Virtuaalimaailmassa opiskelija tai opettaja voidaan ikään kuin siirtää toiseen paikkaan, osaksi sen paikan todellisuutta, vaikkapa täkäläinen ryhmä osallistumaan Turun tai Lissabonin yliopiston", Junno jakaa.

"Eihän meillä tarvitse olla joka alan erikoisopettajaa, kun vain järjestämme väylän opettajan ja oppilaiden välille. Muulla järjestettävään opetukseen voimme osallistua joko perinteisesti etäopintoina tai virtuaaliteknologian avulla. Virtuaalimaailmassa opiskelija tai opettaja voidaan ikään kuin siirtää toiseen paikkaan, osaksi sen paikan todellisuutta. Kurssitarjonta ja yhteistyö myös korkeakoulujen kanssa tulee näin laajenemaan merkittävästi", Siikalatvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Seija Junno summaa uudistusten suuntaaa. 

Lisäksi kurssivalikoimaa on laajennettu myös kuten media, kuvataide- ja käsityökursseihinja opiskellaan nyky-yhteiskunnan tarpeisiin soveltuvia yrittäjyystaitoja. Siikalatvan lukion toimintaa leimaa vahva yhteisöllisyys ja opiskelijat saavat yksilölliset opintosuunnitelmat.

Lukio tuli tunnetuksi muutama vuosi sitten, kun se ilmoitti opiskelijoiden saavan ajokortin, oman läppärin, koulukirjat sekä apua asunnonhankintaan. Tänä vuonna satsattiin myös videomarkkinointiin. "Alkulälhtökodassa oli toimittava huomiota herättävästi, jotta sopiskelijamäärä saatiin nopeasti kasvuun. Lentolupakirjasta olimme kuulleet, mutta ajokortti tuntui sopivammalle ja tämän alueen nuoria palvelevalle", Junno kertoo alkumatkasta. Nyt vetoa on myös koulun maineen pohjalta.

Lukion uudistus on osa koko kunnan vetovoimaistamista. Kunnan arvot yhteen hiileen, hullut ideat, oppimisen ilo ja teot ratkaisevat tukevat uudistuvan kunnan onnistumista. 

Uudistamiseen ja lukion vetovoiman kasvattamisen ideointiin ovat osallistuneet myös lukiolaiset itse. Kunnan elinvoiman kehittäminen onnistuu vain uskomalla tulevaisuuteen ja asettamalla rima riittävän korkealle. Uusi Siikalatvan slogan onkin ’Suunnittele suuria’.

Lisätietoa: 

Seija Junno, kunnanhallituksen puheenjohtaja  p.  040 557 8801, seija.junno@siikalatva.fi      

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 31.5.2019 yhteensä 129 ammattikorkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. 

Alla on listattuna luvan valmistumistiedon julkaisuun antaneet.

Ammattikorkeakoulututkinnot

Kulttuuriala

Muotoilun koulutus, artenomi (AMK)

Moore Mikaela Elisa, Hollola

Teinilä Martti Juhani, Vantaa

Luonnonvara-ja ympäristöala

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK)

Anttonen Heidi Maria, Vesilahti

Hakanpää Susanna Helena, Naantali

Hanhilahti Jenny Maria, Tuusula

Häkkänen Ville Fabian, Mäntyharju

Hämäläinen Linda Maria, Rautjärvi

Jacksen Viivu Juulia, Laitila

Jussila Fiia-Emilia Elisabet, Sastamala

Klemelä Martti Anselmi, Forssa

Kuusela Aku Isak, Loimaa

Käki Ella Mona Mimosa, Hämeenlinna

Nummela Tuomas Rikhard, Kärkölä

Vainikka Hanne Helena, Salo

Maatilatalouden koulutus, agrologi (AMK)

Nurminen Ville Erkki, Vesilahti

Hevostalouden koulutus, agrologi (AMK)

Asikainen Iida Emilia, Ypäjä

Reiman Iida Maria, Tammela

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK)

Mustonen Riku Petteri, Lahti

Nikkola Hanna Eveliina, Espoo

Sappinen Timi Tapani, Lahti

Ylinen Katri Anni Marika, Helsinki

Rakennetun ympäristön koulutus, hortonomi (AMK)

Utriainen Milla Eveliina, Turku

Maisemasuunnittelun koulutus, hortonomi (AMK)

Kuusjärvi Camilla Katariina, Nurmijärvi

Puutarhatalouden koulutus, hortonomi (AMK)

Nuuttila Kati Amanda, Hämeenlinna

Tekniikan ja liikenteen ala

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Haataja Heikki Antero, Nokia

Kiuru Petri Oskari, Hyvinkää

Mäkinen Mikko Tapio Henrikki, Valkeakoski

Ojala Mikko Henrik Kalervo, Loimaa

Takala Janne Antero, Tammela

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Ahma-Aho Mika Matti Tapani, Hämeenlinna

Konetekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Mäntynen Juha Veli-Pekka, Hollola

Suokas Esa Matti Juhani, Riihimäki

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Moradi Chargari Amirali, Riihimäki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK)

Haulivuori Aki Aarne Uolevi, Tampere

Kari Elmeri Oliver Aleksei, Hyvinkää

Vesanen Jussi Sakari, Tampere

Tietotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Colliander Juha-Tuomas Mikael, Riihimäki

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Guo Yuxiu, Hyvinkää

Mäki-Kerttula Mikko Tapio, Sastamala

Tulus Henri Matias, Hyvinkää

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Räty Samuli Uolevi, Hollola

Salomäki Juha Eljas Kaappo, Vantaa

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK)

Alho Jarno Antti Akseli, Hämeenlinna

Glad Juha Petteri, Mäntsälä

Kinnunen Nino Sebastian, Vantaa

Kohola Perttu Aleksi, Valkeakoski

Leppänen Jenni Orvokki, Hämeenlinna

Pelkonen Jaakko Sakari, Helsinki

Rajala Anni Maria Katariina, Lahti

Rajala Jukka-Pekka, Hämeenlinna

Construction Engineering -koulutus insinööri (AMK), Bachelor of engineering

Njugi Rhonnie Allan, Helsinki

Ovanesova Mariia, Helsinki

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Hietanen Hetaleena Amalia, Valkeakoski

Kemppinen Jaana Elina, Janakkala

Pihlajamäki Salla Margit, Hämeenlinna

Toivonen Nina Maria Henriikka, Lahti

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)

Alutoin Annina Tuulia, Hämeenlinna

Ihatsu Anssi Samuel, Espoo

Juurikivi Nelli Aliisa, Hämeenlinna

Keskinen Aapo, Hämeenlinna

Lamponen Satu Kristiina, Hamina

Ojala Suvi Julia, Hämeenlinna

Ruohomäki Tomas Eero-Axel, Hämeenlinna

Viio Julia Katariina, Tampere

International Business -koulutusohjelma, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Halme Kaisa Susanna, Hämeenlinna

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, tradenomi (AMK)

Kataja Mauri Tapio, Tampere

Nieminen Kati Erika Johanna, Hattula

Thomsen Kirsi Marika Nokso, Tanska

Virtanen Taru Anneli, Hämeenlinna

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)

Ahlqvist Elina Anna Maria, Forssa

Alitalo Maarit Sofia, Kittilä

Brusin Toni Kristian, Jokioinen

Eteläkoski Riina Elina, Koski Tl

Hakala Marja Kristiina, Seinäjoki

Heikkilä Jenniina Maria, Hämeenlinna

Hurskainen Robert Jami Tapani, Hämeenlinna

Hänninen Tiina Kati Ottiilia, Tampere

Korvenoja Tarja Elisa, Somero

Lehtimäki Matti Tapio, Tampere

Lehtinen Emma Karoliina, Tampere

Lindroos Jenna Klaudia, Hämeenlinna

Mattila Ilari Johan Oskari, Tampere

Minkkinen Anne Marjukka, Vesilahti

Mäkelä Teemu Jaakko Tapani, Tampere

Nyman Noora Elina, Hämeenlinna

Perkkalainen Taru Maarit, Hämeenlinna

Piitulainen Nina Susanna, Hämeenlinna

Pirttikangas Eva Anneli, Parainen

Rautanen Anne Katariina, Forssa

Selin Kati Marja-Terttu, Hämeenlinna

Sohlman Laura Annikki, Tampere

Tiiri Serafiina Johanna Fredrika, Loimaa

Timonen Jenna Annamari, Forssa

Vaahtera Jenniina Anni Susanna, Forssa

Vehmaa Aino Elina, Espoo

Vesala Suvi Marika, Hämeenlinna

Terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitaja (AMK)

Härkönen Miia Susanna, Tampere

Keihäs Julia Kristiina, Hämeenlinna

Kilpeläinen Leena Meri-Tuulia, Hämeenlinna

Koskinen Tanja, Tampere

Lakkala Anniina Mariella, Hämeenlinna

Niinimäki Meri Anneli, Riihimäki

Tuurna Anniina Elisa, Pirkkala

Ylitalo Eveliina Tuulikki, Forssa

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Kotsalainen Viivi Lilli Maria, Hämeenlinna

Lehtinen Linda Karoliina, Anjala

Pasi Oona Pauliina, Hämeenlinna

Salmi Lottaliisa, Tampere

Vikman Kati Marika, Tampere

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tekniikan ja liikenteen ala

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Hakavuori Niina-Maria, Lempäälä

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Hautamäki Paula Hannele, Hämeenkyrö

Kanerva Sami Petteri, Nurmijärvi

Kontio Harri Tapani, Vesilahti

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)

Rokkanen Jenni Eveliina, Forssa

Ruoho Riitta Helena, Nokia

Säteri Heidi Christine, Jyväskylä

Tuominen Sini Helen Eveliina, Hattula

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Foley Liam John, Tampere

Rönn Annastiina Irene, Janakkala

Luonnonvara-ja ympäristöala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, agrologi (ylempi AMK)

Franzén Pia Carina, Raasepori