Kirjakauppaliitto toteaa, että on erinomaista, että hallitusohjelmassa sivistys, koulutus ja osaaminen näkyvät yhteiskuntamme perustana. Kirjakaupoille toisen asteen koulutuksen opintomateriaalien maksuttomuus koulutusuudistuksen myötä tuo merkittäviä muutoksia. Kuntien hankinnat tulevat keskittymään ja kirjakaupat jäämään hankintaketjun ulkopuolelle.  Välilliset seuraukset tulevat näkymään kirjakaupan muussakin myynnissä.

”Vaikka oppikirjojen myynti ei ole tuottanut kirjakaupoille suuria voittoja, oppikirjat ovat kannatelleet kirjakauppaa, sillä toisen asteen koulutuksen kirjojen ostajat ovat tuoneet kirjakauppoihin säännöllistä asiakasvirtaa. Nämä nuoret ovat tottuneet opiskeluvuosien aikana asioimaan kirjakaupassa, ja matkaan tarttuu muutakin luettavaa. Tämän asiakasvirran tyrehtymisen seurannaisvaikutukset voivat olla kirjakaupalle kohtalokkaita, eikä tämä lisää hallitusohjelmaan kirjattua kulttuurin toimintaedellytysten ja saatavuuden vahvistumista ”, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson toteaa.  

”On selvää, että siirtyminen sähköisiin oppimateriaaleihin on jo muuttanut kirjakauppaa tältä osin, nyt muutos tulee ennakoitua nopeammin ja kertarysäyksellä. Usealle yrittäjälle päätös tuo suuria haasteita, ja kirjakauppa on vaarassa kadota monelta paikkakunnalta”, toteaa Karlsson.

Kirjakauppaliitto on tyytyväinen hallituksen päätöksestä jatkaa edellisen hallituksen aikana aloitettua lukemisenedistämishanke Lukuliikettä.

”Suomi tarvitsee vahvasti lukutaitoisia ja -haluisia ihmisiä myös tulevaisuudessa. Kirjojen ostaminen ylläpitää monimuotoista kirjallista kulttuuria Suomessa. Toivottavasti oppikirjoihin aiemmin käytetystä rahasta ainakin osa vapautuu perheissä enenevissä määrin yleisen kirjallisuuden hankintoihin. Kirjastoihin osoitetut satsaukset ovat hallitusohjelmassa kiitettäviä, sillä lukeminen lisää aina lukemista, mutta se yksin ei riitä.  Koko arvoketju kärsii, mikäli valtakunnallinen laajan valikoiman kirjakauppaverkko ja sitä kautta kulttuuriin ja sivistykseen kohdistuneet tulot vähenevät entisestään”, sanoo Karlsson.

Lisätietoja

Laura Karlsson
Toimitusjohtaja
Kirjakauppaliitto
050 571 5511
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Sari Laurikko
Puheenjohtaja
Kirjakauppaliitto
040 705 6623
sari.laurikko@kipa.fi

Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman lämpimän kouluruoan joka päivä. Monessa muussa maassa koululaisten ruokien maksajaksi päätyvät lasten vanhemmat tai oppilaiden mukaan pakataan koulueväät.

Osassa maita valtio tai kunnat saattavat tukea kouluruokailua jollakin osuudella. Lisäksi kouluruokailua järjestään erilaisten kouluruokailuohjelmien avulla, erityisesti kehitysmaissa. Esimerkiksi YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP) auttaa 71 maan hallitusta järjestämään kouluruokailua yli 18 miljoonalle lapselle.

Kiinnostus suomalaista järjestelmää kohtaan kasvanut maailmalla

Suomen kouluruokajärjestelmä on ainutlaatuinen: mukana ovat valtio, kunnat, yliopistot, yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyöllä pidetään yllä kustannustehokasta ja kestävää järjestelmää, joka tarjoaa päivittäin ravitsevaa, maistuvaa ja monipuolista ruokaa yli 800 000 lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle.

Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat koonneet nyt ensimmäistä kertaa Suomen kouluruokailua koskevat ohjeistukset yksiin kansiin School Meals for All -julkaisuun (suomeksi ”Kouluruokaa kaikille”). Julkaisulla halutaan vastata kansainväliseen kiinnostukseen Suomen järjestelmän erityispiirteitä kohtaan.

– Kiinnostus suomalaista kouluruokailumallia kohtaan on kasvanut selvästi ulkomailla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että erilaisia tutustumiskäyntejä järjestetään ahkeraan ja kyselyjä kouluruokailuun liittyvistä aiheista tulee aiempaa enemmän, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Julkaisussa pureudutaan siihen, miten kouluruokailu on järjestetty hallinnollisesti, mitä ruoalta ja ruokailutilanteilta vaaditaan sekä avataan Suomen pitkästä kokemuksesta kertyneitä parhaita kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Mukana on myös esimerkkejä siitä, miten kouluruokailu on järjestetty viidessä suomalaisessa kunnassa.

Kouluruokailu juurrutettiin Suomeen sota-aikana

Suomessa kouluruokailun järjestäminen on alkanut hyväntekeväisyyden kautta jo 1800-luvulla. Laki maksuttomasta koulu­ruokailusta säädettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 – sota-aikana. Maksutonta kouluruokailua alettiin tarjota kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille viiden vuoden siirtymäajan jälkeen 1948 – joten perinne on jatkunut katkeamattomana nyt jo yli 70 vuotta.

Sodan jälkeinen köyhyys, evakkojen asuttaminen ja sotaorvoista huolehtiminen on tuttua monelle nykyiselle kehitysmaalle, joille Suomen tarina voi toimia arvokkaana esimerkkinä.

Kouluruokailun käytännöt ja lautasilla oleva ruoka elävät ajassa. Kouluruokailua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa esimerkiksi muutamalla ruokalistoja oppilaiden antaman palautteen mukaan.

Yhteistyöstä, osallisuudesta ja ravitsemuskasvatuksesta on tullut osa kouluruokailulle asetetuista, oppimista edistävistä kansallisista tavoitteista. Ruokailutilanteet tarjoavat mahdollisuuden jakaa kouluissa tietoa esimerkiksi eri maiden ruokakulttuureista, terveellisestä ravinnosta ja hyvistä ruokailutavoista.

– Suomessa kouluruokailu koetaan valtion tasolla tärkeäksi ja sitä kehitetään jatkuvasti. Ilmainen kouluruoka on ollut yksi avaintekijöistä siinä, että Suomesta on kasvanut vahva osaamiseen ja koulutukseen nojaava yhteiskunta. Suomella on mallimaana vastuu edistää kouluruokailun merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä niin, että kouluruokailu voitaisiin nähdä kaikkialla tehokkaana työvälineenä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteisöllisyyden parantamiseksi.

Keskiviikkona 5.6. Opetushallituksen kouluruokailufoorumiin kerääntyy alan asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten suomalaisella kouluruokailumallilla voidaan edistää kansallisia tavoitteita ja globaalia oppimista.

– Kaikki syö 2020 -tilaisuudessa esitellään paitsi tämä julkaisu myös Opetushallituksen tarjoamia keinoja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi kouluruokailun saralla. Oppijoiden hyvinvoinnin globaali kehittäminen tukee myös Opetushallituksen kansallisia keskeisiä vaikuttamistavoitteita, jotta oppijoilla ympäri maailmaa olisi mahdollisuus syödä ja oppia yhdessä, Manninen päättää.

Fakta:

• Suomessa tarjotaan päivittäin noin 830 000 kouluateriaa
• Peruskouluissa yhden oppilaan vuoden kouluateriat maksoivat vuonna 2017 keskimäärin noin 530 euroa
• Yhden peruskoulussa tarjotun aterian hinta oli samana vuonna noin 2,80 euroa. Summaan on laskettu mukaan ruoka, henkilöstökulut, varusteet ja kuljetus
• Suomen hajautetussa kouluruokailujärjestelmässä ruokailun järjestely- ja suunnitteluvastuu jakautuu useammalle taholle. Ohjaus tapahtuu kansallisesti. Kunnat vastaavat kouluruokailun paikallisesta järjestämisestä

Lisätietoa:

Selvitys on vapaasti ladattavissa ulkoministeriön ja Opetushallituksen sivuilta. Tutustu julkaisuun (englanniksi): https://beta.oph.fi/en/statistics-and-publications/publications/school-meals-all

Marjaana Manninen
opetusneuvos
+358 29 533 1142
​​​​​​​etunimi.sukunimi@oph.fi

.....

Avgiftsfria skolmåltider i mer än 70 år – Andra länder tar nu modell av Finlands sätt att ordna skolbespisningen

Finland och Sverige är fortfarande de enda länderna i världen där staten garanterar en avgiftsfri varm skolmåltid varje dag. I många andra länder får föräldrarna betala elevernas skolmåltider själva eller packa med lunch åt barnen.

I en del länder bidrar staten eller kommunen med ekonomiskt stöd för skolbespisningen. Skolbespisning ordnas också med hjälp av olika skolmåltidsprogram, i synnerhet i utvecklingsländerna. Till exempel Förenta Nationernas Världslivsmedelsprogram (WFP) hjälper regeringarna i 71 länder att ordna skolmåltider för fler än 18 miljoner barn.

Intresset för det finländska systemet har ökat runtom i världen

Skolbespisningssystemet i Finland är unikt: det omfattar såväl staten, kommunerna, universiteten, den privata sektorn och medborgarorganisationerna. Med hjälp av samarbetet upprätthåller man en kostnadseffektiv och hållbar verksamhet som dagligen serverar näringsrik, smaklig och mångsidig mat till fler än 800 000 barn, elever och studerande.

Utrikesministeriet och Utbildningsstyrelsen har för första gången sammanställt anvisningarna som berör skolbespisningen i Finland som en gemensam publikation med namnet School Meals for All (”Skolmåltider åt alla”). Med publikationen vill man svara på det intresse som man på internationell nivå visat gentemot det finländska systemets särdrag.

– Intresset för den finländska skolmåltidsmodellen har tydligt ökat utomlands. Det här syns till exempel i att man kontinuerligt kommer till Finland på olika studiebesök och att vi i högre grad än tidigare får frågor som berör skolbespisningen, berättar undervisningsrådet Marjaana Manninen från Utbildningsstyrelsen.

Publikationen tar fasta vid hur skolbespisningen har ordnats rent administrativt och vilka krav det finns vad gäller maten och måltidstillfällena. I publikationen har man också samlat de bästa verksamhetssätten som framkommit under de många år Finland har haft avgiftsfri skolbespisning. Den innehåller också exempel på hur skolmåltiderna ordnas i fem olika finländska kommuner.

Skolbespisningen fick sin början redan under krigstiden

I Finland har skolmåltiderna fått sin början redan på 1800-talet i form av välgörenhetsverksamhet. Finland var det första landet i världen att få en egen lag om avgiftsfria skolmåltider år 1943. Efter en övergångsperiod på fem år började man år 1948 servera avgiftsfria skolmåltider åt alla läropliktiga elever. Den här traditionen har nu levt vidare i mer än 70 år.

Många av dagens utvecklingsländer känner igen de förhållanden som rådde i Finland efter kriget, fattigdom, bosättning av evakuerade områden och omhändertagande av barn som förlorat sina föräldrar. Finland kan fungera som ett viktigt exempel för dessa länder.

Praxisen i anslutning till skolmåltiderna och maten som serveras lever med tiden. Skolbespisningen utvecklas ständigt i samarbete med eleverna till exempel så att man gör ändringar i menyerna utifrån elevernas respons.

Samarbete, delaktighet och näringsfostran har blivit en del av de nationella målen som ställts upp för skolbespisningen och som syftar till att främja lärandet. Måltiderna i skolan ger möjlighet att lära sig om till exempel matkulturer i andra länder och en hälsosam kost samt ett gott bordsskick.

– I Finland ses skolmåltiderna som viktiga på nationell nivå och verksamheten utvecklas kontinuerligt. Avgiftsfria måltider i skolan är en av nyckelorsakerna till att Finland har blivit ett starkt samhälle som grundar sig på kunnande och utbildning. Finland föregår som ett exempel för andra länder och har således ansvar för att främja skolbespisningens roll i det internationella samarbetet så att skolmåltiderna ses som ett effektivt sätt att förbättra elevernas och de studerandes välbefinnande, kunnande och gemenskap.

Onsdagen den 5 juni ordnar Utbildningsstyrelsen ett skolmåltidsforum som samlar sakkunniga från olika områden för att diskutera hur den finländska modellen kan användas för att främja nationella mål och globalt lärande.

– Vid evenemanget Kaikki syö 2020 (”Alla äter 2020”) presenteras förutom den färska publikationen även olika möjligheter som Utbildningsstyrelsen erbjuder för att stärka samarbetet kring skolbespisningen. Ett av Utbildningsstyrelsens centrala effektmål är att utveckla elevernas och de studerandes välbefinnande även på internationell nivå, vilket skulle innebära att alla elever runtom i världen skulle ha möjlighet att äta och lära sig tillsammans, avslutar Manninen.

Fakta:

• I Finland serveras dagligen ungefär 830 000 skolmåltider
• Den totala summan för skolmåltider under ett år för en elev i grundskolan var ungefär 530 euro år 2017
• Samma år låg genomsnittskostnaderna för en skolmåltid i grundskolan på cirka 2,80 euro. I beloppet ingår maten, personalkostnaderna, utrustningen och transporten
• I Finland är ansvaret för att ordna och planera skolbespisningen fördelat på flera olika instanser. Systemet styrs på nationell nivå. Kommunerna svarar för att ordna skolbespisningen på lokal nivå

Ytterligare information:

Utredningen kan laddas ner på Utrikesministeriets och Utbildningsstyrelsens webbplatser (https://beta.oph.fi/en/statistics-and-publications/publications/school-meals-all).  

Marjaana Manninen
undervisningsråd 
+358 29 533 1142
​​​​​​​marjaana.manninen(at)oph.fi

Kesko lahjoittaa Eva Ryynäsen Kauppaleikki-teoksen Karelia-ammattikorkeakoululle. Kauppaleikki on puinen taideteos, joka valmistui vuonna 1978 Suomen Vähittäiskauppiasliiton tilaustyönä.

- Patsaan aihe muotoutui todennäköisesti siitä, kun Suomessa vietettiin lasten teemavuotta. Taiteilija Eva Ryynänen yhdisti taitavasti lapset ja kaupan. Patsas esittää kahta lasta, tyttöä ja poikaa, joista toinen on kauppias ja toinen asiakas. Teoksessa kauppiaspoika myy tytölle pihlajanmarjoja, jotka punnitaan tasapainovaa’alla. Mutta kun lapsista on kysymys, niin pihlajanmarjoja on tippunut patsaan juurella oleviin istuimiin, kertoo Keskon Itä-Suomen aluejohtaja Jari Kuosmanen.

Karelia-ammattikorkeakoulu on päättänyt sijoittaa taideteoksen Wärtsilä-kampukselle, jossa sijaitsee muun muassa liiketalouden koulutus. Tradenomi-opinnoissa ovat vahvasti mukana liiketalouden eri osa-alueet, mikä antaa valmiudet työllistyä laajasti eri tehtäviin.

- Tämä puusta tehty taideteos sopii hyvin Wärtsilä-kampukselle, koska siellä sijaitsee liiketalouden lisäksi esimerkiksi tekniikan sekä metsätalouden koulutukset. Olemme erittäin kiitollisia Keskolle, että he päättivät tehdä tämän lahjoituksen Karelialle, iloitsee rehtori Petri Raivo.

Kauppaleikki-teoksen luovutti Karelia-ammattikorkeakoululle Keskon aluejohtaja Jari Kuosmanen keskiviikkona 5.6.2019. Sen vastaanotti ammattikorkeakoulun puolesta rehtori Petri Raivo.

- Olemme iloisia siitä, että Kauppaleikki-teos saa arvoisensa paikan pysyvästi Karelia-ammattikorkeakoulusta. Kauppleikit kuuluvat lähes kaikkien pienten lasten leikkeihin ja kauppa tarjoaa myöhemmässäkin työelämän vaiheessa noin 300 000 suomalaiselle mielenkiintoisen tavan ansaita leipänsä. Karelia-amk:n liiketalouden koulutus tarjoaa hyvän pohjan kaupan alan eri tehtäviin, jatkaa Jari Kuosmanen.

LVI-Naiset ry myöntää joka kevät stipendit ansioituneille LVI-alan naisopiskelijoille. Tänä vuonna stipendit myönnettiin Anni Suutarille Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta XAMKista ja Henna Raudaskoskelle Metropolia ammattikorkeakoulusta. Stipendit jaettiin LVI-Naiset ry:n kevätkokouksen yhteydessä, 17.5.2019 Helsingissä. Suutari oli paikalla noutamassa stipendiä, mukanaan lehtori Johanna Arola. Raudaskoski palkittiin poissaolevana. 

Stipendien saajat valittiin annettujen stipenditehtävien vastausten perusteella. Hakijoita pyydettiin kertomaan, miksi he olivat valinneet LVI-alan sekä kuvaamaan yhtä opiskelupäiväänsä. Hakijoiden piti kertoa, mikä tuossa opiskelupäivässä oli mukavaa tai mielekästä, mitä uutta he olivat oppineet ja miten he ajattelivat opitun hyödyttävän heitä jatkossa.

Molemmat stipendiaatit ovat alanvaihtajia. Suutari oli ollut ennen talotekniikka-opiskelujaan kampaaja ja kosmetologi, Raudaskoski kielenkääntäjä. Erilaisista taustoistaan huolimatta he molemmat ovat erittäin tyytyväisiä päätökseensä lähteä opiskelemaan LVI-alaa. Lisäksi kummankin alanvaihtopäätökseen oli myötävaikuttanut esimerkin voima. Suutaria innosti talotekniikka-alalle hänen rakennusinsinööripuolisonsa, kun taas Raudaskoski tiesi ennestään LVI-alalla työskentelevän ystävänsä ansiosta alan hyvästä työllistymisestä ja etenemis-mahdollisuuksista.

Näitä naisopiskelijoita valintaansa innosti alan haastavuus. Suutaria oli jo pidempään ollut kiinnostunut sisäilma-asioista ja häntä oli motivoinut mahdollisuus vaikuttaa sisäilman laatuun sekä ongelmien ratkaisuihin. Myös Raudaskoski odotti tulevalta työltään haasteita ja ongelmienratkaisua, minkä lisäksi häntä viehätti alan konkreettisuus.

Opiskelupäivänsä kuvauksessa Raudaskoski kertookin haalariharjoittelustaan, jossa hänelle yhdistyi koulussa opittu teoria sekä käytäntö. Asiakkaan tiloissa oli ollut lämpötilaongelmaa, jota Raudaskoski lähti selvittämään. Kokeneen kylmäasentajan vinkin avulla ongelma paikantui jumiutuneisiin venttiileihin ja vika saatiin korjattua vielä saman päivän aikana. Raudaskoski oppi päivän aikana paljon uutta niin puhallinkonvektoreista kuin venttiilien asennuksista, mutta ehkä tärkeimmän opin hän tiivistää: ”Tapaus ja muutenkin koko harjoittelu vahvistivat uskoani siihen, että työhön pääsee nopeasti kiinni, kunhan vain uskaltaa avata suunsa ja kysyä kokeneemmilta.” Yhteistyötaidot ovatkin äärimmäisen tärkeitä tällä alalla, lisäksi yhteistyö on yksi LVI-Naiset ry:n vahvoista arvoista, luovuuden ja pilkkeen silmäkulmassa lisäksi. 

Suutari nosti omassa opiskelupäiväkuvauksessaan esille LVI-Naisille tärkeän asian, esikuvana toimimisen. Hän kertoo stipendihakemuksessaan päivästä, jolloin hän esitteli lukiolaisille talotekniikan laboratoriotiloja ja kertoi talotekniikan insinöörikoulutuksesta. Suutari oli ollut erityisen ilahtunut siitä, että tekniikan ala oli kiinnostanut myös tyttöjä ja hän olikin vastaillut ilolla lukiolaisten kysymyksiin alasta. Lukiolaisia oli kiinnostanut muun muassa naisten pärjääminen alalla, mihin Suutari pystyi luottavaisesti vastaamaan, ettei hän ollut kokenut minkäänlaista aliarvostusta naisena, ja lisäksi naiset soveltuvat ja pärjäävät alalla erittäin hyvin. Lukiolaisten tutustumispäivän lisäksi Suutari on ollut mukana muissakin tapahtumissa mainostamassa LVI-alan koulutustaan. Hän esiintyy myös oppilaitoksensa talotekniikan koulutuksen esittelyvideolla. Suutari kokee esiintymiskokemuksen olevan hyödyksi myös tulevassa ammatissaan, jossa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on arkipäivää. 

Stipendiaatit valinnut LVI-Naiset ry:n hallitus on ylpeä upeista kandidaateistaan. On ollut  ilo nähdä, miten alalle tulevilla naisilla on intoa ja näkemystä tekemisessään sekä paloa tuoda alaa myös muille tutuksi.

LVI-Naiset ry onnittelee stipendiaatteja ja toivottaa onnea tulevaisuuden haasteisiin!

Lisätietoja:

Saara Vänskä, hallituksen puheenjohtaja, salvanska@gmail.com 045-6782034

LVI-naiset ry

Tervetuloa kuulemaan SuomiAreenan tämän kesän kuumimmat tärpit ja aistimaan jo ennakkoon SuomiAreena-tunnelmaa MTV Uutisten tiloihin (Kuuluttajankatu 8) 12.6. kello 9.30. Kahvit tarjolla klo 9.00 alkaen.

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen ja SuomiAreenan vastaava tuottaja Mari Haavisto kertovat, mitä uutta SuomiAreenassa on tänä kesänä, missä kaikkialla uusia kansanedustajia nähdään ja kuinka uusi MTV Uutisten Live rantautuu SuomiAreenaan.

SuomiAreenan teemoina ovat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Kesän ohjelmasta ovat kertomassa muun muassa Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini, LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä, futuristi Perttu Pölönen ja artisti Vilma Alina. Tilaisuudessa ovat mukana myös SuomiAreena-konkarit, uutisankkuri Kirsi Alm-Siira ja politiikan toimituksen päällikkö Jussi Kärki. Tilaisuuden juontaa MTV Uutisten uutisankkuri Aino Huilaja. Tiedotustilaisuus järjestetään MTV:n uutisstudiossa ja paikalla on MTV Uutisista tuttuja kasvoja ja kaikki SuomiAreenan pääyhteistyökumppanit: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Business Finland, DNA, LähiTapiola ja Tieto Oyj.

Vieraita on mahdollista haastatella tilaisuuden jälkeen. SuomiAreena järjestetään tänä kesänä 14. kerran Porissa 15.-19.7.2019.

Aika, paikka ja ilmoittautuminen

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.6. klo 9.30-10.30 MTV Uutisten uudella studiolla. Kahvit tarjolla klo 9.00 alkaen.

Pyydämme ilmoittautumiset tiedotustilaisuuteen Lyyti-ohjelmassa tiistaihin 11.6. mennessä.

Akkreditoidu kesän SuomiAreenaan

Toivomme, että kaikki SuomiAreenaan osallistuvat toimittajat akkreditoituvat etukäteen. Akkreditoitumalla saat ajantasaista tietoa SuomiAreenan aikana. Akkreditoidu täältä.

Tekeekö raha onnelliseksi? Voiko onnellisuutta mitata? Ammattiopisto Liven ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) opiskelijat pohtivat rahasuhdettaan ja rahan käyttöään Lasten ja nuorten säätiön järjestämissä työpajoissa. Nuoret vahvistavat elämäntaitojaan myös osallistavissa taidetyöpajoissa ja innostavilla coach-tunneilla. Lisäksi nuoret tapaavat dreamstereitä eli innostajavierailijoita osana toimintaa.  

Omien taitojen oivaltaminen lisää onnellisuutta ja kasvattaa itsetuntoa

Lasten ja nuorten säätiön ja Ammattiopisto Liven yhteistyöllä on useamman vuoden perinteet. Live on ollut mukana säätiön Taidot elämään -hankkeessa heti alkustartista lähtien. Hankkeessa työskennellään taidetyöpajoissa, mikä tukee Liven koulutustarjonnan vahvaa taide- ja kulttuuripainotusta. Live on maan ainoa ammatillinen erityisoppilaitos, jossa voi suorittaa mm. muusikon tai tanssijan ammattitutkinnon. Luontevaa onkin, että Liven Valma-opiskelijat treenaavat elämäntaitojaan juuri musiikkityöpajoissa.

Sosiaali – ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamassa Taidot elämään –hankkeessa musiikkityöpajojen vetäjinä toimivat taiteilijaohjaajat Heikki Tani ja Juuso Torpakko. Musiikkityöpajojen teemoina ovat itsetunnon vahvistaminen, rohkeus toimia uusissa tilanteissa, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja musiikin tekemiseen osallistuminen. Musiikkityöpajoissa on syntynyt jo neljä valmalaisten näköistä ja kuuloista kappaletta tämän lukuvuoden aikana, joista yhteen tuotettiin myös musiikkivideo. Taivas helvetin päällä –kappaleen musiikkivideo löytyy Liven Youtube-kanavalta.

Onko raha-asioista puhuminen kiellettyä?

Liven nuoret pohtivat raha-asioita Taloudellinen mielenrauha- työpajoissa. Hyvä rahasuhde ja taloudellinen mielenrauha antavat varmuutta oman elämän hallintaan ja tukevat työelämätaitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hanke toteutetaan yhdessä Danske Bankin kanssa, ja se on osa pankin Oma talous haltuun -talouskasvatushanketta. Työpajoissa opiskelijat käsittelevät omaa rahasuhdettaan ja tutustuvat käytännön talousasioihin. Työpajoissa opiskelijat tuottavat raha-aiheisia digitarinoita.

- Hankkeen konkreettinen tavoite on saada nuoret ymmärtämään, että rahasta voi puhua. Rahasuhteet eivät ole stabiileja, vaan elämäntilanteet muuttavat niitä. Välillä voi olla hyvä rahasuhde, toisena hetkenä nuori voi olla pettynyt omaan rahasuhteeseensa, hankkeen koordinaattori Milla Minerva Mertanen sanoo.

Mertanen toteaa rahaongelmien johtuvan usein puhumattomuudesta. - Vaikka olisi velkaa, ei ole häpeän aihe puhua siitä avoimesti. Rahatilanne ja palkkavertailu saattavat aiheuttaa arvoasetelmia ihmisten välille, vaikka raha on vain yksi asia muiden joukossa.

Onnea on yhdessä tekeminen

Liven Valma-opiskelija Onni Pohjolainen on osallistunut molempiin työpajoihin. Onni, joka on myös yksi musiikkivideon päätähdistä, ryhtyy spontaanisti kertomaan musiikkityöpajoissa kertyneistä kokemuksistaan. – Toisessa musapajassa tekemämme biisi oli kehittyneempi kuin ensimmäinen. Soitin bassoa ja koskettimia sekä lauloin, vaikka vapaa-ajalla en musisoi lainkaan. Tiesin, että osaisin laulaa, mutta soittamisen oppiminen oli itsellekin yllätys. Tuli hyvä fiilis, kun huomasin, että kehitystä ja uuden oppimista on tapahtunut, Onni sanoo. – Parasta musapajassa oli se, että saatiin hyvien kavereiden kanssa yhdessä aikaan jotain noin hienoa. Olen tosi tyytyväinen meidän biisiin, Onni sanoo.

Raha-asioihin keskittyvässä työpajassa Onni innostui säästämisestä. – Vaikka raha ei yleensäkään polttele taskuissa, aion jatkossa vieläkin enemmän laittaa rahaa sivuun pahan päivän varalle, Onni sanoo.

Työpajassa opeteltiin hintojen vertailua ja oivallettiin pienten ostosten kerrannaisvaikutukset. – Oli silmiä avaavaa havaita, että jos parikin kertaa päivässä ostaa vain euron hintaisen kahvimukillisen, siitä kertyy useamman satasen meno vuodessa. Tai valmis voileipä. Hinta kuulostaa kerralla pieneltä, mutta useammin ostettuna niistäkin kertyy iso summa, Onni antaa käytännön esimerkkejä.

Raha näyttelee suurta osaa elämässä ja siksi nuoret ovat asiasta kiinnostuneita. Onnin kaveripiirissä nuorilla ei ole raha-keskusteluun liittyviä häpeän tunteita. – Kyllä voi kaverille sanoa rehellisesti, ettei nyt ole rahaa lähteä leffaan. Sitten me vaan tehdään jotain muuta.

Onnin viisaista kommenteista kuulee, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. - Onnelliseksi tekee sopiva määrä rahaa. Sitä ”sopivaa” vaan on vaikea määritellä, kun toinen tulee onnelliseksi eurosta ja toinen vasta satasesta. Onnellisimmaksi tekee hyvät ystävät ja uuden osaamisen löytäminen itsestään.

STEAM Turku järjestää 10.–12.6. STEAM-kesäkoulun yhteistyössä Turun yliopiston ja Koneteknologiakeskuksen kanssa. Kesäkoulussa kahdeksasluokkalaiset nuoret pääsevät tutustumaan muun muassa satelliitin toimintaan, robotiikkaan ja koodaukseen sekä tutkimaan DNA:ta ja Itämeren ominaisuuksia.

Kesäkoulun ohjelma:

Ma 10.6. Turun Yliopisto, Arcanuminkuja 4, Turku

• klo 9.00–11.30 ja klo 12.30–15.00 Koodausta & genetiikkaa

Ti 11.6. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha, Ruissalon puistotie 214, Turku & Tuorlan tiedekeskus, Väisäläntie 20, Piikkiö

• klo 9.00–11.00 Kasvitutkimuksia Ruissalon kasvitieteellisellä puutarhalla
• klo 12.00–15.00 Kitsat -satelliitin toiminta Tuorlan tiedekeskuksessa (mikäli säätila sallii, satelliitti lähetetään lentoon n. klo 13.00–14.00)

Ke 12.6. Koneteknologiakeskus, Lemminkäisenkatu 28, Turku ja Turun yliopisto, Arcanuminkuja 4

• klo 9.00 –11.30 Robotiikkaa & terveysteknologiaa
• klo 12.30–15.00 Robotiikkaa & terveysteknologiaa

Media on lämpimästi tervetullut seuraamaan kesäkoulun toimintaa!

Kitsat –satelliitti tutkii ja kuvaa

Tiistaina 11.6. klo 12 Tuorlan tiedekeskuksessa perehdytään satelliitteihin ja erityisesti Kitsat -satelliitin toimintaan ja ominaisuuksiin. Päivä huipentuu Kitsat -satelliitin lähtölaukaisuun sään salliessa n. klo 13–14. Satelliitti lähetetään heliumpallolla ja vaijerilla n. 50 m korkeuteen, jonka jälkeen vaijeri katkaistaan, ja heliumpallo nostaa Kitsatin arviolta n. 25-29 km:n korkeuteen. 

Lennon tarkoituksena on ennen kaikkea testata Kitsat -opetussatelliitin toimintaa stratosfäärissä, missä olosuhteet ovat lähes samanlaiset kuin avaruudessa: taivas on musta, Aurinko porottaa kuumasti, Maan pinta on kaareva ja ilmaa on hyvin vähän. Erityisesti laitteen mittalaitteiden ja kameran toiminta on kiinnostavaa. Kitsatin sijaintia seurataan lennon aikana. Lento päättyy siihen, kun pallo halkeaa n. 1,5 tunnin kuluttua lentoon lähdöstä ja Kitsat laskeutuu alas laskuvarjon varassa.

Ennen lentoa Kitsat -opetussatelliitin tekijät kertovat STEAM-kesäkoululaisille satelliiteista ja avaruudesta. Oppilaat saavat tutkia satelliittien osia ja he pääsevät mukaan tekemään lentosuunnitelmaa, tutkimaan olosuhteita stratosfäärissä sekä simuloimaan lentoa. Yksi kesäkoululaisista saa kunnian päästää satelliitin matkaan.

Kitsatin lento tehdään yhteistyössä satelliitin suunnitelleen sekä sitä valmistavan suomalaisen avaruusyhtiö Eyon Oy:n, STEAM Turku -kesäkoulun, Turun yliopiston LUMA-keskuksen ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen kanssa.

www.kitsat.fi

STEAM Turku on Turun kaupungin sivistystoimialan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, joka tarjoaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille lukemattomia mahdollisuuksia. Jokaiselle löytyy oma polku tieteen ja teknologian maailmaan. STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Math.   

Lisätiedot:

Salla Sissonen, STEAM Turku -koordinaattori
salla.sissonen@turku.fi, p. 040 627 6402

Nina Brander, STEAM Turku -koordinaattori
nina.brander@turku.fi, p. 040 560 8616

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssi järjestetään Rovaniemellä 12.–13.11.2019. Konferenssin teemana on ilmastonmuutos erityisesti arktisen alueen nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmasta. Tapahtuman tavoitteena on lisätä nuorten, tutkijoiden ja päättäjien välistä vuoropuhelua.

Ohjelma on nyt julkaistu konferenssin verkkosivuilla. Konferenssin ensimmäinen päivä järjestetään kulttuuritalo Korundissa ja päivän aikana kuullaan puheenvuoroja arktisen alueen nuorilta sekä pohditaan tapoja vaikuttaa ilmastoa ja arktisen alueen nuorten tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Toinen konferenssipäivä järjestetään Arktikumissa, ja ilmastonmuutosta lähestytään tutkimustiedon kautta. Sessioiden teemat liittyvät nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuksiin, nuorten hyvinvointiin, organisaatioiden kohtaamiin haasteisiin ilmastoasioissa, energiapolitiikkaan ja pohjoisen alueellisiin muutoksiin.

Tietoa puhujista julkistetaan sitä mukaa, kun ne varmistuvat. Konferenssiin voi rekisteröityä verkkosivuilla osoitteessa www.rovaniemiarcticspirit.fi. Ennakkovaraajan edullisempi hinta on voimassa 20.10.2019 saakka.

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssin järjestää Lapin yliopiston Arktinen keskus yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa. Tapahtuman yhteydessä vietetään myös Arktisen keskuksen 30-vuotisjuhlallisuuksia. Rovaniemi Arctic Spirit on järjestetty Rovaniemellä kahden vuoden välein 2013 alkaen, ja se on Suomen ainoa säännöllisesti toistuva kansainvälinen arktinen konferenssi.

Lisätietoja:

Uutinen englanniksi

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.rovaniemiarcticspirit.fi
Twitter: @TheArcticSpirit
Facebook: @rovaniemiarcticspirit
#ArcticSpirit

Konferenssikoordinaattori Anne Raja-Hanhela (tavoitettavissa 24.-28.6. ja 1.8. alkaen)
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 039 1337, anne.raja-hanhela(at)ulapland.fi

Tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä
Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 484 4300, markku.heikkila(at)ulapland.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun kevään 2019 valmistumisjuhlaa vietettiin viime viikolla. Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut kuluvan kevään aikana yhteensä 340 opiskelijaa, joista 140 valmistui toukokuussa. Toukokuussa valmistuneiden opiskelijoiden nimet löytyvät osoitteesta

http://www.karelia.fi/fi/uutiset/983-karelia-ammattikorkeakoulusta-toukokuussa-2019-valmistuneet-opiskelijat

- Suurin osa keksinnöistä jää pöytälaatikkoon, kun ei tiedetä, kuinka edetä. Itselläni on yli viisikymmentä keksintöaihiota odottamassa prototyypin tekoa, ja tiedän kymmeniä keksijöitä, joilla on sama tilanne ja jopa sata aihiota odottamassa. Valtava määrä ideoista jää joka tapauksessa toteutumatta, koska ei pystytä rakentamaan prototyyppejä. Tämä, jos mikä, on mieletöntä haaskausta, keksijä Pauli Lagerstedt kertoo.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa on uusi väylä viedä keksintöjen kehittämistä eteenpäin. Keksijällä on idea ja hahmotelma valmiista tuotteesta, josta yhdessä opiskelijoiden kanssa valmistetaan prototyyppi. Kyse on molemminpuolisesta hyödystä.

- Yhteistyö keksijöiden kanssa tarjoaa opiskelijoille käytännönläheisiä ja mielenkiintoisia projekteja, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n kouluttaja Ilse Brandt toteaa.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelu on muutoinkin käytännönläheistä ja aidot asiakasprojektit ovat tärkeä osa oppimista. Keksijäyhteistyö tarjoaa yhden uuden ulottuvuuden harjoitus- ja lopputöille.

- Se on mahdollisuus olla mukana kehittämässä uutta ja samalla voi herätä kipinä kekseliäisyyteen.

Lagerstedtin kanssa TAKK:n opiskelijat toteuttivat prototyypin ikkunan heloihin kiinnitettävästä kissan kiipeilytelineestä. Brandt ohjasi sisustusalan opiskelijoiden työtä, jotka vastasivat ulkoasun suunnittelusta ja verhoilluista vaneriosista. Metallialan opiskelijat puolestaan toteuttivat prototyypin metalliosat kouluttaja Kyösti Kiisken ohjauksessa. Ensiesittelynsä yhteistyön tulos sai Supermessuilla Tampereella huhtikuussa.

- Teline sai messuilla erittäin hyvän vastaanoton, kertoo Lagerstedt.

Keksijöiden ja oppilaitosten kohtaamispaikaksi Lagerstedt on perustanut keksinnot.fi-sivuston. Tavoitteena on, että sivustolla on tulevaisuudessa luettelo Suomen oppilaitoksista, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä keksijöiden kanssa.

Yhteistyöväylää pioneerasivat Päivölän matematiikkalinjan opiskelijat. Työ tehtiin osana opiskelijoiden työharjoittelua Päivölä Student Innovation Lab Oy:n (PSIL Oy) kautta. Opiskelijat selvittivät fysiikkamallinnuksella ja simulaatio-ohjelmoinnilla, voiko sukeltajien käyttämillä nostosäkeillä tuottaa energiaa. Työllään opiskelijat pääsivät myös kansallisen Tutki-Kokeile-Kehitä-tiedekilpailun finaaliin, ja saivat STEK-sähkökisan tunnustuspalkinnon.

- Yhteistyöprojektit antavat opiskelijoille arvokasta työkokemusta, ja keksijä saa ideansa eteenpäin. Kaikki voittavat, kuvailee PSIL Oy:n Jesper Hjorth.

Lisätiedot:

Yhteistyön puitteissa tehtyjä keksintöjä https://www.keksinnot.fi/keksinnot/

www.keksinnot.fi, www.takk.fi ja www.psil.fi
https://stek.fi/tukoke-ja-stek-sahkokisan-voittajat-valittiin/

Pauli Lagerstedt, keksijä, puh. 0500 737 698

Olli-Pekka Tuomi, yrityspalvelujohtaja, TAKK, puh. 044 7906 230, olli-pekka.tuomi@takk.fi

Jesper Hjorth, Päivölä Student Innovation Lab Oy, puh. 040 567 2827, jesper.hjorth@paivola.fi

Kuva: Kissan kiipelilypuu / Kuvaaja: Pauli Lagerstedt

Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK tervehtii ilolla uuden hallitusohjelman linjauksia koulutuksellisen tasa-arvon kohentamiseksi. Hallitusohjelmasta löytyy laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

“Suomen menestystarina rakentuu sen varaan, että jokaisella on taustastaan riippumatta aito mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Siksi on hienoa, että hallitusohjelmassa pyritään entistä paremmin takaamaan kaikille yhdenvertaiset edellytykset hankkia osaamista ja sivistystä, jota työmarkkinoilla ja elämässä pärjääminen edellyttää”, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen.

Erityisesti SAMOK kiittää hallitusohjelman kirjausta, jossa asetetaan tavoitteeksi korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma. Suunnitelmassa käytäisiin läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen esteet. Selvitysten pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin sekä asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi.

“On erinomaista, että tuleva hallitus ryhtyy toimeen ja laatii pitkäjänteisen suunnitelman korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Se on hallitusohjelman helmi ja me SAMOKissa olemmekin esittäneet tällaisen suunnitelman laatimista jo pitkään. Perhetausta, sukupuoli ja etninen tausta ohjaavat yhä liikaa sitä, ketkä korkeakoulututkintoja tässä maassa suorittavat.” Hynönen jatkaa.

SAMOK toivottaa uudelle hallitukselle onnea työssään koulutuksellisen tasa-arvon eteen! SAMOKin ideoihin korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman toteuttamiseksi voi tutustua osoitteessa https://samok.fi/mita-samok-tekee/koulutuksellinen-tasa-arvo/

Lisätietoja:

Iiris Hynönen 
puheenjohtaja 
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK 
p. 050 389 1000 
iiris.hynonen@samok.fi

Eero Löytömäki 
asiantuntija 
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK 
p. 050 389 1015 
eero.loytomaki@samok.fi

Ulkomailla pysyvästi asuvat suomalaiset äänestivät Suomessa toimitetuissa EU-vaaleissa aikaisempaa aktiivisemmin. Maailmalla asuvien suomalaisten äänestysprosentti oli 5,8 % ja nousi siten 1,5 % viime EU-vaaleista (2014: 4,3 %).

EU-vaaleissa annettiin 2 391 kirjeääntä, joista 1 670 ääntä tuli ulkomailla pysyvästi asuvilta suomalaisilta ja 721 ääntä ulkomailla tilapäisesti oleskelevilta äänioikeutetuilta. Ulkomaan edustustoissa ja niiden toimipaikoissa kävi ennakkoäänestämässä 16 533 henkilöä, mikä on noin 2 200 enemmän kuin viime EU-vaaleissa vuonna 2014. Heistä ulkomailla pysyvästi asuvia oli 9 034 henkeä. Heidän lisäkseen edustustoissa saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut.

Keväällä pidetyissä eduskunta- ja EU-vaaleissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista ennakkoäänestää kirjeitse ulkomailta. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet ulkosuomalaisten äänestysolosuhteiden helpottamisen puolesta.

Ulkosuomalaisten äänestysprosentin nousu molemmissa vaaleissa on selkeä merkki maailmalla olevien suomalaisten aktiivisuuden lisääntymisestä, toteaa Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Markus Aaltonen.

Suomen EU-vaaleissa ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli 240 711. Heistä 10 704 äänesti ennakkoon joko kirjeitse tai ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa. Osa pysyvästi muissa EU-maissa asuvista suomalaisista rekisteröityi äänestäjiksi asuinmaissaan. Tällöin heillä ei ollut äänioikeutta Suomessa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa.

Suomalaisten liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulisi huomioida nykyistä paremmin Suomessa”, korostaa Markus Aaltonen.

Suomen kansalaisia on maailmalla noin 300 000 ja suomalaistaustaisia 2 miljoonaa. Ulkosuomalaisten osaaminen on vielä hyödyntämätön resurssi, kun etsitään asiantuntijoita Suomen työmarkkinoille, viedään Suomea ulkomaille ja tehdään tunnetuksi maailmalla, kasvatetaan suomalaisista kansainvälisiä ja kielitaitoisia osaajia. Suomi-Seura katsoo, että ulkosuomalaisten lähentäminen Suomeen on nyt entistä tärkeämpää.

Lisätietoa:

Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi ja 040 777 8810 ja parlamenttisihteeri Sini Castrén info@usp.fi ja 09 6841 2127.

Oikeusministeriö: EU-vaalien vahvistetut äänestystulokset löytyvät tästä: vaalit.fi > Vaalien tieto- ja tulospalvelu > Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu > (valitse vaali)

Ulkoministeriön tiedote 23.5.2019: Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys – ulkomailla äänesti 16 553 henkilöä https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/europarlamenttivaalien-ennakkoaanestys-ulkomailla-aanesti-16-553-henkiloa

Tilastokeskuksen tiedote 5.6.2019: Europarlamenttivaalit 2019, tarkastuslaskennan tulos http://tilastokeskus.fi/til/euvaa/2019/euvaa_2019_2019-06-05_tie_001_fi.html?ad=notify

Suomen tietokirjailijat ry jakoi keväällä 2019 apurahoja yhteensä 639 000 euroa 136 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa.

Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 35 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 51 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 25 ja tietokirjakritiikkiin 25 hakijaa.

Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 657. Puolivuotista apurahaa haettiin 275 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 270 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 50 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 62 hakemuksella.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Juhana Aunesluoma, Paula Havaste, Päivi Kosonen ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 6. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lista apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi.

Lisätiedot:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Koulutuksellisen tasa-arvon tavoite sisältyy pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan. Ulkomailla asuvia perheitä palvelevalle Etäkoulu Kulkurille se tarkoittaa verkko-opetuksen ja sen tukipalvelujen jatkuvaa kehittämistä. 

”Kulkuri edistää koulutuksellista tasa-arvoa siten, että ulkosuomalaisillakin lapsilla on mahdollisuus suomalaiseen perusopetukseen”, koulunjohtaja Tuija Tammelander sanoo.

Ohjausta tarvitaan erityisesti verkossa

Verkko-opetuksen tukipalveluista tärkeimpiä on ohjaus. Siksi sitä on kehitetty systemaattisesti. 

"Verkossa oppimisen ohjausta tarvitaan vieläkin enemmän kuin kasvokkaisessa opetuksessa", Kulkurin opinto-ohjaaja Minna Myllymäki sanoo.

Oppimisen ohjaus auttaa lasta ja nuorta löytämään omia mahdollisuuksiaan.

"Joku saattaa esimerkiksi löytää oman matikkapäänsä vasta, kun saa edetä itselle sopivassa tahdissa ja saa ohjausta oppimiseensa. Samalla oppilas omaksuu oman opiskelun suunnittelun ja aikatauluttamisen taitoja, jotka kantavat muutenkin elämässä”, Myllymäki havainnollistaa.

Digiovet auki Oodissa

Kulkurin toimisto on Helsingin Töölössä, mutta oppilaat ympäri maailmaa noin 60 maassa, ja opettajistakin moni asuu ulkomailla. Etäopetukselle riittää kysyntää: verkkokoulun oppilasmäärä kasvoi viime lukuvuoden 300 oppilaasta 400 oppilaaseen.

”Lapsiperheitä on paljon maailmalla, ja perheet ymmärtävät yhä paremmin, että koulutus vahvistaa lapsen siteitä Suomeen ja suomen kieleen”, koulunjohtaja Tammelander sanoo.

Ensi viikon tiistaina 11. kesäkuuta kello 13–16 Etäkoulu Kulkuri avaa digiovensa Helsingin keskustakirjasto Oodissa kaikille etäopetuksesta kiinnostuneille. Ohjelmassa on muun muassa keskustelua äidinkielen merkityksestä ulkomailla asuvalle, verkkopedagogiikasta ja perheiden tukipalveluista. Tilaisuutta voi seurata striiminä YouTubessa. Sen juontaa Ylen toimittaja Hanna Visala. 

Etäkoulu Kulkuri 

• Oppilaat voivat suorittaa perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa suomen kielellä.
• Todistuksen myöntää Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu.
• Etäkoulu on toiminut vuodesta 1975, ja sen toiminnasta vastaa sivistysjärjestö Kansanvalistusseura.
• Tutustu Kulkurin oppilaisiin maailmalla videotarinassa. 

Lisätiedot

• Koulunjohtaja Tuija Tammelander, tuija.tammelander(a)kvs.fi, +358 50 383 3969
• Opinto-ohjaaja Minna Myllymäki, minna.myllymaki(a)kvs.fi, +358 50 514 3713

Sivistyslautakunnan kokouksen esityslistalla on muun muassa Lahden varhaiskasvatussuunnitelman sekä perusopetuksen  opetussuunnitelman muutoksia ja täydennyksiä. 

Omniasta on tänä keväänä valmistunut lähes 1400 ammatillisen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittanutta ammattilaista.

Heitä juhlittiin tällä viikolla kahdeksassa eri juhlassa Espoossa ja Kirkkonummella.

Omnia on paljon muutakin kuin ammatillinen oppilaitos

Omniassa on valtakunnallisesti katsoen yksi laajimmista koulutustarjonnoista. Ammattilukion suosio kasvaa. Ylioppilasjuhliaan Omniassa vietti yli 60 aikuislukion opiskelijaa, joista 40 oli suorittanut kaksoistutkinnon ja yksi kolmoistutkinnon.

Lisäksi Omniasta sai päättötodistuksen 79 perusopetuksen ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijaa. Kevätjuhliaan viettivät myös kymmenet työpajajakson suorittaneet nuoret.   

”Omnian monipuolinen koulutus- ja palvelutarjonta mahdollistaa opintoihin siirtymisen matalalla kynnyksellä, yksilölliset opintopolut ja sujuvat siirtymät eri koulutusmuotojen välillä. Valmistuvien puheista oli ilo kuulla, miten Omnian tarjoamia mahdollisuuksia on hienosti hyödynnetty”, iloitsee Omnian rehtori Maija Aaltola.

Opiskelijoiden menestys huomioidaan stipendein

Omnia palkitsee stipendein satoja eri tavoin menestyneitä opiskelijoita. Opinnoissa ja työelämäjaksoilla menestyneiden opiskelijoiden lisäksi stipendein huomioidaan ammattitaitokilpailuissa, kulttuurikilpailuissa ja urheilussa menestyneitä opiskelijoita.

TeamOmnian opiskelijat menestyivät tänä keväänä erityisen hyvin ammattitaidon SM-kilpailuissa Taitajassa ja saivat seitsemän mitalisijaa. Omnian vahva menestys SakuStars -kulttuurikilpailussa jatkui edellisten vuosien tapaan.

Omnia on virallinen urheiluoppilaitos, jossa opiskelee jatkuvasti kasvava joukko tavoitteellisesti urheilevia opiskelijoita. Stipendejä myönnettiin lukuisille Omniassa opiskeleville urheilijoille, joista moni on menestynyt upeasti kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuissa.

Omniasta valmistuneiden nimet löytyvät Ylen amiskoneesta.

Lisätiedot:

Rehtori Maija Aaltola, p. 050 384 9354, maija.aaltola(at)omnia.fi

Kun opinto-ohjaaja on Suomessa ja oppilas asuu Kiinassa, Malediiveilla tai Espanjassa, miten ohjaus onnistuu?

Kuopion Saaristokaupungissa kotitoimistossaan työskentelevä opinto-ohjaaja Minna Myllymäki tietää, että sujuvasti. Hän tavoittaa Savosta käsin oppilaansa ympäri maailmaa ja ohjaa heidän opiskeluaan päivittäin etäyhteyden kautta.

Myllymäen työpaikka on Etäkoulu Kulkuri eli ulkomailla asuvan oppilaan etäkoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi. Koulun toimisto on Helsingissä, mutta sekä oppilaat että opettajat eri aikavyöhykkeillä kaikkialla maailmassa.

Parhaillaan verkkokoulussa opiskelee lähes 400 oppilasta.

Ulkomailla tukea tarvitaan erityisen paljon

Minna Myllymäki on kehittänyt Kulkuriin verkko-ohjausta hieman yli vuoden ajan, ja tulokset näkyvät.

Hän on luonut uudenlaisia työkaluja opiskelun suunnitteluun ja järjestänyt oppilaille ja vanhemmille infowebinaareja, joissa kerrotaan verkko-opiskelusta, yhteishausta ja päättöarvioinnista.

Tarvittaessa Kulkurissa voi opiskella kaikkia peruskoulun aineita päättöluokkaan saakka. Päättötodistus on mahdollista saada Kulkurin yhteistyökoulun, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kautta.

Henkilökohtaisissa verkkotapaamisissa Myllymäki keskustelee oppilaiden kanssa opiskelun haasteista ja tulevaisuuden suunnitelmista, aivan kuten missä tahansa koulussa.

Kun ulkomailla asuva lapsi opiskelee peruskoulun oppiaineita etänä, ohjausta ja tukea tarvitaan erityisen paljon.

Lähiohjaaja, usein lapsen vanhempi, ohjaa lapsen opintoja asuinmaassa. Opinto-ohjaaja tukee lähiohjaajan työtä ja opiskelujen sujumista verkon välityksellä. Etänä opiskeleminen vaatii oppilaalta paljon itseohjautuvuutta, aikaa ja paneutumista, mutta on tehokasta ja palkitsevaa, kunhan tuki on kunnossa.

Tarkoituksena on tehdä esimerkiksi suomalaiseen kouluun paluu mahdollisimman helpoksi. 

Verkko-opetukseen pääsee tutustumaan ti 11. kesäkuuta 

Kulkurin verkko-opetukseen pääsee tutustumaan ti 11. kesäkuuta klo 13–16, kun verkkokoulu avaa digiovensa Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä. Tilaisuus striimataan klo 13–14.30 ja klo 15–16 osoitteessa: http://bit.ly/digiovet.

Avoimissa ovissa tuuletetaan etäopetukseen liittyviä ennakkoluuloja ja tutustutaan ulkomailla asuvien oppilaiden verkkokoulun maailmaan. Tapahtuman juontaa Ylen toimittaja Hanna Visala.

Paneelikeskusteluissa pohditaan peruskoulun verkko-opetuksen tarvetta ja mahdollisuuksia myös Suomessa sekä äidinkielen merkitystä meillä ja maailmalla.

Mukana keskustelemassa ovat Minna Myllymäen lisäksi muun muassa saamen kielen etäopetushankkeen ja Otavian Nettilukion edustajat.

Kansanvalistusseurassa toimiva Etäkoulu Kulkuri on kehittänyt perusopetusikäisten verkko-opetusta vuodesta 2000. 

Lisätietoja:

Opinto-ohjaaja Minna Myllymäki, Kuopio minna.myllymaki@kvs.fi, +358 50 514 3713

Koulunjohtaja Tuija Tammelander, Helsinki tuija.tammelander@kvs.fi, +358 50 383 3969

Tekoäly kiihdyttää teollisuuden automaatiokehitystä

MIDAS-tekoälyprojektin puolivälin tuloksia esillä AI Aamussa Tampereella

7.6.2019 / DIMECC Oy

Miten tekoäly muuttaa Glastonin lasinkarkaisutuotteita? Mitkä ovat digitalisaation uusimmat tuulet maansiirtosovelluksissa? Miten tekoäly liittyy videoiden kompressointiin? Miten lähellä täysin autonomisia kaivos-, maatalous- ja satamatyökoneita ollaan?

Parhaillaan kehitteillä olevia teollisuuden tekoälysovelluksia esitellään Tampereella Hervannassa Kampusklubilla järjestettävässä AI Aamussa torstaina 13.kesäkuuta. Tekoäly teollisuudessa -tapahtumassa ovat mukana muun muassa Glaston, Novatron, Nokia Technologies, Epec, Tampereen yliopisto ja DIMECC. Esiteltävät teollisuuden tekoälysovellukset ovat peräisin kaksivuotisesta MIDAS-projektista, joka on nyt puolivälissä. Kaikki projektin tutkimusaiheet ovat yrityslähtöisiä.

Glaston panostaa vahvasti tuotekehitykseen, jonka kärjessä ovat digitaalisten ja IoT-pohjaisten tuotteiden kehittäminen. Glastonin MIDAS-tutkimusaihe keskittyy karkaisukoneen koneälyyn ja se tähtää kohti täysin automatisoitua karkaisu-uunia.
”Glastonin tekoälykehityksen pohjan luo yli sadan karkaisukoneen pilveen keräämä data, joka on ylittänyt jo miljoonan lastauksen rajan tämän vuoden alussa. Tälle alustalle Glaston kehittää uusia teknologioita kuten syväoppivia neuroverkkoja, joilla lisätään karkaisuprosessin automatisointia sekä luodaan ennakoivan huollon toiminnallisuuksia”, kertoo Kai Knuutila, Glastonin digitaalisten palvelujen vetäjä.

Novatronin koneohjausjärjestelmän ja sensorien avulla työkone tietää reaaliaikaisesti ja senttien tarkkuudella oman sijaintinsa ja tilan työmaalla. Työkoneeseen liitettyjen stereokameroiden ja LiDAR-sensorien avulla kerätään tietoa koneen ympäristöstä ja projektissa kehitettyjen algoritmien avulla luodaan koneen ympäristöstä reaaliaikainen ja jatkuvasti päivittyvä dynaaminen tilannekuva. Tavoitteena on lisätä työkoneen kuljettajan tilannetietoisuutta, mahdollistaa automaattisten työvaiheiden turvallinen suorittaminen sekä kerätä toteumatietoa työmaan tilanteesta.
”Yksi Novatronin kilpailuetu ohjausjärjestelmämarkkinoilla on päivystävä tekninen tuki, mutta tuen skaalaaminen liiketoiminnan kasvaessa globaaliksi on haastavaa. Tavoitteena on vähentää teknisen tuen kuormitusta lisäämällä järjestelmään itsediagnostiikkaa käyttäen koneoppimisen menetelmiä”, Novatronin tutkimusjohtaja Petri Moisio kuvailee.

Epecin perinteistä erikoisosaamista ovat erittäin vaativien ympäristöolosuhteiden koneenohjausjärjestelmät, IoT-ratkaisut sekä toiminnallinen turvallisuus. Epec toimii koneenvalmistajien kumppanina auttaen heitä ratkaisemaan ohjausjärjestelmiin liittyvät haasteet. MIDAS-hankkeessa Epecin kehityskohteena on liikkuvien koneiden automaatio ja kuljettajaa avustavat järjestelmät. Tavoitteena on keinoälyn soveltaminen robotiikkaan sekä ennakoivaan huoltoon avaten uusia mahdollisuuksia koneenrakentajille. 

Tampereen yliopistolla on pitkä kymmenien vuosien kokemus teollisuuden osaajien kouluttajana ja tutkimus- ja kehityspartnerina. Tekoäly on lähivuosina keskeinen painopistealue tämän yhteistyön kehittämisessä ja laajentamisessa. MIDAS-hankkeessa yliopisto tutkii yleisiä koneoppimisen käyttöönottoon liittyviä pullonkauloja ja menetelmiä niiden välttämiseksi: oppivia annotaatiomenetelmiä, resurssiniukkoja neuroverkkoja sekä niille sopivia sulautettuja alustaratkaisuja ja käyttötapauksia etenkin älykkäiden koneiden alueella.

Kesäkuussa 2018 käynnistynyt MIDAS-yritysryhmähanke on Business Finlandin rahoittama ja sitä koordinoi DIMECC.
”MIDAS on lähtenyt poikkeuksellisen hyvin liikkeelle. On melko harvinaista, että yritysryhmähanke esittelee tuloksia ja toimintaansa näin pian. Tekoäly ja koneoppiminen on osoittautunut erittäin ajankohtaiseksi ja hedelmälliseksi teemaksi. MIDAS hankkeen ympärille on itse asiassa syntynyt vireä AI-ekosysteemi, joka kiihdyttää varsin laajasti teollisten sovellusten syntyä ja osaamisen kasvua”, sanoo MIDAS-ohjelman päällikkö tekniikan tohtori Arto Peltomaa.

Lisätietoa Tampereen Kampusklubilla järjestettävästä AI Aamusta http://www.aiaamu.fi/

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymisen: https://bit.ly/303jBDC

Lisätietoa MIDAS-projektista https://www.dimecc.com/dimecc-services/lifex/

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Arto Peltomaa, DIMECC Oy, puh. 040-551 1434, arto.peltomaa@dimecc.com

Alueen korkeakouluyhteisön eli Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen opiskelijoille sekä henkilökunnalle suunnattu ideakilpailu on ratkennut.

Henkilökunta- ja opiskelijasarjan voittajat julkistetaan tiedotustilaisuudessa 12. kesäkuuta kello 12. Tilaisuus pidetään Epky-luokassa (Frami, Kampusranta 9 C-osa, 1. krs). Tiedotustilaisuus edeltää Etelä-Pohjanmaan korkeakoulufoorumia. Tiedotustilaisuudessa paikalla ovat molempien sarjojen voittajat sekä kilpailun sihteerit Tapio Varmola, Juha Alarinta, Annika Pöytälaakso ja Seliina Päällysaho.

Kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita, joilla voidaan vahvistaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 110 ehdotusta.

Voittaneissa ideoissa alueen elinvoimaa kasvatetaan kiertotaloutta hyödyntämällä yritystoiminnassa sekä paikallisten, kuivattujen ruokatuotteiden viennillä.

Kilpailun tuomaristossa toimivat professori Markku Sotarauta (Tampereen yliopisto), professori Hannu Hyyppä (Aalto-yliopisto) sekä johtaja Mari K. Niemi (Vaasan yliopisto).

Tervetuloa!

Pietari, 7.6.2019.

Rosatomin pääjohtaja Alexey Likhachev on esittänyt poliitikoille sekä liike-elämän ja koulutusalan johdolle maailmanlaajuisen kutsun osallistua vuoropuheluun, jonka tarkoituksena on kiireisesti soveltaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja sekä pahenevaan osaajapulaan että globaalin osaamiskuilun umpeen kuromiseen. Nämä tekijät ovat aiheuttaneet maailman bruttokansantuotteeseen kuuden prosentin loven. Arvio on peräisin viimeaikaisesta tutkimuksesta, joka paljastettiin paneelikeskustelussa, johon Likhachev otti osaa.

“Vapaakauppa on tehnyt hyvää maailman taloudelle, mutta globalisaation ja digitalisaation nopea tahti on jättänyt monia jälkeensä. Nyt on aika toimia, jottei kukaan jää pysyvästi jälkeen”, sanoi Likhachev, yhden maailman suurimmista ydinenergiateknologiayhtiöistä pääjohtaja puhuessaan Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa SPIEF ’19:ssa.

Ei yksikään yritys, ei yksikään valtio, edes kaikkein suurin, voi muuttaa työmarkkinakulttuuria yksin. Ajan hukkaamisen pysäyttämiseksi Kazanissa elokuussa järjestettävässä WorldSkills-konferenssissa on saavutettava yhteisymmärrys ihmiskeskeisten periaatteiden soveltamisesta osaamiskuilun umpeen kuromiseksi. Oikeat periaatteet on jo löydetty kiitos tutkimuksen, jonka tehtiin ”Mission: Talent” -aloitteen toimeksiannosta BCG:n ja WorldSkills Russian tukemana. Nyt on rakennettava yhteisymmärrys huippuasiantuntjoiden ja teollisen maailman johtajien välille periaatteiden viemiseksi käytäntöön.

Viisi ihmiskeskeistä periaatetta ovat:

• Tulevaisuuden taidot (jokaisella tulisi olla tulevaisuudessa käyttökelpoiset kognitiiviset, sosiaaliset, kulttuuriset ja digitaaliset perustaidot)
• Yksilön suvereniteetti (jokaisella on oikeus seurata yksilöllistä urapolkuaan läpi ammatillisen elämänsä)
• Osaamisen likviditeetti (tietojen työmahdollisuuksista ympäri maailman tulisi olla helposti saatavilla; työntekijät palkataan vain osaamisen ja kokemuksen perusteella huomioimatta koulutusta, sukupuolta, rotua, sosiaalista asemaa tai fyysistä terveydentilaa)
• Työmarkkinoiden läpinäkyvyys (työvoiman liikkuvuus, joustavat etätyöratkaisut tarjolle kaikille nykyiseen asuinpaikkaan katsomatta)
• Moniarvoisuus (työpaikan ja työolosuhteiden tulisi tukea jokaisen työntekijän ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä kunkin arvomaailmasta tai uskomuksista riippumatta)

Panelisteilla oli mahdollisuus reflektoida mahdollisia ratkaisuja ja keskustella myös tutkimuksen muista tuloksista. BCG:n Senior Partner Vladislav Boutenko kertoo: “The "Mission: Talent" -aloite, joka tarjoaa ihmiskeskeisen näkökulman osaamiseen on iso askel oikeaan suuntaan. Tutkimuksen mukaan yli miljardi ihmistä kärsii ammattitaidon kohtaamattomuudesta – he ovat joko yli- tai alipäteviä työssään. Siksi emme voi enää viivytellä osaamiskuilun ratkaisemisessa. Olen varma, että ongelma ratkaistaan keskipitkällä aikavälillä, jos koulutuksessa ja työmarkkinoilla aletaan soveltaa ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jonka keihäänkärkenä on tämä aloitteemme.”

WorldSkills Internationalin pääjohtaja Simon Bartley sanoi odottavansa innolla Kazanin WorldSkills -konferenssia, joka järjestetään yhdessä 45. WorldSkills -kilpailun kanssa 22.–27.8.2019. Tapahtumassa on mahdollista panna alulle liike, jolla viisi periaatetta tulevat todeksi. ”WorldSkills -konferenssista on tulossa game changer ajatellen sitä kuinka täytämme globaalin osaamiskuilun ja ratkomme osaajapulan. On ilo toivottaa tervetulleeksi vaikutusvaltaiset osanottajat, jotka varmasti tarttuvat tänään esittämäämme haasteeseen”, Bartley kertoo.

Rosatom on WorldSkills Kazan 2019:n kansallinen strateginen partneri.

Lisätietoja:

Rosatomin henkilöstöjohtaja Tatyana Terentyevaa voi haastatella sähköpostitse. Haastattelu- ja tietopyynnöt voi lähettää:

Vesna Pedchenko - Account Director TMC Partnership LLP - puh. +79104246889, email vesna@tmcpartnership.co.uk

Tietoja WorldSkills Russiasta

WorldSkills Russia on kansainvälisen WorldSkills-liikkeen maanlaajuinen virallinen edustaja Venäjällä. Se ylläpitää korkeakoulujen kansainvälisiä näyttökoestandardeja. Se myös pyrkii kehittämään asiantuntijayhteisöä ja toteuttamaan parhaita kansainvälisiä opettamisen käytäntöjä. www.worldskills.ru

Tietoja BCG:stä

BCG on globaali johdon konsultointia tarjoava yhtiö sekä maailman johtava liiketoiminnan strategian konsulttitalo. Partneroidumme yksityisen, julkisen ja voittoa tavoittelemattoman sektorin kanssa kaikilla alueilla tunnistaaksemme asiakkaidemme parhaat mahdollisuudet, puuttuaksemme heidän vakavimpiin haasteisiinsa ja viemällä läpi muutoksen heidän organisaatioissaan. Räätälöity lähestymistapamme yhdistää syvällisen näkemyksen yritysten ja markkinoiden dynamiikasta läheiseen yhteistyöhön asiakasorganisaation kaikkien tasojen kanssa. Tämä varmistaa, että asiakkaamme saavat kestävän kilpailuedun, rakennamme kykenevämpiä organisaatioita ja tulokset ovat pitkäkestoisia. BCG on yksityinen yritys, joka on perustettu 1963. Sillä on toimistoja yli 90 kaupungissa 50 maassa.