Toisen asteen opiskelijoiden ruokapalvelujen järjestämiseen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa laaditaan uusi ruokailusuositus. Suositukset ohjaavat koko opiskeluyhteisöä yhteisölliseen ruokailun kehittämiseen ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen.  Onnistuneen, vireyttä, oppimista ja työkykyä tukevan ruokailun perusta on hyvä ateriarytmi, terveyttä ja hyvinvointia edistävät, ravitsemustarpeet täyttävät ateriat ja yhdessä syöminen. Suosituksen linjausten mukaiset ateriat edistävät myös kestävää kehitystä ja hillitsevät ilmastonmuutosta.  

 Nyt julkiseen kommentointiin avattava ”Ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin” on ensimmäinen oma suositus toisen asteen opiskelijaruokailuun. Suositus täydentää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ruokasuositusten sarjan, jossa aikaisemmin on julkaistu suositukset korkeakouluopiskelijoiden ruokailuun sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Suosituksen perustana ovat koko väestölle annetut ”Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset”. Kommentointi on auki maanantaihin 24.6.2019 klo 16.15 saakka.

Ruokailusuositus on tarkoitettu oppilaitoksille ja ruokapalveluille yhteiseksi käsikirjaksi, jossa kuvataan yhteisöllisen opiskelija- ja henkilöstöruokailun hyviä käytäntöjä ja toimintaideoita. Suositusta voidaan käyttää sellaisenaan ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden kilpailuttamisessa. Sen toivotaan toimivan myös yhteisenä työkaluna opiskeluhuoltoryhmässä ja ruokailuun liittyvissä yhteistyöryhmissä.

Opiskelijoille julkaisu on tietolähde siitä, miten ruokailu oppilaitoksissa järjestetään, millaisia tarjottujen aterioiden tulee olla ja miten opiskelija voi itse niihin vaikuttaa. Lisäksi suositus sopii oheismateriaaliksi esimerkiksi terveystiedon opintoihin ja opiskelijan hyvinvointisuunnitelman tekemiseen sekä ammatillisessa koulutuksessa sosiaali- ja terveysalalla sekä ravintola- ja cateringalalla.

Suositus laaditaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), Opetushallituksen (OPH) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä VRN:n nimeämässä asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmään kuuluu VRN:n, OPH:n ja THL:n edustajien lisäksi oppilaitosten johtoa; opettajia; ruokapalvelun, opiskelijajärjestöjen ja opiskeluterveydenhuollon edustajia sekä työhyvinvoinnin asiantuntijoita ja tutkijoita. Suositukset julkaistaan lokakuussa 2019.

Käsikirjoituksen laatijat pyytävätsuosituksista perusteltuja kommentteja, muutos- ja korjausehdotuksia. Kommentointi tapahtuu Webropol-kyselynä.  Kommentit esitetään avoimina vastauksina perusteluineen luku kerrallaan, siten että kommentoitava kohta kussakin luvussa täsmennetään sivu- ja rivinumeroon viittaamalla.

Toisen asteen ruokailusuositus ja kommentointilomake

Ruokailusuositukset ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin (Suositusluonnos):
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/opiskelijat/

Kommentointilomake:https://link.webropolsurveys.com/S/B56446D932A435E2

Lisätietoja:

Marjaana Manninen
opetusneuvos, suositustyöryhmän puheenjohtaja
Opetushallitus ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta
etunimi.sukunimi@oph.fi
puh. 029 533 1142

Jouni Järvinen 
opetusneuvos, suositustyöryhmän jäsen  
Opetushallitus/Ammatillinen osaaminen
etunimi.sukunimi@oph.fi
puh. 029 533 1693

Susanna Raulio
erikoistutkija, suositustyöryhmän jäsen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Kansanterveyden edistäminen
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 8574

Arja Lyytikäinen
pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta c/o Ruokavirasto  
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
puh. 050 4099 860

*****

För första gången en egen kostrekommendation till yrkesläroverk och gymnasier – nu för offentlig kommentering

 För arrangörer av måltidsservice till studerande på andra stadiet i gymnasier och yrkesläroverk utarbetas en ny kostrekommendation. Rekommendationen hjälper hela studiekollektivet att åstadkomma sociala måltidsstunder och öka studerandenas deltagande. En lyckad måltidsstund som stöder vitaliteten, inlärningen och arbetsförmågan bygger på en god måltidsrytm, måltider som främjar hälsan och välfärden och motsvarar näringsbehovet och också på att man äter tillsammans. Måltider som överensstämmer med linjerna som dragits upp i rekommendationen främjar också en hållbar utveckling och hejdar klimatförändringen. 

Publikationen ”Kostrekommendation till yrkesläroverk och gymnasier” som nu öppnas för offentlig kommentering är den första egna rekommendationen om kosten för studerande på andra stadiet. Rekommendationen kompletterar Statens näringsdelegations (VRN) serie kostrekommendationer i vilken det tidigare publicerats rekommendationer som gällt kosten för högskolestuderande, kosten inom småbarnspedagogiken och kosten inom den grundläggande utbildningen. Rekommendationen bygger på publikationen ”Mat ger hälsa – finska näringsrekommendationer” som gäller hela befolkningen. Publikationen är öppen för kommentering fram till måndagen den 24 juni 2019 klockan 16.15.

Kostrekommendationen är avsedd som en gemensam handbok för läroverk och dem som erbjuder måltidsservice. I rekommendationen beskrivs god praxis och goda idéer med vilka sociala måltidsstunder kan åstadkommas för studerande och anställda. Rekommendationen kan utnyttjas som sådan vid konkurrensutsättning av måltidsservice och livsmedel. Vi hoppas att den också ska tjäna som ett gemensamt redskap i elevvårdsteamet och i samarbetsgrupper som hänför sig till måltider.

För studerande tjänar publikationen som en källa till information om hur måltidsservicen i läroverk arrangeras, hurdana måltiderna som serveras bör vara och hur studeranden själv kan påverka dem. Rekommendationen kan också utnyttjas som stödmaterial till exempel i studier i hälsokunskap och vid utarbetande av en välfärdsplan för studerande och också i yrkesutbildningen inom social- och hälsosektorn jämte restaurang- och cateringbranschen.

Rekommendationen utarbetas som ett samarbete mellan Statens näringsdelegation (VRN), Undervisningsstyrelsen (OPH) och Institutet för hälsa och välfärd (THL) i en expertarbetsgrupp utnämnd av VRN. I arbetsgruppen ingår utöver representanter för VRN, OPH och THL också ledning för läroverken; lärare; representanter för måltidsservicen, studentorganisationer och studenthälsovården och experter och forskare på området välbefinnande i arbetslivet. Rekommendationen publiceras i oktober 2019.

De som utarbetat manuskriptet ber om motiverade kommentarer och förslag till ändringar och korrigeringar i rekommendationerna. Kommenteringen sker i form av en Webropol-enkät.  Kommentarerna ges i form av öppna svar med motiveringar ett kapitel åt gången så att den kommenterade punkten i varje enskilt kapitel preciseras med en hänvisning till sid- och radnumret.

Kostrekommendation för andra stadiet och blankett för kommentarer

Kostrekommendationer till yrkesläroverk och gymnasier (Utkast till rekommendation):
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/opiskelijat/

Utkastet till rekommendationen har inte översatts, men det kan kommenteras på svenska.

Blankett för kommentarer: https://link.webropolsurveys.com/S/B56446D932A435E2

Mer information:

Marjaana Manninen
undervisningsråd, ordförande för rekommendationsarbetsgruppen
Utbildningsstyrelsen och Statens näringsdelegation
förnamn.efternamn@oph.fi
tfn 029 533 1142

Jouni Järvinen 
undervisningsråd, medlem av rekommendationsarbetsgruppen  
Utbildningsstyrelsen/Yrkeskompetens
förnamn.efternamn@oph.fi
tfn 029 533 1693

Susanna Raulio
specialforskare, medlem av rekommendationsarbetsgruppen
Institutet för hälsa och välfärd/Främjande av folkhälsan
förnamn.efternamn@thl.fi
tfn 029 524 8574

Arja Lyytikäinen
generalsekreterare
Statens näringsdelegation c/o Livsmedelsverket  
förnamn.efternamn@ruokavirasto.fi
tfn 050 4099 860

Tänä keväänä lakkiaispäivää vietetään poikkeuksellisen jännittävissä merkeissä. Sääennusteiden seuraamisen lisäksi jännitettävää riittää loppusuoralle edenneissä hallitusneuvotteluissa. Neuvotteluista toivotaan helpotusta lukion tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen.

“Lukio-opiskelun arjessa huolestuttavat ryhmäkokojen paisuminen, kurssitarjonnan leikkaukset ja henkilökohtaisen ohjauksen tai tuen vähyys. Peli ei ole vielä menetetty, vaan edelleen meillä on laadukasta lukiokoulutusta tarjolla eri puolilla maata – se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys jatkossa”, Varkauden lukion tuore ylioppilas Joel Elmaci miettii.

Lukion rahoituksessa onkin noin 120 miljoonan euron vaje. Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että hallitusneuvotteluissa olisi päästy sopuun oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle.

“Oppivelvollisuuden laajentaminen ei itsessään vielä ratkaise mitään, ellei perusopetuksessa voida varmistaa, että kaikki saavat riittävät tiedot, taidot ja motivaation siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Sen oman jutun löytäminen on kaikkein tärkeintä”, toteaa kevään ylioppilas Veronika Jokikokko Oulun Lyseon lukiosta.

Oppivelvollisuuden laajentamista valmisteltiin edellisen kerran viisi vuotta sitten. Tuolloin esitys jäi luonnokseksi. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) katsoo, että mahdollinen oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle vaatii oman mallinsa. Perusasteelta tutut säännöt eivät voi siirtyä sellaisenaan toiselle asteelle, kun kyseessä ovat jo aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret.

“Sakon uhalla voi kyllä saada nuoret kouluun, mutta tukeeko se oppimista? Pikemminkin velvollisuuden voisi kohdentaa koulutuksen järjestäjille niin, että opintojen takutessa tukitoimet saadaan nopeasti käyntiin. Ennen kaikkea tämä ei saa jäädä tulevan hallituksen ainoaksi koulutuspanostukseksi, vaan myös olemassa oleva heikko rahoitustilanne on ratkaistava”, SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen vaatii.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Roosa Pajunen, roosa.pajunen@lukio.fi, 0400 916 466

Elmaci ja Jokikokko toimivat myös SLL:n liittohallituksen jäseninä 

Pohjoismaiset ruokapalkinnot (EMBLA Nordic Food Awards) jaettiin Reykjavikissa 1.6. Koulutuskeskus Salpaus oli ehdokkaana Pohjoismainen joukkoruokailuosaaja –sarjassa (Nordic Food for Many). Sarjan voitto meni Tanskaan, Anne-Birgitte Aggerille. Salpausta tilaisuudessa edustivat kokki Anita Kauhala-Antonopoulou ja lehtori Hannu Joutselainen.  

– Olemme hyvällä matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Myös opiskelijat vievät meiltä saatua tietoa ja taitoa eteenpäin, Joutselainen toteaa.

Kauhala-Antonopoulou ja Joutselainen toteavat Suomen ja muiden pohjoismaiden ehdokkaiden olevan huipputason ruokatoimijoita. Pohjoismaista ruokakulttuuria on heistä ilo saada esille, koska kaikissa pohjoismaissa on innovatiivisia toimijoita.

– EMBLA-ruokakilpailussa Suomen ehdokkaana oleminen oli kunnia-asia. Oli hienoa saada työtämme esille ja laajempaan tietoisuuteen sitä, mitä Salpauksessa teemme, Kauhala-Antopoulou kertoo.

Hollolan Miekkiössä viinejä tuottava Ainoa Winery voitti ruokakilpailussa oman sarjansa, Pohjoismainen ruoka-artesaani –sarjan. Pohjoismainen ruokakasvattaja 2019 on Motiva Oy:n Hävikki-battle.

Salpaus kehittää kasvivalkuaisen käyttöä vastaamaan ilmastonmuutokseen ja proteiiniomavaraisuuteen

Koulutuskeskus Salpaus on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitoksessa valmistetaan 2500 ateriaa päivässä. Lounas on maksutonta kouluruokaa opiskelijoille ja aamuisin on tarjolla luomuhiutaleista tehtyä puuroa. Ruokahävikin seuranta ja lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat Salpauksessa osa arkea.

Salpaus on toiminut edelläkävijänä kotimaisen kasviproteiinin käytössä ja kehittänyt reseptiikkaa, jossa osa lihasta korvataan kotimaista kasvivalkuaisella. Tarjolla on esimerkiksi härkäpapu-jauhelihalasagnettea tai bolognesea härkäpavulla. Tutkimusten mukaan kotimaisen kasvivalkuaisen käytön lisääminen vastaa nykypäivän haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, proteiiniomavaraisuus ja ravitsemus.

Salpaus on rohkeasti ottanut käyttöön härkäpapua ja hernettä suoraan lähituottajalta. Yhteistyötä on tehty laajasti koko ruokaketjussa. Tietoa ja taitoa on levitetty laajasti ammattikeittiöille, opiskelijoille, henkilöstölle ja suurelle yleisölle.

Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön kyläjuhlissa ja Jukolan viesti 2018 -tapahtumassa on tuotu kotimainen kasviproteiini näyttävästi esille. Opiskelijat ovat työskennelleet muun muassa Nordic Business Forumissa, minne Salpauksesta on valmistettu tarjottavaksi esimerkiksi härkäpapupikkuleipiä ja siemennäkkileipää sekä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.

Suomen EMBLA-finalistit kilpailusarjoittain:

• Pohjoismainen joukkoruokailuosaaja (Nordic food for many): Koulutuskeskus Salpaus
• Pohjoismainen ruoka-artesaani (Nordic food artisan): Ainoa Winery
• Pohjoismainen raaka-ainetuottaja (Nordic food producer): Hauhalan Hanhifarmi
• Pohjoismainen ruokayrittäjä (Nordic food entrepreneur): Silmusalaatti Snafu Oy
• Pohjoismainen ruokaviestijä (Nordic food communicator): Satokausikalenteri
• Pohjoismainen ruokamatkailukohde (Nordic food destination): Slow Food Festival Fiskars
• Pohjoismainen ruokakasvattaja (Nordic food for children and youth): Hävikki-battle, Motiva Oy

EMBLA-ruokakilpailun tavoitteena on lisätä Pohjoismaisen ruuan näkyvyyttä ja nostaa esiin ruuan innovatiivisia tekijöitä pellolta pöytään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Päämääränä on vahvistaa kuluttajien tietoa pohjoismaisesta ruuasta. Pohjoismainen tuomaristo valitsee voittajat kisan seitsemässä kilpailusarjassa.

Suomesta ehdolla oli seitsemän ruokaosaajaa, jotka valitsi kansallinen kilpailuraati. Kaikkiaan pohjoismaista oli ehdolla palkinnon saajiksi 48 ruoka-alan osaajaa seitsemässä eri sarjassa. Kilpailussa ovat mukana Islanti, Tanska, Norja, Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Färsaaret.

Lue lisää Salpauksen ravintolapalveluista 

Katso suomalaiset EMBLA-finalistit

Tutustu EMBLA-ruokakilpailun sivuihin ja kaikkiin finalisteihin

Kysy lisää:

Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja, p. 044 708 1515, marko.viljamaa@salpaus.fi

Anita Kauhala-Antonopoulou, kokki, p. 040 574 9261, anita.kauhala-antonopoulou@salpaus.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti keväällä 2019 avoimen suunnittelukilpailun opiskelijoilleen yhdessä Kouvolan asuntomessujen kanssa. Asuntomessuilla oli tarvetta markkinointitapahtumissa käytettävälle, innovatiiviselle oheistuotteelle. Kilpailun voittajaksi valittiin ketterä, monikäyttöinen origamitalo.

- Oheistuotteen tavoitteena on pysäyttää ohikulkijat, lähinnä lapsiperheet, toiminnallisen rakentelun tai askartelun äärelle. Tavoitteena on myös luoda mielikuvaa miellyttävästä asumisesta ja jakaa tietoa messuista, sanoo Kouvolan asuntomessujen projektipäällikkö Sanna Kauppi.

Xamkin tuote- ja palvelumuotoilun opiskelija Jori Valajärven ehdotus origamitalosta valittiin muotoilukilpailun voittajaksi ja asuntomessujen oheistuotteeksi.

- Näin mainoksen kilpailusta, jossa haettiin messuilla mukaan annettavaa askarteluun ja rakenteluun liittyvä oheistuotetta. Pohdin, voisiko messuesite olla muutakin kuin vain paperi, joka heitetään seuraavaan vastaantulevaan roskakoriin, Jori Valajärvi kertoo origamitalon suunnitteluprosessista.

Valajärvi yritti etsiä sopivaa origamimallia, jota voisi suoraa hyödyntää työssään, mutta päätyi lopulta itse askartelemaan ja etsimään mahdollisimman yksinkertaista ja tukevaa talomallia.

- Löysin lopulta hyvän tyylin taitella A4-kokoisesta paperista harjakattoinen talo. Olen tyytyväinen lopputulokseen, koska pohja on yksinkertainen ja talon tyyliä on helppo vaihtaa tarpeiden mukaan tulostusta muuttamalla, Valajärvi kiteyttää.

Talo toimii esitteenä, jonka toisella puolella on tietoa asuntomessuista. Tuote on kevytrakenteinen ja se annetaan lopuksi asiakkaalle. Asuntomessujen projektipäällikkö Sanna Kauppi on tyytyväinen yhteistyöhön Xamkin Luovien alojen tutkimusyksikön kanssa: - Kilpailuehdotukseen tartuttiin innokkaasti ja jatkokehittelyyn valitusta tuotteesta voidaan tehdä eri kieliversioita erilaisiin tarpeisiin. Kansainvälisistä kesävieraista hyötyy koko Kymenlaakson alue.

Suunnittelukilpailu oli osa Xamkin C3E-Venäjähanketta, jossa tehdään muun muassa erilaisia markkinointitoimenpiteitä, korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyötä sekä kehitetään kulttuuri- ja matkailutoimijoiden tunnettuutta molemmin puolin rajaa. Contents for Cross-Cultural Events - C3E -hanketta rahoittaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelma.

Kuva: Jori Valajärven suunnittelema origamitalo voitti Kouvolan asuntomessujen ja Xamkin järjestämän muotoilukilpailun.

Lisätiedot:
Heini Haapaniemi, projektipäällikkö, C3E-hanke
heini.haapaniemi@xamk.fi
P. 044 7028355
www.xamk.fi/c3e

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) alkaa syyskuussa 2019 tekoälyyn ja data-analytiikkaan keskittyvä opintokokonaisuus, joka osoittautui hurjasti odotettua suositummaksi. Opintokokonaisuudelle on luvassa lisätoteutuksia tälle ja ensi vuodelle.

Tekoälyyn perehtyneet ovat kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla nyt ja lähitulevaisuudessa. Sen huomaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Data-analytiikka ja tekoäly -opintokokonaisuuden ennätysnopeasta täyttymisestä. 

– Ensimmäisen opintokokonaisuuden suosio yllätti meidät täysin. Kurssin kaikki 30 paikkaa menivät kolmessa minuutissa, kun ilmoittautuminen alkoi. Jonoon jäi yli sata opiskelijaa ja kyselyjä on tullut paljon jälkikäteen, kertoo JAMKin tieto- ja viestintätekniikan lehtori ja tekoälyasiantuntija Mika Rantonen.

Massiivisen suosion vuoksi JAMKissa aloitettiin välittömästi suunnittelu koulutuksen lisätoteutuksille, joista ensimmäinen järjestetään jo tämän vuoden marraskuussa. Koulutukseen ei järjestetä omaa ilmoittautumista, vaan koulutuspaikat täytetään ensimmäisessä ilmoittautumisessa jonoon jääneille.

– Ensimmäisen kurssin ilmoittautumisjonossa olevat ovat etusijalla ja automaattisesti myös uuden toteutuksen jonossa. Lähestymme jonossa olevia erikseen ja tarjoamme mahdollisuutta osallistua marraskuun toteutukseen, kertoo JAMKin koulutussuunnittelija Ilona Viitasaari.

Tämän lisäksi lisätoteutuksia on suunnitteilla jo vuoden 2020 tammikuulle ja maaliskuulle.

Data-analytiikan ja tekoälyn koulutus on 30 opintopisteen opintokokonaisuus, joka perehdyttää opiskelijan datan käsittelyyn ja analysointiin, big data –ympäristöihin sekä kone- ja syväoppimiseen. Kurssin lopussa tehdään erillinen projektityö niin data-analytiikkaan kuin tekoälyynkin liittyen.

Opintokokonaisuus on kokonaan verkossa suoritettava ja opintojaksot on suunniteltu niin, että ne voidaan suorittaa työn ohessa.

Kovan kysynnän vuoksi JAMKissa on nyt tarjolla myös yrityskohtaisia koulutuspaketteja, jotka suunnitellaan yrityksen omien tarpeiden mukaan.

– Yrityksille räätälöidyt koulutukset on mahdollista sovittaa juuri halutulle tasolle ja halutun mittaisiksi. Myös yrityksen oman datan käyttäminen osana koulutusta on mahdollista, muistuttaa Mika Rantonen.

Lisätiedot:
Mika Rantonen, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 716 7269

Ilona Viitasaari, koulutussuunnittelija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 542 5687

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti

Educo valmennustalo käynnistää turkulaisen viestintätoimisto OSG Viestinnän kanssa uuden koulutusohjelman, joka tähtää liiketoiminnan ammattitutkintoon. Koulutus antaa valmiuksia viestinnän konsultointiin niin viestintätoimistoissa kuin eri organisaatioiden palveluksessa.

Vuoden kestävä viestinnän ammattilainen -ohjelma on tiettävästi Suomen ensimmäinen viestintäkonsulteiksi tähtääville räätälöity koulutusohjelma. Koulutus järjestetään Opetusministeriön tuella Turussa. Koska lähiopetuspäiviä on vain yksi kuukaudessa, koulutus sopii hyvin myös muualla asuville.

”Koulutus on erittäin monipuolinen ja se soveltuu kaikille viestintäalan työntekijöille, niin tulevaisuuden lupauksille kuin jo kokeneemmillekin konkareille. Tavoitteena on vahvistaa osallistujan ammatillista osaamista, työelämätaitoja sekä liiketoiminnan ymmärrystä”, koulutus- ja projektikoordinaattori Maria Nolvi-Dahlqvist sanoo.

Koulutusta on ollut mukana suunnittelemassa Vuoden viestintätoimistoksi valittu OSG Viestintä.

”Viestintäkonsulteilla voi olla hyvin erilainen koulutustausta keskenään, aina psykologista tai kauppatieteilijästä kielitieteilijään ja journalistiin. Halusimme olla mukana luomassa väylää eri alojen osaajille viestinnän tehtäviin ja vahvistaa etenkin heidän liiketoiminnan, konsultoinnin ja johtamisen ymmärrystään”, OSG Viestinnän toimitusjohtaja Toni Perez kertoo.

Viestinnän ammattilainen -koulutusohjelman kesto on 12 kuukautta, ja siihen sisältyy 12 lähipäivää ja ohjattua etäopiskelua sekä työssäoppimista. Ohjelman aikana osallistujat suorittavat Liiketoiminnan ammattitutkinnon, joka on Opetushallituksen virallinen tutkinto.

”Koulutus antaa eväitä osallistujien omien työyhteisöjen viestinnän kehittämiseen. Osallistujat suorittavat tutkinnon näytöillä, jotka tehdään osana omaa päivittäistä työtä”, Dahlqvist-Nolvi sanoo.

Monipuoliseen ohjelmaan sisältyy opintoja aina digitaalisesta viestinnästä palvelumuotoiluun ja asiakashankintaan.

Koulutuksen kustannus on 1490 € + alv.

Ohjelmaan voi hakeutua kesäkuun loppuun mennessä Educon sivujen kautta tai osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/1670ffe0-5791-43ee-82a4-07d75ac12cef?displayId=Fin1692328

Lisätietoja:

Educo Valmennustalo Oy

Maria Dahlqvist-Nolvi

koulutus- ja projektikoordinaattori, p. 044 562 3604, s-posti: maria.dahlqvist-nolvi@educo.fi

OSG Viestintä Oy

Toni Perez, p. 0400 630 063, s-posti: toni.perez@osg.fi

Bakteerilääkkeiden käytön vähentäminen torjuu antibioottiresistenssiä, joka on maailmanlaajuinen ongelma.

Alle 18-vuotiaat suomalaiset käyttävät aiempaa vähemmän bakteerilääkkeitä. Nopeimmin käyttö on vähentynyt nuorimmilla lapsilla.

Bakteerilääkkeet ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan mikrobien aiheuttamia infektioita. Usein niitä kutsutaan antibiooteiksi. Suomessa bakteerilääkkeitä käyttävät eniten 0–2-vuotiaat ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset.

– Myös muutamissa muissa Euroopan maissa käyttö on vähentynyt samansuuntaisesti kuin Suomessa, sanoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Myös bakteerilääkkeistä maksettujen lääkekorvausten kokonaiskustannukset ovat pienentyneet: vuonna 2008 kustannukset olivat 10,9 milj. euroa, vuonna 2016 taas 7,3 milj. euroa. Osasta bakteerilääkkeiden oraaliliuoksia ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta, vaikka niitä käytetään edelleen samaan tapaan kuin ennen. Tämä on lisännyt perheiden lääkekustannuksia.

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka

Bakteerilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty viime vuosina aiempaa enemmän huomiota antibioottiresistenssin yleistymisen vuoksi. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, jolloin samaa antibioottia ei voi enää käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon. Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka.

– Bakteerilääkkeiden vastuullinen käyttö auttaa torjumaan antibioottiresistenssiä. Siksi käytön väheneminen aiemmalta tasolta on hyvä kehityssuunta, Saastamoinen sanoo.

– On tärkeää kiinnittää huomiota laajemminkin lääkehoidon rationaalisuuteen. Se tarkoittaa, että lääkehoito on vaikuttavaa, laadukasta, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista. Tarpeettomasta lääkkeiden käytöstä luopuminen tehostaa hoitoa ja säästää sekä potilaan että yhteiskunnan rahaa.

Bakteerilääkkeiden haitat tunnetaan aiempaa paremmin

Bakteerilääkkeiden käytön vähenemistä voi selittää se, että sekä ammattilaiset että kansalaiset tietävät niiden haitoista aiempaa enemmän. Ammattilaisten ohjeistuksia ja hoitosuosituksia on päivitetty, ja tutkimus- ja tilastotietoa on saatavilla aiempaa enemmän.

Lisäksi infektioiden ehkäisy on kehittynyt, mikä on vähentänyt tarvetta bakteerilääkkeille. Pneumokokki- ja influenssarokotteet ovat vähentäneet lasten korvatulehduksia, ja 15–19-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on pienentynyt.

Itä-Suomen yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksessa selvitettiin avohoidossa korvattavien bakteerilääkkeiden käytön laajuutta ja kustannuksia sekä niiden korvattavuuden muutoksia. Tiedot koskevat Suomessa asuvia 0–17-vuotiaita vuosina 2008–2016, ja ne perustuvat Kelan tilastoihin ja Fimean tukkumyyntitietoihin.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen, Kela, puh. 050 408 7137, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan terveysturvan tutkimuksen kesäseminaari Voiko lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttaa? Säädös- ja informaatio-ohjaus lääkepolitiikassa järjestetään 3.6. klo 12–16. Seminaaria voi seurata verkossa. Esitysmateriaaleihin ja videotallenteisiin voi tutustua myös jälkikäteen. https://www.kela.fi/voiko-laakkeiden-kayttoon-ja-kustannuksiin-vaikuttaa-

Parviainen S, Saastamoinen LK, Lauhio A, Sepponen K. Outpatient antibacterial use and costs in children and adolescents: a nationwide register-based study in Finland, 2008–16. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 2019, https://doi.org/10.1093/jac/dkz208

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on pöyristynyt hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta pakollista. SLL katsoo, että pakollisen kokeen lisääminen on ristiriidassa aiemman ylioppilastutkinnon sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen kanssa. Erityisen huolissaan SLL on kuitenkin uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.  

“Me toivottiin, että tämä hallitus olisi laittanut nuorten hyvinvoinnin etusijalle päätöksenteossa. On hienoa, että opiskeluhuollon resursseja aiotaan vahvistaa sitovilla mitoituksilla, mutta tämä on jälleen malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta. Pahoinvoinnin juurisyihin pitää myös puuttua”, SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaa.

SLL muistuttaa, että vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista jopa puolet kokee väsymystä tai heikotusta ja 30 % uupumusasteista väsymystä koulutyössä vähintään kerran viikossa.

Ohjelmassa on ennakoidusti mukana myös oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ja laajentaminen toiselle asteelle. SLL on suhtautunut skeptisesti laajentamisen vaikutuksiin erityisesti oppimistulosten kannalta. SLL katsoo, että oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle vaatii oman mallinsa. Perusasteelta tutut säännöt eivät voi siirtyä sellaisenaan toiselle asteelle, kun kyseessä ovat jo aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret. Nykyään oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä uhkasakko.

“Maksuton toinen aste on erittäin hieno asia, mutta sakon uhalla ei edistetä oppimista. Pikemminkin velvollisuuden voisi kohdentaa koulutuksen järjestäjille niin, että opintojen takutessa tukitoimet saadaan nopeasti käyntiin. Pitää myöskin olla erittäin tarkka siitä, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei rajoita nuorten koulutuksellisia valintoja: nuoren täytyy saada jatkossakin hakeutua valitsemaansa oppilaitokseen eikä kurssimäärälle saa asettaa rajoituksia”, Pajunen linjaa.

Erityisen huolissaan SLL on koulutuksen järjestäjien mahdollisuudesta panostaa opiskeluryhmien pienentämiseen ja tukitoimien kasvavaan tarpeeseen. Nämä olisivat erittäin tärkeitä toimia sen turvaamiseksi, että kaikki voivat pysyä kyydissä mukana. Lukiokoulutuksen rahoituksessa on noin 120 miljoonan euron vaje, jota hallitusohjelman mukaan aiotaan paikata 18 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmassa on myös kannatettavia asioita lukiokoulutuksen osalta. SLL on tyytyväinen siihen, että hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta säätää opinto-ohjaajien määrälle sitova mitoitus toisella asteella.

“Olemme pitkään tavoitelleet opinto-ohjaajien enimmäisohjattavien määräksi 200 opiskelijaa. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin yksilöllisen ohjauksen niin lukio-opinnoissa kuin jatko-opintoihin. Toimivalla ohjauksella on valtava merkitys sille, että nuori löytää oman polkunsa”, Pajunen muistuttaa.

Lupaavalta kuulostaa myös lukiokoulutuksen laadun vahvistaminen, joskaan toimenpiteisiin ei ole tämän osalta otettu ohjelmassa kantaa. SLL toivoo, että tämän pohjalta päästään myös lukiokoulutuksessa ottamaan käyttöön valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä ammatillisen ja korkeakoulutuksen tavoin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Roosa Pajunen, roosa.pajunen@lukio.fi, 0400 916 466

KT on tyytyväinen siihen, että tuoreessa hallitusohjelmassa vakuutetaan hallituksen toimivan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi. Kuntatyönantajien näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys sekä työrauha.

Myös varautuminen ja reagointi suhdannevaiheluihin ja rakennemuutokseen ovat helpompia yhteistyössä, samoin ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

Kun työmarkkinajärjestöt ja kolmikantainen valmistelu saavat paljon vastuuta erityisesti työllisyystavoitteen edistämisessä ja työelämälainsäädännössä, kolmikannalta pitää nyt edellyttää myös tuloksia.

KT tukee työllisyystavoitteen saavuttamista

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on kunta-alan kannalta hyvin kannatettava. KT on tyytyväinen siihen, että kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimenpiteitä sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Hallitus aikoo käynnistää kolmikantaisen valmistelun saadakseen esitykset tarvittavista toimista. Keskeisenä työmarkkinakeskusjärjestönä KT kantaa vastuunsa tästä työstä.

Valmistelun piiriin kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet sekä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen.

KT on valmis myös vaikuttamaan muun työelämälainsäädännön kehittämiseen. Tähän kuuluu pitkä lista merkittäviä aiheita: muun muassa perhevapaauudistus, samapalkkaohjelma, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma sekä osaamisen kehittäminen työelämässä.

Uudet menot kurittavat jo valmiiksi kovilla olevaa kuntataloutta

KT on huolissaan hallitusohjelman kunta-alalla tuomista lisärasitteista, vaikka viime vuosina tehdyt työmarkkinaratkaisut sekä eläkesopimus ovat edistäneet kilpailukykyä, työllisyyttä ja julkisen talouden tilaa.

Julkisen talouden kestävyysvaje on yhä suuri ja kuntatalouden tilanne heikentynyt.

Henkilöstömitoitukset varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun ja vanhustenhoitoon sekä nopeampi hoitoon pääsy terveyskeskuksiin nostavat kuntien työvoimakustannuksia merkittävästi. Samalla tavalla vaikuttaa oppivelvollisuusiän nosto.

Kuntatyönantajille tärkeää on kuitenkin hallituksen lupaus kompensoida täysmääräisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisäävien tai laajentavien toimien kustannukset. Tämä tapahtuu korottamalla kuntien valtionosuuksia tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.

Lisätietoja:

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710

Kaupan liitto antaa uudelle hallitukselle kiitosta kaupan alan tulevaisuuden selontekoa koskevasta linjauksesta. Positiivista on myös hallituksen tavoite turvata suomalaisyrityksille yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla mm. edistämällä monikansallisten alustapalveluiden kestävää sääntelyä EU:ssa. Huolta herättävät kokonaisveroasteen kiristyminen, kaudelle kaavaillut uudet pisteverot sekä kansallisen sääntelyn mahdollinen kiristyminen. Työllisyyskysymysten ratkaisuun elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja palvelusektorin veturi kauppa jäi kaipaamaan konkretiaa.   

Tuore hallitusohjelma sisältää useita myönteisiä linjauksia kaupan näkökulmasta. Positiivista on hallituksen tavoite turvata suomalaisyrityksille yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla muun muassa edistämällä monikansallisten alustapalveluiden kestävää sääntelyä EU:ssa. Tämä sopii suomalaiselle kaupalle. 

“Erityisen kiitoksen hallitus saa siitä, että se laatii vaalikauden aikana kaupan alan tulevaisuuden selonteon, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvuhakuisuuteen ja rohkeaan uudistumiseen tarvitaan myös yhteiskunnan tukea”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa. 

Hyvä on myös päätös poistaa arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta, EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta. Näin puututaan EU:n ulkopuolella toimivien verkkokauppojen ja markkinapaikkojen saamaan epäreiluun kilpailuetuun. Lisäksi muutos lisää verotuloja ja parantaa suomalaisen kaupan toimintaedellytyksiä. “Kaupan liitto on vaatinut tätä muutosta jo pitkään. Muutos tulee kuitenkin toteuttaa viipymättä, eikä odotella vuoteen 2021, jolloin se toteutuu joka tapauksessa EU-direktiivin myötä”, Kiviniemi sanoo.  

Myönteisten linjausten rinnalla hallitusohjelmassa on myös kaupan kannalta kielteistä.  

“Näyttää esimerkiksi siltä, että kokonaisveroaste tulee jonkin verran kiristymään. Ansiotuloverotuksen hienoinen alentaminen ei kompensoi kulutusveroihin tehtäviä kiristyksiä”, Kiviniemi sanoo. 

Kaupassa tuntuvat niin virvoitusjuoma-, alkoholi-, tupakka- ja polttoaineveroihin suunnitellut korotukset. Niitäkin suurempia vaikutuksia kaupalle voivat tuoda selvitykseen menevät pakkaus- ja terveyttä edistävät verot samoin kuin energiaverotuksen uudistus. Näiden veromuutosten yksityiskohtien osalta on syytä olla tarkkana, etteivät vaikutukset ostovoimaan ja kaupan toimintaedellytyksiin ole hyvin kielteiset. Lisäksi autoilun verotusta koskevat linjaukset eivät poista autokaupassa jo pidempään jatkunutta epävarmuutta, Kaupan liitosta viestitään.  

“Sääntelyn osalta olisimme toivoneet reippaampaa etenemistä apteekkarimonopolin purkamisessa. On kuitenkin hyvä, että selvitys apteekkien omistajapohjan laajentamisesta tehdään heti vaalikauden alussa. Muutenkin hallitusohjelmassa on tarpeettoman lisäsääntelyn ennusmerkkejä. Toivottavasti tämä tunne osoittautuu vääräksi”, Kiviniemi sanoo. 

Työllisyyden parantamisessa kauppa haluaa olla vahvasti hallituksen tukena. Tavoitetta vähintään 75 prosentin työllisyysasteesta ei saavuteta helposti, Kiviniemi muistuttaa.  

“Tärkeää on, että osa-aikatyön reunaehtoja ei kiristetä ja että vaikeasti työllistettävien polkua työhön helpotetaan. Myös sosiaaliturvauudistuksen yksityiskohdat ovat tärkeitä, jos lisätyöpaikkoja halutaan. Kotihoidontukijärjestelmä olisi myös pitänyt ottaa rohkeasti uudistusten kohteeksi.” 

Lisätietoja:  Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi 

AMKoodari on uusi koodauksen ympärille rakentuva maksuton ja kaikille avoin koulutus, joka vastaa ohjelmistoalan kipeään osaajapulaan. Koulutuskokonaisuuden tuottaa viiden ammattikorkeakoulun (Haaga-Helia, HAMK, Laurea, Metropolia ja XAMK) yhteenliittymä. Lisätietoja löytyy vasta avatulta verkkosivulta: amkoodari.fi.

AMKoodari-koulutus on loistava startti koodaajan urasta haaveilevalle, lisäkoulutukseksi jo koodaamista osaavalle, uranvaihtajalle sekä yrityksen henkilökunnan koulutukseen. Opintoja voi suorittaa oman työn ohella tai täyspäiväisenä opiskelijana. Koulutus on tarkoitettu kaikille ja kaiken tasoisille henkilöille, tutkinto-opiskelijoita lukuun ottamatta. Aiempaa koodauskokemusta ei tarvita.

AMKoodari-koulutus tarjoaa koodausosaamista hyvin monenlaisiin tarpeisiin: esimerkiksi verkkosivujen ja verkkokauppojen perustamiseen, taloushallinnon makrojen rakentamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja analytiikkaan sekä ohjelmointiosaamisen täydentämiseen.

Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovat vastuullisia kumppaneita, joilla on runsaasti kokemusta yritysten ja organisaatioiden kanssa toimimisesta. Kouluttajina toimivat korkeakoulut ovat pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Opintoja tarjotaan pääosin verkossa, joten opiskelu on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta Suomessa ja ulkomailla.

Monipuolisesta kurssitarjonnasta on valittavissa hakijan tarpeita, osaamistasoa ja kiinnostusta vastaavat kokonaisuudet. Kaikkien viiden korkeakoulun kurssitarjontaa on mahdollisuus myös yhdistellä. Koulutuksen kautta voi suorittaa korkeakoulutasoisia kursseja, joista on hyötyä nyt ja tulevaisuudessa.

"AMKoodari-koulutus on täsmäisku Suomea vaivaavaan koodaripulaan. Maksuttomia kursseja on tarjolla laidasta laitaan ja kohderyhmänä ovat kaikki lukutaitoiset. Toivotamme kaikki hiemankaan kiinnostuneet tervetulleiksi tarttumaan rohkeasti upeaan mahdollisuuteen”, sanoo Tutkintovastaava Ville Jääskeläinen Metropolian ICT ja Tuotantotaloudesta.

AMKoodari-koulutettava voi valita virtuaalikursseja ja lähiopetusta suomeksi ja englanniksi. Osan kursseista voi aloittaa milloin vain, osa on ajoitettu korkeakoulujen lukukausille. Kursseja on tarjolla seitsemään koulutusmoduuliin, joista voi valita yhden tai useamman. Vaihtoehtoisesti valittavana on myös yksittäisiä kursseja. Koulutustarjonta kattaa keskeiset ohjelmistotuotannon osa-alueet.

Avoinna olevat koulutusmoduulit ovat:

• Minustako koodari?
• Minustako pelintekijä?
• Moderni web- ja mobiilikehitys
• Älykkäät IoT-järjestelmät
• Toimi tehokkaasti verkossa
• Menestyvä liiketoiminta tukeutuu tiedon analysointiin ja keinoälyyn
• Pilviteknologiat – rakenna liiketoimintasi pilveen

Tutustu hakuohjeisiin, kurssitarjontaan sekä AMKoodari-koulutuksen hyötyihin opiskelijalle ja yritykselle osoitteessa: amkoodari.fi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi joulukuussa 2018 korkeakouluille 19 miljoonan erityisavustuksen, joka mahdollistaa ohjelmistoalan osaamisen lisäämisen yli 10 000 opiskelijalle. AMKoodari-koulutuksen osuus tästä on 4 miljoonaa euroa ja toteutus tapahtuu välillä 2019-2021. OKM:n erityisavustus mahdollistaa yritysten henkilöstölle ja yksityishenkilöille (työttömille ja kaikille koodausosaamisesta kiinnostuneille) alakohtaisia opintopolkuja viiden ammattikorkeakoulun kattavasta yhteistarjonnasta. AMKoodari-koulutushanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Amkoodari.fi
Korkeakoulukohtainen kurssitarjonta:

Haaga-Helia
HAMK
Laurea
Metropolia
XAMK

Lisätietoja AMKoodari-hankkeesta:

Veikko Koivumaa, Projektipäällikkö
veikko.koivumaa@metropolia.fi

Uudessa hallitusohjelmassa on yliopistoille ja tutkimukselle paljon myönteistä. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton keskeisenä vaali- ja hallitusohjelmatavoitteena oli yliopistoindeksin saaminen takaisin voimaan. Nyt hallitus vakuuttaa, että indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä koko hallituskauden ajan.

Lisäksi yliopistojen ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonan euron lisäyksellä per vuosi. 

- Tämä lisäys ei toki riitä kompensoimaan kahdeksan vuoden aikana tehtyjä leikkauksia, mutta lisäraha tulee todella tarpeeseen, kun ottaa vielä huomioon yliopistojen jatkuvasti lisääntyvät tehtävät, kommentoivat Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola ja Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen lisäykset on hallitusohjelmassa sijoitettu Elinvoimainen Suomi -osuuteen. Sinne on kirjattu myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen 43 miljoonan euron pysyvät lisäykset vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi aiotaan laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö paranee ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasolla tavoitellaan neljän prosentin bruttokansantuoteosuutta. 

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto pitävät hyvänä myös sitä, että ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja. Nyt tässä on ollut paljon ongelmia.

Lisäksi liitot pitävät myönteisenä sitä, että korkeakoulujärjestelmän ja korkeakouluyhteisön luottamusta halutaan vahvistaa. Eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä toteutetaan arviointi autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kolmikantainen yliopistodemokratia. Tässä hallitusohjelman laatijat ovat ilmeisesti ottaneet huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen keväällä tekemän ratkaisun.

- Pidämme positiivisena signaalina myös sitä, että hallitusohjelman alussa puhutaan tutkimusmyönteisestä ilmapiiristä, luvataan sitoutua tietopohjaiseen politiikan tekoon sekä halutaan syventää yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. 

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Maija S. Peltola (Tieteentekijöiden liitto), 0400 645 497; 

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757

Ammattiin opiskelevien oma opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU kiittää Antti Rinteen hallitusta tänään julkaistun hallitusohjelman kirjauksista, jotka edistävät toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointia. Hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen ja sitä kautta laajentamisesta myös toiselle asteelle herättää ammattiin opiskelevissa kuitenkin huolta. 

Tänään julkaistussa hallitusohjelmassa oli odotetusti mukana kirjaus oppivelvollisuuden korottamisesta 18 ikävuoteen. Hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan, että oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia opinto- ja tukimuotoja ja että oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. OSKU vaatii, että koulutuksen järjestäjien uudet oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset katetaan täysimääräisesti valtion budjetista.

”Maksuton toinen aste ja erilaiset tukimuodot ovat tervetulleita! Toisen asteen maksuttomuus parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja lisää yhdenvertaisuutta. Olimme kuitenkin loppuun asti toiveikkaita, että uusi hallitus olisi lähtenyt ratkomaan toisen asteen keskeyttämisen ongelmaa jollain muulla mekanismilla kuin pakkoa laajentamalla. Laajentuva oppivelvollisuus ei saa missään tapauksessa rajoittaa nuorten valinnanvapautta tai mahdollisuutta opiskella juuri haluamaansa ammattiin”, korostaa OSKUn puheenjohtaja Jessica Makkonen.

Uuden hallituksen ohjelma sisältää myös kannatettavia asioita ammatillisen koulutuksen osalta. OSKU on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus aikoo säätää sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin. OSKU kiittää myös sitä, että hallitus selvittää jälkiohjausvelvoitteen ulottamista ammatilliseen koulutukseen ja sitovia mitoituksia opinto-ohjaajien määrään toisen asteen koulutuksessa.

”Pidämme välttämättömänä, että ammattiin opiskelevien kannalta kriittisimpien tukipalveluiden eli opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen toteutuminen laadukkaasti varmistetaan lakisääteisillä henkilöstömitoituksilla. Tämä on reilu panostus opiskelijoiden hyvinvointiin, mikäli oppivelvollisuuttakin laajennetaan”, huomauttaa Makkonen.

Toiveikkuutta herättävät myös hallitusohjelman kirjaukset kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutumisesta tukemisesta ammatillisessa koulutuksessa sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä. Hallitusohjelmassa linjataan lisäksi, että ammatillisen koulutuksen laatu turvataan koulutuksen rahoitustasoa kasvattamalla. OSKU näkeekin tämän erittäin tarpeellisena, sillä ammatillisen koulutuksen rahoitusta on vähennetty kymmenen vuoden aikana yli 300 miljoonalla eurolla, vaikka opiskelijamäärien kasvu olisikin edellyttänyt aivan toisenlaista kehitystä.

”Eduskuntavaaleissa tärkein kärkemme oli ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaaminen. Kiitämmekin Rinteen hallitusta ammattiin opiskelevien viestin kuuntelemisesta. Onhan uusi hallitus kuitenkin huomioinut, että ammatillisen koulutuksen rahoitusvajeen aito kattaminen vaatii merkittäviä taloudellisia satsauksia, joita ohjelmassa ei suoraan näy”, tiedustelee Makkonen.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Jessica Makkonen, 044 977 6356, jessica.makkonen@osku.info
- pääsihteeri Juuso Luomala, 044 977 4014, juuso.luomala@osku.info

Tänään 3.6. julkaistiin Antti Rinteen johtamien hallitusneuvotteluiden esitys hallitusohjelmasta, joka ohjaa Suomen politiikkaa seuraavat neljä vuotta. Korkeakouluopiskelijoiden kannalta kirjaukset ovat toivoa antavia, mutta puolueiden vaaliohjelmien perusteella opiskelijaliike odotti enemmän panostuksia erityisesti opiskelijoiden toimeentuloon.

“Hallitusneuvotteluja käyneiden puolueiden vaaliohjelmissa oli lähes yksimielinen tahtotila tehdä useiden kymmenien eurojen korotus opintorahaan. On suuri pettymys, että näitä lupauksia ei neuvottelutuloksessa lunastettu. Lopullisessa hallitusohjelmassa opiskelijat ja nuori sukupolvi jäivät eläkeläisten jalkoihin, eikä tasokorotusta tehty lainkaan. Väestön osaamisen ylläpito ja yhdenvertaiset mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun edellyttävät riittävää sosiaaliturvaa myös opiskelijoille,” SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen kommentoi.

“Opiskelijoiden on oltava osana sosiaaliturvan uudistamista alusta alkaen. Varmistetaan, että nuorille jää muutakin kuin maksajan asema yhteiskunnassa. Hallitusohjelman tulee toteuttaa lupauksensa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nykyiset opiskelijat eivät voi odottaa sosiaaliturvan uudistamisen etenemistä, vaan tarve panostuksille on nyt!” SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen vaatii.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin monia opiskelijoiden näkökulmasta hyviä muutoksia: opintorahan sitominen indeksiin, 25 euron lisäys opintotuen huoltajakorotukseen, korkeakoulujen perusrahoituksen vuosittaiset lisäykset 20 miljoonalla eurolla ammattikorkeakouluille ja 40 miljoonalla eurolla yliopistoille sekä korkeakoulujen indeksikorotusten toteuttamista täysimääräisenä koko hallituskauden ajan. Myös panostukset koulutukselliseen tasa-arvoon koulutuksen saavutettavuussuunnitelman muodossa ovat tervetulleita.

“Maksuton tutkintokoulutus on suomalaiset yhteiskunnan peruspilari ja on hienoa, että se on kirjattu yksiselitteisesti hallitusohjelmaan. Maksuttomuuden periaate on palautettava takaisin myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Maksuttomuus on elinehto saavutettavalle koulutusjärjestelmälle,” Iiris Hynönen toteaa.

“Aamun tiedotustilaisuudessa Antti Rinne kutsui opiskelijat mukaan sosiaaliturvan uudistuksen valmisteluun. Asiantuntemuksemme on hallituksen käytettävissä myös muissa opiskelijoita koskevissa asioissa. Odotamme rakentavaa yhteistyötä tulevan hallituksen kanssa!” Sanni Lehtinen toivoo.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Sanni Lehtinen (SYL), p. 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

puheenjohtaja Iiris Hynönen (SAMOK), p. 050 389 1000, iiris.hynonen@samok.fi

Kuori Oy on valmistaa jättikokoisia Yetitablet kosketusnäyttöjä, joita käytetään useilla eri toimialoilla terveydenhuollosta ja koulutuksesta esim. rakennustyömaille. Kuorin oma AndroidOS-versio tekee Yetitabletista tehokkaan ja helppokäyttöisen sekä monipuolisen, koska se tukee miljoonia Android-sovelluksia.

Yetitablet-tuotenimikkeellä kulkevien laitteiden suuri koko, kestävyys, helppo liikuteltavuus, käyttöjärjestelmän avoimuus, avoin sovelluskauppa ja intuitiivinen käytettävyys mahdollistavat uniikin ja monipuolisen käyttökokemuksen monella eri toimialalla.

Isoimpiin asiakkaisiin lukeutuvat mm. Attendo, Q-park, Rinnekotisäätiö, Oulun yliopisto ja esimerkiksi VTT. Yetitablet on löytänyt tiensä kuitenkin kiihtyvällä vauhdilla ulkomaille. Viime viikolla uutisoitiin, miten Yetitablet on otettu käyttöön Conneticutin osavaltion suosituksella osavaltion apuvälineeksi, lisäksi tilauksia on tullut jo 13 muusta maasta, kirjastoista kouluihin ja yliopistoihin.

Kuori Oy:n visiona on olla uuden sukupolven suurten kosketusnäyttöjen pioneeriyritys. Murtamalla vakiintuneet toimintamallit kosketusnäyttömarkkinoilla, Kuori onnistuu korvaamaan nykyiset ratkaisut yritysmarkkinoille suunnatulla Yetitabletilla. Tavoitteena on jatkossa lisensoida Kuorin omaa YetiOS-versiota isoille kosketusnäyttövalmistajille, ensimmäinen iso asiakkuus onkin jo sovittu.

Kuva: Yetitablet vanhusten hoidossa

Kuva: Yetitablet varhaiskasvatuksessa

Kuva: Yetitablet palavereissa

Kuva: Yetitablet rakennustyömaalla

Kuva: Yetitablet infonäyttönä

”Mielestäni EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää Suomessa huomattavasti enemmän. Mahdollisuuksista ei edes tunneta tarpeeksi yrityskentässä. Asiantuntijakumppaniksemme valikoitui Innovation Manager Finland Oy näyttöjensä perusteella”, tarkentaa yhtiön toimitusjohtaja Maria Jokelainen.

EU PK Instrumentti ohjelman rahoitusta saa innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden selvitys ja kehityshankkeisiin, joissa tavoitellaan voimakasta kansainvälistä kasvua. Hakijoina voi olla ainoastaan pk-yrityksiä.

Rahoitushakemus toteutettiin ammattitaidolla yhteistyössä Innovation Manager Finland Oy:n kanssa. ”Ilman osaavaa kumppania EU-hakemus ja puoltava päätös ei olisi syntynyt näin nopeasti ja laadukkaasti.” linjaa Maria Jokelainen.

Lisätietoja

Kuori Oy, toimitusjohtaja Maria Jokelainen, maria@kuori.tech, +358 (0)40 5691397

Innovation Manager Finland Oy, toimitusjohtaja Jerri Laine, jerri.laine@innovation-manager.com, + 358 (0)50 585 1858

Turkulaisten aikuisten kokema terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet ja myös alueelliset erot ovat kaventuneet. Koko maahan verrattaessa Turussa on kuitenkin yhä haasteita koetussa elämänlaadussa, työkyvyssä ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.  

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään 4.6. julkistamasta maanlaajuisesta FinSote-tutkimuksesta. Siinä tutkittiin usealla indikaattorilla kuntalaisten kokemaa hyvinvointia sekä palvelujen tarvetta ja käyttöä Turussa sekä Turun suuralueilla. Tutkimus tehtiin vuonna 2018. Turku on ollut mukana tutkimuksessa aiemmin vuosina 2010 ja 2014.

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan neljässä vuodessa turkulaisten onnellisuuden tunne on lisääntynyt ja yksinäisyys vähentynyt. Myös oman asuinalueen olosuhteisiin ollaan erittäin tyytyväisiä kaikilla Turun alueilla. Samoin turkulaisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja alkoholin liikakäyttö ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet.

– Turku on tehnyt määrätietoista työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisäämiseksi. Tärkeä työ jatkuu ja sitä myös suunnataan entistä kohdennetummin. Nyt vuoden 2019 alussa Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi esimerkiksi mittavan toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi, kertoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Ohjelmassa on useita tavoitteita sosiaalisesti kestävän kaupungin rakentamiseksi, lähiöiden kehittämiseksi ja asunnottomuuden vähentämiseksi.

– Haluamme parantaa jokaisen turkulaisen elämää ja arkea ja vähentää asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja. Erityisesti tämän vuoksi olemme erikseen ostaneet myös asuinaluekohtaiset tiedot, sanoo Turun vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes.

Turkulaisten kokema elämänlaatu on myönteisestä kehityksestä huolimatta yhä maan keskiarvon alapuolella ja siinä on selkeitä alueellisia eroja. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti Varissuon ja Lausteen alueilla sekä Pansiossa ja Jyrkkälässä. Muun muassa koettu terveys, onnellisuus ja liikunnan harrastaminen ovat näillä alueilla lisääntyneet. Tämä kehitys on erityisen ilahduttavaa, koska näille alueille on edellisten tulosten analyysin jälkeen kohdennettu toimenpiteitä.

THL:n tutkimuksen perusteella eniten kehitettävää aluetasolla on Uittamo-Skanssin, Runosmäki-Raunistulan sekä edelleen myös Pansion ja Jyrkkälän alueilla.

Väestöryhmätasolla haasteeksi nousevat erityisesti turkulaisten nuorten miesten työkyky ja elämänlaadun kokemus. Tämä on yksi tutkimuksen tärkeimmistä uusista huomioista ja otetaan Turussa nyt erityisesti tarkasteluun tulevien toimenpiteiden osalta.

Tulosten mukaan myös psyykkinen kuormittuneisuus on Turussa muuta maata yleisempää.

– Tähän on jo tartuttu keskittymällä varhaiseen tukeen erityisesti nuorten osalta. Henkilöstöä ja järjestöjä koulutetaan hyvän mielen tukemiseen ja 10 psykiatrista sairaanhoitajaa aloittaa työn Turun yläkouluissa ja lukioissa vuoden 2019 aikana. Heistä viisi on jo työn aloittanut, kertoo toimialajohtaja Riitta Liuksa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

Yksinäisyyden tunteen vähentäminen on ollut yksi Turun kaupungin pidemmän aikavälin strategisista tavoitteista. Positiivisesta kehityksestä huolimatta yksinäisyyttä koetaan Turussa edelleen hiukan muuta maata enemmän ja myös tässä alueelliset erot korostuvat.

– Jatkamme sellaisten toimenpiteiden tekemistä, jotka vähentävät yksinäisyyden kokemusta. Esimerkiksi Pansio-Pernon alueella yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikka Me-talo, jonka kanssa Turku tekee aktiivista yhteistyötä ja myös rahoittaa sen toimintaa, kertoo toimialajohtaja Minna Sartes.

Seuraavaksi FinSoten tulokset yhdistetään kaupungin omiin alueprofiileihin ja niitä tarkastellaan rinnan aiemmin saatujen kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Tämän kokonaisuuden pohjalta suunnitellaan tulevat toimenpiteet.  Turku osallistunee myös seuraavaan FinSote-tutkimukseen neljän vuoden kuluttua, jolloin saadaan taas uusia tuloksia toimenpiteiden vaikutuksista.

– Muutokset ovat hitaita, mutta olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että nyt saadun tiedon avulla voimme taas luoda uusia tapoja tarjota kaupungin palveluja koko ajan paremmin alueille ja niiden asukkaille. Tämä tehdään vahvassa yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteisöjen kanssa, toimialajohtaja Sartes sanoo.

FinSote-tutkimustuloksiin

Lisätietoja:

Minna Sartes, toimialajohtaja
minna.sartes@turku.fi
Puh. 050 527 8163
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Heini Parkkunen, kehittämispäällikkö
heini.parkkunen@turku.fi
Puh. 050 559 0249
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Karoliina Luukkainen, erityisasiantuntija
karoliina.luukkainen@turku.fi
Puh. 050 559 0152
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Turku tekee hyvää

Smart and Wise Turku

Kauppakeskus Itiksen Finnkino-elokuvateatterissa on keskellä päivää kiireistä, sillä alkamassa on Vauvakino-esitys ja aula täyttyy lastenvaunuista. Elokuvasalin ovella asiakkaita tervehtii iloisesti nuori mies, joka toivottaa heidät hymyillen tervetulleeksi näytökseen. Ammattiopisto Liven opiskelija Tuomas Hallikainen, 17, on ollut kuukauden ajan työelämään valmentautumisjaksolla Itiksen Finnkino-elokuvateatterissa elokuvateatterityöntekijänä eli Cinema Hostina.

Tuomas on toisen vuoden opiskelija Ammattiopisto Liven Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa, joka on suunnattu laajempaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutuksessa opiskellaan kotona ja työelämässä tarvittavia taitoja ja opitaan toimimaan osana yhteiskuntaa.

- Tuomas ilmaisi itse kiinnostuksensa työharjoitteluun Finnkinossa ja hänen äitinsä lähestyi Finnkinon teatteripäällikkö Kari Pääkköä asian tiimoilta. Finnkinossa oltiin kiinnostuneita työssäoppimisjaksosta ja minun tehtäväkseni jäi hoitaa käytännön järjestelyt ja tehdä koulutussopimus, Tuomaksen opettaja Marjukka Kalilainen kertoo.

Finnkinossa on oltu niin tyytyväisiä Tuomaksen työpanokseen, että yhteistyötä Liven kanssa on päätetty jatkaa myös Tuomaksen jakson jälkeen. Jos kaikki menee hyvin, Liven opiskelijat suorittavat jatkossakin työssäoppimisjaksojaan Finnkinon elokuvateattereissa ympäri pääkaupunkiseutua. Itiksen Finnkinon teatteripäällikkö Kari Pääkön mukaan yhteistyö on Finnkinolle erittäin tärkeä asia.

- Tasavertaisuus työelämässä on meille todella tärkeää. On meille rikkaus, että meillä on työntekijöitä mahdollisimman erilaisista taustoista. Olemme kaikki erilaisia, meillä on erilaiset lähtökohdat ja tapa toteuttaa töitä ja jokaiselle pitää antaa mahdollisuus. Tuomas on tästä hyvä esimerkki, sanoo Pääkkö.

Monipuolinen työnkuva Cinema Hostina

Tuomas työskentelee Finnkinossa Cinema Hostin tehtävissä, monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden toivottamista tervetulleeksi elokuvasaliin, salin siivoamista näytöksen jälkeen, 3D-lasien jakamista ja hyllyttämistä sekä ajoittain tehtäviä myymälän puolella.

- Olen tykännyt olla täällä työssäoppimassa. Kivointa oli, kun pääsimme katsomaan, miten popkornia tehdään ja pääsin kokeilemaan, miten sitä tehdään. Mikään työtehtävä ei ole ollut erityisen vaikea, sanoo Tuomas.

Tuomaksen tukena opinnoissa ja työelämään valmentautumisjaksoilla on henkilökohtainen ohjaaja Marika Kuokkanen, joka seuraa Tuomaksen työskentelyä sivummalta ja avustaa tarvittaessa. Hänen mukaansa Tuomaksen ammatilliset vahvuudet ovat päässeet esille jakson aikana.

- Tuomas on todella hyvä asiakaspalvelija, aulaisäntänä hän huomioi hyvin kaikkien tarpeita. Tuomaksen työ voisi valmistumisen jälkeen olla jotain sellaista, missä hän voi olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, miettii Kuokkanen.

Tuomaksen työssäoppimisjakso on sujunut teatteripäällikkö Kari Pääkön mukaan hyvin. Työvuorot kestävät kaksi tuntia kerrallaan ja sijoittuvat aamupäiviin. Tuomas kiertää vuorossa olevan Cinema Host -työntekijän mukana, joka antaa hänelle työtehtäviä työlistan mukaan ja ohjaa tarvittaessa.

- Tuomas on aktiivinen elokuvissa kävijä ja on hienoa, että voimme yhdistää hänen henkilökohtaisen intohimonsa ja työssäoppimisjakson. Tuomas tuo meille hyvää lisäapua ja samalla hän pääsee tutustumaan turvallisesti työelämään ja sen käytäntöihin. On ollut hienoa seurata Tuomaksen kehittymistä, kun hän pääsee testaamaan omia kykyjään työelämässä, Pääkkö toteaa.

Finnkinossa on oltu hyvin tyytyväisiä Tuomakseen sekä Liven ja Finnkinon yhteistyöhön.

- Tuomas on ollut piristysruiske meidän porukalle, hän on tykännyt olla täällä ja on omalla innostuksellaan muistuttanut meillekin, kuinka pienistä asioista voi olla onnellinen. Toivottavasti saamme yhteistyötä ja monimuotoisuutta muihinkin Finnkinon teattereihin, Pääkkö jatkaa.

De vuxna åbobornas hälsa och välfärd har förbättrats och även skillnaderna mellan olika bostadsområden har minskat. Jämfört med hela landet har Åbo ändå utmaningar när det gäller livskvalitet, arbetsförmåga och mental hälsa.  

Uppgifterna framgår av en riksomfattande FinSote-undersökning som publicerats idag den 4 juni av Institutet för hälsa och välfärd. I undersökningen användes flera indikatorer för att kartlägga invånarnas välfärd, servicebehov och serviceanvändning i Åbo och Åbos storområden. Undersökningen genomfördes år 2018. Åbo deltog i undersökningen även 2010 och 2014.

Enligt de färskaste resultaten har Åbobornas lyckokänslor ökat och ensamhet minskat. I alla områden i Åbo är invånarna också mycket nöjda med förhållandena i sina egna bostadsområden. Åboborna motionerar också mer än tidigare och överkonsumtionen av alkohol och den dagliga rökningen har minskat.

– Åbo har arbetat målmedvetet för att öka invånarnas välmående och aktivitet. Det viktiga arbetet fortsätter och insatserna riktas allt mer specifikt. Nu i början av 2019 godkände Åbo stadsfullmäktige ett omfattande åtgärdsprogram för att förebygga utslagning och områdesvis differentiering, berättar Åbo stads stadsdirektör Minna Arve.

Programmet innehåller flera mål för att bygga upp en socialt hållbar stad, utveckla förorterna och minska bostadslösheten.

– Vi vill förbättra livskvaliteten och vardagen för varje åbobo och minska välfärdsskillnaderna mellan bostadsområdena. Särskilt på grund av detta har vi separat köpt även de områdesvisa uppgifterna, säger direktören för Åbo stads fritidssektor Minna Sartes.

Trots den positiva utvecklingen ligger den upplevda livskvaliteten hos åboborna fortfarande under genomsnittet för hela landet och där förekommer tydliga områdesvisa skillnader. Utvecklingen har gått i en positiv riktning särskilt i Kråkkärret och Laustis samt i Pansio och Jyrkkälä. I dessa områden har bl.a. upplevd hälsa, lycka och motion ökat. Utvecklingen är särskilt glädjande, eftersom det efter resultatanalysen av de förra undersökningarna har riktats åtgärder till dessa områden.

På basis av THL:s undersökning ligger de största utvecklingsbehoven på områdesvis nivå i Uittamo-Skansen, Runosbacken-Raunistula och fortfarande även i Pansio och Jyrkkälä.

Då man granskar fenomenet på befolkningsgruppernas nivå, betonas särskilt arbetsförmågan och den upplevda livskvaliteten hos unga män i Åbo. Detta är ett av de viktigaste fynden i den nya informationen som undersökningen gett och granskas i Åbo nu särskilt för kommande åtgärders del.

Enligt resultaten förekommer psykisk belastning mer i Åbo än i resten av landet.

– Detta har vi tagit tag i genom att fokusera på stöd i tidigt skede särskilt för de ungas del. Personalen och föreningarna får utbildning i att stöda god psykisk hälsa och 10 psykiatriska sjukskötare inleder sitt arbete i årskurserna 7–9 och i gymnasierna under 2019. Av dem har fem redan inlett sitt arbete, berättar Riitta Liuksa, direktören för Åbo stads välfärdssektor.

Att minska ensamhet har varit en av Åbo stads långsiktiga strategiska mål. Trots den positiva utvecklingen känner sig invånarna i Åbo sig fortfarande lite mer ensamma i genomsnitt än resten av landet och de områdesvisa skillnaderna accentueras.

– Vi fortsätter genomföra åtgärder som minskar ensamhetskänslorna. På Pansio-Perno-området ökas gemenskap och välfärd i Me-talo, som är en plats för möten med låg tröskel. Åbo samarbetar tätt med Me-talo och finansierar även dess verksamhet, berättar sektordirektör Minna Sartes.

Nästa steg är att resultaten från FinSote sammanställs med stadens egna områdesprofiler och de jämförs med resultaten från skolhälsoenkäten. Utifrån denna helhet planeras de kommande åtgärderna.  Åbo deltar även i den nästa FinSote-undersökningen om fyra år. Då får man nya resultat och kan utvärdera hur åtgärderna har fungerat.

– Ändringarna sker långsamt, men vi är väldigt nöjda med att vi på basis av den nu inhämtade informationen, igen kan skapa nya sätt att bättre erbjuda stadens service till de olika områdena och deras invånare. Detta görs i tätt samarbete med invånarna och olika samfund, berättar sektördirektör Sartes.

FinSote-undersökning (på finska)

Mer information:
Minna Sartes, sektordirektör
minna.sartes@turku.fi
Tfn 050 527 8163
Åbo stads fritidssektor

Heini Parkkunen, utvecklingschef
heini.parkkunen@turku.fi
Tfn 050 559 0249
Åbo stads fritidssektor

Karoliina Luukkainen, specialsakkunnig
karoliina.luukkainen@turku.fi
Tfn 050 5590 152
Åbo stads välfärdssektor

Turku tekee hyvää, Åbo gör gott (på finska)

Smart and Wise Turku   (på finska)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kaikki kampukset ovat saaneet WWF Green Office -sertifikaatin. Ensimmäisenä sertifikaatin sai pilottina toiminut Kotkan kampus viime vuonna ja kevään 2019 aikana myös Mikkelin, Kouvolan ja Savonlinnan kampukset läpäisivät WWF Suomen arvioinnin. Green Office on osa Xamkin vastuullisuutta ja vastuullisuusohjelmaa.

– Green Office -toiminta pääsee nyt täysillä käyntiin, kun olemme laatineet kaikille kampuksille ympäristöohjelmat tavoitteineen. Jokaiselle kampukselle on perustettu oma Green Office -tiiminsä, jonka toimintaan kaikki työtekijät ja opiskelijat ovat tervetulleita, opetuksen palvelujohtaja ja vastuullisuusjohtaja Olli Ervaala kertoo.

– Kaikille kampuksille yhteisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Esimerkiksi Mikkelin ja Savonlinnan kampuksille on hankittu ympäristöystävällisiä vedettömiä pisuaareja. Xamkin tavoitteena on myös lisätä työntekijöiden ja opiskelijoiden tietoisuutta tavoista, joiden avulla omaa toimintaa voi muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan, Ervaala jatkaa.

Kestävä kehitys tuodaan lähelle henkilökunnan ja opiskelijoiden arkea viestinnän, lyhytkoulutusten ja tempausten avulla. Xamk on mukana esimerkiksi Energiansäästöviikolla ja erilaisissa pyöräilytempauksissa.

Työmatkaliikkuminen kestäväksi

Xamk kannustaa myös kestävään työmatkaliikkumiseen. Matkustusohjetta on päivitetty Green Office -periaatteen mukaisesti niin, että julkisen liikenteen käyttö työasiamatkoilla on nyt ensisijainen vaihtoehto yhdessä Xamkin omien autojen kanssa. Osa Xamkin autoista on korvattu sähköautoilla, ja kaikille kampuksille on tulossa sähköavusteiset pyörät syksyn aikana. Kotkan kampuksella sähköpyörä on jo nyt käytössä.

– Kotkan kampuksella on tavoitteena edistää kestäviä liikennemuotoja laaja-alaisesti. Tavoite liittyy myös valmistautumiseen muuttaa kampus Kotkan keskustaan, kertoo Kotkan kampuksen Green Office-työryhmässä liikenneasioihin perehtynyt Esa Partanen.

Kierrätysmahdollisuuksia kampuksille

Myös kierrätystä tuetaan eri tavoin, esimerkiksi opiskelijakunta Kaakko järjestää vuosittain tavaranvaihtoviikot kampuksilla. Kotkan kampuksella aktiiviset opiskelijat ovat ideoineet hävikkiruokakaapin. Itselle tarpeettomat elintarvikkeet pääsevät näin muiden hyödynnettäviksi ja samalla ruokahävikki pienenee.

Kouvolan kampukselle on tulossa syksyllä kierrätyshuone, jonne työntekijät voivat viedä itselle tarpeettomia, hyväkuntoisia toimistotarvikkeita ja -kalusteita muiden käyttöön tai hakea itselle sopivia tuotteita. Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla on tehostettu kierrätystä lisäämällä kierrätyspisteitä, joissa kerätään myös muovia. Muovinkeräys käynnistyy myös Kotkan ja Kouvolan kampuksilla kesän jälkeen.

Mikä on Green Office?

WWF Green Office opastaa työpaikat toimimaan ympäristövastuullisesti. Sen avulla toimistot voivat arvioida ympäristövaikutuksensa ja rakentaa vaikuttavan ympäristöjärjestelmän, joka ottaa mukaan koko työyhteisön. Green Office ohjaa pienentämään hiilijalanjälkeä, käyttämään luonnonvaroja viisaasti sekä tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Lisätietoja Green Officesta -sertifikaatista on osoitteessa www.greenoffice.fi.

Green Office -verkostossa Suomessa on tällä hetkellä mukana 143 organisaatiota, joissa on yhteensä 382 toimistoa ja lähes 60 000 työntekijää. Muissa maissa Green Officeen on sitoutunut 108 organisaatiota.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
044 702 8507, olli.ervaala@xamk.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä Luonnonvarakeskus järjestävät Drivers for Wood Construction -seminaarin Joensuussa 24.-25.9.2019. Tapahtuma muodostuu kahdesta osiosta: varsinaisesta seminaarista (24.9.) ja puurakentamisen kohdevierailuista (25.9). Tapahtumaan odotetaan noin 100-150 asiantuntijaa Suomesta sekä ulkomailta ja se on esitapahtuma Helsingissä järjestettävälle Forum Wood Building Nordic 2019 -konferenssille.

- Seminaaripäivän (24.9.) teemana on keskustella ja välittää tietoa aiheesta: millä tavoilla puurakentaminen on potentiaalinen ratkaisu kestävään kasvuun tulevaisuudessa. Tapahtumassa tuodaan esille yhteiskunnallisia ja elinkeinoelämän trendejä ja tekijöitä, jotka avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia puun käytölle modernissa kaupunkirakentamisessa. Näkökulmina ovat puumateriaalin hyvinvointivaikutukset ja antibakteerisuus sekä kaupunkien toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi osana ilmastotavoitteita, kertoo projektipäällikkö Mikko Matveinen.

Tapahtumassa kuullaan yrityksiä, jotka ovat onnistuneet tekemään puurakentamisesta menestyvää liiketoimintaa. Lisäksi esitellään esimerkkejä puurakentamisen tuotekehityksestä ja ajankohtaisista tutkimuksista.

Tapahtuma esittelee myös laajasti Pohjois-Karjalan maakunnan ja Joensuun seudun puurakentamiseen liittyvää osaamista ja toimijoita.

Osana tapahtumaa vierailla on mahdollisuus tutustua paikallisiin puurakentamisen kohteisiin opastetulla kierroksella. Aamupäivän 25.9. aikana tutustutaan Joensuun uusimpiin puurakennuskohteisiin Joensuu Lighthouseen, Mehtimäen urheilupuistoon, Joensuun Pihapetäjään sekä Hukanhaudan päiväkotiin. Iltapäivän aikana tutustutaan Binderholz Nordic Oy:n toteuttamiin CLTrakenteisiin toimistorakennukseen, tuotantorakennukseen sekä 2-kerroksiseen pienkerrostaloon Lieksassa

Seminaarin teemat (24.9):

• From Forest Capital to Wood Construction Pioneer

• Well-being Effects of Wood in Indoor Applications

• Towards Low Carbon Construction – Cities Role

• From Prototypes to Viable Business – Woodland Sweden

• New Research on Wood and Wood Construction in B. Eng. and MSc education

Seminaarin yhteydessä järjestetään Ruotsin suurlähetystön koordinoima Woodland Sweden -arkkitehtuurinäyttely.