According to the latest statistics from the Natural Resources Institute Finland (Luke), there were a total of 400 million kilos of stocks of domestic and imported cereals in trade and industry at the end of June 2019. This is nine per cent less than in the previous year, and the lowest amount since 2012.

The largest stocks were of barley, at a total of 141 million kilos. Oat stocks amounted to 115 million kilos, with wheat stocks of 99 million kilos and rye stocks of 54 million kilos.

Less wheat sold from farms–decrease largest for feed wheat

During the 2018/2019 crop year (1 July 2018–June 2019), the domestic cereals industry and cereal distributors purchased a total of 1.6 billion kilos of cereals directly from farms. This amount was over 0.2 billion kilos less than in the previous crop year. This is likely to have been a factor in the smaller total grain crop in 2018, which was 2.7 billion kilos. The poor summer had the biggest impact on wheat and rye yield.

The amount of barley purchased was 655 million kilos, the same amount as in the previous crop year. As much as 543 million kilos of oats were sold on the market, eight per cent less than in the previous crop year. A total of 63 million kilos of rye were purchased from farms, 16 per cent less than in the previous crop year.

A total of 371 million kilos of wheat was purchased from farms, less than in the previous crop year. At the time of purchase, 169 million kilos of this amount were classified as bread wheat, 13 per cent less in than the previous crop year. The feed wheat yield was 202 million kilos, 39 per cent less than in the previous crop year.

Cereal prices higher than in the previous crop year

“Producer prices of cereals are monitored monthly, and the results show that prices of all cereals increased in the autumn of 2018. The difference between the prices of bread wheat and feed wheat decreased”, says senior statistician Sirpa Karppinen of Luke.

Producer prices declined slightly in spring 2019. In June, the average basic price for bread wheat and for feed barley were EUR 194 and 170 EUR per tonne respectively. The price of bread wheat was 14 per cent higher than in the previous year, and the price of feed barley was 15 per cent higher.

Cereal consumption 1.3 billion kilos

Finnish industry used a total of nearly 1.3 billion kilos of domestic and imported cereals in the 2018/2019 crop year. This amount is 59 million kilos less than in the previous crop year.

Consumption is calculated according to the first use of the cereal. The feed industry used 563 million kilos of cereals, slightly less than in the previous crop year. The food industry used 428 million kilos of cereals, and other industry used 339 million kilos. Among the other industrial uses of cereals are the production of malt, ethanol, starch, glue powder and enzymes.

The cereal most used in the feed industry was barley, at 38 per cent. The rest of the cereal consumption consisted of wheat and oats, with the feed industry using equal amounts of each. The use of wheat and oats for feed decreased from the previous crop year, by 29 million kilos and 42 million kilos respectively. Half of the cereal used in the food industry was wheat, a quarter was oats, two percent was barley, and the remainder was rye.

Background to the statistics

Information about cereal purchases is collected on a quarterly basis from all companies in Finland that buy cereals or rape and turnip rape directly from farms. Information about the use of domestic and imported cereals is collected on a quarterly basis from the food and feed industries and other industrial sectors that use cereals. Stockpile information is collected biannually from all companies that have cereals in stock at the end of June or December.

Further information:
Sirpa Karppinen, senior statistician, Luke, tel. +358 295 326 789, firstname.lastname@luke.fi

Cereals purchased, used and stockpiled, Q2 2019 and crop year 2018/2019

Statistics on cereals purchased, used and stockpiled by industry and trade

Producer Prices of Agricultural Products

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tilaston mukaan teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä runsaat 400 miljoonaa kiloa kotimaista ja ulkomaista viljaa. Määrä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja pienin sitten vuoden 2012.

Eniten varastoissa oli ohraa, 141 miljoonaa kiloa. Kauraa oli varastoissa 115 miljoonaa kiloa, vehnää 99 miljoonaa kiloa ja ruista 54 miljoonaa kiloa.

Maatiloilta myyntiin vähemmän vehnää, suurin pudotus rehuvehnässä

Kotimainen viljaa käyttävä teollisuus ja viljan välittäjät ostivat satovuoden 2018/2019 (1.7.2018–30.6.2019) aikana suoraan maatiloilta yhteensä 1,6 miljardia kiloa viljaa. Määrä oli runsaat 0,2 miljardia kiloa pienempi kuin edellisenä satovuonna. Tähän vaikuttanee vuoden 2018 pieni viljasato, 2,7 miljardia kiloa. Eniten huono kesä vaikutti vehnä- ja ruissatoihin.

Ohraa ostettiin lähes saman verran kuin edellisenä satovuonna, 655 miljoonaa kiloa. Kauraa tuli markkinoille 543 miljoonaa kiloa eli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä satovuonna. Ruista ostettiin maatiloilta 63 miljoonaa kiloa, mikä on lähes kolmannes vähemmän kuin edellisen satovuoden aikana.

Vehnää päätyi maatiloilta markkinoille vähemmän kuin edellisen satovuoden aikana, yhteensä 371 miljoonaa kiloa. Siitä ostohetkellä leipävehnäksi luokiteltua oli 169 miljoonaa kiloa, mikä on 13 prosenttia edellistä satovuotta vähemmän. Rehuvehnää ostettiin 202 miljoonaa kiloa eli 39 prosenttia vähemmän kuin edellisenä satovuonna.

Viljan hinnat edellistä satovuotta korkeammalla

– Viljan tuottajahintoja seurataan kuukausittain. Kaikkien viljalajien hinnat nousivat syksyllä 2018. Samalla leipävehnän ja rehuvehnän hintojen välinen ero kapeni, kertoo yliaktuaari Sirpa Karppinen Lukesta.

Keväällä 2019 hinnat lähtivät taas lievään laskuun. Kesäkuussa leipävehnän keskimääräinen perushinta oli 194 euroa tonnilta ja rehuohran 170 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta on 14 prosenttia ja rehuohran 15 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Viljan käyttö 1,3 miljardia kiloa

Kotimainen teollisuus käytti satovuoden 2018/2019 aikana sekä kotimaista että ulkomailta tuotua viljaa yhteensä runsaat 1,3 miljardia kiloa. Määrä on 59 miljoonaa kiloa edellistä satovuotta vähemmän.

Käyttö lasketaan viljan ensimmäisen käyttökohteen mukaan. Rehuteollisuus käytti viljaa edellistä satovuotta hieman vähemmän, yhteensä 563 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuus käytti viljaa yhteensä 428 miljoonaa kiloa ja muu teollisuus 339 miljoonaa kiloa. Muu teollinen käyttö sisältää muun muassa mallastuksen sekä etanolin, tärkkelyksen, liimajauhon ja entsyymien valmistuksen.

Rehuteollisuus käytti eniten ohraa, 38 prosenttia. Loput olivat vehnää ja kauraa, yhtä paljon kumpaakin. Vehnän rehukäyttö on pienentynyt edellisestä satovuodesta 29 miljoonalla kilolla ja kauran 42 miljoonalla kilolla. Elintarviketeollisuuden käyttämästä viljasta puolet oli vehnää, neljännes kauraa, pieni määrä eli kaksi prosenttia ohraa ja loput ruista.

Tilaston taustaa

Viljan osto- eli kauppaantulotiedot kerätään neljännesvuosittain Suomen kaikilta yrityksiltä, jotka ostavat viljaa tai rypsiä ja rapsia suoraan maatiloilta. Kotimaisen ja ulkomaisen viljan käyttötiedot kerätään neljännesvuosittain elintarvike- ja rehuteollisuudelta sekä muulta viljaa käyttävältä teollisuudelta. Varastotiedot kerätään puolivuosittain kaikilta yrityksiltä, joilla on viljavarastoja kesä- tai joulukuun lopussa.

Lisätietoja
Yliaktuaari Sirpa Karppinen, Luke, puh. 0295 326 789, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tilastot

Teollisuuden ja kaupan viljan ostot, käyttö ja varastotilastot, 2. vuosineljännes 2019 ja satovuosi 2018/2019

Kokemusasiantuntija koulutus

19.9.-2.4. torstaisin klo 18.00-20.30, Hiiden Opisto, Karstuntie 17, Lohja

Kurssimaksu 50 €

Kokemusasiantuntija koulutukseen voi hakea henkilö, jolla on omakohtaisia kokemuksia fyysisestä tai psyykkisestä sairastamisesta, vammautumisesta, tai muista mullistavista elämänkokemuksista. Koulutukseen voi hakea myös lähiomainen, läheisen sairaus vaikuttaa myös omaisen arkeen voimakkaasti. Tavoitteena on kääntää omat kokemukset voimavaraksi ja auttaa muita saman kokeneita. Koulutus antaa valmiudet toimia erilaisissa työryhmissä jäsenenä, kehittämishankkeissa, koulutustilaisuuksissa alustajana, vertaistukena/tukihenkilönä, erilaisten ryhmien vetäjänä ja palveluiden kehittäjänä. Järjestetään yhteistyössä Koulutetut Kokemusasiantuntijat KoKoA Ry:n kanssa. Koulutus sisältää seuraavat osiot: -kokemusasiantuntijan rooli ja tehtävät -tietoa kokemuksen rinnalle -minä kokemusasiantuntijana -kokemusasiantuntijuus käytännössä. 

Kurssille valitaan 12 osallistujaa haastattelujen perusteella. Ilmoittaudu siis kurssille normaalisti ja lähetä kirjallinen hakemus 16.8.2019 mennessä osoitteeseen: terhi.palin@lohja.fi.

Ilmoittautuminen www.hiidenopisto.fi 

Ho Chi Minh Cityssä avataan 12.8.2019 Kaakkois-Aasian toinen suomalaismalliin pohjaava koulu,  Vietnam-Finland International School (VFIS). Ton Duc Than -yliopiston alaisuuteen perustetun  koulun opinto-ohjelmat tulevat kattamaan luokat 1-9, ja opettajista osa on suomalaisia. Alkuvaiheessa opinnot aloittaa noin 200 oppilasta.

Vietnam-Finland International School -koulun toimintaperiaate on laadittu suomalaisten asiantuntijoiden avulla, ja myös koulurakennuksen oppimisympäristön ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit. Koulun englanninkielisissä ohjelmissa noudatetaan suomalaistyyppistä opetussuunnitelmaa (toisen asteen osalta IB-viitekehyksen puitteissa). Myös kaksikielisissä ohjelmissa, jossa käytetään englannin ohella vietnamin kieltä, pyritään soveltamaan suomalaisia menetelmiä. Suomalaiset asiantuntijat ovat mukana myös oppilaitoksen laadunhallinnan kehittämisessä ja auditoinnissa.

– Opetusohjelmassa toteutuvat monet suomalaisen koulutuksen keskeiset tavoitteet: oppilaslähtöisyys, psykologisesti turvallisen oppimisympäristön luominen ja positiivinen pedagogiikka sekä oppimaan oppimisen taitojen painottaminen. Oppimista ja hyvinvointia tukevat suomalaisille tutut elementit kuten oppilaille laadittavat henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, kolmiportainen tuki, sekä kouluruokailu ja välitunnit, toteaa koulun avajaisissa puhunut Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Yksityisenä toimivassa koulussa perittävät lukukausimaksut vaihtelevat kansainvälisten ohjelmien noin 16 800 eurosta kaksikielisten ohjelmien noin 9 000 euroon. Lukukausimaksuista saadut tulot ohjataan koulun toiminnan kehittämiseen muun muassa oppimisympäristön ja materiaalien sekä henkilöstökoulutuksen avulla.

Vietnam-Finland International Schoolin avaamista  on valmisteltu neljä vuotta, ja Vietnamin viranomaiset tekivät päätöksen koulunperustamisesta marraskuussa 2016. Vietnam-Finland International School (VFIS) -projektin suomalaisena yhteistyökumppanina on Wise Consulting Finland Oy. Projektin alkuvaiheessa mukana ovat olleet myös EduCluster Finland Oy sekä Finnish Consulting Group Oy. Vietnamissa toimintansa aloitti keväällä 2019 myös yksityinen päiväkoti Finland Preschool – FinlandWay.

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, että pitkäjänteisellä ja määrätietoisella koulutusviennillä voidaan saada aikaan todella hyviä tuloksia. VFIS:n erinomainen malli tuleville kouluhankkeille, jotka haluavat toteuttaa suomalaista koulutusta ja pedagogiikkaa, Wise Oy:n toimitusjohtaja Pasi Toiva kuvailee.

VFIS-projektia on tukenut sen eri vaiheissa Opetushallituksessa toimiva, suomalaista koulutusvientiä edistävä Education Finland -ohjelma. Education Finland -ohjelmassa on jäsenenä 120 yritystä, ja sen tavoitteena on nykyisellä hallituskaudella edistää suomalaisen koulutusvientitoimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista, purkaa hallinnollisia esteitä ja lisätä toimialan kasvua kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Pasi Toiva, toimitusjohtaja, Wise Consulting Finland Oy, pasi.toiva@wcf.fi, p. 040 722 0773

Jouni Kangasniemi, Education Finland-ohjelman ohjelmajohtaja, Opetushallitus, ext.jouni.kangasniemi@oph.fi , p. 40 517 9222

Turun kaupungin strateginen hankinta ja sivistystoimiala on kilpailuttanut Aninkaisten koulutalon ja Uudenmaantien koulutalojen ruokapalvelut. Palveluntuottajaksi 1.8.2019 alkaneeseen sopimukseen on valittu Palmia Oy. Sopimus alkoi 1.8.2019 ja on voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen on mahdollisuus optiokauteen.

Sopimus kattaa ruokapalveluiden tuottamisen 2. asteen opiskelijoille, koulutalojen henkilökunnalle ja Aninkaisen koulutalossa olevalle Cygnauksen esikoululle.

– Palmia on ruokapalvelun tuottajana Turussa uusi kumppani ja odotamme innolla yhteistyötä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksamiseen koulutaloissa nautittavalla lounaalla on valtava merkitys, kertoo palvelualuejohtaja Hannu Immonen Turun ammatti-instituutista.

Sopimuksessa on huomioitu laajasti ruoan valmistuksessa käytettävien elintarvikkeiden vastuulliset valinnat.

– Kilpailutusprosessin aikana kävimme aktiivista markkinavuoropuhelua Motivan kriteereistä, jotta ostamamme ruokapalvelun raaka-aineiden vastuullisuus on mahdollisimman pitkällä, lisää palvelupäällikkö Suvi Haukioja Turun strategisesta hankinnasta.

– Olemme iloisia yhteistyön alkamisesta Turun kaupungin kanssa. Tarjoamme päivittäin maistuvaa ja ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa koulutaloissa. Lisäksi haluamme tuoda teemojen ja esimerkiksi satokausivaihtelun avulla ruokalistoihin vaihtelua. Teemoista viestitään eri kanavissa ja pyrimme tuomaan teemoihin mahdollisuuksien mukaan myös kasvatuksellista sisältöä liittyen esimerkiksi ruokakulttuuriin, ruoan historiaan tai ravitsemukseen, kuvaa toimialapäällikkö Satu Grönlund Palmialta.

Lisätietoja

• palvelupäällikkö Suvi Haukioja, strateginen hankinta,Turun kaupunki, p. 040 159 4766, suvi.haukioja@turku.fi
• toimialapäällikkö Satu Grönlund, Palmia Foods, p. 040 631 9512, satu.gronlund@palmia.fi

Kuvaliite: Ruokailua Palmian ravintolassa

Tampereella kehitetyllä uudella mallilla toteutetun kotoutumiskoulutuksen päätteeksi työsopimuksen on allekirjoittanut 45 prosenttia osallistuneista maahanmuuttajista. Yrityksissä toteutettu työssä kotouttava koulutus osoittautui toimivaksi väyläksi työelämään.

Kolmevuotisessa KIITO-hankkeessa on kehitetty uudenlainen malli maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi. Mallissa on kolme vaihetta: osaamisen kartoittaminen, kotouttava valmennus työpajalla ja/tai työssä kotoutumisen koulutus yrityksissä sekä työllistyminen. Keskeisenä tavoitteena on ollut edistää maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tukea kotoutumista. Ydinajatuksena on ollut selvittää maahanmuuttajan olemassa oleva osaaminen ja täydentää sitä niin, että se täyttää Suomessa vaadittavan ammatillisen osaamisen ja kielitaidon. Vetovoimaisimmat toimialat olivat ravintola- ja catering sekä rakennusala, jossa kartoitettiin 73 maahanmuuttajan osaaminen.

KIITO-hanketta koordinoi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n ja toteuttajina ovat lisäksi Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK ja Silta-Valmennusyhdistys ry. KIITO-hanke on saanut ESR-rahoitusta.

Tervetuloa kuulemaan hankkeen tuloksista KIITO-hankkeen loppuseminaariin Tampereella, Monitoimitalo 13 (Satakunnankatu 13), torstaina 15.8. klo 8:30 - 11:45. Lisätiedot ja seminaarin ohjelma:
https://www.takk.fi/ajankohtaista/tapahtumat/news/tyo-paras-kotouttaja-kiito-hankkeen-paatosseminaari/

Lisätietoa hankkeesta: https://kiitohanke.wordpress.com/

Lisätiedot

Projektipäällikkö Ene Härkönen, TAKK, puh. 044 7906336, ene.harkonen@takk.fi

Julkaisuvapaa 12.8.2019
 
Raja- ja merivartiokoulun 13. erikoisrajajääkärikurssin sotilasvalatilaisuus ja sodan ajan rajajoukkojen veteraanitapaaminen  järjestetään Imatralla Immolassa perjantaina 16.8.2019 klo 10.00.
 
Erikoisrajajääkärien koulutus alkoi Raja- ja merivartiokoululla Immolassa vuonna 2007. Vaativaan koulu-tukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti valintakokeiden kautta. Heinäkuussa alkaneeseen koulutukseen saapui hakemuksia 304, joista tammikuun valintakokeisiin kutsuttiin 233 henkilöä. Kaksipäiväiset valintakokeet sisälsivät fyysiset ja psykologiset soveltuvuustestit sekä lääkärintarkastuksen. Nyt sotilasvalan vannoo 51 varusmiestä, lisäksi mukana on 2 jo valan vannonutta palveluksen jatkajaa.

Erikoisrajajääkäri saa koulutuksen vaativiin rajaturvallisuus-, tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Toimintaym-päristölle on ominaista valtakunnan rajan läheisyys ja sen erityispiirteet. Koulutus sisältää muun muassa erikoisjoukkotehtävien taktiikkaa, ase- ja ampumakoulutusta, rajavartiointikoulutusta, erätaito- ja selviy-tymiskoulutusta sekä lähitaistelukoulutusta. Kaikki erikoisrajajääkärit saavat vähintään aliupseeritasoisen johtajakoulutuksen. Palvelusaika on 347 vuorokautta.

Valatilaisuus järjestetään Erikoisrajajääkärikomppanian edustalla urheilukentällä perjantaina 16.8. Sotilasvalan ottaa vastaan Raja- ja merivartiokoulun johtaja eversti Pasi Tolvanen. Valakaavan esilukijana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi ja Rajavartiolaitoksen johtoa edustaa kenraalimajuri Pasi Kostamovaara.

Sotilasvalan jälkeen Raja- ja merivartiokoulun johtaja eversti Pasi Tolvanen luovuttaa Raja- ja merivar-tiokoulun johtajan tehtävät eversti Jaakko Hamuselle. Tolvanen siirtyy reserviin 1.9.2019 lukien.

Sodan ajan rajajoukkojen veteraanitapaamiseen tänä vuonna osallistuu enää vain yksi veteraani, Ilmari Koppinen (RjP 6). Ilmari Koppisella on ikää 101-vuotta. Veteraanitapaamisia on järjestetty vuodesta 1994.

Sotilasvalan ja johtajan vaihdon jälkeen kutsuvieraat, veteraani, perinneyhdistyksen edustajat ja henkilökunta nauttivat valalounaan Päivärannan kurssikeskuksessa. Valalounaalla julkaistaan Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlakirja. Juhlakirjan on kirjoittanut FT Lassi Saressalo.

Valalounaan yhteydessä Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry jakaa huomionosoituksia erityisistä ansioista Rajavartiolaitoksen perinne- ja kiltatyön hyväksi tehdystä työstä seuraaville henkilöille:

Rajavartioristin saajat: Kenraaliluutnantti evp Jaakko Kaukanen, eversti evp Matti Ropo, everstiluutnantti evp Ossi Pirhonen, kapteeni evp Aulis Vänskä, opettaja Seppo Lyytikäinen, tiedotussihteeri Sari Ahvonen, ylirajajääkäri evp Kyösti Karvonen, autonkuljettaja Seppo Ikonen, metallimies Jouko Martiskainen, rakennusinsinööri Erkki Suuronen, autonkuljettaja Harri Nurmilinna.

Merivartioristin saajat: Toimitusjohtaja Veijo Järvinen, yrittäjäneuvos Lars-Erik Gästgivars.

* * * * *
Lisätietoja voi kysyä: tiedotussihteeri Sari Ahvonen, puh. 0295 429 036.

Jo 17. stipendiaatti jatko-opintoihin Amerikan huippuyliopistoon 

Björn Savén -apurahan saa tänä vuonna Mikkelistä kotoisin oleva Lassi Tervonen. Apurahaa on jaettu vuodesta 2001, ja sen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa lahjakkaille, akateemisen tutkinnon suorittaneille suomalaisille jatko-opinnot amerikkalaisissa huippuyliopistossa. Apurahan suuruus on 35 000 euroa, ja sitä on koko apurahan olemassaolon ajan hallinnoinut Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto.

Lassi Tervonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Mikkelin yhteiskoulun lukiosta ja suorittanut maisterin tutkintonsa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa hänen pääaineensa oli taloustiede. Tutkimukseen suuntautunut Tervonen on taloustieteen tohtorikoulutettava Aalto-yliopistossa ja viettää lukuvuoden 2019–2020 vierailevana tutkijana Boston Universityssä.

Björn Savén on IK Investment Partnersin perustaja. Vuotuisen apurahan hän perusti mahdollistamaan suomalaisten nuorten jatko-opintoja Yhdysvaltain parhaissa yliopistoissa. Savén piti tätä tärkeänä nimenomaan Suomelle, josta Ruotsiin ja Norjaan verrattuna lähtee suhteellisen vähän jatko-opiskelijoita Amerikkaan. Apurahaa rahoitti alun perin IK, sittemmin Björn Savén henkilökohtaisesti.

IK, aiemmalta nimeltään Industri Kapital, on kasvanut pohjoismaisilta juuriltaan eurooppalaiseksi pääomasijoitusyhtiöksi, jonka rahastot ovat keränneet jo yli yhdeksän miljardin sijoituspääomat. Nyt sillä on kehitettävänään 28 eurooppalaista yhtiötä, joilla on kasvunäkymiä ja kansainvälistymisen pyrkimystä. Suomessa sen merkittävimpiä kehityskohteita on ollut Konecranes, josta on tullut maailman ykkönen alallaan.

Yhteydet
lassi.tervonen@aalto.fi
bjorn.saven@ikinvest.com

lena.grenat@samsuomi.fi
puh. 040-668 99 98

Liven työhönvalmentajat Pirjo Pellikka ja Aino Kauppinen tuottavat työhönvalmennuspalveluita muihin oppilaitoksiin oppisopimusopiskelijoille ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille. Työhönvalmennuksen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen läpäisy ja työllistyminen sekä työnantajayrityksen tukeminen opiskelijan ohjaamisessa. Läpäisyllä ja työllistymisellä on puolestaan vaikutusta oppilaitoksen rahoituksen jatkuvuuteen. Kaikkia osapuolia kannattava työhönvalmennus on kuitenkin vielä useille oppilaitoksille ja yrityksille suhteellisen tuntematon keino tulevaisuuteen sijoittamiseen.

Työnhakutaidot ja työelämän pelisäännöt haltuun

- Työhönvalmennus on prosessi, jossa tuetaan opiskelijan kasvua niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisella tasolla. Työtä tehdään valmennuksellisella työotteella, mikä lisää opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä ottaa itse vastuuta opinnoistaan. Emme siis tee asioita opiskelijan puolesta, vaan valmennamme hänet vastuulliseksi ja itsenäiseksi toimijaksi, Pirjo Pellikka tiivistää.

Tärkein ja tunnetuin työhönvalmennuksen muoto on työpaikalla tapahtuva opiskelijan oppimisen tukeminen koulutussopimusjaksojen aikana. – Varmistamme opiskelijakohtaisesti, jotta opiskelijalla on riittävät työnhakutaidot etsiessään paikkaa koulutussopimusjaksoa varten tai työllistymiseen liittyen, Aino Kauppinen kertoo.

- Joillakin opiskelijoilla taas työelämän pelisäännöt eivät ole hallussa. Esimerkiksi vaikeus noudattaa työaikoja voi olla ratkaiseva tekijä opintojen etenemisessä tai läpäisyssä. Edellisten lisäksi ideoimme uusia tapoja mm. kirjallisten tehtävien suorittamiseen oppimisen haasteista huolimatta.

- Yksilöllisesti räätälöity valmennus lisää opiskelijan kykyä tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta asioistaan. Työhönvalmennuksella pystytään tukemaan opiskelijaa myös ajanhallinnassa ja kokonaisuuden hahmottamisessa, Kauppinen kertoo valmennuksen hyödyistä opiskelijalle.

Investointi oppilaitoksen tulevaisuuteen

Työhönvalmennuksen haasteeksi Pellikka ja Kauppinen mainitsevat palvelun vähäisen tunnettuuden. Todellisuudessa työhönvalmennus voi olla tärkeä sijoitus myös oppilaitokselle. - Valmennuksella vaikutetaan opiskelijan opintoihin ja opintojen jälkeiseen polkuun ja sitä kautta myös rahoitukseen. - Työhönvalmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden läpäisyprosentit ovat olleet poikkeuksetta keskivertoa korkeammat, Pellikka kertoo.

Osalla opiskelijoista valmennuksessa tuki kohdistuu tutkinnon osien ja tutkintojen suorittamiseen. Tällä on vaikutusta 35% rahoituksesta. Työllistyminen opintojen jälkeen ja jatko-opinnot ovat 15% rahoituksesta, Pellikka havainnollistaa.

Työhönvalmennuksessa opiskelijaa tuetaan verkostoyhteistyössä. Turvallisen toimintaympäristön luominen opiskelijalle yhdessä hänen ja hänen verkoston kanssa saattaa olla joskus haasteellista. Toisaalta yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella luodaan myös uusia toimintamalleja yhdessä opiskelijoiden ja heidän verkostojensa kanssa.

- Opiskelijoiden kohtaaminen eri toimintaympäristöissä on valmennuksen ehdottomia huippukohtia. Opiskelijan oivallukset omasta arjestaan ja omat opintoihin liittyvät ratkaisunsa voimaannuttavat myös työhönvalmentajaa.

Lisätietoja:
Työhönvalmentajat
Pirjo Pellikka, p. 040 669 4142
Aino Kauppinen, p. 040 575 3633
etunimi.sukunimi@inlive.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun median koulutus muuttaa elokuun aikana Joensuun Tiedepuistolta Tikkarinne-kampukselle Niinivaaralle. Median uudet ja jatkavat opiskelijat aloittavat opintonsa Tikkarinteellä elo-syyskuun vaihteessa.

- Onhan tätä muuttoa odotettu ja toivottu pitkään. Toivotamme median opiskelijat ja henkilökunnan lämpimästi tervetulleiksi Tikkarinteelle osaksi muuta korkeakouluyhteisöä. Vihdoinkin voimme sanoa olevamme kahden kampuksen Karelia, iloitsee rehtori Petri Raivo.

Tikkarinne-kampuksella käynnistyi keväällä 2019 remontti, jossa joitakin tiloja on uudistettu vastaamaan median koulutuksen tarpeita.

-  Esimerkiksi C-talon ensimmäiseen kerrokseen tulee editointi-, kampusradio- sekä ryhmätyötiloja. Lisäksi E-taloon on valmistumassa kuvaus- ja äänitysstudiot. Tilojen uudistamiset ja muutto alkavat olla jo loppusuoralla, kertoo muuttoa ja remonttia koordinoiva toimitilainsinööri Hannu Tolvanen.

Syksystä 2019 alkaen Tikkarinteellä opiskelee noin 1500 median sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Lisäksi kampuksella toimivat opiskelijalle tärkeät palvelut: opiskelijapalvelut, kirjasto, opiskelijaterveydenhuolto sekä tutkimus- ja kansainvälistymispalvelut.

Liven työhönvalmentajat Pirjo Pellikka ja Aino Kauppinen tuottavat työhönvalmennuspalveluita muihin oppilaitoksiin oppisopimusopiskelijoille ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille. Työhönvalmennuksen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen läpäisy ja työllistyminen sekä työnantajayrityksen tukeminen opiskelijan ohjaamisessa. Läpäisyllä ja työllistymisellä on puolestaan vaikutusta oppilaitoksen rahoituksen jatkuvuuteen. Kaikkia osapuolia kannattava työhönvalmennus on kuitenkin vielä useille oppilaitoksille ja yrityksille suhteellisen tuntematon keino tulevaisuuteen sijoittamiseen.

Työnhakutaidot ja työelämän pelisäännöt haltuun

- Työhönvalmennus on prosessi, jossa tuetaan opiskelijan kasvua niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisella tasolla. Työtä tehdään valmennuksellisella työotteella, mikä lisää opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä ottaa itse vastuuta opinnoistaan. Emme siis tee asioita opiskelijan puolesta, vaan valmennamme hänet vastuulliseksi ja itsenäiseksi toimijaksi, Pirjo Pellikka tiivistää.

Tärkein ja tunnetuin työhönvalmennuksen muoto on työpaikalla tapahtuva opiskelijan oppimisen tukeminen koulutussopimusjaksojen aikana. – Varmistamme opiskelijakohtaisesti, jotta opiskelijalla on riittävät työnhakutaidot etsiessään paikkaa koulutussopimusjaksoa varten tai työllistymiseen liittyen, Aino Kauppinen kertoo.

- Joillakin opiskelijoilla taas työelämän pelisäännöt eivät ole hallussa. Esimerkiksi vaikeus noudattaa työaikoja voi olla ratkaiseva tekijä opintojen etenemisessä tai läpäisyssä. Edellisten lisäksi ideoimme uusia tapoja mm. kirjallisten tehtävien suorittamiseen oppimisen haasteista huolimatta.

- Yksilöllisesti räätälöity valmennus lisää opiskelijan kykyä tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta asioistaan. Työhönvalmennuksella pystytään tukemaan opiskelijaa myös ajanhallinnassa ja kokonaisuuden hahmottamisessa, Kauppinen kertoo valmennuksen hyödyistä opiskelijalle.

Investointi oppilaitoksen tulevaisuuteen

Työhönvalmennuksen haasteeksi Pellikka ja Kauppinen mainitsevat palvelun vähäisen tunnettuuden. Todellisuudessa työhönvalmennus voi olla tärkeä sijoitus myös oppilaitokselle. - Valmennuksella vaikutetaan opiskelijan opintoihin ja opintojen jälkeiseen polkuun ja sitä kautta myös rahoitukseen. - Työhönvalmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden läpäisyprosentit ovat olleet poikkeuksetta keskivertoa korkeammat, Pellikka kertoo.

Osalla opiskelijoista valmennuksessa tuki kohdistuu tutkinnon osien ja tutkintojen suorittamiseen. Tällä on vaikutusta 35% rahoituksesta. Työllistyminen opintojen jälkeen ja jatko-opinnot ovat 15% rahoituksesta, Pellikka havainnollistaa.

Työhönvalmennuksessa opiskelijaa tuetaan verkostoyhteistyössä. Turvallisen toimintaympäristön luominen opiskelijalle yhdessä hänen ja hänen verkoston kanssa saattaa olla joskus haasteellista. Toisaalta yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella luodaan myös uusia toimintamalleja yhdessä opiskelijoiden ja heidän verkostojensa kanssa.

- Opiskelijoiden kohtaaminen eri toimintaympäristöissä on valmennuksen ehdottomia huippukohtia. Opiskelijan oivallukset omasta arjestaan ja omat opintoihin liittyvät ratkaisunsa voimaannuttavat myös työhönvalmentajaa.

Lisätietoja:
Työhönvalmentajat
Pirjo Pellikka, p. 040 669 4142
Aino Kauppinen, p. 040 575 3633
etunimi.sukunimi@inlive.fi

Turun Sanomissa julkaistiin 6. ja 8. elokuuta artikkelit siitä, että Sepänkatu 2:n kuntotutkimuksiin liittyvissä raporteissa on unohdettu mainita mustan homeen löytymisestä tutkimusraportissa. Aihe on herättänyt keskustelua myös muissa medioissa.

Maininnat mustasta homeesta eivät ole unohtuneet Sepänkatu 2:n raportista, vaan Raksystems Insinööritoimisto Oy on raportoinut tulokset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti. Mustalla homeella viitataan Turun Sanomien artikkeleissa Stachybotrys-sienisukuun, joka kuuluu ns. kosteusvauriota indikoiviin mikrobeihin.

Suomessa rakennusten kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset tulee tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti. Asetuksessa määrätään materiaalinäytteistä tehtävät mikrobianalyysit menetelmineen sekä mikrobianalyysien tulostentulkinta. Ne ohjaavat näytteenottoa, käytettäviä analyysimenetelmiä sekä niistä tehtävää tulkintaa.

Sepänkatu 2:n kuntotutkimukset on tehty tämän asetuksen mukaisesti. Sepänkatu 2 materiaalinäytteet on analysoitu laimennossarjamenetelmällä, joka on asetuksen mukainen virallinen viljelymenetelmä. Tutkimuksessa otettujen näytteiden analyysit on tehnyt Turun yliopiston aerobiologian yksikön laboratorio.

Mitä ja miten on tutkittu ja mitkä ovat tulokset?

Turun Sanomien artikkelissa mainitun 15 näytteen sijaan, Sepänkatu 2:ssa tehdyn tutkimuksen yhteydessä yhteensä otetuista 19 näytteestä kolmessa havaittiin Stachybotrys-kasvustoa pieninä pitoisuuksina käytetyllä laimennossarjamenetelmällä.

Lisäksi analyysit tehnyt laboratorio on käyttänyt omaa, sisäistä menetelmäänsä näytteiden analysoimiseksi. Tällä menetelmällä, edellisen kolmen lisäksi, viidessä näytteessä on todettu Stachybotrys-kasvua. Näiden tulosten osalta ei voida tehdä päätelmiä löydösten merkityksestä, sillä tätä laboratorion omaa menetelmää ei ole kuvattu laboratorion analyysivastauksessa, mikrobien pitoisuuksia ei ole esitetty, eikä tulosten tulkinnasta ole esitetty ohjeita. Tämä analyysivastaus on päivätty 18.6.2019, jonka mukaan tutkimusseloste on laadittu.

Laboratorio on toimittanut uuden analyysivastauksen laboratorion tekemän kirjausvirheen vuoksi, joka on päivätty 9.8.2019. Tässä uudessa analyysivastauksessa ainoana erona aiempaan oli se, että sisäisessä menetelmässä oli todettu neljässä näytteessä Stachybotrys-kasvua aiemmin esitetyn viiden näytteen sijasta.

Näiden tulosten osalta ei edelleenkään voida tehdä päätelmiä löydösten merkityksestä, sillä tätä menetelmää ei siis ole kuvattu laboratorion analyysivastauksessa, mikrobien pitoisuuksia ei ole esitetty, eikä tulosten tulkinnasta ole esitetty ohjeita.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeiden mukaan, ”tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa mikrobikasvun ja epätavanomaisten mikrobilähteiden tunnistamista, mutta yksinomaan sen perusteella (esimerkiksi yksittäisten aktinomykeettien tai Stachybotryksen esiintyminen rakennuksessa) ei tule tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä.” (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV, ohje 8/2016, s. 7).

Lisäksi ohjeissa mm. kerrotaan, että rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10 000 pmy/g* tai aktinomykeettien pitoisuus 3 000 pmy/g. Sieni-itiöpitoisuuden jäädessä alle 10 000 pmy/g, voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on 5 000-10 000 pmy/g. (*=pesäkkeen muodostavaa yksikköä/grammassa materiaalia.)

Kaikkien 19 otetun materiaalinäytteen laimennossarjamenetelmän mukaiset tulokset on raportoitu Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimusraportissa. Sepänkadulta otetuissa 19 näytteessä kolmessa havaittiin toimenpiderajan ylittävää mikrobikasvua. Vauriot ovat olleet selvitysten mukaan paikallisia ja ne ovat rajoittuneet vesipisteiden läheisyyteen ja yhden ikkunan alapuolelle. Toimenpiderajat ylittävien tulosten osalta Turun kaupunki tekee parhaillaan kiinteistössä korjauksia, joiden laadunvarmistus tehdään asetuksen mukaisin menetelmin.

Mikrobivaurioista on olemassa paljon tutkimusta ja julkaisuja, jotka ovat osittain ristiriitaisia ja kiistanalaisia. Raksystems Insinööritoimisto Oy noudattaa kosteus- ja sisäilmateknisten tutkimusten suorittamisessa lakia ja asetuksia ja toimii niissä annettujen ohjeiden mukaisesti, myös tuloksia tulkittaessa.

Turun ympäristöterveydenhuollon mukaan koulutyö voi alkaa keskiviikkona 14.8. normaalisti.

Avoin infotilaisuus Sepänkatu 2:n tutkimuksista tiistaina 13.8.

Sepänkatu 2:een liittyviä tutkimuksia, tutkimustuloksia ja niiden perusteella tehtyjä korjaustoimenpiteitä esitellään tänään tiistaina 13.8. kello 18 alkaen Puolalan koulun Puutarhakadun yksikössä (Puutarhakatu 5, alasali). Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikilla kiinnostuneilla, asukkailla ja medialla.

Kaikki Sepänkatu 2:een liittyvät tutkimustulokset on koottu ja julkaistu niiden valmistumisjärjestyksessä kootusti osoitteeseen www.turku.fi/sepankadun-vaistotila

Lisätiedot:

Tuomas Koskiniemi, tilapalvelujohtaja, Turun kaupunki, puh. 040 355 6296

Kati Järvi, sisäilmapäällikkö, Turun kaupunki, puh. 040 187 1203

Aki Puhka, johtava asiantuntija, Raksystems Insinööritoimisto Oy, puh. 030 670 55 00 (vaihde)

Äänekosken ja Laukaan Taite työelämään -hanke ja Suolahden Työttömät Ry järjestävät infotilaisuuden syksyn korttikoulutuksista Suolahden Kansantalolla tiistaina 20.8. klo 8.30. alkaen. Tilaisuus on tarkoitettu työttömille, sekä palkkatukityösuhteessa oleville henkilöille.

─ Monilla aloilla vaaditaan vähintään työturvallisuuskortti, mutta myös muut kortit voivat olla edellytys työllistymiselle. Suorittamalla omalle alalle vaaditut korttikoulutukset, voi edistää työllistymistään merkittävästi, Äänekosken kaupungin hankepäällikkö Anu Korte kertoo.

Infopäivästä, sekä korttikoulutuksista saa todistuksen, jolla voi täyttää vielä voimassa olevan aktiivimallin ehtoja. Tilaisuudessa pääsee tutustumaan eri korttikoulutusvaihtoehtoihin ja hankkeiden työntekijät neuvovat ja ohjaavat tarvittaessa. Tilaisuus on maksuton ja alkaa aamukahveilla. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä.

Kesän lisähauissa täytetään ammattikorkeakoulujen vapaana olevat opiskelupaikat tälle syksylle. Lapin ammattikorkeakoulun kesähaku päättyi viime perjantaina.

Lapin AMKista oli kesähaussa mukana seitsemän AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja kaksi YAMK-tutkintokoulutusta. Lisäksi avattiin lisämahdollisuus hakea insinööreille tarkoitettuihin muuntokoulutuksiin.

Kesähaussa hakee Lapin ammattikorkeakouluun ensimmäisellä hakusijalla 211 opinhaluista. Kevään yhteishaussa maalis-huhtikuussa samoihin koulutuksiin oli hakijoita 212. Kesähaku siis kaksinkertaisti hakijamäärän jälleen tänä vuonna.

Hakijoiden kannalta tilanne on nyt vaikeampi, sillä jaettavia opiskelupaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin keväällä. Esimerkiksi Tornion tradenomikoulutukseen on nyt 10 hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden kun keväällä hakijoita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja.

Liitetiedostosta käy ilmi tarkemmat tiedot kesähaussa mukana olleista koulutuksista, niiden hakijamääristä kevään yhteishaussa ja uudelleen kesähaussa.

Kesähausta Lapin AMKiin aiempina vuosina:

Kesähaku: vielä 400 tavoittelee opiskelupaikkaa Lapin AMKista. Lapin AMKin uutinen 9.8.2017

Kesähaku oikaisi yhteishaun tulosta. Lapin AMKin uutinen 2.8.2016

Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyy marraskuussa 2019 maahanmuuttajille suunnattu korkeakouluopintoihin valmentava koulutus. Tämä kuusi kuukautta kestävä koulutus painottuu korkeakoulussa tai asiantuntijatehtävissä tarvittavaan edistyneemmän suomen kielen opiskeluun. Koulutuksen aikana opiskelija saa myös valmiuksia suomalaisessa korkeakoulussa opiskeluun, kuten esimerkiksi digitaalista osaamista sekä opiskelutaitoja. Koulutus tarjoaa myös vahvan ura- ja opinto-ohjauksen.

-  Joensuun alueella on paljon korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, jotka eivät ole yrityksistä huolimatta löytäneet koulutustasoansa vastaavia töitä. Esteenä on usein työelämässä tarvittavan suomen kielen puutteellisuus ja myös se, että aiempi, ulkomailla hankittu koulutus ei vastaa suomalaisen työelämän vaatimuksia tai suomalaiset työnantajat eivät tunnista ulkomailla hankittua osaamista. Usein korkeasti koulutettu maahanmuuttaja joutuu täydentämään osaamistaan suomalaisessa korkeakoulussa tai jopa vaihtamaan alaa, kertoo projektipäällikkö Hannele Niskanen.

Karelia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt vastaavaa koulutusta jo kaksi kertaa aiemmin. Ensimmäisen, keväällä 2018 järjestetyn koulutuksen opiskelijoista jopa 80 % sai opiskelupaikan korkeakoulussa tai oman alansa työpaikan. Myös suuri osa kesällä 2019 päättyneen koulutuksen opiskelijoista on saanut opiskelupaikan korkeakoulusta.

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutuksen voi hakea 19.9.2019 asti. Koulutus alkaa marraskuun 2019 alussa ja kestää huhtikuun 2020 loppuun saakka. Lisätietoja koulutuksesta ja hakulomake löytyvät Karelia-ammattikorkeakoulun nettisivuilta.

Valmentavan koulutuksen lisäksi maahanmuuttajien on mahdollista suorittaa lyhyitä, työelämän tarpeiden mukaisia, yksilöllisesti suunniteltuja koulutuksia liiketalouden, tekniikan ja ICT aloilta. Tällaiseen koulutukseen haluavalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka mukaan opiskelija voi täydentää osaamistaan. Koulutuksen voi aloittaa sopimuksen mukaan.

Joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills järjestetään Kazanissa Venäjällä 22.–27.8.2019. Suomesta kilpailuihin lähtee 27 kilpailijaa ja 25 eksperttiä. Kilpailuissa ammattitaitoaan näyttää eri puolilta maailmaa kotoisin olevat nuoret osaajat. Lajeina kilpailuissa on esimerkiksi robotiikka, hitsaus ja hotellin asiakaspalvelu. Kevään ja kesän aikana kilpailijat ovat valmistautuneet eksperttiensä ja valmentajiensa ohjauksessa. Joukkueen edustajat on valittu avoimilla karsintakilpailuilla syksyn 2018 aikana. 

Huonekalupuusepän lajissa kilpailee asikkalalainen Eemeli Polvela. Hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa puuinsinööriksi ja työskentelee Penope Oy:lla. Salpauksessa hän on opiskellut puusepäksi ja puuartesaaniksi. Aiemmin hän on kilpaillut ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa. Kisoissa huonekalupuusepillä on kiinteä työpiste, jossa he työstävät samaa huonekalua neljän täyden työpäivän ajan.

Huonekalupuusepän lajin eksperttinä eli tuomarina ja asiantuntijana toimii Salpauksen opettaja Marko Varjos kisoissa ja siihen valmistautuessa. Hän toimii myös lajipäällikkönä, joka kehittää ja koordinoi lajin toimintaa Suomessa.

Lue lisää Eemelin kilpailijaesittelystä.

Tehdaskunnossapidon lajissa kilpailee Äänekoskelta kotoisin oleva Antti Rossi, joka on opiskellut kone- ja metallialan perustutkinnon Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa ja jatkaa opintojaan konetekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa. Hän on kilpaillut kahdesti ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa.

Eksperttinä toimii lehtori Tommi Backman Salpauksesta. Valmennustiimiin kuuluu myös lajipäällikkönä toimiva Salpauksen opettaja Anssi Mikkola. Rossin valmentaja on Seppo Pietarila (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto).

Lue lisää Antin kilpailijaesittelystä

Tutustu myös

Tietoa WorldSkills-kilpailusta Suomen ammattimaajoukkueen sivuilta 

Skills Finland ry:n kuvapankki kilpailijoista ja eksperteistä

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot

Marko Varjos, puusepän lajin ekspertti, p. 050 384 3905

Tommi Backman, tehdaskunnossapidon ekspertti, p. 044 708 1338

Suomen joukkue lähtee kilpailuun pe 16.8.

Leopardi liikenteessä – Lahden julistemuseon tehtäväkirja lapsille

Hanna Suihko, tekstit ja sisällön suunnittelu  Tiina Rekola, taitto ja julisteiden valokuvaaminen

Kesällä 2019 valmistuneessa Lahden julistemuseon tehtäväkirjassa lapsille avataan graafisen suunnittelun perusasioita hauskojen tehtävien avulla. Tehtäviä tekemällä myös lapsen medialukutaito kasvaa, ja tarjoaapa kirja tietoa julistetaiteesta aikuisellekin lukijalle. Kirjassa on tehtäviä monen tasoiselle ja ikäiselle tekijälle. Väritystehtävissä lapsi ei tarvitse muuta kuin värikynät käteen ja sommittelutehtäviäkin voi olla mukava tehdä itsekseen kaikessa rauhassa, mutta kirjan lopussa olevat taitteluohjeet vaativat aikuisen apua. 

Julisteessa aihe on vapaa. Tämän kirjan tehtävien taustaksi on otettu muutama tärkeä aihe nykymaailmasta ja myös lapsen maailmasta. Tehtävissä suojellaan luontoa, muistetaan tarkkaavaisuus liikenteessä ja tehdään mainos. Tekniikkakin on julistetaiteessa täysin vapaa, ja kirjan tehtävissä voi kokeilla niistä useampaa.

Leopardi liikenteessä –julkaisu liittyy Lahden museoiden tekemään linjaukseen tarjota entistä enemmän sisältöä ja toimintaa museoiden pienille vieraille. Varsinkin uudessa Taide- ja julistemuseo LADissa museopedagogiikka tulee olemaan tärkeässä osassa museon toimintaa.

Kirjaa on saatavilla mm. Museokioskista ja Lahden museokaupoista.

Lisätietoja julkaisusta

Hanna Suihko Museoamanuenssi Lahden julistemuseo hanna.suihko@lahti.fi 044 4164 184

Vaasan yliopiston kampus täyttyy parin seuraavan viikon aikana konferenssi- ja tapahtumavieraista. Elokuun superviikot alkavat jo tällä viikolla eli 15.-16. elokuuta valtakunnallisilla Elopäivillä. Päiville saapuu yliopistojen työelämä-, urapalvelu- ja alumniväkeä ympäri Suomea. 

Seuraavalla viikolla vuorossa ovat kaksi kansainvälistä tieteellistä konferenssia: kansainvälisen liiketoiminnan 15th Vaasa Conference on International Business 19.–21. elokuuta ja pohjoismainen kauppatieteellinen konferenssi Nordic Academy of Management 2019 22.–24. elokuuta. Samaan aikaan, 22.–23. elokuuta, Vaasan yliopistolla järjestetään myös Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät.

Media on tervetullut kaikkiin tapahtumiin.

Uusia reseptejä kansainväliseen bisnekseen

Vaasa Conference on International Business järjestetään Vaasassa tänä vuonna jo viidennentoista kerran. Kansainvälisen liiketoiminnan konferenssin kantavana teemana on tänä vuonna innovatiiviset liiketoimintastrategiat digitalisoituvassa maailmassa. Alati nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä innovatiiviset strategiat ovat elinehto useille yrityksille.

19.–21. elokuuta järjestettävään konferenssiin osallistuu yli sata kansainvälisen liiketoiminnan tutkijaa 17 eri maasta, kaukaisimmat heistä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista.

Konferenssi alkaa päivän kestävällä kansainvälisellä tohtoritutoriaalilla, jossa 21 opiskelijaa esittelee väitöskirjasuunnitelmiaan.  Tiistaina 20.8. avajaistilaisuudessa Danfossin Vaasan toimipisteen johtaja Tuula Hautamäki tarkastelee kansainvälisiä megatrendejä ja niiden vaikutusta energia-alan yritysten toimintaan. Tämän lisäksi Vaasan yliopiston kunniatohtori, professori Pervez Ghauri Birminghamin yliopistosta tarkastelee brexit-neuvotteluita ja niihin liittyviä lähestymistapoja sekä professori Jean-Francois Hennart Tilburgin yliopistosta analysoi yrittäjien vs. liiketoimintamallien roolia nopeasti kansainvälistyneissä yrityksissä. Avajaisten jälkeen päivät jatkuvat useilla teemaryhmillä. Aiheina ovat esimerkiksi sosiaalisen median rooli yritysten kansainvälistymisessä, kulttuurillisten arvojen vaikutus kestävään kehitykseen asennoitumiseen, partnerivalinta Kiinassa, sekä pk-yritysten että monikansallisten yritysten strategiavalintojen vaikutus menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla sekä lukuisat henkilöstöhallinnolliset kysymykset kansainvälisillä markkinoilla operoivissa yrityksissä. Kaikkiaan konferenssissa esitetään 85 alustusta.

Konferenssin pääorganisaattori, Vaasan yliopiston kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo kertoo olevansa iloinen siitä, että konferenssi houkuttelee Vaasaan vuodesta toiseen suuren määrän alan tunnettuja tutkijoita. Hänen mukaansa tämä heijastaa selvästi konferenssin sekä Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan alan tutkimuksen arvostusta sekä Suomessa että ulkomailla.

Pohjoismainen konferenssi tuo noin 300 tutkijaa Vaasaan

Pohjoismainen Nordic Academy of Management 2019 -konferenssi tuo Vaasaan noin 300 tutkijaa liiketaloustieteen eri aloilta. 22.–24. elokuuta järjestettävän pääkonferenssin ja 20.–21.8. järjestettävän tohtoritutoriaalin teemana on Nordic Energies, joka kuvaa Vaasan talousalueen luonnetta menestyvän energiaklusterin ja pohjalaisen yrittäjähengen yhdistelmänä. Yhteispohjoismaisen konferenssin taustataho on Nordic Academy of Management -järjestö eli Nordiska Företagsekonomiska Föreningen (NFF).

Konferenssia on järjestetty aina vuodesta 1950 lähtien ja se pidetään joka toinen vuosi eri Pohjoismaissa. Konferenssin tarkoituksena on tarjota pohjoismaisille liiketaloustieteen tutkijoille mahdollisuus tavata toisiaan ja esitellä tutkimustuloksiaan.

Nordic Academy of Management -konferenssin pääpuhujia ovat Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja tilintarkastuksen professori Peter Skærbæk sekäapulaisprofessori Martin Wood Leicesterin yliopiston kauppakorkeakoulusta. Konferenssissa pidetään 210 alustusta liki kolmessakymmenessä eri työryhmässä. Tutkimusten aiheet ovat laskentatoimen, rahoituksen, johtajuuden, henkilöstöjohtamisen, organisaatiotutkimuksen, markkinoinnin, yrittäjyyden, kestävän kehityksen, strategian ja korkeakoulututkimuksen alueilta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Yliopistojen ura-, rekrytointi- ja alumnipalveluiden valtakunnalliset Elopäivät

Sunna Vainiomaa, asiantuntija, urapalvelut, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8173, sunna.vainiomaa(at)univaasa.fi ja Nina Jokiaho, asiantuntija, viestintä ja kumppanuudet, puh. 029 449 8075

Elopäivien ohjelma: https://sites.univaasa.fi/elopaivat

15th Vaasa Conference on International Business

Jorma Larimo, kansainvälisen markkinoinnin professori, Vaasan yliopisto puh. 029 449 8464, jorma.larimo(at)univaasa.fi

Konferenssin sivut: https://www.univaasa.fi/en/sites/ibconference/

Nordic Academy of Management 2019

Jenni Kantola, henkilöstöjohtamisen yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8502
Susanna Kultalahti, tutkijatohtori,  Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8492

Konferenssin sivut: https://www.univaasa.fi/en/sites/nff2019/

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Päivien ohjelma: https://sites.univaasa.fi/tyosuojelupaivat/

Auli Kinnunen, johtaja, henkilöstöstrategia ja kehittäminen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8140  ja Elina Kaunismäki, päällikkö, henkilöstön palvelut ja ylimmän johdon palvelut, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8072.

Kansalais- ja työväenopistot ovat 120 vuoden ajan täyttyneet taiteen ja kulttuurin ystävistä, uuden oppijoista ja harrastajista. Taiteiden yönä Helsingissä torstaina 15.8. on mahdollisuus päästää mielikuvitus valloilleen ja löytää pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen monenlaiset taiteen harrastamisen mahdollisuudet.

Kansalaisopistojen teltalla Lasipalatsin sivustalla on ohjelmassa opetustuokioita ja havainneopetusta sekä tanssi- ja musiikkiesityksiä. Illan aikana voi itse kokeilla piirustusta, afrotanssia, lettikampauksia, parihierontaa sekä chiball-harjoittelua (hierontaa tuoksupalloilla). Lisäksi teltalla pääsee seuraamaan rocklaulua, pop/jazz-laulua, itämaista tanssia ja Bollywood-tanssia, capoeiraa sekä huuliharppuorkesterin esityksiä.

Kansalaisopistojen oranssi teltta päivystää Lasipalatsin ja Forumin välisellä aukiolla (Mannerheimintie 22-24 / Simonkatu 1) klo 16.00–20.00 välisen ajan. Tarkemmat tiedot teltan ohjelmasta Taiteiden yössä löytyvät osoitteesta  www.kansalaisopistot.fi/event/taiteidenyo/. Tervetuloa tutustumaan taideharrastamisen mahdollisuuksiin Helsingin aikuisopiston, Kalliolan kansalaisopiston, Vantaan aikuisopiston sekä Kansalaisopistojen liiton kanssa!

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Miljoonat suomalaiset ovat elämänsä aikana osallistuneet kansalais- tai työväenopiston kursseille. Suomen suurimpana oppilaitosmuotona opistot tavoittavat vuosittain yli 600 000 suomalaista. Opistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan ja ilmoittautumiset pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen kursseille ovat pääsääntöisesti parhaillaan käynnissä.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641 / jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Suunnittelija Laura Ryymin (tarkemmat tiedustelut teltan ohjelmasta)
p. 044 761 0700 / laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi