Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16553 articles
Browse latest View live

Tredun opiskelija mittaa osaamistaan maailmanmestaruuskilpailuissa

$
0
0

Ammattitaidon maailmanmestaruudet ratkotaan WorldSkills-kilpailuissa Venäjän Kazanissa 22–27.8. Suomen joukkueen 27 nuoren joukossa menestyksestä kilpailee myös Tredusta keväällä laborantiksi valmistunut Pinja Harakkamäki. Hän edustaa Suomea ainoana tredulaisena lajinaan kemiallinen laboratorio teknologia.

Suomen ammattitaitomaajoukkue matkustaa Kazaniin kisaviikon alussa. Harakkamäki kilpailee yhdeksän finalistin joukossa neljän päivän ajan. Kilpailupäivät ovat hektisiä ja täynnä tunnetta. Kun kilpailuihin on aikaa vähän reilu viikko, pieni jännitys on alkanut hiipiä tuoreen laborantin työtakin alle.

– En ole koskaan käynyt Venäjällä. Kilpailuiden lisäksi on jännittävää kohdata täysin uusi kulttuuri.

 Harakkamäen tavoitteena on tasaisen kilpailusuorituksen saavuttaminen.

– Teen parhaani niin, ettei jää harmittamaan, että olisin pystynyt parempaan. 

Vuoden 2017 Taitaja-kilpailut voittanut laborantti on valmistautunut Kazanin koitoksiin muun muassa kesätöissä Tampereen Vedellä. 

– Sieltä sain rutiinia töiden tekemiseen. Varsinaiset kilpailutehtävät tulevat tietooni kuitenkin vasta päivä ennen ensimmäistä kilpailusuoritusta.

Kilpailutehtävät julkaistaan Kazanissa englanniksi, joten viimeisenä päivänä on aikaa vielä suomentaa tekstit ja suunnitella työjärjestystä.

Kazanissa mukana yhteensä neljä tredulaista

Suomen joukkueeseen kuuluu kilpailijoiden lisäksi 25 eksperttiä eli tietyn kilpailulajin asiantuntijaa. Kaksi joukkueen eksperteistä tulee Tredusta. Leena Kainulainen toimii asiantuntijana Harakkamäen laboratorioalan lajissa ja Kimmo Koskinen avustaa graafisen suunnittelun lajissa. Osa eksperteistä toimii myös tuomareina, mutta lopullinen tehtävä selviää vasta Kazanissa.

Tredun opettaja Minna Alanko-Pirisen harteilla on painava taakka, sillä hän on vastuussa joukkueesta yhdessä kahden muun joukkueenjohtajan kanssa.

– Teemme kaikkemme, jotta nuoret voivat keskittää kaiken energiansa kilpailemiseen. Järjestelemme esimerkiksi aikataulut ja kuljetukset, mutta olemme myös olkapäänä kilpailijoille turhautumisen ja onnen hetkinä.

Leena Kainulainen (vas), Pinja Harakkamäki, Minna Alanko-Pirinen ja Kimmo Koskinen starttaavat kilpailumatkalle maanantaina 19.8.

Maanantaina 12.8. Tredussa järjestettiin lähtökahvit Venäjälle matkaaville tredulaisille. Antti ja Airi Soljan säätiön hallituksen jäsen Markku Seppälä luovutti Harakkamäelle stipendin ja lämpimät onnentoivotukset.

– Olet jo suuri voittaja, kun lähdet matkaan.

Kisaviikon ohjelmaan kuuluu tutustumista kaupungin nähtävyyksiin sekä vierailu paikallisessa koulussa kertomassa ammatillisesta koulutuksesta ja ammattitaitokilpailuista.

Kazanin 56 kilpailulajissa on mukana yli 1300 kilpailijaa yhteensä 63 maasta. Suomella on edustus 25 lajissa. SkillsFinland yhteistyökumppaneineen lähettää ja valmentaa Suomen ammattitaitomaajoukkueen kilpailuun.

WorldSkills-kilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2021 kilpaillaan Kiinan Shanghaissa.

Markku Seppälä toivotti Antti ja Airi Soljan säätiön kautta Pinja Harakkamäelle onnea ja menestystä ammattitaiton maailmanmestaruuskilpailuihin.

 

Lisätietoja:
Leena Kainulainen
leena.kainulainen@tampere.fi
050 303 1407

 


Maksuttomaan maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen haku käynnissä

$
0
0

Lahden ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon Suomessa. Valmentava koulutus on hyödyllinen väylä korkeakouluopintoihin aikoville maahanmuuttajille, sillä huomattava määrä sen suorittaneista opiskelijoista on päässyt opiskelemaan tavoittelemalleen alalle.

Maahanmuuttajille suunnattua valmentavaa koulutusta on tähän mennessä tarjonnut 13 eri ammattikorkeakoulua Suomessa. 30 opintopisteen laajuinen koulutus on opiskelijoille maksutonta ja sitä tarjotaan monimuoto- ja kontaktiopetuksena. Kokopäivätoimisessa opiskelussa keskitytään suomen kielen lisäksi englannin ja matematiikan opintoihin. Opiskelussa painottuvat myös ammattialakohtaiset ja yleiset korkeakouluopiskeluun valmentavat opinnot. Koulutuksessa on mahdollista suuntautua joko sosiaali- ja terveysalalle, tekniikkaan tai liiketalouden alalle. Jos oma opiskeluala on vielä epävarma, on mahdollista hakeutua monialaiseen koulutukseen.

”Koulutukselle on selkeä tarve, sillä maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä, eikä kansainvälisiä osaajia vielä kunnolla osata hyödyntää Suomessa. Työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 -tutkimuksen mukaan noin 20% korkeakoulututkinnon suorittaneista maahanmuuttajista työskentelee työntekijäammateissa, kun vastaava osuus kantaväestöstä on muutama prosentti. Koulutuksen tavoitteena on edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien etenemistä heidän yksilöllisellä koulutus- ja urapolullaan riippumatta siitä, jatkavatko he koulutuksen jälkeen korkeakouluopintoihin vai työelämään”, kommentoi LAMKin kielten ja viestinnän koulutuspäällikkö Johanna Marjomäki.

Hakuaika LAMKin järjestämään korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen on käynnissä ja päättyy 30.8.2019.

Lisätietoja:

Johanna Marjomäki, kielten ja viestinnän koulutuspäällikkö | LAMK

johanna.marjomaki@lamk.fi, 044 708 1083

Ystäväpiirin alkavat ryhmät

$
0
0

Yksinäisyyttä lievittäviä Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy syksyllä Etelä-Suomen alueella
Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyttä lievittäviä uusia Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy syksyllä. Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat mahdollisuuden uusien ystävien löytämiseen ja mukavaan tekemiseen yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille ihmisille. Ryhmämalli helpottanut jo yli 10 000 osallistujan yksinäisyyttä

Yhdessäoloa ja iloa
Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaavat Vanhustyön keskusliiton toteuttamaan Ystäväpiiri-koulutukseen osallistuvat ohjaajat, jotka toimivat paikallisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy syksyllä Etelä-Suomen alueella. Suljettu Ystäväpiiri-ryhmä kokoontuu 12 kertaa neljän kuukauden ajan, ja siihen osallistuu korkeintaan kahdeksan henkilöä. Ryhmien sisällöt suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan, ja ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmätoiminnan aloittamista.

Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneet iäkkäät ihmiset ovat kokeneet vertaistuen, kokemusten jakamisen, mukavan yhdessä tekemisen, hyvän yhteishengen ja huumorin olleen keskeisiä asioita toiminnassa. Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneista 98 % suositteleekin toimintaa muille, ja yli 90 % osallistuneista kokee yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän ansiosta.

Tutkitusti toimiva malli
Ystäväpiiri-toimintaa on kehitetty Vanhustyön keskusliitossa kymmenen vuoden ajan. Tutkitusti vaikuttava ja voimaantumista tukeva ryhmätoimintamalli on levinnyt ympäri Suomen, ja Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 10 000 iäkästä ihmistä. Ohjaajia on koulutettu lähes 950. Ystäväpiiri-mallia hyödynnetään mm. järjestöjen ja yhdistysten toiminnassa sekä kuntien vanhuspalveluissa: toimintaa toteutetaan vuosittain n. 40 paikkakunnalla.
Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on asiantunteva, ihmisläheinen ja aktiivinen toimija, joka valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Ystäväpiiri-toiminta toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen varoin

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Alueohjaaja Tarja Ylimaa 050 402 2528 tarja.ylimaa@vtkl.fi Ystäväpiiri-toiminta Vanhustyön keskusliitto ry – Centralförbundet för de gamlas väl ry http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta/
Lohjalla ystäväpiiriryhmä käynnistyy marraskuun 2019 alusta Vanhusten palvelukeskuksen Pentinkulmassa, Ojamonkatu 34. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 13-15. Ryhmää ohjaavat Soile Mikkonen ja Tuija Fäldt. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 1.9 alkaen klo 9-14 päivätoiminnan Juolukkakerhon numeroon 0440 394 065

Hallitus, miksi rikotte lupauksenne opiskelijoille?

$
0
0

Eläkeläiset eivät ole ainoa ryhmä, jota sumutettiin vaalien alla ”vappusatasella”, eli lupauksella
sadan euron tasokorotuksesta sosiaaliturvaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL teki huhtikuun
alussa puoluekyselyn, jossa kysyttiin puolueiden kantoja muun muassa korkeakoulutuksen ja
opiskelijan sosiaaliturvan rahoitukseen. Valtaosa nykyisistä hallituspuolueista lupasi korottaa
opintorahaa ja lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.


Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 250 euroa kuukaudessa. SYL:n kyselyssä
SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, Vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja Vihreät 333
euroon. Kyseessä olevat puolueet kosiskelivat viestinnässään muutenkin opiskelijoita
äänestämään lupaamalla panostuksia opintorahan lisäksi esimerkiksi koulutuksen laatuun. Vihreät
puhui jopa ”koulutusmiljardista”, jonka avulla menneet koulutusleikkaukset peruttaisiin ja uusia
pysyviä panostuksia tehtäisiin.


- Opiskelijoille ja muille koulutuksen ystäville hallitusohjelma oli karua luettavaa. Koulutusmiljardi
oli muuttunut koulutusmiljooniksi ja opintorahaan ei tultaisi tekemään tasokorotusta. Tämä oli
aika kaukana siitä, mitä hallituspuolueiden suunnalta ennen vaaleja oli luvattu, muistuttaa
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.


Opiskelijoille, joilla on lapsi, tulee hallitusohjelman mukainen 25 euron suuruinen huoltajakorotus.
Lisäksi opintotuki on luvattu sitoa indeksiin vuonna 2020, mutta indeksiin sitominen tarkoittaa
vain muutaman euron korotusta. 3-25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden
lupauksia jopa sadan euron korotuksesta.


Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) eilen esittelemässä budjettiehdotuksessa ei
opiskelijoille ole ensi vuodelle luvassa kuin hallitusohjelmaan kirjattu huoltajakorotus.
Korkeakoulujen rahoitukseen esitettiin 10 miljoonan lisäystä, mikä tarkoittaa perusrahoituksen
saaman potin jäämistä jälkeen jopa vielä hallitusohjelmaankin kirjattua pienemmäksi.


- Opiskelijoiden ja opetusalan voi syystä sanoa olevan pettynyt. Hallituspuolueet ostivat tiensä
hallitukseen lupauksilla, jotka tiesivät katteettomiksi jo ennen vaaleja. Kokoomus esimerkiksi ei
tehnyt vastaavia lupauksia, sillä halusi toimia rehellisesti. Sinänsä mielestämme on hyvä, jos
hallituspuolueetkin heräävät todellisuuteen siitä, mihin valtion rahat riittävät. Kritiikkimme
kohdistuu ennen kaikkea petettyihin lupauksiin, painottaa kokoomusopiskelijoiden Takatalo.


Lisätietoja:
Janika Takatalo
puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
+358 44 9820465

Suomalainen ero-seminaari

$
0
0

Hiiden Opisto järjestää suomalaisen ero-seminaarin 7.9.-14.12. lauantaisin klo 11.00-14.15 

Kurssin hinta 115 €

Kaarikeskuksen kahvila, Pisteenkaari 15, Nummela 

Ilmoittautuminen osoitteessa www.hiidenopisto.fi 

Parisuhteen päättyminen on aina kriisi. Usein ero on elämämme kovimpia kokemuksia.  Suomalainen eroseminaari tarjoaa mahdollisuuden käsitellä eroon liittyviä tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Se on oppimisprosessi, jossa osallistuja saa tiedon lisäksi syvällisiä, omaa kasvua tukevia kokemuksia.  Seminaarissa on selkeä rakenne ja ohjelma jokaista tapaamiskertaa varten, lisäksi siihen kuuluu kotitehtäviä. Parhaimmillaan seminaarista seuraa parempi itsetuntemus, jonka varassa on turvallisempaa jatkaa eteenpäin. Samalle kurssille ei toivota osallistuttavan ex-puolison kanssa. Seminaarissa käydään lävitse kirja Bruce Fisher: "Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy."  Kirjan voi ostaa kirjakaupasta tai www.suomalaineneroseminaari.fi. Erokriisistä selviytyminen ei kuitenkaan ole eroseminaarin ainoa tavoite, vaan lisäksi myös oman elämän uudelleen rakentaminen erokriisin avulla.

Porvoo Campuksen katolle oma aurinkovoimala

$
0
0


Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut ovat yhteisvoimin sitoutuneet vastuullisempaan ja tehokkaampaan energiankäyttöön sijoittamalla Porvoo Campuksen katolle oman aurinkovoimalan.


Kesän aikana Porvoo Campuksen katolle on asennettu korkean hyötysuhteen aurinkopaneeleita. Yhteistyökumppanina on toiminut helsinkiläinen aurinkosähkön asiantuntijayhtiö Playgreen Finland Oy.

Porvoo Campuksen katolla olevien aurinkopaneelien teho on noin 58 kilowattia (Wp), ja ne tuottavat sähköä vuodessa noin 50 MWh. Kaikki aurinkopaneeleilla tuotettava sähkö menee Porvoo Campuksen omaan käyttöön.

Uusiutuvalla aurinkosähkövoimaloilla katetaan osa kampuksen sähkönkulutuksesta.
”Nykytekniikalla tuotantoa saadaan aurinkovoimalasta myös pilvisellä säällä ja talvisaikaan. Aurinkopaneelien sähköntuotto vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta esimerkiksi kesäkuukausina kaikki kampuksen sähköntarve voidaan saada aurinkopaneelien kautta,” toteaa Kiinteistö Oy Porvoo Campuksen toimitusjohtaja Ulla Alapere.

"Haluamme panostaa ympäristöasioihin. Tulemme syksyn aikana sijoittamaan aurinkopaneeleita myös Laurean Tikkurilan kampuksen katolle. Kiinnitämme muutenkin erityishuomioita kiinteistöjemme energiatehokkuuden ja jätteiden kierrätyksen parantamiseen”, Alapere jatkaa.

Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat myös osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun jo pidempään jatkunutta ympäristötyötä. Haaga-Helia toimii Helsingin kaupungin kumppanina rakentaen hiilineutraalia Helsinkiä Ilmastokumppanit-verkostossa.

Faktaa järjestelmistä
• Maksimiteho 58,3 kWp
• Tuottoteho 49 MWh/v
• Paneeleita 188 kappaletta
• Toimittaja Play Green Finland Oy

Lisätietoa:
Ulla Alapere, toimitusjohtaja, Kiinteistö Oy Porvoon Campus, puh. 01025 63179

Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi

$
0
0

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista on juuri käynnistynyt tai käynnistymäisillään.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet myös erilaiset työelämätaitoihin sekä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan tukea työnhakuun ja oman osaamisen päivittämiseen sekä mielen- ja kehonhallintaa ja elämäntaitoja.

Kansalaisopistoilla on tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa. Sipilän hallituksen vuoden 2018 lisätalousarvion mukainen Digiaikakauden taidot -ohjelma mahdollistaa tulevana lukuvuonna maksutonta tietotekniikkaan ja muihin perustaitoihin liittyvää opetusta useissa kansalaisopistoissa.

Moni opisto tarjoaa myös enenevässä määrin perinteisten kokonaisen lukukauden kestävien kurssien sijaan lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa.

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Miljoonat suomalaiset ovat elämänsä aikana osallistuneet kansalais- tai työväenopiston kursseille. Kurssit ovat kaikille avoimia ja Suomen suurimpana oppilaitosmuotona kansalais- ja työväenopistot tavoittavat vuosittain yli 600 000 suomalaista. Kursseilta haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämäänkin ja osalle kansalaisopistosta tulee jopa elämänmittainen harrastus.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 181 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Xamkin lisähaussa 762 hakijaa, uusi lukuvuosi käynnistyy

$
0
0

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisähaku vapaaksi jääneille opiskelupaikoille päättyi 6.8.2019 ja valintakokeet järjestettiin tällä viikolla. Hakijoita Xamkiin oli lisähaussa yhteensä 762.

AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista lisähaussa suosituimpia olivat sairaanhoitajakoulutukset Savonlinnassa. Monimuoto-opintoihin haki 84 ja päiväopintoihin 55 hakijaa.

Kotkassa suosituin oli energiatekniikan koulutus (41 hakijaa). Kouvolassa kiinnostivat eniten englanninkielinen Digital International Business (43 hakijaa) sekä tradenomitutkintoon johtava liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi (43 hakijaa).

Mikkelissä vetovoimaisin koulutus oli päiväopintoina järjestettävä sähkö- ja automaatiotekniikka, johon oli 32 hakijaa.

Ylempään AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista lisähaussa suosituimpia olivat Mikkelissä järjestettävä tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen (64 hakijaa) ja Kouvolassa järjestettävä englanninkielinen International Business Management (46 hakijaa).

Lisähaussa hakeneet aloittavat opinnot jo elokuussa, kun Xamkin uusi lukuvuosi pyörähtää käyntiin.

Xamkissa noin 1650 uutta opiskelijaa

Neljällä kampuksella aloittaa tänä syksynä yhteensä noin 1650 uutta opiskelijaa. Pääosa uusista opiskelijoista käynnistää opintonsa maanantaina 19.8. alkavalla orientaatioviikolla, joka toteutetaan tänä syksynä uudella tavalla.

Verkko-orientaatiossa opiskelija tutustuu Xamkin palveluihin itsenäisesti verkon kautta. Verkkopalvelua testattiin talvella, ja palaute oli opiskelijoilta hyvää.

Toinen tapa tutustua opintoihin on Amazing campus race –kampussuunnistus. Siinä opiskelijat kiertävät kampusta pienryhmissä tutoreiden avustuksella ja suorittavat tehtäviä rasteilla.

Molemmilla tavoilla on tavoitteena antaa uusille opiskelijoille tietoa opiskeluun liittyvistä seikoista sekä tarjolla olevista palveluista. Lisäksi opiskelijoille jaetaan uuden opiskelijan infopaketit.

Uudet opiskelijat kampuskohtaisesti

• Kotka: n. 500 uutta opiskelijaa, joista ylempää AMK-tutkintoa suorittavia n. 95

• Kouvola: n. 315 uutta opiskelijaa, joista ylempää AMK-tutkintoa suorittavia n. 95

• Mikkeli: n. 650 uutta opiskelijaa, ylempää AMK-tutkintoa suorittavia n. 190

• Savonlinna: n. 170 uutta opiskelijaa, joista ylempää AMK-tutkintoa suorittavia 20

 

Lisätietoa:

Orientaatioviikko:

• Tutoroinnin asiantuntija Elina Ylönen, 040 185 9683

• Viestintäsuunnittelija Heli Kauppinen, 040 842 3413

 

Lisähaku:

Hakijapalvelut, 044 702 8891 (Kouvola) ja 040 585 6610 (Mikkeli), hakijapalvelut@xamk.fi

 


Matkailun saavutettavuus seminaari Lohjalla 30.8.2019

$
0
0

Lohjalla järjestetään seminaari aiheesta

MATKAILUN SAAVUTETTAVUUS 30.8.2019

Matkailun ja palvelujen saavutettavuudesta järjestetään mielenkiintoinen seminaari perjantaina 30.8.2019 Lohjalla, Laurentius-salissa. Seminaarin organisoi Länsi-Uudenmaan alueella toimiva Caito- hanke, mikä on EU Central Baltic Interreg- rahoitteinen. Puhujina toimivat edustajat mm. Visitfinlandista, Uudenmaan liitosta, Traficomista, Whim aplikaatiosta ja todella mielenkiintoisen asian, Helsinki-Tallinna tunneli- projektin edustaja. Tilaisuuden avaa Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula. Seminaarin yhteinen kieli on englanti.

Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille matkailun ja palvelujen saavutettavuuden parantamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneille tahoille, matkailuyrittäjille oman toiminnan kehittämiseksi sekä tietysti päätöksentekijöille, jotka ovat tärkeässä roolissa linjatessaan tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä ja -tarpeita. Paikalle toivotaan maaseutumatkailun parissa toimijoita ja erityisesti kansainvälisen matkailun kehittämisen kanssa työskenteleviä tahoja. Seminaariin osallistuu edustajia myös Viron matkailun kehittämisorganisaatiosta.

Seminaarissa tarkastellaan palvelujen ja erityisesti maaseudun alueen matkailupalvelujen saavutettavuutta, pääkaupunkiseudun läheisyydessä, monesta näkökulmasta. Saavutettavuus lähtee asiakkaiden tavoista löytää ja yrittäjien tavoista tarjota omia palveluitaan. Siihen liittyy matkan aikana logistinen saavutettavuus sekä viestintä ja tarvittavan tiedon löytäminen opasteista, kohteen ja kulkuvälineiden informaatioon ja yhteyksiin. Saavutettavuutta ovat myös aukiolot ja toiminta asiakkaiden kanssa kohteessa. Logistiseen saavutettavuuteen liittyvät strategiset liikennesuunnitelmat ja mahdollisuudet liikkua tulevaisuudessa.

Seminaariin osallistuminen vaatii rekisteröitymisen täältä https://bit.ly/2MISzxc

Seminaari järjestetään yhteistyössä Central Baltic Interreg Caito projektin, Lohjan kaupungin /Visitlohjan, Businessfinlandin/Visitfinlandin, Uudenmaan Liiton sekä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa.

****

 

CAITO SEMINAR

ACCESSIBILITY IN RURAL TOURISM

FRIDAY 30.8.2019

Place: Lohja, Laurentius-Hall, Address: Kirkkokatu 6, 08100 Lohja

Time 9.30- 15.00

 

Programme:

9.00-9.30 Welcome coffee/tea

9.30—9.40 Mr Mika Sivula, Mayor of Lohja, Welcome words

9.40 Results of the accessibility research in SouthCoastFinland - region Dr Roger Evans, Estonian University of Life Sciences, Interreg Central Baltic Programme project CAITO

10.20 Accessibility and digitalisation Ms Kaisa Kosonen, Digital Development Manager, Visit Finland

10.50 Incoming marketing and products, what I should do to improve my access to markets? Ms Anu Koski, Market Representative DACH, Visit Finland

11.20 Discussion

11.30 Break

11.45 Survey on accessibility of passenger transport in Finland (Presentation held in Finnish) Ms Laura Langer, Public Transport Specialist, Traficom

12.15. Short comment, traffic planning in Uusimaa region and rural connections Mr Petri Suominen Traffic Planning Manager, Helsinki-Uusimaa Regional Council. Discussion.

Discussion

12.30 Break & light lunch

13.15. Helsinki – Tallin Tunnel connection -project, brave innovation, what to expect? Mr Kustaa Valtonen,

Entrepreneur

13.45. Short comment, how to grow business in a rural situation with passion & sustainability and be easily accessible at the same time? Mr Harri Hollo, Sales Director, Kisakallio Sport Institute

13.55. Whim- application/ www.whimapp.com, helping to find Rural sites? Mr Jarkko Jaakkola, Area Manager, Maas Global

14.25 Discussion

14.45 Summary of the day

The seminar is open to everyone interested in accessibility in rural tourism and tourism development. Seminar is free of charge. Registration needed, go to registration  https://bit.ly/2MISzxc

 

Organizers:

Interreg Central Baltic Programme project CAITO

City of Lohja/ Visitlohja

Helsinki-Uusimaa Regional Council

Businessfinland / Visit Finland

Laurea University of Applied Science

 

Caito-hankkeen rahoittajina toimivat EU sekä Varsinais-Suomen liitto ja Suomen valtio.

Caito -hanke on Viron, Latvian ja Länsi-Uudenmaan alueiden yhteishanke, jossa pääpartneri on Estonian University of Life Sciences ja muut partnerit Latviasta Latvia University of Agriculture / Latvian Agricultural University ja Latvian Country Tourism Association ”Lauku ceļotājs”. Virosta Estonian Rural Tourism Association (ERTO). Suomesta Helsinki University Ruralia Institute (Ruralia) ja Laurea Ammattikorkeakoulu.

 

Lisätietoa Caito- hankkeesta löytyy mm. täältä

www.balticsea.countryholidays.info

www.caitoproject.eu

https://www.facebook.com/Project-CAITO-153311461815435

https://www.visitlohja.fi/ajankohtaista/caito-projektin-kuulumisia-04-2019/

 

Caito-hankkeen projektipäällikkö Lohjan kaupungilla on Matkailupäällikkö Minna Ermala, 044-374 1218 tai minna.ermala@lohja.fi

The first Masters of Health Care from JAMK graduate in Kazakhstan

$
0
0

Today, 14 students from the Jointly Implemented Degree Programme between JAMK University of Applied Sciences and Kazakh Medical University of Continuing Education (KazMUCE) will graduate and obtain the degree “Master of Health Care” after two years of studies in the degree programme in Advanced Nursing Practice. The group is the first one to finish their studies in a Made-to-Order Master’s degree programme implemented by a Finnish UAS in the field of health care. In the graduation ceremony in Almaty, Kazakhstan, the students will receive a degree certificate from both JAMK and KazMUCE.

Since the degree programme launched in autumn 2017, the students have successfully completed their studies in the degree programme in Advanced Nursing Practice containing also pedagogical teacher studies. The studies have contained distance and contact learning in Kazakhstan, and a 2-week study visit to Jyväskylä, where the students observed Finnish nurses in their daily work. The degree programme was implemented in cooperation with teachers from JAMK, Lahti University of Applied Sciences and KazMUCE.

Most of the graduating students work in medical educational institutions or health care settings as teachers, doctors, or nurses. Through the programme, the students have obtained valuable tools for their own teaching:

“In the hospital, we conduct training activities, but they are held only in the form of lectures; nurses do not actively participate in classes. After an internship in Finland, I saw how JAMK teachers conduct classes and I wanted to try to start teaching my nurses using pedagogical methods.”

After completing their studies in the degree programme in Advanced Nursing Practice, graduates can work as expert nurses in clinical care as well as in nursing teacher positions. Some students have already benefitted from their improved expertise:

“At the time of admission --, I was a senior nurse at the diagnostic department. I am currently working as a nursing expert. I think the training at this master's level influenced these changes, and I am very glad.”

– As a result of this collaboration, Kazakhstan has masters of health care in the field of nursing who possess an internationally corresponding level of knowledge and skills for forming the basis for the development of the nursing profession in the Republic of Kazakhstan to increase the universal coverage of health, Academic Director of the Programme, Senior Advisor Johanna Heikkilä explains. 

The first cohort of graduates will be followed by a second one next year, as the group of students who started their studies in autumn 2018 finish their studies. In the future, JAMK is looking to expand the cooperation with other Kazakh universities and organizations.

JAMK has been an active operator in Kazakhstan since 2012 and has been chosen, alongside Lahti University of Applied Sciences, as a strategic partner of the Ministry of Healthcare of the Republic of Kazakhstan (MoH) for the development of nursing education in 2016–2019. JAMK’s other current activities in Kazakhstan in the field of health care include a 2,5-year development project for the MoH and a 3-year Erasmus+ project, which both aim to support the health care reform and modernization of nursing education in Kazakhstan.

Further information:
Johanna Heikkilä
Senior Advisor
JAMK University of Applied Sciences
Tel. +358408488623
johanna.heikkila@jamk.fi

Ensimmäiset ylemmän korkeakoulututkinnon JAMKissa suorittaneet valmistuivat Kazakstanissa – valmistuneilla merkittävä rooli sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä

$
0
0

Ensimmäiset 14 JAMKin opiskelijaa saavat Kazakstanissa sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tänään maanantaina. Tilauskoulutus on toteutettu yhteistyössä Kazakh Medical University of Continuing Education:n (KazMUCE) kanssa. Kyseessä on kaksivuotinen toteutus, jossa JAMKin ja LAMKin hoitotyön asiantuntijat ovat opettaneet yhdessä kazakstanilaisten kollegoidensa kanssa. Opiskelu on tapahtunut Kazakstanissa, Suomessa ja verkon välityksellä.

Opinnot täyttävät sekä Kazakstanin että Suomen ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimukset sisältäen myös pedagogisia opintoja, sillä opiskelijat saavat tutkinnon sekä KazMUCE:sta että JAMKista.

– Kliinisen asiantuntijan koulutuksesta on Suomessa jo lähes kymmenen vuoden kokemus. Sairaanhoitajien asiantuntijuuden vahvistaminen sekä näyttöön perustuvien hoitotyön menetelmien käyttöönotto ja arviointi ovat keskeisessä asemassa tämän päivän hoitotyössä, toteaa Hanna Hopia, hoitotyön yliopettaja ja kliininen asiantuntija -koulutusohjelman vastuuopettaja.

– Nyt valmistuvilla sairaanhoitajilla tulee olemaan merkittävä rooli hoitotyön ja sen koulutuksen kehittäjinä Kazakstanissa, sillä heillä on nyt sekä kokemuksellista että tutkimustietoa kansainvälisestä sairaanhoitajan roolista, tehtäväkuvasta ja koulutuksesta, jota he voivat soveltaa toimiessaan opettajina ja kehittäjinä, asiantuntija Johanna Heikkilä toteaa.

Koulutuksesta saatu opiskelijapalaute on ollut erinomaista. Uusi ryhmä on jo aloittanut opintonsa Kazakstanissa ja tulee valmistumaan vuoden kuluttua. Koulutus on jatkumoa pitkäjänteiselle yhteistyölle Kazakstanin terveysministeriön, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa maan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja Kazakstanin terveyspalveluiden saatavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi.

Lisätietoja:
Johanna Heikkilä
Senior Advisor
JAMK University of Applied Sciences
Tel. +358408488623
johanna.heikkila@jamk.fi

HARGHUSHAY – Koulumatka Savannilla -dokumenttielokuva kertoo ainutlaatuisen kouluprojektin tarinan

$
0
0

Liv-kanavalla lauantaina 24.8. ensi-iltansa saava elokuva kertoo tarinan ainutlaatuisesta kouluprojektista, jossa suomalainen perheyritys Sinituote on rakentanut 400 oppilaan peruskoulun Tansanian syrjäseudulle. Vuonna 2006 alkanut projekti sai alkunsa reppureissun aikana sattuneesta kohtaamisesta, ja on toteutettu suorassa yhteistyössä paimentolaiskylän kanssa.

– Meillä ei ollut aavistustakaan, kuinka laajaksi projekti kasvaisi. Kaikki alkoi sattumasta. Tänään olemme äärettömän onnellisia siitä, mitä olemme saavuttaneet. Suunnitelmat ruutupaperilla, sementtisäkit aasin selässä ja molemminpuolinen vahva luottamus syrjäisen Tansanian paimentolaiskylän ja suomalaisen perheyrityksen välillä ovat synnyttäneet keskelle savannia pienen ihmeen, alueen parhaan alakoulun – ilman välikäsiä ja järjestöjä. Tuhansilla ihmisillä on nyt paremmat edellytykset elämään Harghushayn kylässä. On velvollisuus auttaa, kun siihen on mahdollisuus, Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz kertoo.

Kouluruokailun aloittaminen oli merkittävä askel lasten koulunkäynnille

Tansaniassa on ollut vuodesta 2000 lähtien voimassa yleinen oppivelvollisuus. Koulunkäynnin yleistymistä on kuitenkin hidastanut se, että köyhien maaseutukylien on rakennettava koulunsa itse. Vasta sen jälkeen hallitus palkkaa niihin opettajat. Harghushayn aikuisista vain 15 prosenttia oli luku- ja kirjoitustaitoisia kouluprojektin alkaessa.

Yksi projektin haasteista oli saada vanhemmat ymmärtämään lasten koulunkäynnin merkitys. Perinteisesti lasten on ajateltu auttavan maanviljelyssä ja karjan hoitamisessa, ja jatkavan vanhempien jalanjäljillä. Iso sysäys lasten koulunkäynnille oli kouluruokailun aloittaminen. Jokainen perhe lahjoittaa omasta sadostaan tietyn määrän koululle, jolloin he ovat etukäteen maksaneet lapsensa kouluruoan. Siitä tuli keskeinen syy lähettää lapsi kouluun, Johanna Hamro-Drotz kertoo.

Projekti onnistui, koska se tehtiin yhteistyössä kyläyhteisön kanssa

Sinituote lähti rakentamaan koulua tiiviissä ja suorassa yhteistyössä kylän kanssa. Kyläläiset ohjasivat projektin etenemistä ja päättivät isoista linjoista. Projekti onkin nyt suurimman haasteensa edessä: Pystyykö Sinituote irtautumaan rahoittajana projektista niin, että koulu jatkaa toimintaansa itsenäisenä? Onnistuminen vaatii erilaisten tulonlähteiden luomista koululle, joiden avulla koulu voi jatkossa rahoittaa itse toimintaansa. Harghushayn koulun toimintaa on kehitetty jatkuvasti ja tavoitteena on, että koulu pystyy toimimaan omavaraisesti vuodesta 2023 eteenpäin. Osana koulun omavaraisuussuunnitelmaa koululla on 10 hehtaaria peltoa, kolme kalalammikkoa, 500 hedelmäpuuta, 43 porsasta ja kahdeksan lehmää.

– Hankkeet epäonnistuvat todella usein, kun rahoitus loppuu. Suunnittelun täytyy tapahtua yhteistyössä toisten osapuolten kanssa, jotka ihannetapauksessa ovat itse hankkeen alullepanijoita. On tärkeää ajatella pitkän aikavälin vaikutuksia: kuinka tällainen projekti voisi olla kestävä pitkällä aikavälillä? On solmittava luottamus- ja ymmärryssuhde, Helsingin Yliopiston lehtori Aili Pyhälä sanoo.

Yhteisövetoisella toimintamallilla onkin haluttu välttää kehitysapuhankkeiden yleinen ongelma, että toiminta kuihtuu, kun länsimainen rahoitus loppuu. Johanna Hamro-Drotz sanoo, että projektissa on ollut alusta alkaen tärkeää, että se perustuu tasavertaiseen yhteistyöhön. Emme voi mennä sanomaan, miten heidän pitää toimia. Voimme toki edellyttää sitoutumista ja omaa osallistumista. Esimerkiksi kouluprojektissa kaikki rakennustyöt on tehty paikallisten talkoovoimin. Sen sijaan on tärkeää, että yhteisö kokee projektin omakseen. Että tämä on heidän koulunsa.

Elokuvan tv-ensiesitys:

LIV-kanavalla lauantaina 24.8. klo 17-18
uusinta Jim-kanavalla 1.9. klo 16.30-17.30

Elokuvan traileri >

Elokuvan on ohjannut ja tuottanut Panacea Film:
Jonathan Cladburn ja Dennis Hamro-Drotz

Lisätietoja: sini.fi/vastuullisuus/sini-koulu/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marika Saarinummi
markkinointipäällikkö, Sinituote Oy
+358 40 040 8170
marika.saarinummi@sinituote.fi

Partiolaisten johtamisseminaari metsässä vetää muitakin kuin partiolaisia – 600:lla ei partiotaustaa

$
0
0

Partiolaisten järjestämä, kaikille aikuisille avoin viikonlopun johtamisseminaari metsässä aiheutti osallistujavyöryn. Tapahtuman 3000 paikkaa myytiin loppuun ja mukaan ilmoittautui partiolaisten lisäksi 600 sellaista osallistujaa, joilla ei ole partiotaustaa. Johtajatulet-tapahtuma yhdistää metsäretken ja johtamisseminaarin Hämeenlinnan Evolla elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Johtajatulet sai Mehiläisessä palvelukoordinaattorina työskentelevän Eetu Välkkysen, 26, ilmoittautumaan tapahtumaan, vaikkei hänellä ole aiempaa kokemusta partiosta.

”Ohjelmassa minua kiinnostivat erityisesti johtajuuteen liittyvät teemat. Haluan itse esimiehenä kehittyä esimerkiksi vuorovaikutustaidoissa. Metsä seminaariympäristönä innosti myös perinteisen hotellin tai laivan sijaan. Uskon, että se vaikuttaa koko tilaisuuden henkeen, kun istutaan rennosti iltanuotiolla ja keskustellaan”, Välkkynen kertoo ja myöntää partion aina kiinnostaneen häntä pikkupojasta lähtien.

”Onhan tämä myös mahdollisuus päästä kurkistamaan partion toimintaan”, Välkkynen mainitsee. 

Yhdistelmä on ainutlaatuinen

Johtajatulilla osallistujille on tarjolla lähes 200 erilaista vapaaehtoisten vetämää työpajaa, joissa pureudutaan johtajuuteen monilla eri tavoilla. Yhteistä kaikille työpajoille on se, että niissä ei nähdä yhtäkään powerpoint-kalvoa, vaan kaikki työpajat pidetään ulkona metsässä. Illalla on mahdollisuus elämysohjelmaan esimerkiksi yösuunnistuksen ja pakohuonepelin merkeissä tai melontaan ja paljutteluun.  

”Tällainen yhdistelmä on Suomessa melko poikkeuksellinen. Tapahtuma järjestetään lähes kokonaan vapaaehtoispohjalta pääpuhujia ja yritysmaailmasta sekä järjestökentältä tulevia työpajan pitäjiä myöten”, kertoo tapahtuman johtaja Pekka Hankela.

”Tapahtuman rakentuminen itsessään kertoo siitä, että partiossa kasvatetaan mahdottoman hyviä johtajia. Niillä opeilla pärjää pitkälle myös työelämässä”, valottaa tapahtuman toinen johtaja Paula Viikari.  

Johtajatulet on tapahtumana avattu myös muille kuin partiolaisille, sillä partion on tarkoitus käydä vuoropuhelua yhteiskunnassa moneen suuntaan. Tapahtumaan osallistujista joka viidennellä ei ole partiotaustaa.

”Tämä on osoitus siitä, että partion tapa järjestää asioita vapaaehtoisvoimin sekä tapamme antaa nuorille ihmisille johtamiskoulutusta, kiinnostavat myös muita kuin partiolaisia. Toivon, että jokainen voisi palata täältä Evon metsistä viikonlopun jälkeen omaan elämäänsä – töihin, harrastuksiin ja opintoihin – parempana johtajana”, Viikari toteaa.

Vaisala lähettää paikalle kolmisenkymmentä työntekijää

Johtajatulet on saanut myös yritykset kiinnostumaan tapahtumasta.  

”Kaikki oli mukana yhdellä huikkauksella”, sanoo teknologiayhtiö Vaisalan kehityspäällikkö Arto Kylmänen, joka houkutteli oman projektipäälliköistä koostuvan tiiminsä Johtajatulille. Kylmänen itse toimii eräänlaisena Vaisalan projektipäälliköiden kummisetänä, joka vetelee taustalla naruista, jotta tiimin projektipäälliköt voivat johtaa noin 120 ihmisen työntekijäjoukkoa uusien tuotteiden luomisen projekteissa.  

”Johtajatulille veti kolme asiaa. Ensinnä tällainen tukee omaa ammatillista johtamisosaamista ja ihmisenä kehittymistä. Toiseksi asiat jäävät tällaisessa ympäristössä paljon paremmin mieleen kuin luentosalissa. Kolmanneksi ihmisiin tutustuminen on tärkeää – ja Johtajatulien kaltaisessa tapahtumassa tutustuu ihan toisenlaisiin ihmisiin kuin teknologiapuolella yleensä”, Kylmänen sanoo.  

Kylmäsellä on itsellään kokemusta hieman vastaavan kaltaisesta, poikkeuksellisessa ympäristössä järjestetystä modernin johtamisen koulutuksesta Etelä-Afrikasta: ”Päivät opiskeltiin ruohokattomajassa ja iltaisin päivän anti reflektoitiin iltanuotion ääressä. Se oli kokemus, josta olen usein puhunut töissä kollegoille – ja kun vastaavan kaltainen mahdollisuus avautui myös kotimaassa, oli koko tiimi heti mukana!”

Puhujina huippunimiä

Johtajatulien pääpuhujiksi on kiinnitetty Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, Idiootit ympärilläni -kirjan kirjoittaja Thomas Erikson, Googlen maajohtaja Kati Riikonen, tunnekouluttaja Camilla Tuominen sekä futuristi ja keksijä Perttu Pölönen. Työpajan vetäjinä ja muina puhujina nähdään muun muassa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala, MustReadin ekonomisti Heikki Pursiainen, STT:n päätoimittaja Minna Holopainen, taiteilija ja yrittäjä Paola Suhonen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. Katso koko ohjelma sekä työpajat.

Mediakutsu

Media on tervetullut seuraamaan tapahtumaa paikan päälle Hämeenlinnaan 30.8.–1.9. Pääpuheenvuorot ja suurin osa työpajoista järjestetään lauantaina. Akkreditoinnit tapahtumaan: Jussi Karhunen, jussi.karhunen@partio.fi, 0400 807025

Lisätiedot: www.johtajatulet.fi

Kuvia edellisiltä Johtajatulilta: https://partio.kuvat.fi/kuvat/TAPAHTUMAT/Johtajatulet/ 
Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä, kuvaajatiedoissa mainittava Suomen Partiolaiset/kuvaajan nimi.
Liitteenä kuva vuoden 2017 Johtajatulilta, kuvaaja Suomen Partiolaiset/Susanna Mikander.

Haastattelut:

Tapahtuman johtaja Paula Viikari, paula.viikari@partio.fi, 050 384 2905
Tapahtuman johtaja Pekka Hankela, pekka.hankela@partio.fi, 040 538 0238 

Eetu Välkkysen ja Arto Kylmäsen yhteystiedot ja valokuvat pyydettäessä Jussi Karhuselta, jussi.karhunen@partio.fi, 0400 807025

 

Kiinalaisturistien yöpyminen Lohjalla on yli kaksinkertaistunut

$
0
0

– vientimarkkinat Kiinaan ja muuallekin ulkomaille hyvässä kasvussa

Lohjan majoitustilastot kertovat, että kiinalaiset ovat tällä hetkellä suurin ulkomaisten majoitusvuorokausien tuoja Lohjalla. Kiinalaisten majoitusvuorokaudet mitataan jo useissa tuhansissa. Kun vuonna 2018 Lohjalla tilastoissa oli 4000 majoitusvuorokautta, on tänä vuonna tammi-kesäkuun aikana kasvua edellisvuoden samaan ajanjaksoon peräti +179%.

Lohjalla ulkomaisten majoituksissa perinteisesti suurimmat kansalaisuudet ovat olleet Ruotsi, Viro ja Saksa. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen majoitustilastot ovat valmistuneet kesäkuun loppuun saakka ja sen mukaan Lohjalla on kasvua yleisesti ulkomaan yöpymisissä viime vuoteen verrattuna yli 60%. Hyvin näyttäisi olevan kasvua myös Euroopan maista Italia, Saksa ja Ranska. Vuonna 2018 hienoinen kasvu näkyi myös Japanin yöpymisvuorokausissa, useampi sata enemmän kuin edellisvuonna. Lohjalla oli vuonna 2018 yhteensä 166 000 majoitusvuorokautta, joista kotimaisten oli 86,1 % ja ulkomaisten 13,9 %. Majoituksista vapaa-ajan majoituksia oli yli 80%. Majoitusmyynti on kasvanut vuodessa n. 700 000 eurolla, huoneiden keskihinta on noussut ja huoneiden käyttöaste on niin ikään parempaan suuntaan. Majoitusmyynti kokonaisuudessaan oli tilastoiduissa kohteissa vuonna 2018 yhteensä 6,93 miljoonaa.

-          Ulkomaan markkinointia ja tuotekehitystä on tehtävä pitkäjänteisesti. Uusille markkinoille lähdettäessä on tehtävä oikeita toimenpiteitä ja jaksettava odottaa kasvua noin kolmen vuoden viiveellä. Mitään pikavoittoa KV-markkinoiden kasvattaminen ei ole. Kansainväliset majoitusvuorokaudet tarkoittavat kuitenkin asiakkaiden viipymän kasvua ja tätä kautta matkailutulon kasvua alueelle. Tämä on oikea suunta, johon kannattaa panostaa. Ulkomaiset asiakkaat ovat valmiimpia kuluttamaan rahaa niin aktiviteetteihin, kohteisiin kuin myös ruokaan ja juomaan alueen palveluiden ääressä, kertaa Lohjan matkailupäällikkö Minna Ermala.

Yksi Lohjalaisista yrityksistä, joka panostaa Kiinan markkinoille on Kisakallion Urheiluopisto. Opisto on määrätietoisesti vuodesta 2016 pyrkinyt löytämään liikunta-alan koulutusviennille mahdollisuuksia Kiinan kehittyvästä talviurheilun markkinasta. Lisäksi Kisakallion innovaationa 2014 koripallon MM-kilpailuissa Espanjassa syntynyt ja aluksi urheilutapahtumiin keskittynyt ja mm Rion Olympialaisissa toiminut Finnish PopUp School on saanut hyvän vastaanoton Kiinassa. Alkuvuoden aikana lähes 400 kiinalaista koululaista opiskeli Kisakalliossa tai Kisakallion kumppanikouluissa Lohjalla tai lähialueilla. Markkinoiden avaamisessa ei sovi unohtaa Kisakallion avaamia popup school mahdollisuuksia lohjalaisille opettajille ja lapsille, lähettihän Kisakallio keväällä kahteen eri otteeseen lohjalaisia Kiinaan Suomen ja Kiinan yhteistyön merkeissä.

-          Juuri nyt on käynnissä kiinalaisten kesäsesonki ja tälläkin hetkellä Kisakalliossa on 3 eri koululaisryhmää. Koulupäivien toteutus tehdään yhdessä paikallisen kumppanikoulun kanssa ja koulupäivien jälkeen keskitytään mm talviurheilussa tarvittaessa liikuntataitojen kehittämiseen Kisakalliossa. Uskomme että tänä vuonna rikotaan jo 1500 kiinalaisen opiskelijan raja Finnish PopUp Schoolissa, kertoo Harri Hollo Kisakalliosta.

-          Uskomme vahvasti tuotteeseemme ja parhaillaan kartoitamme uusia kotimaisia kansainvälisistä markkinoinnista kiinnostuneita kumppaneita, jotta pystymme ensi vuonna vastaamaan toivottavasti vieläkin kasvavaan kysyntään, kertoo Hollo.

Icehearts valittu opetushallituksen Cygnaeus-palkinnon finalistiksi

$
0
0

Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva palkintotoimikunta on valinnut Iceheartsin yhdeksi Cygnaeus-palkinnon finalistiksi 29 ehdotuksen joukosta. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa.

Icehearts on jo yli 20 vuoden ajan työskennellyt haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kanssa, jotka tarvitsevat erityistä tukea niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Iceheartsin ytimessä on ajatus kokonaisvaltaisesta tuesta, jossa lapsen tuen tarpeisiin vastataan matalalla kynnyksellä ja sektorirajat ylittävästi

– Icehearts on tutkitusti pystynyt parantamaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulussa pärjäämistä tarjoamalla tuen, yhteisön ja rinnallakulkijan, järjestöpäällikkö Erika Turunen kertoo.

Toimintamallin avulla ennaltaehkäistään osattomuutta ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan lasten hyvinvointia.

– Olemme otettuja ja iloisia Cygnaeus-palkinnon ehdokkuudesta. Kasvattajamme tekevät päivittäin arvokasta työtä tukea tarvitsevien lasten arjessa tukien heitä niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajalla. Arjen kiireiden keskellä on tärkeää välillä pysähtyä pohtimaan työn perimmäistä tarkoitusta ja arvoa. Tällainen ehdokkuus antaa siihen upean mahdollisuuden, sanoo Turunen.

Icehearts turvaa lasten tasavertaista oppimista

Vaikka joukkuetoiminta on Iceheartsin ehkä näkyvin osa-alue, kuluu suurin osa erityisesti alkuvaiheessa olevien kasvattajien työstä koulussa ja koulutyön tukena. Kasvattaja sitoutuu tukemaan ja ohjaamaan lasta esikoulusta toiselle asteelle yhteistyössä rehtorien ja opettajien kanssa. Tavoitteena on tukea lapsen oppimista, vahvistaa osallisuutta, varmistaa tiedonkulku, turvata lapsen etu, tarjota ohjattua iltapäivätoimintaa ja joukkueurheilua sekä ehkäistä poissaoloja koulusta ja koulunkäynnin keskeytyksiä.

THL (Kekkonen, Appelqvist-Schmidlechner ja Sarparanta, 2018) julkaisi tutkimustietoa Icehearts-toimintamallin toteuttamisesta kouluissa koulun henkilöstön kuvaamana. Tutkimuksen mukaan Icehearts-kasvattaja pystyy turvaamaan haavoittuvista elämänolosuhteista tulevien Icehearts-lasten tasavertaista oppimista ja koulupolun jatkuvuutta työskentelemällä laaja-alaisesti ja tilannekohtaisesti oppilaiden, opettajien, huoltajien, opiskeluhuollon ammattilaisten sekä koulun johdon kasvatuskumppanina koulussa.

THL:n tutkimus osoittaa, että koulut hyötyvät toiminnasta kasvattajan tukiessa lasten oppimista tunneilla, vertaisryhmässä toimimista ja kouluyhteisön jäsenenä pysymistä. Kasvattaja myös vahvistaa kodin, koulun ja palvelujen välisiä suhteita sekä rakentaa lasten välisiä suhteita. Icehearts-kasvattajan läsnäolosta hyötyvät niin erityistä tukea tarvitsevat lapset kuin koulun muut oppilaat. Toiminnan pitkäkestoisuus ja kasvattajasuhteen jatkuvuus auttavat lasta selviytymään opetusryhmän, opettajan, luokan tai koulun vaihtuessa tai lapsen siirtyessä kouluasteelta toiselle.

Koko tutkimusartikkeli luettavissa Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot – vuosikirjasta 2018 s. 179-192.

Cygnaeus-palkinnon voittaja julkistetaan Kuntamarkkinoilla

Iceheartsin lisäksi muita Cygnaeus-palkinnon finalisteja ovat apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta, Careerian Äidit mukana -hanke, Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke, Invalidisäätiön Live Polku sekä Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutuksen arviointi -tutkimusryhmä. Finalistit julkaistiin Opetushallituksen verkkosivuilla.

Cygnaeus-palkinnon voittaja julkistetaan Kuntamarkkinoilla 11.9.2019.

 

Lisätietoja:

Erika Turunen, Suomen Icehearts ry:n järjestöpäällikkö

erika.turunen@icehearts.fi, 044 2400 349


Touko–kesäkuussa 2019 SeAMKista valmistuneet

$
0
0

Yksiköittäin ja tutkinto-ohjelmittain järjestetyllä listalla ovat kaikki nimensä julkaisemiseen luvan antaneet. Valmistuneista kerrotaan sukunimi, etunimi sekä kotipaikka.

SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

 

Bachelor of Business Administration, DP in International Business

Freundlich Mikael, Espoo

Kolkka Roosa, Seinäjoki

Lule Esther, Seinäjoki

Tusiime Betty, Seinäjoki

Kulttuurituottaja (AMK)

Hautamäki Arttu, Alavus

Kurhela Tiina, Kurikka

Mäkelä Maiju, Kurikka

Uusoksa Tiitus, Helsinki

Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

Ahlavuo Marika, Espoo

Hangasluoma Hanna, Seinäjoki

Jaskari Katja, Seinäjoki

Master’s Degree Programme in International Business Management

Koiste Heikki, Seinäjoki

Varila-Norrgård Jonna, Seinäjoki

Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala

Halme Virpi, Seinäjoki

Olli Riikka, Jyväskylä

Penttinen Petri, Seinäjoki

Tradenomi (AMK), Liiketalous

Anttila Lauri, Tampere

Fränti-Huhtala Mari, Seinäjoki

Hiirikoski Karri, Seinäjoki

Holkkola Aino, Kauhava

Kalliomäki Ella, Seinäjoki

Kangasniemi Pasi, Isojoki

Katajamäki Petra, Kauhava

Kiviniemi Veera, Seinäjoki

Koliini Tanja, Seinäjoki

Kuutti Karita, Kauhava

Majuri Olli, Tampere

Malkamo Ira, Seinäjoki

Mäki-Hakola Cici, Seinäjoki

Mäki-Torkko Taneli, Seinäjoki

Nurmela Jarmo, Alajärvi

Ojaniemi Emilia, Lapua

Pajander Henri, Seinäjoki

Parkkonen-Sorsa Taru, Seinäjoki

Peltola Janette, Seinäjoki

Purola Merja, Kurikka

Raunio Minna, Seinäjoki

Rinta Juho, Ilmajoki

Rintasalo Jonna, Seinäjoki

Ruokamo Jatta, Seinäjoki

Savinen Jukka, Tampere

Siltamäki Emminoora, Kauhava

Yliaho Nina, Seinäjoki

Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys

Palojärvi Eeli, Tampere

Raivio Annu, Ähtäri

Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen

intra Paula, Seinäjoki

Ojanpää Sami, Seinäjoki

Pirttijärvi Susanna, Ilmajoki

Ylikantola Leila, Seinäjoki

 

SeAMK Ruoka

 

Agrologi (AMK)

Autio Jouni, Kauhava

Eronen Topi, Rantasalmi

Groop Linn, Mustasaari

Harju Olli, Ilmajoki

Heikkilä Niina, Kurikka

Helminen Heidi, Sastamala

Hänninen Liisa, Ilmajoki

Kaitila Aksa, Laitila

Kinnunen Patrik, Pihtipudas

Koskela Hannu, Seinäjoki

Niinistö Sami, Laitila

Raiskio Aki, Kankaanpää

Saari Santeri, Kurikka

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Ekola Tarja, Vaasa

Hara Suvi, Huittinen

Jaakkola Anna, Lapua

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Aalto Hanna, Seinäjoki

Autio Teemu, Kokkola

Hakkinen Waltteri, Seinäjoki

Jokinen Oona, Seinäjoki

Kari Marjaana, Alavus

Rasi Henna, Lapua

Rauhala Laura, Kokkola

Vaateri Laura, Seinäjoki

Vahala Juho, Ilmajoki

Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Heinonen Riina, Seinäjoki

Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut

Hannila Heidi, Vimpeli

Korkeamäki Annami, Seinäjoki

Wallius Marika, Ilmajoki

Virta Kirsi, Harjavalta

 

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

 

Fysioterapeutti (AMK)

Hakonen Petri, Seinäjoki

Kujala Anni, Vimpeli

Geronomi (AMK)

Nurmela Jenni, Seinäjoki

Sosionomi (AMK)

Haatainen Satu, Lapua

Hiipakka Juuli, Ilmajoki

Honkola Loviisa, Kauhava

Huhta Heidi, Lapua

Ikola Janina, Seinäjoki

Lehto Pia, Lapua

Mäki Sari, Seinäjoki

Niemi Noora, Isokyrö

Nikkari Minna, Lapua

Sillanpää Tiia, Seinäjoki

Syrjälä Jonna, Alavus

Tuurihalme Jasmin, Seinäjoki

 

SeAMK Tekniikka

 

Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

Haaraniemi Iiro, Seinäjoki

Ihainen Heikki, Virrat

Ilomäki Ville, Vimpeli

Liski Aki, Tammela

Luoma Sami, Isojoki

Märijärvi Tuomas, Seinäjoki

Puska Jarkko, Seinäjoki

Tuominen Henri, Seinäjoki

Uusiportimo Jukka, Alavus

Viitala Pekka, Seinäjoki

Vuolle Santtu, Seinäjoki

Yli-Lankoski Lauri, Parkano

Insinööri (AMK), Konetekniikka

Hakoniemi Antti, Vaasa

Kari Joonas, Seinäjoki

Kortelainen Antti, Seinäjoki

Kärkölä Matti, Seinäjoki

Lahtinen Arttu, Tampere

Latva-Somppi Veli, Seinäjoki

Matila Matias, Seinäjoki

Mäkelä Aleksi, Vimpeli

Rantamäki Jukka, Seinäjoki

Tala Artturi, Seinäjoki

Törmä Eetu, Kauhajoki

Viitala Juho, Seinäjoki

Insinööri (AMK), Rakennustekniikka

Annola Timo, Seinäjoki

Järvilä Otto, Seinäjoki

Korpela Kalle, Laihia

Niinisalo Ari-Pekka, Seinäjoki

Põldmaa Indrek, Seinäjoki

Insinööri (AMK), Tietotekniikka

Hopiavuori Joonas, Seinäjoki

Keskinen Heini, Parkano

Kiviniitty Samu, Seinäjoki

Koskinen Tuomas, Seinäjoki

Lahti Tuomas, Seinäjoki

Leppänen Juuso, Seinäjoki

Loppi Oskari, Seinäjoki

Louhiranta Arttu, Seinäjoki

Majapuro Sini, Lempäälä

Rinta-Porkkunen Matti, Kuortane

Sahakangas Jorma, Karijoki

Svahn Janne, Tampere

Tuhkanen Jesse, Seinäjoki

Valkama Juuso, Seinäjoki

Åkerman Kalle, Seinäjoki

Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen

Pietari Niko, Ilmajoki

Tynjälä Janne

Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka

Majala Janne, Jyväskylä

Ojanperä Teemu, Seinäjoki

Digitaitoja Hiiden Opistosta

$
0
0

Hiiden Opistossa on käynnistynyt Opetushallituksen valtionavustuksen rahoittamana Digitaidot 2019-2020 -hanke. Hiiden Opisto lähestyy perustaitojen kehittämishaastetta digitaitojen kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa keskitytään kansalaisen todellisiin arjen haasteisiin, jotka riippuvat koulutuksen kohderyhmästä. Hankkeen tavoitteena on tarjota kansalaisille perusdigitaitoja ja kehittää digitaitojen opetukseen uusi toimintamalli. Digitaidot-hankkeen kurssitarjonta on maksutonta ja avointa kaikille. Kursseja tarjotaan Lohjalla ja Vihdissä. Syyslukukaudella 2019 käynnistyy kaksi kurssia: Digitaidot tutuksi -  ratkaisuja digipulmiin A ja Digitaidot tutuksi – internetin taitajaksi. Lisäksi on mahdollista saada henkilökohtaista digineuvontaa. Hankkeen kurssit löytyvät helposti Hiiden Opiston kurssitarjonnasta hakusanalla digitaidot sekä opinto-oppaasta otsikolla Digitaidot tutuksi -hanke. Ilmoittautuminen kursseille www.hiidenopisto.fi tai toimistoon p. (019) 369 1498 (ma-to 9-12 ja 13-15).

Hankkeen koordinaattorina toimii Anne-Marie Malinen, anne-marie.malinen@lohja.fi, p. 044 3740 495.

Lisätietoja hankkeesta Hiiden Opiston nettisivuilta www.hiidenopisto.fi ja Peda.net-sivuilla peda.net/lohja/hiiden-opisto

 

__

Syksyn kurssit:
34051454, DIGITAIDOT TUTUKSI - RATKAISUJA DIGIPULMIIN A
Luksia Lohja, Nummentie 6
To 13.00 - 16.15, 12.9.2019 - 26.9.2019
Katja Räsänen, 12.00 t, 0,00 €, Maksuton
Ilmoittautuminen alkaa 8.8.2019 11.00
Ilmoittautuminen päättyy 29.8.2019 0.00
Askarruttaako tietokoneisiin tai mobiililaitteisiin liittyvät kysymykset tai pulmat? Tarvitsetko apua ja opastusta digilaitteiden käytössä? Kurssilla käymme läpi digipulmia ryhmänä, mutta jokaiselle on varattu myös aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan.

34051455, DIGITAIDOT TUTUKSI - INTERNETIN TAITAJAKSI
Luksia Lohja, Nummentie 6
To 10.00 - 13.15, 3.10.2019 - 31.10.2019
Anne-Marie Malinen, 16.00 t, 0,00 €, Maksuton
Ilmoittautuminen alkaa 8.8.2019 11.00
Ilmoittautuminen päättyy 19.9.2019 0.00
Kurssilla tutustutaan Internet-selaimeen ja sen käyttöön tiedonhaussa. Lisäksi opitaan, miten pankkiasiat hoituvat, virastoissa asioidaan ja ostoksia tehdään turvallisesti. Kurssilla opitaan myös hakemaan ja lataamaan sovelluksia turvallisesti.

34057427, DIGITAIDOT TUTUKSI - HENKILÖKOHTAINEN DIGINEUVONTA A
Opistotalo, Kanervasali, Karhumäenpolku 5
Ma 14.00 - 17.15, 21.10.2019 - 2.12.2019
Katja Räsänen, 28.00 t, 0,00 €, Maksuton
Ilmoittautuminen alkaa 8.8.2019 11.00
Ilmoittautuminen päättyy 7.10.2019 0.00
Softat? Päivitykset? Haittaohjelmat? Hastagit? Askarruttaako tietotekniikka tai mobiililaitteiden käyttö? Tarvitsetko apua tai ohjausta tietoteknisenlaitteen käytössä? Opisto tarjoaa nyt henkilökohtaista digivalmennusta kaikille digilaitteista kiinnostuneille. Varaa yhden tunnin kestävä neuvonta-aikasi paikan päällä 21.10. Digineuvontaa ei ole syyslomaviikolla 42. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Digitaidot-hankkeen sivut: https://peda.net/lohja/hiiden-opisto/digitaidot_hanke

Artikkeli hankkeesta Hiiden Opiston nettisivuilla: https://www.hiidenopisto.fi/ajankohtaista/digitaidot-hanke-kaynnistynyt/

Digitaidot hankkeen kurssitarjonta ja ilmoittautuminen lukuvuonna 2019-2020: https://opistopalvelut.fi/hiidenopisto/search.php?l=fi&search=digitaidot

Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset taipuvat kantaatiksi TSL:n 100-vuotiskonsertissa

$
0
0

Sata vuotta täyttävä Työväen Sivistysliitto TSL järjestää Opi perusasiat -konsertin kokous- ja konferenssikeskus Paasitornin juhlasalissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) sunnuntaina 1. syyskuuta 2019 klo 15. 

Legendaarisen Koiton Laulun konsertti on 100-vuotista sivistystyötään juhlivan TSL:n juhlakonsertti. Kuoron ohjelmisto on ennakkoluulotonta ja monipuolista. Kuten sivistysliike myös uusi yhteiskunnallinen kuoromusiikki elää nykypäivää, katsoo tulevaisuuteen, muttei unohda juuriaan.

Konsertissa kantaesitetään kuorojohtaja Tomas Takolanderin kirjailija Juha Hurmeen tekstiin säveltämä Nyljetyt laulut -juhlakantaatti kuorolle, orkesterille ja baritonisolistille. Sivistysaiheisen kantaatin teksti perustuu Juha Hurmeen kirjaan Nyljetyt ajatukset. Teos käsittelee sivistystä vakavan ja humoristisen välillä tasapainotellen; kieli poskessa, mutta naama peruslukemilla. Konsertissa kantaesityksensä saava sävellys on Työväen Sivistysliiton tilaus.

Kantaatin solistina laulaa bassobaritoni Antti Mähönen. Hän kuuluu nuorien laulajiemme nousevaan joukkoon. Kantaesityksen ja konsertin johtaa Tomas Takolander, joka on todellinen musiikin moniottelija. Hän on muusikko, esiintyvä taiteilija, kapellimestari, kuoronjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja pedagogi.

Kantaesityksessä soittaa Helsingin Konservatorion orkesteri Helsinki Concordia. Orkesteri koostuu konservatorion musiikkialan perustutkinnon opiskelijoista sekä musiikkiopiston oppilaista. Helsinki Concordia edustaa Helsingin Konservatoriota sekä Suomessa että ulkomailla.

Konsertissa kuullaan myös kuoron suosittuja lauluja yhtyeen säestämänä. Yhtyeessä soittavat Eero Ojanen (piano), Heikki ”Häkä” Virtanen (basso) ja Pekka Nyman (lyömäsoittimet). Uusia lauluja edustaa mm. Markku Nikulan säveltämä Aseettomuuden voima ja tutumpia mm. Buchenwaldin hälytys sekä tietysti Veli, sisko.

Sivistysliikkeen satavuotista kaarta visualisoivat konsertissa kuvataiteilija Sampo Laaksosen työstämät kuvat. Kuvataiteilija ja muusikko Laaksonen piti loppukeväästä Helsingissä näyttelyn, jossa hän käytti kuvissaan kierrätysmateriaaleja.

Tilaisuuden juontaa toimittaja Ville Blåfield, jonka kirjoittama TSL:n juhlakirja Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä (Edita 2019) julkaistiin alkuvuodesta.

Työväen Sivistysliittoa oli 1. syyskuuta 1919 perustamassa mm. Raittiusseura Koitto, jonka tiloissa Koiton Laulukin on aikoinaan perustettu. TSL on puolestaan ollut vuosikymmenten varrella perustamassa montaa kulttuuri-instituutiota ja -tapahtumaa. Yksi tällainen on Helsingin Konservatorio, jonka orkesteri on Helsinki Concordia.

Opi perusasiat -konserttia ennen klo 12 on Paasisalissa Shampanjaa ja sivistystä -brunssi, jonka ohjelmallisen osuuden moderoi toimittaja Ville Blåfield. Rennossa ja asiapitoisessa ohjelmassa haastatellaan mm. Tarja Halosta, Erkki Liikasta, Maria Lähteenmäkeä, Erkki Tuomiojaa, Päivi Niemi-Lainetta, Eero Heinäluomaa ja Marko Piiraista. Musiikillisesta viihteestä vastaa jazzlaulaja Kirsti Alho ja All About Eve -kokoonpano, jossa soittavat Riitta Paakki (piano), Adele Sauros (saksofoni), Hanne Luostarinen (rummut) ja Ville Herrala (basso).

Lippuja konserttiin on saatavilla Tiketistä. Median edustajia pyydetään olemaan yhteydessä viestintäpäällikkö Merja Leskiseen, merja.leskinen@tsl.fi tai 040-5673208.

 

Talouden ajattelua ja tekemistä toisin. ”Elävä talous” ilmestynyt!

$
0
0

Juuri ilmestynyt Elävä talous: Yhteisen tulevaisuuden toimintaopas on opas talouden haltuunottoon ja muuttamiseen jokapäiväisellä toiminnalla. Teos kyseenalaistaa totunnaiset käsitykset taloudesta ja sen keskeisistä ulottuvuuksista: mitä on työ, liiketoiminta, vaihto, omistaminen, sijoittaminen? 

”Pohjimmiltaan taloudessa on kyse hyvin yksinkertaisista ja jokapäiväisistä asioista. Suurin osa niistä tarpeista, joiden täyttymisestä itse kunkin toimeentulo ja hyvinvointi riippuvat, ovat kaikille yhteisiä ja jaettuja. Jaettu ja yhteinen on myös se elonkehä, jonka rajoissa noihin tarpeisiin on vastattava. Eettisiä, keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiimme liittyviä kysymyksiä ei siksi voi eikä pitäisi yrittää irrottaa taloudesta”, sanoo kirjan suomentaja Eeva Talvikallio, joka on myös yksi kirjan tekijöistä. ”Elävässä taloudessa lukijaa kannustetaan esittämään noita kysymyksiä ääneen ja etsimään niihin omanlaisiaan vastauksia, itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa, sen sijaan, että vain tyytyisi valmiiksi annettuihin ratkaisuihin.”

Teos pohjaa kattavaan empiiriseen ja teoreettiseen tutkimustyöhön taloutta toisin tekevien yksilöiden ja yhteisöjen parissa eri puolilla maailmaa. Teoreettisia ajatuksia havainnollistetaan todellisin ja fiktiivisin esimerkein jo toteutetuista hankkeista, aloitteista ja toimintatavoista. Visuaaliset ja vertauskuvalliset työkalut auttavat lukijaa tiedostamaan talouteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Opas soveltuu erinomaisesti sekä omatoimiseen talouden haltuunottoon että erilaisten ryhmien ja oppilaitosten käyttöön.

Teos perustuu englanninkieliseen alkuteokseen Take Back the Economy: An Ethical Guide to Transforming our Communities, jonka kirjoittajat J. K. Gibson-Graham, Jenny Cameron ja Stephen Healy ovat tehneet uraauurtavaa työtä feministisen talousteorian, talousmaantieteen ja yhteisöllisten talouden muotojen tutkimiseksi ja kehittämiseksi.

Eeva Talvikallio on yhteiskuntien totunnaisten ajattelumallien ja käytäntöjen kyseenalaistamiseen erikoistunut kirjoittaja ja kääntäjä. Elävä talouson hänen alkuteosta päivittävän, täydentävän ja Suomen oloihin mukauttavan kirjoitus-, tutkimus- ja suomennostyönsä hedelmä.

J. K. Gibson-Graham, Stephen Healy, Jenny Cameron & Eeva Talvikallio: Elävä talous. Yhteisen tulevaisuuden toimintaopas
451 s., Vastapaino 2019

Tekijän yhteystiedot:
Eeva Talvikallio, eeva.talvikallio@gmail.com, 050 3425 969

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Teos tarjoaa arjen talouteen, hoivaan ja yhteisöllisyyteen näkökulmia, jotka kannustavat ajattelemaan mahdollisuuksia avoimesti, yhteiskunnassa ilmeneviin eriarvoisuuksiin puuttuen, lähtien liikkeelle erilaisuuksien ja moninaisuuksien läsnäolosta sekä pienen ja paikallisen potentiaalista. Kirja haastaa käsityksiä siitä, kuka voi ottaa haltuunsa talouden käsitteitä ja analyysia, ja siinä piilee sen vallankumouksellisuus.

                – Marjaana Jauhola, akatemiatutkija, kehitystutkimuksen dosentti/yliopistolehtori, HY

 

Elävä talous auttaa ymmärtämään, miten taloutta voi demokratisoida. Mukana on paljon käytännön esimerkkejä, joiden taustalta kajastaa syvällistä teoreettista pohdintaa. Tämän kirjan kääntäminen on monella tapaa merkittävä teko. Se tuo keskuuteemme tärkeää keskustelua maailmalta. Samalla kyse on nimenomaan Suomen tilanteeseen ja suomen käsitteistöön sopivaksi räätälöidystä paketista.

                – Teivo Teivainen, kirjailija, maailmanpolitiikan professori, HY

 

Sosiaalinen eriarvoisuus, kärjistyvät poliittiset kriisit ja eksistentiaaliset ympäristöuhat kertovat, että talousjärjestelmämme perustat ovat kestämättömiä. Silti aikamme talouskeskustelua luonnehtii sitkeä pohjavire, jonka mukaan nykymenolle ei ole vaihtoehtoja. Elävä talous osoittaa tämän ajatuksen perättömäksi. Teos kuljettaa lukijan kiehtovasti maailmaan, jossa ihmiset järjestävät työtä, kuluttamista ja keskinäisiä suhteitaan kestävästi, tasa-arvoisesti ja tehokkaasti. Elävä talous on aarreaitta keskeisiin käsitteisiin, joilla lähitulevaisuuden talous pystytään ajattelemaan toisin. Vaihtoehdottomuuden ja ympäristöahdistuksen ilmapiirissä se on mitä tärkein kirja, inspiroiva kutsu toimimaan kestävän talouden ja hyvinvoinnin puolesta.

                –Tero Toivanen, poliittisen talouden ja taloushistorian tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

 

Elävä talous on kokonaisvaltainen esitys uuden talouden kulttuurista. Se käy järjestelmällisesti läpi työn, liiketoiminnan, markkinoiden, omistamisen ja sijoittamisen alueet ja keskustelee kunkin alueen vaihtoehtoisesta järjestämisestä ja esimerkeistä vaihtoehdon toteuttamiseksi. Kirjan lukuisat esimerkit eri puolilta maailmaa kertovat elävän talouden mahdollisuudesta ja jo idullaan olevasta todellisuudesta.

                – Jukka Peltokoski, kirjailija ja osuustoiminta-aktivisti 

Jämsän työväenopiston ilmoittautuminen alkaa

$
0
0

Jämsän työväenopiston lukuvuoden 2019-2020 kursseille ilmoittautuminen alkaa ke 21.8. klo 15. Ilmoittautuminen onnistuu netissä, soittamalla numeroon 040-712 2640 tai 040-751 4731.

Voit myös tulla käymään opistojen toimistolla osoitteesessa Kelhänkatu 8, 2. kerros.
Kurssitarjontaan voi tutustua Elämänlaatupalvelujen oppaan avulla tai näiltä nettisivuilta:
https://www.opistopalvelut.fi/jamsa/

Lisätietoja:
opistojen rehtori Sini Käkönen
puh. 040 751 4731

Viewing all 16553 articles
Browse latest View live