Eurooppa-foorumi on käynnissä Turussa 29.–31.8.2019. Satojen asiantuntijoiden ja vaikuttajien lisäksi yli 50 ilmaiseen ja kaikille avoimeen tapahtumaan odotetaan runsaasti yleisöä. Lisäksi ohjelmaa on mahdollista seurata verkossa livelähetyksinä. Tapahtumassa on myös käytössä mobiilisovellus, jonka kautta voit kommentoida EU-asioita, esittää puhujille kysymyksiä ja osallistua keskusteluun, vaikka et pääsisikään paikalle.

Mobiilisovellus löytyy sovelluskaupoista nimellä Turun Eurooppa-foorumi. Sovellus toimii Android-, iOS- ja Windows-laitteilla. Sen voi ladata myös tapahtuman sivujen kautta: www.europeforum.fi/app.

Livelähetykset löytyvät päiväkohtaisesta ohjelmasta www.europeforum.fi/ohjelma sekä sivulta www.europeforum.fi/live. Sovelluksen ladanneet ja sen kautta kilpailukyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Food Walk -tuotepaketteja.

Eurooppa-tori tuo tutkijat ruudusta ja EU:n virastoista Kirjastopihalle

Eurooppa-torilla Turun pääkirjaston Kirjastopihalla voi tutustua suomalaisten Eurooppa-toimijoiden toimintaan, keskustella Euroopasta ja saada tietoa Euroopan unionista. Eurooppa-torin kaikki tutkijat ovat omien lavaosuuksiensa jälkeen tavattavissa kirjastossa. Tori on avoinna 29.–30.8. klo 10–17 ja 31.8. klo 10–15.

Eurooppa-torilla aiheina ovat niin uramahdollisuudet EU:ssa, demokratia, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, ympäristökysymykset kuin EU-myyttien murtaminen. Esittelypisteitä torilla on yhteensä 23, mukaan lukien lähes kaikki eduskuntapuolueet. Katso koko Eurooppa-torin ohjelma: www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi/ohjelma/eurooppa-tori

Eurooppa-foorumin ohjelman tähtihetkiä

Eurooppa-foorumi käynnistyy torstaina 29.8. talouspäivillä Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, joiden aikana puhuttavat muun muassa EU:n sisämarkkinakysymykset, euron vakaus, digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet EU:ssa sekä EU:n kilpailukyky globaaleilla ruokamarkkinoilla. Torstaina Vähätorilla keskustellaan myös EU:n globaalista ulottuvuudesta ja afrikkalais-eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Afrikan mahdollisuuksista keskustellaan torstaina Eurooppa-foorumin lisäksi myös samaan aikaan Ruissalon Tapahtumatelakalla SHIFT Business Festivalissa. 

Perjantaina 30.8. järjestetään Akatemiatalolla Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen kyselytunti ja Eurooppa-asioista eduskunnassa vastaavan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Lopuksi kuullaan Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla hallituksen EU-linjapuhe. Lisäksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla käydään perjantaina Vähätorilla suuri EU:n tulevaisuus -keskustelu. Perjantaina Afrikka-teema jatkuu Vähätorin keskusteluissa Turun yliopiston tilaisuudessa ”Future with Africa”.

Eurooppa-foorumi huipentuu lauantaina 31.8. keskusteluun eurooppalaisesta sananvapaudesta, eduskuntapuolueiden puoluetenttiin sekä keskusteluun nuorten näkökulmasta ilmastomuutoksen haasteeseen. Lauantaina Eurooppa-torilla pohditaan muun muassa EU-myytinmurtoa sekä älykkäitä innovaatioita alueiden näkökulmasta.

Katso koko Eurooppa-foorumin ohjelma: www.europeforum.fi/ohjelma

Tervetuloa keskustelemaan!

Lisätietoja:

• Median akkreditoituminen foorumiin: viestintäsuunnittelija Irene Pendolin, Turun kaupunki, irene.pendolin@turku.fi / 040 848 6242

• Projektipäällikkö Väinö Kuusinen, Eurooppa-Foorumi Turussa ry:vaino.kuusinen@europeforum.fi / 041 530 3205

• www.europeforum.fi

• Eurooppa-foorumin tiedotteet, logot ja kuvat: www.europeforum.fi/eft/media

• Eurooppa-foorumi Funikulaarissa -video

• Kuvia vuoden 2018 Eurooppa-foorumista: https://bit.ly/2nhNSMT

• #eurooppafoorumi #europeforum

• Eurooppa-foorumi Facebookissa

• Koostevideo vuoden 2018 Eurooppa-foorumista

Tätä on Turun Eurooppa-foorumi:

• Turun Eurooppa-foorumi on vuosittainen poliittisen sesongin avaus, jossa pohditaan Suomen roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.

• Turun Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken.

• Vuoden 2018 Eurooppa-foorumin aikana järjestettiin yhteensä 30 tilaisuutta, joissa sadan asiantuntijan ja vaikuttajan kanssa keskusteli lähes 2000 kansalaista. Eurooppa-torin tapahtumiin osallistui lisäksi tuhansia kansalaisia.

• Vuonna 2019 ohjelmajärjestäjien määrä on kaksinkertaistunut, ja erillisiä tapahtumia on kolmen päivän aikana lähes 50.

• Foorumin tilaisuudet järjestetään vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, Turun kaupungin pääkirjaston Studiossa ja Kirjastopihalla sekä Vähätorin tapahtumalavalla.

• www.europeforum.fi

Liitteet

• eurooppa-foorumi_logo_2019_ENG.png
• eurooppa-foorumi_logo_2019_FI.png
• eurooppa-foorumi_logo_2019_SVE.png

Hope Fund on Suomen ensimmäinen oikeudenmukainen päästökompensaatiorahasto. Hope Fund -rahaston kautta yritykset ja yhteisöt voivat kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat päästönsä suoraan ilmastohankkeisiin. Rahat käytetään Hope Fundin toteuttamiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Yhteistyössä SHIFT:n kanssa Hope Fund on tarjonnut tapahtumaan osallistuville mahdollisuuden kompensoida matkustuksesta koituvat päästönsä helposti Hope Fundin sivuilla olevan laskurin avulla. 

Hope Fund on päästökompensaation edelläkävijä Suomessa. Rahasto ei tavoittele voittoja, vaan toiminnan lähtökohtana on Hope Fundin paikalliskumppaneiden tarpeet ja vuosikymmenien yhteistyö Suomen Lähetysseuran kanssa. On epäoikeudenmukaista, että ilmastonmuutoksesta vähiten vastuussa olevat kärsivät eniten sen seurauksista. Ilmastomuutos uhkaa syödä myös jo tehdyn kehitysyhteistyön tuloksia. Monissa Hope Fundin toimintamaissa metsäkato on muodostunut vakavaksi ongelmaksi, kun kestämätön maankäyttö yhdistyy ilmastonmuutoksen seurauksiin. 

-Hope Fundin avulla haluamme hidastaa ilmastonmuutosta kannustamalla päästövähennyksiin. Autamme yrityksiä ja yhteisöjä kompensoimaan hiilijalanjälkeänsä eettisesti. Toteutamme metsityshankkeita yhdessä kehittyvien maiden yhteisöjen kanssa alueilla missä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimpia, sanoo projektipäällikkö Ruusa Gawaza.

Kuvateksti: Naiset kasvattamassa akasiantaimia Tansanian Kishapussa (kuva Suomen Lähetysseura)

Puilla ja metsillä on merkittävä rooli, sillä ne tarjoavat suojaa, ruokaa ja toimeentuloa sekä suojaavat ja lannoittavat maaperää luonnollisesti. Isommassa mittakaavassa puut myös sitovat hiilidioksidia tehokkaasti. Näin metsittäminen auttaa taistelemaan ilmastonmuutoksen haittoja vastaan eri tavoin. 

-Tarjoamme yrityksille helpon ja liiketoiminnan tavoitteisiin pohjautuvan tavan kompensoida hiilijalanjälkeänsä kestävällä ja eettisellä tavalla. Puunistutushankkeet ovat yrityksille päästöjen kompensoinnin lisäksi mahdollisuus viestiä vastuullisuudestaan yhdessä Hope Fundin kanssa, sanoo palvelupäällikkö Milja Salo. 

SHIFT Business festivaaliin suunnitellun päästökompensaatiolaskurin löydät täältä: 

https://theshift.fi/sustainability/ 

https://hopefund.fi/compensate-your-visit-at-shift/

Lisätiedot:

Hope Fund, palvelupäällikkö Milja Salo, 0408448201 tai projektipäällikkö Ruusa Gawaza, 0406403334

Hope Fund on Suomen Lähetysseuran (Felm) keino hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa paikallisyhteisöjä sopeutumaan siihen.

Uusi lukiolaki ja marraskuussa julkaistavat lukion uudet opetussuunnitelman perusteet tuovat lukioihin kaivattua työelämälähtöisyyttä. Lukiouudistus velvoittaa lukioita myös yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Uudistuksen aikataulu on nopea, minkä takia YES-verkosto tarjoaa tukea paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön.

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen iloitsee, että työelämä- ja yrittäjyysosaaminen näkyy entistä vahvemmin uuteen lukiolakiin perustuvassa lukion uudenopetussuunnitelman luonnoksessa.

– On hienoa, että työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne saadaan nyt mukaan lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Marraskuussa julkaistavan lopsin yhtenä tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia nykyistä kattavammin, mikä on tutkimusten mukaan ollut myös lukiolaisten oma toive, Lehtonen sanoo.

Uusi lops painottaa yhteyksiä ympäröivään maailmaan: Opiskelijoiden valmiuksia parannetaan kehittämällä korkeakouluyhteistyötä, kansainvälisyttä sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamista.

– Olen erityisen iloinen siitä, että uuden opetussuunnitelman ansiosta lukiot pääsevät kenties rakentamaan uudenlaisia yhteistyömalleja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö työelämän kanssa kehittää lukiokoulutuksen pedagogiikkaa, tuo monipuolisuutta ja mahdollistaa oppimisen eri tavoin. Yhteistyö auttaa opiskelijoita myös näkemään teorian käytännön yhteyden.

Tänä syksynä käynnistyvä paikallinen opetussuunnitelmatyö määrittelee, miten uudistus toteutuu käytännössä.

– Haasteena on tiukka aikataulu, sillä lukiot eivät ehkä ehtineet rakentamaan edes nykyisen opetussuunnitelman mukaista toimintatapaa, ja osa opettajista ei ole ehtinyt edes pitää kaikkia sen mukaisia kursseja. Siksi me YES-verkostossa tahdomme helpottaa lukioiden työtä ja tarjota työkaluja, jotta lukiot pääsevät mahdollisimman helposti ja jouhevasti toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa.

Neljällätoista alueella eri puolella Suomea toimiva YES-verkosto käynnistää tänä syksynä YES LOPS -valmennuksen koulutuksenjärjestäjille uuden opetussuunnitelman rakennustyön tueksi. Kokonaisuus tarkistelee opetussuunnitelmaa yrittäjyys- ja työelämäosaamisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen näkökulmasta.

– Olemme laatineet strategiamallin paikallisen opetussuunnitelman laatimiseksi. Strategiamallin avulla lukio voi pohtia, millainen on heidän toimintakulttuurinsa, oppimiskäsityksensä sekä arvoperustansa, ja millaisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä lukio-opetuksessa hyödynnetään. Emme myöskään unohda tärkeää korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä, Lehtonen kertoo.

 Uudet lukion opetussuunnitelman perusteet julkaistaan marraskuussa, minkä jälkeen paikallinen opetussuunnitelmatyö alkaa. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021. Lehtonen toivoo jo nyt koulutuksenjärjestäjien yhteydenottoja.

– Tahdomme tarttua tähän jo nyt, jotta koulutuksenjärjestäjillä on mahdollisimman paljon aikaa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. YES LOPS -valmennuksen voi aloittaa heti, Lehtonen kehottaa.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi
http://yesverkosto.fi

Äänekoskella vieraili tiistaina 26 kiinalaista opettajaa ja opetusalalla työskentelevää henkilöä. Delegaatio tutustui Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon, sekä Suolahden yhtenäiskouluun. Vierailun tarkoituksena on tutustua suomalaiseen koulujärjestelmään. Järjestäjänä toimii Jyväskylän Yliopiston omistama EduCluster Finland, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaista koulutusvientiä.

─ Suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla. Kansainvälisissä vertailuissa, kuten PISA-tutkimuksissa, Suomi on jatkuvasti kärkisijoilla. Haluamme viedä suomalaista koulutusosaamista myös ulkomaille, EduCluster Finlandin Sanna Nummela kertoo.

Suolahden yhtenäiskouluun vieraat pääsivät tutustumaan rehtori Mika Lehtosen johdolla. Ihastusta herättivät avoimet ja modernit työtilat, sekä infrastruktuurissa käytetyt materiaalit. Suurimpia eroja suomalaisen ja kiinalaisen koulujärjestelmän välillä ovat oppilasmäärät.

Rehtori Mika Lehtonen kertoo Suolahden yhtenäiskoulusta opettajien taukohuoneessa

─ Kiinassa yhdellä opettajalla saattaa olla yli 50 oppilasta luokassa, täällä oppilasmäärät opettajaa kohden ovat paljon pienemmät. Kouluja Kiinassa on väkilukuun nähden liian vähän, kertoo ryhmänjohtajana toiminut Yifan Cheng.

Suuri oppilasmäärä on yksi syy, miksi kiinalaiset kartoittavat erilaisia oppimisympäristöjä ja tilaratkaisuja. Myös suomalainen yksilön huomioon ottava opetustapa on herättänyt paljon kiinnostusta. Kiinalainen koulujärjestelmä on hierarkkisempi ja opettajavetoisempi kuin suomalainen.

─ Esimerkiksi Halssilan koulussa Jyväskylässä kiinalaiset ihastelivat oppilaiden yhdessä laatimia ja allekirjoittamia luokan sääntöjä, Kiinassa toimintakulttuuri on erilainen suuren oppilasmäärän vuoksi, Sanna Nummela toteaa.

Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopistolla vieraat tutustuivat ammatilliseen koulutukseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin.

─ Myös opiskelija Katja Huttusen kertomat kokemukset Erasmus+ harjoittelusta Portugalissa kiinnostivat vieraita. Kansainvälisyys ja sen toteuttaminen ovat kiinalaisten asiantuntijoiden mielenkiinnon kohteina, Pekka Ouli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta kertoo.

Yhteiskuvassa: kiinalaiset vieraat, etualalla Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Pekka Ouli Pokelta ja Suolahden yhtenäiskoulun rehtori Mika Lehtonen. Vasemmassa reunassa kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Saana Peurasaari. Ylärivissä toinen vasemmalta EduClusterin Sanna Nummela. 

Liliane Kjellman, Åbo stads direktör för svenskspråkig fostran och undervisning, har en klar vision över riktningen för stadens svenskspråkiga bildning.

– Vårt mål är att det skall finnas ett klart mervärde i att utbildas på svenska i Åbo. Vi vill erbjuda högklassig utbildning på alla stadier, säger Kjellman.

Högklassig utbildning på svenska är mer än ett flashigt uttryck. Det är både ledord och drivkraft i det pågående strategiarbete som ledningsgruppen inom svenskspråkig fostran och undervisning arbetat med sedan 2017. Det är framför allt ett löfte. Närmare bestämt ett av fem bildningslöften som utkristalliserats under strategiprocessens gång. 

– Vårt övergripande löfte är "Hos oss kan du växa till den du vill bli". Det sammanfattar vart vi strävar. Vi vill att alla skall få möjlighet att nå sin fulla potential, betonar Kjellman.

Med småbarnspedagogikens noll-åringar och den fria bildningens äldsta kursdeltagare med en ålder på över 90, vågar man utan att överdriva således påstå att resultatområdet omfattar svenskspråkig bildning från vaggan till graven. Mot den bakgrunden är det lätt att förstå varför Kjellman valde att införa strategiskt arbete på agendan.

– Jag vill att det skall finnas en röd tråd i vårt arbete. Att vi arbetar målinriktat och att alla vet i vilken riktning vi strävar. Det finns en enorm kunskap och gott samarbete inom det svenska resultatområdet, men det strategiska arbetet har fått oss att systematiskt konkretisera vad vi vill jobba för och uppnå, säger Kjellman.

Varför strategiarbete?

Att arbeta med uppställda mål inom givna ramar är vardag för alla anställda inom fostran och utbildning. Förutom lagar och förordningar finns stadens strategi, den nationella läroplanen samt en mängd övriga styrdokument. Vad tillför då en egen strategiprocess?

– Styrdokumenten ger oss ramarna, men vad jag vill åt är det vi kallar "mindset". Hur kopplar vi samman styrdokumenten, såsom stadens strategi med läroplanen och hur förankrar vi dem i vårt dagliga arbete, förklarar Kjellman.

Inledningsvis handlade strategiarbetet om många lösryckta tankar och idéer, men så småningom hittade arbetssättet sin form och struktur.

Niko Herlin, futurist och företagsledningskonsult, har fungerat som coach och utomstående ögon i processen. En annan inspirationskälla är projektet Framtidsdalen, som drivs av Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi under åren 2018-2019. Hela ledningsgruppen har deltagit i projektet, vars fokus legat på framtidsforskning och strategiarbete, med framtidens ledare inom utbildning som uttrycklig målgrupp.

Kjellman betonar att en viktig del i strategiarbetet har varit den gemensamma tiden som man valt att investera genom att kontinuerligt sitta ner tillsammans.

– Då börjar man tala samma språk. Den gemensamma visionen växer fram, förtydligas till strategi och blir klarare för alla som medverkar. Det är inte längre något avlägset vid horisonten, utan det är här den röda tråden växer fram. Det är då man formulerar bildningslöften och gemensamma målbilder.

Implementering och konkretisering

Faran med ett ord som strategi är att det kan låta högtravande, men Kjellman är noga med att lyfta fram implementeringen.

– Inom ekonomi förknippas strategi med kontroll, lydnad och uppföljning. Inom bildning tänker vi bredare. Naturligtvis finns det ekonomiska ramar, men det är kreativitet, samverkan och kommunikation vi vill främja. Vi vill skapa ett klimat där man är tillräckligt trygg för att våga säga sin åsikt. Utan feedback stagnerar man.

Implementeringen är en gemensam uppgift, som sker kontinuerligt, i alla led, i både ord och handling.

Överhuvudtaget är strategiarbete en pågående, långsiktig process. Känslan av "att något görs rätt" kommer vid tillfällen då Katedralskolan år efter år skördar framgångar i resultatmätningar på nationell nivå och när stadens egna kvalitetsundersökningar (kvalitetsenkäten) ger goda resultat.

Exempel på andra konkreta utvecklingsåtgärder som skett vid sidan av, men ändå hand i hand med strategiarbetet i skolorna är bl.a. kompanjonundervisning, teamundervisning, kollegialt lärande och lärare som skuggat varandra. Inom småbarnspedagogiken har det bl.a. gjorts stora satsningar på naturvetenskap och man har även övergått till digital portfoliometodik i sin dokumentation över barnens utveckling.

När man startar upp ett strategiarbete är det av rent praktiska och tidsmässiga skäl nödvändighet att hålla det inom en mindre grupp, i detta fall ledningsgruppen. Nästa steg innebär en fokusering på förankringen i den dagliga verksamheten. Inför skolstarten ordnades ett strategi kick-off tillfälle för lärarna. För att stärka implementeringsprocessen inom enheterna kommer man även att skapa lärarteam vars uppgift blir att fungera som extra motorer och bollplank i drivandet av det praktiska strategiarbetet i vardagen.

Läs mer om strategiprocessen på: www.turku.fi/sv/strategiarbete

BILDNINGLÖFTEN
Hos oss kan du växa till den du vill bli.

Vi lovar:

• högklassig utbildning på svenska
• att varje person kan växa som individ
• att alla får nå sin egen potential
• en inspirerande lärmiljö
• kontinuitet genom alla stadier

Den svenska ledningsgruppen består av småbarnspedagogikens servicechef samt enhetscheferna, den grundläggande utbildningens rektorer (åk 1-9), Katedralskolans rektor samt rektorn för Åbo svenska arbetarinstitut.

Bild: Lea Froloff

För mer information:

Liliane Kjellman, direktör för svenskspråkig fostran och undervisning, liliane.kjellman@turku.fi, +358504323594

Joka toinen vuosi järjestettävät ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut käytiin Venäjän Kazanissa 22.–27.8.2019. Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta viime keväänä laborantiksi valmistunut Pinja Harakkamäki voitti hopeaa lajissaan kemiallinen laboratorio teknologia.

- Pärjäsin kisoissa peruskoulutuksella ja suomalaisella sisulla. Luotin omiin taitoihini, ja nautin joka hetkestä. Olen ylpeä osaamisestani. Kokemus oli ainutlaatuinen ja opettava, Harakkamäki toteaa.

Suomea edustaneille kilpailijoille myönnettiin myös seitsemän Medallion of Excellence -kunniamainintaa oman lajinsa keskiarvoa paremmasta tuloksesta. Suomen maajoukkueeseen kuului 27 kilpailijaa ja kolme joukkueenjohtajaa. Experttejä eli kilpailulajien asiantuntijoita oli 25. Lisäksi mukana oli noin 20 henkeä muissa tehtävissä kilpailuorganisaation ja Skills Finland ry:n palveluksessa.

Vaikeutta suoritukseen toivat englanninkieliset ohjeet ja suorituksen tiukka aikataulu. Työnhaun kannalta Harakkamäki uskoo kilpailukokemuksen kertovan ammattitaidosta, rohkeudesta ja itsevarmuudesta. Seuraavaksi edessä on välivuosi, jonka jälkeen työnhakua ja mahdollisesti jatko-opiskelua kemian parissa.

Suomen maajoukkueessa oli myös kaksi eksperttiä Tredusta. Leena Kainulainen toimi asiantuntijana Harakkamäen laboratorioalan lajissa ja Kimmo Koskinen graafisen suunnittelun lajissa.

Ekspertin tehtävässä vaaditaan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä pitkiksi venyvien kilpailupäivien aikana. Työ alkaa jo ennen kilpailuja ekspertti- ja turvallisuuskoulutuksilla, valmennussuunnitelman laatimisella ja kilpailijan valmentamisella. Kilpailutehtäviin ja arviointikriteereihin tutustutaan. Yhteistyötä tehdään muiden lajieksperttien kanssa. Kilpailujen jälkeen käydään läpi arviointeja.

- Tarkkailua ja tasapuolista arviointia tehtiin jopa neljälle kilpailijalle saman aikaisesti. Menestys kisoissa oli upea palkinto tehdystä työstä, kertoo Kainulainen.

Kainulainen pitää kilpailua aitiopaikkana nähdä oman lajin osaamisen taso muualla maailmassa. Verkostoituminen sekä ajatusten ja kokemusten vaihto koulutuksesta ja standardeista ovat myös tärkeää antia.

Leena Kainulainen (vas.) ja Pinja Harakkamäki Kazanin lentokentällä lähdössä kotimatkalle. Kuva: Minna Alanko-Pirinen

Kilpailijoista muodostuu kilpailumatkaa edeltävän vuoden aikana joukkue. Joukkueenjohtaja Minna Alanko-Pirisen mukaan kilpailutoiminta antaa taitaville ja itsensä haastamisesta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuuden kehittää ja näyttää osaamistaan. Joukkueenjohtajat varmistavat kilpailurauhan osallistujille huolehtimalla käytännön asioita ja tarjoamalla tukea kisamatkalla.

- Vaikka jokainen treenaa omaa kilpailulajiaan tahollaan, etenkin kisamatkalla kilpailijoista on seuraa ja tukea toisilleen. Joukkueessa on taitavia ja fiksuja nuoria. Eri alojen huippuosaajista löytyy samanlaisia piirteitä – ainakin kunnianhimoa ja kilpailuhenkeä. Joukkueen kanssa on ollut hauskaa. Maajoukkueleirit ja kisamatka sujuivat hyvin, kertoo Alanko-Pirinen.

Maailmanmestaruuskilpailuissa kilpailija, opettaja ja oppilaitos pääsevät vertaamaan toimintatapojaan ja toimintansa tasoa kansainvälisesti. Kilpailusaavutukset kertovat koulutuksen laadusta ja näyttävät oppilaitoksen panostuksen myös huippuosaajiinsa. Kontakteista Suomeen ja ulkomaille voi tulevaisuudessa poikia työpaikkoja.

Lisätietoja
Joukkueenjohtaja Minna Alanko-Pirinen

Antti Eskolan vaikutusta akateemiseen ja yhteiskunnalliseen maailmaan laajasti esittelevä kirja Antti Eskola – Intellektuellin muotokuvaon ilmestynyt!

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Tampereella Tammelan Voimassa (Tammelan puistokatu 27), yhdessä Eskolan kantapaikoista. Tilaisuus järjestetään torstaina 5.9. klo 18.00 alkaen. Kirjaa ovat tilaisuudessa kommentoimassa Jeena Rancken ja Mikko Lehtonen. Lämpimästi tervetuloa!

Antti Eskolaa (1934–2018) voidaan pitää yhtenä modernin suomalaisen sosiologian ja sosiaalipsykologian perustajista. Hän oli myös aktiivisesti yhteiskunnallisesti osallistuva yhteiskuntatieteilijä. Eskola kuului sosiologisukupolveen, joka teksteillään ja opetustyöllään vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän oli myös tottunut saamaan lukijoita ja puhuttelemaan suurta yleisöä yhteiskuntatieteellisillä keskustelukirjoillaan ja luennoillaan yliopistossa ja sen ulkopuolella. 

Eskola vaikutti puheenvuoroillaan julkiseen keskusteluun ja herätti tunteita. Hänen esittämiään käsityskantoja ei voinut jättää huomiotta eikä niitä myöskään jätetty. Eskolan tutkimusmenetelmäkirjoja luettiin 1960- ja 1970-luvulla ahkerasti yliopistojen oppikirjoina ja hänen keskustelukirjansa kipusivat myydyimpien joulukirjojen joukkoon. 

Eskola valitsi elämäntehtäväkseen lukemisen, ajattelemisen ja kirjoittamisen, ja halusi ”kirjoittaessaan nauraa, itkeä ja murista”. 

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

SHIFT Business Festival käynnistyy Ruissalon Tapahtumatelakalla torstaina 29.8. Ohjelmassa on esillä älykästä, parempaa tulevaisuutta rakentavaa liiketoimintaa ja maailmanluokan bisnespuhujia, ja festivaaliyleisö saa nauttia ajatuksia herättävästä taiteesta saaristomaisemissa.

Tutustu ohjelmaan mediakutsussamme. Virallisen aikataulun löydät täältä.

Voit vielä akkreditoitua täällä! Löydät kaikki tiedotteet ja logot mediahuoneestamme.

Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa:

LinkedIn

Facebook

Instagram

Twitter

Tiedotteiden aiheet tapahtuman aikana:

Torstai 29.8.

• Tekoälyn eettiset kysymykset – Richard Yonck, Joanna Bryson, Catalina Butnaru

• Afrikasta investointikohteena ja ilmastonmuutoksen hillitsijänä – Jumanne Mtambalike

• Metsäteollisuuden tulevaisuudenkuvista – Niklas von Weymarn, René Backes

• Päiväkooste

Perjantai 30.8.

• Tekoälyn käytännön sovelluksista ja tulevaisuudesta – Yoshua Bengio ja paneeli

• Meriteollisuuden tulevaisuudenkuvista – Dor Raviv, Jussi Poikonen, Claes Kaarni

• Kiertotaloudesta teollisessa mittakaavassa – Jyri Arponen, René Backes, Risto Vapola

• SHIFTin kuulumisia – Mari Männistö

• Päiväkooste

Tilaa kaikki tiedotteet osoitteessa https://theshift.fi/media/.

Tervetuloa!

Lisätietoja

Miia-Tatjaana Salakka

communications@theshift.fi

(+358)503754141

SHIFT Business Festival begins at the Ruissalo Shipyard on Thursday, August 29. The program features intelligent business for building a better future, with world-class business speakers. The festival crowd will be treated to thought-provoking art and experiences, with a view of the archipelago.

Read more about the program in the media invitation. Find the official schedule here.

Accreditation is still open! Find all our press releases and logos in our media room.

Follow us on social media:

LinkedIn

Facebook

Instagram

Twitter

Press release topics during the event:

Thursday, August 29

• Ethical questions about AI – Richard Yonck, Joanna Bryson, Catalina Butnaru

• Investment potential and climate change control in Africa – Jumanne Mtambalike

• Innovations in the forest industry – Niklas von Weymarn, René Backes

• Daily summary

Friday, August 30

• Development and practical applications of AI – Yoshua Bengio and panel

• Innovations in the maritime industry – Dor Raviv, Jussi Poikonen, Claes Kaarni

• Industrial applications of circular economy – Jyri Arponen, René Backes, Risto Vapola

• Greetings from SHIFT – Mari Männistö

• Daily summary

Subscribe to our media communications at https://theshift.fi/media/.

Welcome!

Further information

Miia-Tatjaana Salakka

communications@theshift.fi

(+358)503754141

Eurooppa-foorumi on käynnissä Turussa 29.–31.8.2019. Satojen asiantuntijoiden ja vaikuttajien lisäksi yli 50 ilmaiseen ja kaikille avoimeen tapahtumaan odotetaan runsaasti yleisöä. Lisäksi ohjelmaa on mahdollista seurata verkossa livelähetyksinä. Tapahtumassa on myös käytössä mobiilisovellus, jonka kautta voit kommentoida EU-asioita, esittää puhujille kysymyksiä ja osallistua keskusteluun, vaikka et pääsisikään paikalle.

Mobiilisovellus löytyy sovelluskaupoista nimellä Turun Eurooppa-foorumi. Sovellus toimii Android-, iOS- ja Windows-laitteilla. Sen voi ladata myös tapahtuman sivujen kautta: www.europeforum.fi/app.

Livelähetykset löytyvät päiväkohtaisesta ohjelmasta www.europeforum.fi/ohjelma sekä sivulta www.europeforum.fi/live. Sovelluksen ladanneet ja sen kautta kilpailukyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Food Walk -tuotepaketteja.

Eurooppa-tori tuo tutkijat ruudusta ja EU:n virastoista Kirjastopihalle

Eurooppa-torilla Turun pääkirjaston Kirjastopihalla voi tutustua suomalaisten Eurooppa-toimijoiden toimintaan, keskustella Euroopasta ja saada tietoa Euroopan unionista. Eurooppa-torin kaikki tutkijat ovat omien lavaosuuksiensa jälkeen tavattavissa kirjastossa. Tori on avoinna 29.–30.8. klo 10–17 ja 31.8. klo 10–15.

Eurooppa-torilla aiheina ovat niin uramahdollisuudet EU:ssa, demokratia, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, ympäristökysymykset kuin EU-myyttien murtaminen. Esittelypisteitä torilla on yhteensä 23, mukaan lukien lähes kaikki eduskuntapuolueet. Katso koko Eurooppa-torin ohjelma: www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi/ohjelma/eurooppa-tori

Eurooppa-foorumin ohjelman tähtihetkiä

Eurooppa-foorumi käynnistyy torstaina 29.8. talouspäivillä Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, joiden aikana puhuttavat muun muassa EU:n sisämarkkinakysymykset, euron vakaus, digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet EU:ssa sekä EU:n kilpailukyky globaaleilla ruokamarkkinoilla. Torstaina Vähätorilla keskustellaan myös EU:n globaalista ulottuvuudesta ja afrikkalais-eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Afrikan mahdollisuuksista keskustellaan torstaina Eurooppa-foorumin lisäksi myös samaan aikaan Ruissalon Tapahtumatelakalla SHIFT Business Festivalissa. 

Perjantaina 30.8. järjestetään Akatemiatalolla Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen kyselytunti ja Eurooppa-asioista eduskunnassa vastaavan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Lopuksi kuullaan Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla hallituksen EU-linjapuhe. Lisäksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla käydään perjantaina Vähätorilla suuri EU:n tulevaisuus -keskustelu. Perjantaina Afrikka-teema jatkuu Vähätorin keskusteluissa Turun yliopiston tilaisuudessa ”Future with Africa”.

Eurooppa-foorumi huipentuu lauantaina 31.8. keskusteluun eurooppalaisesta sananvapaudesta, eduskuntapuolueiden puoluetenttiin sekä keskusteluun nuorten näkökulmasta ilmastomuutoksen haasteeseen. Lauantaina Eurooppa-torilla pohditaan muun muassa EU-myytinmurtoa sekä älykkäitä innovaatioita alueiden näkökulmasta.

Katso koko Eurooppa-foorumin ohjelma: www.europeforum.fi/ohjelma

Tervetuloa keskustelemaan!

Lisätietoja:

• Median akkreditoituminen foorumiin: viestintäsuunnittelija Irene Pendolin, Turun kaupunki, irene.pendolin@turku.fi / 040 848 6242

• Projektipäällikkö Väinö Kuusinen, Eurooppa-Foorumi Turussa ry:vaino.kuusinen@europeforum.fi / 041 530 3205

• www.europeforum.fi

• Eurooppa-foorumin tiedotteet, logot ja kuvat: www.europeforum.fi/eft/media

• Eurooppa-foorumi Funikulaarissa -video

• Kuvia vuoden 2018 Eurooppa-foorumista: https://bit.ly/2nhNSMT

• #eurooppafoorumi #europeforum

• Eurooppa-foorumi Facebookissa

• Koostevideo vuoden 2018 Eurooppa-foorumista

Tätä on Turun Eurooppa-foorumi:

• Turun Eurooppa-foorumi on vuosittainen poliittisen sesongin avaus, jossa pohditaan Suomen roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.

• Turun Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken.

• Vuoden 2018 Eurooppa-foorumin aikana järjestettiin yhteensä 30 tilaisuutta, joissa sadan asiantuntijan ja vaikuttajan kanssa keskusteli lähes 2000 kansalaista. Eurooppa-torin tapahtumiin osallistui lisäksi tuhansia kansalaisia.

• Vuonna 2019 ohjelmajärjestäjien määrä on kaksinkertaistunut, ja erillisiä tapahtumia on kolmen päivän aikana lähes 50.

• Foorumin tilaisuudet järjestetään vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, Turun kaupungin pääkirjaston Studiossa ja Kirjastopihalla sekä Vähätorin tapahtumalavalla.

• www.europeforum.fi

Liitteet

• eurooppa-foorumi_logo_2019_ENG.png
• eurooppa-foorumi_logo_2019_FI.png
• eurooppa-foorumi_logo_2019_SVE.png

Hope Fund on Suomen ensimmäinen oikeudenmukainen päästökompensaatiorahasto. Hope Fund -rahaston kautta yritykset ja yhteisöt voivat kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat päästönsä suoraan ilmastohankkeisiin. Rahat käytetään Hope Fundin toteuttamiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Yhteistyössä SHIFT:n kanssa Hope Fund on tarjonnut tapahtumaan osallistuville mahdollisuuden kompensoida matkustuksesta koituvat päästönsä helposti Hope Fundin sivuilla olevan laskurin avulla. 

Hope Fund on päästökompensaation edelläkävijä Suomessa. Rahasto ei tavoittele voittoja, vaan toiminnan lähtökohtana on Hope Fundin paikalliskumppaneiden tarpeet ja vuosikymmenien yhteistyö Suomen Lähetysseuran kanssa. On epäoikeudenmukaista, että ilmastonmuutoksesta vähiten vastuussa olevat kärsivät eniten sen seurauksista. Ilmastomuutos uhkaa syödä myös jo tehdyn kehitysyhteistyön tuloksia. Monissa Hope Fundin toimintamaissa metsäkato on muodostunut vakavaksi ongelmaksi, kun kestämätön maankäyttö yhdistyy ilmastonmuutoksen seurauksiin. 

-Hope Fundin avulla haluamme hidastaa ilmastonmuutosta kannustamalla päästövähennyksiin. Autamme yrityksiä ja yhteisöjä kompensoimaan hiilijalanjälkeänsä eettisesti. Toteutamme metsityshankkeita yhdessä kehittyvien maiden yhteisöjen kanssa alueilla missä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimpia, sanoo projektipäällikkö Ruusa Gawaza.

Kuvateksti: Naiset kasvattamassa akasiantaimia Tansanian Kishapussa (kuva Suomen Lähetysseura)

Puilla ja metsillä on merkittävä rooli, sillä ne tarjoavat suojaa, ruokaa ja toimeentuloa sekä suojaavat ja lannoittavat maaperää luonnollisesti. Isommassa mittakaavassa puut myös sitovat hiilidioksidia tehokkaasti. Näin metsittäminen auttaa taistelemaan ilmastonmuutoksen haittoja vastaan eri tavoin. 

-Tarjoamme yrityksille helpon ja liiketoiminnan tavoitteisiin pohjautuvan tavan kompensoida hiilijalanjälkeänsä kestävällä ja eettisellä tavalla. Puunistutushankkeet ovat yrityksille päästöjen kompensoinnin lisäksi mahdollisuus viestiä vastuullisuudestaan yhdessä Hope Fundin kanssa, sanoo palvelupäällikkö Milja Salo. 

SHIFT Business festivaaliin suunnitellun päästökompensaatiolaskurin löydät täältä: 

https://theshift.fi/sustainability/ 

https://hopefund.fi/compensate-your-visit-at-shift/

Lisätiedot:

Hope Fund, palvelupäällikkö Milja Salo, 0408448201 tai projektipäällikkö Ruusa Gawaza, 0406403334

Hope Fund on Suomen Lähetysseuran (Felm) keino hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa paikallisyhteisöjä sopeutumaan siihen.

Uusi lukiolaki ja marraskuussa julkaistavat lukion uudet opetussuunnitelman perusteet tuovat lukioihin kaivattua työelämälähtöisyyttä. Lukiouudistus velvoittaa lukioita myös yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Uudistuksen aikataulu on nopea, minkä takia YES-verkosto tarjoaa tukea paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön.

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen iloitsee, että työelämä- ja yrittäjyysosaaminen näkyy entistä vahvemmin uuteen lukiolakiin perustuvassa lukion uudenopetussuunnitelman luonnoksessa.

– On hienoa, että työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne saadaan nyt mukaan lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Marraskuussa julkaistavan lopsin yhtenä tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia nykyistä kattavammin, mikä on tutkimusten mukaan ollut myös lukiolaisten oma toive, Lehtonen sanoo.

Uusi lops painottaa yhteyksiä ympäröivään maailmaan: Opiskelijoiden valmiuksia parannetaan kehittämällä korkeakouluyhteistyötä, kansainvälisyttä sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamista.

– Olen erityisen iloinen siitä, että uuden opetussuunnitelman ansiosta lukiot pääsevät kenties rakentamaan uudenlaisia yhteistyömalleja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö työelämän kanssa kehittää lukiokoulutuksen pedagogiikkaa, tuo monipuolisuutta ja mahdollistaa oppimisen eri tavoin. Yhteistyö auttaa opiskelijoita myös näkemään teorian käytännön yhteyden.

Tänä syksynä käynnistyvä paikallinen opetussuunnitelmatyö määrittelee, miten uudistus toteutuu käytännössä.

– Haasteena on tiukka aikataulu, sillä lukiot eivät ehkä ehtineet rakentamaan edes nykyisen opetussuunnitelman mukaista toimintatapaa, ja osa opettajista ei ole ehtinyt edes pitää kaikkia sen mukaisia kursseja. Siksi me YES-verkostossa tahdomme helpottaa lukioiden työtä ja tarjota työkaluja, jotta lukiot pääsevät mahdollisimman helposti ja jouhevasti toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa.

Neljällätoista alueella eri puolella Suomea toimiva YES-verkosto käynnistää tänä syksynä YES LOPS -valmennuksen koulutuksenjärjestäjille uuden opetussuunnitelman rakennustyön tueksi. Kokonaisuus tarkistelee opetussuunnitelmaa yrittäjyys- ja työelämäosaamisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen näkökulmasta.

– Olemme laatineet strategiamallin paikallisen opetussuunnitelman laatimiseksi. Strategiamallin avulla lukio voi pohtia, millainen on heidän toimintakulttuurinsa, oppimiskäsityksensä sekä arvoperustansa, ja millaisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä lukio-opetuksessa hyödynnetään. Emme myöskään unohda tärkeää korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä, Lehtonen kertoo.

 Uudet lukion opetussuunnitelman perusteet julkaistaan marraskuussa, minkä jälkeen paikallinen opetussuunnitelmatyö alkaa. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021. Lehtonen toivoo jo nyt koulutuksenjärjestäjien yhteydenottoja.

– Tahdomme tarttua tähän jo nyt, jotta koulutuksenjärjestäjillä on mahdollisimman paljon aikaa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. YES LOPS -valmennuksen voi aloittaa heti, Lehtonen kehottaa.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi
http://yesverkosto.fi

Äänekoskella vieraili tiistaina 26 kiinalaista opettajaa ja opetusalalla työskentelevää henkilöä. Delegaatio tutustui Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon, sekä Suolahden yhtenäiskouluun. Vierailun tarkoituksena on tutustua suomalaiseen koulujärjestelmään. Järjestäjänä toimii Jyväskylän Yliopiston omistama EduCluster Finland, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaista koulutusvientiä.

─ Suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla. Kansainvälisissä vertailuissa, kuten PISA-tutkimuksissa, Suomi on jatkuvasti kärkisijoilla. Haluamme viedä suomalaista koulutusosaamista myös ulkomaille, EduCluster Finlandin Sanna Nummela kertoo.

Suolahden yhtenäiskouluun vieraat pääsivät tutustumaan rehtori Mika Lehtosen johdolla. Ihastusta herättivät avoimet ja modernit työtilat, sekä infrastruktuurissa käytetyt materiaalit. Suurimpia eroja suomalaisen ja kiinalaisen koulujärjestelmän välillä ovat oppilasmäärät.

Rehtori Mika Lehtonen kertoo Suolahden yhtenäiskoulusta opettajien taukohuoneessa

─ Kiinassa yhdellä opettajalla saattaa olla yli 50 oppilasta luokassa, täällä oppilasmäärät opettajaa kohden ovat paljon pienemmät. Kouluja Kiinassa on väkilukuun nähden liian vähän, kertoo ryhmänjohtajana toiminut Yifan Cheng.

Suuri oppilasmäärä on yksi syy, miksi kiinalaiset kartoittavat erilaisia oppimisympäristöjä ja tilaratkaisuja. Myös suomalainen yksilön huomioon ottava opetustapa on herättänyt paljon kiinnostusta. Kiinalainen koulujärjestelmä on hierarkkisempi ja opettajavetoisempi kuin suomalainen.

─ Esimerkiksi Halssilan koulussa Jyväskylässä kiinalaiset ihastelivat oppilaiden yhdessä laatimia ja allekirjoittamia luokan sääntöjä, Kiinassa toimintakulttuuri on erilainen suuren oppilasmäärän vuoksi, Sanna Nummela toteaa.

Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopistolla vieraat tutustuivat ammatilliseen koulutukseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin.

─ Myös opiskelija Katja Huttusen kertomat kokemukset Erasmus+ harjoittelusta Portugalissa kiinnostivat vieraita. Kansainvälisyys ja sen toteuttaminen ovat kiinalaisten asiantuntijoiden mielenkiinnon kohteina, Pekka Ouli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta kertoo.

Yhteiskuvassa: kiinalaiset vieraat, etualalla Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Pekka Ouli Pokelta ja Suolahden yhtenäiskoulun rehtori Mika Lehtonen. Vasemmassa reunassa kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Saana Peurasaari. Ylärivissä toinen vasemmalta EduClusterin Sanna Nummela. 

Liliane Kjellman, Åbo stads direktör för svenskspråkig fostran och undervisning, har en klar vision över riktningen för stadens svenskspråkiga bildning.

– Vårt mål är att det skall finnas ett klart mervärde i att utbildas på svenska i Åbo. Vi vill erbjuda högklassig utbildning på alla stadier, säger Kjellman.

Högklassig utbildning på svenska är mer än ett flashigt uttryck. Det är både ledord och drivkraft i det pågående strategiarbete som ledningsgruppen inom svenskspråkig fostran och undervisning arbetat med sedan 2017. Det är framför allt ett löfte. Närmare bestämt ett av fem bildningslöften som utkristalliserats under strategiprocessens gång. 

– Vårt övergripande löfte är "Hos oss kan du växa till den du vill bli". Det sammanfattar vart vi strävar. Vi vill att alla skall få möjlighet att nå sin fulla potential, betonar Kjellman.

Med småbarnspedagogikens noll-åringar och den fria bildningens äldsta kursdeltagare med en ålder på över 90, vågar man utan att överdriva således påstå att resultatområdet omfattar svenskspråkig bildning från vaggan till graven. Mot den bakgrunden är det lätt att förstå varför Kjellman valde att införa strategiskt arbete på agendan.

– Jag vill att det skall finnas en röd tråd i vårt arbete. Att vi arbetar målinriktat och att alla vet i vilken riktning vi strävar. Det finns en enorm kunskap och gott samarbete inom det svenska resultatområdet, men det strategiska arbetet har fått oss att systematiskt konkretisera vad vi vill jobba för och uppnå, säger Kjellman.

Varför strategiarbete?

Att arbeta med uppställda mål inom givna ramar är vardag för alla anställda inom fostran och utbildning. Förutom lagar och förordningar finns stadens strategi, den nationella läroplanen samt en mängd övriga styrdokument. Vad tillför då en egen strategiprocess?

– Styrdokumenten ger oss ramarna, men vad jag vill åt är det vi kallar "mindset". Hur kopplar vi samman styrdokumenten, såsom stadens strategi med läroplanen och hur förankrar vi dem i vårt dagliga arbete, förklarar Kjellman.

Inledningsvis handlade strategiarbetet om många lösryckta tankar och idéer, men så småningom hittade arbetssättet sin form och struktur.

Niko Herlin, futurist och företagsledningskonsult, har fungerat som coach och utomstående ögon i processen. En annan inspirationskälla är projektet Framtidsdalen, som drivs av Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi under åren 2018-2019. Hela ledningsgruppen har deltagit i projektet, vars fokus legat på framtidsforskning och strategiarbete, med framtidens ledare inom utbildning som uttrycklig målgrupp.

Kjellman betonar att en viktig del i strategiarbetet har varit den gemensamma tiden som man valt att investera genom att kontinuerligt sitta ner tillsammans.

– Då börjar man tala samma språk. Den gemensamma visionen växer fram, förtydligas till strategi och blir klarare för alla som medverkar. Det är inte längre något avlägset vid horisonten, utan det är här den röda tråden växer fram. Det är då man formulerar bildningslöften och gemensamma målbilder.

Implementering och konkretisering

Faran med ett ord som strategi är att det kan låta högtravande, men Kjellman är noga med att lyfta fram implementeringen.

– Inom ekonomi förknippas strategi med kontroll, lydnad och uppföljning. Inom bildning tänker vi bredare. Naturligtvis finns det ekonomiska ramar, men det är kreativitet, samverkan och kommunikation vi vill främja. Vi vill skapa ett klimat där man är tillräckligt trygg för att våga säga sin åsikt. Utan feedback stagnerar man.

Implementeringen är en gemensam uppgift, som sker kontinuerligt, i alla led, i både ord och handling.

Överhuvudtaget är strategiarbete en pågående, långsiktig process. Känslan av "att något görs rätt" kommer vid tillfällen då Katedralskolan år efter år skördar framgångar i resultatmätningar på nationell nivå och när stadens egna kvalitetsundersökningar (kvalitetsenkäten) ger goda resultat.

Exempel på andra konkreta utvecklingsåtgärder som skett vid sidan av, men ändå hand i hand med strategiarbetet i skolorna är bl.a. kompanjonundervisning, teamundervisning, kollegialt lärande och lärare som skuggat varandra. Inom småbarnspedagogiken har det bl.a. gjorts stora satsningar på naturvetenskap och man har även övergått till digital portfoliometodik i sin dokumentation över barnens utveckling.

När man startar upp ett strategiarbete är det av rent praktiska och tidsmässiga skäl nödvändighet att hålla det inom en mindre grupp, i detta fall ledningsgruppen. Nästa steg innebär en fokusering på förankringen i den dagliga verksamheten. Inför skolstarten ordnades ett strategi kick-off tillfälle för lärarna. För att stärka implementeringsprocessen inom enheterna kommer man även att skapa lärarteam vars uppgift blir att fungera som extra motorer och bollplank i drivandet av det praktiska strategiarbetet i vardagen.

Läs mer om strategiprocessen på: www.turku.fi/sv/strategiarbete

BILDNINGLÖFTEN
Hos oss kan du växa till den du vill bli.

Vi lovar:

• högklassig utbildning på svenska
• att varje person kan växa som individ
• att alla får nå sin egen potential
• en inspirerande lärmiljö
• kontinuitet genom alla stadier

Den svenska ledningsgruppen består av småbarnspedagogikens servicechef samt enhetscheferna, den grundläggande utbildningens rektorer (åk 1-9), Katedralskolans rektor samt rektorn för Åbo svenska arbetarinstitut.

Bild: Lea Froloff

För mer information:

Liliane Kjellman, direktör för svenskspråkig fostran och undervisning, liliane.kjellman@turku.fi, +358504323594

Joka toinen vuosi järjestettävät ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut käytiin Venäjän Kazanissa 22.–27.8.2019. Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta viime keväänä laborantiksi valmistunut Pinja Harakkamäki voitti hopeaa lajissaan kemiallinen laboratorio teknologia.

- Pärjäsin kisoissa peruskoulutuksella ja suomalaisella sisulla. Luotin omiin taitoihini, ja nautin joka hetkestä. Olen ylpeä osaamisestani. Kokemus oli ainutlaatuinen ja opettava, Harakkamäki toteaa.

Suomea edustaneille kilpailijoille myönnettiin myös seitsemän Medallion of Excellence -kunniamainintaa oman lajinsa keskiarvoa paremmasta tuloksesta. Suomen maajoukkueeseen kuului 27 kilpailijaa ja kolme joukkueenjohtajaa. Experttejä eli kilpailulajien asiantuntijoita oli 25. Lisäksi mukana oli noin 20 henkeä muissa tehtävissä kilpailuorganisaation ja Skills Finland ry:n palveluksessa.

Vaikeutta suoritukseen toivat englanninkieliset ohjeet ja suorituksen tiukka aikataulu. Työnhaun kannalta Harakkamäki uskoo kilpailukokemuksen kertovan ammattitaidosta, rohkeudesta ja itsevarmuudesta. Seuraavaksi edessä on välivuosi, jonka jälkeen työnhakua ja mahdollisesti jatko-opiskelua kemian parissa.

Suomen maajoukkueessa oli myös kaksi eksperttiä Tredusta. Leena Kainulainen toimi asiantuntijana Harakkamäen laboratorioalan lajissa ja Kimmo Koskinen graafisen suunnittelun lajissa.

Ekspertin tehtävässä vaaditaan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä pitkiksi venyvien kilpailupäivien aikana. Työ alkaa jo ennen kilpailuja ekspertti- ja turvallisuuskoulutuksilla, valmennussuunnitelman laatimisella ja kilpailijan valmentamisella. Kilpailutehtäviin ja arviointikriteereihin tutustutaan. Yhteistyötä tehdään muiden lajieksperttien kanssa. Kilpailujen jälkeen käydään läpi arviointeja.

- Tarkkailua ja tasapuolista arviointia tehtiin jopa neljälle kilpailijalle saman aikaisesti. Menestys kisoissa oli upea palkinto tehdystä työstä, kertoo Kainulainen.

Kainulainen pitää kilpailua aitiopaikkana nähdä oman lajin osaamisen taso muualla maailmassa. Verkostoituminen sekä ajatusten ja kokemusten vaihto koulutuksesta ja standardeista ovat myös tärkeää antia.

Leena Kainulainen (vas.) ja Pinja Harakkamäki Kazanin lentokentällä lähdössä kotimatkalle. Kuva: Minna Alanko-Pirinen

Kilpailijoista muodostuu kilpailumatkaa edeltävän vuoden aikana joukkue. Joukkueenjohtaja Minna Alanko-Pirisen mukaan kilpailutoiminta antaa taitaville ja itsensä haastamisesta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuuden kehittää ja näyttää osaamistaan. Joukkueenjohtajat varmistavat kilpailurauhan osallistujille huolehtimalla käytännön asioita ja tarjoamalla tukea kisamatkalla.

- Vaikka jokainen treenaa omaa kilpailulajiaan tahollaan, etenkin kisamatkalla kilpailijoista on seuraa ja tukea toisilleen. Joukkueessa on taitavia ja fiksuja nuoria. Eri alojen huippuosaajista löytyy samanlaisia piirteitä – ainakin kunnianhimoa ja kilpailuhenkeä. Joukkueen kanssa on ollut hauskaa. Maajoukkueleirit ja kisamatka sujuivat hyvin, kertoo Alanko-Pirinen.

Maailmanmestaruuskilpailuissa kilpailija, opettaja ja oppilaitos pääsevät vertaamaan toimintatapojaan ja toimintansa tasoa kansainvälisesti. Kilpailusaavutukset kertovat koulutuksen laadusta ja näyttävät oppilaitoksen panostuksen myös huippuosaajiinsa. Kontakteista Suomeen ja ulkomaille voi tulevaisuudessa poikia työpaikkoja.

Lisätietoja
Joukkueenjohtaja Minna Alanko-Pirinen

Antti Eskolan vaikutusta akateemiseen ja yhteiskunnalliseen maailmaan laajasti esittelevä kirja Antti Eskola – Intellektuellin muotokuvaon ilmestynyt!

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Tampereella Tammelan Voimassa (Tammelan puistokatu 27), yhdessä Eskolan kantapaikoista. Tilaisuus järjestetään torstaina 5.9. klo 18.00 alkaen. Kirjaa ovat tilaisuudessa kommentoimassa Jeena Rancken ja Mikko Lehtonen. Lämpimästi tervetuloa!

Antti Eskolaa (1934–2018) voidaan pitää yhtenä modernin suomalaisen sosiologian ja sosiaalipsykologian perustajista. Hän oli myös aktiivisesti yhteiskunnallisesti osallistuva yhteiskuntatieteilijä. Eskola kuului sosiologisukupolveen, joka teksteillään ja opetustyöllään vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän oli myös tottunut saamaan lukijoita ja puhuttelemaan suurta yleisöä yhteiskuntatieteellisillä keskustelukirjoillaan ja luennoillaan yliopistossa ja sen ulkopuolella. 

Eskola vaikutti puheenvuoroillaan julkiseen keskusteluun ja herätti tunteita. Hänen esittämiään käsityskantoja ei voinut jättää huomiotta eikä niitä myöskään jätetty. Eskolan tutkimusmenetelmäkirjoja luettiin 1960- ja 1970-luvulla ahkerasti yliopistojen oppikirjoina ja hänen keskustelukirjansa kipusivat myydyimpien joulukirjojen joukkoon. 

Eskola valitsi elämäntehtäväkseen lukemisen, ajattelemisen ja kirjoittamisen, ja halusi ”kirjoittaessaan nauraa, itkeä ja murista”. 

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Juhlapuhujana Vaasan yliopiston kunniatohtori, hallitusammattilainen ja bisnesenkeli Leena Niemistö

Vaasan yliopistossa vietetään lukuvuoden 2019–2020 avajaisia maanantaina 2. syyskuuta. Avajaisjuhla pidetään klo 14.00 alkaen yliopiston päärakennus Tervahovin Levón-auditoriossa (Wolffintie 34, Vaasa).

Tilaisuus alkaa avajaiskulkueella. Avajaispuheen pitää rehtori Jari Kuusisto. Avajaisten juhlapuhujana on Vaasan yliopiston kunniatohtori, startup-sijoittaja ja Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö. Ylioppilaskunnan tervehdyksen tuo hallituksen puheenjohtaja Hannes Torppa. Lisäksi tilaisuudessa jaetaan Pohjanmaan kauppakamari -palkinto.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.

Lisätietoja

Rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291

Torstaiaamuna Ruissalon Tapahtumatelakan porttien avautuessa DJ-musiikki saatteli niin vanhat kuin uudet tuttavat Suomen älykkäimpään bisnestapahtumaan. SHIFT Business Festivalin vuoden 2019 teema Shapeshifting Intelligence korostaa kokonaisvaltaisesti älykästä liiketoimintaa, joka ei tyydy pelkän voiton tuottamiseen vaan pyrkii myös ratkaisemaan sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita.

Avauspäivä tarjosi useita kansainvälisiä huippupuhujia. Intelligent Futuren Richard Yonck kertoi ihmisten ja koneiden yhteiselon tulevaisuudesta sekä tunneälystä ja sen kehittämisen haasteista. Jumanne Rajabu Mtambalike, Sahara Venturesin toimitusjohtaja, keskusteli IBM Finlandin maajohtaja Mirva Antilan kanssa syväteknologioiden käytöstä kehittyvissä maissa sekä niiden hyödyntämisestä niin bisneksessä kuin esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Lisäksi Joanna Bryson Bathin yliopistosta sekä Catalina Butnaru City AI:sta pohtivat tekoälyn vastuunjakoa sekä siihen liittyviä poliittisia ja sosiaalisia haasteita.

Kansainvälisten yritysten ja puhujien lisäksi esiintymislavoille nousi suomalaisia asiantuntijoita. Automatisoituja satamia käsittelevässä paneelikeskustelussa Futuricen Mika Ruokonen, Awake AI:n Jussi Poikonen sekä Kalmar Globalin Lasse Eriksson toivat esiin meriteollisuuden digitalisaation mahdollisuuksia sekä haasteita. Niklas von Weymarn Metsä Springistä ja René Backes BASF:ltä esittelivät metsäalan innovaatioita, kun Sitran Jyri Arponen ja Teknologiateollisuus ry:n Laura Juvonen käsittelivät kiertotalouden hyödyntämistä liiketoiminnassa.

SHIFTin ensimmäisenä päivänä järjestettiin kaksi kirjajulkaisua, Erkki Liikasen Olin joukosta nuorin sekä Anssi Kivirannan ja Matias Mäenpään Exit, jotka otettiin vastaan mielenkiinnolla. Ohjelmaan kuului myös Elisan ja Turun kaupungin yhteisen 5G Hackathonin finaali, jossa kilpailivat kolme parasta joukkuetta: Know Your Hoods, T34M ja CareBot, joiden innovaatiot kohdistuivat maahanmuuttajien kotoutumiseen uuden digitaalisen alustan avulla, käytännön taitojen oppimiseen kotona AR-teknologialla ja tunteiden tunnistamiseen tekoälyllä. Voittaja, Know Your Hoods, sai palkinnoksi 10.000 euroa.

SHIFTin ensimmäinen päivä huipentuu myöhemmin illalla verkostoitumis- ja juhlatunnelmissa, kun laiturit täyttyvät elävästä musiikista ja valoshowsta. Lavaohjelma jatkuu jälleen huomenna perjantaina 30.8.2019 kello 11.00 alkaen.

Lisätietoja

Miia-Tatjaana Salakka

communications@theshift.fi

(+358)503754141 

On Thursday morning the gates of the Ruissalo Shipyard opened to welcome attendees to the most intelligent business meetup in Finland. The 2019 theme for SHIFT Business Festival, Shapeshifting Intelligence, promotes a holistic view of intelligence in business: profit alone is not enough when companies seek to solve social and environmental challenges as well.

The opening day was filled with world-class international speakers. Richard Yonck from Intelligent Future talked about the future of human-machine coexistence as well as about developing artificial emotional intelligence. Jumanne Rajabu Mtambalike, CEO of Sahara Ventures, conversed with IBM Finland’s Country General Manager Mirva Antila about the use of deep technologies in developing countries to create new business and combat climate change. Responsibility and accountability for AI along with the political and social challenges surrounding it were key points in a keynote by Joanna Bryson from the University of Bath and Catalina Butnaru from City AI.

In addition to international companies and speakers, Finnish experts from various fields took the stage. A panel discussion about autonomous and automated harbors highlighted opportunities and challenges of digitalization in the maritime industry. The panelists included Mika Ruokonen from Futurice, Jussi Poikonen from Awake AI and Lasse Eriksson from Kalmar Global. Niklas von Weymarn from Metsä Spring and René Backes from BASF talked about innovations in the forest industry. Jyri Arponen from Sitra with Laura Juvonen from Technology Industries of Finland discussed the use of circular economy in business.

The first day of SHIFT also included two book releases, Olin joukosta nuorin by Erkki Liikanen and Exit by Anssi Kiviranta and Matias Mäenpää, as well as the final of the 5G Hackathon by Elisa and the city of Turku. The hackathon hacked solutions to loneliness and social isolation using 5G technologies, with the top three teams competing in the final: Know Your Hoods, T34M and CareBot, with innovations concerning immigrant integration assisted with a digital platform, AR technology for learning practical skills at home, and emotion recognition with AI, respectively. The winner, Know Your Hoods, received a 10,000 euro prize.

The day will conclude with festivities and networking later tonight, with the shipyard piers hosting live music and a light show. The stage program continues tomorrow, Friday August 30, starting at 11:00 AM.

Further information

Miia-Tatjaana Salakka

communications@theshift.fi

(+358)503754141 

SHIFT Business Festivalin ensimmäisenä päivänä käytiin aktiivista keskustelua tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Futuristi Richard Yonck sanoi aamun lehdistötilaisuudessa, että keskustelu siitä, miten tekoälyä pitäisi käyttää, koskee meitä kaikkia. “Seuraavia suuria muutoksia tekoälykentällä on ohjelmistojen kyky päätellä: abstrakti ajattelu, maalaisjärki ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen. Tavallisesti kyky tällaiseen ajatteluun nähdään ihmisen ominaispiirteenä, mutta tutkijat kaikkialla maailmassa tekevät töitä näiden ominaisuuksien kehittämiseksi myös tekoälylle.”

Siitä huolimatta, että tekoäly saa koneet muistuttamaan ihmisiä, ne eivät ole ihmisiä. “Tekoäly on laaja kokoelma erilaisia työkaluja, jotka auttavat meitä elämään vuorovaikutuksessa entistä monimutkaisemman maailman kanssa. Mitä enemmän integroimme tekoälyä järjestelmiimme ja maailmaamme, sitä enemmän opimme myös sen mukanaan tuomista haasteista. Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota tekoälyn viemiin työpaikkoihin, vinoumaan algoritmien päätöksenteossa, virheelliseen tietoon ja yksityisyyteen,” Yonck jatkaa.

Yonckin kanssa samoilla linjoilla on myös Bathin yliopiston apulaisprofessori Joanna Bryson. Bryson pitää inhimillistä hallintaa ensiarvoisen tärkeänä tekoälyn kehittyessä. “Ymmärrämme hyvin tekoälyn hallinnan haasteita laillisesta ja teknisestä näkökulmasta. Ongelmat liittyvät sosiaaliseen ja poliittiseen tahtotilaan vastuun ottamiseksi.” Brysonin lavaesiintyminen keskittyikin vastuuseen ja hallintaan tekoälyn kehittämisessä ja käytössä. “Onko tekoäly tällä hetkellä hallinnassamme? Millaisin teknisin keinoin ja säädöksin voimme parantaa nykytilannetta ja turvata tulevaisuutemme?”

Myös City AI:n Catalina Butnaru puhui vastuullisuudesta: ihmisten on kannettava vastuu omien työkalujensa valmistuksesta ja käyttötarkoituksesta, eikä vastuu tekoälyn vaikutuksista ole ainoastaan yhdellä ihmisryhmällä. “Jokainen meistä on nykytilanteessaan, omassa työssään, täydellisessä asemassa vaikuttaakseen ihmiskunnan tulevaisuuteen. Tekoäly tuo mukanaan monimuotoisia ja maailmanlaajuisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, ja jokainen voi osaltaan vaikuttaa tähän kehitykseen,” Butnaru kuvailee yksilön roolia – ja vastuuta.

Butnarun sanoin ei tarvitse olla filosofian asiantuntija tai odottaa virallista sääntelyä voidakseen ottaa itse vastuuta tekoälyyn liittyvistä eettisistä valinnoista. Siksi myös tekoälyn kehittäjien tulisikin pohtia tekoälyn vaikutusten lisäksi sitä, miten kouluttaa loppukäyttäjiä käyttämään tekoälyn tehostamia työkaluja oikein ja vastuullisesti. Kun tekoäly nähdään ihmisen hallitsemana työkaluna, on selvää, että vastuu sen vaikutuksista on sen parissa työskentelevillä ihmisillä.

Lisätietoja

Miia-Tatjaana Salakka

communications@theshift.fi

(+358)503754141