Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseviin Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy talviaikana joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina.
Museoperjantaina 1.11.2019 Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa on molemmissa avoinna kaksi näyttelyä. Lappeenrannan taidemuseon näyttelyt ovat avoinna yleisölle viimeistä viikkoa.

Museot ovat avoinna klo 11–17.

Etelä-Karjalan museo (Kristiinankatu 15)

Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii- Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien on Lappeenrannan 370-juhlavuoden kunniaksi järjestetty näyttely, joka tutustuttaa lappeenrantalaiseen elämänmenoon. Valokuvapainotteisessa näyttelyssä päästään näkemään, miten tutut kadunkulmat ovat muuttuneet ja mitä lappeenrantalaisten arkeen kuului muutama vuosikymmen sitten. Miten asuttiin, opiskeltiin, käytiin töissä ja vietettiin vapaa-aikaa. Tuttuja aiheita jotka ovat vielä monella omassa muistissa.

Lappeenrannan taidemuseo (Kristiinankatu 8-10)

Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivi

Lappeenrannan taidemuseon kesän päänäyttely on Väinö Raution (1894 Viipuri–1974 Lappeenranta) retrospektiivinen näyttely. Näyttely kattaa hänen tuotantonsa vuodesta 1912 vuoteen 1972 eli yhteensä 60 vuoden ajalta. Näyttely on laajin hänen teoksistaan koskaan järjestetty retrospektiivinen museonäyttely. Teoksia on esillä noin 100 kappaletta.

Saimaan rannalta - Lappeenrantaa kuvaavia teoksia taidemuseon kokoelmista

Saimaan rannalta -näyttely on koottu Lappeenrannan taidemuseon omista kokoelmista juhlistamaan Lappeenrannan kaupungin 370-vuotista historiaa. Esillä olevat teokset kuvaavat Lappeenrantaa eri aikoina eri taiteilijoiden näkökulmasta. Nähtävillä on muun muassa Tuomas von Boehmin, Arne Tegelmanin, Unto Pusan, Pirjo Kinnusen, Liisa Laarin ja Matti Raution ikuistamia näkymiä. Näyttelyssä voi lähteä nostalgiselle matkalle Lappeenrannan jo menetettyihin maisemiin, muistella mitä rakennuksia on jollakin paikalla aiemmin ollut, tunnelmoida edelleen kaupungista löytyvien näkymien äärellä sekä bongata tuttuja kohteita.

Museokaupan tarjous 1.marraskuuta: kaikki vuosikalenterit 2020 -20 %.

Linnoituksen Kekri 2.-3.11.

Perinteinen sadonkorjuujuhla Linnoituksessa. Viikonlopun aikana on tarjolla monenlaista tapahtumaa Linnoituksen alueella.

Lappeenrannan taidemuseolla klo 14.00: Enteitä, uskomuksia ja henkiä. Tarinoita Kekristä.  Normaali sisäänpääsymaksu.

tiedottaen, amanuenssi Hanna Lommi

Lisätietoja: hanna.lommi@lappeenranta.fi tai riina.nurmio@lappeenranta.fi

Koko perheen vauhdikkaassa Luokkajuhlat-viihdeohjelmassa suomalaisten rakastamat näyttelijät, muusikot, urheilijat ja viihdemaailman tähdet palaavat ajassa taaksepäin, takaisin kouluaikoihinsa. Luvassa on hulvattoman hauskoja ja hullunkurisia tehtäviä, ennenkuulumattomia tarinoita sekä nostalgisia muistoja tähtivieraiden kouluvuosilta heidän kohdatessa vanhoja koulukavereitaan vuosien jälkeen. Ruotsissa Klassfesten on ollut monivuotinen suosikki. Puolitoistatuntista show'ta pyörittää sanavalmis juontaja Marja Hintikka.

"Ohjelman kuvaukset olivat tunteiden ilotulitusta: yht'äkkiä vanhat ja jo unohtuneet muistot räjähtivät ilmoille. Kuvauksissa kuultiin myös paljon spontaania naurua. Meillä kaikilla on omat koulumuistomme opettajahahmoista ja vaikkapa tillilihasta, mutta muistot ovat kuitenkin kollektiivisia ja yhteisiä, eli kaikilla on tarttumapintaa ohjelmaan. Tietynlaiset traumatkin muuttuvat näin yhdessä käsittelemällä lempeäksi huumoriksi ja muistoiksi, joille voi nauraa", Hintikka kertoo.

Myös juontajan omat kouluajat palasivat kuvauksissa mieleen. 

"Koin aikoinaan nörttihikaritytön transformaation sellaiseksi kiljupönttöä piilottelevaksi teiniksi. Olin kiltti kympin tyttö tosi pitkään, mutta murrosikä iski minuun voimakkaasti. Olin juuri se tyttö, joka järkkäsi kotibileet vanhempien lähtiessä mökille. Toivottavasti omat lapseni eivät saa ikinä tietää millainen olin kouluaikoinani", hän toteaa.

Tuttuja tähtivieraita

Jokaisessa jaksossa kaksi julkisuudesta tuttua tähtivierasta muistelee kouluaikojaan. Studioyleisön edessä he kilpailevat yhdessä vanhojen koulukavereidensa kanssa, ja testaavat, mitä oppitunneilta ja nuoruuden vuosilta jäi mieleen. Illan päätteeksi jompikumpi luokka voittaa hauskat luokkajuhlat. 

1/9 la 23.11. klo 19.30: Mikko Kuustonen ja Jarkko Niemi
Koko kansan rakastama muusikko Mikko Kuustonen kohtaa entisen vävykokelaansa, palkitun suosikkinäyttelijä Jarkko Niemen, ja pääsee laulamaan hittibiisinsä uudelleensanoitettuna Jarkon ja tämän koulukavereiden toimesta. Jarkko pääsee tanssimaan neljännet vanhojentanssinsa ja muistelee kouluaikaisia kömmähdyksiään kodinkoneiden kanssa. Mikko ja Jarkko rakentavat kemian tunnilla vetypommin. 

2/9 la 30.11. klo 19.30: Veronica Verho ja Arja Koriseva
Moninkertaisesti palkittu radiojuontaja ja tubettaja Veronica Verho muistelee ensimmäisiä poikaystäviään ja saa nähdä mielikuvitukselliset koevastauksensa vuosien jälkeen. Koko kansan tuntema laulajalegenda Arja Koriseva raottaa kouluaikaisten päiväkirjojensa sivuja ja saa muistutuksen hulvattoman liikuntatunnin tapahtumista. Veronica ja Arja kohtaavat toisensa keskinäisen kehumisen kerhossa. 

3/9 la 7.12. klo 19.30: Kape Aihinen ja Juha Perälä
Tunnettu huippukokki Kape Aihinen kertoo kouluvuosien ammattihaaveistaan ja saa nähdä videomateriaalia itsestään vuosien takaa. Ennen kaikkea radiojuontajana tunnetuksi tullut Juha Perälä muistelee kouluaikaisia yrityksiään menestyä vastakkaisen sukupuolen kanssa ja kertoo ajautuneensa vahingossa arvelluttavalle nettisivulle kesken oppitunnin. Miehet ottavat mittaa toisistaan kotitaloustunnilla. 

4/9 la 14.12. klo 19.30: Olli Herman ja Diandra
Laulaja Diandra muistelee kouluaikoinaan tekemiään käytännön piloja ja kertoo lapsuutensa musiikkiharrastuksista. Reckless Love -rock-yhtyeen laulaja Olli Herman pääsee bändikaverinsa kanssa verestämään taitojaan yhteiselle balettitunnille Jorma Uotisen arvioimana. Diandra ja Olli tunnelmoivat esittäen ainutlaatuisen duettokappaleen. 

5/9 la 21.12. klo 19.30: Paula Noronen ja Pekka Pouta
Tunnettu radio- ja televisiojuontaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Paula Noronen kertoo paenneensa Kallion lukiosta ja esiintyneensä Kellokosken sairaalan myyjäisissä. Koko kansan rakastama suosikkimeteorologi Pekka Pouta paljastuu hallitsevaksi Miss Talvisaloksi ja muistelee vanhojentanssejaan, joihin sai porttikiellon. Paula ja Pekka esittävät uuden version 90-luvun hittisarjan alkutunnuksesta. 

6/9 la 28.12. klo 19.30: Ali Jahangiri ja Eero Ettala
Suomen tunnetuimpiin lumilautailijoihin lukeutuva Eero Ettala kertoo siskonsa vastailleen tytöiltä tulleisiin viesteihin hänen puolestaan sekä muistelee lintsanneensa koulusta kuvitteellisen selkäleikkauksen varjolla. Suomen suurimpiin stand up -tähtiin kuuluva Ali Jahangiri kertoo elämästään nunnien opissa ja pääsee verestämään breakdance-taitojaan. Miehet saavat kemiantunnilla liekinheittimet käsiinsä. 

7/9 la 4.1.2020 klo 19.30: Miia Nuutila ja Aki Linnanahde
Suosikkinäyttelijä Miia Nuutila kertoo kirjoitusharrastuksestaan ja pääsee laulamaan yhtä kirjottamistaan kirjeistä. Radiojuontaja ja media-alan monitaituri Aki Linnanahde kertoo kulttuurishokistaan muuttaessaan Nurmijärveltä Helsinkiin sekä pilapuheluista, joita soitti ystäviensä kanssa. Miia ja Aki yrittävät huijata toisiaan kouluvuosien tarinoillaan. 

8/9 la 11.1.2020 klo 19.30: Virve "Vicky" Rosti ja Ville "Viki" Eerikkilä
Suosikkilaulaja Vicky Rosti muistelee elämäänsä keikkabussissa koulukirjojen kanssa ja paljastaa yllättäviä tarinoita lehtijuttujen takaa. Radiojuontaja Viki Eerikkilä pääsee verestämään skeittaustaitojaan ja kertoo totuuden kiharasta tukastaan. Vicky ja Viki kohtaavat toisensa pöytälätkässä ja roastissa. 

9/9 su 12.1.2020 klo 19.30: Esko Kovero ja Rosa Meriläinen
Arki-iltojemme ilo ja rakastettu näyttelijä Esko Kovero kertoo kouluaikojen poliittisesta aktiivisuudestaan ja esittää yhden sanoittamistaan kappaleista. Kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläinen muistelee edesottamuksiaan lukion opettajien kanssa ja esittää lip sync -esityksen nuoruutensa lempikappaleesta. Esko ja Rosa pääsevät yhdessä ilmaisutaidon tunnille. 

Hyppää mukaan Luokkajuhlat-ohjelman tunnelmiin täältä.

#MTVluokkajuhlat

Luokkajuhlat MTV3-kanavalla lauantaisin 23.11. klo 19.30 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Luokkajuhlat-ohjelman MTV:lle tuottaa Banijay Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050-586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Banijay Finland, tuottaja Petra Theis, 050 345 3668 petra.theis@banijay.fi 

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuodenvaihteessa, ja yhdistymisen myötä syntyy uusi LAB-ammattikorkeakoulu. Valtioneuvosto hyväksyi yhdistymiseen liittyvän toimilupahakemuksen torstaina 24.10.

LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena on uudistaa opiskelua, työelämää ja työnteon tapoja. ”Haluamme tehdä sekä opiskelusta että työelämästä mielekkäämpää ja merkityksellisempää. Sitä varten tarvittiin uudenlainen ammattikorkeakoulu”, tulevan LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen kertoo.

LABissa kokeillaan uusia asioita ja tekemisen tapoja yhdessä yritysten kanssa. Siksi LAB-ammattikorkeakoulua kutsutaan myös työelämän innovaatiokorkeakouluksi.

Koulutuksesta vastaava vararehtori Merja Heino korostaakin, että LAB on ammattikorkeakoulu niille, joilla on halu päästä pintaa syvemmälle. ”Me haastamme ja olemme haastettavana. Olemme valmiita tekemään töitä ja laittamaan itsemme likoon. Sellaisia opiskelijoita toivomme LABiin ja sellaisten yritysten kanssa toivoisimme opiskelijoidemme saavan tehdä yhteistyötä.”

”Uskallan sanoa, että LAB tarjoaa lyömättömät taidot työelämään. Yhdestä ja samasta paikasta saa sekä tutkinnon että valmiudet ja verkostot työelämää varten”, Kilpeläinen jatkaa.

LAB-ammattikorkeakoulu toimii kolmella kampuksella. Fyysiset kampukset sijaitsevat Lahden Mukkulassa ja Lappeenrannan Skinnarilassa. Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunkina ja Lappeenrannan kampus Suomen vihreimpänä kampuksena tukevat LABin vahvuuksia: kiertotaloutta, designia, innovaatioiden kaupallistamista sekä hyvinvoinnin palveluinnovaatioita. Kolmas kampus on verkkokampus, joka mahdollistaa opiskelun paikasta riippumatta.

”LABin korkeakoulutus yhdistettynä soveltavaan tutkimukseen ja työelämää kehittävään innovaatiotoimintaan on Päijät-Hämeelle ja Etelä-Karjalalle ratkaiseva kilpailuetu muihin maakuntiin nähden. Kun oikeat ihmiset kohtaavat oikeassa ympäristössä, syntyy toimintaa ja tuloksia, jotka johtavat ainutlaatuisiin onnistumisiin”, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Henri Karppinen kertoo.

LAB-ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkkokampuksella 1.1.2020. 

LAB lyhyesti:

LAB-ammattikorkeakoulu tuottaa työelämälähtöistä koulutusta sekä soveltavaa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

LAB-ammattikorkeakoulussa voi opiskella sosiaali- ja terveysalaa, tekniikkaa, liiketaloutta, hotelli-, ravintola- ja matkailualaa sekä muotoilua, taidetta ja visuaalista viestintää. LABin Muotoiluinstituutti jatkaa Lahden Muotoiluinstituutin ja Imatran taidekoulun pitkiä perinteitä.

LABilla on yli 8500 opiskelijaa sekä 360 opettajaa ja TKI-asiantuntijaa. LABin liikevaihto on noin 65 miljoonaa euroa ja se on Suomen kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu opiskelijamäärällä mitattuna.

• lab.fi

Lisätietoja:

Rehtori Turo Kilpeläinen | turo.kilpelainen@lamk.fi, p. 044 708 5085

Vararehtori, Merja Heino | merja.heino@saimia.fi, p. 040 760 5533

Vararehtori, Henri Karppinen | henri.karppinen@saimia.fi, p. 040 631 3800

Wasteless – Ruokahävikin vähentäminen julkisissa suurkeittiöissä on EAKR-rahoitteinen hanke jonka yhteistyökumppaneina toimivat Kurikan kaupunki, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri. Hanketta koordinoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja mukana hanketyössä toimii Vaasan Yliopisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää syntyvän ruokahävikin hyödyntämistä nykyistä paremmin ja vähentää hävikin määrää.

Restonomi (AMK) -opiskelijat ovat tuotekehittäneet Kurikan ruokapalvelujen ruokalistan ruokapareja toimeksiantona Wasteless -hankkeelle (TP2 reseptiikan kehittäminen ja annoskokojen optimointi). Kurikan yläasteen, lukion ja Kurikan Sedun opiskelijoista on koostettu arviointiraati, joka arvioi kehitettyjä ruokapareja tiistaina 29.10.2019 klo 13.30 Kurikan kampukselle. Restonomi (AMK) -opiskelijat esittelevät ruokaparit lyhyesti raadille, jonka jälkeen raatilaiset maistelevat annoksia ja kirjaavat palautteet arviointilomakkeille. Raatilaiset arvioivat kolme ruokaparia.

Lisätietoja: projektipäällikkö Taina Seppälä-Kolkka puh. 040 680 7095,  taina.seppala-kolkka@seamk.fi

Miten nuoria ja lapsia saisi kiinnostumaan kylätoiminnasta? No esimerkiksi pelin avulla! Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Digisti kylässä –hanke järjestää Minecraft-työpajan yhdessä tubettaja J0P:n eli Juuso Pekkarisen kanssa Hankasalmella perjantaina 1.11.2019.

JAMKin Digisti kylässä –hanke tuo Minecraft-pelin osaksi Hankasalmen perinteistä Yökirjasto-tapahtumaa, joka kerää vuosittain satoja kävijöitä. Tämän vuoden teemana tapahtumassa onkin pelaaminen.

Tämän hetken suosituimpiin peleihin kuuluva Minecraft antaa vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa maailmaa – vaikkapa sitten omia kotikulmia – hyödyntäen 3D-kuutioita, joista voi tehdä rakennelmia kolmiulotteisesti.

– Minecraft -pajat ovat hyvä keino osallistaa lapsia ja nuoria mukaan kylätoimintaan. Pelimaailmaan rakennettu kylä tarjoaa uudenlaisen maaseutukokemuksen ja tuo keskisuomalaista maaseutua esille nuorempaakin sukupolvea kiinnostavalla tavalla, sanoo Digisti kylässä –hankkeen projektipäällikkö Susanna Nurmeksela.

Yökirjaston työpajoissa rakennetaan Hankasalmen maisemia ja tuttuja paikkoja Minecraft -pelimaailmaan. Tapahtuman aikana järjestetään myös fanitapaaminen tubettaja J0P:n kanssa. Monet J0P:n suosituimmista videoista ovat nimenomaan Minecraft-pelivideoita.

– Meillä on ollut ilo saada tubettaja J0P yhteistyöhön hankkeemme kanssa. Monet Minecraftin pelaajat fanittavat J0Pia ja tällaisilla työpajoilla mahdollistamme sen, että fanit pääsevät tapaamaan esikuvansa ja jakamaan kokemuksia pelistä, Nurmeksela sanoo.

Digisti kylässä -hanke on järjestänyt aiemminkin Minecraft -työpajan koululaisille Äänekoskella Koiviston koululla. Päivän aikana oppilaat rakensivat Koiviston koulun pihamaineen ja sisätiloineen pelimaailmaan. Kooste työpajasta tulee piakkoin nähtäväksi myös Youtubeen. Myös Hankasalmen Yökirjasto-tapahtumasta tuotetaan video, joka tulee katsottavaksi Digisti kylässä -hankkeen Youtube-kanavalle loppusyksyn aikana.

Tervetuloa Hankasalmen Yökirjasto-tapahtumaan perjantaina 1.11. klo 17 alkaen Pollarilla (Valkolantie 1, Hankasalmi) ja klo 18 alkaen Hankasalmen pääkirjastossa (Rantakalliontie 3, Hankasalmi). Lisätietoja ja ohjelma: https://www.facebook.com/hankasalmenkirjasto/

Digisti kylässä -hankeen tavoitteena on edistää Keski-Suomen maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua, lisätä kylien yhteisöllisyyttä, digitalisaatiomyönteistä kulttuuria sekä kasvattaa maaseudun vetovoimaisuutta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja osatoteuttajana Keski-Suomen sydänpiiri Ry. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja Digisti kylässä -hankkeesta:
www.jamk.fi/digistikylassa
www.facebook.com/digistikylassa

Susanna Nurmeksela
Projektipäällikkö, Digisti kylässä -hanke
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 637 23 55
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Studentum Roadshow -lukiokiertue auttaa nuoria ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä

Studentum Roadshow -lukiokiertueella tuodaan nuorten ulottuville mahdollisimman kattavasti tietoa eri opiskeluvaihtoehdoista. Kiertue kestää lokakuun alusta tammikuun loppuun, ja sen aikana Roadshow-lähettiläät vierailevat noin 45 lukiossa, muutamassa varuskunnassa ja kaksilla koulutusmessuilla. Ensi viikolla kiertue pysähtyy pääkaupunkiseudulla. Kiertueen järjestää studentum.fi. 

– Lähettiläämme kiertävät kiertueen aikana Suomea ristiin rastiin yhteensä yli 10 000 kilometrin verran. Kiertueen ajatuksena on herätellä nuoria ja auttaa heitä opiskelupaikan valinnassa. Haluamme muistuttaa, että opiskelupolut ovat yksilöllisiä ja omat tavoitteensa voi saavuttaa monenlaista reittiä, kertoo kiertueen projektivastaava Linda Leinonen.

Aiempi ohjaustausta lähettiläiden valttina

Tämän vuoden Roadshow-lähettiläät Karoliina Räsänen ja Milja Myllymaa ovat lähteneet kiertueelle iloisin ja odottavin mielin. 

– Meillä on molemmilla ohjaustaustaa, joten nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen on jo ennestään tuttua. Roadshow'ssa erityistä on se, että pääsee kohtaamaan nuoria kattavasti ympäri Suomen. Haluamme rohkaista opiskelijoita toteuttamaan unelmiaan ja avata heille uusia mahdollisuuksia ja ideoita, Karoliina ja Milja kertovat.

Kouluilla lähettiläät on otettu hyvin vastaan.

– Roadshow-lähettiläät olivat erittäin mukavia ja reippaita. Tämä oli jo aika mones kerta, kun Roadshow vieraili meillä, Maunulan yhteiskoulun lukion opo Tero Hannila kiittelee.

Koulutuskiertue toteutetaan yhdessä oppilaitosten kanssa

Studentum.fi-koulutussivuston järjestämä kiertue on ollut menestys aiempina seitsemänä vuotena, ja tänä vuonna se järjestetään yhteistyössä viidentoista oppilaitoksen ja Teknologiateollisuuden kanssa.

– Kiertueella on lähettiläiden lisäksi mukana myös opiskelijavieraita, jotka kertovat omista kokemuksistaan. Kun nuoret kuulevat oikeita tarinoita ja pääsevät kyselemään asioita, he saavat todenmukaisen kuvan opiskelusta, Leinonen sanoo.

---------------------------------------------------------------------------------

Mahdollisuus haastatteluihin viikolla 45: Sotungin lukio & Tapiolan lukio

Aika: maanantai 4.11. klo 11.30–16.00
Paikka: Sotungin lukio (Sotungintie 19, 01200 Vantaa)

Aika: torstai 7.11. klo 11.00–14.30
Paikka: Tapiolan lukio (Opintie 1, 02100 Espoo)

Tervetuloa!

Lisätietoja Studentum Roadshow'sta:
Linda Leinonen
Projektivastaava
Puh: 040 751 4156
Email: linda.leinonen@koulutus.fi

Roadshow-lähettiläät
Karoliina Räsänen & Milja Myllymaa
studentum.fi
Puh. 040 660 2558

Tietoverkot ovat jo vuosikymmeniä tarjonneet juttuseuraa – ensin harvalukuisille harrastajille, sitten kaikelle kansalle. Internetin arkipäiväistyminen ja mobiiliteknologia ovat tehneet keskustelusta helppoa ja nopeaa. Verkkokeskustelu mahdollistaa vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen, ja ne nostavat uusia puheenaiheita pientä piiriä laajemmalle.

Verkkokeskustelut myös toistavat ja vahvistavat keskustelijoiden jyrkkiäkin mielipiteitä, ja tähän muun muassa poliittisten päättäjien, asiantuntijoiden, yritysten ja tiedotusvälineiden on reagoitava yleensä hyvin nopeasti. Verkkokeskustelut ovatkin nousseet yhä merkittävämpään asemaan yhteiskunnassa.

Jaakko Suomisen, Petri Saarikosken ja Elina Vaahensalon uutuuskirja Digitaalisia kohtaamisia paneutuu suomalaisten verkkokeskustelujen historiaan 1980-luvun BBS-purkeista tämän päivän sosiaaliseen mediaan. Kirjassa tarkastellaan kunkin aikakauden suosituimpia keskusteluympäristöjä ja kuumimpia puheenaiheita.

Teoksessa pohditaan myös verkkokeskustelujen herättämää huolta. Nimettömänä ja kasvottomana on helppo suoltaa asiattomuuksia, joten jonkinlaista valvontaa tarvitaan. Sananvapauden ja sensuurin rajoilla on tasapainoiltu verkkokeskustelujen alkuvaiheesta lähtien, vaikka ilmiö tuntuukin nyt ajankohtaisemmalta kuin koskaan.

”Ihmisillä on monenlaisia syitä keskustella verkossa. Keskusteluilla voidaan pyrkiä toisten mielipiteiden muokkaamiseen tai oman mielipiteen muodostamiseen. Keskustelupalstoilta etsitään myös tietoa ja vastauksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Yhtä lailla keskustelu eli ’palstailu’ saattaa olla ajanvietettä, jolla ei ole mitään erityisiä tavoitteita – –.”

”Verkkopalvelut ovat popularisoituneet ja mahdollistaneet uudenlaisia vuorovaikutussuhteita. Wikipedia on hyväksytty lehtiuutisten tietolähteeksi, ja sosiaalisen median kanavista erityisesti Twitter on mahdollistanut poliitikkojen ja muiden mielipidevaikuttajien seurannan sekä joskus myös jonkinlaisen vuorovaikutuksen heidän kanssaan.”

”Keskustelupalveluiden suosioon vaikuttavat muoti, tekninen kehitystyö sekä palveluiden kyky uusiutua ja toisaalta säilyttää pääkäyttäjäryhmänsä mielenkiinto myös jatkuvuutta ja tuttuutta korostavilla ratkaisuilla.”

Tervetuloa julkistamistilaisuuteen

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Porin yliopistokeskuksen PLoP-tilaan (Siltapuistokatu 2, Pori, yliopistokeskuksen toinen kerros) maanantaina 4.11. klo 12.00.
Paikalla ovat kirjan kirjoittajat esittelemässä teosta.

Jaakko Suominen, Petri Saarikoski & Elina Vaahensalo
Digitaalisia kohtaamisia
Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan
ISBN 978-952-345-038-7
Gaudeamus 2019

Kirjoittajat

Jaakko Suominen, FT, on digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopistossa. Hän on kiinnostunut erityisesti media- ja informaatioteknologian kulttuurihistoriasta ja uusista digituotteista sekä digitaalisen
kulttuurin tutkimusmenetelmistä. 
jaakko.suominen@utu.fi

Petri Saarikoski, FT, on digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori sekä dosentti Turun yliopistossa. Hän on erikoistunut tietotekniikan harrastuskulttuurien ja mediahistorian tutkimukseen.
petri.saarikoski@utu.fi

Elina Vaahensalo, FM, on tohtorikoulutettava Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineessa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät keskustelufoorumeihin ja sosiaaliseen mediaan sekä erilaisten keskustelukulttuurien rakentumiseen ja sisäiseen dynamiikkaan.
elina.vaahensalo@utu.fi

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Tampereella ja TAKK:ssa on järjestetty maahanmuuttajakoulutusta 30 vuoden ajan. Vuosikymmenten aikana koulutuskentässä tapahtuneet muutokset sekä opiskelijoiden tarinat on koottu historiikkiin: Kaiken maailman tarinoita - 30 vuotta maahanmuuttajakoulutusta Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Historiikissa kuuluu vahvasti entisten ja nykyisten opiskelijoiden ääni. Kirjaan on nimensä mukaisesti koottu 30 opiskelijan tarina. Historiikin tarinoissa välittyy se, että kotoutumisen tarinoita, tapoja ja polkuja on lukematon määrä. Historiikin yhtenä tehtävänä on tuoda näkyviin yksilöitä yleistysten takana ja tehdä sillä tavalla osansa ennakkoluulojen ja rasisimin ehkäisemiseksi. Historiikki on toteutettu TAKK:n työryhmällä, johon on kuulunut nykyisiä ja eläköityneitä työntekijöitä.

- Historiikkia kirjoittaneen työryhmän tapaamisissa päädyttiin hyvin usein muistelemaan entisten opiskelijoidemme kotoutumispolkuja, ja yhä uudelleen nousi ihmisten tarinoiden kautta esiin se, kuinka monenlaisia onnistuneet kotoutumispolut voivat olla, kertoo kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkö Janne Haikansalo.

Tähän monimuotoisuuteen tarjotaan lukijalle mahdollisuus tutustua, kun historiikkiin on koottu opiskelijoiden tarinoita, joissa he kuvaavat omaa kotoutumispolkuaan.

TAKK:n maahanmuuttajakoulutuksissa on 30 vuoden aikana työskennellyt kymmeniä opettajia ja muita ammattilaisia. Moni heistä on mukana historiikissa. Opettajat ovat tehneet suurta ammattitaitoa vaativaa työtä ja antaneet oman arvokkaan panoksensa koulutusten kehittämiselle. Maahanmuuttajakoulutuksen ensimmäiset 30 vuotta ovat olleet pioneerityötä: koulutus on hakenut muotoaan ja painopisteitään ja ollut jatkuvassa muutoksessa.

- Monet opettajamme ovat edelläkävijöinä jättäneet pysyvästi oman jälkensä siihen, mitä maahanmuuttajakoulutus tai s2-opetus tai kotouttaminen Suomessa 2010-luvun lopussa on, vahvistaa Haikansalo.

Historiikki ei olisi syntynyt ilman e-klubia eli TAKK:n maahanmuuttajakoulutuksesta eläkkeelle jääneiden opettajien kerhoa. He tekivät ison ja merkityksellisen urakan teoksen koostamisessa.

Maahanmuuttajakoulutukset käynnistyivät TAKK:ssa vuonna 1989, kun Tampereen kaupunki päätti ottaa 50 vietnamilaista pakolaista. Vuosien aikana opiskelijajoukko on monimuotoistunut monella tapaa: kansallisuuksia on yli 100, opiskelijoita vuosittain n. 700 ja maahantuloperusteet ovat moninaisia: työ, ihmissuhde, turvapaikka. TAKK on ollut aktiivisesti kehittämässä suomalaista kotoutumis- ja muuta maahanmuuttajakoulutusta. Nykymallissaan kotoutumiskoulutus on tuotu lähelle ammatillista koulutusta ja työelämää.

Historiikin sähköiseen versioon: ​Kaiken maailman tarinoita
Painettua kirjaa voi kysyä TAKK:sta.

Lisätiedot: koulutuspäällikkö Janne Haikansalo, puh. 044 7906 342, janne.haikansalo@takk.fi

Koodareista eli ohjelmistosuunnittelijoista on niin kova pula, että firmat haalivat heitä töihin jo ennen opintojen päättymistä. Yksi haku päällä olevista yrityksistä on rovaniemeläinen Starttipaja Valmennus Oy, jonka yrittäjä Jari Kunnari palkkaisi heti useammankin koodarin, jos heitä vain olisi saatavilla.

”Lapin matkailu ei ole yksin työvoimapulansa kanssa. Yritykselläni on Rovaniemellä ja Oulussa useita mielenkiintoisia toimeksiantoja, joihin haluan palkata heti innokkaita ohjelmistosuunnittelijoita. Voin tarjota huippumahdollisuuden esimerkiksi heille, jotka haluavat palata kotiseudulleen Lappiin tai tehdä joustavasti etätyötä mistä tahansa”, Jari Kunnari kertoo. 

Kunnarin mukaan koulutukset ovat tärkeässä roolissa, kun it-alan osaajapulaa ratkaistaan. Reilut 10 vuotta sitten Rovaniemellä oli vielä puolenkymmentä ohjelmistoalan yritystä, jotka työllistivät yli sata henkilöä. Kaupunkiin etabloituneet tietotekniikkakeskukset innostivat alalle kouluttautuvat erikoistumaan yhä enemmän järjestelmäpalveluihin ohjelmistoalan jäädessä jalkoihin.

”Meidän työnantajien tulisi rummuttaa, että tämä on kiinnostava ala, jonne kannattaa hakeutua ja jossa on työmahdollisuuksia. Koodaus on varmin ala työllistyä myös täällä Lapissa”, muistuttaa Kunnari.

Itse hän toivoo kandidaateilta eniten innostusta ja kiinnostusta alaa kohtaan. Työt painottuisivat mobiili- ja web-sovellusten ohjelmistokehittämiseen.

”Tässä tehtävässä ei vaadita vuosien kokemusta, vaan osaaminen ratkaisee”.

Lisätietoja:
Starttipaja Valmennus Oy
Jari Kunnari, yrittäjä 
Puh. 040 5583663
jari@starttipaja.fi
https://www.starttipaja.fi

Hakeminen ammatillisiin perustutkintoihin on entistä helpompaa ja joustavampaa.

Ohjaus- ja hakupäiviä tullaan järjestämään säännöllisesti Tredussa. Ensimmäiset ohjaus- ja hakupäivät järjestetään

5.11. ja 6.11. Ilmoittautuminen joko klo 8.30 tai 12.30 Sammonkadun toimipisteessä (os. Sammonkatu 45, ala-aula).

Ohjaus- ja hakupäivät ovat juuri sinulle, joka haluat suorittaa ammatillisen perustutkinnon,  tutkinnon osan tai haluat vaihtaa alaa. Hakeminen tapahtuu saapumalla paikalle ohjaus- ja hakupäivään. Tutustu marraskuun koulutustarjontaan: www.tredu.fi -> Hakeudu -> Ohjaus- ja hakupäivät. Haussa olevat koulutukset päivitetään sivustolle viikkoa ennen ohjaus- ja hakupäivää.

- Ohjaus- ja hakupäivässä on paikalla opinto-ohjaaja, jonka kanssa käydään henkilökohtainen ohjauskeskustelu ja tehdään hakemus. Tarvittaessa päivän aikana tehdään suomen kielen ja matemaattisten valmiuksien kartoitus, opinto-ohjaaja Tiina Hevonkorpi kertoo.

Tieto valinnasta tulee sähköpostilla kolmen viikon sisällä ohjaus- ja hakupäivästä.

Kysy lisää: TreduNavi -hakupalvelu, tredu.haku@tampere.fi, puhelin 040 170 5649

Voit laajentaa ammatillista osaamista perustutkinnon hankkimisen jälkeen hakeutumalla ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin:  www.tredu.fi -> Etsi koulutusta tai olemalla yhteydessä TreduNavi -hakupalveluun.

Lisätietoja:

Opintoasiainpäällikkö Raija Möttönen, puhelin 050 344 2484

Suomalainen koulutusjärjestelmä kuuluu maailman parhaisiin, ja sitä kiitetään erityisesti tasavertaisuudesta. Maahanmuuttotaustaiset nuoret kohtaavat kuitenkin vielä syrjintää ja suoranaista rasismiakin. Siirtymä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen on kriittinen vaihe: vaikka oppivelvollisuus virallisesti päättyy, työmarkkinoilla käytännössä edellytetään jatko-opintoja, ja kilpailu opiskelupaikoista on kovaa.

Markku Jahnukaisen, Mira Kalalahden ja Joel Kivirauman toimittama uutuusteos Oma paikka haussa selvittää, kuinka koulutuksen tasavertaisuus toteutuu maahanmuuttotaustaisten nuorten elämässä. Se tarkastelee koulun ja koulutuksen merkitystä maahanmuuttotaustaisille nuorille ja pohtii, kuinka voitaisiin taata kaikille sopiva koulutuspolku. Ohjaustyössä ja tukitoimissa on huomioitava, että maahanmuuttotaustaiset ovat erittäin monimuotoinen ryhmä.

Asiantuntijoiden ohella teoksessa pääsevät ääneen nuoret itse. Vaikka monet kohtaavat arjessaan vieläkin ennakkoluuloja, maahanmuuttotaustaiset nuoret suhtautuvat koulutukseen kokonaisuudessaan myönteisesti ja odottavasti. 

”Peruskoulun jälkeiset akateemiset ja ammatilliset koulutusreitit toiselta asteelta eteenpäin tuovat esiin erityisesti perhetaustaan, sukupuoleen ja maahanmuuttotaustaan liittyviä eroja. Maahanmuuttotaustaisuuteen kytkeytyvät usein moniportaiset koulutusvalinnat, joissa kuljetaan valmistavan koulutuksen kautta, sekä ensisijaisten koulutustoiveiden toteutumattomuus.” Mira Kalalahti, Tuomas Zacheus, Linda Maria Laaksonen & Markku Jahnukainen

”Maahanmuuttotaustaisten nuorten toiminnan mahdollisuuksiin ja käsityksiin niistä vaikuttavat tyypillisesti toiseuden kokemukset, joita tuottavat esimerkiksi muodolliset kielitaitovaatimukset, kulttuurinen etäisyys, vieraan tuntuiset normit ja tavat sekä syrjintä. Tästä huolimatta maahanmuuttotaustaisten nuorten toiminnan mahdollisuuksia eivät määritä pelkät rakenteelliset rajoitteet, vaan monet seikat nuorten elämässä myös edistävät ja vahvistavat heidän toimijuuttaan.” Janne Varjo, Liila Holmberg & Mira Kalalahti

Tervetuloa Oma paikka haussa -keskustelutilaisuuteen

Maanantaina 4. marraskuuta klo 11.00–13.00
Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki

Keskustelutilaisuus juhlistaa teoksen julkaisua ja avaa keskustelua siitä, mitä merkitystä koululla ja koululla on maahanmuuttotaustaisten nuorten elämänkulussa. Miten taata, että mahdollisimman moni löytäisi itselleen sopivan koulutuspolun? Miten kehittää ohjaustyön monikulttuurista sensitiivisyyttä?

Tilaisuudessa keskustelemassa erikoistutkija Pasi Saukkonen (Helsingin kaupungin tietokeskus), dosentti Mira Kalalahti, apulaisprofessori Janne Varjo ja dosentti Tuomas Zacheus (Transitions and educational trajectories of immigrant youth: A 4-year longitudinal study from comprehensive education to further education -tutkimus). Keskustelua johtaa professori Markku Jahnukainen (Helsingin yliopisto).

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Markku Jahnukainen, Mira Kalalahti & Joel Kivirauma (toim.)
Oma paikka haussa
Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus
ISBN 978-952-345-027-1
Gaudeamus 2019

Toimittajat

Markku Jahnukainen, KT, on erityispedagogiikan professori Helsingin yliopistossa.
markku.jahnukainen@helsinki.fi / p. 0503185189

Mira Kalalahti, VTT, on kasvatus­sosiologian dosentti ja koulutuspolitikan tutkija Helsingin yliopistossa.
mira.kalalahti@helsinki.fi / p. 0503182207.

Joel Kivirauma, KT, on erityispedagogiikan professori Turun yliopistossa.

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Diplomi-insinööriopintojen suorituspaikalla ei keskimäärin ole merkittävää vaikutusta tuloihin tai työllisyyteen työuran alkuvaiheessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tiettyjä opiskelijaryhmiä kilpailullisempaan opinahjoon pääseminen voi kuitenkin hyödyttää.

Diplomi-insinöörikoulutus on tällä hetkellä yksi parhaat uranäkymät ja palkkaodotukset tarjoavista koulutusaloista Suomessa. Alan halutuin opiskelupaikka maassamme on Aalto-yliopisto, jonka sisäänpääsyrajat ovat muita alan yliopistoyksikköjä korkeammat, menestys kansainvälisissä yliopistovertailuissa parempaa ja sijainti lähellä monia alan työnantajia edullinen.

Tutkimuksessa verrataan niitä opiskelijoita, jotka pääsivät Aalto-yliopiston DI-opintoihin rimaa hipoen niihin, jotka jäivät niukasti riman alle, ja tulivat valituiksi saman alan opintoihin toiseen yliopistoon.

– Mielikuva Aalto-yliopiston korkeasta laadusta näyttää elävän vahvana ainakin tutkimuksen kohteena olevien hakijoiden keskuudessa. Ensimmäisenä hakuvuotenaan niukasti Aallon sisäänpääsyrajan alle jääneet ja muihin yliopistoihin valitut hakevat seuraavilla hakukierroksilla ahkerasti opiskelupaikkaa Aallosta, ja neljäsosa heistä vaihtaa myöhemmin tähän yliopistoon, kertoo erikoistutkija Tuomo Suhonen.

Toisaalta tutkimuksessa havaitaan, että Aalto-yliopistoon ensimmäisenä hakuvuonnaan rimaa hipoen valitut valmistuivat sieltä kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin niukasti hylätyt ja muualle hyväksytyt opiskelijat.

– Opinahjolla ei kuitenkaan yleisesti ottaen näytä olevan merkittävää vaikutusta DI-tutkinnon suorittamisen todennäköisyyteen, Suhonen lisää.

Halutuin opinahjo hyödyttää matalasti koulutetun perheen kasvattia

Maan halutuimpaan opinahjoon pääseminen tuo hakijalle etuja ainakin etuoikeutetumpien opiskelutoverien muodossa, ja tässä mielessä voidaan puhua eliittikoulusta. Aineisto osoittaa, että Aalto-yliopiston teekkarit ovat ylioppilasarvosanoilla mitattuna muiden yliopistojen teekkareita akateemisesti selvästi lahjakkaampia. He myös tulevat yleisemmin korkean sosioekonomisen aseman perheistä. Vertaisryhmä voi vaikuttaa opiskelijan menestykseen esimerkiksi osaamisen karttumisen ja työelämässä hyödyttävien verkostojen kautta.

Vertaisryhmän tuomat edut eivät kuitenkaan yksiselitteisesti näy tehtyjen työkuukasien tai ansioiden määrässä uran alkuvaiheessa.

 – Seurasimme DI-hakijoiden pärjäämistä työmarkkinoilla 11 vuoden ajalta ensimmäisestä hakuhetkestä, eikä Aalto-yliopistoon valituksi tulemisen havaittu keskimäärin vaikuttavan tähän, Suhonen kertoo.

Tulosta voi selittää osaltaan se, että Aaltoon valituksi tuleminen viivästytti hiukan valmistumista ja sen mukanaan tuomaa ansiotason nousua. Toisaalta havaittiin, että vaikutukset voivat olla erilaiset taustaltaan erilaisille hakijoille. Erityisesti hakijat, joiden vanhempien koulutustaso oli matala, näyttäisivät hyötyvän Aalto-yliopistoon pääsystä työelämässä.

Tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Etlasta, Tampereen yliopistosta sekä Turun yliopistosta. Aineistona on käytetty Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen (DIA) yhteisvalinnan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja tällä vuosituhannella DIA-valintaan osallistuneista.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot työhön -hanketta.

Tutkimusraportti:
Tiina Kuuppelomäki, Mika Kortelainen, Tuomo Suhonen & Hanna Virtanen: Does admission to elite engineering school make a difference? [linkki]
Tutkimusraportti julkaistaan torstaina 31.10. tutkimusarkisto Doriassa (https://www.doria.fi/handle/10024/147862). Ennen sitä sen saa tutustuttavaksi pyytämällä osoitteesta viestinta@vatt.fi

Lisätietoja:
Erikoistutkija Tuomo Suhonen, tuomo.suhonen@vatt.fi, p. 0295 519 507

Tutkija Tiina Kuuppelomäki, tiina.kuuppelomaki@labour.fi, p. 040 940 1951

Lapin AMKin verkkolehti Lumen on ilmestynyt. Syysnumeron teema on Kehittyvät hyvinvointipalvelut.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Suomi polarisoituu niin kansallisesti kuin alueellisestikin, maakunnittain muuttovoitto- vs. muuttotappioalueisiin; hyvän vs. huonon työllisyyden alueisiin; monipuolisten vs. vähäisten opiskelumahdollisuuksien alueisiin; elinkeinorakenteeltaan monipuolisiin vs. yksipuolisiin alueisiin; väestörakenteeltaan tasapainoisiin vs. vinoutuneisiin alueisiin sekä väestön hyvinvoinnin jakaantumisen osalta paremmin vs. huonommin voiviin alueisiin.

2020-lukua tulevat määrittämään kansalliset sote- ja sotu-uudistukset.

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen on tärkeää paitsi kansalaisten myös palveluita tuottavien julkisten, yksityisten että järjestötoimijoiden kannalta.

Numeron teemapäätoimittaja YTT, yliopettaja Leena Viinamäki kirjoittaa:

"Hyvinvointipalvelujen kehittäminen on tärkeää hyvinvointipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden intressilähtökohdista. Hyvinvointipalveluiden monituottajuuteen perustuvassa welfare mix -mallissa korostuu kansalaisten tietämys paikallisesta ja alueellisesta hyvinvointipalveluvalikoimasta sekä heidän mahdollisuutensa hyödyntää optimaalisesti saavutettavissaan olevaa palveluvalikoimaa."

Valtaosa teema-artikkeleista käsitteleekin juuri hyvinvointipalvelujen tuottamisen tapaa, edellytyksiä ja tulevaisuutta. Artikkeleissa käsitellään digitalisaatiokehitystä, työllisyyspalveluja, etähoivaa, ikääntyneiden hoitotyötä, kuntoutusta, hyvinvointipalvelujen turvallisuutta, palvelutuotannon ulkoistamisen haasteita ja niiden monituottajuutta.

Mutta kuten Kalle Santala ja Reeta Sipola puheenvuorossaan kirjoittavat, on hyvinvoinnin edistäminen koko yhteiskuntaa läpileikkaava johtoajatus, jonka toteuttamista ei voi rajata pelkästään sosiaali- ja terveysalan vastuulle. Niinpä teema-artikkeleissa käsitellään hyvinvoinnin tekijöitä myös rakentamisen, luontopalvelujen, matkailun ja luonnontuotteiden tuotannon näkökulmista.

Esimiestyö, johtaminen ja tiimityö vaikuttavat hyvinvointiin työpaikoilla. Vieraileva kolumnisti, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen Vaasan yliopistosta kirjoittaa:

"Olen tullut siihen tulokseen, että johtamisjärjestelmät ovat Suomessa edelleen melko hierarkkisia ja johtajakeskeisiä. Toivoisinkin, että organisaatioissamme ryhdyttäisiin entistä enemmän perehtymään kompleksisuusajatteluun ja sen mukanaan tuomiin johtajuuskäsityksiin, ei vähiten kompleksisuusjohtajuuteen."

Lumen

Lumen on Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, jonka jakaa pohjoista tietoa ja levittää arktista osaamista. Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi. Numeroiden teemat noudattelevat ajankohtaisia pohjoisia aiheita.

Teema-artikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan myös muita aihealueita käsitteleviä artikkeleita Lapin ammattikorkeakoulun opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan saralta.

Lehden pääasiallinen kieli on suomi. Pääkirjoitus ja kolumni julkaistaan myös englanninkielisinä.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy tammikuussa 2020.

Aiemmin ilmestyneet numerot

Numero 1/2015. Teemana Arktisuudesta elinvoimaa. Päätoimittaja rehtori Martti Lampela. Ilmestynyt 9.12.2015
Numero 1/2016. Teemana Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 28.4.2016
Numero 2/2016. Teemana Turvallisuusosaaminen. Päätoimittajana Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 29.9.2016
Numero 3/2016. Teemana Etäisyyksien hallinta. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 8.12.2016
Numero 1/2017. Teemana Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Päätoimittaja Marita Wahlroos. Ilmestynyt 27.4.2017
Numero 2/2017. Teemana Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen. Englanninkielinen. Päätoimittaja Esa Jauhola. Ilmestynyt 28.9.2017.
Numero 3/2017. Teemana Verkostojen voima. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 13.12.2017
Numero 1/2018. Teemana Oppiminen ja opiskelu T&K- ja työelämärajapinnassa. Päätoimittaja Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 25.4.2018
Numero 2/2018. Teemana Tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 27.9.2018.
Numero 3/2018. Teemana Lapin elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet. Päätoimittaja Lahja Karjalainen. Ilmestynyt 5.12.2018
Numero 1/2019: Teemana Aito Arktinen. Päätoimittaja Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 24.4.2019

Tiedustelut

Lehden toimitussihteeri, viestintäkoordinaattori Heli Lohi (heli.lohi(ät)lapinamk.fi), puh 040 524 9836

JULKAISUVAPAA TORSTAINA 31.10.2019 KELLO 17.00

Metsäalan opiskelijat ovat valinneet Vuoden Metsäopettajan:

JYRY ERONEN ON VUODEN METSÄOPETTAJA 2019

Tänä vuonna valtakunnallisen Vuoden Metsäopettaja -tittelin vastaanottaa Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Jyry Eronen. MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry julkistaa Erosen voittajaksi 31.10.2019 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimistolla KaamosSiesta-tapahtuman yhteydessä klo 16-18. Toimittajat ovat tervetulleita paikalle – tarjolla on ruokaa, juomaa ja musiikkia. 

Vuoden Metsäopettaja on MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry:n järjestämä jäsenkysely, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 2016. Kyselyssä on ehdolla opettajat metsätalousinsinöörin koulutusta järjestävistä ammattikorkeakouluista Suomen laajuudella, eli kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kysely ja titteli. Vuoden Metsäopettaja -kyselyn tarkoitus on kartoittaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä metsäopetukseen ja valita joukosta parhaimmat pisteet vastaanottanut metsäalan ammattikorkeakouluopettaja.

Alla Erosen omat kommentit voitosta:

"Terveiset metsäalan opiskelijoille. Olette valinneet mielenkiintoisen alan, jonka parissa on hyvä tehdä töitä. Kiitän opiskelijoita hyvästä ja reippaasta asenteesta, joka näkyy opiskelussanne sekä metsäisessä yhteishengessä. Kurssiopintojen lisäksi kannustan itsenäiseen perehtymiseen kiinnostuksenne mukaisiin metsäisiin aihepiireihin sekä liikkumaan kentällä operatiivisen metsäisen maailman parissa. Työ opettaa. Vuoden metsäopettaja on merkittävä tunnustus, jota arvostan suuresti. Oikein isot kiitokset.”

Tiedotteen lopussa on opiskelijoiden kommentteja Erosesta sekä liitteenä kuva, joita voi hyödyntää mediassa.

Julkistamisen paikka ja aika: Mikonkatu 8 A, 5. krs, 00100 Helsinki / 31.10.2019 klo 16-18. Tervetuloa!

Vastaamme mielellämme lisätiedon tarpeessa kysymyksiin – yhteyttä voi ottaa alla olevaan osoitteeseen. Vuoden Metsäopettaja -logo ja muuta hyödyllistä löytyy nettisivuiltamme meol.fi/medialle. Itse voittaja ei omien kiireiden vuoksi pääse saapumaan paikalle, mutta häneen voi ottaa yhteyttä (yhteystiedot alla).

Tuomas Kuittinen                                                                                                   Jyry Eronen

Viestintä- ja tuotevastaava                                                                               Vuoden Metsäopettaja 2019

MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry                                       

+358 50 309 2576                                                                                                 +358 50 467 8598

info@meol.fi                                                                                                                                       jyry.eronen@karelia.fi

Opiskelijoiden vapaamuotoisia kommentteja Erosesta ja kuva, joita voi tarvittaessa muokata:

”Jyry on Karelian paras opettaja. Jyryllä on ns. "kentän kokemusta" ja nuoruuden intoa opetuksessa ja se näkyy. Opetuksen taso ei parempi voisi olla. Opetusmateriaali on ajantasaista ja Jyryllä on halu kehittyä ja kehittää opetusta. Jyry osaa asettua opiskelijan rooliin ja ymmärtää opiskelijoiden ajankäytön haasteet. Jyry on positiivinen, tiukka mutta kuitenkin leppoinen opettaja jonka kanssa on helppo keskustella ja joka osaa vastata lähestulkoon jokaiseen kysymykseen. Jyry nosti Karelian opetuksen tasoa astuessaan pari vuotta sitten mukaan.”

”Osaava opettaja jolla on paljon käytännön kokemusta ja nuorekkaana ihmisenä osaa käsitellä erinomaisesti oppilaita.”

”Jyry on paras metsäopettajistamme. Hänen kurssinsa ovat rakenteeltaan selkeitä. Hän selkeästi suunnittelee luennot ja maastopäivät hyvin etukäteen. Jyry myös näkee vaivaa vierailijoiden hankkimisessa, ja se todella tukee oppimista. Hän myös päivittää luentomateriaaleihinsa tuoreimmat tiedot. Jyry on rento, mutta samaan aikaan asiantunteva ja aikataulussa pysyvä.”

”Onneksi Kareliasta löytyy Jyry. Tunnit ovat todella hyvin suunniteltuja ja niistä ja paljon käteen. Luennot on opiskelijalähtöisiä ja tärkeitä asioita painotetaan erinomaisesti. Jyry ei turhia aikaile ja jaarittele jonninjoutavia vaan asiat sanotaan jämptisti tarvittaessa useaan kertaan. Hänelle on ilo esittää kysymyksiä, koska hän vastaa niihinkin aina erittäin kattavasti asiantuntevalla otteella. Jyryllä on myös oma opiskeluaika selvästi muistissa, ja se näkyy mm. kannustavassa ja joustavassa asenteessa jotta me jaksamme myös marraskuun pimeissä loskapaskasäissä vaeltaa tunneille ja palauttaa tehtävät. Jyry on ehottomasti ansainnut vuoden Metsäopettaja 2019 -tittelin!”

Raunistulan koulu juhlii 120 -vuotista taivaltaan keskiviikkona 6.11. koulun oppilaiden, huoltajien, opettajien ja kutsuvieraiden kesken klo 18 alkaen. Luvassa on lasten esityksiä ja juhlapuheen pitää koulun entinen oppilas Pentti Korhonen. Lauantaina 9.11. koululla on avoimet ovet klo 9–13, jolloin koulupäivää vietetään teemalla ”millaista koulu oli ennen vanhaan”.

Media on lämpimästi tervetullut molempiin tilaisuuksiin!

Edesmennyt koulunjohtaja Aimo Lahtonen koosti Raunistulan koulun vaiheista historiikin. Historiikista selvää, että Raunistulan koulu on ollut kautta historiansa alueelle erittäin merkittävä ja tärkeä toimija, jonka vaikutus alueen lapsiin ja perheisiin on ollut voimakas.

Raunistulan kansakoulu perustettiin vuonna 1899 silloiseen Maarian kuntaan. Tarve koululle oli kova, sillä Raunistulassa oli paljon lapsia. Koulu rakennettiin talkoovoimin, ja 26.9.1899 kuntakokous valitsi Raunistulan kansakouluun sen ensimmäisen johtokunnan, johon kuului mm. leipuri, teurastaja, poliisikonstaapeli, assessori ja kaksi talollista. Hyvin pian kävi kuitenkin selväksi, että lapsia oli alueella niin paljon, että koululle tarvittiin lisärakennus. Lisärakennuksen valmistumisenkin jälkeen uusia oppilaita tuli kouluun viidenkymmen ja sadan oppilaan välillä joka vuosi. Tämän seurauksena Raunistulan kansakouluakin alettiin käymään kahdessa vuorossa: aamu -ja iltavuorossa.

Uusi, nykyinen koulurakennus, valmistui 30.6.1932. Vuonna 1979 vanhat puurakennukset purettiin, kivirakennus remontoitiin ja kivirakennuksen yhteyteen rakennettiin uusi lisärakennus, joka mm. sisälsi ruoka- ja liikuntasalin sekä teknisen työn tilat.

Parhaimmillaan, vuonna 1958, koulussa on opiskellut peräti 897 oppilasta. Tällä hetkellä koulussa opiskelee noin 335 innokasta oppilasta.

Lisätiedot:
Luokanopettaja Leo Bernoulli, leo.bernoulli@turku.fi, p. 050 353 1916

Projektiyhdistys ry:n järjestämä Vuoden Nuori Projektipäällikkö -kilpailun finaali järjestettiin 29.10. Projektipäivät 2019 -tapahtumassa, Helsingin Messukeskuksessa. Kilpailun voitti Turun kaupungin sivistystoimialan projektitoimistossa työskentelevä Annina Laaksonen.

Kilpailun tarkoitus on haastaa nuoria projektipäälliköitä kehittämään itseään ja osaamistaan urallaan sekä nostaa projektikyvykkyyksien tärkeyttä projektialan ammattilaisten keskuudessa sekä yrityselämässä. Kilpailu on avoin kaikille alle 35-vuotiaille projektipäälliköille toimialasta riippumatta.

– Muut finalistit olivat todella kovatasoisia. Olen yllättynyt ja valtavan kiitollinen, kertoo Annina.

Anninan mielestä hyvä projektipäällikkö ottaa kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen, osallistaa ja tsemppaa.

– Päällikkö johtaa kokonaisuutta, mutta todelliset timantit löytyvät kentältä, jotka tekevät arjen kehittämistyötä.

Hänen oma polkunsa projektipäälliköksi sivistystoimialalle kulki opettamisen kautta.

– Olin 10-vuotias, kun opetin 5-vuotiaan serkkuni lukemaan. Silloin sain todellisen kipinän opettajuuteen. Opiskellessani yliopistossa, myös kehittäminen alkoi kiinnostaa. Joidenkin aikuiskoulutuksessa vietettyjen työvuosien jälkeen päädyin tänne sivistystoimialan projektitoimistoon töihin, ja sillä tiellä nyt ollaan!

Annina työskentelee 365/12 – Aina avoin ammatillinen oppilaitos -projektin parissa. Tavoitteena on kehittää malli, jossa opiskelu on aina mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Hän on myös projektipäällikkönä Avoimet ammatilliset opinnot -projektissa, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja joustavan tavan hankkia osaamista eri oppilaitosten avointen opintojen tarjontaa hyödyntäen. Opiskelu tapahtuu verkossa itsenäisesti tai opettajan johdolla.

• Vuoden Nuori Projektipäällikkö
• Projektipäivät 2019
• Sivistystoimialan projektitoimisto

Lisätiedot:
Annina Laaksonen,
annina.laaksonen@turku.fi, p. 040 637 4755

Tervetuloa avoimeen kirjan julkistamistilaisuuteen torstaina 14.11. kello 14–16 Tiedekulman Think Cornerissa, Yliopistonkatu 4, Helsinki.

Tilaisuudessa julkaistaan Karin Filanderin, Maija Korhosen & Päivi Siivosen toimittama Huiputuksen moraalijärjestys – Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia (Vastapaino 2019).

Huiputuksen moraalijärjestys -kirja kritisoi ajan henkeä, joka nostaa esiin huiput, huiputuksen ja huippusuoritukset. Kaikki eivät voi päästä huipulle.

Yritysyliopisto näyttää olevan eräänlainen nykytyöelämän huippupuheen mekka, jossa tiivistyy hyvin esiin koko työelämää ohjaava kilpailullisuuden, huippuretoriikan ja raadollisten pätkätyösuhteiden ja katkosten arkitodellisuus. Yliopiston lisäksi kirjassa kerrotaan, millaista on elää huiputuksen ajassa esimerkiksi koulutus- ja työpolkuaan etsivänä nuorena, työttömänä, uupuneena tai mielenterveysongelmaisena.

Kirja etsii huiputuksen moraalijärjestykselle vaihtoehtoisia arvoja ja ajattelu- ja toimintatapoja ja se nostaa esiin muun muassa luovuttamisen etiikan. Luovuttamisen etiikalla ei tarkoita periksi antamista vaan luovuttavaa ja lahjoittavaa ja radikaalia huiputuksen moraalijärjestyksestä irti sanoutuvaa ajattelua ja toimintaa.

Tilaisuuden aluksi nostetaan maljat kirjan kunniaksi ja tarjolla pientä naposteltavaa.

Ilmoittaudu tarjoilujen mitoittamiseksi viimeistään 6.11. verkkolomakkeella: https://forms.gle/iEYGD9TUng36cMqp9

Tilaisuudessa järjestetään paneelikeskustelu, johon osallistuu kirjan kirjoittajia, jotka avaavat omaa suhdettaan huiputuksen moraalijärjestykseen. Paneelissa mukana puheenvuoron pitäjinä:

* Professori Leena Koski artikkeli ”Totuudesta rahaan – yliopiston uusi moraalinen järjestys”
* Tutkimusjohtaja, dosentti Oili-Helena Ylijoki artikkeli ”Eliitin onni – omistautumisen eetos akateemisessa työssä”
* Yliopisto-opettaja Heli Mutanen artikkeli ”Aktivointitoimista allikkoon”
* Tutkija Iiris Lehto artikkeli ”Toimijuuden tila ja aika projektihoivassa”
* Tutkija, FT Jani Pulkki & FT Olli-Jukka Jokisaari artikkeli ”Luovuttamisen etiikka”
* KTT Elina Henttonen artikkeli ”Suorittamisen oravanpyörästä mielekkääseen työhön”

TERVETULOA SEURAAMAAN JA OSALLISTUMAAN JULKAISUTILAISUUDEN KESKUSTELUUN!

Tilaisuus striimataan Vastapainon Facebook-sivulla. Think Corner sijaitsee Helsingin Tiedekulman toisessa kerroksessa. Tapahtumatiedot myös Facebookissa.

Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi tapahtumaan!

Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto järjestävät Taitaja9-paikalliskilpailun keskiviikkona 6.11.2019 klo 9-13 Sankariniemen yhteiskampuksella. Taitaja9:iin on ilmoittautunut 32 joukkuetta Ylä-Savon peruskouluista.

Taitaja9-kilpailu on Skills Finland ry:n organisoima peruskoulun seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu kädentaito- ja nohevuuskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on herättää peruskoululaisten kiinnostus kädentaitoja vaativiin ammattialoihin sekä lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettuutta ja käytännön osaamisen arvostusta. Taitaja9 on mielenkiintoinen ja hauska tapa tutustua eri ammattialoihin. Paikalliskilpailuihin osallistuu vuosittain yli 3 000 peruskoulun oppilasta eli yli 1 000 Taitaja9-joukkuetta.

Taitaja9 on kolmiportainen kilpailu, joka muodostuu paikalliskilpailusta, maakunnallisesta aluekilpailusta ja valtakunnallisesta finaalista. Maa on jaettu 12:een alueeseen, joissa järjestetään paikallis- ja aluekilpailut. Peruskoulujen kolmihenkiset sekajoukkueet ilmoittautuvat oman alueensa paikalliskilpailuun, josta parhaat joukkueet jatkavat aluekilpailuun ja tämän kisan parhaat joukkueet edelleen valtakunnalliseen finaaliin.

Iisalmen paikalliskilpailun kolme parasta joukkuetta jatkavat Savon Taitaja9-aluekilpailuun, joka järjestetään 17.12.2019 Mikkelissä. Aluekilpailun parhaat joukkueet jatkavat edelleen Jyväskylään valtakunnalliseen Taitaja9-finaaliin, joka pidetään Taitajamästare 2020 - Ammattitaidon SM-kilpailujen yhteydessä 12.-13.5.2020. Loppukilpailussa kilpailee yhteensä 108 peruskoululaista eli 36 Taitaja9-joukkuetta eri puolelta Suomea.

Tehtäviä eri ammattialoilta

Paikalliskilpailussa kilpailutehtävät kattavat molempien järjestävien oppilaitosten koulutusalat ja suorituspaikkoina alojen aidot oppimisympäristöt. Kilpailijat pääsevät näyttämään taitojaan mm. kokkauksessa, koneenasennuksessa, liiketoiminnassa, lähihoidossa, putkiasennuksessa, sisustuksessa ja sähköasennuksessa. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat tehtävien avulla eri ammattialoihin ja näin tukea nuorten ammatinvalintaa.

Taitaja9-kilpailun aikataulu 6.11.2019

klo 8.45                   Taitaja9-joukkueiden 1. info, auditorio
klo 9.00 – 10.20       Kilpailu 1. läpimeno: Juhani Ahon koulu, Kiuruveden ja Lyseotien yläkoulut, yht. 15 joukkuetta
klo 10.15                 Taitaja9-joukkueiden 2. info, auditorio
klo 10.30 – 11.50     Kilpailu 2. läpimeno: Matin ja Liisan koulu, Puustellin koulu ja Vieremän yläkoulu, yht. 16 joukkuetta
klo 12.30                 Palkintojen jako, yhteiskampuksen monitoimitila

Lisätietoja Taitaja9-paikalliskilpailusta

Riitta Turpeinen
Ylä-Savon ammattiopisto
puh. 0401 778 589 
riitta.turpeinen@ysao.fi

EfVET (European Federation of Technical and Vocational Education and Training) päätti vuosikokouksessaan 25.10.2019, että seuraava EfVETin kansainvälinen konferenssi järjestetään Kuopiossa 21.-24.10.2020. Konferenssi on pidetty edellisen kerran Suomessa yli 20 vuotta sitten.

EfVET on Euroopan suurin ammatillisen koulutuksen järjestö, ja sillä on jäseniä 31 maasta Euroopan alueelta sekä muualta maailmasta. Jäseniä ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen järjestäjät, järjestöt ja muut koulutusta lähellä olevat organisaatiot. Konferenssi kokoaa yhteen noin 300 kansainvälistä johtajaa ja asiantuntijaa ammatillisen koulutuksen eri osa-alueilta, ja se toteutetaan yhteistyössä suomalaisten EfVETin jäsenorganisaatioiden kanssa. Suomesta jäseninä on 20 ammatillisen koulutuksen järjestäjää eri puolelta Suomea.

”Konferenssi on merkittävä mahdollisuus suomalaisille koulutuksen järjestäjille tavata alan asiantuntijoita eri puolelta maailmaa. Konferenssin myöntäminen Suomelle on myös samalla arvostuksen osoitus suomalaisen ammatillisen koulutuksen korkeasta laadusta kansainvälisessä vertailussa”, toteaa EfVETin Steering committeen jäsen, kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymästä.

Lisätietoa

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, rehtori
040 1778 600

kari.puumalainen@ysao.fi

www.ysao.fi

http://www.efvet.org

KUVAT: EfVET/YSAO