Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2020 on valittu Anna Laurila Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Laurila opiskelee liiketaloutta ja toimii tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana. 

“Olen hyvin onnellinen valinnasta ja odotan innolla työtä, jota pääsen ensi vuonna tekemään amk-opiskelijoiden edunvalvonnan eteen. Suuri kiitos liittokokoukselle luottamuksesta!”, vastavalittu puheenjohtaja Laurila iloitsee. 

AMK-opiskelijoiden edustajat ovat koolla SAMOKin 24. varsinaisessa liittokokouksessa Helsingissä Haaga-Helia ammattikorkeakoululla. Myöhemmin tänään valitaan liiton varapuheenjohtaja, ja huomenna perjantaina hallituksen jäsenet. Liittokokous kestää kokonaisuudessaan perjantaihin noin klo 16 asti. 

Lisätiedot: 

Iiris Hynönen
puheenjohtaja 2019
iiris.hynonen@samok.fi
050 389 1000

Anna Laurila
puheenjohtaja 2020
anna.laurila@tuni.fi
045 355 6955

Softabilityn ja Perho Liiketalousopiston yhteistyö alkoi HoloLensille toteutetusta virtuaalisesta oppimisympäristöstä, jota kehitetään jatkossakin Perhon hankkeiden ja tarpeiden pohjalta. Tällä kertaa olimme Perhon kanssa esittelemässä yhdessä virtuaalista oppimisympäristöä Helsingin Finlandia-talolla Euroopan Ammattitaitoviikolla. Opetusalan toimijat eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat tapahtumaan tutustumaan miten Suomessa hyödynnetään teknologiaa opetuksessa.

Teknologia osana opetusta

Teknologiaa on hyödynnetty opetuksessa tietyltä osin jo jonkin aikaa, mutta sen tuomaa koko potentiaalia ei olla vielä välttämättä edes tiedostettu. Perhon kaltaiset oppilaitokset ovat tällä saralla pioneereja, jotka rohkeasti kokeilevat erilaisia tapoja hyödyntää teknologiaa opetustoiminnassaan.

Perholle toteutettu virtuaalinen oppimisympäristö esimerkiksi tuottaa kolmiulotteista oppimiskokemusta ja vuorovaikutusta, jotka luovat syvemmän muistijäljen opiskelijaan ja oppiminen tehostuu. Älylasit mahdollistavat myös etäyhteyden, jolloin opiskelija ja opettaja voivat olla toisiinsa reaaliaikaisessa video- ja audioyhteydessä jakaen saman kolmiulotteisen näkymän opiskelu- tai muuhun materiaaliin. Virtuaalinen oppimisympäristö myös toimii alustana opiskelumateriaalin tallentamiseen, jakamiseen tai esittämiseen.

Teknologia mahdollistaa myös virtuaaliympäristön datan hyödyntämisen opetuksen ja oppimisen kehittämiseksi. Jos opiskelijasta esimerkiksi jää sovellukseen muistijälki (käyttäjäprofiili), tämän taakse voidaan tallentaa tietoa siitä miten opiskelija käyttää sovellusta (klikkaukset, katse, puhe, käytetty aika). Sovelluksen käytöstä kertyvän datan pohjalta pystytään myös tulkitsemaan opiskelijan mielenkiinnon kohteita ja/tai oppimisalueita, joissa on puutteita. Opetussisältöä voidaan näin optimoida tukemaan mahdollisimman tehokasta oppimista, kun käyttäjästä kertyvä data hyödynnetään.

Tästä pääset tutustumaan tarkemmin Perholle toteutettuun virtuaalisen oppimisympäristön HoloLens-sovellukseen.

Mikä on Euroopan Ammattitaitoviikko?

“Euroopan Ammattitaitoviikko on Euroopan komission tekemä aloite, jolla pyritään lisäämään
tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Viikon
tavoitteena on tehdä ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa ja auttaa nuoria ja
aikuisia saavuttamaan täysi potentiaalinsa. Tapahtumia järjestetään eri puolilla Eurooppaa ja niissä esitellään ammatillisen koulutuksen tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia nuorille, aikuisille ja yrityksille.”

https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/

Lisätietoja sovelluksesta:

Mikael Bowellan, mikael.bowellan(at)softability.fi
Mikko Luukkonen, mikko.luukkonen(at)softability.fi

Lisätietoja Perho Liiketalousopistosta:

https://perho.fi/

#Uuttakoulua-hanke on nimennyt 16 Uudenmaan kunnasta koostuvan alueensa oppimisen Uusimaaksi. Uudellamaalla on tunnistettu, että koulut ovat perheille tärkeä muuttopäätökseen ja asumispaikan valintaan, mutta myös asuinviihtyvyyteen vaikuttava tekijä.

 #Uuttakoulua-hankkeessa Vanhempainliiton kanssa toteutettavassa palvelumuotoiluprojektissa vanhemmat kertovat pitävänsä Uudellamaalla ihmisen kokoisista kunnista. He kiittävät erityisesti kuntien turvallisuutta, luonnonläheisyyttä ja riittävää palveluiden saatavuutta. Vanhemmat arvostavat myös koulujen tarjoamaa opetusta, mutta he toivovat, että koulujen kehittämisestä pidetään huolta. Koulujen sijainti, viihtyisyys ja kunto ovat vanhemmille erittäin tärkeitä.

#Uuttakoulua-hankkeen projektipäällikkö Minna Lumme korostaa, että oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa.  - Uusi koti on houkuttelevampi hankkia sieltä, missä koulut ovat toimivat. Silti perusopetus ja koulut päätyvät yhä harvoin kuntien brändimarkkinointiin.

Väestön koulutustaso on Uudellamaalla maamme alueista korkein. Oppimisen ja hyvinvoinnin yhteys näkyy myös tilastojen valossa. Valtakunnallisten oppimistulosten mukaan #Uuttakoulua-hankkeen kunnissa on saavutettu muuhun maahan verrattuna parempia tuloksia muun muassa äidinkielessä ja matematiikassa. 

Kuntien välisten erojen vertaileminen ei kannata

Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Venla Berneliuksen mukaan tulevaisuuden koulua kehitettäessä maakuntien tai kuntien keskinäisten erojen vertailemisen sijaan huomio tulisi kiinnittää naapurustojen välisten erojen häivyttämiseen.

Naapuruston ja perheiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimiseen, oppimistuloksiin ja hyvinvointiin on voimakas. Useissa hankekuntien kaupunginosissa, kuten Martin koulussa Hyvinkäällä, vanhempainyhdistykset tekevät aktiivisesti työtä vahvistaakseen alueen koulun ja naapuruston välistä yhteistyötä ja sosiaalista yhteyttä.

#Uuttakoulua-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia pedagogisia ja hyvinvointia vahvistavia toimintatapoja, vahvistaa alueen uudistumiskyvykkyyttä ja kehittämistyövalmiuksia Uudellamaalla. Hankkeessa luodaan 2020-luvun koulua kouluttamalla, tuottamalla ja jakamalla tietoa oppimiseen ja opettamiseen liittyvistä tarpeista ja kokemuksista Uudellamaalla.

Kutsu tiedotusvälineille:

Tiistaina 12.11. Järvenpäässä järjestettävässä konferenssissa pohditaan oppimisen tulevaisuutta arvioinnin valossa, tiedolla johtamista, toimivaa peruskoulua ja eriytyvää kaupunkikehitystä sekä lasten oikeuksia ja lapsivaikutusten arviointia. Oman näkökulmansa keskusteluun tuovat muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi, Helsingin yliopiston rehtori Tapio Lahtero, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius sekä tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros. Konferenssin avaa opetusministeri Li Andersson. Median edustajat ovat tervetulleita konferenssiin.

Lisätiedot #Uuttakoulua-hankkeesta ja konferenssista: projektipäällikkö Minna Lumme, puh. 040 314 3424, minna.lumme@tuusula.fi, www.uuttakoulua.fi

#Uuttakoulua -hankkeeseen osallistuu 16 Uudenmaan kuntaa: Hanko, Raasepori, Lohja, Siuntio, Inkoo, Kirkkonummi, Karkkila, Vihti, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Sipoo, Kerava ja Tuusula. Hankekokonaisuudesta vastaa Tuusulan kunta, ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen, DialogiAkatemian, Positiivisen CV:n, ME -säätiön, Suomen Vanhempainliiton, Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ja Opetushallituksen kanssa.

SUSCOP - project number: 2018-1-NL01-ka202-038884 

The world's population will grow up to 10 billion people till the year 2100. This means sustainability problems associated to food production. We will need more energy, water and land and the resources are limited apart of the environmental cost – we need Sustaintable Cooking for the Planet.

In the Erasmus+ funded Sustaintable Cooking for the Planet (Suscop) project teachers of European cooking VET schools get a better understanding of the reasons why eating habits should change and giving students tools to make attractive dishes with animal source foods, like insects or vegetal, of course, which offers plenty of fiber and minerals but little of cholesterol. 

The reason for this project is obvious: food production is a significant contributor to the climate change. The total amounts of water in order to get animal proteins is really high and totally inefficient. Anyway meat consumption has increased in recent years. And now, according to the IPCC 2018 report, the clinical change is inevitable, we hardly have time to react.

Reasonable but also challenging

The current laws of the different European countries do not fully reflect the possibilities related to insects, add to this that in each country the provisions are different.

Basic principles of available insects in food production: 

• Farmed 
• Have died naturally should not be used as food 
• No part may be removed 
• Feed: plant based products, gelatine, milk and egg products 

Potential risks in general:

• Microbiological risks
• Chemical risks – little is known 
• Allergens – current knowledge insufficient
• (Finally – we do not know if all insects are edible or not.)

Challenges in exploiting insects as human food:

There is some controversy and difficulties in the use of insects as proteins. One of the big challenges is neophobia. People feel disgust, there are cultural barriers also when eating insects. Studies have been conducted regarding the willingness we have to consume them or not, these being the results: 

• One out of five meat consumers claims to be ready to adopt insects
• Males are 2.17 times more likely than females to adopt insects
• Consumers who plan to reduce meat intake are 4.51 times more likely to adopt insects 
• It seems Norther Europeans are more adoptable to eat insects than Southern Europeans.

Next step

The theoretical foundation of the teaching and training of sustainable cooking module was laid in June 2019 in Bilbao, Spain. The goals of the project are to raise awareness about the impact of our eating habits on the environment and to train future cooks to work with alternative proteins. 

The next step of the project will be a meeting in ROC Landstede in Harderwijk, The Netherlands. Here we will be working mainly in the kitchen, cooking the recipes we think that are healthy, environmental friendly and TASTY. 

READ THE COMPLETE NEWS LETTER HERE >

Further Information:
Andre Schoonhoven, Coordinator, SUSCOP Project 
aschoonhoven@davinci.nl 

The project partners in  Erasmus+ Cooking for the Planet: ROC Landstede, The Netherlands - Haaga Helia ammattikorkeakoulu, Finland - Ikaslan, Spain - Perho Liiketalousopisto, Finland - EntoCube, Finland - Da Vinci College, The Netherlands  - Bridgwater & Taunton College, United Kingdom 

Elisan järjestämä lapsille tarkoitettu digikoulu saapuu ensi viikolla Uudellemaalle, kun koulu järjestetään 4.-5.11. Hyvinkäällä. Myös medialle tarjoutuu mahdollisuus päästä tutustumaan lasten digiopetukseen.

Elisa jatkaa syksyllä 2014 aloitettua digikoulutoimintaa. Nyt Elisan digikoulu vierailee Hyvinkäällä Aseman koulussa.
Digikoulussa Aseman koulun 5D-luokka pääsee opettelemaan ohjelmoinnin perusteita ja tutustumaan digitalisaatioon.

– Digikoulujen järjestäminen lähti halustamme tukea opettajia ja oppilaita digitaitojen omaksumisessa, kun ohjelmointi oli tulossa osaksi perusopetusta. Digikoulut ovatkin keränneet paljon positiivista palautetta ja osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi saada koulut ja nuoret kiinnostumaan digitalisaatiosta ja ohjelmoinnista työnä tai harrastuksena, sanoo Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila.

– Ohjelmointitaitoja voi oppia kuka tahansa. Ohjelmoinnin logiikan hahmottaminen auttaa kaikenikäisiä ymmärtämään digitalisoituvaa maailmaa. Esimerkiksi arjessa käyttämämme laitteet ovat yhä useammin kytkeytyneitä verkkoon. Vaikka ohjelmointi ei olisikaan varsinainen työ, niin verkottuneessa maailmassa ohjelmoinnin toimintaperiaatteiden tunteminen on hyödyksi myös arjessa.

Opettajina digikouluissa toimivat Elisan kokeneet työntekijät.

– Elisan digikoulu on loistava esimerkki siitä, kuinka työnantaja voi osallistaa ja antaa konkreettisia mahdollisuuksia omalle henkilökunnalleen olla mukana toteuttamassa vastuullisuutta. Meidän perusarvoihimme kuuluvat vastuullisuus ja uusiutuminen. Idea Elisan digikouluihin syntyikin alun perin henkilöstön aloitteesta. Elisalaisten digikouluopettajien halu oppia uutta ja osallistua yhteiseen tekemiseen ovat mainio esimerkki elisalaisten arvojen jalkautumisesta käytäntöön, sanoo Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger.

– Digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia yhteiskunnalle, mutta samalla se vaatii yhteisiä ponnisteluja varmistamaan, että jokaisella meillä on niitä taitoja, joita tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii. Elisan digikoulut ovat omalta osaltaan rakentamassa tätä osaamista.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan digikouluopetusta. Ilmoittautumiset osoitteeseen mediadesk@elisa.fi.

Lisätietoja:
Elisa Oyj, Uudenmaan aluejohtaja p.0505061676, sanna.sarpila@elisa.fi

Valmistuneita oli yhteensä 52. Tässä listatut ovat antaneet luvan valmistumistiedon julkaisuun. Henkilöiden kohdalla on mainittu suluissa asuinpaikan postinumero. 

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Luonnonvara-ja ympäristöala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Hortonomi (ylempi AMK)

Sari Anne Emilia Turkka, Espoo ( 02340 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Nanna-Johanna Jousea, Janakkala ( 12400 )

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Jesse Samuli Jansson, Järvenpää ( 04420 )

Mika Marcus Sebastian Sinivuori, Vantaa ( 01670 )

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Mika Juhani Virolainen, Hyvinkää, ( 05810 )

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Kulttuuriala

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Heta Maria Rahkamaa, Espoo ( 02660 )

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Mico Sami Kalevi Airasvuo, Turku (20210)

Joni Juuso Kontturi, Riihimäki ( 11130 )

Luonnonvara-ja ympäristöala

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Essi Vilhelmiina Elomaa, Tampere ( 33710 )

Tanja Aulikki Thomsson, Forssa ( 30100 )

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Anne Sinikka Kiviranta, Huittinen ( 32610 )

Juho Erkki Osvald Salmi, Somero ( 31470 )

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Juha Tuomas Mutanen, Espoo ( 02650 )

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Sanna-Emilia Sainivuo, Lahti ( 15540 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Fanni Karoliina Kannisto, Vantaa ( 01700 )

Iida Marie Helena Komulainen, Forssa ( 30100 )

Suvi Kyllikki Koski, Hämeenlinna ( 13500 )

Svetlana Makkonen, Riihimäki ( 11130 )

Pirjo Leena Multamäki, Virrat ( 34800 )

Mervi Elina Mustonen, Hämeenlinna ( 13430 )

Saija Emilia Vaskisalo, Tuusula ( 04500 )

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Pirkko Sinikka Juurus, Hämeenlinna ( 13130 )

Anne-Maija Eriika Karma, Janakkala ( 12400 )

Jenny Eila Katariina Tast, Helsinki ( 00300 )

Susanna Kaarina Tuomola, Hämeenlinna ( 13100 )

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Riikka Marika Honkanen, Hyvinkää ( 05460 )

Tekniikan ja liikenteen ala

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Konsta Matti Ketokoski, Vantaa ( 01350 )

Construction Engineering -koulutusohjelma, Insinööri (AMK)

 Lev Antimonik, Hämeenlinna ( 13100 )

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)

Bulza Krajkova, Valkeakoski ( 33870 )

Huu Thanh Trung Van, Tampere ( 33720 )

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Juho Pentti Abram Vitikka, Järvenpää ( 04410 )

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Kimmo Kalevi Back, Helsinki ( 00860 )

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Jaakko Juhani Järvinen, Lahti ( 15140 )

Karri Mikael Karjalainen, Vihti ( 03100 )

Toni Anton Vainio, Forssa ( 30100 )

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Insinööri (AMK)

 Santeri Eero Johannes Herranen, Hämeenlinna ( 01700 )

Jarkko Tuomas Juhani Saarinen, Espoo ( 02780 )

Toni Edvard Salojoki, Hämeenlinna ( 15140 )

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Valto-Pekka Edvard Vannula, Pirkkala ( 33960 )

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Maria Eveliina Mäki, Järvenpää ( 04400 )

Tietotekniikan koulutusohjelma, Insinööri (AMK)

Juha Petteri Nyman, Helsinki ( 00670 )

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala

International Business -koulutus, Tradenomi (AMK)

Janna Jasmin Jyrkinen, Vantaa ( 01640 )

Ossian Ilkka Töyrä, Akaa ( 37800 )

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Roosa Karoliina Kerminen, Hämeenlinna ( 13100 )

Saara Tuulia Kerttula, Espoo ( 02230 )

Kirsi Johanna Pulkkinen, Lahti ( 15540 )

Ammattikorkeakoulujen valintakoe uudistui syksyn yhteishaussa lokakuussa. Valintakoe on digitaalinen ja kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen. Kulttuurialaa lukuun ottamatta hakija voi hakea yhdellä valintakokeella mihin tahansa ammattikorkeakouluun ja koulutusalalle.

Hakijan näkökulmasta hakeminen on aiempaa yksinkertaisempaa, tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa.

”Metropolia on johtanut uudistusta, jossa yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa olemme luoneet hakijoita ja ammattikorkeakouluja hyödyttävän yhteisen valintamenettelyn. Uusi valintakoe on otettu hyvin vastaan ja sen käyttöönotto on onnistunut erinomaisesti”, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo.

”Uudistus edistää myös opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetta opiskelijoiden siirtymisestä korkeakouluun aiempaa nopeammin, kun koe ei enää vaadi pitkää valmistautumisaikaa etukäteen. Korkeakouluille uuden valintakokeen tuomat säästöt ovat merkittäviä.”

”AMK-valintakokeen uudistuksen vetovastuu on sopinut monialaiselle ja maan suurimmalle ammattikorkeakoulullemme hyvin. Se on luonteva jatko muulle koulutuspalvelujen kehittämistyölle, jota olemme usean vuoden ajan Metropoliassa tehneet”, Konkola toteaa.

Metropoliassa Myllypuron ja Myyrmäen kampuksilla valintakokeeseen osallistui 2280 hakijaa 29.10.–1.11. Koko maassa valintakokeeseen oli ilmoittautunut 25 000 hakijaa.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola, p. 050 548 6069.
Projektipäällikkö Marko Borodavkin, p. 040 662 5046.
Etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Uuteen AMK-valintakokeeseen ilmoittautunut 25 000 hakijaa (23.10.2019)


Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 hakukohteet on julkaistu – Arene ry (31.10.2019)


Ammattikorkeakouluun.fi


Metropolia.fi/haku

#amkvalintakoe

Tiedotteen lähetti:

Anna-Maija Vesa, viestintä, p. 040 522 1988.

SUSCOP - project number: 2018-1-NL01-ka202-038884 

The world's population will grow up to 10 billion people till the year 2100. This means sustainability problems associated to food production. We will need more energy, water and land and the resources are limited apart of the environmental cost – we need Sustaintable Cooking for the Planet.

In the Erasmus+ funded Sustaintable Cooking for the Planet (Suscop) project teachers of European cooking VET schools get a better understanding of the reasons why eating habits should change and giving students tools to make attractive dishes with animal source foods, like insects or vegetal, of course, which offers plenty of fiber and minerals but little of cholesterol. 

The reason for this project is obvious: food production is a significant contributor to the climate change. The total amounts of water in order to get animal proteins is really high and totally inefficient. Anyway meat consumption has increased in recent years. And now, according to the IPCC 2018 report, the clinical change is inevitable, we hardly have time to react.

Reasonable but also challenging

The current laws of the different European countries do not fully reflect the possibilities related to insects, add to this that in each country the provisions are different.

Basic principles of available insects in food production: 

• Farmed 
• Have died naturally should not be used as food 
• No part may be removed 
• Feed: plant based products, gelatine, milk and egg products 

Potential risks in general:

• Microbiological risks
• Chemical risks – little is known 
• Allergens – current knowledge insufficient
• (Finally – we do not know if all insects are edible or not.)

Challenges in exploiting insects as human food:

There is some controversy and difficulties in the use of insects as proteins. One of the big challenges is neophobia. People feel disgust, there are cultural barriers also when eating insects. Studies have been conducted regarding the willingness we have to consume them or not, these being the results: 

• One out of five meat consumers claims to be ready to adopt insects
• Males are 2.17 times more likely than females to adopt insects
• Consumers who plan to reduce meat intake are 4.51 times more likely to adopt insects 
• It seems Norther Europeans are more adoptable to eat insects than Southern Europeans.

Next step

The theoretical foundation of the teaching and training of sustainable cooking module was laid in June 2019 in Bilbao, Spain. The goals of the project are to raise awareness about the impact of our eating habits on the environment and to train future cooks to work with alternative proteins. 

The next step of the project will be a meeting in ROC Landstede in Harderwijk, The Netherlands. Here we will be working mainly in the kitchen, cooking the recipes we think that are healthy, environmental friendly and TASTY. 

READ THE COMPLETE NEWS LETTER HERE >

Further Information:
Andre Schoonhoven, Coordinator, SUSCOP Project 
aschoonhoven@davinci.nl 

The project partners in  Erasmus+ Cooking for the Planet: ROC Landstede, The Netherlands - Haaga Helia ammattikorkeakoulu, Finland - Ikaslan, Spain - Perho Liiketalousopisto, Finland - EntoCube, Finland - Da Vinci College, The Netherlands  - Bridgwater & Taunton College, United Kingdom 

Ryhmä suomalaisia vapaaehtoisia kerää Kapua 2019 Etiopia -kampanjassa varoja terveyden ja koulutuksen edistämiseksi Etiopiassa ja Malawissa. Yksi Kapua-vuoden haasteista on myös kiipeäminen Etiopian korkeimmalle vuorelle.

Kapua-hanke on koonnut yhteen 20 vapaaehtoisen kehitysyhteistyön tukijan tiimin, jolle tämän vuoden kohokohta on 3.11. alkava matka Etiopiaan tutustumaan Kapuassa tuettaviin kohteisiin. Ryhmä myös haastaa itsensä vaeltaen ja kavuten Etiopian korkeimmalle vuorelle, Ras Dashenille (4550m).

“Tämä on ensimmäinen matkani Afrikan mantereelle, ja uusi kulttuuri on jo itsessään hienoa, mutta itselleni on tärkeää päästä konkreettisesti näkemään, mihin keräämiämme varoja käytetään”, Järvenpäästä kotoisin oleva Sari Kortesoja Kapua 2019 -tiimistä kertoo.

Kapuajat keräävät varoja kolmen suomalaisen järjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin vuoden 2019 ajan. Tähän mennessä ryhmän yhteisestä 100 000 euron tavoitteesta on kerätty yli 90 000 euroa. Kunkin Kapuajan henkilökohtainen keräystavoite on euro joka metriltä Ras Dashenin huipulle, yhteensä 4550 euroa. Osallistujat maksavat itse matkakulunsa Etiopiaan.

“Kapua-vuosi on ollut erittäin paljon mieltä kohottava ja piristävä. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja on ollut todella mukavaa kuulua johonkin porukkaan, jolla on yhteinen tavoite”, sanoo Tampereelta kotoisin oleva Kapua 2019 -tiimin jäsen Kaisa Pitkänen.

Kuopiosta kotoisin oleva Kapuaja-pariskunta Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo kertoo varainhankinnan tuoneen vuoteen yllättäviä kohtaamisia kuten yläkouluikäiset nuoret, joille he ovat pitäneet luentoja. “Lisäksi vuoteen on mahtunut tavoitteellista liikkumista, joka onkin tarpeen tässä iässä”, he jatkavat.

Kapua-hankkeen tavoitteena on globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen. Kapua lisää suomalaisten tietoa kehitysmaissa asuvien ihmisten arjen haasteista sekä kerää varoja koulutuksen ja terveyden edistämiseen. Kapuajien tuella Kynnys ry edistää vammaisten naisten voimaantumista Etiopiassa. Malawissa Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja Taksvärkki ry tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. 

Keräykseen voi osallistua www.kapua.fi -sivustolla. Sivustolla julkaistaan myös kapuajien matkapäiväkirjaa suoraan Etiopiasta koko matkan ajan 3.–17.11.2019.

Kapua 2019 Etiopia -tiimissä kapuavat Riitta Djupfors, Lieto; Lea God, Espoo; Marianne Hallamaa, Turku; Tarja Helppikangas, Kuopio; Suvi Immonen, Tornio-Haaparanta; Sari Kortesoja, Järvenpää; Katja Koskela Tornio/Oulu; Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo, Kuopio; Terhi Lehtovaara, Turku; Mervi Leivo, Helsinki; Reetta Lukka, Lohja; Minna Manninen, Helsinki; Ulla Niemi-Pynttäri, Helsinki; Pia Piispanen, Hailuoto; Kaisa Pitkänen, Tampere; Reeta Rouhiainen, Raisio; Jouni Tanninen, Oulu; Merja Varjus, Hyvinkää ja Laura Vehkaoja, Helsinki.

Lisätietoa Kapuasta: 

Koordinaattori Suvi Aarnio, +358 50 440 5534, suvi@kapua.fi

Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista vastaavat:

Kynnys ry: Veera Pensala, 050 383 9282, veera.pensala@kynnys.fi

Taksvärkki ry: Emmi Chaguaro, 050 369 1790, emmi.chaguaro@taksvarkki.fi

Väestöliitto ry: Laura Lipsanen, 040 180 1116, laura.lipsanen@vaestoliitto.fi

TIEDOTE JA KUTSU MEDIALLE

Kampustapahtumat kokoavat yhteen yritykset sekä nykyiset ja tulevat opiskelijat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) uudenlaisissa kampustapahtumissa yhdistyvät korkeakoulun esittely tuleville opiskelijoille sekä yritysyhteistyö. Kymenlaakson ja Etelä-Savon toisen asteen oppilaitosten ryhmät ovat jo vuosien ajan käyneet kampuksilla tutustumassa ammattikorkeakouluun, mutta nyt samoihin tilaisuuksiin on yhdistetty  rekrytointitapahtuma.  

Viime vuonna kampustapahtumissa vieraili lähes 1700 nuorta 20 eri oppilaitoksesta. Nyt paikalle odotetaan saman verran kävijöitä. Suurin osa saapuu ammattiopistojen ja lukioiden päättävien luokkien ryhmien mukana, mutta tapahtumiin voi tulla osallistumaan kuka tahansa kiinnostunut ilman ennakkoilmoittautumista.

Tapahtumissa on messualueen ja infopisteiden lisäksi muun muassa toiminnallisia pisteitä, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan eri koulutuksiin liittyviä tehtäviä, laboratorioihin ja simulaatioympäristöihin tutustumista.  Kaikissa tapahtumissa esitellään koko Xamkin koulutustarjonta, eli esimerkiksi Kotkan tapahtumassa kerrotaan myös muiden kampuskaupunkien koulutuksista. Kaikille osallistujille jaetaan myös Xamkin kevään 2020 haun hakijan opas.

Työntekijöitä, harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä etsimässä

Neljässä tapahtumassa on mukana yhteensä noin 60 yritystä eri toimialoilta.

-   Yritykset tulevat paikalle rekrytoidakseen työntekijöitä, tarjotakseen harjoittelupaikkoja ja antaakseen ideoita opinnäytetöihin, kertoo Xamkin yritysyhteistyökoordinaattori Heta Vilén.  

Yhdistetty markkinointi- ja rekrytapahtuma on yrityksille loistava mahdollisuus tulla tunnetuksi sekä nykyisten että tulevien opiskelijoiden keskuudessa. Yksi kaikkien kampusten tapahtumissa mukana olevista yrityksistä on sosiaali- ja terveysalalla toimiva Helmihenkilöstö Oy.

- Lähdimme mukaan mielenkiinnosta tapahtumaa kohtaan ja kaikkiin tapahtumiin siksi, että tavoittaisimme mahdollisimman laajasti toimialueemme opiskelijat ja uusien urapolkujen etsijät, yrityksen sijaispalveluista vastaavat Sanna Smolander-Aholainen kertoo.

- Odotamme mahdollisuuksia verkostoitua niin opiskelijoiden kuin muiden oman alamme toimijoidenkin kanssa.

Kampustapahtumat järjestetään seuraavina päivinä:

- Kotkassa tiistaina 5.11.

- Kouvolassa torstaina 7.11.

- Mikkelissä tiistaina 12.11.

- Savonlinnassa torstaina 14.11.

Toivotamme median edustajat tervetulleiksi kampustapahtumiin! Tarkka ohjelma on osoitteessa https://www.xamk.fikampustapahtuma

Lisätietoja:

Yritysyhteistyökoordinaattori Heta Vilén, heta.vilen@xamk.fi, p. 044 702 8973

Liitteessä tiedot tapahtumiin osallistuvista yrityksistä kampuksittain.

Mikäli lakon vaikutukset kohdistuisivat Arkean ruokapalveluihin, Turun kaupungin kouluissa, päiväkodeissa ja iltapäivätoiminnassa lapsille ja nuorille on varattu eväsateria.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on ilmoittanut harkitsevansa lakkotoimenpiteitä vastauksena Arkean ilmoitukseen vaihtaa työehtosopimusta. Toteutuessaan lakko koskee todennäköisesti koko sivistystoimialan ruokapalveluita, eli varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja lukioiden ruokapalveluita sekä ammatillisesta koulutuksesta Kellonsoittajankadun ja Peltolan koulutaloja.

Kaikille lapsille ja nuorille on varattu mahdollisen lakon ajaksi yksinkertaiset eväät, joiden tarjolle laitosta vastaa sivistystoimialan henkilökunta. Erityisruokavalioista tavallisimmat voidaan huomioida lakon aikana (esim. gluteiiniton, maidoton, laktoositon, kananmunaton, sianlihaton sekä kasvis- ja vegaani), muita ruokavalioita tarvitseville lapsille ja nuorille pyydetään pakkaamaan omat eväät mukaan.

Huoltajia on tiedotettu mahdollisen lakon varalta Wilmassa.

Lisätietoja:

Suvi Haukioja, palvelupäällikkö, strateginen hankinta
suvi.haukioja@turku.fi, 040 159 4766

Timo Jalonen, toimialajohtaja, sivistystoimiala
timo.jalonen@turku.fi, 050 432 3646

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin hallitus vuodelle 2020 on valittu. Torstaina puheenjohtajaksi valitun tradenomiopiskelija Anna Laurilan (Tampereen AMK) ja varapuheenjohtajaksi valitun tradenomiopiskelija Santeri Kujanpään (Seinäjoen AMK) lisäksi Helsinkiin kokoontunut liittokokous valitsi neljä hallituksen jäsentä.

Hallitukseen valittiin tradenomiopiskelija Elina Viitaniemi (Haaga-Helia AMK), restonomiopiskelija Oona Löytänen (Lapin AMK), tradenomi Miika Hiltunen (Savonia AMK) ja musiikkipedagogi- ja tradenomiopiskelija Emma Hannonen (Oulun AMK).

“SAMOKin hallitus vuodelle 2020 on asiantunteva, osaava ja motivoitunut tiimi. Odotamme innolla AMK-opiskelijoiden edunvalvontaa ja SAMOKin kehittämistä uuden strategian luomisen kautta. Kiitämme liittokokousta viisaista päätöksistä ja kaikkia hakijoita tästä yhdessä kuljetusta matkasta!” sanoo uusi puheenjohtaja Laurila innoissaan.

“Joka vuosi täytyy todeta, että liittokokous on ihmisen parasta aikaa! Olen innoissani, että liitto on saanut dynaamisen ja osaavan hallituksen.” iloitsee varapuheenjohtaja Kujanpää.

Hallituksen valitsemisen lisäksi liittokokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle. Liittokokouksen julkilausumassa AMK-opiskelijat vaativat koulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimista. Hallitus aloittaa työskentelynsä tammikuussa 2020 SAMOKin toimistolla Helsingissä.

Lisätiedot:

Iiris Hynönen
puheenjohtaja 2019
iiris.hynonen@samok.fi
050 389 1000

Anna Laurila
puheenjohtaja 2020
anna.laurila@tuni.fi
045 355 6955

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa väestöllinen huoltosuhde ja kasvava alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus. Nuorten hyvinvointia ja osallisuutta vahvistamalla voidaan selättää näitä uhkakuvia. Hyvinvoivat nuoret ovat Suomenkin tulevaisuuden tekijöitä. Nuorisotutkimusta tarvitaan, jotta saadaan oikeaa tietoa nuoriin liittyvän päätöksenteon pohjaksi.

Kaksi nuorisotutkimuksen vahvaa toimijaa yhdistävät voimansa Mikkelissä, kun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ja Nuorisotutkimusseura järjestävät yhdessä valtakunnalliset Nuorisotutkimuspäivät 7.-8.11. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat mukana tukemassa tapahtumaa.

Nuoret osallisiksi yhteiskuntaan

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toimiva Juvenia on edistänyt nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta vuodesta 2008 lähtien.

-Tutkimuksen ja kehittämistyön yhdistämisessä Juvenia on Suomen suurin ja johtava toimija. Teemme Juveniassa tutkimusta esimerkiksi siitä, mikä sitoo nuoria kotipaikkaansa, millaisina palvelut näyttäytyvät heille ja miten he haluaisivat vaikuttaa asioihin, kertoo Juvenian johtaja Jussi Ronkainen.
- Tutkimusten mukaan yksinäisyys ja kiusaaminen voivat olla todella traumaattisia kokemuksia lapsille ja nuorille. Nämä kokemukset voivat syrjäyttää yhteiskunnasta. Pyrimme estämään tätä esimerkiksi kehittämällä yhteisöllistä oppilaitosnuorisotyötä. Nuorten vähäisestä liikkumisesta puhutaan paljon, mutta yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta on vähän. Tutkimme esimerkiksi nuorten uusia liikkumisen muotoja, liikunnan esteitä ja mahdollisuuksia.

Nuorisotutkimus on monitieteellistä tutkimusta, jossa painottuvat muun muassa nuorten elinoloihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvä seurantatutkimus sekä nuorisokulttuurien tutkimus, kulutustutkimus, syrjäytymisen, koulutuksen ja nuorisotyön laadun tutkimus.
- Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on poikkeuksellisen laajaa, laadukasta ja hyvin organisoitua nuorisotutkimusta, Ronkainen korostaa.

Nuorisotutkimuspäivien teemana on nuorten kansalaisuus

Tämän vuoden Nuorisotutkimuspäivillä nuoruutta tarkastellaan kansalaisuuden ja siihen liittyvien tekojen, hiljaisuuksien ja tulkintojen kautta. Kansalaisuuteen kuuluvat esimerkiksi ympäristöön tai globaaliin vastuuseen liittyvät kysymykset, kuluttajuus, digitaalisuus ja erilaiset aktivismin muodot.

Monet nuoret päätyvät joko vapaaehtoisesti tai vastoin tahtoaan kansalaisuuden hiljaisiin marginaaleihin, reuna-alueille. Myös heidän kansalaisuutensa on merkittävää. On tärkeää huomioida myös nuorten ja yhteiskunnan valtarakenteiden välinen suhde. Millaiseen kansalaisuuteen nuoria ohjataan, kuinka kauas nuorten ääni kantaa ja millaisia vaikutuksia nuorten kansalaisten teoilla on?

- Nuorissa on valtavasti potentiaalia. Kuten nobelisti Bengt Holmström on tiivistänyt, nuoret keksivät sellaista, mitä vanhemmille ei tulisi mieleenkään. Tätä resurssia ei pidä hukata. Nuorten kasvua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pitäisi tukea jo varhaisessa vaiheessa ja rakenteiden tulisi taipua uusiin tapoihin toimia, Ronkainen painottaa.

Nuorisotutkimuspäivät järjestetään 7.-8.11.2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella (Patteristonkatu 3).

Ohjelma:

https://www.xamk.fi/tapahtumat/nuorisotutkimuspaivat-7-8-11/

Tietoa Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta:

• Työtä tehdään hankkeissa ja asiantuntijapalveluina eri organisaatioille
• Hankkeissa työskentelee 30 henkilöä
• Hankkeiden (20) kokonaisvolyymi 6 miljoonaa euroa
• Rahoittajina ovat mm. Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, rakennerahasto-ohjelmat (ESR, EAKR, Maaseuturahasto), Erasmus+, Erasmus+ Sport ja Central Baltic -ohjelmat
• Asiantuntijapalveluiden (tutkimus- ja koulutuspalvelut) asiakkaina ovat muun muassa Opetushallitus, aluehallintovirastot, Helsingin, Turun ja Lahden kaupungit
  
  

Lisätietoja:

Jussi Ronkainen
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
P. 050 312 4983
jussi.ronkainen@xamk.fi

KUTSU MEDIALLE

AIKA: perjantai 8.11.2019 kello 7.45
PAIKKA: Yrttipellontie 1, neuvotteluhuone Silfvan 

Isät kannustamaan tyttäriä teknologia-alalle – ”Suomesta on tehtävä tasa-arvon edelläkävijä teknologia-alalla”

Nokian Tuuli Ahava sanoo, että meillä on mahtavaa tyttöpotentiaalia, joka on saatava hyötykäyttöön. Nokian ja Oulun kaupungin järjestämässä tilaisuudessa ensi viikolla pureudutaan siihen, miten tytöt kiinnostuisivat urasta tekniikan parissa.

Suomessa isillä on suurempi vaikutus kuin äideillä siihen, hakeutuuko tytär tekniikan alalle, käy ilmi Microsoftin teettämästä kansainvälisestä tutkimuksesta.

Siksi Nokia, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä BusinessOulu haluavat kannustaa isiä tukemaan tyttäriään teknologia-alalle. Aiheesta keskustellaan 8. marraskuuta Isät, tyttäret ja teknologia -aamupalatilaisuudessa.

Nokialla pitkää uraa tekevä digitaalisen automaation johtaja Tuuli Ahava saapuu tilaisuuteen pääpuhujaksi. Hän sanoo, että eri sukupuolta olevat kannustajat ja roolimallit ovat tärkeitä, jotta tyttöjen into matematiikkaan ja teknologiaan ei lopahtaisi jo kouluvuosina. 

”Kannustaja voi olla vaikka isä, ukki tai opettaja. Meillä on mahtavaa tyttöpotentiaalia, jota tarvitaan tekniikan aloilla. On fakta, että sukupuolten, iän ja kulttuurien monimuotoisuus lisää tuottavuutta. Esimerkiksi Nokialla diversiteetti on keskeinen arvo.”

Yrityksille osaajien saatavuus on kasvava haaste, ja teknologiayritykset tarvitsevat yhä monipuolisempaa osaamista ja ajattelua menestyäkseen. Teknologia-alojen työntekijöistä Suomessa vain reilu viidennes on naisia (Teknologiateollisuuden palkkatilastot, 2017).

Tuuli Ahava on kiertänyt kouluissa puhumassa teknologia-alasta, ottanut tyttöjä Nokialle TET-harjoitteluun ja tutustumaan työhön erilaisten tempausten kautta.

”Koen aiheen tärkeänä. Haluan priorisoida sitä ja varastaa työtunnit, kun tarve vaatii. Toivon, että Suomessa näytettäisiin esimerkkiä ja oltaisiin tasa-arvon edelläkävijöitä teknologia-alalla.”

Ahavan mukaan tekniikan aloja ei pidä liikaa mystifioida. Teknologia-alalla työskentely on pääsääntöisesti ongelmanratkaisua. Se voi olla esimerkiksi palvelumuotoilua tai asioiden ymmärrettäväksi tekemistä.

Lisää Tuuli Ahavan kokemuksia ja näkemyksiä kuullaan Isät, tyttäret ja teknologia -aamupalatilaisuudessa 8. marraskuuta.

Ilmoittautumiset tapahtumaan pyydetään osoittamaan BusinessOulun viestintäkoordinaattori Sanna Häyryselle: sanna.r.hayrynen@businessoulu.com, 040 357 0085.

Ohjelma:                                       

7.45
Aamukahvit

8.25                                                
Tervetulosanat, Janne Mustonen, asiakkuuspäällikkö, ICT & nano, BusinessOulu

8.30                                                
Tytöt ja teknologia, Tuuli Ahava, johtaja, Application Program, Digital Automation, Nokia

8.50                                                
Teknologia on tyttöjen juttu!, Jussi Näykki, aluekoordinaattori, Innokas-verkosto

9.10                                                
Hakijat ja hakeutuminen Oulun yliopistoon, Jouni Pursiainen, professori, Oulun yliopisto

9.25                                                
Lukiolaisten unelma-ammatit ja kiinnostus teknologia-alaa kohtaan – Case Oulu, Satu Kaleva, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto

9.40                                                
Miksi minusta tuli insinööri / Kysymyksiä ja keskustelua, Julia Jyrkkä, Bittium

10.00                                             
Tilaisuus päättyy

Lisätietoja:

Janne Mustonen, asiakkuuspäällikkö, ICT & nano, BusinessOulu, janne.mustonen@businessoulu.com, +358 45 675 2929

Tuuli Ahava, johtaja, Application Program, Digital Automation, Nokia, tuuli.ahava@nokia.com, +358 50 382 8073

Etelä-Karjalan koulujen 8.luokkalaiset vierailevat Taidetestaajina keskiviikkona 6.11. klo 9 ja 10.30 Lappeenranta-salissa. Taidetestaajissa kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukočius ja konsertit juontaa Ossi Välimäki.

Konserteissa kuullaan orkesterikappaleita Dmitri Kabalevskyltä, Alfred Schnitkeltä ja Pertti Pekkaselta sekä Vytautas Lukočiuksen orkesterille sovittamia elokuva- ja pelimusiikkisävelmiä kuten Angry Birds, Super Mario ja Grazy Frogs.

Orkesterin vieraina vierailee 1030 koululaista Etelä-Karjalan kahdeltatoista koululta. Vierailu toteutetaan yhteistyössä lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa. Kaupunginorkesterin muusikoiden pienryhmät vierailivat kyseisillä kouluilla syyskuussa tehden koululaisten kanssa Soiva Saimaa -workshop äänimaailmoja.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton valtakunnallinen hanke.

Taidetestaajat vie kolmen lukuvuoden ajan kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailuille. Noin 180 000 nuorta saa mahdollisuuden vierailla kahdessa valmiiksi sovitussa kulttuurikohteessa. Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto tarjoavat kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen vierailuja esimerkiksi oopperaan, teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn.

Luokat tekevät yhden vierailun lähialueellaan ja toisen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput, ja hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Taidetestaajissa pyritään voittamaan kaikki osallistumisen esteet, jotta nuoret voivat osallistua esimerkiksi liikuntarajoitteista, äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta. Taidetestaajat-hankkeella halutaan purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina ja tarjota nuorille ikimuistoisia elämyksiä. Tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta – myös sellaista, johon moni ei muuten saisi kosketusta.

Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706

SMErec –kehittämistyön kansainvälinen konferenssi pidetään torstaina 7.11.2019 klo 9.00 alkaen Turussa ICT Cityssä. Englanninkielisen konferenssin pääpuhuja on Futurist, Foresight Coach Ilkka Halava.  Halavan aiheena on Recruiting in season of the fragmenting work.

Tilaisuudessa esitellään rekrytoinnin digitaalisten työkalujen ja toimintamallien kehittämistyötä ja julkistetaan Rekrytoisitko kunnolla –julkaisu, johon on koottu kolmen toimintavuoden aikana tehty kehittämistyö ja tulokset. Yhteistyökumppanit Belgiasta ja Saksasta ovat tehneet vastaavantyyppistä kehittämistä omilla alueillaan ja myös nämä tulokset esitellään konferenssissa.

Konferenssia on mahdollista seurata striimauslinkin välityksellä osoitteessa https://turkuamk.zoom.us/j/994716525

Konferenssin ohjelma: https://smerec.karelia.fi/wp-content/uploads/2019/11/Ohjelma_SMErec-loppuseminaari.pdf

SMErec - New generation recruitment skills for SMEs and workforce -toiminnassa on ollut mukana Joensuun ja Turun seudun yrityksiä sekä opiskelijoita. Kehittämistyötä rekrytointien onnistumiseksi on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun kesken yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Tämä yhteistyö on mahdollistunut Euroopan Unionin Sosiaalirahaston tuella (ESR). Tutustu kehittämistyöhön tarkemmin nettisivuilla: https://smerec.karelia.fi/fi/

Potilasjärjestö Suomen Päihderiippuvaiset ry julkaisee oman hoito-oppaan päihderiippuvuuden ja läheisten hoitoon. Ammattipiireissä aiemmin kohua herättänyt opas on ensimmäinen hoitosuositus ammattilaisilta, joilla on sairaudesta omakohtainen toipumiskokemus. Sellaisena se on myös kannanotto toipumiskokemuksen arvosta palveluiden suunnittelulle ja arvioinnille.

Oppaan julkaisutilaisuus on Kansalaisinfossa 5.11. klo 13. Tilaisuuden avaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Käytännönläheistä hoito-opasta on odotettu niin sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten kuin päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitsevienkin keskuudessa.

- Olemassa olevat hoitosuositukset painottuvat haittojen vähentämiseen ja hoitoon. Suomen Päihderiippuvaiset ry:n oppaassa keskitytään kokonaisvaltaiseen toipumiseen, kertoo potilasjärjestön toiminnanjohtaja, hoito-opastyöryhmän puheenjohtaja Tarja Orre.

- Myös toipumiskeskeisen hoidon edustajia tulisi ottaa mukaan päihdepalvelujen suunnitteluun ja ohjausryhmiin, Orre painottaa ja kannustaa alalla toimivia avoimempaan keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

Myös potilasjärjestön yhteistyötahon, Recovery Research Instituten perustaja ja johtaja, Harvardin yliopiston päihdelääketieteen professori John F. Kelly rohkaisee kaikkia laajempaan yhteistyöhön addiktioista käsvien ihmisten ja heidän perheittensä hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi.

- Alkoholi- ja huumeongelmista toipumisessa keskeistä on sitoutuminen ja yhteys toisiin, professori Kelly korostaa.

Tarja Orre pitää huolestuttavana, että nyt valmistelun loppuvaiheessa olevassa mielenterveysstrategiassa ei päihde-sanaa juuri näy, vaikka päihdeasioiden on ilmoitettu sisältyvän strategiaan. Työryhmän mukaan ratkaisu on pelkästään retorinen.

- Ongelma, josta ei puhuta, alkaa elää hallitsemattomasti omaa elämäänsä. Ongelman myöntäminen on lähtökohta riippuvuudesta toipumiselle. ”Yhteiskunnallisen kiellon” purkamisen voidaan ajatella toimivan samoin. Vasta kun myönnämme, että päihderiippuvuus on Suomessa yleinen ja merkittävä sairaus, pystymme panostamaan hoitoon asian laajuuden vaatimalla vakavuudella, sanoo Orre.

Vapaaehtoisena asiantuntijatyönä toteutettu ’Opas päihderiippuvuuden ja läheisten hoitoon’ tulee luettavaksi Suomen Päihderiippuvaiset ry:n verkkosivuille.

Päihdelääkäri Matti Rossin ja lääkäri Jari Myllyniemen mukaan kyseessä on asiantuntevasti ja tasapuolisesti laadittu puheenvuoro tärkeään ongelmaan.

- Oppaassa kiteytyy ja tuodaan yksinkertaisesti esiin, olennainen tieto ja kokemus, jota olemme oppineet tästä sairaudesta ja sen vaikutuksista yksilöihin ja perheisiin, toteavat lääkärit Rossi ja Myllyniemi.

TIEDOTE

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

-Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Myös Xamkissa valintakokeet sujuivat hyvin

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) AMK-valintakokeet järjestettiin kaikilla kampuksilla. Koska hakija sai itse valita, missä valintakoepaikassa osallistuu kokeeseen, Xamkin kampuksilla järjestettäviin kokeisiin osallistui myös muihin ammattikorkeakouluihin hakevat. Xamkiin hakevat saattoivat puolestaan osallistua kokeeseen jossain muualla.

-       Valintakokeet sujuivat hyvin ja tilaisuudet pääsivät alkamaan aina aikataulun mukaisesti. Juuri mitään ongelmia ei ollut, Xamkin opiskelijapalvelupäällikkö Leena Kurki-Pölönen kertoo.

Xamkissa on syksyn yhteishaussa tarjolla yhteensä 517 aloituspaikkaa.

Lisätietoja ja yhteyshenkilöt:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Leena Kurki-Pölönen, opiskelijapalvelupäällikkö, puh. 040 717 9992, leena.kurki-polonen@xamk.fi

Marko Borodavkin

Projektipäällikkö, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke

Metropolia Ammattikorkeakoulu

040 662 5046

marko.borodavkin@metropolia.fi

Tapio Rimpioja

Ohjausryhmän puheenjohtaja, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke

Metropolia Ammattikorkeakoulu

050 376 4063

tapio.rimpioja@metropolia.fi

Petri Lempinen

Toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

040 766 7805
petri.lempinen@arene.fi

Turun kaupunki lahjoittaa kaksi viisivuotista professuuria Turun yliopistolle alkaen vuodesta 2020. Turun kaupunginhallitus päätti lahjoituksesta kokouksessaan 4.11.2019.

Kyseessä on Turun kaupungin lahja ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Turun yliopistolle. Lahjoitusprofessuurit on suunnattu kone- ja materiaalitekniikkaan, joissa yliopisto aloittaa ensi vuoden syksyllä uudet diplomi-insinöörien koulutukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi heinäkuussa 2019 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjontaa antamalla yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut.  

Kahden lahjoitusprofessuurin kustannukset ovat vuositasolla 240 000 euroa. Turun yliopiston tekniikan diplomi-insinöörikoulutuksiin otetaan ensi vuonna yhteensä 273 opiskelijaa. Uusiin kone- ja materiaalitekniikan koulutuksiin otetaan 100 opiskelijaa. Yliopisto kasvattaa myös jo käynnissä olevien biotekniikan ja tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutusten sisäänottoa.

– Turussa toimivien korkeakoulujen, suurimpana kohta satavuotiaan Turun yliopiston, arvo kaupungille ja Turun tulevaisuudelle on mittaamaton. Turun yliopisto on nyt aloittanut nousun merkittävien tekniikan alan tiedeyliopistojen joukkoon, mikä on Turun ja Lounais-Suomen alueen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta suorastaan historiallinen edistysaskel, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

– Tätä on tavoiteltu pitkään. Yhdessä sitoutumalla pystymme vastaamaan tulevaisuuden osaamisen ja tuotekehityksen tarpeisiin, tukemaan suhdanteista riippumatonta kilpailukyvyn kasvua ja vahvistamaan erittäin laadukasta innovaatioalustaa. Tulemme näkemään alueen vetovoiman kasvua, uusia yrityksiä sekä uusia ja uudenlaisia työpaikkoja, Arve jatkaa.

– Turun kaupungin lahjoitus on merkittävä lisäys alueen tekniikan koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä siinä, miten konkreettisesti voidaan yliopistolle lahjoittamalla tukea oman alueen osaamisen ja sitä kautta hyvinvoinnin kasvua, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo.

Professori, Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula toimii tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtajana. Suunnitteluun on otettu mukaan alueen korkeakoulujen lisäksi muut tekniikan yliopistot, alueen yrityksiä sekä opiskelijat.

– Uudet diplomi-insinöörikoulutukset ja Turun yliopistoon rakentuva innovatiivinen tekniikan kokonaisuus luovat alueelle paljon lisää tekniikan osaamista ja myös uusia mielenkiintoisia opiskelumahdollisuuksia. Turun kaupungin lahjoitus on hieno osoitus siitä yksituumaisuudesta, jolla talousalueen kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista halutaan yhdessä huolehtia. Kahden tekniikan professorin lahjoittaminen Turun yliopistolle on ennen kaikkea investointi hyvään tulevaisuuteen, Hannula sanoo.

Turun yliopiston tekniikan kokonaisuuden verkkosivusto: www.utu.fi/tekniikka

Kuva Turun yliopiston teekkarilakista (Kuva: Turun yliopiston viestintä): https://mediabank.utu.fi/admin/mb/_download.php?media_ids=97551&template=5&h=5acd342ecf37ce495cdd5abfde4a5f71&p=b3130c7dcce48053f9911d30a59d3358

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Minna Arve, p. 02 2627 224, minna.arve@turku.fi / avustaja Pasi Ahola, p. 040 120 7326, pasi.ahola@turku.fi

Rehtori Jukka Kola, p. 029 450 5050, jukka.kola@utu.fi

Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula, p. 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi

Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan kampuksella avataan ovet kaikenikäisille koulutuksesta kiinnostuneille 12.-13.11.2019. Molempina päivinä kampukseen ja ammatillisessa koulutuksessa opiskeluun voi tutustua klo 8-14.

Avoimet ovet tarjoavat mahdollisuuden tutustua, millaisia vaihtoehtoja Salpaus voi tarjota. Päivän aikana voi tutustua eri koulutusaloihin ja niiden oppimisympäristöihin ohjatuilla kierroksilla, työnäytöksissä ja toiminnallisissa pisteissä. Opiskelijat kertovat opiskelusta ja omista opintopoluista.

Heinolassa on monialainen kampus, missä voi opiskella yhdeksää eri perustutkintoa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavassa VALMA-koulutuksessa. Heinolan kampuksella opiskellessa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto eli samanaikaisesti ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Lukio-opinnot opiskellaan Heinolan lukiossa

Salpaukseen voi hakea opiskelemaan ympäri vuoden jatkuvassa haussa, joka on tarkoitettu aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneille, alanvaihtajille, työelämässä osaamista hankkineille, lukion suorittaneille ja ylioppilaille, lukion keskeyttäneille sekä yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille. Helmi-maaliskuussa oleva yhteishaku on tarkoitettu peruskoulun tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille sekä niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta.

Tutustu Heinolan kampukseen Salpauksen sivuilla 

Kuvia Heinolan kampuksesta median käyttöön

Kysy lisää:

Marita Heino, opinto-ohjaaja, marita.heino@salpaus.fi, 050 385 5570

Tiina Holappa-Lehtinen, opinto-ohjaaja, tiina.holappa-lehtinen@salpaus.fi, 044 708 0041